KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA

Transkriptio

1 Kaira-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan syyskuun lopussa 2008 Kainuussa rakennetyöttömiksi luokiteltuja henkilöitä oli Rakenteellisen työttömyyden osuus työvoimasta oli 7,4 %, kun se koko maassa oli 4,1 %. Rakenteellinen työttömyys syö monin tavoin Kainuun elinvoimaa, minkä vuoksi sen vähentäminen on otettu maakunnassa yhdeksi strategiseksi päämääräksi. Kuntouttava työtoiminta on tärkeä työväline työttömän työnhakijan työllistymispolun alkuvaiheessa rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Kainuussa kuntouttavaa työtoimintaa ei järjestetä riittävässä laajuudessa. Vuonna 2007 kuntouttavaan työtoimintaan sijoitettujen henkilöiden määrä oli keskimäärin 11 kuukaudessa, kun Kainuun rakennetyöttömyyden vähentämisen esiselvityksessä tarpeen arvioitiin olevan vuositasolla keskimäärin 376 henkilöä. Sosiaalitoimen nykyiset voimavarat eivät riitä kuntoutujien ohjaukseen, minkä vuoksi kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kehitetty Kainuussa. Toiminnan kehittämiseksi tarvitaan lisäresursseja. Työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaan työllisyydenhoidon painopiste siirtyy voimakkaasti osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. On vaarana, että työvoimatoimistoissa työttömien työnhakijoiden palvelutarvetta arvioitaessa yhä suurempi osa vaikeasti työllistyvistä henkilöistä ohjautuu muiden kuin työvoimatoimistojen palveltavaksi. Kuntouttavan työtoiminnan merkitys työllistymiseen ohjaavan palveluketjun alkupäässä korostuu. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisestä järjestettiin Kajaanissa taloutta koskeva neuvonpito, johon osallistui Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien edustajia. Siinä todettiin kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen tärkeys ja sovittiin, että suunnittelua jatketaan Kainuun maakunta kuntayhtymän Kaira-hankkeen toimesta. Rahoitus järjestetään kuntayhtymän perusrahoituksen ulkopuolelta projektitoiminnan kautta siten, että sekä kuntayhtymä että kunnat osallistuvat siihen omarahoituksella. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on omalta osaltaan antanut myönteisen päätöksen projektin jatkovalmistelusta.

2 2(7) 2. MITÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA ON JA KENELLE SE ON TARKOITETTU? Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jota koskeva laki ( /189) astui voimaan Se parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa ja luo edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää kunnan omana toimintana, ostopalveluna tai sen järjestämisestä voidaan sopia kirjallisesti toimintaan sitoutuvan rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Valtio maksaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 kultakin työtoimintapäivältä (= henkilöltä, joka on työtoiminnassa ko. päivänä). Laissa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Lain mukaan kuntouttavaan työtoimintaan voidaan velvoittaa alle 25-vuotiaita työnhakijoita. Esimerkkejä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista (ks. myös liite 3): - pitkäaikaistyötön, aktivointiehdon täyttävä (yli 500 päivää työmarkkinatukea saanut) työnhakija, - osatyökykyinen (vajaakuntoinen) aktivointiehdon täyttävä työnhakija, - syrjäytymisvaarassa oleva alle 25-vuotias nuori, - toimeentulotuen varassa elävä henkilö, - kotouttamisohjelman läpikäynyt maahanmuuttaja, - työelämään palaava mielenterveyskuntoutuja tai muun sairauden vuoksi pitkällä sairauslomalla ollut työtön työnhakija, joka ei tunne omia voimavarojaan työssä jaksamisessa, - elämäntilanteen kriisissä oleva henkilö, - päihderiippuvainen henkilö, jonka päihdeongelma ei ole aktiivivaiheessa, - henkilö, joka tarvitsee arvion työkyvystä eläkeselvittelyyn ja - työelämään tuleva ammattitaidoton kotiäiti. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa yhdestä viiteen päivänä viikossa neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Viikkotuntimäärä ei saa kuitenkaan ylittää 40 tuntia. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa enintään 230 päivänä vuodessa korkeintaan 24 kuukauden ajan. Sosiaalitoimen työntekijä ja työvoimaneuvoja laativat asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. 3. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin välittömät tavoitteet asiakkaan kannalta ovat: - asiakkaan saattaminen koulutukseen ja/tai työmarkkinoille (kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaalle haetaan aktiivisesti koulutus- tai työpaikkaa), - kuntouttavan työtoiminnan nivominen osaksi asiakkaan katkeamatonta palveluketjua, - kuntoutuksellisten sisältöjen kehittäminen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (esimerkiksi arkirytmi, elämisen hillintä, ravitsemus, terveys, hygienia, sosiaaliset taidot ja muut hyvinvointia lisäävät asiat), - asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyminen (terveystarkastus ja eteenpäin ohjaaminen tarvittaessa, sosiaaliset kontaktit),

3 3(7) - asiakkaan ohjaaminen työkyvyn arviointiin, mikäli hänen työkykynsä on olennaisesti alentunut, ja - asiakkaan asumisen ohjaus tarvittaessa. Projektin välittömät tavoitteet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen kannalta ovat: - laadukas, tuloksellinen kuntouttava työtoiminta Kainuuseen, - riittävä määrä työtoimintapaikkoja kunnissa, kuntayhtymässä, yhdistyksissä ja seurakunnilla, - laadukas ja ammattitaitoinen ohjaus, joka järjestetään riittävän laajasti, - kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien Kainuun verkoston luominen, - Kainuun kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen ja - kuntouttavan työtoiminnan vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Projektin välillisiä tavoitteita ovat: - Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, - uusien rakennetyöttömien määrä pidetään mahdollisimman pienenä, - toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen, - kuntien Kelalle maksettavien työmarkkinatukimaksujen pieneneminen pysyvästi, - kuntien verotulojen lisääntyminen, - väestön terveyserojen kaventuminen ja - kuntouttavan työtoiminnan merkityksen tunnustaminen osana kainuulaisen työllisyydenhoidon strategiaa. 4. PROJEKTIN TOIMINTA Projektin toteuttaminen tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Kainuun kuntien, Kainuun työvoimatoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen, Kelan, yhdistysten, seurakuntien ja asiaan liittyvien hankkeiden kanssa. Toiminnalla haetaan vaikuttavuutta vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistyvyyteen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat Kainuun maakunta kuntayhtymä palkkaa projektiin projektipäällikön, jonka tehtävänä on projektin kokonaishallinta, kehittäminen ja vastuu sidosryhmätyöstä. Lisäksi projektiin palkataan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia kuntien kanssa neuvotellun tarpeen mukaisesti. Hyrynsalmi 1 Kajaani 4 Kuhmo 2 Puolanka 1 Ristijärvi 1 Sotkamo 1 Suomussalmi 2 Yhteensä 12 ohjaajaa

4 4(7) Ohjaajat toimivat Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan alaisina. Sisällöllinen kehittäminen tapahtuu kiinteässä yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa. Paltamossa kuntouttava työtoiminta toteutuu Paltamon Työtä Kaikille hankkeen kokonaisrahoituksen turvin. Ohjaajien tehtäviä: - sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien (ja Kelan työntekijöiden) mukana valitsemassa asiakkaita, joille kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan, - mukana aktivointisuunnitelman laatimisessa, - kuntoutujan kuntoutuksellisten tarpeiden tyydyttämisestä huolehtiminen, - kuntoutujan luottamuksellinen palvelu- ja lähiohjaus (asiakkaan arjenhallinnassa, aktivointisuunnitelman toteuttamisessa), - asiakkaan suoriutumisen arviointi, - kuntoutujan työmarkkinoille saattaminen, jatkopolkujen etsiminen yhdessä asiakkaan kanssa, - työtoimintapaikkojen etsintä kuntayhtymästä, kunnista, yhdistyksistä ja seurakunnista, - kuntoutujan ohjaus työtoimintapaikassa (tarpeen mukaan), - sopimusten solmiminen sijoituspaikkojen kanssa, aloituskorttien ja työpäivien ilmoituskorttien toimittaminen palkkatoimistoon tilitysten hoitajalle, tilastointi ja muut käytännön asiat ja - kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen yhteistyössä ohjaajien verkoston ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutujien määrä yhtä ohjaajaa kohti voi olla henkilöä, lyhytaikaisesti enintään 15 henkilöä. Tätä suurempi ohjattavien joukko yhdellä kertaa on käytännössä mahdoton, mikäli ohjauksen halutaan olevan laadukasta ja tuloksellista. Vuodessa ohjattavia saattaa olla huomattavasti enemmän, koska jaksojen pituudet rakentuvat yksilöllisesti. Työntekijöille järjestetään työnohjausta työn henkisen vaativuuden vuoksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen edellyttää Kainuun maakunta -kuntayhtymältä asiaan kuuluvien tilitysten hoitamista. Henkilöstötoimistossa on arvioitu, että lisääntyvät tilitykset vaativat kahden viikon ajan kuukaudessa. Tilitysten hoitamiseen tarvitaan siten puolikkaan toimistotyöntekijän resurssi. Työtoimintapaikat Keskeistä kuntouttavan työtoiminnan ajatuksen ja tulosten kannalta on sisällöltään monipuolisten työtoimintapaikkojen löytyminen kunnista, kuntayhtymästä, järjestöistä ja seurakunnista. Asiakkaiden koulutus-, työ- ja elämänhistoria, sukupuoli ja ikä sekä henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet ovat hyvin erilaisia ja niihin pitää pystyä vastaamaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Työtoimintapaikkojen etsiminen on ohjaajien tehtävä samoin kuin ohjaus työtoimintapaikalla. Jos työtoimintapaikalla on mahdollisuus huolehtia ohjauksesta siinä laajuudessa kuin on tarpeellista, voidaan ohjausvastuuta siirtää työtoimintapaikalle. Siinä tapauksessa myös valtion korvaus 10,09 /työtoimintapäivä voidaan siirtää työtoimintapaikan järjestäjälle. Ohjausvastuun siirtämistä varten projektissa kehitetään kriteeristö (mahdollisesti Raahen pisteytysjärjestelmän mukaisesti). Ohjauksen korkeatasoinen laatu on toiminnan vaikuttavuuden edellytys.

5 5(7) Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttava työtoiminta ei korvaa työpaikalla tehtävää normaalia palkkatyötä vaan täydentää sitä. Kuntoutuja ei toimi yksin, vaan esimerkiksi työparina. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia. Asiakas ei välttämättä siirry työtoimintapaikkaan välittömästi kuntouttavan työtoiminnan alettua. Jos asiakkaalla on paljon kuntoutuksellista tarvetta, hän käy läpi aloitusjakson, jossa paneudutaan arkirytmin, ravitsemuksen, terveyden, sosiaalisten taitojen ja muiden hyvinvointia lisäävien seikkojen parantamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan prosessi asiakasprosessissa - aktivointihaastattelu(t) ja aktivointisuunnitelman laatiminen (asiakas, sosiaalityöntekijä, työvoimaneuvoja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja) - asiakkaan profiloituminen kuntouttavaan työtoimintaan, selkeät tavoitteet kullekin jaksolle - riittävän pitkä alkujakso kuntouttavan työtoiminnan kotipesässä (kiinteässä yhteydessä pajaan tms. rakenteeseen), enemmän kuntouttavia elementtejä - siirtyminen alkujaksolta ulkopuoliseen työtoimintapaikkaan, ohjaus seuraa aluksi mukana - mahdollisuuksien mukaan ohjaus siirtyy ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulle - jos ohjaus on ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulla, valtion korvaus maksetaan sille pisteytyksen mukaisesti - jatkuva asiakkaan valmiuksien kehittäminen, tavoitteena koulutukseen ja/tai työelämään siirtyminen - yhteistyö tukevien palvelujen (terveys-, mielenterveys-, päihde-, velkaneuvontaym.) kanssa tarvittaessa Vaikutukset asiakkaalle - toimeentulo paranee hieman (8 /päivä ilman tarveharkintaa, verottomana, ei alenna muita etuuksia) - matkakustannukset katetaan harkinnanvaraisella toimeentulotuella - terveyden edistäminen (terveystarkastukset, ohjaus eteenpäin tarvittaessa) - säännöllisyys ja rytmi elämään - henkinen ja fyysinen hyvinvointi lisääntyvät - itsetunto vahvistuu - sosiaaliset vuorovaikutustaidot paranevat - yhteiskunnallinen osallisuus ja vastuu itsestä lisääntyvät - asumisen ongelmat vähenevät (vuokrarästit ja häiriökäyttäytyminen) - rohkeus hakeutua koulutukseen ja työelämään lisääntyy - elämäntilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti, asiakkuus oikeassa paikassa virkailijavastuulla, ohjaus eteenpäin tarvittaessa esimerkiksi eläkeselvittelyihin - kerrannaisvaikutukset perheelle ja lähipiirille myönteiset, huono-osaisuuden kasautuminen ei etene, ehkäistään huono-osaisuuden periytymistä - yhteiskunnallinen tasa-arvo lisääntyy

6 6(7) 5. TULOSTEN ARVIOINTI Arvioinnissa käytettäviä mittareita: - siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin - rakenteellista työttömyyttä kuvaavat tilastot - Kelan työmarkkinatukitilastot, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden lukumäärä - työvoimatoimikuntien karenssipäätösten määrä - kuntien ja kuntayhtymän taloudelliset säästöt - kuntoutujien oma arvio, laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen - kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien arvio toiminnan vaikuttavuudesta - Kainuu mahdollisesti tapauksena Stakesin nelivuotisessa siirtymiä koskevassa tutkimuksessa 6. PROJEKTIN TOTEUTUS JA AIKATAULU Projektia hallinnoidaan Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan kautta. Sisältöjä kehitetään yhteistyössä kehittämistoiminnan ja aikuissosiaalityön kanssa. Projektin kokonaishallinnasta vastaa projektipäällikkö. Kuntouttavan työtoiminnan tilityksistä huolehtii osa-aikainen toimistotyöntekijä. Projektin ohjausryhmän muodostavat Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämispäällikkö, perhepalvelujohtaja ja perhepalvelupäällikkö (aikuissosiaalipalvelut), Kaira-hankkeen projektikoordinaattori, kuntouttavan työtoiminnan projektipäällikkö, edustajat Kainuun työvoiman palvelukeskuksesta, alueen työvoimatoimistoista, kunnista (viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä), työttömien yhdistyksistä ja kolmannen sektorin sijoituspaikoista. Ohjausryhmää muodostettaessa huomioidaan, että siihen tulee koko Kainuun alueelta kattava edustus. Projekti kestää neljä vuotta. Se toteutetaan ajalla alustavia toimenpiteitä lokakuu sosiaali- ja terveyslautakunnan myönteinen päätös projektin jatkotyöstämisestä loka-joulukuu projektin käynnistämisen valmistelut kunnittain (projektiryhmät) joulukuu kuntien päätökset projektiin osallistumisesta, työntekijöiden paikat hakuun 2009 projekti käynnistyy tammi-helmikuu työntekijöiden rekrytointi, työtilojen ja laitteiden hankinta helmikuu ohjaajat aloittavat, perehdytys ja koulutus, verkostopalaverit alkavat, sijoituspaikkojen etsintä alkaa helmi-maaliskuu ensimmäiset aktivointisuunnitelmat huhti-joulukuu työskentely asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuntouttavan työtoiminnan mallin kehittäminen 2012 kuntouttavan työtoiminnan mallin vakiinnuttaminen

7 7(7) 7. TIEDOTUS Projektisuunnitelmasta tiedotetaan kuntia, työvoimatoimistoja, Kainuun työvoiman palvelukeskusta ja Kainuun maakunta kuntayhtymän toimialoja syksyllä Projektin käynnistymisestä tiedotetaan julkisessa mediassa kuntien rahoituspäätösten varmistuttua. Projektin etenemisestä tiedotetaan mediaa tarvittaessa, esimerkiksi arviointien yhteydessä. Projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tiedonkulku eri toimijoiden sosiaalitoimen, työhallinnon, Kelan, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien, kuntien ja eri sijoituspaikkojen kesken toimii ajantasaisesti. Ohjausryhmä toimii yhtenä tiedotuksen kanavana eri organisaatioihin. Projektipäällikkö ja ohjaajat muodostavat kehittämisverkoston, joka kokoaa ja jakaa käytännön kokemuksia jatkuvasti, konsultoi ja antaa vertaistukea. Projektipäälliköllä on keskeinen rooli tiedotuksessa. 8. KUSTANNUSARVIO Projektin kustannukset jakautuvat vuosittain ja kunnittain seuraavasti: yhteensä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuntayhtymä Yhteensä Tarkempi kustannusarvio on liitteessä 1. Arviot kuntouttavan työtoiminnan kautta saatavista säästöistä ovat liitteissä 2 ja RAHOITUSSUUNNITELMA Projektin kustannukset katetaan seuraavasti: yhteensä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Valtion korvaus Kuntayhtymä Yhteensä