Sulo Aittaniemi /kesk

Transkriptio

1 KK 571/1996 vp Kirjallinen kysymys 571 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotimaisten puuntaimien tuotannon korvaamisesta tuonnilla Eduskunnan Puhemiehelle Suomi on metsäinen maa ja se myös elää metsästä. Olosuhteet ovat myös luoneet suomalaisille erinomaisen taidon metsiensä hoitoon ja kasvattamiseen. Yksi osa tätä korkealle kehittynyttä ammattitaitoa on taimien kasvatus osana metsien uudistamista. Taimien kasvatuksessa ja niiden käytössä on kuitenkin eräinä aikoina tapahtunut merkittäviä virhearviointeja. Eräässä vaiheessa taimia alettiin tuoda maahan muun muassa Puolasta ja muualta ulkomailta. Taimet toki lähtivät kasvamaan kuten kotimaiset taimet, mutta joidenkin vuosien kuluttua huomattiin, ettei ulkomailta tuoduista taimista kasvanutkaan laatupuuta, vaan eri suuntiin väärällään olevia puunkuvatuksia, jotka kelpasivat vain kuitupuuksi. Suurin oli virhe Lapissa Kittilän korkeuksilla, jossa suurten aukkohakkuiden jälkeen yritettiin jälkikasvua saada aikaan myös ulkomaisilla taimilla. Myöhemmin kai todettiin, ettei istutus onnistunut edes eteläisestä Suomesta tuoduilla taimilla, vaan sen olisi pitänyt tapahtua juuri sen alueen siemenestä kasvatetuilla taimilla. Lyhyemmin sanottuna onnistuneen jälkikasvun ehto koetusti on se, että istutettavat taimet on kasvatettu mahdollisimman läheltä istutusaluetta kerätyistä ja näin ollen nimenomaan kotimaista satoa olevista siemenistä. Vuosikymmenien aikana saatu oppi näyttää kuitenkin menneen niin sanotusti ojahan. Nyt ollaan eräitä suuria taimitarhoja, esimerkiksi Pinsiön taimitarhaa,!opettamassa puuntaimien kasvatuksen osalta. Perusteena on muun muassa se, että kun viedään Ruotsista siemen ja kasvatetaan Saksassa, taimet saadaan huomattavasti halvemmalla. Perusteet ovat mielestäni ja monen muunkin mielestä järjettömät ensinnäkin edellä mainituista taimien soveltuvuutta koskevista syistä. Toisekseen pitkät kuljetusmatkat ulkomailta heikentävät taimien eloonjääntimahdollisuutta verrattuna kotimaiseen taimeen,joka istutetaan yleensä hyvin nopeasti taimitarhasta noston jälkeen. Kolmanneksi vähentämällä kotimaisia taimitarhoja ja taimien tuotantoa alennetaan alan työllisyyttä kotimaassa ja nimenomaan alueella, jolla meillä on vahva ammattitaito. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko Hallitus, että pyrkimykset metsänistutuksissa tarvittavien taimien lisääntyvään tuontiin ulkomailta ovat sopusoinnussa alan suomalaisen työllisyyden sekä sen kokemuksen kanssa, että ulkomailla kehitetyt puuntaimet eivät ole kelvollisia laatupuun kasvattamiseen suomalaisissa olosuhteissa siinäkään tapauksessa, että osa pitkien kuljetusten heikentämistä taimista yleensä saadaan kasvamisen alkuun? Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1996 Sulo Aittaniemi /kesk

2 2 KK 571/1996 vp Eduskunnan Puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 571: Katsooko Hallitus, että pyrkimykset metsänistutuksissa tarvittavien taimien lisääntyvään tuontiin ulkomailta ovat sopusoinnussa alan suomalaisen työllisyyden sekä sen kokemuksen kanssa, että ulkomailla kehitetyt puuntaimet eivät ole kelvollisia laatupuun kasvattamiseen suomalaisissa olosuhteissa siinäkään tapauksessa, että osa pitkien kuljetusten heikentämistä taimista yleensä saadaan kasvamisen alkuun? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Suomi on ollut metsäpuiden taimien tuotannossa lähes omavarainen jo pitkään. Taimien tuonti- ja vientitilastot kattavat vuodet ,jona aikana Suomeen tuotiin yhteensä noin 20 miljoonaa tainta. Vastaavasti Suomesta vietiin runsaat 115 miljoonaa tainta. Taimien kokonaiskäytöstä tuonnin osuus oli mainittuna ajanjaksona vain 0,5 prosenttia. Metsänistutus on uvun alkupuoliskolla vähentynyt selvästi. Kun vuonna 1990 istutettiin runsaat 230 miljoonaa metsäpuiden tainta, istutettiin vuonna 1995 enää hieman yli 150 miljoonaa tainta. Taimien tuonti on vaihdellut tänä aikana vuosittain 0,8 miljoonasta 2,7 miljoonaan taimeen, mikä on ollut 0,4-1,6 prosenttia kaikista metsänistutuksiin käytetyistä taimista. Tänä vuonna on tuotu noin 3,6 miljoonaa tainta. Taimia on tuotu Suomeen lähes yksinomaan Ruotsista. Tuonti on kokonaisuudessaan ollut suhteellisen vähäistä ja sillä on ensi sijassa paikattu taimien tuotannon ja kysynnän välisiä eroja silloin, kun jostain puu- tai taimilajista on ollut puutetta. Taimien tuottajat joutuvat sopeutumaan taimien kysynnän vähenemiseen eri tavoin. Taimituotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi on ryhdytty kehittämään tuotantomenetelmiä ja keskittämään tuotantoa nykyistä harvempiin tuotantoyksiköihin. Myös Ruotsissa istutusmäärät ovat vähentyneet. Nostaakseen tuotantokapasiteettinsa käyttöastetta ruotsalaiset taimentuottajat ovat pyrkineet saamaan jalansijaa Suomen taimimarkkinoilla. Kehittynyt taimien tuotantoteknologia ja selvästi meitä suurempi taimitarhojen keskikoko ovat antaneet hyvät edellytykset hinta- ja laatukilpailussa menestymiselle. Ostajien kannalta katsottuna taimikaupan kilpailun kiristyminen on myönteinen asia, koska se hillitsee hintojen nousua. Taimientuonnilla on pieni en määrien johdosta ollut vain vähän merkitystä taimituotannon työllisyyteen. Taimien kokonaiskäytön väheneminenja tuotannon rationalisointi selittävät suurelta osin työllistettyjen määrän pienenemisen. Tuotantoa kehittämällä on toisaalta voitu aikaansaada pitempiaikaisia työsuhteita aiemmin tyypillisten, vain lyhyeksi kasvukaudeksi ajoittuvien työpaikkojen sijasta. Taimien tuotantopaikan merkitys taimien myöhemmälle kehitykselle ei ole kovin suuri. Pitkät kuljetusmatkat ja varastointi voivat heikentää taimien kuntoa, mikäli taimia ei käsitellä asianmukaisesti. Sama koskee kuitenkin myös kotimaassa tuotettuja taimia. Tuotantopaikkaa tärkeämpää on se, että taimien tuottamiseen käytetty siemenaineisto on alkuperältään sopivaa viljelypaikan ilmasto-olosuhteisiin. Kotimaisessa taimituotannossa tämä varmistetaan niin, että noudatetaan taimialkuperien siirroille asetettuja, tutkimuksiin pohjautuvia ohjeita tai, milloin on kyseessä siemenviljelyksillä tuotettu aineisto, Metsäntutkimuslaitoksen sille vahvistamia käyttöalueita. Tuotavien taimien sopivuuden varmistamiseksi vaaditaan taimien myyjältä alkuperää koskevien tietojen antamista. Ruotsista tai EU:n ulkopuolisista maista tuotavaksi tarkoitetun metsänviljelyaineiston alkuperän sopivuus selvitetään etukäteen. Mikäli taimet eivät alkuperältään ole meille lainkaan soveltuvia, maa- ja metsätalousministeriö kieltää niiden tuonnin. Mikäli tuonti sallitaan, taimille määritellään sopiva käyttöalue. Muista EU:n jäsenmaista tuotaviita taimitta edellytetään, että ne täyttävät taimien kauppaa

3 KK 571/1996 vp 3 koskevien direktiivien määräykset. Taimien ostajat harkitsevat alkuperän sopivuuden istutusalalle. Taimikauppaa sääteleviä direktiivejä ollaan parhaillaan uudistamassa. Eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä metsälaiksi edellytetään, että metsänuudistamisessa on käytettävä alkuperältään ja muutoinkin soveltuvaa aineistoa. Lisäksi maa-ja metsätalousministeriö voi antaa muiden kuin lajistoomme luontaisesti kuuluvien puulajien käytöstä määräyksiä. Näiden säädösten avulla voidaan tuotavien taimien soveltuvuus oloihimme turvata myös tulevaisuudessa. Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

4 4 KK 571/1996 vp Tili Riksdagens Talman I det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande medlem av statsrådet översänt av följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 571: Anser Regeringen att strävandena att öka importen av plantor som behövs för skogsplanteringar är förenlig med sysselsättningen inom branschen i Finland och med den erfarenheten att trädplantor som utvecklats utomlands inte duger till odling av kvalitetsträd i finländska förhållanden, inte ens när en del av plantorna, som försvagats under de länga transporterna, över huvud taget fås att börja växa? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Finland har redan länge varit nästan självförsörjande när det gäller produktion av plantor för skogsträd. Statistiken över import och export av plantor täcker ären Under denna tid importerades sammanlagt ca 20 miljoner plantor. Pä motsvarande sätt exporterades drygt 115 miljoner plantor från Finland. Av den totala användningen av plantor utgjorde importens andel under perioden endast 0,5 %. Skogsplanteringen har klart minskat under den första hälften av 1990-talet. När drygt 230 miljoner skogsträdplantor planterades 1990, planterades endast nägot över 150 miljoner plantor Plantimporten har årligen varierat under denna tid från 0,8 miljoner till 2,7 miljoner plantor, vilket utgjort 0,4-1,6% av alla plantor som använts i skogsplanteringar. I år har ca 3,6 miljoner plantor importerats. Till Finland har plantor importerats så gott som enbart från Sverige. Totalt sett har importen varit förhällandevis liten och genom den har skillnaderna mellan produktion och efterfrågan jämnats ut när det rätt brist på nägon träd- eller plantart. Plantproducenterna mäste på olika sätt anpassa sig till den minskande efterfrägan på plantor. För att trygga plantproduktionens konkurrenskraft har man börjat utveckla produktionsmetoderna och koncentrera produktionen till ett mindre antal produktionsenheter än för närvarande. Ä ven i Sverige har antalet planteringar minskat. För att öka utnyttjandet av produktionskapaciteten har de svenska plantproducenterna försökt vinna fotfåste på den finska plantmarknaden. Den utvecklade teknologin för plantproduktionen och det faktum att plantskolornas medelstorlek är klart större än hos oss har gett goda förutsättningar för en framgångsrik prisoch kvalitetskonkurrens. Från köparnas synpunkt är den skärpta konkurrensen inom planthandeln en positiv sak, eftersom den dämpar prisstegringen. På grund av de små mängderna har plantimporten varit av liten betydelse för sysselsättningen inom plantproduktionen. Minskningen av den totala användningen av plantor och rationaliseringen av produktionen är den största förklaringen till att antalet sysselsatta minskat. Genom att utveckla produktionen har man ä andra sidan kunnat skapa ocksä långvarigare arbetsförhällanden i stället för de tidigare typiska arbetsplatser som fanns endast under den korta växtperioden. Platsen för plantproduktionen har inte någon större betydelse för plantornas senare utveckling. De länga transporterna och lagringen kan försvaga plantornas kondition om plantorna inte behandlas pä behörigt sätt. Samma sak gäller dock även plantor som har producerats i hemlandet. Viktigare än produktionsplatsen är att det frömaterial som använts i plantproduktionen till proveniensen är lämpligt för klimatförhållandena på odlingsplatsen. I den inhemska plantproduktionen säkerställs detta på det sättet att man följer de på forskningar baserade anvisningar som meddelats för flyttning av plantornas proveniens eller, när det är fräga om material som producerats på fröplantager, de användningsområden som skogsforskningsinstitutet har fastställt för det. För att de importerade plantornas lämplighet skall kunna fastställas krävs att säljaren lämnar uppgifter om plantornas proveniens. Lämpligheten av det skogsodlingsmaterial som är avsett att

5 KK 571/1996 vp 5 importeras från Sverige eller Iänder utanför EU utreds på förhand. Om plantornas proveniens inte alls är lämplig för oss, förbjuder jord- och skogbsruksministeriet import av plantorna. Om import tillåts, fastställs ett lämpligt användningsområde för plantorna. Av plantor som importeras från andra EUländer förutsätts att de motsvarar bestämmelserna i direktiven angående handeln med plantor. De som köper plantor prövar i viiken mån proveniensen är lämplig för planteringsområdet. De direktiv som reglerar planthandeln är under revidering. 1 regeringens proposition med förslag tili skogslag, som är under behandling i riksdagen, förutsätts att vid skogsförnyelse används ett materia! med lämplig proveniens och som även annars är lämpligt. Dessutom kanjord- och skogsbruksministeriet meddela föreskrifter om användningen av andra trädslag än de som hör tili vår natur. Genom dessa författningar kan importerade plantors lämplighet för våra förhållanden tryggas även i framtiden. Helsingfors den 13 september 1996 Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä

6