TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE. Koonnut PTT Uppgifterna sammanställda av PTT 2014.

Transkriptio

1 TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE Koonnut PTT 214 Uppgifterna sammanställda av PTT 214 ProFur

2 Turkisten ulkomaankauppa Utrikeshandeln med pälsskinn Turkisalan myyntitulot tulevat lähes kokonaan ulkomailta. Turkisten viennin arvo on kasvanut tasaisesti vuodesta 29 lähtien (kuvio 1). Myös turkisten tuonti on kasvanut ulkomailta huutokauppoihin tuotujen turkisten myötä. Rahamääräisesti mitaten vuosi 213 oli kaikkien aikojen huippuvuosi sekä kotimaisten nahkojen että välitysmyynnin osalta. Turkisten ulkomaankauppa kuitenkin reagoi hyvin herkästi markkinoiden liikkeisiin, joten vuonna 214 nettovienti kääntynee laskuun hintojen alentumisen myötä. Pälsbranschens försäljningsintäkter kommer nästan i sin helhet från utlandet. Pälsskinnens exportvärde har ökat stadigt sedan år 29 (figur 1). Även skinnimporten har ökat genom att allt fler skinn förts in i landet för att säljas vid auktionerna. Räknat i pengar var 213 det bästa året någonsin i fråga om såväl inhemska skinn som förmedlingsförsäljningen. Eftersom utrikeshandeln med pälsskinn dock reagerar mycket känsligt på marknadsrörelserna, kan man dock anta att nettoexporten år 214 vänder nedåt till följd av sjunkande priser. Kuvio 1. Turkisnahkojen viennin ja tuonnin arvo , milj. EUR Figur 1. Värdet av exporterade och importerade pälsskinn , milj. EUR Viennin arvo Värdet av export Tuonnin arvo Värdet av import Nettovienti Nettoexport Lähde: Suomen Tulli Tuonti on valtaosin turkisnahkoja, jotka tulevat Suomeen myytäväksi Saga Fursin huutokaupoissa. Siten tuonnin ja viennin erotus (nettovienti) kuvaa kotimaisten nahanmyyntitulojen ja Saga Fursin välityspalkkioina saamien tulojen yhteismäärää. Källa: Finska Tullen Importen utgörs till största delen av pälsskinn som införs i Finland för att säljas vid Saga Furs auktioner. Skillnaden mellan import och export (dvs. nettoexporten) anger det totala beloppet av inhemska skinnförsäljningstäkter och de inkomster Saga Furs har fått i form av förmedlingsprovisioner.

3 Turkiselinkeinon verot ja työllistävä vaikutus Pälsnäringens skatter och sysselsättningseffekter Taulukko 1. Välittömät ja välilliset verot jaoteltuna (valtio, kunnat, seurakunnat) Turkiselinkeinon tuottamat verotulot, milj. EUR veronsaajittain Tabell 1. Direkta och indirekta skatter (staten, kommunerna, församlingarna) Av pälsnäringen genererade skatteintäkter, milj. EUR enligt skattetagare Valtio Staten 6,9 4,2 18,9 27,5 3,7 46,3 Kunnat Kommunerna 11,3 1,8 21,1 27,3 31,2 41,7 Seurakunnat Församlingarna,7,6 1,3 1,8 2, 2,7 Yhteensä Totalt 18,8 15,6 41,4 57,6 63,9 9,7 Taulukko 2. Tuottajien/turkistilojen maksamat verot Tabell 2. Skatter betalade av producenterna/pälsfarmerna Milj. euroa Milj. euro 3,1 1,4 19,8 29,1 27,9 45,4 Osuus turkiselinkeinon kaikista veroista Andel av samtliga skatter inom pälsnäringen 16 % 9 % 48 % 51 % 44 % 5 % Laskentaperusteet: ks. PTT raportteja 238. Beräkningsgrunder: se PTT rapport 238. Ennuste PTT. Prognos PTT. Taulukko 3. Turkiselinkeinon suora työllistävä vaikutus henkilötyövuosina Tabell 3. Pälsnäringens direkta sysselsättningseffekter angivna i årsverken Yrittäjien määrä 1 Antalet företagare Tiloille palkattu työvoima 2 Anställd arbetskraft på pälsfarmerna Rehutehtaille palkattu työvoima 3 Anställd arbetskraft vid foderfabrikerna Saga Furs Oyj, palkattu työvoima 4 Saga Furs Oyj, personalstyrka Suora työllisyys yhteensä Direkt sysselsatta personer totalt Muu tuotantopanosten ja palveluiden kautta tuleva työllisyys 5 Övriga sysselsättningseffekter via produktionsinsatser och tjänster Elinkeino yhteensä Näringen totalt, årsverken e/p Lähteet: 1 Keskimäärin 1,16 henkilötyövuotta tilaa kohden (MTT Taloustohtorin mukaan yrittäjien tekemät työtunnit tilaa kohden 218 h/v, joka jaettuna teoreettisella säännöllisen työajan yhteismäärällä (1882,5 h) vastaa 1,16 htv), tilojen määrä Tilastokeskus/Yritysrekisteri 2 Tilastokeskus/Yritysrekisteri 3 Laskettu tilinpäätöstietojen (Amadeus) palkkamenojen ja keskimääräisen palkan perusteella 4 Saga Furs Oyj:n vuosikertomus 5 Arvioitu Tilastokeskuksen panos-tuotostietojen perusteella lasketun kotimaan palkkakustannusten ja keskimääräisen palkan perusteella (ks. tarkemmin PTT raportteja 238) e Ennuste PTT Källor: 1 I snitt 1,16 årsverken per farm (enligt MTT Ekonomidoktorn utför företagarna i snitt 218 arbetstimmar/år, vilket dividerat med det teoretiska antalet regelbundna arbetstimmar (1882,5 h) ger 1,16 årsverken). Antalet farmer enligt Statistikcentralen/Företagsregistret 2 Statistikcentralen/Företagsregistret 3 Beräknat på basis av löneutgifterna och genomsnittlig lön enligt bokslutsuppgifterna (Amadeus) 4 Saga Furs Oyj, årsberättelse 5 Uppskattning enligt de lönekostnader inom landet och den genomsnittliga lön som beräknas utgående från Statistikcentralens uppgifter om insats och avkastning (jfr PTT rapport 238) p Prognos PTT

4 Turkisalan tuottamat verot Tulojen kasvun ja parantuneiden taloudellisten tulosten myötä turkiselinkeinon tuottamat verotulot kasvoivat vuonna 213 noin 9 milj. euroon. Tämä jakautuu liki tasan valtion ja paikallisten veronsaajien (kunnat, seurakunnat) kesken. Turkistulojen aluetaloudellinen merkitys painottuu Pohjanmaalle. Kuviosta 2 havaitaan, että vuonna 213 turkisala tuotti kymmeneen suurimpaan kuntaan vähintään 16 euroa asukasta kohden. Eniten Uusikaarlepyyssä, lähes 7 euroa asukasta kohden. Vaikka turkiselinkeinon myötä syntyvät verotulot ovat koko maan mittakaavassa pieniä, on niiden aluetaloudellinen merkitys sitä suurempi. Taulukosta näkyy, että Uusikaarlepyyssä noin joka viides veroeuro tuli turkistuotannosta. Myös muissa tarkastelluista kymmenestä kunnasta turkiselinkeinon tuottamat verot muodostivat 6-12 % kunnan kaikista verotuloista. Skatteintäkter genererade av pälsnäringen Tack vare ökade intäkter och bättre ekonomiska resultat gick de skatteintäkter näringen genererade år 213 upp till ca 9 milj. euro. Skatteintäkterna fördelar sig rätt jämnt mellan staten å ena sidan och lokala skattetagare (kommuner, församlingar) å den andra. Pälsinkomsternas regionalpolitiska betydelse accentueras i Österbotten. Av figur 2 framgår att pälsnäringen år 213 genererade minst 16 per invånare i de tio största kommunerna. Summan var störst i Nykarleby, närmare 7 euro per invånare. Även om skatteintäkterna från pälsnäringen är små ur hela landets perspektiv, är deras regionalpolitiska betydelse desto större. Av tabellen framgår att ungefär var femte skatteeuro i Nykarleby härrörde från pälsproduktion. Även i de övriga granskade kommunerna utgjorde skatteintäkterna från pälsnäringen 6 12 procent av kommunens totala skatteintäkter. Kuvio 2. Turkisalan tuottamat verot, euroa/asukas vuonna 213 Figur 2. Pälsbranschens skatteintäkter, euro/invånare år 213 Uusikaarlepyy - Nykarleby Kaustinen - Kaustby Korsnäs Evijärvi Lappajärvi Vöyri - Vörå Halsua Pedersöre Kalajoki Veteli - Vetil Lähde: PTT Källa: PTT Taulukko 4. Turkisalan tuottamat verot kunnan kaikista veroista (%) vuonna 213 Tabell 4. Pälsbranschens skatteintäkter av kommunernas skatter (%) år 213 Uusikaarlepyy - Nykarleby Korsnäs Kaustinen - Kaustby Evijärvi Halsua Vöyri - Vörå Kalajoki Lappajärvi Pedersöre Veteli - Vetil % 2,5 12,3 12,1 11,8 1,1 8,5 7,8 6,2 5,7 5,6 Lähde: PTT Källa: PTT

5 Tuottajahinnat ja rehun hinnat Producent- och foderpriser Turkiselinkeinon tuottamat tulot vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen (kuvio 3). Tuottajahinta määräytyy suoraan markkinoilta huutokaupoissa saatavan hinnan mukaan. Sen sijaan kustannuskehitys on huomattavasti vakaampaa. Tosin tuotantopanostenkin hintojen vaihtelut ovat lisääntyneet, sillä mm. rehuraaka-aineiden hinnat ovat nousseet selvästi. Rehukustannus on turkistilojen suurin yksittäinen kustannuserä. Sen takia on ennakoitavissa, että vuonna 214 turkistilojen liikevaihto kääntyy selvään laskuun ja kannattavuus heikkenee. Intäkterna från pälsnäringen varierar betydligt från år till år (figur 3). Producentpriset fastställs direkt på marknaden på basis av de priser som noteras vid auktionerna. Kostnadsutvecklingen är däremot mycket stabilare. Variationerna i priserna på produktionsinsatser har visserligen ökat, eftersom bland annat foderråvarupriserna har ökat kraftigt. Foderkostnaderna utgör den största enskilda kostnadsposten på en pälsfarm. Sannolikt är därför att pälsfarmernas omsättning år 214 kommer att minska kännbart samtidigt som lönsamheten försämras. Kuvio 3. Tuottajahintojen ja rehun hintojen kehitys vuosina 2-214/heinäkuu Figur 3. Hur producent- och foderpriserna utvecklades åren 2-214/juli Indeksi Index 21= Lähde: Tilastokeskus Källa: Statistikcentralen Tuottajahinta Producentpris Rehujen hinta Foderpris

6 Turkistilojen liikevaihto, kustannukset ja liiketulos Turkistilojen suurimmat kustannuserät ovat materiaali- sekä palkkauskustannukset (sis. rehukustannukset). Viimeisimpien vuosien hyvän hintakehityksen ja alan kasvun myötä myös liiketulos on kasvanut. Erot kustannusrakenteessa turkistilojen välillä ovat pieniä, mutta tilakoot vaihtelevat huomattavasti. Vaikka yli miljoonan euron liikevaihtoluokassa (osakeyhtiömuotoisista tiloista) on vain vajaa viidennes alan yrityksistä, on niiden yhteenlaskettu liikevaihto lähes 6 %. Rehusekoittamoiden kustannuksista kaksi kolmasosaa on materiaalikustannuksia. Saga Fursin kustannusrakenteessa sen sijaan painottuvat palkat sekä muut kulut. Turkistilojen ja Saga Fursin kannattavuus on korkealla tasolla, ja myös rehutehtaiden tulokset ovat kohentuneet selvästi viimeisen neljän vuoden aikana. Vaikka kannattavuus heikkenee vuonna 214, on tilojen ja alan yritysten taloudellinen lähtötilanne kuitenkin varsin hyvä. Pälsfarmernas omsättning, kostnader och rörelseresultat Pälsfarmernas största kostnadsposter är materialoch lönekostnaderna (inkl. foderkostnaderna). Under de senaste åren har även rörelseresultatet förbättrats tack vare en god prisutveckling och branschtillväxt. Skillnaderna i kostnadsstrukturen mellan olika pälsfarmer är små, medan farmstorleken däremot varierar betydligt. Trots att endast knappt en femtedel av branschens företag (som verkar som aktiebolag) har en omsättning som överskrider en miljon euro utgör deras sammanräknade omsättning närmare 6 %. Av foderblandningscentralernas kostnader står materialkostnaderna för två tredjedelar. I Saga Furs kostnadsstruktur accentueras däremot löner och övriga kostnader. Både pälsfarmernas och Saga Furs lönsamhet är på en hög nivå, och även foderproducenternas resultat har förbättrats klart under de senaste fyra åren. Även om lönsamheten försämras år 214 är det ekonomiska utgångsläget för farmerna och branschföretagen rätt gynnsamt. Kuvio 4. Liikevaihto, kustannukset ja liiketulos rehusekoittamoilla ja Saga Fursilla vuosina Figur 4. Omsättning, kostnader och rörelseresultat på foderblandningscentraler och i Saga Furs åren Milj. / yritys Milj. / företag 18 Rehusekoittamot 16 Foderblandningscentraler Lähde: Tilinpäätöstiedot Amadeus-tietokanta Källa: Bokslutsuppgifter från databasen Amadeus Milj. / yritys Milj. / företag 9 Saga Furs Muut kulut Övriga kostnader Korot Räntor Poistot Avskrivningar Palkkauskustannukset Anställningskostnader Materiaalikustannukset Materialkostnader Tulos Resultat Liikevaihto Omsättning Kuvio 5. Liikevaihto, kustannukset ja liiketulos osakeyhtiömuotoisilla turkistiloilla vuosina Figur 5. Omsättning, kostnader och rörelseresultat på pälsfarmer som är aktiebolag, åren Keskimäärin 1 EUR/tila I snitt 1 EUR/farm Lähde: Tilinpäätöstiedot Amadeus-tietokanta Källa: Bokslutsuppgifter från databasen Amadeus 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % yli över Liikevaihto v. 213, euroa Omsättning år 213, euro Muut kulut Övriga kostnader Korot Räntor Poistot Avskrivningar Palkkauskustannukset Anställningskostnader Materiaalikustannukset Materialkostnader Tulos Resultat Liikevaihto Omsättning

7 Turkistilojen varat ja oma pääoma Turkisalan kasvun ja toteutettujen investointien myötä myös turkistilojen taseet ovat kasvaneet. Kuvion 6 perusteella voidaan todeta, että vuoden 29 notkahduksesta tilojen keskimääräinen tase on noussut noin 3 eurosta yli 7 euroon vuonna 213. Hyvän taloudellisen tilanteen ansiosta suurin osa investoinneista on pystytty toteuttamaan tulorahoituksella, joten vieraan pääoman suhteellinen osuus on laskenut. Kun oman ja vieraan pääoman suhdetta tarkastellaan liikevaihdoltaan eri kokoluokan tilojen välillä vuonna 213, todetaan suurimpien yritysten olevan suhteessa hieman velkaisempia kuin pienet tilat. Omavaraisuusaste näillä isoillakin tiloilla on keskimäärin noin 7 %, mikä on erittäin korkea muihin yrityksiin verrattuna. Pälsfarmernas tillgångar och eget kapital Tillväxten inom pälsbranschen och de genomförda investeringarna har även resulterat i starkare balansräkningar för pälsfarmerna. Av figur 6 framgår att farmernas genomsnittliga balansomslutning efter svackan år 29 har stigit från ca 3 euro till drygt 7 euro år 213. Tack vare ett gynnsamt ekonomiskt läge har största delen av investeringarna kunnat genomföras genom intern finansiering, varför den relativa andelen främmande kapital har minskat. När det gäller förhållandet mellan eget och främmande kapital i farmer av varierande storlek år 213 kan man konstatera att de största företagen proportionellt sett är något mer skuldsatta än små farmer. Även de stora farmerna har dock en genomsnittlig soliditet på ca 7 %, vilket kan betraktas som en mycket hög nivå jämfört med talrika andra företag. Kuvio 6. Varat ja oma pääoma osakeyhtiömuotoisilla turkistiloilla vuosina sekä liikevaihdon mukaan jaoteltuna vuonna 213 Figur 6. Tillgångar och eget kapital på pälsfarmer som är aktiebolag, åren , och enligt omsättning år 213 Keskimäärin 1 EUR/tila I snitt 1 EUR/farm Vieras pääoma Främmande kapital Oma pääoma Eget kapital Lähde: Tilinpäätöstiedot Amadeus-tietokanta Källa: Bokslutsuppgifter från databasen Amadeus yli över 1 1 Liikevaihtoluokka vuonna 213 Omsättningskategori år 213 Taulukko 5. Yritysten lukumäärä ja liikevaihto liikevaihtoluokan mukaan vuosina 212 ja 213 Tabell 5. Antal företag och omsättning enligt omsättningskategori år 212 och 213 Liikevaihtoluokka Omsättningskategori Yrityksiä, kpl Företag, st Yritysten liikevaihto yhteensä, milj. euroa Företagens omsättning totalt, milj. euro ,4 12, ,6 16,3 Yli ,4 234,4 Lähde: Tilinpäätöstiedot Amadeus-tietokanta Källa: Bokslutsuppgifter från databasen Amadeus

8 Turkiselinkeino on suhdanneherkkä ala, mutta suhdanteet eivät välttämättä noudattele yleistä taloussuhdannetta. Viimeisimpien vuosien aikana turkisala on kasvanut merkittävästi ja hinnat ovat nousseet, vaikka talousnäkymät niin meillä kuin muuallakin heikentyivät. Turkiselinkeinon kannattavuus on parantunutkin selvästi ja muihin toimialoihin verrattuna se on ollut varsin korkealla tasolla. Kuviossa 7 on esitetty liiketuloksen osuus yritysten liikevaihdosta eri liikevaihtoluokissa. Suuremmat turkistilat ovat kannattavuudeltaan pienempiä tiloja parempia, mutta pienimpienkin kannattavuus yltää hyvin korkealle yli 3 prosentin tasolle. Nyt turkisten hintojen laskettua ja rehukustannuksen pysytellessä edelleen varsin korkealla on odotettavissa, että kannattavuus heikkenee vuonna 214. Även om pälsnäringen är en konjunkturkänslig bransch följer den inte alltid automatiskt de allmänna ekonomiska konjunkturerna. Under senare år har pälsbranschen expanderat betydligt och upplevt stigande priser trots att de ekonomiska utsikterna både i vårt land och på annat håll har försvagats. Pälsnäringens lönsamhet har förbättrats kraftigt och uppnått en rätt hög nivå jämfört med många andra branscher. I figur 7 presenteras rörelseresultatets andel av företagens omsättning i olika omsättningskategorier. De större pälsfarmerna är lönsammare än de mindre, men även de mindre farmernas lönsamhet når klart över 3 procents nivå. När skinnpriserna nu sjunkit samtidigt som foderkostnaderna alltjämt är rätt höga kan lönsamheten förväntas vända nedåt år 214. Kuvio 7. Turkistuotannon liiketulos vuosina 212 ja 213 liikevaihdon mukaan jaoteltuna, % Figur 7. Pälsfarmernas rörelseresultat år 212 och 213 enligt omsättning, % yli 1 Liikevaihto, euroa över Omsättning, euro Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund rf PL 5 (Martinkyläntie 48) PB 5 (Mårtensbyvägen 48) 161 Vantaa Vanda puh. tfn stkl.vantaa@profur.fi Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning PTT Eerikinkatu 28 A Eriksgatan 28 A 18 Helsinki Helsingfors puh. tfn ptt@ptt.fi