Työllisyyskatsaus/ Tampere , tilastojen taakse

Transkriptio

1 Työllisyyskatsaus/ Tampere , tilastojen taakse - Vastuullisella työllisyydenhoidolla kestäviin ratkaisuihin, työelämälähtöisyys, tavoitteellisuus ja kumppanuus keskiössä Työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen 1

2 Työllisyydenhoito pähkinänkuoressa Vuonna 2015 osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaus TYPAlta n. 9,1 M / vuosi ja väh. n uutta asiakasta vuosittain. Kokonaisuudessaan vuosittain reilut 4300 pitkäaikaistyötöntä ja nuorta on TYPA:n palveluiden piirissä. Väh. 60 % uusista asiakkaista on nk. 300 päivää työmarkkinatukea saaneita. Valtion rahoitus toimenpiteisiin yms. on lisäksi yhteensä vajaat 4 M /v. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö on vakinaistettu vuoden 2013 alussa. TYPA:ssa on 59 htv. Ydinasioita työllisyydenhoidossa Tampereella ovat: I Kokonaisuusajattelu: Valtio, kunnat ja elinkeinoelämä ja muut yhteistyökumppanit yhdessä toteuttavat vastuullista työllisyyspolitiikkaa II Tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja kestävät ratkaisut: tavoitteena pysyvä työllistäminen ja tutkintotavoitteellinen koulutus. Asiakkaista noin kolmannes sijoittuu koulutukseen tai töihin. III Työelämälähtöisyys toiminnassa edistää vaikuttavuutta ja kestäviä ratkaisuja. Vaikuttavuutta seurataan ja asiakastyytyväisyyttä (ZEF-järjestelmä) säännöllisesti. IV Kumppanuusajattelu, joka edistää osaltaan hyviä tuloksia. Vastuulliseen työllisyydenhoitoon tarvitaan kumppaneita: mm. TE-toimistoa, Kelaa, sosiaalitoimea, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja kuntia. Seudullista yhteistyötä on tehty vuosia Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa mm. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus/ TYP-toimintamallilla. V Kehittäminen: Tampereen Kuntakokeilu : Luodaan yhtenäinen, hallittu, toimenpiteiltään vaikuttava työllisyydenhoidon palvelukokonaisuus sekä etsitään uusia toimintamalleja. Kunnan rahoitusosuus 25 % & valtion 75 %. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Tampereen kaupunki. Iso potentiaali kehittämiseen/ uudistamiseen ja työllisyydenhoitoon. Työllisyydenhoidon palvelut on osa konsernihallintoa. Vuosina toteutetaan pormestarin työllisyyspaketti. Kuntakokeilun myötä uusia palveluita sekä työnantajille että työttömille. Nuorten työllisyyspalvelut vakinaistettiin

3 Haastava työttömyystilanne, työttömyys kasvussa Tampereella työttömiä oli marraskuussa 2014 yht / työttömyysaste 16,4% (ed. vuonna samaan aikaan: 15,8%). Pirkanmaalla työttömiä työnhakijoita: ja työttömyysaste: 14,4% (ed. vuonna 13,5%). Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä Tampereella oli (lähes joka 10:s nuorista työttömänä muutos työttömyysasteessa muutos n.+8 %,) ja pitkäaikaistyöttömiä (vähintään 1 vuosi) (muutos n.-17,5% eli ) : ulkomaalaisten työttömyysaste/ koko Pirkanmaa: 38,3%/ (36,0%). SUOMESSA: (Lähde: Te-toimisto,Ely) Trendi: Työttömyys ollut viime vuosina merkittävässä kasvussa ja keskittynyt yhä enevimässä määrin kaupunkiseuduille ja rakennemuutospaikkakunnille. Työttömyys on myös pitkittynyt monella, mikä näkyy mm. työmarkkinatuen kuntaosuuksissa merkittävänä kasvuna. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun vaikuttaa myös valtion tekemät rahoitusvastuun muutokset valtiolta kunnille vuoden 2015 työmarkkinatuen maksuosuusmuutos: rahoitusvastuun kasvu pelkästään Tampereelle yli 9 milj.. Isona haasteena on vuosia kestänyt kansainvälinen taantuma ( , 2012-) ja elinkeinoelämässä meneillään oleva rakennemuutos, jotka yhdessä ovat johtaneet Suomessakin työttömyyden voimakkaaseen kasvuun ja työpaikkojen merkittävään vähentymiseen. Noin työpaikkaa on vähentynyt 2000-luvulla. Näköpiirissä ei ole nopeaa muutosta. Tarvitaan talouskasvua ja työpaikkoja. Myös aktiivista elinkeino- ja työllistämispolitiikkaa vaikeimman ajan yli pääsemiseksi. 3

4 Työttömyys kasvussa 2008-, erilaiset tilastot hämäävät TEM : 13,9%, työttömiä ). Taustalla mm. v alkanut pitkä kaksoistaantuma ( , 2012-). Tilastokeskus : 8,5 % - mutta, jos huomioidaan myös piilotyöttömät Tilastokeskuksen luvuissa tod. työttömyysaste olisi sen mukaan yli 12 %. (lähde: Pekka Tiainen/ TEM) Ohessa graafisesti ote Tilastokeskuksen tilastosta : - vihreällä työttömyysaste, sinisellä katkoviivalla VM:n tavoite/ hallitusohjelma 2011). 4

5 5

6 Työttömyys kohdistuu vaikeina aikoina kaupunkiseuduille ja rakennemuutosalueille: 20 suurinta kaupunkia: lähes puolella työttömyys 17 % tai enemmän (1. Kotka 20,7%, 2. Lahti 19,3%, Jyväskylä 18,1 %, 4. Tampere 18,0%, Lähde: Ely-keskus) 6

7 Työttömyyslukuja Pirkanmaalla (Te-toimisto & Ely-keskus) 7

8 Trendi vuoden 2008 jälkeen 8

9 Vaikeasti työllistettävän keskimääräinen profiili Pirkanmaalla tilastotietojen perusteella - Nk. Rakennetyöttömyys seuraa talouden rakenteen muutoksesta, joka ohjaa työn kysyntää uusille aloille. Työn tarjonta ei mukaudu kysynnän muutoksiin useinkaan riittävän nopeasti, mikä aiheuttaa työttömyyttä. Henkilö, joka on hyvin vaikeasti pitkään työttömänä ollut rakennetyötön, näyttäisi profiililtaan olevan seuraavanlainen: Ikä: vuotiaat, osuus 19 % (yli 50 -vuotiaat, osuus 43 % ja alle 29 -vuotiaat 19 %) Koulutus: keskiaste, osuus 46 % (alempi sekä ylempi korkeakouluaste että tutkijakoulutus 13 %) Ammatti: rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijä, osuus 20 % (Palvelu- ja myyntityöntekijät 15 % sekä ammatteihin luokittelematon työ 15 %) Sukupuoli: mies, osuus 57 % Suurin haaste työllistämisen kannalta näyttää tilastojen mukaan: henkilöt, joilla on olemassa olevaa työhistoriaa, keskiasteen koulutus ja ikää yli 50 -vuotta, mutta tulevasta työurasta ei ole varmuutta. (profiili on v syyskuun lopun tietojen perusteella laadittu) - Suomessa yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on 37 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista, kun väestöllisesti osuus on vain 20 %. 9 Lähde: Ely-keskus/ Juha Salminen

10 Työllistyminen on haastavaa, kun työttömyysjakso pitkittyy. Myönteistäkin kehitystä Tampereella pitkäaikaistyöttömyydessä aktiivisten työllistämistoimien myötä. Se poikkeaa valtavirrasta. Mm. kaupungin työllisyyspaketilla on ollut merkittävä vaikutus tähän v (Huomioitava on kuitenkin, että reilusti yli puolet vähennyksestä selittää Te-toimiston lyhytaikaisten työvoimakoulutusten ja valmennusten lisäys, mikä tuo liian rohkaisevaa kuvaa Tampereen pitkäaikaistyöttömyyden kehityksestä. Kehityssuunta on tässä kohdin kuitenkin oikea. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään 1 vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. - Jos lasketaan viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan tilastoissa edelliseen ryhmään kuuluvina yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Osuus on 20 %. Lähde: Te-toimisto/ Ely-keskus. 10

11 Työttömien aktivointiasteen kehitys myönteiseen suuntaan Tampereella, tilastokatsaus v Tampereella työttömien aktivointiaste noussut n. 3 %-yksikkö vuonna 2014 vrt. ed. vuoteen. Lähde TE-toimisto/ Hannu Antikainen

12 Tilastotietoa työttömien palveluista / koko maa: 12

13 Avoimet työpaikat ja työttömät ammattiryhmittäin Pirkanmaalla, Ely-tilastot: 13

14 Tampereen tunnelityömaa työllistäjänä Väliaikatieto, tilanne joulukuun 2014 lopussa : - Allianssilla töissä on 382. Perehdytettyjä on Henkilövahvuudesta 95 % on suomalaisia ja 5 % muita eurooppalaisia: tamperelaisten osuus on 28 % ja kun huomioidaan koko Pirkanmaa 54 %. 14

15 Tuloksia työllistämistoimista v Tampereella Toiminnalliset ja palvelusopimuksessa asetetut tavoitteet työllisyydenhoidossa saavutettiin hyvin: Kokonaisasiakasmäärä ja uusien asiakkaiden määrä tavoitteet on saavutettu ja osin ylittyneetkin. Asiakasmäärän kasvu vrt v tavoitteet oli yli 20 %. Kokonaisasiakasmäärä: 4.371, uudet asiakkaat (tavoite: 3.860, uudet 2390) *. Vaikuttavuus: on ollut hyvää ja 49 % asiakkaista on edennyt palveluyksikön palveluissa eteenpäin (tavoite väh. 40%). Kestävät ratkaisut: Palvelunsa päättäneistä asiakkaista koulutukseen ja töihin on edennyt 35 % (tavoite väh. 30%). Asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua on säännöllisesti arvioitu osana palveluprosessiin ja palvelun laatuun liittyvää kehittämistyötä. Asiakastyytyväisyys: 4,25/ 5,0 (erittäin hyvä). * Lisäksi kaupungin muu työllistämistoiminta: mm. laitoshoidon työllistämistoiminta, Sarka Oy, kesätyöpaikat ja työkokeilut. Valtuuston hyväksymä työllisyyspaketti toteutettiin, työllisyydenhoito mukana kaupungin strategioissa: Toimintavolyymin ja budjettinoston (työllisyyspaketti 3,4 M ) myötä nk. 500pv tmt-tukea saaneiden suuntaan on toiminnan painopistettä siirretty, tehty myös sote-yhteistyötä & eläkeselvittelyt, n asiakasta lisää aktivoinnin piiriin, panostuksella kokonaistaloudellista vaikutusta ja työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Työllisyyspaketti on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Aktivointiaste Tampereella on noussut n. 3 %-yksikköä vrt. vuosi Trendi v. 2014: Työttömyyden kasvu ja pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt. Työttömyys on yhä korkealla tasolla kaikilla kaupunkiseuduilla. 15

16 KAUPUNKISTRATEGIASSA koskien työllisyydenhoidolle asetettavia tavoitteita: Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet Mittareina: Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Työllisyydenhoito huomioidaan myös elinkeinopolitiikassa, kaavoituksessa, hyvinvointisuunnitelmassa ja asuntopolitiikassa: Tavoitteina mm. Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Tampereen ja kaupunkiseudun elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa, minkä lisäksi osaamista lisätään. Syrjäytymisen ehkäisyä edistetään. Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne. Huomioidaan esim. täydennyskaavoituksessa mm. pyrkimyksenä vähentää haitallista segregaatiokehitystä. 16

17 Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidosta kasvamassa, samalla myös kustannukset Trendi: Valtio siirtää vastuuta pitkäaikaistyöttömistä yhä enenevässä määrin kunnille. - Kuinka hyvin onnistutaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden tehostamisessa? Tarvitaan vaikuttavia työllistämistoimia: mm. osaamisen vahvistamista sekä uudenlaisia ja nykyistä tehokkaampia tapoja kohottaa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta ja työllistämistä. - Tärkeää olisi, että kunnat voisivat aidosti vaikuttaa maksuosuutensa omilla aktiivisilla toimenpiteillään. Entä tulevaisuudessa? Työllisyydenhoidon ydinkysymys on se, miten valtion ja kuntien välinen työnjako linjataan ja hoidetaan. - Suomessa kannattaisi selvittää kunnallisen työllisyydenhoidon toteuttamismallin käyttöönottoa. Esimerkkejä toimivista järjestelmistä on (esim. Tanskan ja Hollannin mallit) ja kunnan vastuuta lisäävä kehityssuunta on todellisuutta. - Nykyinen malli, jossa vastuu ja valta jakautuu valtion ja kuntakentän kesken, ei toimi kaikilta osin hyvin, koska vastuu ja valta eivät ole aina samoissa käsissä. - Viime kädessä vastuu työttömistä kuntalaisista ja heidän palveluistaan on kunnalla, mutta mahdollisuudet vaikuttaa työttömän saamiin palveluihin ovat rajalliset ja ajoittuvat aikaan, jolloin työttömyys on jo ehtinyt pitkittyä. Kuntien keskeisenä intressinä on myös huolehtia alueensa elinvoimasta. Työllisyydenhoito on siinä yksi merkittävä tekijä ja yhteys aidoille työmarkkinoille avainasemassa onnistumisessa. 17

18 Uusiakin avauksia tarvitaan hyväksi havaittujen keinojen lisäksi Tampereen kuntakokeilussa ja työllisyydenhoidossa on kehittämistyön alla ja toteutuksessa mm.: Tuella palkattujen siirtäminen yrityksiin (Täsmä-palvelu). Useammin pysyvä työllistyminen kuin perinteissä palkkatukityöllistämisessä, sisältää valmennustuen työttömälle ja yhteistyöyritykselle. Vaikuttavuusmittariston kehittäminen (Kuntaliitto). Välityömarkkinoiden ja 3. sektorin yhteistyön kehittäminen: mm. toimijakartta ja sen hyödyntäminen. Alkuarviointipalvelu (Kunta & TE-toimisto-yhteistyönä), jossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa löydetään oikea palvelu asiakkaalle. Työhönvalmennuksen kehittäminen työnantajayhteistyö Työ- ja toimintakyvyn arviointi eläkeselvittelyt osana työllisyyspakettia. Palvelusetelin kehittäminen. Yrittäjät ovat palveluntuottajia. (Yhteistyötä tehdään ideaa kehittäneen Kuopion kanssa). Yrittäjyys osana työhönvalmennusta. 18