Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA OPISKELUYHTEISÖN TERVEYDEKSI

2 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Tilaukset: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö/julkaisut Töölönkatu 37 A Helsinki Toimittaja: Kristina Kunttu Kansikuva: Tero Sivula, Taitto: Terttu Vanonen Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Painopaikka: Kirjapaino Kehitys Oy, 2007 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu)

3 Lukijalle Terveyden edistämisessä turvaudutaan useimmiten yksilön neuvomiseen. Voiko se tuottaa tuloksia, kun samanaikaisesti sadat muut viestit opiskeluympäristöstä vahvistavat muunlaista käyttäytymistä? Kaveripiirin paine alkoholinkäyttöön tai ergonomisesti puutteelliset opiskelutilat eivät erityisemmin edistä terveyttä. Stressiä on vaikea välttää, jos opiskelija jätetään ilman tukea tekemään opiskeluvalintojaan ja selviämään yksin gradunsa tai toimeentulo-ongelmiensa kanssa. Yliopistojen ja opiskelijayhteisöjen kulttuureihin vaikuttamisessa tarvitaan toisenlaista, yhteisöllistä otetta. Yhteisöjen voima ja rakenteelliset tekijät on otettava avuksi hyvien valintojen mahdollistajina. Jotta opiskelijan terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn voi vaikuttaa, tarvitaan ehdottomasti yliopistojen, terveydenhuollon ja opiskelijajärjestöjen yhteistyötä. Eri foorumeilla nähdään opiskelijoista eri puolet: terveydenhuollossa ongelmaiset, opiskelun parissa pärjäävät ja ylioppilaskunnissa aktiiviset opiskelijat. Kaikki kuvat ovat tosia, mutta vastakohtaisuus edellyttää vuoropuhelua eri osapuolten välillä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisää ymmärrystä asioiden vuorovaikutussuhteista ja opettaa ymmärtämään toistensa osaamista, ajatustapaa ja mahdollisuuksia. Tähän oppaaseen on koottu teemoja, jotka kuuluvat monen toimijan alueeseen ja jotka jokainen taho joutuu tavalla tai toisella huomioimaan. Nostetaan keskusteluun hyvinvointiin vaikuttavia asioita, jotka eivät kuulu kenellekään ja kuuluvat kaikille. Oppaassa esitellään toimintamalleja, jotka on kehitetty opiskelijoiden hyvinvointihanke Kehrässä ja sen vauhdittamassa yhteisöllisessä toiminnassa. Opas pyrkii osaltaan konkretisoimaan yhteisöllisen terveyden edistämisen juhlapuhetodellisuutta käytännön työhön. Kristina Kunttu

4 Kirjoittajaluettelo Almonkari Merja, puheviestinnän lehtori Jyväskylän yliopisto Eerola Satu, opintopsykologi Tampereen yliopisto Juhana Harju, koulutuspoliittinen sihteeri Suomen ylioppilaskuntien liitto Helenius Marja-Liisa, projektisihteeri, Helsingin yliopisto Helsinki Education and Research Area hanke (HERA), Hiltunen Virpi, ylitarkastaja Opetusministeriö Kunttu Kristina, yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Turku Martin Minna, psykologi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Turku Mikkonen Juha, suunnittelija Elämäntapaliitto Mäkelä Eini, opintotukipäällikkö Tampereen yliopisto Pakkanen Lauri, sosiaalipoliittinen sihteeri Suomen ylioppilaskuntien liitto Ruokonen Reetta, suunnittelija Elämäntapaliitto Susanna Ruuhilahti, kätilö Tyttöjen Talo, Pop In hanke seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä vastaan Saikkonen Paula, VTM Kehrän projektipäällikkö 2004 Vadén Totte, psykologi Kehrän johtoryhmän puheenjohtaja vv Virtala Aira, ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Tampere Wolkoff Susanna, suunnittelija Helsingin yliopisto, opiskelijapalvelut

5 SISÄLLYS Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä...6 Opiskelijan hyvinvointi korkeakouluissa kohti kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä...11 Toimentuloturvaverkoston toiminta Tampereella...14 Korkeakouluopiskelijoiden taloudellinen tilanne...16 Selvitys kansainvälisten opiskelijoiden palveluista pääkaupunkiseudulla...20 Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä...23 Opintopsykologia yliopiston voimavarana...27 Ryhmätoiminta terveydenhuollossa...31 Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi?...40 Hyvää stressiä ja pahaa stressiä - mistä ne tunnistaa?...48 Opiskelijoiden alkoholihaittojen ehkäisy...53 Oikeus seksuaaliseen tasa-arvoon...57 Faktoja opiskelijoiden lastenhankinnasta...62 Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi

6 Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä Kristina Kunttu Ihmisen hyvinvoinnin perustaksi mainitaan yleensä turvalliset läheiset ihmissuhteet, riittävä terveys, mielekäs työ ja kohtuullinen toimeentulo. Opiskelija ei tässä suhteessa poikkea muusta väestöstä. Opiskelijan mielekäs työ on opiskelu. Työkykytutkimusten antia voidaan näin soveltaa opiskelijoiden opiskelukyvyn tarkasteluun. Työntekijän työkyky ymmärretään paitsi yksilön terveytenä ja voimavaroina myös työstä ja työympäristöstä tulevien tekijöiden kautta. Tärkeimmät työkykyyn vaikuttavat tekijät ovat yksilön terveys ja voimavarat, työympäristö, työyhteisö ja ammatillinen osaaminen. Työstressimallin mukaan kuormitusta aiheuttavat työn suuret vaatimukset, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja sosiaalisen tuen puute. Samat asiat kuormittavat myös opiskelijaa. Opiskelu on vaativaa henkistä työtä ja opiskelukyky voidaan täysin rinnastaa työkykyyn. Opiskelijoiden työkyky opiskelukyky - on siis vahvasti sidoksissa moniin muihinkin asioihin kuin yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin. Työkyvyn tetraedrimallia lähtökohtana käyttäen on Työterveyslaitoksella kehitetty vastaava opiskelukykymalli, jonka ulottuvuuksina ovat opiskelijan terveyden ja opiskeluhyvinvoinnin kannalta tärkeät tekijät. Opiskelukykyä kuvaavan mallin erityispiirre on opetus- ja ohjaustoiminta, jolle ei ole vastinetta työkykymallissa. Muut työ- ja opiskelukyvyn osatekijät ovat toisiinsa verrattavia: terveys ja voimavarat -ulottuvuus on sama molemmissa, työympäristöä vastaa opiskeluympäristö ja ammattitaitoa opiskelutaito. Opiskelukyvyn tetraedrimalliin perustuen olen laatinut eri tekijöiden vuorovaikutusta kuvaavan opiskelukykymallin (kuvio). Se osoittaa havainnollisesti eri tekijöiden vaikutuksen opiskelijan herkkään instrumenttiin, opiskelukykyyn. 6

7 Opiskelukykymalli Omat voimavarat Opiskelutaidot Opiskeluympäristö Opiskelukyky Opetustoiminta Omat voimavarat Opiskelijan omat voimavarat tarkoittavat hänen persoonallisuuttaan, elämäntilannettaan, sosiaalisia suhteitaan, terveydentilaansa sekä terveyteen vaikuttavia käyttäytymistottumuksia. Nämä voimavarat rakentuvat, kuluvat ja uusiutuvat koko elämän jatkuvassa prosessissa yksilön kokemusten, sosiaalisen ympäristön, perimän ym. vaikutuksesta. Elämänhallintaan liittyy esimerkiksi stressin kokeminen ja käsittely. Runsas stressi heikentää opiskelukykyä ja lisää oireilua. Tavallisia opiskelijoille ongelmia tuottavia asioita ovat opiskelijoiden terveystutkimusten mukaan jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi sekä tehtäviin keskittymisen vaikeus. 7

8 Opiskelutaidot Opiskelijan ammatillista osaamista ovat opiskelutaidot. Näihin luetaan opiskelutekniikan lisäksi esimerkiksi opiskeluorientaatio (opiskelun merkitys opiskelijalle), oppimistyylit ja -tavat, metakognitiiviset tiedot ja taidot (tietoa omista tiedoista ja taidoista), kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisukyvyt sekä sosiaaliset taidot, esimerkiksi esiintymistaidot. Teknisiä opiskelutaitoja ovat tiedonhaku- ja tiedonkäsittelytaidot, kuten tenttiin lukeminen, luentomuistiinpanojen tekeminen ja tietolähteiden käyttö. Tärkeitä taitoja ovat myös opintosuunnitelman teko ja ajankäytön suunnittelu. Puutteelliset opiskelutaidot vaikuttavat luonnollisesti suoraan opiskelutuloksiin, mutta ne saattavat aiheuttaa myös sen, etteivät tulokset vastaa tehtyä työmäärää tai että työmäärä tuntuu jatkuvasti liian suurelta. Tällainen tilanne turhauttaa ja tuo stressiä ja saattaa sitä kautta heikentää opiskelumotivaatiota. Opiskelijoiden stressin aiheet liittyvät yleisimmin opiskeluun. Vuoden 2004 Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksessa lähes joka kymmenes opiskelija koki olevansa väärällä opiskelualalla ja lisäksi yli viidennes oli alastaan epävarma. Opiskelijat kokivat monenlaisia vaikeuksia opiskelussaan, alkaen tentteihin lukemisesta ja opintojen suunnittelusta itselle sopivien työtapojen löytämiseen ja opiskelun työmäärän kokemiseen liian suureksi. Stressiä tuottivat myös vaikeus saada ote opiskelusta, esiintymisen jännittäminen, tulevaisuuden suunnitteleminen sekä negatiivinen arvio omista voimista ja kyvyistä eli puutteellinen akateeminen itsetunto. Opetustoiminta Opiskelukykyä kuvaavan mallin erottaa työkykymallista opetusja oppimisprosessin tärkeä rooli. Pätevä opetus- ja ohjaustoiminta on keskeinen opiskelukykyä rakentava tekijä. Siihen kuuluu 8

9 riittävä vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan välillä sekä palautteen anto ja arviointi. Myös tuutorointi ja opiskelijan integroituminen opiskeluyhteisöönsä ovat osa tätä toimintaa. Opiskelijaterveystutkimuksen mukaan opintoihin saadun ohjauksen riittävyyttä piti hyvänä viidesosa yliopisto-opiskelijoista ja täysin riittämättömänä 17 %. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön. Fyysinen opiskeluympäristö koostuu erilaisista oppimisympäristöistä ja fyysisistä opiskeluolosuhteista, opintojen järjestämisestä, opetusvälineistä ja taukotiloista. Opiskeluyhteisöjä ovat sekä oppilaitosten sisäiset yhteisöt että opiskelijoiden omat yhteisöt. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö sisältää henkilökunnan ja opiskelijoiden välisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen, opiskeluilmapiirin ja opiskelijayhteisöjen tarjonnan. Opiskelukykyyn vaikuttaa taustalla oppilaitoksen arvot ja toimintakulttuuri, joka koostuu muun muassa traditioista, tavoista ja rakenteista. Opiskelijan työympäristön ja -yhteisön muodostaa laitos tai oppiaine, mutta se on huomattavasti normaalia työyhteisöä epämääräisempi. Tätä kuvaa se, että opiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan lähes kolmannes opiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, vaikka sellaisiksi määriteltiin esimerkiksi vuosikurssi, laitos, graduryhmä, ainejärjestö tms. Tärkeitä opiskeluyhteisöjä ovat opiskelijoiden omat yhteisöt, joissa syntyneet kontaktiverkostot ovat usein arvokkaita myös tulevaisuuden työelämässä. Opintojen ohjauksen ja opiskelutaidollisten valmiuksien merkitys nousi esiin voimakkaasti Eero Kurrin tutkimuksessa, jossa selvitettiin yliopisto-opiskelujen sujumattomuuden syitä. 9

10 Dynaaminen kokonaisuus Opiskelukyky on toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla opiskelukyvyn kaikkiin ulottuvuuksiin ja niissä tunnistettaviin tekijöihin voidaan edistää opiskelijan opiskelukykyä. Opiskelukyvyssä on myös kyse tasapainosta. Näin esimerkiksi hyvä opetus, hyvät opiskelutaidot tai tukea antava vuorovaikutuksellinen opiskeluyhteisö auttavat, jos elämäntilanne tilapäisesti heikentää persoonallisia voimavaroja. Motivaatio-ongelmissa hyvä opetus ja opiskeluyhteisö vahvistavat opiskelualan kiinnostavuutta. Jos omat voimavarat ovat hyvät, ne kantavat myös puutteellisten opiskeluolosuhteiden yli. Puutteellista opiskelutaitoa puolestaan voidaan korjata ohjaustoimin tukemalla opiskelijaa löytämään hänelle soveltuvia työtapoja ja vahvistamalla hänen itseluottamustaan oppijana. Opiskelukyvyn taustalla on luonnollisesti laajasti yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristön olosuhteet. Nämä välittyvät opiskelukykyyn yhteiskunnallisten instituutioiden - kuten terveysja hyvinvointipalvelujen - kautta opiskelijan voimavaroja, opiskelutaitoja, opiskeluympäristöä ja opetustoimintaa vahvistaen tai heikentäen. Keskustelussa opiskelijoiden ongelmista niin opiskelijoiden oireilusta, tulevasta työkyvystä kuin opiskelujen pitkittymisestäkin - tulee huomioida kaikki opiskelukykymallin osa-alueet. Korkeakoulujen ja opiskelijoiden terveydenhuollon lisääntynyt yhteistyö lisää eri osapuolten ymmärtämystä asioiden vuorovaikutussuhteista. (Julkaistu aiemmin YTHS:n henkilöstölehdessä, Piikki 3/2006) 10

11 Opiskelijan hyvinvointi korkeakouluissa kohti kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä Juhana Harju, Lauri Pakkanen Kehrä-toiminnan tärkeänä tavoitteena on nostaa kysymys opiskelijoiden hyvinvoinnista pedagogisen kehittämisen ja opetusjärjestelyjen parantamisen rinnalle. Perinteinen ajatus korkeakoulusta pelkästään opetuksen tarjoajana ja tenttien järjestäjänä on vanhentunut. Nykyään korkeakoululta ja myös opiskelijalta vaaditaan yhä parempia suorituksia yhä nopeammassa tahdissa. Selvitäkseen näistä vaatimuksista on yliopiston oltava yhteisö, jossa professorit, henkilökunta ja opiskelijat toimivat yhteisten tavoitteiden puolesta. On yleisesti tunnustettu tosiasia, että työntekijän jaksamisella ja hyvinvoinnilla on hyvin suuri merkitys työn tuottavuuteen ja ihmisten työkykyyn. Miksi näin ei olisi myös yliopistoissa? Opiskelijoiden opiskelukyky ja henkilökunnan työkyky vaikuttavat suuresti siihen miten yliopisto saavuttaa tavoitteensa. Opiskelijan päivittäinen hyvinvointi rakentuu monista pienistä kokonaisuuksista, joita helposti pidetään vähäpätöisinä esimerkiksi opintojen etenemisen tai laadukkaiden oppimistulosten näkökulmasta. Edullinen ja helposti saavutettava yliopistoliikunta, tasaarvon turvaaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen, opiskelijan elämäntilanteen huomioiva terveydenhuolto ja mahdollisuus kohtuuhintaiseen asuntoon edistävät kaikki omalta osaltaan opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opiskelijat viettävät merkittävän osan arjestaan korkeakoulujen tiloissa työskennellen ja tavaten opiskelutovereitaan. Yliopiston tarjoaman opiskeluympäristön tulisi siksi olla viihtyisä ja oppimista tukeva sekä turvallisten ja kattavien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Hyvinvoinnin luonteva huomioiminen on hyvä lähtökohta kaikkeen toimintaan korkeakouluissa. Sitä ei tule pitää erillisenä kehittämiskohteena, joka vaatii ylimääräistä työtä ja resursseja, vaan voima- 11

12 varana, joka hyödyttää koko yliopistoyhteisöä. Hyvinvointipanostukset ovat osa korkeakoulujen välttämättömiä investointeja tutkimusrahoituksen ja koulutuksen kehittämisen tavoin. Valitettavasti hyvinvoinnin merkitystä ei ole vielä kaikkialla täysin ymmärretty, ja monessa korkeakoulussa työ hyvinvoinnin puolesta on kovin vaatimatonta. Useissa yliopistoissa ja korkeakouluissa toimivat hyvinvointityöryhmät ovat pyrkineet muuttamaan paikallisia asenteita ja käytäntöjä. Mitä on saatu aikaan? Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on selvittänyt hyvinvointityöryhmien toiminnan tuloksellisuutta ja erityisesti opiskelijoiden edustajien kokemia haasteita. Selvityksen perusteella hyvinvointityöryhmien toimintakenttä vaikuttaa monipuoliselta ja osin vaikealta, sillä opetusneuvostojen ja muiden perinteisten koulutusrakenteita pohtivien työryhmien kaltaista asemaa ei ole saavutettu. Valitettavan usein parannukset jäävät toteutumatta, jos hyvinvointityöryhmällä ei ole virallista ja tunnustettua asemaa. Opiskelijoiden kokemukset työryhmien vaikutusvallasta ovat lähes poikkeuksetta kielteisempiä kuin henkilökunnan edustajien. Selvityksen mukaan opiskelijoiden näkemys osoittautui realistisemmaksi. Hyvien aikeiden ja opiskelijoiden arjessa näkyvien toteutuneiden parannusten välinen kuilu on usein liian suuri. On sääli, jos hyvinvointityöryhmä jää keskustelukerhoksi ja tärkeät opiskelijoiden päivittäiseen hyvinvointiin vaikuttavat parannushankkeet marginalisoituvat ja muuttuvat triviaaleiksi. Toisaalta jatkuva purnaaminen ja välien rikkominen keskushallintoon ei ole hyvinvointityöryhmien tai opiskelijoiden etu. Yksi selvityksessä esille noussut helposti toteutettava parannusehdotus on nimetä työryhmän puheenjohtajaksi tai jäseneksi rehtori, vararehtori tai hallintopäällikkö. Suora yhteys keskushallintoon ja korkeakoulun rahavirtoihin on välttämätöntä, jos todellisia muutoksia halutaan saada aikaan. Rakentava ja hyvää tarkoittava keskustelu ilman yhteyttä korkeakoulun resursseihin on hedelmätöntä. 12 Yliopistot ovat hierarkkisia yhteisöjä, jotka muuttuvat sisäisestä vastarinnasta ja hajautetusta hallintorakenteesta johtuen hitaasti.

13 Opiskelijat ovat toistuvasti joutuneet pettymään tehtyjen päätösten hitaaseen toimeenpanoon. Strategioihin ja selvityksiin hukkuu paljon sellaisia uudistuksia, joita ei ole mitään syytä siirtää myöhempään ajankohtaan. Korkeakoulut hyötyvät merkittävästi hyvinvointityöstä. Koulutuksen keskimääräinen läpäisyaika väistämättömästi tehostuu, kun opiskeluolosuhteet ja kokonaisvaltainen hyvinvointi paranevat. Opiskeluympäristön esteettömyys hyödyttää erityisryhmien lisäksi koko yliopistoyhteisöä ja nostaa henkilökunnan työtehoa. Viihtyisän ja opiskelijansa huomioivan korkeakoulun maine yltää kauas ja auttaa motivoituneiden opiskelijoiden rekrytoinnissa. Huippututkimus, laadukas opetus ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiminen tuottavat yhdessä parhaan mahdollisen huomisen korkeakoulun. Hyvinvointityö on korkeakoulujen muihin kustannuksiin verrattuna erittäin edullista. Resursseja enemmän on kysymys tahdosta ja kyvystä ymmärtää oppiminen ja opiskelu totuttua kokonaisvaltaisemmin. Hyvin tuuletettu luentosali ei riitä, jos korkeakoululle on vaikea päästä julkisilla liikennevälineillä. Hyvä akustiikka ei auta heikkokuuloista, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää induktiosilmukkaa Monet ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä erilaisten sidosryhmien kanssa, koordinoimalla opiskelua tukevat palvelut ymmärrettäväksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi sekä panostamalla euroja sellaisiin kohteisiin, joissa niiden vaikuttavuus on suurinta. 13

14 Toimeentuloturvaverkoston toiminta Tamperella Eini Mäkelä Yhteistyöverkoston perustaminen Tampereelle perustettiin kolme vuotta sitten syksyllä 2004 opiskelijoiden toimeentuloturvaverkosto, joka nimettiin OTTO - ryhmäksi (Opiskelijoiden Toimeentuloa Tukevien Organisaatioiden toimijat). Verkoston kokoonpano OTTO- yhteistyöryhmään kuuluvat edustajat Kelan Tampereen toimistosta, Tampereen kaupungin sosiaali- ja perhepalveluista, Tampereen työvoimatoimistosta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä, Tampereen teknillisestä yliopistosta opintotukitoimiston ja ylioppilaskunnan edustajat sekä Tampereen yliopiston opintotukitoimiston ja ylioppilaskunnan edustajat. Ryhmän puheenjohtaja on Tampereen yliopistosta. Jatkossa ryhmää mahdollisesti laajennetaan niin, että mukaan tulevat myös tamperelaisten ammattikorkeakoulujen edustajat. Verkoston toiminnan tavoitteet - Tavoitteena on yhteistyön lisääminen toimijoiden välillä: tiedon lisääminen eri tahojen toimintaa säätelevästä lainsäädännöstä, toimintaa ohjaavista säännöksistä ja ohjeista; yksinkertaisesti ryhmän jäsenten tiedon lisääminen. - Opiskelijoiden toimeentuloon liittyvien ongelmakohtien esiin nostaminen ja yhteisten keinojen etsiminen ongelmien ratkaisemiseksi Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaminen: mahdolliset

15 yhteiset kannanotot vireillä oleviin muutoksiin, esim. vaikuttaminen sairauspäivärahaa säätelevään lainsäädäntöön. - Ryhmän käyttäminen tiedottamiskanavana: opiskelijoiden tavoittaminen esimerkiksi ylioppilaskuntien sähköpostilistojen kautta. - Ryhmässä toimivien henkilöiden oman työn helpottaminen ryhmästä saadun tiedon, kokemuksen ja tuen avulla. Toimintamallit Ryhmälle perustettiin myös oma sähköpostilista keskustelupalstaksi ja tiedonkulkua helpottamaan. Ensimmäisenä toimintavuonna OTTO-ryhmä kokoontui lukuvuoden aikana kerran kuukaudessa. Kokoontumisten teemoina olivat kunkin organisaation edustajien esitykset opiskelijoiden tukipalveluista ja toimintakäytännöistä sekä yhteistyötarpeista muiden ryhmän toimijoiden kanssa (kehittämisideat). Ensimmäisen vuoden kokoontumiset toteutettiin OTTO-ryhmän jäsenten organisaatiossa, jolloin ryhmäläiset pääsivät tutustumaan myös yhteistyökumppaneidensa fyysiseen toimintaympäristöön. Ensimmäisen vuoden tavoitteena oli lisätä ryhmään kuuluvien tietoutta mm. opiskelijoiden toimeentuloa säätelevästä lainsäädännöstä ja käytännöistä sekä edellytyksistä. Tavoitteessa tunnuttiin myös onnistuneen. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa lukukaudessa. Teemoina ovat olleet kunkin organisaation ajankohtaiskysymykset, tutkimukset ja selvitykset, lainmuutosten vaikutukset ja muita ryhmäläisten esille nostamia aiheita tai kysymyksiä. Helsingin toimeentuloturvaverkoston opas Yliopisto-opiskelijan etuudet ja palvelut (2006) Wolkoff & Aarnipuu (toim.), saatavana: www. hyy.helsinki.fi/tiedostot/etuudet&palvelut.rtf. 15

16 Korkeakouluopiskelijoiden taloudellinen tilanne Virpi Hiltunen Tammikuussa 2007 julkaistiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa kartoittava Opiskelijatutkimus 2006 korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja työssäkäynti. Opiskelijatutkimus selvitys on osa eurooppalaista Eurostudent-hanketta, jolla selvitetään korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista ja taloudellista asemaa Euroopan eri maissa. Mediaanitulo on lähellä köyhyysrajaa, asumiskustannukset suurin menoerä Korkeakouluopiskelijoiden kokonaisnettotulojen mediaani oli opiskelijatutkimuksen mukaan 733 euroa kuukaudessa. Opiskelilijoiden keskeisimmistä tulonlähteistä opintoraha ja asumislisä kattavat noin kolmasosan ja palkkatulot keskimäärin 40 prosenttia. Muita tulonlähteitä ovat muun muassa opintolaina, vanhempien tuki ja säästöt. Opiskelijoiden itse maksamien menojen mediaani on 655 euroa kuukaudessa. Asumiseen kuluu keskimäärin lähes puolet ja ruokaan keskimäärin vajaa neljäsosa opiskelijan tuloista. Työssäkäynti on yleistä, tarpeellista ja yhdistettävissä opiskeluun Peräti 87 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista oli käynyt jossain määrin työssä kuluneen vuoden aikana. Tyypillisintä on loma-aikana työskentely ja osa-aikainen työ opintojen ohella. Yleisin syy käydä töissä ovat taloudelliset syyt eli mahdollisuus kattaa välttämättömyysmenot, toiseksi yleisin syy on rahojen riittäminen myös muihin kuin välttämättömyysmenoihin, ja kolmanneksi yleisimmin töissä käydään työkokemuksen ja kontaktien saamiseksi. 16

17 Opiskelijat kokevat töiden ja opiskelun olevan kohtalaisesti yhdistettävissä, sillä lähes puolet oli sitä mieltä, ettei työssä käynnillä ole vaikutusta opintojen etenemiseen. Joka kymmenes koki saaneensa opintoihinsa hyötyä työssä käynnistä. Korkeakouluopiskelijat pystyvät tutkimuksen mukaan työssä käynnistä huolimatta keskittymään opiskeluun tehokkaasti ja kokopäiväisesti. Kaikista tutkimukseen vastanneista opintosuorituskertymä oli opintoviikkoina ilmoittaneilla keskimäärin 28 opintoviikkoa ja opintopisteinä ilmoittaneilla keskimäärin 42 opintopistettä vuodessa. Työllistymisodotukset pääosin positiivisia, lainaa ei silti haluta ottaa Korkeakouluopiskelijat suhtautuvat myönteisesti valmistumisen jälkeiseen työllistymiseensä. Kolme neljästä arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi tai melko hyviksi. Myönteiset työllistymisnäkymät eivät kuitenkaan ole rohkaisseet opiskelijoita rahoittamaan opintojaan lainalla, sillä lähes kaksi kolmasosaa opiskelijoista ei ole nostanut lainkaan opintolainaa. Keskeisin syy olla nostamatta lainaa on haluttomuus elää lainarahalla. Lisäksi monet elävät opintotuella ja palkkatuloilla, säästöillä tai vanhempien tuella eivätkä koe tarvitsevansa lainaa. Lähes neljäsosa niistä vastaajista, jotka eivät ole nostaneet lainaa, taas kokee lainan takaisinmaksun pelottavana epävarman tulevaisuuden vuoksi. Opiskelijoiden sosiaalinen tausta on monipuolinen Tutkimuksessa selvitettiin myös opiskelijoiden vanhempien koulutusta ja työmarkkina-asemaa. Suomalaisissa korkeakouluissa toteutuu tutkimuksen mukaan edelleen mahdollisuuksien tasaarvo, sillä opiskelijoiden joukossa on yhtä paljon korkeasti koulutettujen vanhempien kuin vailla ammatillista peruskoulutusta olevien vanhempien lapsia. 17

18 Suomen erityispiirteitä kansainvälisessä valossa Vertailevaa tietoa opiskelijoiden toimeentulosta Euroopassa on saatavissa kansainvälisestä Eurostudent-tutkimuksesta, joka toteutetaan määräajoin. Vuonna 2008 julkaistavassa raportissa tulee olemaan vertailutietoa yli 20 maasta. Suomen lisäksi Pohjoismaista ovat ensimmäistä kertaa mukana myös Ruotsi ja Norja. Pohjoismaille on yhteistä varsin kattavat opintotukijärjestelmät, jotka perustuvat pääosin opintorahan ja opintolainan yhdistelmään. Vain Islannissa tuki on kokonaan lainaa. Norjassa tuki myönnetään ensin lainana, mutta opintojen edistyessä riittävästi laina muuttuu osittain opintorahaksi. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tuki koostuu opintorahasta ja -lainasta. Kokonaistuen taso on muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin Suomessa, mutta Suomen tuki on Tanskan jälkeen toiseksi eniten opintorahapainotteinen. Koko Euroopan tasolla erot ovat selkeimpiä Pohjois-Euroopan ja Etelä-Euroopan välillä. Valtion tuen merkitys on luonnollisesti korostuneempi yksilökeskeisyyttä korostavissa Pohjoismaissa, kun taas perhekeskeisemmissä Etelä-Euroopan maissa vanhempien tuen rooli on tärkeämpi. Eri maiden vertailua hankaloittaa erityisesti se, että monessa Keski-Euroopan maassa on käytössä opiskelijalle myönnettävän tuen lisäksi myös muuta epäsuoraa tukea (verovähennykset) perheelle opiskelevien lasten perusteella tai hyvin tarkasti kohdennettuja järjestelmiä (korkeakoulukohtaisia, erityisryhmille). Tukijärjestelmien erilaisuus kertoo näin ollen myös yhteiskuntapolitiikan painopisteistä ja yhteiskunnan roolista luotaessa taloudellisia edellytyksiä koulutukseen. Suomalaisille korkeakouluopiskelijoille myönnettävän tuen etuina voidaan pitää tuen kokonaistason niukkuudesta huolimatta opintorahapainotteisuutta, vähäistä velkarasitusta ja järjestelmän kattavuutta.viimeisimpien tilastotietojen mukaan suomalainen korkeakouluopiskelija on muiden Pohjoismaiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna vähiten velkaantuva. Suomen opintotuessa ei erikseen oteta huomioon opiskelijan perheellistymistä 18

19 tai myönnettäessä tukea opintoihin ulkomailla mahdollisia lukukausimaksuja, kuten monessa Euroopan maassa. Suomalaiset opiskelijat voivat saada tukea sellaisiin ulkomaisiin opintoihin, jotka vastaavat kotimaassa tuettavia opintoja. Monessa muussa maassa tukea myönnetään rajallisemmin, vain tiettyihin opintoihin tai tiettyihin maihin. Tilanne on muuttumassa, koska opintotuki nähdään muuallakin keskeiseksi tekijäksi edistettäessä kansainvälistä liikkuvuutta. Suomen erikoisuus on myös pankkilaina, kun taas monessa maassa opintolaina on valtion lainaa, johon on liitetty erilaisia sosiaalisen luotonannon periaatteita. Suomen opintotuen enimmäistaso on eurooppalaisittain keskitasoa. Pääsääntöisesti parempitasoista tukea maksetaan maissa, joissa on käytössä lainapainotteinen järjestelmä. Maissa, joissa on pelkästään opintorahaan perustuva järjestelmä, tuki myönnetään tiukemmalla tarveharkinnalla ja tuen käyttöaste jää varsin alhaiseksi. Eurostudent II:n mukaan valtion tuen piirissä oli Suomessa 71 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista. Tämä indikaattori kertoo, että yhteiskunnan tuen rooli on merkittävä ja koulutukseen halutaan kannustaa varsin kattavasti. 19

20 Selvitys kansainvälisten opiskelijoiden palveluista pääkaupunkiseudulla Käytännöllinen opas korkeakouluopiskelijoiden kanssa työskenteleville Susanna Wolkoff, Marja-Liisa Helenius Opetusministeriön tavoitteena on lisätä suomalaisten yliopistojen kansainvälistymistä merkittävästi. Korkeakoulut ovat ottaneet haasteen vastaan ja pääkaupunkiseudulla kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina. Erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän odotetaan kasvavan ja tämän vuoksi myös opiskelijoille tarjottavien palveluiden laadun ja määrän vaatimukset ovat selvästi lisääntyneet. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun neljässä kaupungissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) monet kansainvälisiä opiskelijoita koskevat käytännöt ja palvelut poikkeavat merkittävästi toisistaan. 20 Helsingin yliopiston kansainvälisessä Helsinki Education and Research Area -hankkeessa (HERA) tehtiin keväällä 2007 englanninkielinen selvitys kansainvälisten opiskelijoiden palveluista, hyvinvoinnista ja toimeentulosta. Selvityksessä kartoitettiin sitä, millaisia palveluja kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan ja miten näitä palveluja voitaisiin parantaa. Selvitys tehtiin laajassa yhteistyössä korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, Kelan, Cimon, YTHS:n ja sisäministeriön kanssa. Selvitys jatkaa Kehrä-hankkeena jo vuonna 2003 alkaneen opiskelijan toimeentuloturvaverkoston työtä pääkaupunkiseudulla. Laajan opiskelijapalveluverkoston osaamista hyödynnettiin selvityksessä, joka toimii samalla oppaana korkeakoulujen toimintaympäristössä työskenteleville. Suunnitteilla on myös tehdä kansainvälisille opiskelijoille suunnattu opas samasta materiaalista. Selvityksen perusteella opiskelijapalveluiden järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta ulkomaalainen opiskelija tai hänen kanssaan työskentelevä tietäisi ja ymmärtäisi, mitä palveluita on saatavilla tai mihin palveluihin hänen asemansa oikeuttaa tai ei oikeuta korkeakoulujen toimintaympäristöissä. On myös tärkeää

21 pohtia, miten suomalaista palvelukulttuuria ja asenteita voitaisiin kehittää siten, että kansainväliset opiskelijamme tuntisivat itsensä tervetulleiksi. EU:n ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta edellytetään nyt sairausvakuutusta EU:n ulkopuolisista maista saapuvat opiskelijat tarvitsevat viisumin tullakseen Suomeen, ja heidän tulee myös anoa oleskelulupaa ennen Suomeen saapumista. Opiskelun perusteella Suomeen tuleville myönnetään väliaikainen B-oleskelulupa, jonka saaminen voi yhä edelleen kestää kauan. Ulkomaalaisvirastossa ongelma on tiedostettu ja tavoitteena on nopeuttaa käsittelyaikoja. Lainsäädäntö asiassa on muuttunut siten, että lähtien EU:n ulkopuolisella kansainvälisellä opiskelijalla tulee olla voimassaoleva sairausvakuutus ennen Suomeen saapumista, jotta he olisivat oikeutettuja oleskelulupaan. Suomeen vähintään 2 vuodeksi opiskelemaan tulevilla tulee olla vakuutus, joka kattaa sairaskulut euroon asti. Alle 2 vuodeksi opiskelemaan tulevilla tulee olla euroon asti kulut kattava vakuutus, sillä he eivät yleensä saa kotikuntaa eivätkä siten pääse kunnallisen terveydenhuollon piiriin. Selvityksen mukaan vakuutuksen saaminen on vaikeaa ja kallista, jopa mahdotonta joissain maissa. Lisäksi suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät tällä hetkellä myönnä sairausvakuutusta kansainvälisille opiskelijoille, joten selvityksen perusteella olisi tärkeää kehittää suomalaista vakuutuspolitiikkaa. Kotipaikkaoikeus yhdenmukaistuu Toinen merkittävä lakimuutos koskee kotipaikan myöntämistä, mikä käytäntö on tähän asti vaihdellut eri kaupungeissa. Uuden lakimuutoksen mukaan nyt vähintään 2 vuodeksi Suomeen opiskelemaan tulevalle kansainväliselle opiskelijalle myönnetään kotikunta. Tämä merkitsee sitä, että opiskelija on oikeutettu kunnalliseen terveydenhuoltoon sekä opiskelija- 21

Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä

Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Rehtorin suositus 1 (4) Tiedekunnat Erillislaitokset Turun yliopiston ylioppilaskunta Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Yleistä Erityisjärjestelyt

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUDESTA SANOTTUA Suomen vammaispoliittinen ohjelma toteutettava toimenpide nro 68: - Toimenpidesuositus:

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa

Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Taija Tuominen opintopsykologi@uta.fi Ohjausjärjestelmä Opiskelijan ja yliopiston vastuut 1/2 Opiskelija on vastuussa opintojensa

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu Hannu Puupponen hannu.puupponen@jyu.fi Hakija- ja opiskelijapalvelut Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Esteettömyyteen liittyvät palvelut osana kansainvälisyttä. Vammaisasiamies Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: paula.pietila@utu.

Esteettömyyteen liittyvät palvelut osana kansainvälisyttä. Vammaisasiamies Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: paula.pietila@utu. Esteettömyyteen liittyvät palvelut osana kansainvälisyttä Vammaisasiamies Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: paula.pietila@utu.fi 2 Mitä on saavutettavuus korkeakouluissa? Saavuttavuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Opiskeluterveys opiskelukyky

Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys opiskelukyky Opiskeluterveys-kirjan julkistamisseminaari Opiskelukyvyn palapeli 24.5.2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö OPISKELIJAN

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014

Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Veera Ylimaunu Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka, kuntapolitiikka, ylioppilaskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Koulutuksen sisältö - Esittäytyminen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot