INFOKIRJE Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut 1. lokakuuta 4/2014

Transkriptio

1 INFOKIRJE Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut 1. lokakuuta 4/2014 Palveluyksikön johtajan tervehdys Työllisyyspolitiikassa työelämäläheisyys on avaintekijä onnistumiselle, ja tämän aiheen kohdalla Tampereen kaupungilla on edellytykset menestyä laajemminkin. Kaupungin sijainti on erinomainen, ja koko kaupunkiseudulle syntyy uusia työpaikkoja osaamisen ympärille. Kehityksen kannalta on merkittävää, että valtio on nimennyt Tampereen kaupungin yhdeksi innovatiiviset kaupunkiseudut -veturiksi kärkenään älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja niiden kehittäminen. Tampereen työttömyysaste oli elokuussa 2014 yhä korkealla tasolla 16,6 prosenttia (18.633), kun se vuosi aiemmin oli 15,7 prosenttia. Ensi kerran vuosikausiin työttömyyden kasvu on kuitenkin laskenut viime kuukausien aikana. Nopeaa taloustilanteen tai työllisyyden kasvua ei ole nähtävissä. Suomessa oli heinäkuussa työtöntä työnhakijaa, mikä on henkilöä enemmän kuin vuonna Pitkään jatkunut taantuma ja elinkeinorakenteen muutos näkyvät työpaikkojen vähenemisenä, ytneuvottelut ovat arkipäivää. Kaupunki on lisännyt tänä vuonna merkittävästi panostustaan työllisyydenhoitoon. Työllisyydenhoidon palveluyksikön palveluissa olevaa asiakasmäärää on nostettu n. 20 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisasiakasmäärä vuosittain on tätä nykyä n Orastavia hyviä signaaleja on nähtävissä Tampereen pitkäaikaistyöttömyyden kehityksessä. Tampereella pitkäaikaistyöttömyys (yli 1 vuosi) on laskenut alkuvuoden 2014 aikana 866:lla. Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuussa Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan vähennystä on reilut 5 prosenttia. Selittävinä tekijöinä ovat muiden muassa palkkatukityöllistämisen, kuntouttavan työtoiminnan ja valmennuksen määrien merkittävä lisääminen. Sekin on myötävaikuttanut asiassa, että valtuusto on hyväksynyt työllisyyspaketin yhä useamman työttömän työnhakijan auttamiseksi. Todennäköisesti työllisyyspaketti saa jatkoa myös vuodelle Vastuullinen työllisyydenhoito on Tampereella valittu linja ja sen uskon myös jatkuvan. Tämä näkyy muiden muassa kaupunkistrategiassa. Kestävien ratkaisujen tärkeys Kuntien vastuu lainsäädäntömuutosten myötä pidempään työttömänä olleista tulee lisääntymään tulevien vuosien aikana. Työnhakijoiden työelämävalmiuksia voidaan vahvistaa määrätietoisesti monin eri keinoin. Syrjäytymisen ehkäisyä tulee edistää, ja elinkeinopoliittiseen työllistämiseen on oltava tarjolla palveluja. Ennaltaehkäiseviä ja yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja ei pitäisi unohtaa edes vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, sillä kokonaistalouden kannalta niiden merkitys on mittaamattoman tärkeä. Ratkaisujen hyödyt eivät useinkaan ole nähtävissä juuri tässä ja nyt, mutta sitäkin selkeämmin hieman pidemmällä aikajänteellä. Tarvitsemme uudenlaisiakin työllisyyspalveluita hyväksi havaittujen keinojen lisäksi, jotta toivottu paluutie takaisin työelämään löytyisi mahdollisimman monelle. Tulosta voidaan saada aikaiseksi ennen muuta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Myös kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia, oppilaitosyhteistyötä sekä Tampereella asuvien maahanmuuttajien työllistämistoimia on tärkeää vahvistaa entisestään. Maahanmuuttajien työttömyys on merkittävästi kantaväestöä suurempaa. Seudullisen yhteistyön syventäminen työllisyysasioissa on tarpeen ja toivottavaa: yhdessä olemme vahvempia työllisyyskentän muutostilanteessa. Kuntalaisia kuullaan Työllisyydenhoidon palveluyksikkö on tehnyt uuden avauksen kuntalaisten suuntaan. Järjestämme info- ja keskustelutilaisuuksia syys- ja lokakuussa eri puolilla kaupunkia. Kuntalaiset voivat lisäksi käydä vastaamassa mennessä myös Valma-valmistelufoorumin kautta: valma.tampere.fi/selaus?tk=71&id=192. Haluamme näinkin kuulla kuntalaisten mielipiteitä muiden muassa siitä, millaisia työllisyydenhoidon palveluita kunnalla olisi hyvä olla tulevaisuudessa, ja miten niistä tulisi tiedottaa. Mika Itänen palveluyksikön johtaja/ Työllisyydenhoidon palveluyksikkö

2 Työllisyyspaketti toimii Tampereella Tampereen kaupunginvaltuusto otti tälle vuodelle käyttöön uuden työllisyyspaketin. Paketin ajatus perustuu siihen, että kunnan kannattaa mahdollistaa työllistämistä ja sitä kautta parempaa elämää mieluummin, kuin maksaa valtiolle kuntaosuuksia pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Työllisyyspaketin tavoitteena on työllistää eri keinoin kuluvan vuoden aikana jopa tuhat pitkäaikaistyötöntä. Käytännön toteutuksesta kaupungin puolelta vastaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Kumppanimme ovat vastanneet haasteeseen hyvin. Esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan kaupunkiorganisaation ulkopuolelle on työllistynyt vuoden alusta elokuun loppuun 197 henkilöä. Kiitos tästä. Työllisyyspaketti on tietenkin vain täydentävä toimenpide ja sen rinnalla meidän on edistettävä elinkeinoelämän sijoittumista Tampereelle ja mahdollistettava uusia työpaikkoja. Paketin avulla olemme kuitenkin leikanneet työttömyyden kasvua ja toteuttaneet esimerkiksi nuorisotakuuta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Tampereen korkea, yli 17 prosentin, työttömyysaste on kuitenkin hälyttävä ja tarvitsemme lähivuosina edelleen kasvavia satsauksia niin työllisyydenhoitoon kuin elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseenkin. Työllisyyspaketin jatkon tarkka muoto on vielä epävarma, mutta toimintaa tullaan todennäköisesti jatkamaan jossain muodossa ensi vuonnakin. Lainsäädännön muutokset käytännössä pakottavat meidät toimimaan entistä monipuolisemmin työllisyysasioissa: valtio on muuttamassa lainsäädäntöä siten, että kunnille kalliita työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksetaan ensi vuodesta alkaen kaikista yli 300 päivää työttömänä olleista, kun raja on nyt ollut 500 päivää. Tämä on kaupungille suuri haaste mutta kaikille meille työllisyyden parissa toimiville myös hyvä mahdollisuus ideoida uutta ja erottua valtakunnallisesti. Kaupungin tavoitteena on laajentaa työllistämiseen kannustamista uusille alueille ja kutsua mukaan vielä aiempaakin enemmän esimerkiksi yhdistyksiä, harrastajayhteisöjä tai vaikkapa urheiluseuroja. Suunnittelemme uudenlaisia kannustimia työllistämiseen ja tarvitsemme siihen myös apuanne. Paitsi että haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä, toivon myös, että voimme ideoida yhdessä uutta. Mikäli teillä onkin herännyt uusia ajatuksia siitä, miten esimerkiksi työllisyyspakettia voisi kehittää jatkossa yhteistyössä kaupungin kanssa, toivon yhteydenottojanne. Olli-Poika Parviainen Tampereen apulaispormestari

3 Typan kv-hankkeiden tiimi emännöi kansainvälistä seminaaria Tampereella Typa on mukana kansainvälisessä projektissa nimeltä My Generation at Work ajalla Projektin päätavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen erityisesti yrittäjyysosaamisen kehittämisen näkökulmasta. Kantavana ajatuksena on haastaa vakiintuneita ajatusmalleja yrittäjyyteen liittyen ja edistää yrittäjämäisiä asenteita ja nuorten yrittäjyysmyönteisyyttä kokonaisvaltaisesti. Projektissa on mukana 12 eurooppalaista kaupunkia: koordinaattorin Rotterdamin ja Tampereen lisäksi mukana ovat Antwerpen, Braga, Gdansk, Glasgow, Maribor, Riika, Thessaloniki, Torino, Valencia ja Varsova. Projektin järjestetään kumppanikaupunkien yhteisiä tapaamisia eri puolilla Eurooppaa, ja neljäs tapaaminen järjestettiin Tampereella Tilaisuutta emännöi projektin Tampereen kehittämisryhmä, jonka projektikoordinaattorina toimii Typan projektipäällikkö Ene Härkönen. Seminaariin osallistui yhteensä yli 70 osallistujaa. Seminaaripäivien ohjelma oli monipuolinen ja rakennettu yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa. Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen vieraili seminaarissa ja toivotti vieraat tervetulleiksi. Seminaarivieraat tutustuivat seminaarin aikana siihen, miten nuorten yrittäjyyttä ja siten myös nuorten työllisyyttä edistetään Tampereella, eli millainen on Tampere Enterprising Cityscape. Vieraat jaettiin kolmeen ryhmään, ja heille oli räätälöity ohjelmat vierailuineen. Ensimmäinen ryhmä, teemalla Encouraging youth entrepreneurship, tutustui Pirkanmaan yrittäjien toimintaan, Nuorten yrittäjien Voimala -verkostoon ja Kaikille nuorille töitä -kampanjaan. Lisäksi ryhmä tutustui HUB Tampereen tiloihin, jossa kolme nuorta yrittäjää kertoi oman yrittäjyystarinansa. Toinen ryhmä, teemalla Guidance and support for starting entrepreneurs, puolestaan vieraili Pirkanmaan Elykeskuksen tiloissa, jossa heille esittäytyivät Uusyrityskeskus Ensimetri, Tredean osuuskuntayrittäjyyspalvelut ja Pirkanmaan TE-toimiston nuorten yrittäjyyspalvelut. Vieraille kerrottiin myös nuorisotakuusta ja lisäksi nuorten miesten perustama osuuskunta esittäytyi ja kertoi yritystoiminnastaan. Ryhmä vieraili myös Proakatemian tiloissa, Iloisia vieraita Koskipuiston kesäkahvilassa: kesäkuun pakkaset ovat vihdoin ohi!

4 joissa esiteltiin Proakatemian toimintaa. Kolmas ryhmä, teemalla Educational institutes promoting entrepreneurship, tutustui TAMK:in Y-kampukseen, Tampereen teknillisen yliopiston TALLI:in, Ylötehtaaseen sekä Yrityskylään. Seminaarin aikana kukin kaupunki myös kehitti edelleen paikallista toimintasuunnitelmaansa, jolla omassa kaupungissa edistetään nuorten yrittäjyyttä. Tampereen toimintasuunnitelman tavoitteena on yhdistää nuorten parissa työskenteleviä toimijoita sekä laajentaa jo olemassa olevia verkostoja. Tätä kautta tiedonkulku ja kokemusten jakaminen eri toimijoiden välillä helpottuu, yhteistyö syvenee ja päällekkäinen työ vähentyy. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, tarvitaan jokaisen toimijan aitoa yhteistyötä, intoa ja panostusta sekä sitoutumista pitkäjänteiseen toimintaan. Tarvitaan kokonaisvaltaista asennemuutosta, jotta yhä useampi nuori näkisi yrittäjyyden yhtenä mahdollisuutena työllistää itsensä tulevaisuudessa ja jotta yrittäjämäiset asenteet tulisivat osaksi elämää niin työssä kuin muillakin elämän osa-alueilla. Seminaarivieraat saivat mahdollisuuden arvioida omia paikallisia yrittäjyyspalveluitaan sen valossa, mitä Tampereella tehdään nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Lisäksi pienryhmissä käydyt keskustelut ja kokemusten vaihto kansainvälisten vieraiden kanssa herättelivät myös tamperelaisia toimijoita miettimään, mitä täällä meillä voitaisiin tehdä eri tavalla ja paremmin. Tampereen seminaari oli mieleenpainuva ja onnistunut, ja vieraat kiittelivät käytännön järjestelyjen sujuvuutta. Seuraavaksi projektin Tampereen kehittämisryhmä matkustaa kahdenkeskiseen tapaamiseen Glasgow hun Matkalla tutustutaan siihen, miten Glasgow ssa hoidetaan nuorten työttömyyttä niin strategioiden kuin käytännön tasolla ja millaisia yrittäjyyspalveluita kaupun- Maria Ruokonen Less Miserables -osuuskunnasta (keskellä) esittele Proakatemian toimintaa ja kertoo oman tarinan yrittäjyydestä. gissa järjestetään. My Generation at Work -projektin päätösseminaari pidettiin Rotterdamissa Ene Härkönen Projektipäällikkö, Kansainväliset hankkeet Domino-pelin kautta osallistujat kertoivat, mitä ideoita aikovat viedä mukanaan Tampereelta. Keskellä Urbact-ohjelman asiantuntijat Peter Wolkowinski ja Pepik Henneman

5 Kansainvälisiä työllisyysmalleja esillä Työllisyysfoorumissa Perinteinen Typan Työllisyysfoorumi pidettiin Tampere-talossa Työllisyysfoorumissa perehdyttiin Kansainväliset mallit seudulliseen työllisyyspalveluiden tuottamiseen -projektin tuloksiin. Projektin tavoitteena on ollut kartoittaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden tuottamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä Euroopassa ja tarkastella käytäntöjä suomalaisessa viitekehyksessä. Projektin aikana käytiin tutustumassa erilaisiin käytäntöihin Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Hollannissa ja Skotlannissa. Foorumin aamupäivällä opintomatkoille osallistuneet henkilöt kertoivat kokemuksia opintomatkojen annista neljästä teemasta: kuntouttava työtoiminta, nuorten palvelut, seutuyhteistyö työllisyydenhoidossa ja yrittäjyys työllistää! Käytännönläheisiä ja lyhyitä puheenvuoroja kehuttiin foorumin taukojen aikana runsaasti! Iltapäivällä osallistujat siirtyvät neljään ryhmätyötilaan aamupäivän teemojen mukaisesti. Työpajoissa työstettiin aamupäivän alustuksien pohjalta konkreettisia ideoita ja heti käytäntöön vietäviä kokeiluja Pirkanmaalle. Parhaat ideat esiteltiin yhteenveto-osiossa ja niistä kootaan erillinen raportti työllisyydenhoidon päättäjien käyttöön. Foorumin päätti cocktail-tilaisuus, jossa oli mahdollista jatkaa ajankohtaisia keskusteluja. Työllisyysfoorumiin osallistui 142 henkilöä eri puolelta Pirkanmaata ja palautteessa (80 vastausta) päivä arvioitiin kouluarvosanalla mitattuna keskiarvolla 8,5. Projektin aikana on rakennettu yhteistyöhenkeä Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon toimijoiden välillä ja mielestäni paras kommentti Työllisyysfoorumista oli Moneen vuoteen ei ole ollut työllisyydenhoitajilla yhtä innostunutta otetta!. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille. Ene Härkönen Projektipäällikkö, Kansainväliset hankkeet

6 Töissä työllisyydenhoidon parissa Tällä palstalla esittelemme työllisyydenhoidon ammattilaisia eri puolilta Tampereen seutukuntaa. Esittelyssä oleva henkilö päättää, kuka on esittelyssä seuraavassa infokirjeessä. Nimi, titteli, työpaikka ja keskeiset tehtävät? Olen Marita Leppämäki ja aloittanut Nokian kaupungissa määräaikaisena työllisyyskoordinaattorina. Hallinnollisesti työllisyyspalvelut ovat Nokialla osa perusturvakeskuksen perhepalveluita. Työllisyyskoordinaattorin tehtäväksi asetettiin keväällä työllisyydenhoidon nykytilan kartoittaminen ja kehittämissuunnitelman/-ehdotuksen rakentaminen työllisyyspalveluiden järjestämiseksi Nokialla vuoden 2015 alusta. Tällä hetkellä keskeisimmät työtehtäväni kuitenkin painotuvat enemminkin toiminnan johtamiseen ja elokuussa yhdeksän uuden työhönvalmentajan esimiehenä toimimiseen. Mikä on parasta työssäsi? Tällä hetkellä ehdottomasti parasta työssäni on innostunut ja motivoitunut työllisyydenhoidon tiimi, jonka tuella työllisyydenhoidon kehittämistyö ja toiminnan toteuttaminen on mahdollistunut. Olen lisäksi kokenut, että työllisyydenhoidon kehittämistyölle on olemassa Nokialla sekä virkamiesjohdon että luottamustoimen tuki, mikä on edellytys kehitystyön onnistumiselle. Mitkä ovat keskeisiä asioita työssäsi tällä hetkellä? Tilannearvion ja kehittämissuunnitelman mukaisesti Nokian kaupungissa on syksyllä 2014 käynnistetty sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta kuntouttavan työtoiminnan rinnalle. Tämän palvelun käynnistäminen on mahdollistanut monien pitkään työttömänä olleiden osallistumisen aktivointitoimenpiteisiin. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnan käynnistyminen on mahdollistanut myös pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeen arvioinnin ja kartoittamisen. Palvelutarpeiden kartoittamisella (mm. työkykyisyys) on tärkeä rooli onnistuneiden kuntoutus- ja työllistymispolkujen rakentumisessa. Tärkeää onkin, että nämä polut jatkuisivat katkeamattomina kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta. Kehittämistyö siis jatkuu. Työllisyyskoordinaattori Marita Leppämäki, Nokian kaupunki Millaisia paikallisia työllisyydenhoidon haasteita teillä kaupungissanne? Haasteita riittää! Nokian kaupungin työttömyysprosentti on Tampereen jälkeen toiseksi korkein kaupunkiseudun kunnista, mikä osaltaan johtuu myös kaupunkimme elinkeinorakenteesta. Valitettavasti myös työttömyyden kesto on pitkittynyt ja pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea. Lisäksi kuntataloudessa elämme erittäin haasteellista aikaa. Valmistautuminen muiden muassa lakimuutoksiin edellyttää jatkuvaa kehitystyötä ja niukkojen resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista. Työllisyydenhoidossa tämä tarkoittaa Nokialla sitä, että kuntien velvoitteiden lisääntyessä, paineet muiden muassa pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden järjestämiseen kasvavat. Tärkeää onkin, että onnistumme löytämään aktivointivelvoitetoimiin kuuluville ja teuleville pitkäaikaistyöttömille tarkoituksenmukaisimman ja oikea-aikaisen palvelun, jonka tuella polku kohti työmarkkinoita onnistuu, ja passiivinen työmarkkinatuen saajien määrä vähenee. Tämä edellyttää kaikkien kaupungin toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa. Minkälaista vastapainoa työllisyydenhoidon asioille oli tiedossa kesälomalla ja nyt syksyn alkaessa? Kesäloma tuli ja meni nopeasti. Asuntovaunu/auto yhdistelmällä tuli reissattua Suomea ristiin rastiin. Erityisen mielenkiintoinen kohde oli Merenkurkun saariston maailmanperintöalue, johon tutustuttiin sekä maalta että mereltä käsin. Sen verran työllisyydenhoitoon liittyviä asioita piti lomallakin päivittää, että

7 poikettiin Paltamossa, kun ohi ajettiin! Syksyllä on tarkoitus lähteä vielä etelän aurinkoon viikoksi rentoutumaan ja täydentämään D vitamiinivarastoja. Talvella akkuja ladataan sitten hiihtoladuilla sekä kotikulmilla että vähän kauempanakin. Toivottavasti tänä talvena ovat niin sanotusti kelit kohdillaan! Kenet haluat, että esitellään seuraavassa infokirjeessä ja miksi? Pirkanmaan TE toimistossa Tampereella Puuvillatehtaankadulla työskentelee työkykykoordinaattori Ilkka Rantanen. Olen ymmärtänyt, että hänen tehtävät työkykykoordinaattorina liittyvät sosiaali- ja terveysministeriön pilottihankkeeseen, jonka toimintakonseptin tarkoituksena on parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia jatkaa työssä tai työllistyä. Tästä olisi mukava kuulla lisää. Kaupungin työllisyydenhoidon asiantuntijat lähtivät kaupunkikierrokselle Tampereen kaupungin asukkaita kutsutaan syys- lokakuussa keskustelemaan kaupungin työllisyydenhoitopalveluista asukasiltoihin. Kierros alkoi tiistaina Hervannasta. Kyseessä on uusi avaus, jossa palveluntarjoajat haluavat tulla lähelle kuntalaisia. - Kunnan rooli työllisyydenhoidosta kasvaa. Yritämme täyttää sitä kuoppaa, joka TE-toimistolta jää. Kunnat ovat aktiivisesti mukana työllisyydenhoidossa, vielä kymmenen vuotta sitten tehtävää hoiti enimmäkseen valtio, linjasi palveluyksikön johtaja Mika Itänen. - Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA on pikkuveli TE-toimistoon nähden, olemme silti toistemme kumppaneita, Mika Itänen jatkoi. Jatkopolkuja asiakkaille Työttömyyden kasvu on pienentynyt Tampereen kaupunkiseudun alueella. Tampereella syntyy koko ajan myös uusia työpaikkoja. Tampere oli viime vuonna toisella sijalla uusien työpaikkojen synnyssä, Espoo oli ykkönen. Kaupunki suhtautuu silti vakavasti nykyiseen työttömyystilanteeseen. Tampereella oli työttömiä työvoimasta elokuussa 2014 yhteensä Pitkäaikaistyöttömiä oli 6121 ja nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä TYPA:ssa on tänä vuonna 2400 uutta asiakkuutta. Kokonaisasiakasmäärä on noin Tavoitteena on, että palvelun päättävistä asiakkaista vähintään 40 prosenttia työllistyy, pääsee koulutukseen tai siirtyy jatkopalveluihin, linjaa kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti TYPA:sta. - Jos laitetaan euro työllisyydenhoitoon, se ei tarkoita sitä, että sijoitus toisi välttämättä puolitoista euroa takaisin vaan palautuva summa voi olla 50 senttiä. Mutta pitkällä aikavälillä hyödyt ovat nähtävissä, Mika Itänen perustelee. - Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 1,8 miljoonaa euroa. Ennaltaehkäisyyn kannattaa sijoittaa, Riina Hiipakka-Lahti painottaa. TYPA tarjoaa taloudellista tukea työnantajille esimerkiksi Tampereen työllistämistuen muodossa. Lisäksi työnantajille tarjotaan tukea helpottamaan työllistämiseen liittyvän byrokratian hoitamista. Asukkailta kerättiin ideoita Asukasillassa järjestettiin ideointiryhmiä työllisyydenhoidon palvelujen markkinoinnista ja siitä, miten asiakkaita voitaisiin tavoittaa nykyistä paremmin. Nykyisiä TYPA:n asiakkaita tulee hyödyntää nykyistä paremmin palvelujen markkinoinnissa. Hyvät asiakastari-

8 nat puhuttelevat ja saavat kiinnostumaan kaupungin työllisyydenhoitopalveluista. Palveluja voitaisiin tuoda neuvontapisteinä sinne, missä ihmiset liikkuvat eli esimerkiksi kauppakeskuksiin. Aikuissosiaalityössä hyväksi todetut asiakasraadit tulisi toteuttaa myös Typassa. Tässä voisi olla käytännön houkuttimena se, että esimerkiksi kaupungin palveluksessa olevat palkkatukityöllistetyt ja työkokeiluun osallistujat voisivat osallistua asiakasraateihin työpäivänsä aikana. Asiakkaat kaipaavat konkreettista tukea siihen, mistä löytää työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja. Matalaa kynnystä palvelujen tavoittamiseksi pidettiin tärkeänä. Eri asukasilloissa kerättävät ideat kootaan yhteen ja viedään TYPA:n johtoryhmän käsittelyyn. Johtoryhmä päättää, mitä ideoista aletaan viedä eteenpäin. Seuraavat työllisyydenhoidon info- ja keskustelutilaisuudet järjestetään seuraavasti: ti klo Tesoman koulun ruokala, Kohmankaari 11 (länsi) ke klo Hatanpään koulun ruokala, Haapakuja 2 (etelä) Teksti ja kuva: Päivi Vännilä Tiedottaja, Tampereen kaupunkiseudun Työvoiman palvelukeskus (TYP)

9 TYPA etsii työpaikkoja velvoitetyöllistetyille Velvoitetyö on työllistettävän henkilön kotikunnalle määrätty lakisääteinen velvollisuus tarjota kokoaikaista työtä työssäoloehdon täyttäväksi ajaksi, mikä on 26 viikkoa eli noin kuusi kuukautta. Tieto henkilöistä tulee kaupungille työ- ja elinkeinotoimistosta. Työllisyydenhoidon palveluyksikön TYPA:n tehtävänä on kaupungin muun työllistämisen lisäksi hallinnoida myös laissa määriteltyä velvoitetyöllistämistä, joka koskee tiettyä vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ryhmää. - Velvoite raukeaa siinä vaiheessa, kun työtä on tarjottu. Velvoitetyöllistettävät menevät kaupungin työllistämislinjausten ohi eivätkä heihin päde ketjutukset tai palkkatukisäännökset eikä velvoitetyöllistettävien palkkaaminen rajoita toisten työllistettyjen palkkaamista, kertovat TYPA:n henkilöstöasiantuntijat Anne M. Hautamäki ja Nina Jauhiainen. Velvoitetyösuhde on yksikön näkökulmasta normaali työsuhde. Työyksikölle syntyy velvoitetyöllistetyistä kuitenkin vain välillisiä palkkauskustannuksia, palkkatuen maksaa ELY-keskus ja loput korvataan henkilöstöyksiköstä. Velvoitetyöllistettävät saattavat olla vailla ammatillista koulutusta tai erittäin korkeasti koulutettuja ja kaikkea siltä väliltä. Tarjottavan työn ei tarvitse olla koulutusta vastaavaa, mutta työllistettäville pyritään löytämään mahdollisimman hyvin häntä ja työnantajaa palveleva työtehtävä. Työn tarjoamisen aikaraja on tiukka ja velvoittava. Yksiköllä on kuitenkin mahdollisuus haastatella työnhakija. Kaikista työllistämiseen soveltuvista paikoista mukaan lukien velvoitetyöllistäminen voi ilmoittaa osoitteessa typa.fi/kaupungille. Laki velvoitetyöstä: 11 luku 1 TEM:n ohje: ja_ elinkeinoministeri_n_o pdf typa.fi/kaupungille Henkilöstöasiantuntijat Nina Jauhiainen (vas.) ja Anne Hautamäki

10 Vertaiskehittäminen marraskuu 2014 Työttömän asiakkaan palveluverkosto Tampereella verkoston sähköisestä kuvauksesta työkaluksi? Tapaamisissa esitellään sähköisellä IMS (Integrated Management System) -toimintajärjestelmällä Tampereen kuntakokeiluhankkeessa koottu tamperelaisen työttömän asiakkaan palveluverkostokuvaus ja testataan sen käyttökelpoisuutta asiakasohjauksen yhtenä apuvälineenä. Samalla saadaan tietoa ja ideoita verkostokuvauksen kehittämiseksi yhä hyödyllisemmäksi työvälineeksi. Verkostokuvauksen avulla hahmotetaan tapaamisissa myös asiakkaiden tyypillisiä palvelupolkuja ja niitä kohtia, missä polku muuttuu vaikeakulkuiseksi tai katoaa. Näin päästään kehittämään asiakkaan palveluverkostoa yhä tiiviimmäksi. Tilaisuudet ovat sosiaalityön, TE-toimiston, Kelan, Typan työntekijöille sekä tamperelaisille työllistäville yhdistyksille ja oppilaitoksille. Pe klo 8-11 Pe klo 8-11 Pe klo 8-11 Tilaisuudet alkavat klo 8 aamukahvilla. HUOM! Kaikki kolme kertaa ovat samansisältöiset. Ilmoittautumiset mennessä typa.fi-sivuilla. Lisätietoja: Mari Toivonen mari.toivonen(at)tampere.fi, Tervetuloa!

11 Ajankohtaisia uutisia Työllisyysportissa Työllisyysportin etusivulle on ilmestynyt rullaava palsta oikealle ylös, jossa julkaistaan päivittäin päivittyviä uutisia koskien muiden muassa pitkäaikaistyöttömyyttä, työllisyydenhoitoa ja työttömyysturvaa. Nimityksiä Sosiaalityöntekijänä Tampereeen työtoiminnassa aloitti Tiina Kauramäki. Palveluohjaaja Henna Lehtinen on palannut TYP:iin työhön vanhempainvapaalta Amer Mezian on aloittanut Avoimille- palvelussa avustaviin tehtäviin koskien video-cv:n kehittelyä. Tuetun työllistämisen tiimissä aloitti uustyöntekijä, Riitta-Liisa Louhesto toimistosihteerinä. Seuraava infokirje ilmestyy joulukuussa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typa toivottaa yhteistyökumppaneilleen Hyvää syksyä! typa.fi