TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE. Koonnut PTT 2015 Uppgifterna sammanställda av PTT 2015.

Transkriptio

1 TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE Koonnut PTT 215 Uppgifterna sammanställda av PTT 215 ProFur

2 Turkisten ulkomaankauppa Utrikeshandeln med pälsskinn Turkisalan myyntitulot tulevat lähes kokonaan ulkomailta. Turkisten viennin arvo kasvoi tasaisesti vuoteen 213 asti (kuvio 1). Myös turkisten tuonti on kasvanut ulkomailta huutokauppoihin tuotujen turkisten myötä. Rahamääräisesti mitaten vuosi 213 oli kaikkien aikojen huippuvuosi sekä kotimaisten nahkojen että välitysmyynnin osalta. Turkisten ulkomaankauppa kuitenkin reagoi hyvin herkästi markkinoiden liikkeisiin, joten vuonna 214 viennin arvo tippui selvästi hintojen laskun ja viennin ajoitusmuutosten myötä. Tämän ja lisääntyneen tuonnin takia myös nettovienti pieneni selvästi. Vuonna 215 nettovienti kuitenkin kasvaa selvästi. Pälsbranschens försäljningsintäkter kommer nästan i sin helhet från utlandet. Pälsskinnens exportvärde ökade stadigt till år 213 (figur 1). Även skinnimporten har ökat genom att allt fler skinn förts in i landet för att säljas vid auktionerna. Räknat i pengar var 213 det bästa året någonsin i fråga om såväl inhemska skinn som förmedlingsförsäljningen. Eftersom utrikeshandeln med pälsskinn dock reagerar mycket känsligt på marknadsrörelserna, vände exporten år 214 nedåt både till följd av sjunkande priser och datering av exporten. Därför och också för att importen ökade sjönk nettoexporten dramatiskt. År 215 ökar nettoexporten dock tydligt. Kuvio 1. Turkisnahkojen viennin ja tuonnin arvo vuosina (milj. EUR). Figur 1. Värdet av exporterade och importerade pälsskinn åren (milj. EUR) Viennin arvo Värdet av export Tuonnin arvo Värdet av import Nettoviennin arvo Värdet av nettoexport Lähde: Suomen Tulli. Källa: Finska Tullen. Tuonti on valtaosin turkisnahkoja, jotka tulevat Suomeen myytäväksi Saga Fursin huutokaupoissa. Siten tuonnin ja viennin erotus (nettovienti) kuvaa kotimaisten nahanmyyntitulojen ja Saga Fursin välityspalkkioina saamien tulojen yhteismäärää. Importen utgörs till största delen av pälsskinn som införs i Finland för att säljas vid Saga Furs auktioner. Skillnaden mellan import och export (dvs. nettoexporten) anger det totala beloppet av inhemska skinnförsäljningstäkter och de inkomster Saga Furs har fått i form av förmedlingsprovisioner.

3 Turkiselinkeinon verot ja työllistävä vaikutus Pälsnäringens skatter och sysselsättningseffekter Taulukko 1. Turkiselinkeinon tuottamat välittömät ja välilliset verotulot veronsaajittain (milj. EUR). Tabell 1. Av pälsnäringen genererade direkta och indirekta skatteintäkter enligt skattetagare (milj. EUR) e/p Valtio Staten 4,2 18,9 27,5 3,7 46,3 16, Kunnat Kommunerna 1,8 21,1 27,3 31,2 41,7 3,3 Seurakunnat Församlingarna,6 1,3 1,8 2, 2,7 1,8 Yhteensä Totalt 15,6 41,4 57,6 63,9 9,7 48,1 Taulukko 2. Tuottajien/turkistilojen maksamat verot. Tabell 2. Skatter betalade av producenterna/pälsfarmerna e/p Milj. euroa Milj. euro 1,4 19,8 29,1 27,9 45,4 1,2 Osuus turkiselinkeinon kaikista veroista Andel av samtliga skatter inom pälsnäringen 9 % 48 % 51 % 44 % 5 % 21 % Laskentaperusteet: ks. PTT raportteja 238. Ennuste PTT. Beräkningsgrunder: se PTT rapport 238. Prognos PTT. Taulukko 3. Turkiselinkeinon suora työllistävä vaikutus henkilötyövuosina Tabell 3. Pälsnäringens direkta sysselsättningseffekter angivna i årsverken Yrittäjien määrä 1 Antalet företagare Tiloille palkattu työvoima 2 Anställd arbetskraft på pälsfarmerna Rehutehtaille palkattu työvoima 3 Anställd arbetskraft vid foderfabrikerna Saga Furs Oyj, palkattu työvoima 4 Saga Furs Oyj, personalstyrka Suora työllisyys yhteensä Direkt sysselsatta personer totalt Muu tuotantopanosten ja palveluiden kautta tuleva työllisyys 5 Övriga sysselsättningseffekter via produktionsinsatser och tjänster Elinkeino yhteensä Näringen totalt, årsverken e/p Lähteet: 1 Keskimäärin 1,16 henkilötyövuotta tilaa kohden (MTT Taloustohtorin mukaan yrittäjien tekemät työtunnit tilaa kohden 218 h/v, joka jaettuna teoreettisella säännöllisen työajan yhteismäärällä 1882,5 h vastaa 1,16 htv). Tilojen määrä Tilastokeskus/Yritysrekisteri. 2 Tilastokeskus/Yritysrekisteri. 3 Laskettu tilinpäätöstietojen (Amadeus) palkkamenojen ja Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietojen perusteella arvioidun keskimääräisen palkan perusteella. 4 Saga Furs Oyj:n toimintakertomus. 5 Arvioitu Tilastokeskuksen panos-tuotostietojen perusteella lasketun kotimaan palkkakustannusten ja keskimääräisen palkan perusteella (ks. tarkemmin PTT raportteja 238). e Ennuste PTT. Källor: 1 I snitt 1,16 årsverken per farm (enligt MTT Ekonomidoktorn utför företagarna i snitt 218 arbetstimmar/år, vilket dividerat med det teoretiska antalet regelbundna arbetstimmar 1882,5 h ger 1,16 årsverken). Antalet farmer enligt Statistikcentralen/Företagsregistret. 2 Statistikcentralen/Företagsregistret. 3 Beräknat på basis av löneutgifterna och genomsnittlig lön enligt bokslutsuppgifterna (Amadeus) 4 Saga Furs Oyj, årsberättelse. 5 Uppskattning enligt de lönekostnader inom landet och den genomsnittliga lön som beräknas utgående från Statistikcentralens uppgifter om insats och avkastning (jfr PTT rapport 238). p Prognos PTT.

4 Turkisalan tuottamat verot Tulojen kasvun ja parantuneiden taloudellisten tulosten myötä turkiselinkeinon tuottamat verotulot kasvoivat huippuvuonna 213 noin 9 milj. euroon. Suhdannekäänne näkyi myös verotuloissa, jotka putosivat noin 5 milj. euroon vuonna 214. Valtion verotulojen lasku oli huomattavasti voimakkaampaa kuin kuntien ja seurakuntien, joille paljon vakaampana säilyvä ansiotuloverokertymä elinkeinoon palkattujen henkilöiden kautta on tärkeämpi verotulojen lähde. Turkistulojen aluetaloudellinen merkitys painottuu Pohjanmaalle. Kuviosta 2 havaitaan, että vuonna 214 turkisala tuotti yhdeksään suurimpaan kuntaan vähintään 1 euroa asukasta kohden. Eniten Uusikaarlepyyssä, lähes 5 euroa asukasta kohden. Vaikka turkiselinkeinon myötä syntyvät verotulot ovat koko maan mittakaavassa pieniä, on niiden aluetaloudellinen merkitys sitä suurempi. Taulukosta näkyy, että Uusikaarlepyyssä noin joka seitsemäs veroeuro tuli turkistuotannosta vuonna 214 (huippuvuonna 213 jopa joka viides veroeuro) Myös muissa tarkastelluista kymmenestä kunnasta turkiselinkeinon tuottamat verot muodostivat 4 9 % kunnan kaikista verotuloista. Skatteintäkter genererade av pälsnäringen Tack vare ökade intäkter och bättre ekonomiska resultat gick de skatteintäkter näringen genererade toppår 213 upp till ca 9 milj. euro. Konjunkturförändring blev synlig också i skatteintäkterna som minskade till ca 5 milj. euro år 214. Statens förlust av skatteintäkter var betydligt större än kommunernas och församlingarnas eftersom de mycket stabilare förvärvsinkomstskatterna från näringens anställda är en viktigare skattekälla för dem. Pälsinkomsternas regionalpolitiska betydelse accentueras i Österbotten. Av figur 2 framgår att pälsnäringen år 214 genererade minst 1 euro per invånare i de nio största kommunerna. Summan var störst i Nykarleby, närmare 5 euro per invånare. Även om skatteintäkterna från pälsnäringen är små ur hela landets perspektiv, är deras regionalpolitiska betydelse desto större. Av tabellen framgår att ungefär var sjätte skatteeuro i Nykarleby härrörde från pälsproduktion år 214 (toppåret 213 nästan var femte skatteeuro). Även i de övriga granskade kommunerna utgjorde skatteintäkterna från pälsnäringen 4 9 procent av kommunens totala skatteintäkter. Kuvio 2. Turkisalan tuottamat verot vuonna 214 (EUR/asukas). Figur 2. Pälsbranschens skatteintäkter år 214 (EUR/invånare). Uusikaarlepyy - Nykarleby Kaustinen - Kaustis Evijärvi Korsnäs Lappajärvi Vöyri - Vörå Pedersöre Halsua Kalajoki Veteli - Vetil Lähde: PTT. Källa: PTT Taulukko 4. Turkisalan tuottamat verot kunnan kaikista veroista (%) vuonna 214. Tabell 4. Pälsbranschens skatteintäkter av kommunernas skatter (%) år 214. Uusikaarlepyy - Kaustinen - Kaustby Evijärvi Korsnäs Lappajärvi Vöyri - Vörå Halsua Pedersöre Kalajoki Veteli - Vetil Nykarleby 14,1 9,2 8,9 6,7 6,4 5, 4,9 4,7 4, 3,2 Lähde: PTT. Källa: PTT.

5 Tuottajahinnat ja rehun hinnat Producent- och foderpriser Turkiselinkeinon tuottamat tulot vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen (kuvio 3). Tuottajahinta määräytyy suoraan markkinoilta huutokaupoissa saatavan hinnan mukaan. Sen sijaan kustannuskehitys on huomattavasti vakaampaa. Tosin tuotantopanostenkin hintojen vaihtelut ovat lisääntyneet, sillä mm. rehuraaka-aineiden hinnat ovat nousseet selvästi. Rehukustannus on turkistilojen suurin yksittäinen kustannuserä. Vuonna 214 rehun ja tuottajahintojen suhde muuttui tuottajien näkökulmasta hyvin epäedulliseen suuntaan, joka väistämättä näkyi kannattavuuskehityksessä. Intäkterna från pälsnäringen varierar betydligt från år till år (figur 3). Producentpriset fastställs direkt på marknaden på basis av de priser som noteras vid auktionerna. Kostnadsutvecklingen är däremot mycket stabilare. Variationerna i priserna på produktionsinsatser har visserligen ökat, eftersom bland annat foderråvarupriserna har ökat kraftigt. Foderkostnaderna utgör den största enskilda kostnadsposten på en pälsfarm. År 214 förändrade relationen mellan foderkostnader och producentpriser ogynnsamt ur producenternas synvinkel vilket ofrånkomligt syntes i lönsamhetens utveckling. Kuvio 3. Tuottajahintojen ja rehun hintojen kehitys vuosina 2-215/kesäkuu. Figur 3. Producent- och foderprisernas utveckling under åren 2-215/juni. Indeksi Index 21= Lähde: Tilastokeskus Källa: Statistikcentralen. Tuottajahinta Producentpris Rehujen hinta Foderpris

6 Turkistilojen liikevaihto, kustannukset ja liiketulos Pälsfarmernas omsättning, kostnader och rörelseresultat Turkistilojen suurimmat kustannuserät ovat materiaali- sekä palkkauskustannukset (sis. rehukustannukset). Viimeisimpien vuosien hyvän hintakehityksen ja alan kasvun myötä myös liiketulos kasvoi aina vuoteen 213 asti. Hintasuhteiden muutos käänsi tuloksen kuitenkin vuonna 214 jyrkkään laskuun. Erot kustannusrakenteessa turkistilojen välillä ovat pieniä, mutta tilakoot vaihtelevat huomattavasti. Suhdannekäänne näkyi myös siinä, että yli miljoonan euron liikevaihtoluokan tilojen osuus putosi alle 1 prosenttiin (osakeyhtiömuotoisista tiloista) oltuaan vuotta aiemmin noin 16 %. Myös näiden tilojen liikevaihto-osuus putosi runsaaseen 4 prosenttiin oltuaan vuotta aiemmin selvästi yli 5 %. Rehusekoittamoiden kustannuksista kaksi kolmasosaa on materiaalikustannuksia. Rehun hintojen nousun myötä niiden liikevaihto kasvoi edelleen vuonna 214, mutta tulos sen sijaan laski. Saga Fursin kustannusrakenteessa sen sijaan painottuvat palkat sekä muut kulut. Saga Fursin liikevaihto laski (tosin v. 213 tilikausi 14 kk) ja myös kannattavuus heikkeni selvästi. Vaikka alan kannattavuus on heikentynyt vuonna 214, on tilojen ja alan yritysten taloudellinen lähtötilanne kuitenkin varsin hyvä. Pälsfarmernas största kostnadsposter är materialoch lönekostnaderna (inkl. foderkostnaderna). Under de senaste åren har även rörelseresultatet förbättrats tack vare en god prisutveckling och branschtillväxt som ökade ända till år 213. Förändringen av prisrelationer vände resultatet till en brant nedförsbacke år 214. Skillnaderna i kostnadsstrukturen mellan olika pälsfarmer är små, medan farmstorleken däremot varierar betydligt. Konjunkturförändringen syntes också i det att andelen av branschens företag (som verkar som aktiebolag) vilkas omsättning överskrider en miljon euro minskade till under 1 % från tidigare årets ungefär 16 %. Den sammanräknade omsättningsandelen av dessa farmer minskade även till drygt 4 % jämfört med klart över 5 % tidigare året. Av foderblandningscentralernas kostnader står materialkostnaderna för två tredjedelar. På grund av högre foderpriser ökade foderblandningscentralernas omsättning fortfarande år 214 men resultatet därmed sjönk istället. I Saga Furs kostnadsstruktur accentueras däremot löner och övriga kostnader. Saga Furs omsättning minskade (avräkningsperioden år 213 var 14 månader) samt lönsamheten försvagade även tydligt. Även om lönsamheten försämrades år 214 är det ekonomiska utgångsläget för farmerna och branschföretagen rätt gynnsamt. Kuvio 4. Liikevaihto, kustannukset ja liiketulos rehusekoittamoilla ja Saga Fursilla vuosina Figur 4. Omsättning, kostnader och rörelseresultat på foderblandningscentraler och i Saga Furs åren Milj. / yritys Milj. / företag Rehusekoittamot Foderblandningscentraler Milj. / yritys Milj. / företag 9 8 Saga Furs Muut kulut Övriga kostnader Korot Räntor Poistot Avskrivningar Palkkauskustannukset Anställningskostnader Materiaalikustannukset Materialkostnader Tulos Resultat Liikevaihto Omsättning Lähde: Amadeus-tietokanta. Källa: Databasen Amadeus. Kuvio 5. Liikevaihto, kustannukset ja liiketulos osakeyhtiömuotoisilla turkistiloilla vuosina Figur 5. Omsättning, kostnader och rörelseresultat på pälsfarmer som är aktiebolag, åren Keskimäärin 1 EUR/tila I snitt 1 EUR/farm Lähde: Amadeus-tietokanta. Källa: Databasen Amadeus. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % yli/över Liikevaihto v. 214, euroa Omsättning år 214, euro Muut kulut Övriga kostnader Korot Räntor Poistot Avskrivningar Palkkauskustannukset Anställningskostnader Materiaalikustannukset Materialkostnader Tulos Resultat Liikevaihto Omsättning

7 Turkistilojen varat ja oma pääoma Turkisalan kasvun ja toteutettujen investointien myötä myös turkistilojen taseet ovat kasvaneet. Kuvion 6 perusteella voidaan todeta, että vuoden 29 notkahduksesta tilojen keskimääräinen tase on noussut noin 3 eurosta yli 7 euroon. Hyvän taloudellisen tilanteen ansiosta suurin osa investoinneista on pystytty toteuttamaan tulorahoituksella, joten vieraan pääoman suhteellinen osuus on laskenut. Kun oman ja vieraan pääoman suhdetta tarkastellaan liikevaihdoltaan eri kokoluokan tilojen välillä vuonna 214, todetaan suurimpien yritysten olevan suhteessa hieman vähemmän velkaisia kuin pienet tilat. Omavaraisuusaste näillä isoilla tiloilla on keskimäärin yli 7 %, mikä on erittäin korkea muihin yrityksiin verrattuna. Pälsfarmernas tillgångar och eget kapital Tillväxten inom pälsbranschen och de genomförda investeringarna har även resulterat i starkare balansräkningar för pälsfarmerna. Av figur 6 framgår att farmernas genomsnittliga balansomslutning efter svackan år 29 har stigit från ca 3 euro till drygt 7 euro. Tack vare ett gynnsamt ekonomiskt läge har största delen av investeringarna kunnat genomföras genom intern finansiering, varför den relativa andelen främmande kapital har minskat. När det gäller förhållandet mellan eget och främmande kapital i farmer av varierande storlek år 214 kan man konstatera att de största företagen proportionellt sett är något mindre skuldsatta än små farmer. De stora farmerna har en genomsnittlig soliditet på över 7 %, vilket kan betraktas som en mycket hög nivå jämfört med talrika andra företag. Kuvio 6. Varat ja oma pääoma osakeyhtiömuotoisilla turkistiloilla vuosina sekä liikevaihdon mukaan jaoteltuna vuonna 214. Figur 6. Tillgångar och eget kapital på pälsfarmer som är aktiebolag, åren , och enligt omsättning år 214. Keskimäärin 1 EUR/tila I snitt 1 EUR/farm Vieras pääoma Främmande kapital Oma pääoma Eget kapital yli över 1 1 Liikevaihtoluokka vuonna 214 Omsättningskategori år 214 Lähde: Amadeus-tietokanta. Källa: Databasen Amadeus. Taulukko 5. Yritysten lukumäärä ja liikevaihto liikevaihtoluokan mukaan vuosina Tabell 5. Antal företag och omsättning enligt omsättningskategori åren Liikevaihtoluokka Omsättningskategori Yrityksiä, kpl Företag, st Yritysten liikevaihto yhteensä, milj. euroa Företagens omsättning totalt, milj. euro ,7 18, 31, ,2 188,8 146,9 Yli ,5 243,3 135,8 Lähde: Amadeus-tietokanta. Källa: Databasen Amadeus.

8 Turkiselinkeino on suhdanneherkkä ala, mutta suhdanteet eivät välttämättä noudattele yleistä taloussuhdannetta. Vuoteen 213 asti turkisala kasvoi merkittävästi ja hinnat nousivat, vaikka talousnäkymät niin meillä kuin muuallakin heikentyivät. Turkiselinkeinon kannattavuus parantui selvästi ja muihin toimialoihin verrattuna se on ollut varsin korkealla tasolla. Vuonna 214 tapahtui kuitenkin selvä käänne, joten kannattavuus kääntyi laskuun. Kuviossa 7 on esitetty liiketuloksen osuus yritysten liikevaihdosta eri liikevaihtoluokissa. Pienimmillä tiloilla tulos jäi keskimäärin olemattomaksi, mutta suuremmilla tiloilla yllettiin edelleen selvästi yli 1 prosenttiin. Även om pälsnäringen är en konjunkturkänslig bransch följer den inte alltid automatiskt de allmänna ekonomiska konjunkturerna. Ända till år 213 expanderade pälsbranschen betydligt och upplevde stigande priser trots att de ekonomiska utsikterna både i vårt land och på annat håll har försvagats. Pälsnäringens lönsamhet förbättrades kraftigt och uppnådde en rätt hög nivå jämfört med många andra branscher. År 214 skedde dock en stor förändring och därmed vände lönsamheten nedåt. I figur 7 presenteras rörelseresultatets andel av företagens omsättning i olika omsättningskategorier. Resultaten på de minsta pälsfarmerna var i genomsnitt låga men på de större pälsfarmerna var resultaten fortfarande klart över 1 %. Kuvio 7. Turkistuotannon liiketulos vuosina liikevaihdon mukaan (%) Figur 7. Pälsfarmernas rörelseresultat åren enligt omsättning (%) yli 1 Liikevaihto, euroa över Omsättning, euro Lähde: Amadeus-tietokanta. Källa: Databasen Amadeus. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry PL 5 (Martinkyläntie 48) 161 Vantaa puh stkl.vantaa@profur.fi Pellervon taloustutkimus PTT Eerikinkatu 28 A 18 Helsinki puh ptt@ptt.fi Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund rf PB 5 (Mårtensbyvägen 48) 161 Vanda tfn stkl.vantaa@profur.fi Pellervo ekonomisk forskning PTT Eriksgatan 28 A 18 Helsingfors tfn ptt@ptt.fi