... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 59 (113) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax: Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 59 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantoa ja sen laajentamista. HAKIJAT Timo ja Aila Hurmerinta Isokankaantie Vimpeli LAITOKSEN SIJAINTI JATOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Vimpelin kunnan Vimpelin kylässä tilalla Purola RN:o 3:141 yrittäjien osoitteessa. Rakennettava uusi etälantala sijaitsee Vimpelin kylässä tilalla Uus Purola RN:o 3:237. Tilalla Salonmaa RN:o 5:295 on käytössä oleva etälantala. Tilalla tuotetaan maitoa ja naudanlihaa. Eläinsuojassa pidetään nykyisin 32 lypsylehmää, 23 hiehoa, 33 lihanautaa ja 30 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Kylmäpihaton päädyn läheisyyteen ( 10 metriä) rakennetaan uusi lihakarjapihatto 180 lihanaudalle ja 30 vasikalle. Vanhaan eläinsuojaan sijoitetaan lypsylehmät, hiehot ja osa vasikoista ja lihanaudoista. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa tullaan pitämään yhteensä enintään 32 lypsylehmää, 25 hiehoa, 213 lihanautaa ja 75 vasikkaa (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle.

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakijat ovat täydentäneet lupahakemustaan sähköpostilla puuttuvien naapuritietojen, eläinmäärien ja niiden sijoittumisen, laidunnuksen sekä lannankäsittelymenetelmien osalta. Yrittäjä ilmoitti , että paloturvallisuuden johdosta uutta pihattoa joudutaan siirtämään olemassa olevan kylmäpihaton päädystä 10 metriä kaakon suuntaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin myönnetty ympäristö ja rakennusluvat Toiminnasta on tehty vesiensuojeluasetuksen mukainen ennakkoilmoituslausunto (diaarinro 0897Y ) sekä sopimus jätevesien johtamiseksi yleiseen viemäriin Kotieläintila sijaitsee voimassaolevalla yleiskaava alueella. Alue on yleiskaavassa merkitty kotieläintalouden suuryksikön alueeksi. Vahvistettu asemakaava tulee 80 metrin etäisyydelle olemassa olevan navetan seinästä, laajennuksesta asemakaavan reunaan tulee olemaan matkaa 130 metriä. Asemakaavassa kortteli on liikerakennuksen alue, johon saa rakentaa myös toimialaan liittyviä liikeja toimistotiloja sekä kiinteistöhoidon kannalta tarpeellisia asuintiloja enintään kaksi huoneistoa joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k m 2. Seutukaavassa tila sijoittuu taajamatoimintojen alueiden väliin. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Vimpelin kunnan Vimpelin kylässä noin 1,3 km Vimpelin kunnan keskustasta koilliseen. Navetan ympäristö on aukeaa peltomaisemaa ja se sijaitsee noin 75 metrin etäisyydellä Isokankaantiestä sen eteläpuolella. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat eläinsuojasta noin 250, 280, 290 ja 295 metrin etäisyydellä metrin etäisyydellä navetasta on 11 asuinrakennusta ja metrin etäisyydellä on 13 asuinrakennusta. Lähin rakennus on noin 90 metrin etäisyydellä sijaitseva huoltoasema, jonka yhteydessä tällä hetkellä ei ole asuntoa. Vahvistetussa asemakaavassa tontille voidaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Nykyinen etälantala sijaitsee tilalla Salonmaa RN:o 5:295 noin 1,8 km:n etäisyydellä navetasta pohjoiseen. Rakennettava etälantala sijaitsee tilalla Uus Purola RN:o 3:237 noin 3 km navetasta luoteeseen noin 20 metrin etäisyydellä Kantatie 68:sta. Etälantaloiden ympäristö on peltomaisemaa. Rakennettavasta etälantalasta lähimmät asuintalot sijaitsevat 380 metrin ja 390 metrin etäisyydellä ja lisäksi alle 500 metrin etäisyydellä on yhteensä kahdeksan asuintaloa. Eläinsuoja sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä Savonjoesta vesistöalueeseen (nro ). Savonjoki laskee Lappajärveen, joka laskee edelleen Ähtävänjokeen. Eläinsuoja, nykyiset lantalat tai uusi etälantala eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannanlevityspelloista 6 ha sijaitsee pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue, Pokela, sijaitsee noin 4,4 km:n etäisyydellä navetasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 32 lypsylehmää, 23 hiehoa, 33 lihanautaa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Olemassa olevan kylmäpihaton päädystä 10 metriä etäisyydelle rakennetaan uusi laajennusosa. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee yhteensä 32 lypsylehmää, 25 hiehoa, 213 lihanautaa ja 75 vasikkaa (yhteensä 345 eläintä). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin kg vuodessa ja lihamäärä noin kg vuodessa. Vanhaan parsinavettaan sijoittuisi 32 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 8 vasikkaa. Vanhaan kylmäpihattoon sijoittuisi 17 hiehoa, 33 lihanautaa ja 2 vasikkaa sekä sen yhteydessä olevaan lämpöeristettyyn vasikkapihattoon 19 vasikkaa ja juottovasikkakasvattamoon 16 vasikkaa. Uuteen kylmäpihattoon sijoittuisi 180 lihanautaa ja 30 vasikkaa. Yhteensä nautoja tulee 345. Eläinsuojan lämpimän osan pinta ala on noin 280 m 2 ja siellä pidetään lypsylehmiä, hiehoja ja vasikoita. Nykyisen kylmäpihaton pinta ala on noin 310 m 2. Sen viereen rakennetaan 1188 m 2 laajennusosa. Laajennusosaan tulee 12 osastoa. Kuhunkin osastoon tulee 15 lihanautaa, paitsi kahteen osastoon tulee 30 vasikkaa. Lisäksi on lastauskarsina noin 15 lihanaudalle sekä sairaskarsina. Laajennusosaan tulee myös 615 m 2 kuivikevarasto. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittelymenetelminä ovat kuivikelanta ja kuivikepohja. Nykyisessä parsinavetassa 16 lehmän kuivalanta ja virtsa erotellaan ja 16 lehmän, 8 hiehon ja 27 vasikan virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Nykyisessä ja uudessa pihatossa on kuivikepohjilla (virtsa imeytetään kuivikkeisiin) yhteensä 213 lihanautaa, 17 hiehoa ja 48 vasikkaa. Navetan vieressä on nykyään noin 577 m 3 kuivalantala, jonka lisäksi käytössä on noin 1000 m 3 etälantala. Nykyisten lantaloiden pinta alat ovat 236 m 2 ja 400 m 2 ja varastotilavuutta on yhteensä m 3. Niissä on kolmella sivulla 1,5 metrin reunat ja puolen metrin ajoluiskat. Tilalle Uus Purola RN:o 3:237 rakennetaan uusi kuivalantala, jonka pinta alaksi tulee 729 m 2 ja varastotilavuudeksi 2551 m 3. Siihen rakennetaan 2,5 m reunat kolmelle sivulle ja puolen metrin ajoluiskat. Näin kuivalantalatilavuutta tulee olemaan yhteensä noin m 3. Kaikki kuivalantalat ovat kattamattomia ja niiden pohjat, seinät ja kuormauslaatat ovat betonia. Eläinten virtsa imeytetään kuivikkeisiin lukuun ottamatta 16 lehmää, joiden virtsa erotellaan kuivalannasta ja johdetaan tilan vanhaan virtsasäiliöön. Kuivikejärjestelmänä on kestokuivikepohja. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta ja viljan olkea. Kuivitetun alueen pinta ala on nykyisessä kylmäpihatossa noin 175 m 2 ja varastotilavuutta on 140 m 3. Rakennettavassa kylmäpihatossa kuivitetun alueen pinta ala on noin 500 m 2 ja varastotilavuutta on noin 400 m 3. Kuivikkeen paksuus on 1 m ja kuivikepohjan reunojen korkeudet 2 m + 0,5 m ja 2 m + 0,6 m. Pihattojen lantakäytävästä, vasikkakarsinoista ja juottovasikkakasvattamosta lanta tyhjennetään viikoittain ja makuualueelta 1 2 kertaa vuodessa. Poistettu kuivikepohja levitetään pellolle, varastoidaan etälantalaan tai varastoidaan työteknisistä syistä lantapatteriin pellolle. Tilalla sijaitsee 154 m 3 :n betonikannella katettu virtsasäiliö. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 150 m 3 vuodessa sekä muita eläinsuojan pesuvesiä noin 26 m 3 vuodessa. Eläinsuojan muista pesuvesistä 20 m 3 johdetaan virtsasäiliöön. Maitohuoneen jätevedet, loput eläinsuojan muista jätevesistä sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkkoon.

4 4 Lypsylehmiä (32 kpl) ja hiehoja (10 kpl) laidunnetaan 3 4 kuukautta vuodessa navetan ympärillä sijaitsevilla laidunalueilla, joita on yhteensä noin 4,7 ha. Yöksi eläimet viedään alku ja loppukesällä sisään, keskikesällä ne ovat myös yöt ulkona. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen tapahtuu juoma altaista. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 107,55 ha, josta omaa peltoa noin 49,2 ha, vuokrapeltoa noin 49,02 ha ja sopimuspeltoa noin 9,33 ha. Lisäksi hakijalla on lannan luovuttamissopimus 250 m 3 osalta. Lannan levityspeltoja sijaitsee hakemuksen mukaan pohjavesialueella noin 6 ha. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 20 % kesällä viikkojen aikana ja 30 % syksyllä viikkojen aikana. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Muut varastot Tilalla on kaksi maanpäällistä polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin litraa ja litraa. Polttoainesäilöt sijaitsevat betonialustalla ja ne on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa tynnyreissä. Kasvinsuojeluaineita käytetään tarvittaessa ja niitä varastoidaan myrkkykaapissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna Laajentaminen ei lisää ympäristö riskiä. Eläintautien ennaltaehkäisy paranee erillisen lastaustilan ja sairaskarsinan ansiosta. Paloturvallisuus paranee automaattisen hälytysjärjestelmän ansiosta. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 0 6 kpl vuodessa) toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Paalimuovit ja verkot (noin 1500 kg vuodessa) toimitetaan poltettavan muovin keräykseen Millespakka Oy:lle Alajärvelle. Eläinlääkintä ym. jätteet sekä torjunta ainepakkaukset toimitetaan Jätehuolto P. Nuolikoskelle. Lannoitesäkit (noin 150 kg vuodessa) toimitetaan uusiokäyttöön Vimpelin 4H keräykseen. Jäteöljyt (noin 150 litraa vuodessa), loisteputket (noin 0 10 kpl vuodessa), metalliromu (noin kg vuodessa) ja akut (noin 0 3 kpl vuodessa) toimitetaan Vimpelin kunnan hyötyjäteasemalle. Pilaantuneet rehupaalit (noin 0 10 kpl vuodessa) toimitetaan lannan mukana pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu rekka autoliikennettä siten, että maitoa haetaan 3 4 kertaa viikossa, teuraita 1 3 kertaa kuukaudessa ja raatoja 0 6 kertaa vuodessa. Rehuja tuodaan 1 4 kertaa kuukaudessa, vasikoita 1 3 krt / kk, varaosia ym. tarvikkeita 1 2 krt / kk, kuivike ja polttoturvetta 1 2 krt / kk ja lannoitteita 1 2 kertaa vuodessa. Traktoriliikennettä aiheutuu rehu ja olkipaalien tuonnista 2 5 kertaa viikossa, kuiviketurpeen tuonnista 1 2 kertaa kuukaudessa, lannan siirrosta etävarastoihin kertaa vuodessa (10 20 päivänä vuodessa), lannan siirrosta pellolle levitettäväksi kertaa vuodessa ja virtsan siirrosta pellolle levitettäväksi 25 kertaa vuodessa. Lisäksi on muita viljely ja sadonkorjuuajoja kertaa vuodessa.

5 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta 5 Hakemuksen mukaan toiminnan laajennuksella ei ole suurta muutosta nykytilanteeseen. Levitetty lanta mullataan ympäristötukiehtojen määräämässä ajassa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vimpelin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vimpelin kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Vimpelin kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Vimpelin ympäristölautakunta LAUSUNTO TIMO JA AILA HURMERINNAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEEN Länsi Suomen ympäristökeskus pyytää Yhteiseltä ympäristölautakunnalta lausuntoa Vimpelin kunnan Vimpelin kylässä tilalle Purola RN:o 3:141 haetun ympäristölupahakemuksen johdosta. Hakemus koskee naudanlihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista sekä maidontuotantotoimintaa. Lausunto tulee antaa mennessä. Tällä hetkellä navettaan sopii 32 lypsylehmää, 23 hiehoa, 33 lihanautaa ja 30 (alle 6 kk) vasikkaa. Tilaa laajennetaan niin, että uudeksi kokonaiseläinmääräksi tulee enintään 32 lypsylehmää, 25 hiehoa, 215 lihanautaa ja 71 vasikkaa. Lannankäsittelymenetelminä ovat kuivikepohja ja kuivikelanta. Nykyisessä parsinavetassa on 16 lehmän kuivalantala ja virtsa erotellaan ja 16 lehmän, 8 hiehon ja 26 vasikan virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Nykyisessä ja uudessa pihatossa on kuivikepohjilla (virtsa imeytetään kuivikkeisiin) yhteensä 213 lihanautaa, 17 hiehoa ja 45 vasikkaa. Tilalla on nykyisin 154 m 3 :n katettu virtsasäiliö ja 577 m 3 :n kuivalantala. Tilalla on 1000 m 3 :n etälantala ja tilalle rakennetaan 2500 m 3 :n etälantala. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkkoon ja virtsasäiliöön. Ympäristösihteeri kävi tuotantolaitoksella sekä tarkastamassa etälantaloiden paikat. Tuotantolaitoksesta on matkaa lähimpiin naapureihin noin 240 m. Alue on yleiskaavassa merkitty kotieläintalouden suuryksikön alueeksi. Ympäristösihteerin ehdotus: Jos eläintenpito ja maatalouden harjoittaminen tapahtuvat lakien ja ohjeiden mukaan ei ympäristölautakunnalla ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Vimpelin kunnanhallitus 6 Länsi Suomen ympäristökeskus pyytää Yhteiseltä ympäristölautakunnalta lausuntoa Vimpelin kunnan Vimpelin kylässä tilalle Purola RN:o 3:141 haetun ympäristölupahakemuksen johdosta. Hakemus koskee naudanlihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista sekä maidontuotantotoimintaa. Lausunto tulee antaa mennessä. Tällä hetkellä navettaan sopii 32 lypsylehmää, 23 hiehoa, 33 lihanautaa ja 30 (alle 6 kk) vasikkaa. Tilaa laajennetaan niin, että uudeksi kokonaiseläinmääräksi tulee enintään 32 lypsylehmää, 25 hiehoa, 213 lihanautaa ja 75 vasikkaa. Ympäristösihteeri kävi tuotantolaitoksella sekä tarkastamassa etälantaloiden paikat. Tuotantolaitoksesta on matkaa lähimpiin naapureihin noin 240 m. Alue on yleiskaavassa merkitty kotieläintalouden suuryksikön alueeksi. kunnanjohtajan ehdotus: Jos eläintenpito ja maatalouden harjoittaminen tapahtuvat lakien ja ohjeiden mukaan ei kunnanhallituksella ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Tarkastuskäynti Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi lupahakemusta ja navetan/lihanautakasvattamon sijoittumista kyseiselle paikalle. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Timo ja Aila Hurmerinnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä niiden oheistoiminnoille (mm. lantaloille). Vimpelin kunnan Vimpelin kylään tilalle Purola RN:o 3:141 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt asiat ja antanut määräykset mm. niiden johdosta. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa saa pitää yhteensä enintään 32 lypsylehmää, 25 hiehoa, 213 lihanautaa yli 6 kuukauden ja 75 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä levitys Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti.

7 7 Eläinsuojassa muodostuva kuivalanta ja virtsa sekä kuivikkeeseen imeytetty virtsa tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa ja virtsa virtsasäiliössä siten, että sitä ei joudu ympäristöön. Kuivalannan ja kuivikkeisiin imeytetyn virtsan sekä sadevesien kuivalannanvarastotilavuutta tulee olla vähintään 4128 m 3, mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Mikäli tilalla ei laidunneta, tulee lannan varastotilavuutta olla vähintään 4400 m 3. Lisäksi pihatossa tulee voida varastoida lantaa vähintään 400 m 3 vuodessa. Niillä eläimillä joiden virtsa erotetaan sonnasta tulee virtsa johtaa virtsasäiliöön. Virtsasäiliön tilavuus tulee olla vähintään 154 m 3. Virtsasäiliössä tulee olla betonikansi ja säiliön tyhjennyspaikkaan tulee rakentaa laatta vesitiiveydeltään vähintään asfalttia. Tilalle Uus Purola RN:o 3:237 tulee rakentaa vähintään 2500 m 3 :n kuivalantala. Rakennettavassa kuivalantalassa tulee olla vähintään kolmella sivulla 2,5 metrin korkuiset reunat ja vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Etälantaloihin tulee viedä lantaa. Tarvittaessa lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta. Kuivalantalaan kertyvät sadevedet tulee imeyttää, ellei lantaloihin rakenneta kattoa. Eläinsuojassa tulee käyttää kuivikkeita riittävästi. Uusi kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Navetan yhteydessä olevassa kuivalantalassa tulee lannan päällä katteena käyttää vähintään 8 cm turvetta. Maitohuoneen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa kunnalliseen viemäriin. Mikäli tuorerehu tehdään laakasiiloon puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa säiliössä. Pilaantunut rehu tulee varastoida kuivalantalassa. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa vähintään viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntaminen on kielletty lähempänä kuin 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Laitumelle lisäruuan vieminen on kielletty, ellei laitumella ole asianmukaista lisäruokintapaikkaa. Mikäli lisäruokintapaikka rakennetaan, sen tulee olla valtioneuvoston asetuksen 931/2000 ja ympäristöohjeiden mukaa rakennettu. Lisäruokintapaikasta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Virtsan levittäminen oraille ja nurmelle pintaan lähempänä kuin 350 metriä yrittäjien kotieläinsuojasta on kielletty. Lanta tulee mullata neljän tunnin sisällä lähempänä kuin 350 metriä yrittäjien kotieläinsuojasta. Muualle levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Sopimuspeltojen osalta yrittäjän on varmistettava siitä, että lannanlevityssopimuksen tehneet ovat tietoisia, miten lanta kulloinkin voimassa olevien asetusten ja ohjeiden mukaan levittää. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 93 hehtaaria. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus.

8 8 Virtsan ja kuivalannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Virtsaa ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Virtsan ja kuivalannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä virtsalla ja kuivalannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien johtamisessa kunnan viemäriin tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Virtsan levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Kuivalannan levittäminen on kielletty pohjavesialueen muodostumisalueella. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, virtsasäiliön ja kuivalantalan kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräyksen neljännessä kohdassa määrätään lannan levityksestä. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

9 9 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä ennen kuin kotieläinsuojan laajennus otetaan käyttöön. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva kuivalannan, virtsan, kunnalliseen viemäriin menevän jätevesien määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysalasta, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista ja tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä virtsasta ja kuivalannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Virtsan ja lannan säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

10 10 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärät ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan virtsan, lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla riittävän korkeat reunat, vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja virtsasäiliön ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta, ettei ympäristö pilaannu. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Virtsan, kuivalannan, sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Jätevesien johtamisella kunnalliseen viemäriin ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksien noudattamisella varmistetaan ettei ympäristö pilaannu. Määräys nykyisen lantavaraston kattamisesta ja virtsasäiliön pitämisestä katettuna betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Virtsan ja lannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Pilaantuneelle rehulle tulee olla tiivispohjainen varastointipaikka ettei ympäristö pilaannu. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Laitumelle lisäruuan vientikiellolla varmistetaan, ettei ympäristökuormitus lisäänny. (määräys 3) Virtsan ja kuivalannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Virtsa ja kuivalanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen.

11 11 Virtsan levityskiellolla oraille ja nurmelle sekä lannan nopealla multaamisella kotieläinsuojan lähialueelle varmistetaan, ettei lähinaapureilla kohtuuton hajukynnys ylity. Lannan levitysajankohdalla pyritään vähentämään haittoja naapureille. Virtsan ja kuivalannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Virtsan ja kuivalannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Virtsa, kuivalanta ja eläinsuojan muut pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Virtsaa, lantaa ja eläinsuojan muita pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille on jätettävä lannoittamaton kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys virtsan, kuivalannan ja eläinsuojan muiden pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojan ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukai

12 12 sesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Säiliöiden lukitsemisella pienennetään ympäristön pilaantumisriskiä. Mahdollisen säiliöiden vuototilanteessa vuodosta ilmoittamisella vähennetään ympäristövahinkoja. (määräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle, että valvontaa voidaan suorittaa. Virtsan ja kuivalannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Kuivalantalan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että kuivalantala on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien virtsasäiliön, kuivalannan varastointitilan tilavuudet ja kunnan puhdistamolle menevän jätevesien määrän sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Kun tämä päätös on saanut lainvoiman, Vimpelin kunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 13 Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijoille Jäljennös päätöksestä Vimpelin kunnanhallitus Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Aho Seija Helena, Heinäjärventie 29 as 1, SÄÄKSVESI Aho Matilainen Katariina, Lypsimaantie 32, VIMPELI Ahonen Esko Erkki oikeudenomistajat, Kiviharjuntie 55, VIMPELI Ahonen Irja Asteri, Lakaniementie 85, VIMPELI Ahonen Oiva Erkki, Kiviharjuntie 59, VIMPELI Ahopelto Esa Pekka, Kasperinviita 9 A 2, SEINÄJOKI Haveri Antti Juhani, Rakuunankatu 4, LAPUA Haveri Anu Eveliina, Sahrantie 3 H 26, VANTAA

14 14 Haveri Martta Liisa, Kivipyykintie 4 A 2, HELSINKI Haveri Joona Minna Helena, Laurintie 9, ALAJÄRVI Herrala Alpo Tapani, Isokankaantie 109, VIMPELI Herrala Erkki Matias, Isokankaatie 49, VIMPELI Herrala Heimo Rainer, Männiköntie 23, LAPPAJÄRVI Herrala Irma Liisa, Isokankaantie 49, VIMPELI Herrala Jenni Marika, Kiviharjuntie 16, VIMPELI Herrala Jouni Olavi, Kiviharjuntie 16, VIMPELI Herrala Kaarlo Jalmar, Kiviharjuntie 22, VIMPELI Herrala Lilja Marja, Kiviharjuntie 22, VIMPELI Herrala Mika, Rantakyläntie 122, VIMPELI Herrala Rauha Tellervo oikeudenomistajat, Isokankaantie 46, VIMPELI Herrala Sami, Isokankaantie 49, VIMPELI Herrala Seppo Kalervo, Isokankaanti 46, VIMPELI Herrala Sirpa, Isokankaantie 109, VIMPELI Herrala Sisko Anneli, Kiviharjuntie 5, VIMPELI Herrala Veikko Erkki Kalervo, Kiviharjuntie 5, VIMPELI Hurmerinta Timo, Isokankaantie 77, VIMPELI Hurmerinta Timo, Isokankaantie 77, VIMPELI Isoniemi Arvo Jaakko, Suksitie 12, VIMPELI Jallun Hiekka Ay, Etukuja 2, VIMPELI Kamppila Erkki, Ilolantie 95, VIMPELI Kataja Juha Kalevi, Perälätie 2, VIMPELI Kauppi Juha Marko Tapio, Aapiskuja 22, VIMPELI Kivinen Ahti Olavi oikeudenomistajat, Hirsniementie 44, SAHI Kivinen Bertta, Opintie 5 B 7, VIMPELI Kivinen Jalo Erkki, Kärkkäisentie 4, PYHÄSALMI Kiviranta Martti Juhani, Kiviharjuntie 26, VIMPELI Kujala Pentti Olavi, Ulkopakantie 12, VIMPELI Kujala Timo Kalevi, Konstankuja 2, VIMPELI Mty Veljekset Herrala, Isokankaantie 40, VIMPELI Matilainen Antti Tapio, Lypsimaantie 46, VIMPELI Matilainen Hannu Tapio, Lypsimaantie 46, VIMPELI Matilainen Saimi Eira Helena, Lypsimaantie 46, VIMPELI Murtoniemi Maiju, Asemakatu 6 A 3, LAPUA Niemi Anne Marja, Aapiskuja 11, VIMPELI Niemi Anni oikeudenomistajat, Aapiskuja 16, VIMPELI Niemi Kari Antti, Yrjöntie 5, VIMPELI Niemi Pekka Antero oikeudenomistajat, Aapiskuja 11, VIMPELI Niemi Pentti Paavo, Aapiskuja 74, VIMPELI Niemi Raili Tellervo, Aapiskuja 11, VIMPELI Niemi Yrjö Heikki, Yrjöntie 1, VIMPELI Nyyssölä Anna Liisa, Aapiskuja 22, VIMPELI Nyyssölä Tarmo Matti, Aapiskuja 22, VIMPELI Ollila Kerttu Kaarina, Poutuntie 3 A 9, HELSINKI Pajujoja Pentti Johannes, Mustapurontie 2, SAVONJOKI Pelafiltter Oy, Kiviharjuntie 58, VIMPELI Peltola Heikki, Mannerheimintie 4 A 8, HELSINKI Peltola Viljo oikeudenomistajat c/o Heikki Peltola, Mannerheimintie 126 A 8, HELSINKI Peltola Vilma Johanna, Ilolantie 29, VIMPELI Rannnisto Kari Matti, Perhekunnantie B 10, HELSINKI Ranta Ilmi Amanda oikeudenomistajat, Rantakyläntie 373, SAHI Rentola Esa Matias, Saarelankuja 8, VIMPELI Riihimäki Juha Pekka, Pokelantie 281, VIMPELI

15 Riihimäki Kaija Liisa, Isokankaantie 78, VIMPELI Sivula Toivo Hemming Antero, Lypsimaantie 27, VIMPELI Vainio Hannu Kalevi, Hauenkalliontie H 115, ESPOO Ventilä Martti, Ilolantie 31, VIMPELI Viinamäki Jukka, Viinamäentie 34, ITÄKYLÄ Viinamäki Virpi, Viinamäentie 34, ITÄKYLÄ Ylilahtela Heikki Johannes, Storegårdsv. 27 A 1, SKÖVDE RUOTSI Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 15 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Vimpelin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

16 16