Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA OPISKELUYHTEISÖN TERVEYDEKSI

2 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Tilaukset: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö/julkaisut Töölönkatu 37 A Helsinki Toimittaja: Kristina Kunttu Kansikuva: Tero Sivula, Taitto: Terttu Vanonen Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Painopaikka: Kirjapaino Kehitys Oy, 2007 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu)

3 Lukijalle Terveyden edistämisessä turvaudutaan useimmiten yksilön neuvomiseen. Voiko se tuottaa tuloksia, kun samanaikaisesti sadat muut viestit opiskeluympäristöstä vahvistavat muunlaista käyttäytymistä? Kaveripiirin paine alkoholinkäyttöön tai ergonomisesti puutteelliset opiskelutilat eivät erityisemmin edistä terveyttä. Stressiä on vaikea välttää, jos opiskelija jätetään ilman tukea tekemään opiskeluvalintojaan ja selviämään yksin gradunsa tai toimeentulo-ongelmiensa kanssa. Yliopistojen ja opiskelijayhteisöjen kulttuureihin vaikuttamisessa tarvitaan toisenlaista, yhteisöllistä otetta. Yhteisöjen voima ja rakenteelliset tekijät on otettava avuksi hyvien valintojen mahdollistajina. Jotta opiskelijan terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn voi vaikuttaa, tarvitaan ehdottomasti yliopistojen, terveydenhuollon ja opiskelijajärjestöjen yhteistyötä. Eri foorumeilla nähdään opiskelijoista eri puolet: terveydenhuollossa ongelmaiset, opiskelun parissa pärjäävät ja ylioppilaskunnissa aktiiviset opiskelijat. Kaikki kuvat ovat tosia, mutta vastakohtaisuus edellyttää vuoropuhelua eri osapuolten välillä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisää ymmärrystä asioiden vuorovaikutussuhteista ja opettaa ymmärtämään toistensa osaamista, ajatustapaa ja mahdollisuuksia. Tähän oppaaseen on koottu teemoja, jotka kuuluvat monen toimijan alueeseen ja jotka jokainen taho joutuu tavalla tai toisella huomioimaan. Nostetaan keskusteluun hyvinvointiin vaikuttavia asioita, jotka eivät kuulu kenellekään ja kuuluvat kaikille. Oppaassa esitellään toimintamalleja, jotka on kehitetty opiskelijoiden hyvinvointihanke Kehrässä ja sen vauhdittamassa yhteisöllisessä toiminnassa. Opas pyrkii osaltaan konkretisoimaan yhteisöllisen terveyden edistämisen juhlapuhetodellisuutta käytännön työhön. Kristina Kunttu

4 Kirjoittajaluettelo Almonkari Merja, puheviestinnän lehtori Jyväskylän yliopisto Eerola Satu, opintopsykologi Tampereen yliopisto Juhana Harju, koulutuspoliittinen sihteeri Suomen ylioppilaskuntien liitto Helenius Marja-Liisa, projektisihteeri, Helsingin yliopisto Helsinki Education and Research Area hanke (HERA), Hiltunen Virpi, ylitarkastaja Opetusministeriö Kunttu Kristina, yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Turku Martin Minna, psykologi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Turku Mikkonen Juha, suunnittelija Elämäntapaliitto Mäkelä Eini, opintotukipäällikkö Tampereen yliopisto Pakkanen Lauri, sosiaalipoliittinen sihteeri Suomen ylioppilaskuntien liitto Ruokonen Reetta, suunnittelija Elämäntapaliitto Susanna Ruuhilahti, kätilö Tyttöjen Talo, Pop In hanke seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä vastaan Saikkonen Paula, VTM Kehrän projektipäällikkö 2004 Vadén Totte, psykologi Kehrän johtoryhmän puheenjohtaja vv Virtala Aira, ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Tampere Wolkoff Susanna, suunnittelija Helsingin yliopisto, opiskelijapalvelut

5 SISÄLLYS Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä...6 Opiskelijan hyvinvointi korkeakouluissa kohti kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä...11 Toimentuloturvaverkoston toiminta Tampereella...14 Korkeakouluopiskelijoiden taloudellinen tilanne...16 Selvitys kansainvälisten opiskelijoiden palveluista pääkaupunkiseudulla...20 Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä...23 Opintopsykologia yliopiston voimavarana...27 Ryhmätoiminta terveydenhuollossa...31 Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi?...40 Hyvää stressiä ja pahaa stressiä - mistä ne tunnistaa?...48 Opiskelijoiden alkoholihaittojen ehkäisy...53 Oikeus seksuaaliseen tasa-arvoon...57 Faktoja opiskelijoiden lastenhankinnasta...62 Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi

6 Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä Kristina Kunttu Ihmisen hyvinvoinnin perustaksi mainitaan yleensä turvalliset läheiset ihmissuhteet, riittävä terveys, mielekäs työ ja kohtuullinen toimeentulo. Opiskelija ei tässä suhteessa poikkea muusta väestöstä. Opiskelijan mielekäs työ on opiskelu. Työkykytutkimusten antia voidaan näin soveltaa opiskelijoiden opiskelukyvyn tarkasteluun. Työntekijän työkyky ymmärretään paitsi yksilön terveytenä ja voimavaroina myös työstä ja työympäristöstä tulevien tekijöiden kautta. Tärkeimmät työkykyyn vaikuttavat tekijät ovat yksilön terveys ja voimavarat, työympäristö, työyhteisö ja ammatillinen osaaminen. Työstressimallin mukaan kuormitusta aiheuttavat työn suuret vaatimukset, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja sosiaalisen tuen puute. Samat asiat kuormittavat myös opiskelijaa. Opiskelu on vaativaa henkistä työtä ja opiskelukyky voidaan täysin rinnastaa työkykyyn. Opiskelijoiden työkyky opiskelukyky - on siis vahvasti sidoksissa moniin muihinkin asioihin kuin yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin. Työkyvyn tetraedrimallia lähtökohtana käyttäen on Työterveyslaitoksella kehitetty vastaava opiskelukykymalli, jonka ulottuvuuksina ovat opiskelijan terveyden ja opiskeluhyvinvoinnin kannalta tärkeät tekijät. Opiskelukykyä kuvaavan mallin erityispiirre on opetus- ja ohjaustoiminta, jolle ei ole vastinetta työkykymallissa. Muut työ- ja opiskelukyvyn osatekijät ovat toisiinsa verrattavia: terveys ja voimavarat -ulottuvuus on sama molemmissa, työympäristöä vastaa opiskeluympäristö ja ammattitaitoa opiskelutaito. Opiskelukyvyn tetraedrimalliin perustuen olen laatinut eri tekijöiden vuorovaikutusta kuvaavan opiskelukykymallin (kuvio). Se osoittaa havainnollisesti eri tekijöiden vaikutuksen opiskelijan herkkään instrumenttiin, opiskelukykyyn. 6

7 Opiskelukykymalli Omat voimavarat Opiskelutaidot Opiskeluympäristö Opiskelukyky Opetustoiminta Omat voimavarat Opiskelijan omat voimavarat tarkoittavat hänen persoonallisuuttaan, elämäntilannettaan, sosiaalisia suhteitaan, terveydentilaansa sekä terveyteen vaikuttavia käyttäytymistottumuksia. Nämä voimavarat rakentuvat, kuluvat ja uusiutuvat koko elämän jatkuvassa prosessissa yksilön kokemusten, sosiaalisen ympäristön, perimän ym. vaikutuksesta. Elämänhallintaan liittyy esimerkiksi stressin kokeminen ja käsittely. Runsas stressi heikentää opiskelukykyä ja lisää oireilua. Tavallisia opiskelijoille ongelmia tuottavia asioita ovat opiskelijoiden terveystutkimusten mukaan jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi sekä tehtäviin keskittymisen vaikeus. 7

8 Opiskelutaidot Opiskelijan ammatillista osaamista ovat opiskelutaidot. Näihin luetaan opiskelutekniikan lisäksi esimerkiksi opiskeluorientaatio (opiskelun merkitys opiskelijalle), oppimistyylit ja -tavat, metakognitiiviset tiedot ja taidot (tietoa omista tiedoista ja taidoista), kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisukyvyt sekä sosiaaliset taidot, esimerkiksi esiintymistaidot. Teknisiä opiskelutaitoja ovat tiedonhaku- ja tiedonkäsittelytaidot, kuten tenttiin lukeminen, luentomuistiinpanojen tekeminen ja tietolähteiden käyttö. Tärkeitä taitoja ovat myös opintosuunnitelman teko ja ajankäytön suunnittelu. Puutteelliset opiskelutaidot vaikuttavat luonnollisesti suoraan opiskelutuloksiin, mutta ne saattavat aiheuttaa myös sen, etteivät tulokset vastaa tehtyä työmäärää tai että työmäärä tuntuu jatkuvasti liian suurelta. Tällainen tilanne turhauttaa ja tuo stressiä ja saattaa sitä kautta heikentää opiskelumotivaatiota. Opiskelijoiden stressin aiheet liittyvät yleisimmin opiskeluun. Vuoden 2004 Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksessa lähes joka kymmenes opiskelija koki olevansa väärällä opiskelualalla ja lisäksi yli viidennes oli alastaan epävarma. Opiskelijat kokivat monenlaisia vaikeuksia opiskelussaan, alkaen tentteihin lukemisesta ja opintojen suunnittelusta itselle sopivien työtapojen löytämiseen ja opiskelun työmäärän kokemiseen liian suureksi. Stressiä tuottivat myös vaikeus saada ote opiskelusta, esiintymisen jännittäminen, tulevaisuuden suunnitteleminen sekä negatiivinen arvio omista voimista ja kyvyistä eli puutteellinen akateeminen itsetunto. Opetustoiminta Opiskelukykyä kuvaavan mallin erottaa työkykymallista opetusja oppimisprosessin tärkeä rooli. Pätevä opetus- ja ohjaustoiminta on keskeinen opiskelukykyä rakentava tekijä. Siihen kuuluu 8

9 riittävä vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan välillä sekä palautteen anto ja arviointi. Myös tuutorointi ja opiskelijan integroituminen opiskeluyhteisöönsä ovat osa tätä toimintaa. Opiskelijaterveystutkimuksen mukaan opintoihin saadun ohjauksen riittävyyttä piti hyvänä viidesosa yliopisto-opiskelijoista ja täysin riittämättömänä 17 %. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön. Fyysinen opiskeluympäristö koostuu erilaisista oppimisympäristöistä ja fyysisistä opiskeluolosuhteista, opintojen järjestämisestä, opetusvälineistä ja taukotiloista. Opiskeluyhteisöjä ovat sekä oppilaitosten sisäiset yhteisöt että opiskelijoiden omat yhteisöt. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö sisältää henkilökunnan ja opiskelijoiden välisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen, opiskeluilmapiirin ja opiskelijayhteisöjen tarjonnan. Opiskelukykyyn vaikuttaa taustalla oppilaitoksen arvot ja toimintakulttuuri, joka koostuu muun muassa traditioista, tavoista ja rakenteista. Opiskelijan työympäristön ja -yhteisön muodostaa laitos tai oppiaine, mutta se on huomattavasti normaalia työyhteisöä epämääräisempi. Tätä kuvaa se, että opiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan lähes kolmannes opiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, vaikka sellaisiksi määriteltiin esimerkiksi vuosikurssi, laitos, graduryhmä, ainejärjestö tms. Tärkeitä opiskeluyhteisöjä ovat opiskelijoiden omat yhteisöt, joissa syntyneet kontaktiverkostot ovat usein arvokkaita myös tulevaisuuden työelämässä. Opintojen ohjauksen ja opiskelutaidollisten valmiuksien merkitys nousi esiin voimakkaasti Eero Kurrin tutkimuksessa, jossa selvitettiin yliopisto-opiskelujen sujumattomuuden syitä. 9

10 Dynaaminen kokonaisuus Opiskelukyky on toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla opiskelukyvyn kaikkiin ulottuvuuksiin ja niissä tunnistettaviin tekijöihin voidaan edistää opiskelijan opiskelukykyä. Opiskelukyvyssä on myös kyse tasapainosta. Näin esimerkiksi hyvä opetus, hyvät opiskelutaidot tai tukea antava vuorovaikutuksellinen opiskeluyhteisö auttavat, jos elämäntilanne tilapäisesti heikentää persoonallisia voimavaroja. Motivaatio-ongelmissa hyvä opetus ja opiskeluyhteisö vahvistavat opiskelualan kiinnostavuutta. Jos omat voimavarat ovat hyvät, ne kantavat myös puutteellisten opiskeluolosuhteiden yli. Puutteellista opiskelutaitoa puolestaan voidaan korjata ohjaustoimin tukemalla opiskelijaa löytämään hänelle soveltuvia työtapoja ja vahvistamalla hänen itseluottamustaan oppijana. Opiskelukyvyn taustalla on luonnollisesti laajasti yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristön olosuhteet. Nämä välittyvät opiskelukykyyn yhteiskunnallisten instituutioiden - kuten terveysja hyvinvointipalvelujen - kautta opiskelijan voimavaroja, opiskelutaitoja, opiskeluympäristöä ja opetustoimintaa vahvistaen tai heikentäen. Keskustelussa opiskelijoiden ongelmista niin opiskelijoiden oireilusta, tulevasta työkyvystä kuin opiskelujen pitkittymisestäkin - tulee huomioida kaikki opiskelukykymallin osa-alueet. Korkeakoulujen ja opiskelijoiden terveydenhuollon lisääntynyt yhteistyö lisää eri osapuolten ymmärtämystä asioiden vuorovaikutussuhteista. (Julkaistu aiemmin YTHS:n henkilöstölehdessä, Piikki 3/2006) 10

11 Opiskelijan hyvinvointi korkeakouluissa kohti kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä Juhana Harju, Lauri Pakkanen Kehrä-toiminnan tärkeänä tavoitteena on nostaa kysymys opiskelijoiden hyvinvoinnista pedagogisen kehittämisen ja opetusjärjestelyjen parantamisen rinnalle. Perinteinen ajatus korkeakoulusta pelkästään opetuksen tarjoajana ja tenttien järjestäjänä on vanhentunut. Nykyään korkeakoululta ja myös opiskelijalta vaaditaan yhä parempia suorituksia yhä nopeammassa tahdissa. Selvitäkseen näistä vaatimuksista on yliopiston oltava yhteisö, jossa professorit, henkilökunta ja opiskelijat toimivat yhteisten tavoitteiden puolesta. On yleisesti tunnustettu tosiasia, että työntekijän jaksamisella ja hyvinvoinnilla on hyvin suuri merkitys työn tuottavuuteen ja ihmisten työkykyyn. Miksi näin ei olisi myös yliopistoissa? Opiskelijoiden opiskelukyky ja henkilökunnan työkyky vaikuttavat suuresti siihen miten yliopisto saavuttaa tavoitteensa. Opiskelijan päivittäinen hyvinvointi rakentuu monista pienistä kokonaisuuksista, joita helposti pidetään vähäpätöisinä esimerkiksi opintojen etenemisen tai laadukkaiden oppimistulosten näkökulmasta. Edullinen ja helposti saavutettava yliopistoliikunta, tasaarvon turvaaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen, opiskelijan elämäntilanteen huomioiva terveydenhuolto ja mahdollisuus kohtuuhintaiseen asuntoon edistävät kaikki omalta osaltaan opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opiskelijat viettävät merkittävän osan arjestaan korkeakoulujen tiloissa työskennellen ja tavaten opiskelutovereitaan. Yliopiston tarjoaman opiskeluympäristön tulisi siksi olla viihtyisä ja oppimista tukeva sekä turvallisten ja kattavien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Hyvinvoinnin luonteva huomioiminen on hyvä lähtökohta kaikkeen toimintaan korkeakouluissa. Sitä ei tule pitää erillisenä kehittämiskohteena, joka vaatii ylimääräistä työtä ja resursseja, vaan voima- 11

12 varana, joka hyödyttää koko yliopistoyhteisöä. Hyvinvointipanostukset ovat osa korkeakoulujen välttämättömiä investointeja tutkimusrahoituksen ja koulutuksen kehittämisen tavoin. Valitettavasti hyvinvoinnin merkitystä ei ole vielä kaikkialla täysin ymmärretty, ja monessa korkeakoulussa työ hyvinvoinnin puolesta on kovin vaatimatonta. Useissa yliopistoissa ja korkeakouluissa toimivat hyvinvointityöryhmät ovat pyrkineet muuttamaan paikallisia asenteita ja käytäntöjä. Mitä on saatu aikaan? Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on selvittänyt hyvinvointityöryhmien toiminnan tuloksellisuutta ja erityisesti opiskelijoiden edustajien kokemia haasteita. Selvityksen perusteella hyvinvointityöryhmien toimintakenttä vaikuttaa monipuoliselta ja osin vaikealta, sillä opetusneuvostojen ja muiden perinteisten koulutusrakenteita pohtivien työryhmien kaltaista asemaa ei ole saavutettu. Valitettavan usein parannukset jäävät toteutumatta, jos hyvinvointityöryhmällä ei ole virallista ja tunnustettua asemaa. Opiskelijoiden kokemukset työryhmien vaikutusvallasta ovat lähes poikkeuksetta kielteisempiä kuin henkilökunnan edustajien. Selvityksen mukaan opiskelijoiden näkemys osoittautui realistisemmaksi. Hyvien aikeiden ja opiskelijoiden arjessa näkyvien toteutuneiden parannusten välinen kuilu on usein liian suuri. On sääli, jos hyvinvointityöryhmä jää keskustelukerhoksi ja tärkeät opiskelijoiden päivittäiseen hyvinvointiin vaikuttavat parannushankkeet marginalisoituvat ja muuttuvat triviaaleiksi. Toisaalta jatkuva purnaaminen ja välien rikkominen keskushallintoon ei ole hyvinvointityöryhmien tai opiskelijoiden etu. Yksi selvityksessä esille noussut helposti toteutettava parannusehdotus on nimetä työryhmän puheenjohtajaksi tai jäseneksi rehtori, vararehtori tai hallintopäällikkö. Suora yhteys keskushallintoon ja korkeakoulun rahavirtoihin on välttämätöntä, jos todellisia muutoksia halutaan saada aikaan. Rakentava ja hyvää tarkoittava keskustelu ilman yhteyttä korkeakoulun resursseihin on hedelmätöntä. 12 Yliopistot ovat hierarkkisia yhteisöjä, jotka muuttuvat sisäisestä vastarinnasta ja hajautetusta hallintorakenteesta johtuen hitaasti.

13 Opiskelijat ovat toistuvasti joutuneet pettymään tehtyjen päätösten hitaaseen toimeenpanoon. Strategioihin ja selvityksiin hukkuu paljon sellaisia uudistuksia, joita ei ole mitään syytä siirtää myöhempään ajankohtaan. Korkeakoulut hyötyvät merkittävästi hyvinvointityöstä. Koulutuksen keskimääräinen läpäisyaika väistämättömästi tehostuu, kun opiskeluolosuhteet ja kokonaisvaltainen hyvinvointi paranevat. Opiskeluympäristön esteettömyys hyödyttää erityisryhmien lisäksi koko yliopistoyhteisöä ja nostaa henkilökunnan työtehoa. Viihtyisän ja opiskelijansa huomioivan korkeakoulun maine yltää kauas ja auttaa motivoituneiden opiskelijoiden rekrytoinnissa. Huippututkimus, laadukas opetus ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiminen tuottavat yhdessä parhaan mahdollisen huomisen korkeakoulun. Hyvinvointityö on korkeakoulujen muihin kustannuksiin verrattuna erittäin edullista. Resursseja enemmän on kysymys tahdosta ja kyvystä ymmärtää oppiminen ja opiskelu totuttua kokonaisvaltaisemmin. Hyvin tuuletettu luentosali ei riitä, jos korkeakoululle on vaikea päästä julkisilla liikennevälineillä. Hyvä akustiikka ei auta heikkokuuloista, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää induktiosilmukkaa Monet ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä erilaisten sidosryhmien kanssa, koordinoimalla opiskelua tukevat palvelut ymmärrettäväksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi sekä panostamalla euroja sellaisiin kohteisiin, joissa niiden vaikuttavuus on suurinta. 13

14 Toimeentuloturvaverkoston toiminta Tamperella Eini Mäkelä Yhteistyöverkoston perustaminen Tampereelle perustettiin kolme vuotta sitten syksyllä 2004 opiskelijoiden toimeentuloturvaverkosto, joka nimettiin OTTO - ryhmäksi (Opiskelijoiden Toimeentuloa Tukevien Organisaatioiden toimijat). Verkoston kokoonpano OTTO- yhteistyöryhmään kuuluvat edustajat Kelan Tampereen toimistosta, Tampereen kaupungin sosiaali- ja perhepalveluista, Tampereen työvoimatoimistosta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä, Tampereen teknillisestä yliopistosta opintotukitoimiston ja ylioppilaskunnan edustajat sekä Tampereen yliopiston opintotukitoimiston ja ylioppilaskunnan edustajat. Ryhmän puheenjohtaja on Tampereen yliopistosta. Jatkossa ryhmää mahdollisesti laajennetaan niin, että mukaan tulevat myös tamperelaisten ammattikorkeakoulujen edustajat. Verkoston toiminnan tavoitteet - Tavoitteena on yhteistyön lisääminen toimijoiden välillä: tiedon lisääminen eri tahojen toimintaa säätelevästä lainsäädännöstä, toimintaa ohjaavista säännöksistä ja ohjeista; yksinkertaisesti ryhmän jäsenten tiedon lisääminen. - Opiskelijoiden toimeentuloon liittyvien ongelmakohtien esiin nostaminen ja yhteisten keinojen etsiminen ongelmien ratkaisemiseksi Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaminen: mahdolliset

15 yhteiset kannanotot vireillä oleviin muutoksiin, esim. vaikuttaminen sairauspäivärahaa säätelevään lainsäädäntöön. - Ryhmän käyttäminen tiedottamiskanavana: opiskelijoiden tavoittaminen esimerkiksi ylioppilaskuntien sähköpostilistojen kautta. - Ryhmässä toimivien henkilöiden oman työn helpottaminen ryhmästä saadun tiedon, kokemuksen ja tuen avulla. Toimintamallit Ryhmälle perustettiin myös oma sähköpostilista keskustelupalstaksi ja tiedonkulkua helpottamaan. Ensimmäisenä toimintavuonna OTTO-ryhmä kokoontui lukuvuoden aikana kerran kuukaudessa. Kokoontumisten teemoina olivat kunkin organisaation edustajien esitykset opiskelijoiden tukipalveluista ja toimintakäytännöistä sekä yhteistyötarpeista muiden ryhmän toimijoiden kanssa (kehittämisideat). Ensimmäisen vuoden kokoontumiset toteutettiin OTTO-ryhmän jäsenten organisaatiossa, jolloin ryhmäläiset pääsivät tutustumaan myös yhteistyökumppaneidensa fyysiseen toimintaympäristöön. Ensimmäisen vuoden tavoitteena oli lisätä ryhmään kuuluvien tietoutta mm. opiskelijoiden toimeentuloa säätelevästä lainsäädännöstä ja käytännöistä sekä edellytyksistä. Tavoitteessa tunnuttiin myös onnistuneen. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa lukukaudessa. Teemoina ovat olleet kunkin organisaation ajankohtaiskysymykset, tutkimukset ja selvitykset, lainmuutosten vaikutukset ja muita ryhmäläisten esille nostamia aiheita tai kysymyksiä. Helsingin toimeentuloturvaverkoston opas Yliopisto-opiskelijan etuudet ja palvelut (2006) Wolkoff & Aarnipuu (toim.), saatavana: www. hyy.helsinki.fi/tiedostot/etuudet&palvelut.rtf. 15

16 Korkeakouluopiskelijoiden taloudellinen tilanne Virpi Hiltunen Tammikuussa 2007 julkaistiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa kartoittava Opiskelijatutkimus 2006 korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja työssäkäynti. Opiskelijatutkimus selvitys on osa eurooppalaista Eurostudent-hanketta, jolla selvitetään korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista ja taloudellista asemaa Euroopan eri maissa. Mediaanitulo on lähellä köyhyysrajaa, asumiskustannukset suurin menoerä Korkeakouluopiskelijoiden kokonaisnettotulojen mediaani oli opiskelijatutkimuksen mukaan 733 euroa kuukaudessa. Opiskelilijoiden keskeisimmistä tulonlähteistä opintoraha ja asumislisä kattavat noin kolmasosan ja palkkatulot keskimäärin 40 prosenttia. Muita tulonlähteitä ovat muun muassa opintolaina, vanhempien tuki ja säästöt. Opiskelijoiden itse maksamien menojen mediaani on 655 euroa kuukaudessa. Asumiseen kuluu keskimäärin lähes puolet ja ruokaan keskimäärin vajaa neljäsosa opiskelijan tuloista. Työssäkäynti on yleistä, tarpeellista ja yhdistettävissä opiskeluun Peräti 87 prosenttia vastanneista korkeakouluopiskelijoista oli käynyt jossain määrin työssä kuluneen vuoden aikana. Tyypillisintä on loma-aikana työskentely ja osa-aikainen työ opintojen ohella. Yleisin syy käydä töissä ovat taloudelliset syyt eli mahdollisuus kattaa välttämättömyysmenot, toiseksi yleisin syy on rahojen riittäminen myös muihin kuin välttämättömyysmenoihin, ja kolmanneksi yleisimmin töissä käydään työkokemuksen ja kontaktien saamiseksi. 16

17 Opiskelijat kokevat töiden ja opiskelun olevan kohtalaisesti yhdistettävissä, sillä lähes puolet oli sitä mieltä, ettei työssä käynnillä ole vaikutusta opintojen etenemiseen. Joka kymmenes koki saaneensa opintoihinsa hyötyä työssä käynnistä. Korkeakouluopiskelijat pystyvät tutkimuksen mukaan työssä käynnistä huolimatta keskittymään opiskeluun tehokkaasti ja kokopäiväisesti. Kaikista tutkimukseen vastanneista opintosuorituskertymä oli opintoviikkoina ilmoittaneilla keskimäärin 28 opintoviikkoa ja opintopisteinä ilmoittaneilla keskimäärin 42 opintopistettä vuodessa. Työllistymisodotukset pääosin positiivisia, lainaa ei silti haluta ottaa Korkeakouluopiskelijat suhtautuvat myönteisesti valmistumisen jälkeiseen työllistymiseensä. Kolme neljästä arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi tai melko hyviksi. Myönteiset työllistymisnäkymät eivät kuitenkaan ole rohkaisseet opiskelijoita rahoittamaan opintojaan lainalla, sillä lähes kaksi kolmasosaa opiskelijoista ei ole nostanut lainkaan opintolainaa. Keskeisin syy olla nostamatta lainaa on haluttomuus elää lainarahalla. Lisäksi monet elävät opintotuella ja palkkatuloilla, säästöillä tai vanhempien tuella eivätkä koe tarvitsevansa lainaa. Lähes neljäsosa niistä vastaajista, jotka eivät ole nostaneet lainaa, taas kokee lainan takaisinmaksun pelottavana epävarman tulevaisuuden vuoksi. Opiskelijoiden sosiaalinen tausta on monipuolinen Tutkimuksessa selvitettiin myös opiskelijoiden vanhempien koulutusta ja työmarkkina-asemaa. Suomalaisissa korkeakouluissa toteutuu tutkimuksen mukaan edelleen mahdollisuuksien tasaarvo, sillä opiskelijoiden joukossa on yhtä paljon korkeasti koulutettujen vanhempien kuin vailla ammatillista peruskoulutusta olevien vanhempien lapsia. 17

18 Suomen erityispiirteitä kansainvälisessä valossa Vertailevaa tietoa opiskelijoiden toimeentulosta Euroopassa on saatavissa kansainvälisestä Eurostudent-tutkimuksesta, joka toteutetaan määräajoin. Vuonna 2008 julkaistavassa raportissa tulee olemaan vertailutietoa yli 20 maasta. Suomen lisäksi Pohjoismaista ovat ensimmäistä kertaa mukana myös Ruotsi ja Norja. Pohjoismaille on yhteistä varsin kattavat opintotukijärjestelmät, jotka perustuvat pääosin opintorahan ja opintolainan yhdistelmään. Vain Islannissa tuki on kokonaan lainaa. Norjassa tuki myönnetään ensin lainana, mutta opintojen edistyessä riittävästi laina muuttuu osittain opintorahaksi. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tuki koostuu opintorahasta ja -lainasta. Kokonaistuen taso on muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin Suomessa, mutta Suomen tuki on Tanskan jälkeen toiseksi eniten opintorahapainotteinen. Koko Euroopan tasolla erot ovat selkeimpiä Pohjois-Euroopan ja Etelä-Euroopan välillä. Valtion tuen merkitys on luonnollisesti korostuneempi yksilökeskeisyyttä korostavissa Pohjoismaissa, kun taas perhekeskeisemmissä Etelä-Euroopan maissa vanhempien tuen rooli on tärkeämpi. Eri maiden vertailua hankaloittaa erityisesti se, että monessa Keski-Euroopan maassa on käytössä opiskelijalle myönnettävän tuen lisäksi myös muuta epäsuoraa tukea (verovähennykset) perheelle opiskelevien lasten perusteella tai hyvin tarkasti kohdennettuja järjestelmiä (korkeakoulukohtaisia, erityisryhmille). Tukijärjestelmien erilaisuus kertoo näin ollen myös yhteiskuntapolitiikan painopisteistä ja yhteiskunnan roolista luotaessa taloudellisia edellytyksiä koulutukseen. Suomalaisille korkeakouluopiskelijoille myönnettävän tuen etuina voidaan pitää tuen kokonaistason niukkuudesta huolimatta opintorahapainotteisuutta, vähäistä velkarasitusta ja järjestelmän kattavuutta.viimeisimpien tilastotietojen mukaan suomalainen korkeakouluopiskelija on muiden Pohjoismaiden korkeakouluopiskelijoihin verrattuna vähiten velkaantuva. Suomen opintotuessa ei erikseen oteta huomioon opiskelijan perheellistymistä 18

19 tai myönnettäessä tukea opintoihin ulkomailla mahdollisia lukukausimaksuja, kuten monessa Euroopan maassa. Suomalaiset opiskelijat voivat saada tukea sellaisiin ulkomaisiin opintoihin, jotka vastaavat kotimaassa tuettavia opintoja. Monessa muussa maassa tukea myönnetään rajallisemmin, vain tiettyihin opintoihin tai tiettyihin maihin. Tilanne on muuttumassa, koska opintotuki nähdään muuallakin keskeiseksi tekijäksi edistettäessä kansainvälistä liikkuvuutta. Suomen erikoisuus on myös pankkilaina, kun taas monessa maassa opintolaina on valtion lainaa, johon on liitetty erilaisia sosiaalisen luotonannon periaatteita. Suomen opintotuen enimmäistaso on eurooppalaisittain keskitasoa. Pääsääntöisesti parempitasoista tukea maksetaan maissa, joissa on käytössä lainapainotteinen järjestelmä. Maissa, joissa on pelkästään opintorahaan perustuva järjestelmä, tuki myönnetään tiukemmalla tarveharkinnalla ja tuen käyttöaste jää varsin alhaiseksi. Eurostudent II:n mukaan valtion tuen piirissä oli Suomessa 71 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista. Tämä indikaattori kertoo, että yhteiskunnan tuen rooli on merkittävä ja koulutukseen halutaan kannustaa varsin kattavasti. 19

20 Selvitys kansainvälisten opiskelijoiden palveluista pääkaupunkiseudulla Käytännöllinen opas korkeakouluopiskelijoiden kanssa työskenteleville Susanna Wolkoff, Marja-Liisa Helenius Opetusministeriön tavoitteena on lisätä suomalaisten yliopistojen kansainvälistymistä merkittävästi. Korkeakoulut ovat ottaneet haasteen vastaan ja pääkaupunkiseudulla kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina. Erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän odotetaan kasvavan ja tämän vuoksi myös opiskelijoille tarjottavien palveluiden laadun ja määrän vaatimukset ovat selvästi lisääntyneet. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun neljässä kaupungissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) monet kansainvälisiä opiskelijoita koskevat käytännöt ja palvelut poikkeavat merkittävästi toisistaan. 20 Helsingin yliopiston kansainvälisessä Helsinki Education and Research Area -hankkeessa (HERA) tehtiin keväällä 2007 englanninkielinen selvitys kansainvälisten opiskelijoiden palveluista, hyvinvoinnista ja toimeentulosta. Selvityksessä kartoitettiin sitä, millaisia palveluja kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan ja miten näitä palveluja voitaisiin parantaa. Selvitys tehtiin laajassa yhteistyössä korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, Kelan, Cimon, YTHS:n ja sisäministeriön kanssa. Selvitys jatkaa Kehrä-hankkeena jo vuonna 2003 alkaneen opiskelijan toimeentuloturvaverkoston työtä pääkaupunkiseudulla. Laajan opiskelijapalveluverkoston osaamista hyödynnettiin selvityksessä, joka toimii samalla oppaana korkeakoulujen toimintaympäristössä työskenteleville. Suunnitteilla on myös tehdä kansainvälisille opiskelijoille suunnattu opas samasta materiaalista. Selvityksen perusteella opiskelijapalveluiden järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta ulkomaalainen opiskelija tai hänen kanssaan työskentelevä tietäisi ja ymmärtäisi, mitä palveluita on saatavilla tai mihin palveluihin hänen asemansa oikeuttaa tai ei oikeuta korkeakoulujen toimintaympäristöissä. On myös tärkeää

21 pohtia, miten suomalaista palvelukulttuuria ja asenteita voitaisiin kehittää siten, että kansainväliset opiskelijamme tuntisivat itsensä tervetulleiksi. EU:n ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta edellytetään nyt sairausvakuutusta EU:n ulkopuolisista maista saapuvat opiskelijat tarvitsevat viisumin tullakseen Suomeen, ja heidän tulee myös anoa oleskelulupaa ennen Suomeen saapumista. Opiskelun perusteella Suomeen tuleville myönnetään väliaikainen B-oleskelulupa, jonka saaminen voi yhä edelleen kestää kauan. Ulkomaalaisvirastossa ongelma on tiedostettu ja tavoitteena on nopeuttaa käsittelyaikoja. Lainsäädäntö asiassa on muuttunut siten, että lähtien EU:n ulkopuolisella kansainvälisellä opiskelijalla tulee olla voimassaoleva sairausvakuutus ennen Suomeen saapumista, jotta he olisivat oikeutettuja oleskelulupaan. Suomeen vähintään 2 vuodeksi opiskelemaan tulevilla tulee olla vakuutus, joka kattaa sairaskulut euroon asti. Alle 2 vuodeksi opiskelemaan tulevilla tulee olla euroon asti kulut kattava vakuutus, sillä he eivät yleensä saa kotikuntaa eivätkä siten pääse kunnallisen terveydenhuollon piiriin. Selvityksen mukaan vakuutuksen saaminen on vaikeaa ja kallista, jopa mahdotonta joissain maissa. Lisäksi suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät tällä hetkellä myönnä sairausvakuutusta kansainvälisille opiskelijoille, joten selvityksen perusteella olisi tärkeää kehittää suomalaista vakuutuspolitiikkaa. Kotipaikkaoikeus yhdenmukaistuu Toinen merkittävä lakimuutos koskee kotipaikan myöntämistä, mikä käytäntö on tähän asti vaihdellut eri kaupungeissa. Uuden lakimuutoksen mukaan nyt vähintään 2 vuodeksi Suomeen opiskelemaan tulevalle kansainväliselle opiskelijalle myönnetään kotikunta. Tämä merkitsee sitä, että opiskelija on oikeutettu kunnalliseen terveydenhuoltoon sekä opiskelija- 21

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu Hannu Puupponen hannu.puupponen@jyu.fi Hakija- ja opiskelijapalvelut Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot