KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA
|
|
- Tyyne Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 Liite nro: 2 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan syyskuun lopussa 2008 Kainuussa rakennetyöttömiksi luokiteltuja henkilöitä oli Rakenteellisen työttömyyden osuus työvoimasta oli 7,4 %, kun se koko maassa oli 4,1 %. Rakenteellinen työttömyys syö monin tavoin Kainuun elinvoimaa, minkä vuoksi sen vähentäminen on otettu maakunnassa yhdeksi strategiseksi päämääräksi. Kuntouttava työtoiminta on tärkeä työväline työttömän työnhakijan työllistymispolun alkuvaiheessa rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Kainuussa kuntouttavaa työtoimintaa ei järjestetä riittävässä laajuudessa. Vuonna 2007 kuntouttavaan työtoimintaan sijoitettujen henkilöiden määrä oli keskimäärin 11 kuukaudessa, kun Kainuun rakennetyöttömyyden vähentämisen esiselvityksessä tarpeen arvioitiin olevan vuositasolla keskimäärin 376 henkilöä. Sosiaalitoimen nykyiset voimavarat eivät riitä kuntoutujien ohjaukseen, minkä vuoksi kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kehitetty Kainuussa. Toiminnan kehittämiseksi tarvitaan lisäresursseja. Työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaan työllisyydenhoidon painopiste siirtyy voimakkaasti osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. On vaarana, että työvoimatoimistoissa työttömien työnhakijoiden palvelutarvetta arvioitaessa yhä suurempi osa vaikeasti työllistyvistä henkilöistä ohjautuu muiden kuin työvoimatoimistojen palveltavaksi. Kuntouttavan työtoiminnan merkitys työllistymiseen ohjaavan palveluketjun alkupäässä korostuu. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisestä järjestettiin Kajaanissa taloutta koskeva neuvonpito, johon osallistui Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien edustajia. Siinä todettiin kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen tärkeys ja sovittiin, että suunnittelua jatketaan Kainuun maakunta kuntayhtymän KAIRA-hankkeen toimesta. Rahoitus järjestetään kuntayhtymän perusrahoituksen ulkopuolelta projektitoiminnan kautta siten, että sekä kuntayhtymä että kunnat osallistuvat siihen
2 2(14) omarahoituksella. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on omalta osaltaan antanut myönteisen päätöksen projektin jatkovalmistelusta. 2. MITÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA ON JA KENELLE SE ON TARKOITETTU? Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jota koskeva laki ( /189) astui voimaan Se parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa ja luo edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää kunnan omana toimintana, ostopalveluna tai sen järjestämisestä voidaan sopia kirjallisesti toimintaan sitoutuvan rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Valtio maksaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 kultakin työtoimintapäivältä (= henkilöltä, joka on työtoiminnassa ko. päivänä). Laissa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Lain mukaan kuntouttavaan työtoimintaan voidaan velvoittaa alle 25-vuotiaita työnhakijoita. Esimerkkejä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista (ks. myös liite 3): pitkäaikaistyötön, aktivointiehdon täyttävä (yli 500 päivää työmarkkinatukea saanut) työnhakija, osatyökykyinen (vajaakuntoinen) aktivointiehdon täyttävä työnhakija, syrjäytymisvaarassa oleva alle 25-vuotias nuori, toimeentulotuen varassa elävä henkilö, kotouttamisohjelman läpikäynyt maahanmuuttaja, työelämään palaava mielenterveyskuntoutuja tai muun sairauden vuoksi pitkällä sairauslomalla ollut työtön työnhakija, joka ei tunne omia voimavarojaan työssä jaksamisessa, elämäntilanteen kriisissä oleva henkilö, päihderiippuvainen henkilö, jonka päihdeongelma ei ole aktiivivaiheessa, henkilö, joka tarvitsee arvion työkyvystä eläkeselvittelyyn ja työelämään tuleva ammattitaidoton kotiäiti. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa yhdestä viiteen päivänä viikossa neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Viikkotuntimäärä ei saa kuitenkaan ylittää 40 tuntia. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa enintään 230 päivänä vuodessa korkeintaan 24 kuukauden ajan. Sosiaalitoimen työntekijä ja työvoimaneuvoja laativat asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. 3. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin välittömät tavoitteet asiakkaan kannalta ovat:
3 3(14) asiakkaan saattaminen koulutukseen ja/tai työmarkkinoille (kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaalle haetaan aktiivisesti koulutus- tai työpaikkaa), kuntouttavan työtoiminnan nivominen osaksi asiakkaan katkeamatonta palveluketjua, kuntoutuksellisten sisältöjen kehittäminen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (esimerkiksi arkirytmi, elämisen hillintä, ravitsemus, terveys, hygienia, sosiaaliset taidot ja muut hyvinvointia lisäävät asiat), asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyminen (terveystarkastus ja eteenpäin ohjaaminen tarvittaessa, sosiaaliset kontaktit), asiakkaan ohjaaminen työkyvyn arviointiin, mikäli hänen työkykynsä on olennaisesti alentunut, ja asiakkaan asumisen ohjaus tarvittaessa. Projektin välittömät tavoitteet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen kannalta ovat: laadukas, tuloksellinen kuntouttava työtoiminta Kainuuseen, riittävä määrä työtoimintapaikkoja kunnissa, kuntayhtymässä, yhdistyksissä ja seurakunnilla, laadukas ja ammattitaitoinen ohjaus, joka järjestetään riittävän laajasti, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien Kainuun verkoston luominen, Kainuun kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen ja kuntouttavan työtoiminnan vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Projektin välillisiä tavoitteita ovat: Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, uusien rakennetyöttömien määrä pidetään mahdollisimman pienenä, toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen, kuntien Kelalle maksettavien työmarkkinatukimaksujen pieneneminen pysyvästi, kuntien verotulojen lisääntyminen, väestön terveyserojen kaventuminen ja kuntouttavan työtoiminnan merkityksen tunnustaminen osana kainuulaisen työllisyydenhoidon strategiaa. 4. PROJEKTIN TOIMINTA Projektin toteuttaminen tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Kainuun kuntien, Kainuun työ- voimatoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen, Kelan, yhdistysten, seurakuntien ja asiaan liittyvien hankkeiden kanssa. Toiminnalla haetaan vaikuttavuutta vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistyvyyteen. 1 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat Kainuun maakunta kuntayhtymä palkkaa projektiin projektipäällikön, jonka tehtävänä on projektin kokonaishallinta, kehittäminen ja vastuu sidosryhmätyöstä. Lisäksi
4 4(14) projektiin palkataan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia kuntien kanssa neuvotellun tarpeen mukaisesti. Hyrynsalmi 1 Kajaani 4 Kuhmo 2 Puolanka 1 Ristijärvi 1 Sotkamo 1 Suomussalmi 2 Yhteensä 12 ohjaajaa Ohjaajat toimivat Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan alaisina. Sisällöllinen kehittäminen tapahtuu kiinteässä yhteistyös-sä aikuissosiaalityön kanssa. Paltamossa kuntouttava työtoiminta toteutuu Paltamon Työtä Kaikille hankkeen kokonaisrahoituksen turvin. Ohjaajien tehtäviä: sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien (ja Kelan työntekijöiden) mukana valitsemassa asiakkaita, joille kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan, mukana aktivointisuunnitelman laatimisessa, kuntoutujan kuntoutuksellisten tarpeiden tyydyttämisestä huolehtiminen, kuntoutujan luottamuksellinen palvelu- ja lähiohjaus (asiakkaan arjenhallinnassa, aktivointisuunnitelman toteuttamisessa), asiakkaan suoriutumisen arviointi, kuntoutujan työmarkkinoille saattaminen, jatkopolkujen etsiminen yhdessä asiakkaan kanssa, työtoimintapaikkojen etsintä kuntayhtymästä, kunnista, yhdistyksistä ja seurakunnista, kuntoutujan ohjaus työtoimintapaikassa (tarpeen mukaan), sopimusten solmiminen sijoituspaikkojen kanssa, aloituskorttien ja työpäivien ilmoituskorttien toimittaminen palkkatoimistoon tilitysten hoitajalle, tilastointi ja muut käytännön asiat ja kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen yhteistyössä ohjaajien verkoston ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutujien määrä yhtä ohjaajaa kohti voi olla henkilöä, lyhytaikaisesti enintään 15 henkilöä. Tätä suurempi ohjattavien joukko yhdellä kertaa on käytännössä mahdoton, mikäli ohjauksen halutaan olevan laadukasta ja tuloksellista. Vuodessa ohjattavia saattaa olla huomattavasti enemmän, koska jaksojen pituudet rakentuvat yksilöllisesti. Työntekijöille järjestetään työnohjausta työn henkisen vaativuuden vuoksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen edellyttää Kainuun maakunta -kuntayhtymältä asiaan kuuluvien tilitysten hoitamista. Henkilöstötoimistossa on arvioitu, että lisääntyvät tilitykset vaativat kahden viikon ajan kuukaudessa. Tilitysten hoitamiseen tarvitaan siten puolikkaan toimistotyöntekijän resurssi. 2 Työtoimintapaikat
5 5(14) Keskeistä kuntouttavan työtoiminnan ajatuksen ja tulosten kannalta on sisällöltään monipuolisten työtoimintapaikkojen löytyminen kunnista, kuntayhtymästä, järjestöistä ja seurakunnista. Asiakkaiden koulutus-, työ- ja elämänhistoria, sukupuoli ja ikä sekä henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet ovat hyvin erilaisia ja niihin pitää pystyä vastaamaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Työtoimintapaikkojen etsiminen on ohjaajien tehtävä samoin kuin ohjaus työtoimintapaikalla. Jos työtoimintapaikalla on mahdollisuus huolehtia ohjauksesta siinä laajuudessa kuin on tarpeellista, voidaan ohjausvastuuta siirtää työtoimintapaikalle. Siinä tapauksessa myös valtion korvaus 10,09 /työtoimintapäivä voidaan siirtää työtoimintapaikan järjestäjälle. Ohjausvastuun siirtämistä varten projektissa kehitetään kriteeristö (mahdollisesti Raahen pisteytysjärjestelmän mukaisesti). Ohjauksen korkeatasoinen laatu on toiminnan vaikuttavuuden edellytys. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttava työtoiminta ei korvaa työpaikalla tehtävää normaalia palkkatyötä vaan täydentää sitä. Kuntoutuja ei toimi yksin, vaan esimerkiksi työparina. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia. Asiakas ei välttämättä siirry työtoimintapaikkaan välittömästi kuntouttavan työtoiminnan alettua. Jos asiakkaalla on paljon kuntoutuksellista tarvetta, hän käy läpi aloitusjakson, jossa paneudutaan arkirytmin, ravitsemuksen, terveyden, sosiaalisten taitojen ja muiden hyvinvointia lisäävien seikkojen parantamiseen. 3 Kuntouttavan työtoiminnan prosessi asiakasprosessissa aktivointihaastattelu(t) ja aktivointisuunnitelman laatiminen (asiakas, sosiaalityöntekijä, työvoimaneuvoja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja) asiakkaan profiloituminen kuntouttavaan työtoimintaan, selkeät tavoitteet kullekin jaksolle riittävän pitkä alkujakso kuntouttavan työtoiminnan kotipesässä (kiinteässä yhteydessä pajaan tms. rakenteeseen), enemmän kuntouttavia elementtejä siirtyminen alkujaksolta ulkopuoliseen työtoimintapaikkaan, ohjaus seuraa aluksi mukana mahdollisuuksien mukaan ohjaus siirtyy ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulle jos ohjaus on ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulla, valtion korvaus maksetaan sille pisteytyksen mukaisesti jatkuva asiakkaan valmiuksien kehittäminen, tavoitteena koulutukseen ja/tai työelämään siirtyminen yhteistyö tukevien palvelujen (terveys-, mielenterveys-, päihde-, velkaneuvontaym.) kanssa tarvittaessa 4 Vaikutukset asiakkaalle toimeentulo paranee hieman (8 /päivä ilman tarveharkintaa, verottomana, ei alenna muita etuuksia) matkakustannukset katetaan harkinnanvaraisella toimeentulotuella terveyden edistäminen (terveystarkastukset, ohjaus eteenpäin tarvittaessa)
6 6(14) säännöllisyys ja rytmi elämään henkinen ja fyysinen hyvinvointi lisääntyvät itsetunto vahvistuu sosiaaliset vuorovaikutustaidot paranevat yhteiskunnallinen osallisuus ja vastuu itsestä lisääntyvät asumisen ongelmat vähenevät (vuokrarästit ja häiriökäyttäytyminen) rohkeus hakeutua koulutukseen ja työelämään lisääntyy elämäntilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti, asiakkuus oikeassa paikassa virkailijavastuulla, ohjaus eteenpäin tarvittaessa esimerkiksi eläkeselvittelyihin kerrannaisvaikutukset perheelle ja lähipiirille myönteiset, huono-osaisuuden kasautuminen ei etene, ehkäistään huono-osaisuuden periytymistä yhteiskunnallinen tasa-arvo lisääntyy 5. TULOSTEN ARVIOINTI Arvioinnissa käytettäviä mittareita: siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin rakenteellista työttömyyttä kuvaavat tilastot Kelan työmarkkinatukitilastot, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden lukumäärä työvoimatoimikuntien karenssipäätösten määrä kuntien ja kuntayhtymän taloudelliset säästöt kuntoutujien oma arvio, laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien arvio toiminnan vaikuttavuudesta Kainuu mahdollisesti tapauksena Stakesin nelivuotisessa siirtymiä koskevassa tutkimuksessa 6. PROJEKTIN TOTEUTUS JA AIKATAULU Projektia hallinnoidaan Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan kautta. Sisältöjä kehitetään yhteistyössä kehittämistoiminnan ja aikuissosiaalityön kanssa. Projektin kokonaishallinnasta vastaa projektipäällikkö. Kuntouttavan työtoiminnan tilityksistä huolehtii osa-aikainen toimistotyöntekijä. Projektin ohjausryhmän muodostavat Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämispäällikkö, perhepalvelujohtaja ja perhepalvelupäällikkö (aikuissosiaalipalvelut), KAIRA-hankkeen projektikoordinaattori, kuntouttavan työtoiminnan projektipäällikkö, edustajat Kainuun työvoiman palvelukeskuksesta, alueen työvoimatoimistoista, kunnista (viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä), työttömien yhdistyksistä ja kolmannen sektorin sijoituspaikoista. Ohjausryhmää muodostettaessa huomioidaan, että siihen tulee koko Kainuun alueelta kattava edustus. Projekti kestää neljä vuotta. Se toteutetaan ajalla
7 7(14) 2008 alustavia toimenpiteitä lokakuu sosiaali- ja terveyslautakunnan myönteinen päätös projektin jatkotyöstämisestä loka-joulukuu joulukuu projektin käynnistämisen valmistelut kunnittain (projektiryhmät) kuntien päätökset projektiin osallistumisesta, työntekijöiden paikat hakuun 2009 projekti käynnistyy tammi-helmikuu työntekijöiden rekrytointi, työtilojen ja laitteiden hankinta helmikuu ohjaajat aloittavat, perehdytys ja koulutus, verkostopalaverit alkavat, sijoituspaikkojen etsintä alkaa helmi-maaliskuu ensimmäiset aktivointisuunnitelmat huhti-joulukuu työskentely asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuntouttavan työtoiminnan mallin kehittäminen 2012 kuntouttavan työtoiminnan mallin vakiinnuttaminen 7. TIEDOTUS Projektisuunnitelmasta tiedotetaan kuntia, työvoimatoimistoja, Kainuun työvoiman palvelukeskusta ja Kainuun maakunta kuntayhtymän toimialoja syksyllä Projektin käynnistymisestä tiedotetaan julkisessa mediassa kuntien rahoituspäätösten varmistuttua. Projektin etenemisestä tiedotetaan mediaa tarvittaessa, esimerkiksi arviointien yhteydessä. Projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tiedonkulku eri toimijoiden sosiaalitoimen, työhallinnon, Kelan, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien, kuntien ja eri sijoituspaikkojen kesken toimii ajantasaisesti. Ohjausryhmä toimii yhtenä tiedotuksen kanavana eri organisaatioihin. Projektipäällikkö ja ohjaajat muodostavat kehittämisverkoston, joka kokoaa ja jakaa käytännön kokemuksia jatkuvasti, konsultoi ja antaa vertaistukea. Projektipäälliköllä on keskeinen rooli tiedotuksessa. 8. KUSTANNUSARVIO Projektin kustannukset jakautuvat vuosittain ja kunnittain seuraavasti: yhteensä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuntayhtymä Yhteensä
8 8(14) Tarkempi kustannusarvio on liitteessä 1. Arviot kuntouttavan työtoiminnan kautta saatavista säästöistä ovat liitteissä 2 ja RAHOITUSSUUNNITELMA Projektin kustannukset katetaan seuraavasti: yhteensä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Valtion korvaus Kuntayhtymä Yhteensä KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 LIITE 1 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Laskelmat perustuvat seuraaviin arvioihin 1) Yhtä ohjaajaa kohden 10 kuntoutujaa kerrallaan, 15 henkilöä vuodessa (todellisuudessa luku on vuosittain suurempi) 2) Toimintaraha ja matkakulukorvaus yhtä asiakasta kohden 735 vuodessa 3) Valtion korvaus 10,09 /työtoimintapäivä henkilöä kohden 150 päivää vuodessa = 1514 /vuosi 4) Toimistotyöntekijän palkkauskustannukset 50 % työaika, palkka 900 / kk ja lomaraha sivukulut 27,2 % = / vuosi (yhtä ohjaajaa kohden 1110 ) 5) Ryhmätyönohjaus 130 /tunti, 10 x vuodessa, 3 tuntia kerrallaan = 3900 (yhtä ohjaajaa kohden 300 vuodessa) 6) Vuosien laskelmissa on palkkakustannusten nousu laskettu 4 % mukaan ja tilavuokrien nousu 5 % mukaan. LASKELMAT KUNTIEN JA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN MENOISTA 1. HYRYNSALMI (1 ohjaaja) 1.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut
9 9(14) Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (71 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa 150 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA KAJAANI (4 ohjaajaa) 2.1 Menot Ohjaajien palkka (2 000 /kk + lomarahat x 4 hlöä) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin 200 Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (40 m2 x 10 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (40 hlöä x 643 ) Kuntoutujien vakuutukset (40 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (60 henkilöä vuodessa 150 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kaupungilta KAUPUNGIN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA Kajaanin kaupunki maksaa Kumppaniksi ry:lle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10 henkilölle. 3. KUHMO (2 ohjaajaa) 3.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen)
10 10(14) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin 100 Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (40 m2 x 5 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (20 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (20 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (30 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kaupungilta KAUPUNGIN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA PALTAMO Kuntouttava työtoiminta toteutuu Paltamon Työtä Kaikille -hankkeen kokonaisrahoituksen turvin 5. PUOLANKA (1 ohjaaja) 5.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (toimisto pajalla 20 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa
11 11(14) työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA RISTIJÄRVI (1 ohjaaja) 6.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (toimisto 20 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA SOTKAMO (1 ohjaaja) 7.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (toimisto 20 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus
12 12(14) Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA SUOMUSSALMI (2 ohjaajaa) 8.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin 100 Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (kunnan sisäinen tilavuokra) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (20 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (20 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (30 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ (PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ) 9.1. Menot Projektipäällikön palkka (2300 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (400 /kk) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat
13 13(14) Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Yhteensä KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS PROJEKTIN AJALTA KUSTANNUSARVIO PROJEKTIN KOKONAISKUSTANNUKSET RAHOITUSSUUNNITELMA Kuntarahoitus yhteensä Valtion korvaus yhteensä Kuntayhtymän rahoitus yhteensä PROJEKTIN RAHOITUS YHTEENSÄ
14 14(14) KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ARVIO KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KAUTTA AIKAAN SAATAVISTA SÄÄSTÖISTÄ Säästöt perustuvat seuraaviin seikkoihin 1) Kelalle maksettava työmarkkinatukimaksu 1 henkilöä kohden keskimäärin (Alla kohta 1.) 2) Toimeentulotukimenot lisääntyvät /henkilö/kk, mikäli henkilö putoaa työmarkkinatuelta, minkä jälkeen hänen a 2.) 3) Asumisen ongelmat vähenevät (vuokrarästit, korjauskustannukset). (Ei ole arvioitu tässä.) 4) Kunnat saavat lisätuloja, kun asiakkaat siirtyvät työelämään. (Ei ole arvioitu tässä.) 5) Mikäli kuntouttavan työtoiminnan asiakas todetaan työkyvyttömäksi, hän siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. (Ei ole arvioitu HUOM! Arviot kannattaa huomioida kuntouttavan työtoiminnan taloudellisia tavoitteita asetettaessa. 1. KUNNAN TYÖMARKKINATUKIMAKSUJEN PIENENEMINEN Kunnan on maksettava 50 % yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden henkilöiden työmarkkinatukimaksuista. Kun asiakas siirtyy työmarkkinatuelta kuntouttavaan työtoimintaan vähintään 1 päiväksi (4 tunniksi), kunnan velvollisuus m HUOM! Näissä tapauksissa Kela maksaa asiakkaalle ylläpitokorvausta 8 /työtoimintapäivä eli säästöä myös kuntayhtymä Kelan maksulistalta poistuvien henkilöiden määrä /vuosi TOIMEENTULOTUKIMENOJEN KASVUN HIDASTUMINEN Henkilö, joka ole kykeneväinen hänelle osoitettuun työhallinnon toimenpiteeseen, saattaa työvoimatoimikunnan päätöksellä Toimeentulotukimenot ovat tämän jälkeen keskimäärin 450 kuukaudessa enemmän henkilöä kohti. (Alla kustannukset a Näitä tapauksia arvioitiin koko Kainuussa olevan 100 henkilöä vuonna Henkilömäärä /vuosi
KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA
Kaira-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan
LisätiedotValtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen
Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan
Lisätiedot1 (8) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä 16.8.2013. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat
1 (8) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kainuussa vuodesta 2014 alkaen Vuodelle 2013 kunnille esitettiin neljä erilaista vaihtoehtoa
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA
Liite nro: 4 KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotJämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset
Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotSOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku
SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku Budjetin laatiminen SOLID-RAHASTOT Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa
LisätiedotAikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa
Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotViidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa. Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2 Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2009 Kainuu 82 634 henkilöä
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotKainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012
Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotTYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa
TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa 19.1.2012 Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa Sosiaalihuoltolain 17 mukainen sosiaalipalvelu, jonka organisoi kunnan/kaupungin määräämät
LisätiedotKuusikko 2007 Liite 1 1(3)
Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea
LisätiedotTALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007
KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27
LisätiedotSOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen
SOLID-rahastojen haku 2013 Budjetin laatiminen Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa Budjetilla annetaan
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus. 23.9.2014 Petri Lehtimäki
Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Avustuksella rahoitettavan toiminnan tulee
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA. Veera Valtanen, Markku Similä.
VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA Veera Valtanen, Markku Similä Tammikuu 2012 taustalla Kainuun ammattiopiston ammatillisten täydennyskoulutusten kehittämistyö
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotSOTE-uudistus, ammattikorkeakoulutus ja opiskelijat innovatiivinen yhteistyö
SOTE-uudistus, ammattikorkeakoulutus ja opiskelijat innovatiivinen yhteistyö 18.5.2017 Marjo Huovinen-Tervo, hallintoylihoitaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 17.5.2017 Kainuun sosiaali-
LisätiedotTyöllisyyspaleluiden kustannussäästöt kunnalle (Työllistämisen järkevyyden sietämätön keveys..)
Työllisyyspaleluiden kustannussäästöt kunnalle (Työllistämisen järkevyyden sietämätön keveys..) Keski-Karjalan työllisyysfoorumi 30.11.2010 Pekka Patama Vaaksa-hanke/ TYP Reitti Mikkelin kaupunki/ Henkilöstö-
LisätiedotTyöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa
1 Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa ja sen Etsivän erityisnuorisotyön projekti Finder, Kajaani Pureudutaan syvälle elämänhallinnallisiin asioihin. Tuetaan, autetaan, kannustetaan
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotHenkilöstö valmisteluryhmän toiminta
Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta Tiedotustilaisuus 21.3.2012 Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen Henkilöstö valmisteluryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Markku Hämäläinen henkilöstöjohtaja / Kainuun
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotAvustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias
Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma
LisätiedotTyöllisyydenhoidon yhdyspinnat. Työvaliokunta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Työllisyydenhoidon yhdyspinnat Työvaliokunta 15.11.2017 1.11.2017 Taustaa ja lähtökohtia Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189 Työmarkkinatukiuudistukset 2006 ja 2015 ja kuntien rahoitusvastuu ja
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotSosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1
Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI
LisätiedotMitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?
Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL Kainuun muutosagentti puh. 044 7101 669 Kainuu asukasluku 31.3.2016 72 437 (Puolanka ei mukana 2 765) Ivalo 661 km Oulu 182 km väkiluku yli
LisätiedotToimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016
1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotKumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta
LisätiedotMitä TYPissä tapahtuu?
Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen
LisätiedotMonialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien
LisätiedotKuntouttava työtoiminta Espoossa 2013
Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotKEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45
KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotTyömarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet
Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään
LisätiedotOsatyökykyisten TE-palvelut
Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys
LisätiedotKokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011
1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman
LisätiedotValtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:
Työllisyystoimikunta 11 18.03.2009 Perusturvalautakunta 48 23.04.2009 Kunnanhallitus 244 11.05.2009 Valtuustoaloite / passiivinen työmarkkinatuki 1454/09/093/2009 TYÖL 11 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
LisätiedotSosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja
Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen
LisätiedotTyöllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta
Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana
LisätiedotHakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.
Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta
Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja
LisätiedotTYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI
Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotArviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi
Perusturvalautakunta 38 28.04.2016 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Ptltk 38 Ptltk 25.09.2014 70 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virka
LisätiedotOsaamisen kehittäminen Kainuussa
Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 4/2010. Sosiaali- ja terveyslautakunta. 06.04.2010 klo 17.30 18.08
KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 4/2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet 06.04.2010 klo 17.30 18.08 Terveys- ja palvelukeskuksen kokoushuone Kärkelä Pilvi Haveri Satu
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotPitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana
Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut
LisätiedotKaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):
LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotKela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotPalvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus
Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SEMINAARI Helsinki 6.10.2016 Jutta Paavola Mieleen palautus 1 Sosiaalihuollon ja sosiaalityön ensisijainen tehtävä: Hyvinvoinnin ylläpitäminen
LisätiedotPaikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani
Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotRahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi
Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta
LisätiedotItä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu
Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotPerustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke
Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu
LisätiedotHarppaa elämäsi muutokseen!
Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2009 Ivalo 625 km Kainuu 82 634 henkilöä Oulu 181 km Helsinki 568 km SUOMUSSALMI PUOLANKA
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
Lisätiedot