OSAKEYHTIÖLAIN YHDENVERTAISUUSPERIAATE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAKEYHTIÖLAIN YHDENVERTAISUUSPERIAATE"

Transkriptio

1 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 3 Defensor Legis N:o 1/2010 OSAKEYHTIÖLAIN YHDENVERTAISUUSPERIAATE (Das Gleichbehandlungsprinzip im Aktiengesetz) 1 Johdanto Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on yksi osakeyhtiöoikeuden keskeisistä periaatteista ja sen päällimmäisenä tarkoituksena on suojata vähemmistöosakkeenomistajia. 1 Periaatteen voinee tiivistää enemmistövallan väärinkäytön kielloksi. Toisaalta OYL 1:7:n määräys menee olennaisesti pidemmälle kuin pelkästään osakkeenomistajien yhdenvertaisuus, nimittäin pykälä kieltää suosimasta ketään ulkopuolistakaan yhtiön kustannuksella. OYL 1:7: Yhdenvertaisuus Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Vanhastaan on oikeustieteessä esitetty, että yhdenvertaisuusperiaate olisi voimassa myös yleisenä oikeusperiaatteena lain määräyksistä riippumatta. Eritoten uuden OYL:n osalta on vaikea löytää perusteluita ylläpitää laista erillistä yhdenvertaisuusperiaatetta, jonka tarkkaa sisältöäkään ei pystyisi määrittämään. Oikeusturvasyistä tämä olisi ongelmallista eikä erilliselle periaatteelle ole esitettävissä mitään konkreettisia sovellusalueita. Tähän nähden katson, että yhdenvertaisuusperiaatteella ei ole OYL 1:7:stä erillistä sisältöä. Tässä artikkelissa viitataankin yhdenvertaisuusperiaatteella nimenomaan synonyyminä OYL 1:7:lle. Yhdenvertaisuusperiaate oli voimassa jo ennen kuin VOYL:in otettiin yleislauseke. 2 Lähinnä siinä mielessä edelleen voisi ajatella kyseessä olevan myös laista erillisen periaatteen, että vaikka laista poistettaisiin yleislauseke, yhdenvertaisuusperiaate voisi olla silti lähtökohtaisesti voimassa. Tällä on kuitenkin korkeintaan teoreettista merkitystä. 3 Toinen oikeusperiaate, joka menee lähelle yhdenvertaisuusperiaatetta, mutta jota ei ole säännelty OYL:ssa, on osakkaan lojaliteettivelvollisuus. Monelta osin yhdenvertaisuusperiaatteen tulkinnalla voidaan poistaa tarve osakkaan lojaliteettivelvollisuudelle, koska yhdenvertai- 1 HE 2005:109 s Ks. esim. Cederberg, Lauri 1931 LM s Ruotsissa laista erillisellä yhdenvertaisuusperiaatteella on vahva kannatus ja siellä periaatteelle ollaan taipuvaisia antaa olennaisesti ankarampi sisältö kuin yleislausekkeelle. Ks. esim. Johansson, Svante 2007 Nials Svensk Associationsrätt i huvuddrag s. 159.

2 4 suus juuri rajoittaa osakkaan väärinkäytösmahdollisuuksia. Oikeuskäytännöstä ei ole löydettävissä kunnollista tukea osakkaan lojaliteettivelvollisuuden olemassaololle, joten sen sisältöä ei käsitellä tässä artikkelissa. Oikeuskirjallisuudessa on kirjoitettu varsin paljon yhdenvertaisuusperiaatteesta. 4 Lisäksi oikeustapauksiakin on jonkin verran, mutta periaatteella tavoiteltuun suureen merkitykseen nähden ei kuitenkaan kovin paljoa tavallisia osakeyhtiöitä koskien. Asunto-osakeyhtiöiden osalta on kertynyt paljon yhdenvertaisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä, mutta kysymykset ovat varsin erilaisia tavallisiin osakeyhtiöihin verrattuna ja yhdenvertaisuuden vaatimus on asunto-osakeyhtiöissä korostunut, koska kyse on ennen kaikkea asumisjärjestelystä. Tämän vuoksi asunto-osakeyhtiöitä koskevasta käytännöstä ei voida suoraan hakea johtoa OYL:n puolelle, vaan tapaukset ovat oikeuslähteinä lähinnä suuntaa-antavia. AML:n tasapuolisen kohtelun vaatimus on lähellä OYL:n yhdenvertaisuusperiaatetta, mutta periaatteet eivät täysin yhteismitallisia. Tässä artikkelissa ei tarkastella AML:n tasapuolisuusvaatimusta. 5 2 Yhdenvertaisuusperiaatteen taloudellinen perustelu 2.1 Taustaa Vaikka toisinaan on esitetty vähemmistönsuojan lisäämistarpeen perustuvan yhteiskunnallisen tasa-arvon lisäämispyrkimyksiin, 6 perustelu yhdenvertaisuudelle on oltava ennen kaikkea taloudellinen. Keskeinen perustelu yhdenvertaisuusperiaatteelle on se, että jollei vähemmistöosakkaille tarjota jonkinasteista suojaa enemmistöosakkaan väärinkäytöksiä vastaan, osakeyhtiöihin sijoittamisen houkuttelevuus vähenee olennaisesti. Jollei jollain tavoin voida turvata vähemmistöosakkaiden asemaa, periaatteessa 50,1 % äänistä omistavat osakkaat voivat pitää yhtiön kaikki varat. Tällöin vähemmistöosakkeet olisivat arvottomia. Tämä riski taas aiheuttaisi sen, että aina jouduttaisiin hinnoittelemaan olennainen riski siitä, että osakkeet menettäisivät arvonsa. Tällöin osakkeiden arvostustaso olisi kovin alhainen. Yksi syy yhdenvertaisuusperiaatteen omaksumiselle on se, että riittävän yksityiskohtaista sääntelyä kaikista eteen tulevista tilanteista ei ole mahdollista laatia. Lisäksi kovin yksityiskohtainen sääntely olisi yleensä myös kierrettävissä. Periaatteen merkitystä HE:n mukaan korostaa osakeyhtiöiden monimuotoisuus ja yhteiskunnan monimutkaistuminen, joiden vuoksi yhtiöiden toimintaa ei voida kattavasti normittaa yksityiskohtaisilla säännöksillä. 7 Yhdenvertaisuusperiaatteelle on annettu OYL:n oikeussuojajärjestelmässä keskeinen painoarvo ja tämän on uuden OYL:n myötä toivottu vielä korostuvan entisestään. 8 On toki mahdollista kyseenalaistaa, onko periaatteella oikeasti niin suurta suojavaikutusta kuin sillä väitetään tavoiteltavan. 9 4 Ks. esim. Olsson, Curt 1967 teoksessa Scandinavian Studies in Law s , Huttunen, Allan 1984 Osakeyhtiön yhtiökokouksesta s , Savela, Ari 1999 Hostile Takeovers and Directors s , Sillanpää, Matti J Julkisesta ostotarjouksesta s , Pehrson, Lars 1987 teoksessa Festskrift till Sveriges advokatsamfund s , Bergström, Clas & Högfeldt, Peter & Samuelsson, Per 1994 TfR s , ja Andersson, Jan & Pehrson, Lars 2008 teoksessa Aktiebolagslagens minoritetsskydd. 5 Periaatteiden suhteesta ks. Villa, Seppo 2008 LM s Ks. eritoten HE 1977:27 s HE 2005:109 s HE 2005:109 s af Schultén, Gerhard 2006 JFT s. 314 kyseenalaistaa sen, voidaanko periaatteelle antaa näin suurta painoarvoa, ottaen huomioon muun muassa että 1980-luvun lopulla kiristettiin suunnattuja osakeanteja koskevaa sääntelyä kun yleislauseke ei antanut käytännössä toimivaa suojaa. Hän kysyy miksi sama periaate nyt olisi tehokkaampi. Ks. myös Toiviainen, Heikki 2008 An Introduction to Finnish Business Law s. 338.

3 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 5 Periaatteessa yhdenvertaisuusperiaatteen tarpeellisuus ja optimaalinen sisältö olisi empiirisesti ratkaistavissa oleva kysymys. Jos nimittäin hyväksytään lähtökohdaksi se, että periaatteen ainoa tavoite on taloudellinen tehokkuus, voitaisiin teoriassa selvittää mikä olisi parhaan taloudellisen tuloksen tuottava sääntely. Käytännössä tämän selvittäminen ei ole kovin hyvin mahdollista. Kun yhdenvertaisuusperiaate on Suomessa pitkälti pakottava, ei ole mahdollista verrata keskenään periaatetta soveltavia ja soveltamattomia yhtiöitä. Lisäksi vaikka yhdenvertaisuusperiaate olisi yhtiöiden valittavissa, yhtiöt jotka luopuisivat siitä voivat olla luonteeltaan niin erilaisia periaatteeseen pitäytyviin verrattuina, että näiden ryhmien tuottaman taloudellisen tuloksen vertailu ei välttämättä vielä osoita periaatteen tehokkuutta tai tehottomuutta. Kansainvälinen vertailu eri valtioiden sääntelyiden ja näiden maiden yhtiöiden tuottamien taloudellisten tulosten välillä voisi antaa jotain suuntaa siihen, mikä sääntelyratkaisu olisi tehokas. Eroa selittäviä tekijöitä on kuitenkin niin monia, että niistä on vaikea eristää yhdenvertaisuusperiaatteen tuottamaa vaikutusta. Lisäksi vaikutus voi olla erilainen eri maissa johtuen muun muassa yhtiöiden omistusrakenteesta ja tuomioistuinten toimivuudesta Tuomioistuimesta ristiriitojen ratkaisumekanismina Käytännössä yleislausekkeen suojaava vaikutus edellyttäisi hyvin kattavaa oikeuskäytäntöä tai erittäin nopeaa, edullista ja osaavaa tuomioistuinlaitosta. Yleislauseke ei nimittäin tarjoa mitään suojaa, jos vähemmistöosakkaalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta riitauttaa päätöstä tuomioistuimessa ja mahdollisuutta luottaa siihen, että tuomioistuin tekee osaavan ja ennakoitavissa olevan ratkaisun asiassa. Tällöinkin kustannukset ja aikaviive eivät saa tehdä oikeussuojaa tyhjäksi. Vetoaminen siihen, että yleislausekkeella on ennaltaehkäisevä vaikutus, 10 on kovin perusteetonta, jos kunnollista mahdollisuutta päätösten riitauttamiseen oikeudessa ei ole. Jos nimittäin enemmistö tietää, että vähemmistön on vaikeaa ja kallista lähteä oikeuteen ja oikeudesta mahdollisesti tulevat sanktiot pieniä ja pitkän ajan päässä, enemmistö voi hyvin lähteä siitä, että yhdenvertaisuusperiaatetta ei välttämättä tarvitse noudattaa. Tuomioistuinten toiminta ja yhdenvertaisuusperiaatteen luonteesta johtuva epämääräisyys tosin luo käänteisesti riskin myös enemmistöosakkaalle. Vähemmistö voi nimittäin erityisiä etuja saadakseen riitauttaa moitteettomiakin toimia yhdenvertaisuuteen vedoten. Tämä voi tehdä enemmistön aseman hankalaksi, jos toimien arviointia jälkikäteen tuomioistuimessa ei pysty riittävällä tarkkuudella ennakoimaan tai jos oikeudenkäynti aiheuttaa kuluina ja viivytyksinä niin suurta haittaa, että enemmistöllä ei ole varaa lähteä riitelemään. Käytännössä epävarmuus toimii usein enemmän vähemmistön kuin enemmistön vahingoksi. Yhdenvertaisuuskanteet nimittäin usein ajautuvat siihen, että vähemmistö joutuu haastamaan yhtiön oikeuteen. Vähemmistö joutuu siten faktisesti omistustaan vastaavasti maksamaan myös enemmistön prosessikuluja. Tällöin enemmistö riitelee yhteisillä rahoilla ja vähemmistö omillaan. Vähemmistölle tulee tappiota silloinkin kun se voittaa kanteen. Tuomioistuimen riittävän harkintavapauden pohjalta tekemän epäoikeudettomuus-arvioinnin etuna on se, että tilanne voidaan arvioida ottaen huomioon kaikki olosuhteet. Kun tuomioistuin arvioi tilannetta jälkikäteen, on paljon helpompi ottaa huomioon olosuhteiden muuttuminen ajan 10 Ennaltaehkäisevyyttä on korostettu esim. HE 1977:27 s. 68. Vrt. Andersson & Pehrson 2008 s. 116: käytännön oikeuselämässä periaatetta on sovellettu aika harvoin huomioiden sen preventiivinen tavoite.

4 6 kuluessa kuin lainsäätäjän saati yhtiöjärjestyksen laatijan. Osakeyhtiöt ovat parhaimmillaan kovin pitkäikäisiä, joten esimerkiksi 1800-luvulla osakeyhtiötä perustaneet eivät varmastikaan olisi voineet ennakoida mikä olisi 2000-luvulle sopiva vähemmistöosakkaiden suoja ja miten yhtiöjärjestyksen muutosmahdollisuudet tulisi sopia kattamaan kaikki ajateltavissa olevat tapahtumat vuosikymmenten varrelta. Toisaalta tuomioistuinten tekemään jälkikäteiseen tarkasteluun liittyy aina riski jälkiviisaudesta, koska jälkikäteen asiat näyttävät usein huomattavasti selvemmiltä kuin toimen tekohetkellä. Yleislauseketta on kritisoitu siitä, että suomalaisten tuomioistuinten kyky soveltaa laajaa ja epämääräistä periaatetta on heikko, koska siviilioikeusmaamme tuomarit eivät miellä itseään lain luojiksi eikä heitä ole koulutettu väljien periaatteiden soveltamiseen. 11 Kritiikissä on varmasti paljon totta. Ottaen kuitenkin huomioon, että monet yleislausekkeet (eritoten OikTL 36 ) on ainakin kohtuullisen hyvin tullut omaksutuksi oikeuselämässä, ei OYL:n yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamista voida pitää mitenkään mahdottomana tehtävänä ainakaan sen periaateluontoisuuden vuoksi. Tuomioistuimille ja yhtiöissä toimiville olisi toki selvempää soveltaa täysin yksityiskohtaista käyttäytymisnormia, kuin epämääräisempää yleistä normia. Tällöin tosin ongelmaksi tulee se, että lainsäätäjä ei pysty laatimaan sellaisia yksityiskohtaisia normeja, jotka kattaisivat kaikki yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoittamat tilanteet. Joudumme siten valitsemaan kahdesta epätäydellisestä asioiden hoitamistavasta paremman. Käsittääkseni missään ei ole onnistuttu laatimaan niin yksityiskohtaista osakeyhtiölakia, ettei jäisi tarvetta kuitenkin vielä jonkinasteiselle yleiselle ja tulkinnanvaraiselle periaatteelle. Kyse on siten lopulta aste-erosta. Mielestäni suurempi ongelma kuin periaateluontoisuus on kuitenkin tuomioistuinten kaupallisen osaamisen ja kiinnostuksen taso. 12 Virkamiesura yleistuomarina ei ole omiaan houkuttelemaan kaupallisesti kiinnostuneita juristeja. Arvioitaessa yhdenvertaisuusperiaatetta monimutkaisissa liiketoimissa tuomioistuimilta tarvittaisiin kykyä ymmärtää ja osata arvioida oikein kaupallisia kysymyksiä. Toisaalta osakkaiden epäyhdenvertainen kohtelu on usein helpommin paikannettavissa kuin esimerkiksi normaalien liiketoimien huolellisen hoitamisen arvioiminen. 2.3 Liiketoimintapäätöksistä Liian tiukka vähemmistösuoja voi johtaa siihen, että vähemmistö voi jumittaa bisneksen. Historiallisesti yhtiöoikeudessa oli huomattavan laajoja yksimielisyysvaatimuksia, mutta trendi on johtanut yhä enemmän enemmistöpäätösten suosimiseen. Tämä onkin omiaan lisäämään liiketoiminnan joustavuutta ja toiminnan kannattavuutta ainakin niin kauan kuin kaikki menee yhteisymmärryksessä. Toisaalta yksimielisyysvaatimusten alan supistaminen on omiaan lisäämään yhdenvertaisuusperiaatteen tarvetta. Yhdenvertaisuusperiaate luo osaltaan pohjaa enemmistöperiaatteen hyväksymiselle. Vähemmistökin voi helpommin hyväksyä enemmistön oikeuden tehdä päätöksiä, jos vähemmistö saa yhtäläiset edut kuin enemmistökin. Tällöin enemmistö pyrkiessään maksimoimaan omaa taloudellista tulosta samalla ajaa vähemmistön etuja. Sen sijaan jos edut voisivat olla epäyhdenvertaisia, enemmistö voisi helpommin tehdä vain sitä itseään hyödyttäviä ratkaisuja. 11 Toiviainen 2008 s Tuomioistuimen osaamisen merkityksestä Delawaren menestymisessä houkuttelemaan yhdysvaltalaisia yhtiöitä rekisteröitymään sinne ks. Savela, Ari 1999 LM s OYL:n yhtiöoikeusjuttujen keskitys mahdollistaisi ainakin teoriassa aiempaa paremmin asiantuntemuksen lisäämistä, mutta ei välttämättä vielä lisää kaupallisesti suuntautuneiden juristien kiinnostusta tuomioistuinuralle. Merkittävämpi kysymys on, onnistutaanko käytännössä avaamaan tuomaritehtäviä muissa kuin tuomioistuintehtävissä kokemuksensa hankkineille juristeille.

5 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 7 Joskus on eroteltu yhdenvertaisuus liiketoimintapäätöksessä ja voitonjaossa. 13 Näistä jälkimmäisessä olevan epäyhdenvertaisuus voidaan rinnastaa varkauteen ja siten aina taloudellisesti tehottomaksi. Ensimmäisessä taas on argumentoitu, että epäyhdenvertaisuuden tulisi olla sallittu liiketoimintaintressien turvaamiseksi ja koska enemmistöosakkaalla on myös eniten hävittävää. Käytännössä erottelu ei toimi näin selväpiirteisesti, koska voitonjakoaspekti on kovin helppoa sotkea liiketoimintapäätöksiin. Jos esimerkiksi yhtiö päättää ostaa suurimmalta osakkaalta hyödykkeitä ja maksaa niistä ylihintaa, on kyseessä ulkoisesti ottaen liiketoimintapäätös, mutta tosiasiasialliselta vaikutukseltaan osittain myös voitonjaosta. Tällöin enemmistöosakkaan tappio osakeomistuksen kautta eliminoituu sillä, että hän saa koko ylihinnan itselleen. Jos kyseessä olisi liiketoimi aidosti ulkopuolisen tahon kanssa, lähtökohtaisesti enemmistöosakkaalla pienosakkaiden kanssa yhteneväinen intressi huolehtia toimen taloudellisesta järkevyydestä yhtiölle. Yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä konkretisoitaessa voidaan käyttää mittapuuna mitä osapuolet olisivat sopineet ennen sijoitusten tekoa (ex ante). 14 Kun sijoitus on tehty (ex post), osapuolten intressit ovat kokolailla selvät. Suuret omistajat preferoivat heikompaa vähemmistön suojaa kuin piensijoittajat. Etukäteen osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun vaatimus voi olla myös enemmistöosakkaan intressissä, sillä muutoin vähemmistöosakkaiden houkutteleminen sijoittamaan yhtiöön voi osoittautua ylivoimaiseksi. Konkreettisen oikeustoimen hyväksyttävyyttä taas on tarkasteltava ex ante -tiedon ja odotusten varassa. Liiketoiminnassa kun on otettava huomioon myös riskin vaikutus. Pelkästään siitä, että liiketoimi jälkikäteen osoittautuukin yhtiölle huonoksi ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että päätös olisi etukäteistarkastelussa ollut yhtiön kannalta epäedullinen ja yhdenvertaisuutta loukkaava. Sinällään voisi aika pitkälle lähteä siitä, että päätöksen tekisi hyväksyttäväksi se, että enemmistö sellaisista osakkaista, joilla ei ole yhtiön saamasta tuloksesta erillistä erityistä etua asiassa, olisivat hyväksyneet päätöksen. Käytännössä näin yksioikoinen tulkinta ei ole mahdollinen, koska usein päätöksentekijöillä voi olla välillisiä piilotettuja intressejä asiassa. 2.4 Muista suojamekanismeista Osakkeenomistajien asemaa arvioitaessa on muistettava, että OYL:n tarjoama suoja on vain osa kokonaisuutta. Myös taloudellisilla mekanismeilla on tärkeä roolinsa. Osakkaiden huono kohtelu saattaa nimittäin aiheuttaa mainekustannuksia ja vaikeuttaa yhtiön tulevaa rahoitusta sekä väärinkäytöksiin syyllistyvän enemmistöosakkaan muuta liiketoimintaa. Aina nämä taloudelliset mekanismit eivät kuitenkaan turvaa osakkaiden asemaa riittävästi. Toisaalta on syytä todeta, että yhdenvertaisuusperiaate ei käytännössä tarjoa lainkaan suojaa toimille, joissa suuri omistaja tai muu valtaan päässyt tyhjentää yhtiön kassan ja lähtee karkuun. Näihin soveltuvat myös rikoslain erinäiset pykälät, jotka edes nekään eivät kykene täysin estämään tällaisten tapahtumista. Sinänsä täydellisyyteen ei toki ole juridisilla säännöillä mahdollista päästäkään. Kaisanlahti on katsonut, että hajautettu piensijoittaja voisi olla halukas poikkeamaan tosiasiasiallisesta yhdenvertaisuudesta, koska tähän sisältyy voiton mahdollisuus. 15 Argumentti on 13 Kaisanlahti, Timo 1999 LM s Kaisanlahti, Timo 1999 Sidosryhmät ja riski pörssiyhtiössä s vie tarkastelun vielä kauemmas ja soveltaa yhdenvertaisuusperiaatteeseen Rawlsilaista arviointia, eli minkälaista lainsäädäntöä osapuolet olisivat halunneet tilanteessa, jossa eivät tiedä minkälaisessa roolissa tulevat oikeassa elämässä olemaan. Tällöin helposti päädyttäisiin siihen, että valitaan yksinkertaisesti säännöt, jotka maksimoivat yhteenlasketun voiton riippumatta siitä kuka saa rahat. Vaikka tulos ei olisi näin radikaali, se helposti kuitenkin olisi sellainen että todellisessa maailmassa joko isot tai pienet sijoittajat eivät ole sen kanssa valmiita elämään. Tällöin osakeyhtiöitä ei perusteta. 15 Kaisanlahti 1999 Sidosryhmät ja riski s. 89.

6 8 nähdäkseni kyseenalaistettavissa, sillä kyseessä on systemaattinen riski. Pienosakkaat kärsivät todennäköisemmin vahinkoa kuin saavat hyötyä yhdenvertaisuudesta poikkeamisen vuoksi. Hajauttamalla voidaan tällöin ainoastaan pienentää yksittäisen väärinkäytöksen vaikutusta, mutta kokonaiskustannus ei poistu. Tilanne on sama kuin ottamalla vakuutuksella voi poistaa (pulverisoida) yksittäisen tapahtuman merkityksen, mutta ei poistaa kustannusta. Hajauttaminen toimisi ainoastaan jos sijoittaja olisi jossain osassa sijoituksiaan enemmistössä. Yleensä näin ei kuitenkaan ole. Voitonmaksimointia on joskus esitetty painavammaksi, suojaavammaksi ja ensisijaiseksi suhteessa yhdenvertaisuuteen. 16 Toisaalta liiketoimintaratkaisuille ja näissä tapahtuvassa voiton maksimoinnille on asetettava huomattavan korkea kynnys ennen kuin toimi voidaan katsoa liiketaloudellisesti perusteettomaksi. Jos osakkaiden kohtelu on epäyhdenvertaista, ei suojan tarve ole läheskään yhtä suuri. Täten yhdenvertaisuusperiaate voitaisiin ehkä nähdä myös todistustaakkaa enemmistön suuntaan siirtävänä normina. 2.5 Johtopäätöksiä Sinänsä yleensä tuomioistuin ei ole kovin tehokas tapa arvioida yhtiöiden liiketoimintaratkaisujen oikeellisuutta. Yhdenvertaisuuden ydinalueella tuomioistuinmenettelyä voidaan kuitenkin usein pitää melko tehokkaana tapana turvata osapuolten kohtuullinen riskinjako. Selvät poikkeamat yhdenvertaisuudesta on helppo tunnistaa ja ne ovat yleensä selvästi ex ante - tarkastelussa perusteettomia. Ongelmaksi tulee se, että naamioimalla epäyhdenvertaisuus riittävän monimutkaiseen järjestelyyn, ei saisi välttää oikeussuojaa. Yhdenvertaisuusperiaatteen epämääräisyysargumentilta syö jonkin verran merkitystä se, että laiton voitonjako on määrittelyltään kokolailla yhtä epämääräinen, mutta olennaisesti ankarammin sanktioitu. 2.6 Yhtäläisen oikeudet OYL 1:7 vaikuttaisi sisältävän kaksi erilaista yhdenvertaisuutta koskevaa määräystä. Ensimmäisen virkkeen mukaan osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Toisen virkkeen mukaan kenellekään ei saa tuottaa epäoikeutettua etua. Ensimmäisen virkkeen osalta ei ole pykälän sanamuodon mukaan mitään olennaisuusedellytystä eikä arviota erilaisten etujen perusteettomuudesta. Näin pitkälle menevää tulkintaa ei liene kuitenkaan tarkoitettu, eikä se vaikuttaisi perustellulta. Siten myös ensimmäisen virkkeen osalta oikeuksien on oltava vain olennaisesti yhdenvertaiset. Ensimmäisen virkkeen periaate velvoittaa sinällään kaikkia yhtiössä toimivia tahoja. Tämän on nähtävä kattavan ensisijassa äänioikeuden ja osakkeille jaettavan varojenjaon, mutta se voi tulla sovellettavaksi myös monenlaisiin muihin oikeuksiin. OYL 1:7:ssä edellytetään yhdenvertaista kohtelua, mutta ei täsmälleen samaa kohtelua. Täten esimerkiksi jaettaessa omaisuutta osinkona voidaan pienien osakkaiden osalta tarjota rahavaihtoehtoa. 17 Yhtiöoikeudellinen yhdenvertaisuusperiaate koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia osakkeenomistajia. 18 Merkintäoikeusosakeannissa 16 Bergström & Högfeldt & Samuelsson 1994 TfR s Vrt. toisin Sillanpää, Matti J Teoksessa Festskrift till Gunnar Karnell s. 715, joka katsoo, että pienomistajillakin tulisi olla aina ehdoton oikeus saada ei ainoastaan samanarvoinen vaan myös samanlainen vastike. Ks. myös Johansson 2007 s. 158 katsoen, että voitonjaon osalta ei voi koskaan olla perusteltua syytä poiketa yhdenvertaisuusperiaatteesta. 18 Ks. Savela, Ari 2003 Suomen kansainvälinen yhtiöoikeus s. 224.

7 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 9 on kuitenkin katsottu voitavan tehdä poikkeus ulkomaisten osakkaiden merkintäetuoikeuden käyttämiseen, jos näiden kotimaan arvopaperimarkkinalain vaatimukset johtaisivat kohtuuttomiin kustannuksiin Yhtiöjärjestykseen perustuva erilaisuus OYL 1:7:n mukaan osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakkeenomistajalla on siten oikeus lähtökohtaisesti luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin osakkeet. Toisaalta on tarkoitettu turvata, että osakkeenomistajat voivat luottaa yhtiöjärjestysmääräyksestä johtuvien erilaisten osakeoikeuksien pysyvyyteen. 20 Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus vaikuttaa myös yhtiöjärjestyksen tulkintaan. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2009:22 korkein oikeus antoi merkitystä osakkaiden yhdenvertaisuuden vaatimukselle tulkitessaan yhtiöjärjestyksen epäselvää määräystä. OYL 1:7:n ensimmäinen virke määrää sanamuodon mukaan varsin kategorisesti, että erilaisten oikeuksien olisi aina perustuttava nimenomaan yhtiöjärjestykseen. Kuitenkin osakeantipäätöksessä voidaan viivyttää merkittävien osakkeiden tuottamia oikeuksia vuodella osakeannin rekisteröimisestä (OYL 9:15) ja siten tilapäisesti saattaa nämä osakkeet eri asemaan kuin yhtiön vanhat osakkeet. Niin ikään yhtiö voi myydä omia osakkeitaan siten, että yhtiö pidättää tiettyjä oikeuksia. OYL 1:7:n ensimmäinen virke vaikuttaisi tarkkaan sanamuodon mukaan luettuna säätävän, että osakkeiden yhtäläisistä oikeuksista voidaan poiketa täydellisesti yhtiöjärjestysmääräyksin. Käytännössä kuitenkin monissa OYL:n säännöksissä asetetaan pakottavasti osakkaat yhdenvertaiseen asemaan. Esimerkiksi tietyiltä osakkeilta ei voida poistaa oikeutta osallistua yhtiökokoukseen tai oikeutta vaatia erityistä tarkastusta. OYL:ssa ei kuitenkaan ole erikseen osoitettu täsmällisesti mitkä määräykset ovat pakottavia. Jos osakkaiden tuottamat oikeudet poikkeavat toisistaan äänioikeuden tai varojen jaon osalta, muodostavat osakkeet oman osakelajin. OYL 1:7:n tarkoittama yhtiöjärjestyksessä määrääminen voi olla tällaisen erilajisten osakkeiden muodostaminen, mutta myös sellainen että jotkut sinänsä samanlajiset osakkeet tuottavat jossain muussa kuin erilajisuuden perustavassa suhteessa erilaiset oikeudet. Tällainen oikeus voi olla esimerkiksi etuoikeus lunastaa siirtyviä osakkeita lunastuslausekkeen nojalla. Yhtiöjärjestyksen muuttamispäätöksen aiheuttama etu voi olla epäoikeutettua. 21 Sen sijaan muutoin yhtiöjärjestykseen perustuva etu ei pääsääntöisesti ole epäoikeutettua. 22 Valitusajan kuluttua yhtiöjärjestyksen muuttamisesta yhtiöjärjestykseen sisältyviin yhdenvertaisuutta loukkaaviin määräyksiin ei voida puut- 19 Ks. Savela 2003 s HE 2005:109 s SOU 1971:15 s. 238 ja NRt 1991 s Koski, Pauli 1993 teoksessa Yhtiöoikeudellisia asiantuntijalausuntoja ja välitystuomioita s. 31: näillä toimilla tuotettu etu ei ole lain tarkoittamaa epäoikeutettua etua sen paremmin yhtiön itsensä kuin sen muiden (A-)osakkeenomistajienkaan kannalta, koska etu perustuu yhtiöjärjestyksen nimenomaiseen määräykseen. Ks. myös Pehrson 1987 s. 491 ja Prop. 2004/05:85 s Vrt. Kyläkallio, Juhani 1989 Juhlajulkaisu-Festskrift Curt Olsson / s. 191, jonka mukaan yhtiöjärjestyksen salliessa osakepääoman korottamisen siten, että osakkeita annetaan vain osalle osakesarjoista, tällainen korotus voisi silti loukata VOYL 9:16 yleislauseketta. Ks. myös asunto-osakeyhtiölain osalta tapaus KKO 2005:22, joka on tosin prosessuaalinen seulontaratkaisu, eikä siten ota lopullista kantaa asiaan: Lain sanamuoto ei aseta estettä sille, että yhtiöjärjestyksen mukaistakin päätöstä pidettäisiin sanotun yleislausekkeen vastaisena. Kuten lain esitöissä edelleen on lausuttu, säännös saattaisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa yhtiöjärjestyksen mukainen maksuvelvollisuus ja osakkeenomistajan saama hyöty ovat huomattavassa epäsuhteessa keskenään (ks. HE 21 6/1990 vp s. 43 ja KKO 1998:20). Ks. myös KKO 1990:171 ja KKO 1984 II 188.

8 10 tua OYL:n nojalla, ellei toimi loukkaa sillä tavoin selvästi yhdenvertaisuutta, että se olisi mitätön. Yhtiöjärjestyksen määräystä voidaan kuitenkin sovitella OikTL 36 :n nojalla, mikäli määräys on kohtuuton. 23 Yhtiöjärjestyksen sovittelu ei ole riippuvainen määräajoista. Sovittelun avulla voidaan päätyä käytännössä samaan lopputulokseen kuin yleislauseketta soveltamalla. Jos yhtiöjärjestyksessä annetaan vain tietty harkinnanvarainen toimivalta, tätä toimivaltaa on käytettävä noudattaen yhtiöoikeudellisia periaatteita, myös osakkaiden yhdenvertaisuutta. 24 Jos yhdenvertaisuudesta poiketaan yhtiöjärjestyksessä varsinkin voimakkaasti osakkaisiin vaikuttavalla tavalla, määräyksen on oltava niin yksiselitteinen että poikkeaminen ja sen sisältö käy selvästi ilmi yhtiöjärjestyksestä. Yhtiöjärjestyksessä ei voitane poiketa yleisesti yhdenvertaisuusperiaatteesta, 25 vaikka tätä ei ole erikseen missään pakottavaksi säädetty. Painavaa syytä pakottavuudelle on vaikea keksiä. Yhtiöjärjestyksessä kun voidaan poiketa esimerkiksi täysin voitontuottamistarkoituksesta määräämällä, että osakkaat eivät välttämättä saa yhtiöstä mitään varoja. Tähän nähden poikkeama yhdenvertaisuusperiaatteesta on huomattavasti vähäisempi. Lähinnä syynä pakottavuuteen voitaneen pitää käytännöllisyyttä. Toisaalta kun painavaa tarvetta yhdenvertaisuudesta poikkeamisen sallimiseen ei ole ja kun taloudellisesti järkevää tarvetta poikkeuksiin olisi vain varsin harvoin, pakottavuus vähentää osapuolten kustannuksia mahdollisten poikkeuksien selvittämisestä ja poikkeusmahdollisuuksien estämisestä. 4 Keitä periaate velvoittaa? OYL 1:7:n ensimmäinen virke vaikuttaisi velvoittavan kaikkia tahoja. OYL 1:7:n toinen virke taas velvoittaa yhtiökokousta, hallitusta, toimitusjohtajaa ja hallintoneuvostoa. Tuntuisi epäloogiselta lukea OYL 1:7:n säännöstä siten, että ensimmäinen virke asettaisi toisessa virkkeessä mainitsemattomille tahoille itsenäisiä velvoitteita. Yhdenvertaisuusperiaate koskee myös selvitysmiestä, koska tähän sovelletaan hallituksen jäsentä koskevia sääntöjä (OYL 20:9.1). Koska rekisteristä poistetun yhtiön edustajaan sovelletaan mitä selvitysmiehistä on sanottu (OYL 20:21.1), koskee yhdenvertaisuusperiaate myös puretun yhtiön edustajia. OYL 1:7 ei koske puhtaita yhtiön edustajia. 26 Edustajan velvollisuus noudattaa yhdenvertaisuutta on jätetty yleisten oikeusperiaatteiden varaan. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tosin velvollisia valvomaan, että edustajat toimivat yhdenvertaisuutta noudattaen. Tämä on sikäli loogista, että myöskään yhtiöoikeudellinen vahingonkorvausvastuu ei koske edustajia. Perustettavan yhtiön lukuun toimivien vahingonkorvausvastuun peruste on jäänyt OYL:ssa vähän epäselväksi. 27 Niinikään OYL 1:7 ei täsmällisesti ota kantaa koskeeko se missä laajuudessa ennen yhtiön rekisteröimistä tehtäviä toimia. HE:n mukaan osakkeenomistajien välisiin suhteisiin perustamisvaiheessa sovellettaisiin sopimusoikeudellisia sääntöjä, 28 mikä puhuisi OYL 1:7:n soveltuvuutta vastaan. Toisaalta on painavia syitä, miksi osakkeet jo merkinneitä 23 Savela, Ari 2001 LM s Ks. HE 2005:109 s. 102 ja Andersson & Pehrson 2008 s Ks. myös KKO 2001:57 suostumuslausekkeen ja epäasiallisen perusteen osalta. 25 Helminen, Sakari 2006 Osakeyhtiön yhtiöjärjestys s HE 2005:109 s Savela, Ari 2006 Vahingonkorvaus osakeyhtiössä s HE 2005:109 s. 41.

9 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 11 tulisi kohdella keskenään yhdenvertaisesti esimerkiksi hankittaessa yhtiölle omaisuutta. Tähän nähden pitäisin yhdenvertaisuusperiaatteen soveltuvuutta perustellumpana tulkintana. Jos osakkeenomistajalla on äänioikeutensa turvin mahdollisuus estää yhtiökokouksen päätös, tällöinkin toimi on yhtiökokouksen tekemä ja yhdenvertaisuusvaatimuksen piirissä. 29 Tämä tulkinta on tosin monessa suhteessa ongelmallinen sen ajatuksen kanssa, että osakkeenomistajilla on katsottu olevan oikeus olla täysin passiivisia omistuksensa suhteen. Tulkinta nimittäin johtaisi siihen, että passiivinen ja poissaollut osakas voisi syyllistyä yhdenvertaisuuden rikkomiseen. Tuottamus täytynee kuitenkin katsoa puuttuneen näissä tilanteissa ja sanktiot keskittyvät mahdollisuuteen moittia yhtiökokouksen päätöstä. Jos osakkaalla on itsellään oikeuksia, joita se voi suoraan käyttää, nämä eivät ole ainakaan sanamuodon mukaan yhdenvertaisuusvaatimuksen piirissä. Näin ollen esimerkiksi jos yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää tietyn osakkaan suostumusta ja hän ei sitä anna, tähän ei voitaisi soveltaa OYL 1:7:n toista virkettä. Samoin jos osakkaalla on oikeus lunastaa siirtyneistä osakkeista joko kaikki tai osa, niin osakas voi vapaasti harkita, montako osaketta lunastaa ja keneltä samaan aikaan osakkeita ostaneista osakkeet lunastaa. Myöskään 90 %:n omistukseen perustuva pakkolunastus ei ole pykälän sanamuodon mukainen yhtiökokouksen päätös. 30 Toisaalta pakkolunastuksessa voisi ehkä olla jotain argumentteja yhdenvertaisuuden soveltumisesta jos esimerkiksi lunastustilanne on aikaansaatu kovin keinotekoisesti tai sopimattomasti. Lähtökohtaisesti on kuitenkin vaikea löytää perusteluita miksi osakkeiden ostaja ei saisi maksaa jollekin ylisuurta lunastushintaa, kunhan jokainen osakkeenomistaja saa osakkeistaan vähintään lain edellyttämällä tavalla käyvän arvon mukaisen korvauksen. Myöskään lunastusmenettelyssä alkuperäiseen tarjoukseen tyytyneille ei tarvitse maksaa korkeampaa hintaa, vaikka lunastusriidassa hinta nousisikin. Mähönen ja Villa vaikuttavat laajentavan yhdenvertaisuuden ainakin jossain tilanteessa ja jossain määrin siihen, että enemmistöosakkaan olisi osakkeita myydessään yritettävä turvata myös vähemmistöosakkaiden asemaa. 31 Tällaiselle velvollisuudelle on vaikea yleisesti löytää perusteluita. 32 Lähinnä jos enemmistöosakas nimenomaisesti tietää ostajan väärinkäyttävän vähemmistöosakkaita, voinee ajatella jotain osallisuusvastuuta näihin väärinkäytöksiin. Sen sijaan muutoin enemmistöosakas saa ajaa omaa etuaan 29 Ks. KKO 1990:171, jonka mukaan yhtiökokouksen päätös olla muuttamatta yhtiöjärjestystä voisi olla yleislausekkeen vastaista, jos yhtiöllä olisi tähän muuttamiseen velvollisuus. Korkein oikeus ei tosin täsmentänyt mihin tällainen velvollisuus voisi perustua. Ks. toisin Huttunen 1984 s. 417 katsoen VOYL:n osalta, että yleislauseke ei sovellu tilanteisiin, joissa yhtiökokous ei ole tehnyt päätöstä, vaikka tämä olisi tapahtunut vähemmistön epäasiallisen vastustamisen vuoksi. 30 Kuitenkin VOYL:n mukaan ratkaistussa tapauksessa KKO 2009:19 ilmeisesti korkein oikeus katsoi 90 %:n omistukseen perustuvassa pakkolunastuksessa yhdenvertaisuusperiaatteen velvoittavan lunastajana olevaa osakkeenomistajaa. KKO 2009:19 lausui: Lunastusmenettelyssä osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta ei voida Phoenixin väittämällä tavalla soveltaa, koska kyseessä olevat osakkeet ovat osto- ja lunastustarjousmenettelyssä olleet kaupan kohteena eri ajankohtana kuin sinä, joka hinnanmäärityksen kannalta on ratkaiseva lunastusmenettelyssä. Tapauksesta ei tosin voitane tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä OYL 1:7:n soveltamisalasta, koska yhdenvertaisuuteen vetosi lunastaja, eikä lunastettavat. Sitä myös käytettiin enemmänkin reaalisena argumenttina kuin suoranaisesti oikeusnormina. 31 Mähönen, Jukka & Villa, Seppo 2006 Osakeyhtiö I s Tapauksessa KKO 1993:82 vähemmistöosakkaat olivat valtuuttaneet enemmistöosakkaan käymään neuvotteluja yhtiön osakkeiden kaupasta ja ilmoittaneet olevansa valmiit myymään omistamansa osakkeet tietystä vähimmäishinnasta. Kun enemmistöosakkaan saama hinta osakkeelta oli ollut lähes kaksinkertainen verrattuna vähemmistöosakkaiden saamaan hintaan, enemmistöosakkaan katsottiin rikkoneen toimeksiantoon perustuvia velvoitteitaan ja olevan velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneet vahingot vähemmistöosakkaille. Vastuu tapauksessa perustui siis nimenomaiseen valtuutustoimeksiantoon eikä osakeomistukseen.

10 12 ja esimerkiksi tavoitella itselleen kontrollipreemiota. 33 Myötävaikuttaminen OYL 1:7:n vastaiseen päätökseen tarkoittaa muun muassa tilanteita, joissa osakkeenomistaja hallituksen jäsenenä tekee yhdenvertaisuutta loukkaavan päätöksen taikka vaikutusvallallaan painostaa hallituksen tai sen jäsenen tällaiseen menettelyyn. 34 Yhdenvertaisuusperiaate ei sanamuotonsa mukaan estä vähemmistöoikeuksien shikaaninomaista käyttöä. Kuitenkin tapauksessa KKO 1990:171 katsottiin, että yhtiökokouksen päätös olla muuttamatta yhtiöjärjestystä voisi tietyissä tilanteissa loukata yleislauseketta. Tällä tulkinnalla myös vähemmistöosakas, joka käyttämällä sinänsä laillisia oikeuksiaan, saisi estettyä yhtiökokouksen päätöksen, jonka tekemiseen yhtiö on velvollinen, syyllistyisi yleislausekkeen ja sitä kautta OYL:n rikkomiseen. Käytännössä tällainen tulkinta voinee tulla kyseeseen vain harvoin. Tilintarkastaja on velvollinen valvomaan myös yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista ja jos havaitse tätä rikotun, hän on velvollinen raportoimaan tästä tilintarkastuskertomuksessa. 35 Muutoin yhdenvertaisuusperiaate ei suoraan velvoita tilintarkastajaa, joskaan tilintarkastaja ei juuri tee toimia, jossa tämä voisi suoraan tulla sovellettavaksi. 5 Keitä periaate suojaa? Yhdenvertaisuusperiaate koskee ensisijassa osakkeita, koska yhtiöstä saatavien etujen määrä riippuu omistuksen suuruudesta. Käytännössä kuitenkin myös osakkeenomistajan asemaa suojattaneen yhdenvertaisuusperiaatteella. 36 Vaikka OYL 1:7 ei sanamuotonsa mukaan koskekaan muita kuin nykyisiä osakkaita, on OYL:n esitöissä esitetty periaatteen koskevan myös esimerkiksi osakkeiden merkitsijöitä ja optioiden haltijoita. 37 Pidän tulkintaa optioiden haltijoiden osalta kyseenalaisena. Esimerkiksi työntekijöiden kannustinjärjestelmän osalta voi olla perustellusti tarvetta voida muuttaa ehtoja vain jonkun optionhaltijan osalta. Lisäksi OYL 1:7:n ensimmäinen virke soveltuu ylipäätään huonosti optioiden haltijoihin, koska sen mukaan erilaisuudesta tulisi määrätä nimenomaan yhtiöjärjestyksessä, eikä optioehtoihin otettu määräys riittäisi erilaiseen kohteluun. Optionhaltijoiden ei ole tarvetta saada samaa suojaa kuin osakkaiden, jo siitä syytä että he eivät ole vielä sijoittaneet osakkeista suoritettavaa määrää. 38 Osakkeet jo merkinnyt on periaatteen suojan piirissä, joskaan lähtökohtaisesti ei merkintöjen hyväksymisen osalta, vaan vasta sen jälkeen kun merkinnästä on tullut molemmin puolin sitova. 39 Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajalla on oikeus yhdenvertaisuuden suojaan jo sen jälkeen kun sulautumisesta on päätetty. 40 Koska osakkeiden ostaja ei ole yhtiön osakas, voidaan yhdenvertaisuusperiaatteen estämättä esimerkiksi ostajan torjumiseksi tehdä toimenpiteitä, mikäli samalla ei loukata nykyisten osakkaiden oikeuksia. Mikäli ostaja omistaa yhdenkin osakkeen, on hän yhdenvertaisuusperiaatteen suojaama siinä ominaisuudessa. Yhdenver- 33 Ks. esimerkiksi Bergström & Högfeldt & Samuelsson 1994 TfR s HE 2005:109 s Ks. toisin Mähönen, Jukka & Villa, Seppo 2006 Osakeyhtiö II s. 296, jotka katsovat, että yhdenvertaisuusperiaate koskee osakkaan toimia vain yhtiökokouksessa. 35 HE 2006:194 s Airaksinen, Manne & Pulkkinen, Pekka & Rasinaho, Vesa 2007 Osakeyhtiölaki I s HE 2005:109 s. 40 ja EY:n tuomioistuimen tapauksessa Komissio v. Espanja C-338/ katsottiin, että on pääomadirektiivin vastaista, että vaihtovelkakirjalainojen haltijoille annettaisiin lailla merkintäetuoikeus, vaan etuoikeus tulee olla vain osakkeenomistajilla. 39 Vrt. kuitenkin HE 2005:109 s. 40, jonka mukaan yhdenvertaisuussuoja syntyy jo osakkeen merkitsijää sitovan merkintätoimen jälkeen. 40 HE 2005:109 s. 40.

11 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 13 taisuusperiaatteen tarjoama suoja ei kuitenkaan koske osakkeenomistajaakaan osakkeiden ostajana. Osakkeiden ostajia voidaan OYL:n mukaan kohdella keskenään eri tavoin, jos osakkaiden etu tätä vaatii. 41 Syrjitty osakas ei välttämättä ole aina kovin pieni. Esimerkiksi äänileikkurin ottaminen yhtiöjärjestykseen voi tuottaa pienille osakkaille etua suurimpien osakkaiden kustannuksella. Periaatteessa enemmistöosakaskin voi vedota yhdenvertaisuusperiaatteeseen. 42 Käytännössä tämä ei tosin kovin helpolla toimi. Osakkeenomistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti lähinnä yhden hetken mukaan. Se, että myöhemmin tilanne muuttuu, ei yleensä muodosta yhdenvertaisuuden loukkausta. 43 Syntynyt käytäntö voi muodostaa tilanteen, jossa yhtiö olisi velvollinen toimimaan samoin tulevissa vastaavissa tilanteissa. Tällöin käytännön täytyy kuitenkin olla syntynyt sellaisen toimielimen toimista, joka on oikeutettu ryhtymään ko. toimiin. 44 Yhdenvertaisuusperiaate (OYL 1:7) on tarkoitettu suojaamaan vain osakkeenomistajia, eikä esimerkiksi yhtiön velkojia tai sopimuskumppaneita. 45 Konkurssipesä tosin voinee vedota yhdenvertaisuuden loukkauksiin, jos asianmukaisia päätöksiä yhtiössä ei ole tehty tai suostumuksia loukatuilta osakkailta saatu. Lisäksi voitonjakoa koskevista rajoitteista johtuu, että osakkaat eivät voi antaa epäoikeutettuja etuja yhtiöstä kuin voitonjakokelpoisten varojen puitteissa. 6 Päätös tai toimenpide Yleislauseke kattaa kaikenlaiset päätökset ja toimenpiteet, joita yhtiössä tehdään. Tällainen voi olla esimerkiksi osakeanti, voitonjakopäätös tai ylipäätään mikä tahansa yhtiön tekemä liiketoimi. Pelkkä passiivisuus ei ole OYL 1:7:n sanamuodon mukaan yhdenvertaisuuden piirissä, vaan soveltuminen edellyttää päätöstä tai toimenpidettä. 46 Käytännössä tilannetta täytynee tulkita vähän laajentavasti. Jos esimerkiksi hallitus jättää suosimistarkoituksessa maksamatta jonkin osakkaan saamisen yhtiöltä ajoissa ja siten yhtiö maksaa siitä korkeaa viivästyskorkoa, tilanne voinee loukata yhdenvertaisuutta. Oma ongelmansa on, missä laajuudessa toimenpiteitä arvioidaan yksinään vai yhdessä. Ainakin jos jokin toimenpidekokonaisuus yhteensä johtaa yhdenvertaisuuden loukkaukseen, nämä toimet voidaan arvioida yhdessä. Samoin pitkäaikainen käytäntökin voitaneen arvioida yhtenä kokonaisuutena. Kääntäen on vaikeampi yksiselitteisesti todeta milloin myöhemmin tulevat päätökset riittävät poistamaan aiemman päätöksen loukkaavuuden tai voidaanko toisensuuntainen pitkään jatkunut käytäntö hyödyntää myöhemmin tehtävällä epäyhdenvertaisella päätöksellä. Jos muut kokonaisuuteen liittyvät elementit poistavat yhdenvertaisuuden loukkauksen, periaatetta ei loukata ainakaan jos kokonaisuus on suoraan juridisesti linkitettyjä loukkaavaan 41 Ks. Savela 1999 Hostile Takeovers s Ks. esim. KKO 2009:19. Tosin yhdenvertaisuusperiaatteen soveltuminen voitaisiin katsoa tapauksessa estyneen jo sen takia, että kyse oli enemmistöomistajan itsensä tekemistä päätöksistä. Päätöksen itse tehneen taas on vaikea katsoa tulleen kohdelluksi väärin vastoin suostumustaan. 43 KKO 2009:19, kohdat KKO 2003: NJA 1981 s. 1117: Vid frågor om avtal mellan en styrelseledamot och ett aktiebolag finns typiskt sett en risk för att styrelseledamoten skall sätta sina egna intressen framför bolagets. De berörda reglerna liksom vad som nu stadgas i 8 kap 10 och 14 aktiebolagslagen (1975:1385) syftar till att i dessa situationer skydda bolagets, dvs ytterst aktieägarnas, intressen. När, såsom i förevarande fall, styrelseledamoten äger samtliga aktier i bolaget föreligger ingen sådan intressemotsättning som kan grunda jäv. Såsom domstolarna funnit är därför överlåtelsen av skuldebrevet inte ogiltig på den av konkursboet angivna grunden. 46 Ks. mitä edellä luvussa 5 on lausuttu tilanteesta, että vastustuksen vuoksi yhtiökokous ei saa aikaiseksi päätöstä.

12 14 toimeen. Kovin paljoa en sen sijaan antaisi painoa argumentille siitä, että tulevat epävarmat seikat tulevat kompensoimaan yhdenvertaisuuden loukkauksen. Esimerkiksi konsernisuhteessa olisi vähemmistöosakkaan kannalta kestämätön tilanne, jos emoyhtiö voisi etuja saadessaan evätä yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamisen väittämällä antaneensa toiseen suuntaan vaikuttaneita etuja vuosien varrella erilaisissa yhteyksissä. 47 Pelkästään yhdenvertaisuutta loukkaava olotila ei sinällään ole OYL:n tarkoittamalla tavalla päätös tai toimenpide. Siten tällaisia ei voida mitätöidä yleislausekkeen nojalla. Esimerkiksi jos yhtiö ostaa asunnon, johon osakkeenomistajalla on vastikkeeton hallintaoikeus, jollei itse hankintapäätöksessä ole ollut moitittavaa, hallintaoikeutta ei voida katsoa yleislausekkeen vastaiseksi, vaikka olotila sinällään ei kohtelekaan osakkaita yhdenvertaisesti. 7 Etu yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella Yleislausekkeen soveltuminen edellyttää, että toimesta tulee koitua etua toisen osakkeenomistajan tai yhtiön kustannuksella. Jos etu tulee yksinomaan muun tahon kustannuksella, yhdenvertaisuusperiaate ei sovellu toimeen. 48 Tässä yhteydessä on tosin otettava huomioon myös se, että kustannus voi tulla osakkaiden tai yhtiön kannettavaksi myös välillisesti. Terminä kustannuksella viittaisi siihen, että edun tulisi olla taloudellinen. Tällainen tulkinta ei kuitenkaan ole perusteltu, vaan etu voi olla muutakin. 49 Esimerkkinä ei-taloudellisesta edusta voidaan mainita äänioikeus tai hallituspaikka. Eritoten asunto-osakeyhtiöissä on enemmänkin ei-taloudellisia etuja, 50 mutta käytännössä tavallisessa osakeyhtiössä etu on kuitenkin useimmiten taloudellista. Aiheutuva haitta muille osakkaille ei voi johtua pelkästään henkilökohtaisista preferensseistä, vaan edellytetään objektiivista haittaa. 51 Koska edun on tultava kustannuksella, yleislausekkeen soveltuminen edellyttää edun ja kustannuksen välistä kausaalista suhdetta. 52 Käytännössä aina yhtiön kärsiessä tappiota, etu tulee välillisesti ainakin joidenkin osakkeenomistajien kustannuksella. Tähän nähden yhtiön kustannuksella -ilmaisulle ei pidä antaa kovin suurta merkitystä. 53 Vain yhtiön kustannuksella edun voisi ajatella tulevan lähinnä silloin kun osakkeenomistajien sijoitus on jo ainakin käytännössä menetetty. Tällöin etu ei aiheuta tappiota osakkeenomistajille vaan yhtiön velkojille. Tällaisiin tilanteisiin tosin soveltuu olennaisesti paremmin laittoman voitonjaon sääntely. Jos yhtiössä on erilaiset osakesarjat, yhtiön kärsimä haitta ei välttämättä kohdistu tasan kaikkiin 47 Savela 2006 s Ks. toisin Koski, Pauli 1977 Konserni s. 242 katsoen, että oikeustoimia ei voida arvioida yksittäisinä tai edes vain siihen suoraan linkitettyjen toimien kautta, vaan konsernisuhdetta on arvioitava laajemmin. Ks. myös toisin Huttunen 1984 s. 421 katsoen, että konserni-intressi voisi estää yleislausekkeeseen vetoamisen. 48 Huttunen 1984 s Huttunen 1984 s KKO 1998:61 koskien kulun asunnolle vaikeutumista. 51 Nerep, Erik 2003 Aktiebolagsrättslig analys. Ett tvärsnitt av nyckelfrågor s Vrt. toisin Huttunen 1984 s. 427 katsoen, että VOYL:sta erillisen yhdenvertaisuusperiaatteen on katsottu kattavan tilanteet, joissa päätös aiheuttaa vain vahinkoa jollekin osakkaalle. Ks. myös Andersson & Pehrson 2008 s. 139 katsoen, että ABL:sta erillinen yhdenvertaisuusperiaate ei edellyttäisi edun liittyvän haittaan. 53 HE 1977:27 s. 68 mukaan yhtiön kustannuksella -ilmaisu on lisätty VOYL:in sen takia, että saattaisi olla tilanteita, joissa ei pystytä näyttämään vähemmistöosakkaiden kärsivän tosiasiasillisesti vahinkoa toimen johdosta. Tähän nähden tästä ilmaisusta ei voi johtaa yhtiölle sosiaalista yhteiskuntavastuuta eikä sitä, että kaikkien osakkaiden (varojenjakokriteerien suhteessa) saama etu voisi rikkoa yhdenvertaisuutta. Ks. toisin Toiviainen, Heikki 2006 teoksessa Osakeyhtiölaki ja muuta yhtiölainsäädäntöä s. XVII XVIII. Ks. myös af Schultén, Gerhard 2004 Osakeyhtiölain kommentaari II s. 124 katsoen, että VOYL:n yleislauseketta loukkasi kaikkia osakkaita yhtä lailla hyödyttävä päätös, jos etu tulee yhtiön kustannuksella.

13 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 15 osakkeisiin. Ajatellaan esimerkiksi, että yhtiössä yksi osakesarja tuottaa oikeuden vain kiinteään osinkoon ja kiinteän euromäärän varoja yhtiötä purettaessa tai muutoin varoja jaettaessa ja toinen osakesarja saa ylittävän voiton ja varat. Yhtiön varallisuuden ollessa tämän yhtiöjärjestyksessä määrätyn rajan yläpuolella, tällöin yhtiön antama etu ei tule kuin toisen osakesarjan osakkaiden kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta on riittävää, että nämä kärsivät osakkeenomistajat hyväksyvät toimenpiteen. 54 Vaikka etu tulee esimerkissä kokonaan yhtiön kustannuksella, lauseketta ei voi kuitenkaan katsoa tarkoitetun estämään tällaista päätöksentekoa. Yleislauseketta on esitetty voivan soveltaa silloinkin, kun haittavaikutukset ilmenevät vasta päätöstä toimeenpantaessa. 55 Säännön soveltuminen on luonnollista silloin kun vasta myöhemmin ilmenee, että päätös itseasiassa loukkasi yhdenvertaisuutta, mutta sitä ei huomattu päätöstä tehtäessä. Sen sijaan yhdenvertaisuuden soveltuminen on monessa suhteessa hankalaa, jos päätöksentekijät eivät teon hetkellä voineet mitenkään tietää tekevänsä lainvastaista päätöstä. Jos esimerkiksi yhtiökokous on päättänyt myydä tietyt osakkeet pääomistajalle ja myytyjen osakkeiden kurssi nousee päätöksen jälkeen, on vaikea katsoa, että alkuperäisen päätöksen tekijät syyllistyivät moitittavaan menettelyyn. Toinen seikka on, että jos päätöksestä ei ole vielä muotoutunut yhtiötä sitovaa velvoitetta myydä ko. osakkeita, yhtiön edun mukaista on kieltäytyä päätöksen täytäntöönpanosta. 8 Osakkeenomistajalle tai muulle Edun saajana voi olla osakkeenomistajan lisäksi myös muu taho. Tällainen muut taho voi olla kuka tahansa, vaikkakin tyypillisen etu annettaneen osakkaalle, osakkaan lähitaholle tai yhtiön johdolle. Siten kriteeri osakkeenomistajalle tai muulle ei rajoita mitenkään yhdenvertaisuuden soveltuvuusalaa. Jos etu annetaan täysin yhtiöstä ja osakkaista erilliselle taholle, edellytetään huomattavaa arvoeroa ennen kuin etu voidaan katsoa epäoikeutetuksi. Itseasiassa voidaan perustellusti kyseenalaistaa, onko yhdenvertaisuusperiaate ylipäätään sopiva tällaisten oikeustoimien arviointiin. Yleinen huolellisuusvelvollisuus, siinä sovellettava business judgment rule ja voitontuottamistarkoitus tuntuisivat paljon paremmin soveltuvan täysin erillisten tahojen kanssa tehtäviin toimiin. 9 Epäoikeutettu Jotta toimenpide olisi yleislausekkeen vastainen, on saatavan edun oltava epäoikeutettu. Suoraan lakiin perustuva etu ei voi olla epäoikeutettua. Samoin suoraan yhtiöjärjestykseen perustuva etu ei voine olla epäoikeutettua. 56 Esimerkiksi se, että osakkaiden verokohtelu on erilaista, ei yleensä aiheuta yhdenvertaisuuden soveltumista. Poikkeuksellisesti voidaan toki sopimattomasti aiheuttaa vähemmistölle turhia veroja esimerkiksi jakamalla isoja osinkoja ja perään järjestämällä osakeanti, jolloin henkilönä omistajana oleville osakkaille tulee kova verorasitus ja osakkeita omistava suomalainen yhteisö pääsee nollaveroilla. Tällainen menettely voi loukata yhdenvertaisuutta. Epäoikeutettua täytyy olla nimenomaan saatavan edun. Siten toimen sinällään ei välttämättä tarvitse olla epäoikeutettu. Esimerkiksi jos yhtiö hankkii tavaraa käypään hintaan joltain toimittajalta ja tämä toimittaja maksaa enemmistöosakkaalle hyvitystä yhtiön ostoista. Tämä voitaneen katsoa epäoikeutetuksi eduksi ja siten 54 Ks. esimerkiksi Huttunen 1984 s HE 1977:27 s. 68, Huttunen 1984 s. 418 ja af Schultén 2004 II s Ks. luku 4 edellä.

14 16 (monen muun lainvastaisuuden lisäksi) yhdenvertaisuuden vastaiseksi. Yhtiön toiminnalle tarpeellisten tavaroiden hankinta käyvästä arvosta ei toki sinällään ole moitittavaa. Tilanteessa voi tosin tulla kysyttäväksi, onko etu saatu yhtiön tai toisten osakkaiden kustannuksella, koska yhtiö on hankkinut osakkeet käyvästä arvosta ja edun on maksanut tavarantoimittaja. Lähtökohtaisesti kuitenkin täytyy katsoa, että yhtiöllä on oltava oikeus saada kaikki sen ostoista kertyvät alennukset ja hyvitykset itselleen. Yleislauseke ei rajaa epäoikeutettua etua vain lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisuuksiin. Säännöksen loukkaus onkin arvioitava in casu kaikkien olosuhteiden perusteella. Siten on esitetty, että esimerkiksi osakassopimuksen rikkominen saattaa muodostaa yhdenvertaisuuden loukkauksen Olennaisuus Ennen kuin etu voidaan katsoa epäoikeutetuksi, siltä edellytetään tiettyä olennaisuutta. 58 Olennaisuutta on arvioitava erilailla riippuen siitä, onko edun saajana osakas, johtaja tai muu yhtiön lähitaho tai tällaisen lähitaho vai yhtiöön nähden täysin ulkopuolinen taho. Ulkopuolisten kanssa tehtävissä oikeustoimissa olennaisuuden perustava arvoero on suurempi kuin lähitahojen kanssa tehdyissä toimissa. Vastaavasti suurten osakkaiden osalta olennaisuus täyttyy helpommin kuin pienten osakkaiden. Jos osakkuus on kovin vähäinen esimerkiksi yksi osake pörssiyhtiössä saaja on perustelua rinnastaa arvioinnissa ulkopuoliseen. Olennaisuusvaatimusta voidaan perustella sillä, että liiketoiminnassa tarvitaan tietty vapaus toimia (business judgment rule) ja toisaalta yhtiön sopimuskumppaneiden tulee voida luottaa oikeustoimien sitovuuteen. 59 Lisäksi toimijoiden tulisi teon hetkellä voida kyetä näkemään toimiensa oikeudelliset vaikutukset. 60 Olennaisuutta on arvioitava korostetun tapauksittain. Saajan suhteen läheisyyden lisäksi oikeustoimen luonteella on iso merkitys. Tällöin vaikuttaa muun muassa miten tarkka markkinahinta asialle on löydettävissä. Esimerkiksi valuuttakaupassa joskus jo 0,1 % voi olla olennainen ja joskus käytetyn auton osalta 10 % ei ehkä vielä ole olennainen. Myös oikeustoimen kokonaisuus ja systemaattisuus vaikuttaa arviointiin. Jos käytettyjä autoja myytäisiin systemaattisesti alennuksella lähipiirille, tämä voinee olla yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja erityisen selvästi se on sitä, jos lähipiiri myy autot välittömästi eteenpäin ilman tuota alennusta. Edelleenmyyntitapauksissa on yleensä lähtökohtainen olettama, että yhtiö olisi itse voinut myydä autot ilman ko. alennusta ja kierrätys on naamioitu vain lähipiirin suosimiseksi. Jos oikeustoimi on luonteeltaan sellainen, että se on mahdoton tehdä ulkopuolisen kanssa täytynee antaa jonkin verran arviointivaraa toimijoille. Esimerkiksi omistaja-johtajan käyvän palkan määritys on usein varsin hankalaa, koska käypä palkka riippuu viimekädessä kunkin yksilön kyvyistä ja työsuorituksesta. 57 Huttunen, Allan 1995 teoksessa Osakassopimuksesta s KKO 1989:36: kun huoneistojen varustaminen kaapelitelevisioliittymällä ei merkinnyt olennaista poikkeamista tavallisten asuinhuoneistojen varustustasosta- - - (kursivointi tässä). Ks. myös KKO 2009:22 kohta 13 vesimaksun osalta. NJA 1989 s. 751: föreningsrättsliga likställighetsprincipen, vilken i första hand torde avse rent illojala eller på annat sätt otillbörliga fall av gynnande eller missgynnande av vissa föreningsmedlemmar. Vaikka tapaus koskikin asuntoyhdistystä, soveltuu vastaava osakeyhtiöön. 59 Andersson & Pehrson 2008 s Nerep 2003 s. 295.

15 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate Hyväksyntä Yksimieliset osakkaat voivat poiketa yhdenvertaisuudesta. Jos päätös aiheuttaa haittaa vain osalle osakkaista, riittää että nämä hyväksyvät päätöksen. 61 Osakkailla on hyväksyntää antaessaan oltava riittävä tieto oikeustoimen luonteesta. Lisäksi osakas ei välttämättä voi aina vapaasti antaa suostumustaan yhdenvertaisuuttaan loukkaavaan toimeen, jos esimerkiksi osakkeet on pantattu tai suostumuksen antaminen johtaisi suostumuksen antavan yhtiömuotoisen osakkaan omien omistajien epäyhdenvertaiseen kohteluun. Yhdenvertaisuusperiaatteesta voidaan poiketa etukäteisesti osakassopimuksessa. Tällainen sopimus ei tosin saa suoraa yhtiöoikeudellista vaikutusta, mutta velvoittaa kaikkia siihen suostuneita Suhde enemmistöperiaatteeseen Yhdenvertaisuusperiaate on jossain määrin ristiriitainen toisen voimakaan yhtiöoikeudellisen periaatteen eli enemmistöperiaatteen kanssa. Enemmistöperiaatteen mukaan osakkeiden (äänten) enemmistö päättää miten yhtiötä johdetaan. Periaate toimii parhaiten hajaomisteisessa yhtiössä, jossa ei tehdä oikeustoimia lähitahojen kanssa. Tällöin voidaan pitkälti lähteä siitä, että kyse on vain rahasta ja enemmistö tekee kaikkien osakkaiden kannaltakin edullisimmat ratkaisut. Tilanne on jossain määrin toinen jos yhtiössä on yksittäisiä osakkaita tai ryhmä osakkaita, joilla on yhtenäinen osakkuuden tuottamasta voitosta erillinen intressi asiassa. Eritoten näihin tilanteisiin voidaan sanoa yhdenvertaisuusperiaatteen kohdistuvan voimakkainten. HE:n mukaan yhdenvertaisuusperiaatteen ei ole tarkoitettu estää enemmistövallan käyttämistä, vaan vain enemmistöosakkeenomistajien suosimisen vähemmistön kustannuksella. 63 Tosiasiasiassa yhdenvertaisuusperiaate nimenomaan estää soveltuessaan enemmistövallan käyttämisen. Tämän vuoksi yhdenvertaisuusperiaatteelle ei tule antaa liian laajaa soveltuvuutta. 13 Liiketaloudellinen peruste Yhdenvertaisuusperiaatteen ja voiton maksimointi -periaatteen välinen suhde on ongelmallinen. Ainoa osakkaita normaalissa hajaomisteisessa pörssiyhtiössä kiinnostava seikka on se, paljonko he saavat voittoa osakkuudestaan. Tällöin osakkaiden kannalta ei ole merkitystä, jos joku muu osakas tai yritysjohto hyötyy ratkaisusta osakkaita enemmän, jos toimenpide samalla maksimoi osakkaiden saaman voiton. Tähän perustuen voitontuottamistarkoituksen on esitetty olevan ensisijainen yhdenvertaisuusperiaatteeseen nähden. 64 Lisäksi osakkaalle ei ole juuri hyötyä yhdenvertaisuudesta, jos yhtiö ei menesty taloudellisesti. Toisaalta voitontuottamistarkoituksen asettaminen ensisijaiseksi yhdenvertaisuusperiaatteeseen nähden saattaa aiheuttaa sen, että enemmistöosakkaat tai yritysjohto käyttää voitontuottamistarkoitusta perusteluna vähemmistön syrjimiseen. Voitontuottamistarkoituksen rikkomisen näyttäminen toteen on nimittäin huomatta- 61 Huttunen 1984 s ja Johansson 2007 s Ks. toisin Toiviainen, Heikki 2006 Johdatus Suomen yksityisoikeudellisia yhteisöjä ja säätiöitä koskevaan lainsäädäntöön s. 83 katsoen, että yhtiön -sanasta johtuisi, että edes yksimieliset osakkaat eivät voi antaa jollekin epäoikeutettua etua yhtiön kustannuksella. 62 Nerep 2003 s HE 2005:109 s Bergström & Högfeldt & Samuelsson 1994 TfR s. 162: otillbörlighet -vaatimus yleislausekkeessa sisältää sekä yhdenvertaisuusperiaatteen että voiton maksimointi -periaatteen. Otillbörlighet voi täyttyä vain jos toimenpide on liiketaloudellisesti oriktig ja oförsvarlig. Tästä seuraa heidän mukaansa, että yhdenvertaisuus on alisteinen voiton maksimoinnille.

16 18 vasti paljon vaikeampaa kuin pystyä näyttämään, että jokin toimenpide ei ole kohdellut osakkaita yhdenvertaisesti. Kaikilta osiltaan yhdenvertaisuusperiaatteesta ei voida tiukasti pitää kiinni, vaan poikkeaminen yhdenvertaisuudesta on oltava mahdollista, mikäli siihen on asianmukainen perustelu. 65 Tämä on tarpeellista siksi, että muutoin yhtiön toiminta vaikeutuu merkittävästi, kun vähemmistöosakkaat voivat vaikeuttaa yhtiön toimintaa. Mitä voimakkaammin yhdenvertaisuutta loukataan, sitä painavampi syy loukkaukselle täytyy olla. Saattaa olla mahdollista, että erittäin pitkälle menevät loukkaukset eivät ole millään syyllä perusteltavissa. Asiallisen perusteen on esitetty tarkoittavan, että toimenpide, joka on liiketaloudellisesti oikea tai puolusteltavissa, ei ole yleislausekkeen edellyttämällä tavalla epäoikeutettu. 66 Tämä näkemys on tosin herättänyt myös kritiikkiä, mm. käsitteen tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Tämä argumentti ei ole kovin hyvä, koska käsite ei ole erityisen hankala. HE:n mukaan yhdenvertaisuusperiaatteesta ei johdu kieltoa tehdä osakkeenomistajan kanssa tämän kannalta edullisia liiketoimia, jos liiketoimet ovat myös yhtiön edun mukaisia. 67 Täten HE:ssä vaikuttaisi hyväksytyn liiketaloudelliselle arvioinnille voimakas painoarvo. Kaikki kirjoittajat eivät hyväksy liiketaloudellista edullisuutta ainakaan ainoaksi kriteeriksi. On nimittäin esitetty, että vaikka päätös olisi liiketaloudellisesti perusteltu, sitä ei voitaisi pitää hyväksyttävänä, jos toimi liian suuressa määrin suosisi tiettyjä osakkaita toisten kustannuksella, 68 päätöksen tavoite olisi toteutettavissa vähemmän vähemmistöä rasittavin keinoin 69 tai päätös ei saisi laskea kenenkään osakkaan omistuksen arvoa. 70 Yhdenvertaisuuden alistaminen täysin voiton maksimoinnin alle johtaisi pahimmillaan varsin voimakkaasti vähemmistöosakkaiden aseman loukkauksiin. Toisaalta pelkästään vähemmistön kärsiminen päätöksestä ei voi olla riittävä estämään liiketoiminnallisesti järkevien päätösten tekoa. Siten ei voida edellyttää vähemmistö vähiten loukkkaavan päätöksen tekemistä. Myöskään niin tiukkaa kriteeriä mielestäni ei voida asettaa, että kenenkään osakkeen arvo ei saisi laskea. Kriteeriksi tulisikin hakea kohtuullista tasapainoa liiketaloudellisten etujen ja vähemmistön aseman kesken. Ongelmaksi tosin muodostuu se, 65 KKO 2005:26, kohta 6:...ilman hyväksyttävää syytä... NJA 1977 s. 393: den allmänna föreningsrättsliga grundsatsen, att medlemmarna inte får behandlas olika med mindre detta är av sakliga skäl motiverat. NRt 1991 s. 892: En endring av fordelningsnøkkelsen som på denne måte bygger på rentabilitets- og markedsbetrakninger, går i virkeligheten ut på at verdier overføres fra en gruppe seksjonseiere til en annen. For så vidt den ikke har ytterligare begrunnelse, kan jeg ikke se annet enn at den kommer i konflikt med likhetsprinsippet slik det kommer til uttrykk bl.a. i aksjelovens medfører en forskjellsbehandling som ikke er saklig begrunnet og at den ikke er bindende Pehrson 1987 s. 491 ja s. 500, Dotevall, Rolf 1989 Skadeståndsansvar för styrelseledamot och verkställande direktör s. 287 ja Bergström & Högfeldt & Samuelsson 1994 TfR s Andersson & Pehrson 2008 s. 136: jos toimi on yhtiön edun mukainen, on hyväksyttävä se, että toimi suosii joitain osakkaita enemmän kuin toisia. 67 HE 2005:109 s. 40. Ks. toisin SOU 1995:44 s. 183: koska yhtiön etu on sama kuin osakkaiden yhteinen etu, osakkaiden välisiä konflikteja ei voida ratkaista viittaamalla yhtiön etuun. Ks. myös Skog, Rolf 2006 Rodhes aktiebolagsrätt s. 248 ja Sillanpää 1994 s Nerep 2003 s Huttunen 1984 s. 427: päätöksellä tavoiteltu tarkoitus on toteutettava sellaisin tarpeellisin keinoin, jotka vähiten rasittavat vähemmistöä. 70 Airaksinen & Pulkkinen & Rasinaho 2007 I s. 29: Osakkeenomistajia eri tavoin kohtelevaa päätöstä on pidettävä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisena ainakin silloin, kun päätös on selvästi kaikkien osakkeenomistajien etujen mukainen, eikä vastaavaan päämäärään voitaisi päästä sellaisella tavalla, joka kohtelee osakkeenomistajia tasapuolisemmin. Lisäedellytyksesi voidaan asettaa se, että yhdenkään osakkeenomistajan omistuksen arvo ei päätöksen takia alene.

17 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 19 että standardin ollessa näin epäselvä, on vaikea määritellä tarkkoja kriteereitä missä kohtaa toimi muuttuu yhdenvertaisuutta loukkaavaksi. Liitännäinen kysymys on, miten kustannukset tulee jakaa joidenkin osakkaiden ja yhtiön hyötyessä samasta kulusta. Esimerkiksi jos yhtiö ja osakas omistavat yhdessä kiinteistöyhtiön ja vain yhtiö antaa kiinteistöyhtiön puolesta takauksen, tämän voitaneen katsoa hyödyttävän sopimattomasti yhtiön osakasta, vaikka päätös takauksen antamisesta olisi sinällään yhtiön edun mukainen. 71 Yleinen ongelma yhdenvertaisuuden osalta ovat tilanteet, joissa yhtiö haluaa siirtää liiketoimintaansa suurelle osakkaalle tai tämän lähitaholle. Sinänsä on vaikea lähteä siitäkin, että tällaiset oikeustoimet olisivat totaalisesti kiellettyjä. Joskus nimittäin kaikkien kannalta paras vaihtoehto on liiketoiminnan myynti osakkaalle. Toisaalta vähemmistöosakkaiden kannalta riski väärinkäytöksistä on varsin ilmeinen. Tapauksessa NJA 2000 s. 404 tytäryhtiön hallitus päätti tammikuussa 1989 siirtää yhtiön kaiken toiminnan emoyhtiölle. Tämän jälkeen tytäryhtiön kaiken toiminnan oli määrä lakata. Hallituksen päätös julkistettiin kohta sen tekemisen jälkeen muun muassa ilmoittamalla henkilöstölle asiasta. Toiminnan siirto tapahtui siten, että emoyhtiö otti varat tasearvoista ja otti maksuvastuun tytäryhtiön veloista. Yhtiössä oli joukko varoja, joilla ei katsottu olevan kirjanpitoarvoa, ennen kaikkea liikenneoikeudet. Nämä oikeudet myytiin kesäkuussa 1990 edelleen ulkopuoliselle yhtiölle noin kruunun hinnasta. Korkein oikeus totesi, että tytäryhtiön hallituksen päätös lopettaa yhtiön toiminta oli vastoin yhtiön tarkoitusta harjoittaa lentotoimintaa ja siten vastoin yhtiöjärjestystä. Lisäksi korkein oikeus totesi, että päätös tuotti epäoikeutettua etua pääomistajalle vähemmistöosakkeenomistajan kustannuksella. 72 Kun hallituksen päätös merkitsi sitä, että osakkaan osakeomistus käytännössä tuli mahdottomaksi luovuttaa, vahingon määrä laskettiin ottaen huomioon yhtiön omaisuusasema ja tuottokyky hallituksen päätöksen julkistamishetkellä. Mitään varmaa tuottoarvoa yhtiölle ei voitu määrittää. Korkein oikeus siten määritti arvon substanssipohjaisesti. Tämän määrittämisessä huomioitiin myös piilevät arvot, jotka eivät ilmene taseesta. Tämä koski erityisesti linjaoikeuksien arvoa, jotka arvostettiin noin kruunuun. Tapauksen nojalla ja toki muutoinkin on selvää, että yhtiön omaisuutta ei voida luovuttaa tasearvoilla, vaan omaisuus on arvostettava käypään arvoon. Tapauksessa pohjana käytettiin omaisuudelle myöhemmin tehtyä kauppaa, mikä yleensä onkin sopiva arvostusperuste, jos kauppa tehdään kohtuullisen pian ensimmäisen kaupan jälkeen olennaisesti toiseen hintaan. Muutoin oikean kauppahinnan määrittäminen ei ole kovin helppoa. Tapauksessa Itä-Suomen hovioikeus S06/217 käräjäoikeus arvioi, että yrityksen toimintaedellytykset osakkaiden riitaannuttua olivat olleet myyntihetkellä kyseenalaiset ja keskeneräisten urakoiden jatkuminen edellytti nopeaa kauppaa. Vaihtoehtona käräjäoikeuden mukaan olisi ollut toiminnan alasajo, mikä puolsi alhaista kauppahintaa. Yksi osakkaista osti liiketoiminnan käytännössä substanssiarvosta. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että liiketoiminnan myyntihinta olisi tuottanut ostavalle osakkaalle epäoikeutettua etua kantajana olleen osakkaan kustannuksella. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. 73 Tapauksessa keskeinen kysymys oli, hinnoitellaanko liiketoiminta jatkuvana (going concern) vai likvidoitavana. Jälkimmäinen arvostusperiaate johtaa huomattavan alhaisiin arvoihin. Toisin kuin tapauksessa, lähtisin siitä, että jos osakkeenomistaja jatkaa samaa liiketoimintaa, likvidaatio- 71 Nerep 2003 s Vastaajien väite siitä, että päätös tuotti liiketaloudellisia ja hallinnollisia etuja, jonka johdosta sitä ei voida katsoa epäoikeutetuksi, ei mennyt läpi hovioikeudessa. Hovioikeus totesi, että nämä edut ovat tulleet yksin emoyhtiölle eikä lainkaan tytäryhtiölle. 73 Tapauksesta ks. Vahtera, Veikko 2008/2 Oikeustieto s

18 20 arvon käyttö ei ole perusteltua. Jo se, että osakas jatkaa liiketoimintaa osoittaa hänen pitävän sitä jatkamisen arvoisena ja siten puoltavan tuottoarvopohjaista arvonmääritystä. Tuottoarvon käyttöä ei pidä sallia kierrettävän myöskään väitteillä, että yhtiö lopettaa toimintansa ja enemmistöosakas sattuu aloittamaan vastaavan toiminnan. Tällaista ei yleensä voida pitää hyväksyttävänä, jos edes työntekijöitä, asiakkaita tai toimittajia siirretään jatkavaan liiketoimintaan. Usein yhtiön liiketoiminnalla on läheinen luontainen kytkentä suoraan osakkaaseen. Esimerkiksi eniten yhtiön liiketoiminnasta maksamaan valmis ostaja saattaa olla kiinnostunut ostamaan liiketoiminnan vain jos pääomistaja suostuu kilpailukieltoon. Pääomistaja taas saattaa suostua kilpailukieltoon vain jos saa huomattavan osan liiketoiminnan kauppahinnasta. Osakkaiden yhteenlaskettu voitto maksimoituisi hyväksymällä tämä kauppa ja pienomistajatkin saattaisivat saada ainakin jotenkin laskettuna voittoa, mutta olennaisesti vähemmän kuin pääosakas. Sinänsä on ymmärrettävää, että ostaja voi haluta pääomistajan sitoutuvan kilpailukieltoon ja toisaalta sopimuksettomassa tilassa pääomistajalla ei ole velvollisuutta suostua kilpailukieltoon. Siten vaatimukset sinällään eivät ole epäoikeutettuja. Toisaalta väite esimerkiksi kilpailukiellon tarpeesta ja sen merkityksestä voi olla myös täysin tekaistu, koska menettely suosii myös ostajaa, jos vähemmistöosakkeita lunastettaessa voisi väittää näin aikaansaadun alemman osakkeiden arvon käyväksi arvoksi. Kohtuullisen ratkaisun löytämistä vaikeuttaa vielä se, että pääomistajaa ei voida tuomioistuimessa velvoittaa suostumaan kilpailukieltoon kohtuullisesta korvauksesta. Jos kauppahinnasta kohtuuttoman suuri osa menee kilpailukieltoon tai jos kilpailukiellolle ei ole aitoa tarvetta, toimenpide voitaneen katsoa yhdenvertaisuuden vastaiseksi. 14 Määräenemmistöpäätös ja muu erityinen vähemmistönsuoja Yhdenvertaisuusperiaate voi tulla sovellettavaksi siinäkin tapauksessa, että yhtiökokouksen päätös on tehty OYL:n tai yhtiöjärjestyksen edellyttämällä määräenemmistöllä. Päätöksen tekeminen määräenemmistöllä saattaa kuitenkin olla viite siitä, että päätöstä pidetään yleisesti osakkeenomistajien etujen mukaisena. 74 Mitä suurempi enemmistö on kannattanut päätöstä, sitä korkeampi olettama päätöksen oikeellisuudesta on, joskaan tätä ei voi pitää täysin kaavamaisena. Eritoten tilanteissa, joissa kannattavat osakkaat saavat epäyhdenvertaista etua, ei näiden kannatuksesta voida päätellä päätöksen hyväksyttävyyttä. OYL:n määräenemmistövaatimuksella tehtävää päätöstä ei voida pelkästään lain tarkoittaman toimen vuoksi katsoa yhdenvertaisuuden vastaiseksi. Tällainen vaatimus nimittäin tekisi suurelta osin tyhjiksi lain mahdollisuuden tehdä kyseisiä toimia määräenemmistöllä, ilman kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Täten esimerkiksi suunnattua osakeantia ei voida katsoa yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi pelkästään sen takia, että osakeanti on suunnattu, vaan sen luonteessa on oltava jotain muuta erityisesti yhdenvertaisuutta loukkaavaa. 75 Samoin esimerkiksi yhtiön sulautuminen toiseen yhtiöön ei voi sinällään loukata yhdenvertaisuutta, ellei sulautumisen ehdot ole erityisen epäyhdenvertaiset. Esimerkiksi OYL:n mahdollistamaa käteisvastiketta ei mielestäni voida katsoa tällaiseksi HE 2005:109 s. 40. Huttunen 1984 s. 417 lähtee siitä, että määräenemmistövaatimuksella tehtävien päätösten osalta edellytettäisiin enemmistövallan väärinkäyttöä ennen kuin yhdenvertaisuusperiaate voisi soveltua. 75 Nerep 2003 s. 283 katsoo, että esimerkiksi suunnattu anti ei tule epäoikeutetuksi pelkästään sillä perusteella, että joku osakkeenomistaja menettää 10 prosentin määrävähemmistönsä. 76 Ongelmasta ks. Lindholm, Tomas & Storå, Jakob 2008 JFT s Immonen, Raimo 2008 Yritysjärjestelyt s. 138 lähtee siitä, että yleensä yhdenvertaisuusperiaate edellyttäisi vastikkeeksi annettavan vastaanottavan yhtiön osakkeita.

19 Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate 21 Mahdollisuus vedota muihin osakkeenomistajien vähemmistöä suojaaviin säännöksiin ei estä yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamista Muodollinen ja tosiasiasiallinen yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ei ole riittävää, että kaikkia osakkaita kohdellaan muodollisesti yhdenvertaisesti. Myös tosiasiallisen vaikutuksen osakkaiden asemaan on oltava yhdenvertainen. 78 Osakeyhtiön luonteesta johtuu kuitenkin, että vaikka toimenpide ei hyödyttäisikään kaikkia osakkaita samalla tavoin, se ei automaattisesti ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Näin ollen esimerkiksi asunto-osakeyhtiön on katsottu voivan hankkia kaikkien osakkaiden kustannuksella kaapelitelevision, vaikka osa asukkaista ei haluaisikaan käyttää sitä hyväkseen. 79 Vastaavasti yhtiö voi järjestää osakeannin, vaikka osalla osakkaista ei olisikaan varaa tai halua osallistua siihen. 80 Päinvastainen tulkinta johtaisi siihen, että yhtiö joutuisi toimimaan yhtiön toimintaa vähiten kehitettäväksi haluavan osakkaan tahdon mukaisesti. 16 On omiaan ja todistustaakka Ilmaisu on omiaan tarkoittaa, että loukkauksen ei tarvitse olla toteutunut tai täysin varma. Toisaalta pelkkä mahdollisuus yhdenvertaisuuden loukkaukseen ei vielä riitä. Siten vaaditaan jonkinasteista todennäköisyyttä loukkaukselle, mutta kuin suurta todennäköisyyttä vaaditaan, ei ole selvää. 81 Jos ilmaisusta jotain todennäköisyystasoa hakisi, niin ajateltavissa oleva raja olisi lähinnä 50 %. Alle sen oleva todennäköisyys nimittäin on omiaan pikemminkin olemaan tuottamatta etua. Käytännössä yleensä edulle ei tosin ole määritettävissä tarkkaa todennäköisyyttä. Ilmaisulla on omiaan on pyritty tarkoittaa nimenomaan sitä, että säännökseen vetoavalle ei aseteta liian suuria näyttövaatimuksia. 82 Periaatteessa todistustaakka yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomisesta on rikkomuksen käsillä oloa väittävällä. Toisaalta jos toimenpide on tehty osakkaan kanssa tai osoitettu kohtelevan osakkaita eri lailla tai muutoin olevan yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, on yhtiön asia osoittaa, että päätökselle oli hyväksyttävät perustelut. 83 Vahingonkorvauksen osalta voi myös soveltua käännetty todistustaakka, jos toimi on tehty lähipiirin hyväksi. 77 HE 2005:109 s HE 2005:109 s KKO 1989:36. Ks. myös KKO 2005:83 parvekelasitusten hankkimisesta tilanteessa, jossa vain osassa huoneistoja on parveke. 80 Ks. kuitenkin KKO 1991:46, jossa tavallinen osakeanti katsottiin loukkaavan yhdenvertaisuutta. Tapaus on tosin sikäli erikoinen, että siinä oli kyseessä osakkaille palveluja tarjoava yhtiö jonka palveluista yksi osakas oli sopimuksen vastaisesti syrjäytetty. 81 Andersson & Pehrson 2008 s Huttunen 1984 s. 419: etäinen mahdollisuus ei riitä, vaan edun on oltava todennäköistä. Vrt. Toiviainen 2006 Johdatus s. 82 katsoen, että jo riski epäoikeutetusta edusta riittäisi. 82 HE 1977:27 s. 68, Airaksinen & Pulkkinen & Rasinaho 2007 I s. 33 ja af Schultén 2004 II s Ks. af Schultén 2004 II s. 125: Yhtiön on voitava osoittaa, että osakkeenomistus ei ollut sopimussuhteeseen vaikuttava asia, toisin sanoen että sopimusehdot ovat liiketaloudellisesti perusteltavissa. Ks. myös Andersson & Pehrson 2008 s. 140 ja NJA 1977 s. 393.

20 22 17 Pääomadirektiivi 18 Sanktiot Pääomadirektiivin kattamissa asioissa yhdenvertaisuusperiaate perustuu myös pääomadirektiivin 42 artiklaan. 84 OYL:n muuttamista yleislausekkeiden osalta ei ole katsottu direktiivin vuoksi tarpeelliseksi. 85 Direktiivin yhdenvertaisuusartiklaa voitaneen pitää riittävän selkeänä, jotta suora sovellettavuus, tulkintavaikutus ja valtion vahingonkorvausvastuu voivat tulla kyseeseen. 86 Direktiivin vastainen säännös tosin saattaa jäädä voimaan kansalaisten välisessä suhteessa, sillä suora sovellettavuus ei ole mahdollinen yksityisten tahojen vahingoksi. Artiklan sanamuodon mukaan kaikkia osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Artikla ei täten edellytä, toisin kuin OYL, että joku taho saa epäoikeutettua etua eikä sitä, että etu tulee toisen osakkaan tai yhtiön kustannuksella. Toisaalta jotta ylipäänsä loukattaisiin yhdenvertaisuutta, täytyy jonkun kärsiä asian johdosta. Pääomadirektiivin yhdenvertaisuusvaatimus koskee yhdenvertaisuutta vain direktiivin käsittelemissä asioissa, eli pääoman korottamisessa ja alentamisessa. Yleistä osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatetta EU-oikeudessa ei ole. 87 Koska yhdenvertaisuusperiaate on direktiivin tukema sen soveltamisalueella, voidaan joissain tilanteissa yhdenvertaisuutta käsittelevissä riidoissa vedota direktiiviin ja vaatia, että EY:n tuomioistuimelta pyydettäisiin lausuntoa. Tämä viivyttää oikeudenkäyntiä. Toisaalta EY:n tuomioistuimen käytännön vähäisyys vaikeuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen sisällön selvittämistä. Hallitus ei saa panna täytäntöön yhtiökokouksen pätemätöntä päätöstä (OYL 6:2.2). Tämä koskee myös yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia päätöksiä. Jos on tulkinnanvaraista, onko päätös pätemätön, hallitus joutuu arvioimaan, onko päätös pantavissa täytäntöön vai joudutaanko odottamaan mahdollisen oikeudenkäynnin tulosta. Jos tällainen arvio on tehty tahallaan väärin tai huolimattomasti, voi hallitus joutua tästä aiheutuneesta vahingosta korvausvastuuseen. Yhtiökokouksen tekemää yleislausekkeen vastaista päätöstä voidaan moittia ja päätös katsoa pätemättömäksi tai mitättömäksi. Jos hallitus on tehnyt päätöksen yhtiökokoukselle kuuluvassa asiassa valtuutuksen nojalla, osakkaalla on oikeus moittia tällaista päätöstä, mikäli päätös olisi ollut yhtiökokouksen tekemänä mitätön (OYL 21:3). Osakkaalla ei liene moitekeinoa muita yhtiön johdon tekemiä toimia vastaan. 88 Arvioitaessa kohtuullista aikaa moittia hallituksen valtuutuksen nojalla tekemää päätöstä, on huomiota kiinnitettävä muun muassa siihen, milloin osakkeenomistaja on saanut tietää päätöksestä ja mitkä ovat olleet hänen mahdollisuutensa saada siitä tieto. 89 Jos yhtiökokouksen päätös on selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, eikä asianmukaisia suostumuksia ole saatu, päätös on mitätön (OYL 21:2.1,3). 90 HE:n mukaan sanalla selvästi ei viitata esimerkiksi saadun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrään vaan siihen, että oikeudenloukkaus on tullut havaita päätöstä teh- 84 Pääomadirektiivin 42 artikla: Tätä direktiiviä täytäntöön pantaessa jäsenvaltioiden lainsäädännön on taattava kaikille samassa asemassa oleville osakkeenomistajille yhdenvertainen kohtelu. 85 Ks. KM 1992:32 s Vastaavasti Ruotsissa SOU 1992:83 s Ks. samoin Werlauff, Erik 1993 EC Company Law s. 177, joka myös aiheellisesti huomauttaa, että direktiivin määräys on joka tapauksessa yhtä selkeä kuin useat vastaavat kansalliset säädökset. 87 EY:n tuomioistuimen tuomio Audiolux C-101/ Ks. toisin Villa 2008 LM s HE 2005:109 s HE 2005:109 s VOYL:n aikana tulkittiin, pelkästään yhdenvertaisuusperiaatteen rikkominen ei välttämättä aiheuttanut päätöksen mitättömyyttä (KKO 1990:24).

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

Autopaikkojen jako 1

Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 2 Autopaikkojen jako 3 Autopaikkojen jako 4 Autopaikkojen jako 5 Autopaikkojen jako 6 LÖYTYY OSOITTEESTA: http://www.taloyhtio.net/attachements/2013-11-25t10-09-3613206.pdf

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Hallituksen velvollisuudet, toimintatavat ja vastuut uuden lain mukaan

Hallituksen velvollisuudet, toimintatavat ja vastuut uuden lain mukaan Hallituksen velvollisuudet, toimintatavat ja vastuut uuden lain mukaan mikä muuttuu muuttuuko mikään? Tomas Lindholm Roschier Holmberg Sisältö 2 Tehtävien ja vastuun ilmeneminen uudessa laissa Lojaliteettivelvollisuus

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa.

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa. 1 OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Joutsan kunta 2) A.Reponen Oy Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan yhtiöllä sopijapuolten tänään perustamaa Kiinteistö Oy XXX nimistä kiinteistöyhtiötä ja osakkaalla

Lisätiedot

UUSI OSAKEYHTIÖLAKI. OULU 7.12.2006 Lakimies Juha Terho Suomen Kiinteistöliitto. www.kiinteistoliitto.fi

UUSI OSAKEYHTIÖLAKI. OULU 7.12.2006 Lakimies Juha Terho Suomen Kiinteistöliitto. www.kiinteistoliitto.fi UUSI OSAKEYHTIÖLAKI OULU 7.12.2006 Lakimies Juha Terho Suomen Kiinteistöliitto OSAKEYHTIÖLAKI OSAKEYHTIÖLAKI Kokonaisuudistus Valmistelun tausta Osakeyhtiölakityöryhmän mietintö 6.5.2003 1.9.2005 HE 109/2005

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Allekirjoittanut merkitsijä merkitsee Kuntien Tiera Oy:n uusia osakkeita tämän merkintäsitoumuksen mukaisesti. Merkintä perustuu

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009 Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus Pääosin nykykäytäntö kirjattu lakiin Eriytetään

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä?

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Kiinteistömessut 14.11.2013 Kristel Pynnönen, Vanhempi lakimies Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Autopaikkojen jakamisesta Autopaikat: pihapaikat,

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi tilintarkastajat yhtiön johto yhtiökokous hallintoneuvosto hallitus toimitusjohtaja yhtiöoikeudellinen

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Rahoituksen uudet mahdollisuudet Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Oman pääoman ehtoinen rahoitus 2 Uusi pääomajärjestelmä Osakepääomaa voidaan korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voidaan

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT

KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT 1 (5) KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut ehtoja. Alkuperäiset luvut

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE 16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE Stockmann Oyj Abp:n hallitus ehdottaa 15.3.2012 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle optio-oikeuksien antamista

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Lakiklinikka, 13.9.2012 Kuntamarkkinat Pasi Pönkä, lakimies Kunta Yhtiökokous Hallitus Toimitusomistajana johtaja OYL 1:7 OYL 5:2 (t) OYL 6:2 (t) OYL 6:17

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS Tällä sopimuksella (jäljempänä Sopimus ) Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajat yksimielisesti muuttavat [].[].2013

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

TAMFELT OYJ ABP OSAKELAJIEN YHDISTÄMINEN 5.8.2009

TAMFELT OYJ ABP OSAKELAJIEN YHDISTÄMINEN 5.8.2009 HALLITUKSEN EHDOTUS OSAKELAJIEN YHDISTÄMISESTÄ YHTIÖJÄRJESTYSTÄ MUUTTAMALLA JA SIIHEN LIITTYVÄSTÄ SUUNNATUSTA MAKSUTTOMASTA OSAKEANNISTA Yhtiön osakkeet jakautuvat yhtiöjärjestyksen mukaan kantaosakkeisiin

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Markus Talvio Toimitusjohtaja OTM JuriNet Oy ASTA Rakentaja 2015 Tampereen Messu ja Urheilukeskus 13.2.2015 Vastuut ja velvollisuudet Esityksen rakenne: 1. Hallituksen

Lisätiedot

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 1 GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 (Yhtiökokouksen valtuutus ja hallituksen päätös 17.12.2013) Antipäätös O007, 4.2.2014 II D-lajin osake YLEISTÄ TAUSTAA Gumböle Golf Oy:n yhtiökokous teki 27.11.2013

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.12.2004 klo. 10.00 1(5) Norvestia on tänään julkistanut osakeantiin liittyvän listalleottoesitteen.

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.12.2004 klo. 10.00 1(5) Norvestia on tänään julkistanut osakeantiin liittyvän listalleottoesitteen. Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.12.2004 klo. 10.00 1(5) NORVESTIAN OSAKEANNIN LISTALLEOTTOESITTEEN JULKISTAMINEN Norvestia on tänään julkistanut osakeantiin liittyvän listalleottoesitteen. Listalleottoesite

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

OPTIO-OHJELMA I 2013 OPTIO-OHJELMAN EHDOT I OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMINEN. 1. Optio-oikeuksien määrä

OPTIO-OHJELMA I 2013 OPTIO-OHJELMAN EHDOT I OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMINEN. 1. Optio-oikeuksien määrä OPTIO-OHJELMA I 2013 OPTIO-OHJELMAN EHDOT I OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMINEN 1. Optio-oikeuksien määrä Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 500.000 kappaletta. Ne oikeuttavat merkitsemään enintään yhteensä

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2010 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2010 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2010 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 20.7.2010 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Asianajaja VT Erkki Pusa Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta

Lisätiedot

Optio oikeuksista 1.320.000 merkitään tunnuksella 2010A, 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010B ja 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010C.

Optio oikeuksista 1.320.000 merkitään tunnuksella 2010A, 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010B ja 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010C. NOKIAN RENKAAT OYJ:N OPTIO OIKEUDET 2010 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus (hallitus) on kokouksessaan 10.2.2010 päättänyt esittää 8.4.2010 kokoontuvalle Nokian Renkaat Oyj:n (yhtiö) varsinaiselle yhtiökokoukselle

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös 2 Tava llisia päätöksentekot ila n tei ta asunto-osakeyhtiössä 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Kiinteistön ja rakennusten korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskevat

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala 3 Osakepääoma Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Utsuvaarantähti ja kotipaikka Kittilä Yhtiön

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja Sisällys ESIPUHE 5 Lyhenteet 15 Säädökset 17 Kirjallisuus 19 I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike 1 Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet 23 Soveltamisala

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset 1 Oikeusministeriö Eurooppayhtiölaki-työryhmä/jj 17.10.2003 Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Osapuolet perustavat Savon Verkkoholding Oy nimisen osakeyhtiön (myöhemmin Yhtiö ),

Osapuolet perustavat Savon Verkkoholding Oy nimisen osakeyhtiön (myöhemmin Yhtiö ), 1 OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet 1.1. Keiteleen kunta 1.2. Kiuruveden kaupunki 1.3. Maaningan kunta 1.4. Pielaveden kunta 1.5. Siilinjärven kunta 1.6. Tervon kunta 1.7. Tuusniemen kunta 1.8. Vesannon kunta

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Timo Ruuskanen VÄHEMMISTÖOSAKKAAN ASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ. Liiketalouden koulutusohjelma Pk-yritystoiminta suuntautumisvaihtoehto 2008

Timo Ruuskanen VÄHEMMISTÖOSAKKAAN ASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ. Liiketalouden koulutusohjelma Pk-yritystoiminta suuntautumisvaihtoehto 2008 Timo Ruuskanen VÄHEMMISTÖOSAKKAAN ASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Liiketalouden koulutusohjelma Pk-yritystoiminta suuntautumisvaihtoehto 2008 VÄHEMMISTÖOSAKKAAN ASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Ruuskanen, Timo Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni) avainhenkilöille seuraavin ehdoin:

optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni) avainhenkilöille seuraavin ehdoin: OPTIO-OHJELMAN EHDOT TRAINERS HOUSE OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2012 Trainers House Oyj:n yhtiökokous on 21.3.2012 kokouksessaan päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni)

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET. Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti

MALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET. Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti 1 MALLIVASTAUKSET/ARVIOINTIPERUSTEET Kauppaoikeus 18.8.2006 pakollinen aineopintotentti 2 1 (Toiviainen) 1 Tapauksen pohjana ovat korkeimman oikeuden ratkaisut KKO 1991:122 ja 1991:123. Niissä oli kysymys

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN 1/5 YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN Enfo Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 22. päivänä maaliskuuta 2012 kello 15.00 alkaen osoitteessa

Lisätiedot

22. 12. 2010 SAAPUNUT. Kaupunginhallitus 31.1.2011 liite nro 3 (1/6) HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE '

22. 12. 2010 SAAPUNUT. Kaupunginhallitus 31.1.2011 liite nro 3 (1/6) HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ' Kampusranta 9 C - FI-60320 Seinäjoki fiänaeenlirulanhallinto-oilkeus Raatihuoneenkatu 1 13100 fiämeenlinna Kaupunginhallitus 31.1.2011 liite nro 3 (1/6) SAAPUNUT 22. 12. 2010 Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 LUONNOS 4.6.2012 SULAUTUMISSUUNNITELMA 1 Sulautumisen osapuolet 1.1 Vastaanottava yhtiö 1.2 Sulautuva yhtiö Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot