OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA. Toimintakertomus tilikaudelta

Transkriptio

1 OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Toimintakertomus tilikaudelta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 3 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot Jäsenet 4 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA Maksetut etuudet Työttömyyspäivärahat Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta Hylätyt päivärahahakemukset Hylkäys- ja lakkautuspäätökset Rangaistuskarenssit Vuorottelukorvaukset Koulutustuki Koulutuspäiväraha Muutoksenhaku Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Vakuutusoikeus TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus Jäsenmaksut Tasoitusrahasto Sijoitustoiminta Tilinpäätös HALLINTO 5.1 Kassan kokous Kassan hallitus Tilintarkastajat Kassan toimisto ja henkilökunta Henkilöstökoulutus Ulkopuoliset palvelut TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT 6.1 Kassan sääntöjen muuttaminen Kassatarkastus Sisäisen valvonnan järjestäminen ja toiminnan riskien kartoittaminen ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö EU-säädöstyöryhmä Työttömyyskassojen tukikassa Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunta Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto Tiedotus TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä Opettajien Työttömyyskassa 21

3 3 1. YLEISTÄ Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuositason keskimääräinen työllisyysaste, vuotiaiden työllisten määrä samanikäisestä väestöryhmästä, säilyi lähes ennallaan vuoteen 2007 verrattuna ollen 69,5 %. Työllisten lukumäärä oli henkilöä. Työttömyys aleni edelliseen vuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli vuonna 2008 keskimäärin henkilöä ( vuonna 2007). Työttömien osuus työvoimasta oli 6,4 %, kun se vuonna 2007 oli 6,9 %. Vuonna 2008, keskimäärin kuukauden lopussa, työnvälityksessä työttömiä työnhakijoita oli puolestaan noin henkilöä, 7,6 % työvoimasta. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli keskimäärin henkilöä, eli noin henkeä vähemmän kuin vuonna Työttömyyseläkkeellä puolestaan oli henkilöä. Kaikkiaan keskimääräinen työnhakijamäärä vuonna 2008 oli henkilöä. Kun avoimien työpaikkojen määrä työnvälityksessä (keskimäärin kuukauden lopussa) oli , yhtä avointa työpaikkaa kohti oli 9 työnhakijaa. Vaikka työttömyys näiden lukujen valossa alenikin vuonna 2008 verrattuna edelliseen toimintavuoteen, on huomioitava, että joulukuun 2008 lopussa työvoimatoimistoissa oli työnhakijaa (6,8 %) enemmän kuin joulukuun 2007 lopussa, ja avoimien työpaikkojen määrä oli puolestaan laskenut 22,5 % ollen avointa työpaikkaa vuoden 2008 joulukuun lopussa. Kun trendi vuoden viimeiseen neljännekseen saakka oli se, että kuukausitasolla työttömien työnhakijoiden määrä on ollut laskeva, luku kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla. Suomessa oli toimintavuoden lopussa 34 palkansaajakassaa ja 2 yrittäjäkassaa. Kassoissa oli jäseniä yhteensä 1,98 miljoonaa. Työttömyyskassat maksoivat vuonna 2008 ansioon suhteutettuja etuuksia yhteensä 1,44 miljardia euroa. Etuuksien saajia oli henkilöä. Kassat maksoivat ansiopäivärahaa 1,16 miljardia euroa yhteensä jäsenelle. Keskimääräinen ansiopäiväraha oli 49,80 euroa ja maksukausi 103 päivää. Työttömyyskassat maksoivat vuorottelukorvausta vuorotteluvapaan ajalta yhteensä 102,5 miljoonaa euroa jäsenelle. Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 44,91 euroa päivässä ja maksukausi 102 päivää.

4 Työvoimatoimiston järjestämään työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistui kassojen jäsentä. Työttömyyskassat maksoivat koulutustukietuuksia yhteensä 167 miljoonaa euroa. Keskimääräinen tuki oli 64,86 euroa päivässä ja maksukausi 88 päivää. Työttömien omaehtoisen opiskelun ajalta työttömyyskassat maksoivat koulutuspäivärahaa jäsenelle yhteensä 18 miljoonaa euroa. Keskimääräinen koulutuspäiväraha oli 55,02 euroa ja maksukausi 136 päivää. Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 2008 työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea yhteensä 761,74 miljoonaa euroa. Peruspäivärahaa sai kaikkiaan henkilöä ja työmarkkinatukea henkilöä KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot 2.2 Jäsenet Sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain 1 luvun 8 :ssä tarkoitettu palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka - toimii opetus- ja kasvatusalalla opettajan tai siihen verrattavassa työssä tai - toimii opetus- ja sivistystoimen asiantuntijatehtävissä tai - on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon tai alan vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon tai - on hyväksytty suorittamaan psykologian maisterin tutkintoa ja työskentelee psykologin ammattiin valmentavassa tai siihen rinnastettavassa palkkatyössä tai - toimii opetus- tutkimus- tai niitä tukevissa tehtävissä yliopistossa, korkeakoulussa, Suomen Akatemiassa tai tutkimuslaitoksessa tai - suorittaa edellä mainittujen alojen edunvalvontatyötä. Opettajien Työttömyyskassan jäsenmäärä oli ja jäseniä oli Jäsenmäärä kasvoi kertomusvuoden aikana henkilöllä eli 2,54 %:lla. Seuraavassa jäsenet järjestöittäin. OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI Opettajien ammattiyhdistyspiirit Finlands Svenska Lärarförbund FSL Lastentarhanopettajaliitto LTOL OAJ:n Ammatilliset opettajat Ammatillisten oppilaitosten opettajat AOO Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO Suomen Kauppaopettajat SKO 3 313

5 5 Suomen musiikinopettajien liitto SMOL Aikuisopettajien liitto AKOL Teknillisten oppilaitosten opettajainliitto TOOL Luonnonvara-alojen opettajat LUOVA 911 Liike- ja eritysalojen opettajat LEO 751 Kuurojen ja sokeain opettajain liitto KSOL 175 Yliopistonlehtorien liitto YLL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 902 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat, Opsia ry 50 OAJ ja sen valtakunnalliset jäsenyhdistykset yhteensä Tieteentekijöiden liitto TTL Suomen Psykologiliitto Professoriliitto Ammatilliset Rehtorit 204 Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV 119 Yhteensä sekä ammattiliittoihin kuulumattomia jäseniä OAJ:n henkilökuntayhdistyksen Henky ry:n jäseniä 81 Kaikki kassan jäsenet yhteensä

6 6 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA Maksetut etuudet Opettajien Työttömyyskassa maksoi vuonna 2008 neljää eri etuutta: työttömyyspäivärahaa, koulutuspäivärahaa, vuorottelukorvausta ja koulutustukea. Etuuden maksamisesta säädettiin seuraavissa laeissa: työttömyysturvalaki, vuorotteluvapaalaki ja laki julkisesta työvoimapalvelusta. Etuuksia maksettiin yhteensä 55 miljoonaa euroa. Työttömyyspäivärahan saajista 80,6 % oli naisia. Kassan koko jäsenistöstä 73,5 % on naisia. Alla on yhteenveto maksetuista etuuksista sekä vertailu edelliseen vuoteen Muutos % Työttömyyspäiväraha Euroa ,1 Etuuspäivää ,1 Henkilöä ,8 Vuorottelukorvaus Euroa ,3 Etuuspäivää ,3 Henkilöä ,0 Koulutustuki Euroa ,9 Etuuspäivää ,9 Henkilöä ,7 Koulutuspäiväraha Euroa ,3 Etuuspäivää ,3 Henkilöä ,2 Etuudet yhteensä Euroa ,9 Etuuspäivää ,9 Henkilöä * ,6 * Sama henkilö voi olla useammassa eri ryhmässä

7 7 3.2 Työttömyyspäivärahat Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen eli 24,51 euroa vuonna Ansio-osa on 45/20 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Korotettu ansio-osa on 55/32,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Työllistymisohjelmalisän perusteella maksettavassa ansiopäivärahassa ansio-osa on 65/37,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Lapsikorotus vuonna 2008 oli 4,64 euroa yhdestä, 6,82 euroa kahdesta ja 8,79 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta/päivä. Kassan maksaman ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan suuruus oli keskimäärin 52,92 euroa (51,33 euroa vuonna 2007). Keskimääräinen päivärahan määrittämisessä käytetty kuukausiansio oli 2.223,72 euroa (2 112 euroa vuonna 2007). Sen perusteella määräytyvä täysi päiväraha ilman lapsikorotusta olisi ollut 59,82 euroa (55,20 euroa vuonna 2007). Yksi huollettava oli 19 %:lla, kaksi 21 %:lla ja useampi lapsi 11 %:lla työttömyyspäivärahaa saaneilla. Vuonna 2008 kassan maksamaa ansiopäivärahaa saavien henkilöiden määrä kasvoi 2,8 %:ia ja maksettujen eurojen määrä 3,1 %:ia vuoteen 2007 verrattuna. Maksettujen päivien määrä lisääntyi kuitenkin vain 0,1 %:ia. Kasvun painottuminen henkilöihin ja euroihin viittaa siihen, että keskimääräinen maksukausi lyheni hieman vuoteen 2007 verrattuna. Toisaalta eurojen hieman saajamäärää suurempi kasvu liittyy siihen, että ansiopäivärahan taso on palkkatason ja peruspäivärahan korotuksen vuoksi noussut edellisvuoteen verrattuna. Työttömyyspäivärahan normaali enimmäisaika 500 päivää täyttyi 223 jäsenen kohdalla. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 274. Lisäpäivillä eli niin sanotussa työttömyyseläkeputkessa oli vuonna 2008 yhteensä 245 henkilöä. Lomautusajalta maksettiin päivärahaa yhteensä euroa 434 henkilölle. Täyttä päivärahaa maksettiin vuoden aikana yhteensä henkilölle ja soviteltuja päivärahoja henkilölle. Päivärahan saajia oli yhteensä henkilöä. Samoille henkilöille maksettiin vuoden aikana useammanlaista työttömyyspäivärahaa; kukin henkilö on tilastoitu sen mukaan, mitä hänelle viimeksi maksettiin. Yleisimmät syyt sovitellun päivärahan maksamiselle olivat satunnainen kokoaikatyö ja osa-aikatyö. Korotettua ansio-osaa maksettiin 36 henkilölle. Muutosturvaan kuuluvan työllistymisohjelman perusteella maksettiin työllistymisohjelmalisää 216 henkilölle. Opetusalan työttömyys on joka vuosi ollut suurimmillaan kesäkuukausien aikana, koska määräaikaiset opettajat palkataan pääosin siten, että työsuhde on voimassa vain oppilaitoksen opetuskauden ajan. Myös lastentarhanopettajille tehdään usein määräaikaiset työsopimukset siten, että edellinen

8 työsopimus päättyy päiväkotien lomakeskeytyksen alkaessa ja uusi työsopimus alkaa vasta lomakeskeytyksen päätyttyä. Tämä näkyy osaltaan myös maksuja saaneille henkilöille kertyneiden 500 päivän enimmäisaikalaskurin päivien lukumäärässä. Noin 48 prosentille vuonna 2008 työttömyyspäivärahaa saaneista maksettiin päivärahaa alle 60 päivältä. Noin 68 prosentilla maksuja saaneista oli 500 päivän laskuriin kertynyt vuoden loppuun mennessä alle 130 päivää. Vuonna 2008 päivärahansaajien määrä vaihteli kuukausittain ja välillä. Sekä päivärahan maksaminen neljän kalenteriviikon tai kuukauden erissä jälkikäteen että käsittelyaika vaikuttavat siihen, että työttömyys tilastoituu maksatukseksi viiveellä. Tästä syystä kesäkuukausien suurempi työttömyys näkyy saajien lukumäärän kasvuna vasta heinä-syyskuussa. Seuraavasta taulukosta näkyy työttömyyspäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä kuukausittain vuonna Työttömyyspäivärahan saajat kuukausittain

9 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta Työttömyyspäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä vaihtelee järjestökohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on todettu saajien lukumäärä järjestöittäin sekä saajien osuus järjestön vuoden alun jäsenmäärästä. Työttömien osuuden alapuolella on vertailukohtana vastaava luku vuodelta OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ YSI LTOL FSL SKO TOOL SMOL YLL AKOL Saajat Jäsenmäärä Osuus ,5 % 5,8 % 6,6 % 5,6 % 2,3 % 8,7 % 5,4 % 16,9 % jäsenistä ,0 % 6,7 % 6,0 % 6,3 % 2,5 % 8,2 % 5,6 % 17,4 % OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ Opsia OAJ/ AOO LEO LUOVA STO KSOL SOOL YHT Saajat Jäsenmäärä Osuus ,9 % 4,1 % 3,4 % 2,3 % 5,7 % 7,3 % 0,0 % 8,0 % jäsenistä ,7 % 3,3 % 3,7 % 2,7 % 5,3 % 5,0 % 0,0 % 7,8 % AMM. YKS. Henky Kaikki TTL PSYK. PROF. VSV REHT. JÄS ry. YHT. Saajat Jäsenmäärä Osuus ,6 % 4,4 % 1,2 % 2,5 % 1,5 % 12,4 % 0,0% 8,0 % jäsenistä ,0 % 4,1 % 0,6 % 1,5 % 2,5 % 11,9 % 0,0% 7,8 %

10 Hylätyt päivärahahakemukset Hylkäys- ja lakkautuspäätökset Työttömyysturvalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä tehtiin yhteensä Niistä perustui työvoimatoimiston tai -toimikunnan lausuntoon. Ei ole työnhakijana 879 Ei hae kokoaikatyötä 9 Ei ole työtön työvoimatoimiston lausunto 292 Estynyt olemasta työmarkkinoilla 136 Ei työmarkkinoilla kuutta viikkoa 6 kuukauden aikana 5 Työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään 28 Päätoiminen opiskelija 99 Ei ole työmarkkinoiden käytettävissä 4 Työnhaku lakkautettu kokoaikaisen työllistymisen vuoksi 139 Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha 209 Työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki tai muun lain mukainen työkyvyttömyyden perusteella maksettava etuus 68 Sairauspäivärahaa maksettu enimmäisaika, työkyvyttömyyseläkehakemus ei vireillä 2 Sairauspäivärahaa maksettu enimmäisaika, ei selvitystä työkyvyn mukaisesta työstä 1 Ei työttömyysetuuden saajana työkyvyttömäksi tullessaan 13 Päiväraha, muu lakisääteinen korvaus tai sairausajan palkka sairausvakuutuslain omavastuuajalta 2 Vanhuuseläke 4 Äitiysraha 31 Isyysraha 9 Vanhempainraha 9 Erityishoitoraha 1 Koulutustuki 16 Koulutuspäiväraha 4 Kuntoutusraha tai ansionmenetyskorvaus kuntoutuksen perusteella 49 Irtisanomisajan palkka tai sitä vastaava korvaus 3 Vuosiloma-ajan palkka 9 Muu työnantajalta saatu taloudellinen etuus 2 Lomakorvauksen jaksotus Omavastuuaika ei ole täyttynyt 193 Työtön vain omavastuuajan 41 Hakemus myöhästynyt 80 Hakija ei ole antanut pyydettyjä tietoja 112

11 11 Vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön 584 Lyhennetty työaika, ei kysymys lain tarkoittamasta lomautuksesta eikä osa-aikaistamisesta 1 Työaika sovittelujaksolla ylittää 75 % 781 Työtulo soviteltu, ei maksettavaa Työtulo soviteltu ja lakisääteinen etuus, ei maksettavaa 34 Yritystoiminnan työtulo soviteltu, ei maksettavaa - 90 %:n sääntö 3 Yritystoiminnan työtulo soviteltu ja lakisääteinen etuus, ei maksettavaa - 90 %:n sääntö 2 Ei maksettavaa, määrä alle 50 % peruspäivärahasta 59 Korvauspäivien lukumäärä työ-, korvaus- ja omavastuupäiviä yhteensä enintään viisi viikossa 3 Ei jäsen 13 Ei jäsen 10 kuukautta 51 Työssäoloehto ei ole täyttynyt 93 Poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta 12 Ei ole täyttänyt palkansaajan työssäoloehtoa 500 päivän enimmäisajan jälkeen 4 Yrittäjänä yli 18 kuukautta 2 Muusta valtiosta muuttanut, ei neljän viikon työssäoloa Suomessa päivän enimmäisaika täyttynyt 223 Lisäpäivät ja 60 vuoden ikä päivän enimmäisaika täyttynyt yli 60-vuotiaalla vuoden täyttäminen 3 Korotettu ansio-osa, maksettu enimmäisaika 150 päivää 14 Työllistymisohjelmalisää ei makseta, koska oikeus lisäpäiviin 1 Työllistymisohjelmalisä - työnhakuun liittyvä valmennus tai työkokeilu päättynyt 1 Työllistymisohjelmalisä, maksettu enimmäisaika 185 päivää 1 Työllistymisohjelmalisä, maksettu omatoimisen työnhaun ajalta enimmäisaika 20 päivää 171 Työllistymisohjelmalisä - ei laadittu työllistymisohjelmaa 3 Työllistymisohjelmalisä - ei menettänyt työtään taloudellisista ja tuotannollisista syistä 3 Työllistymisohjelmalisä - määräaikaisen työntekijän työhistoria ei täyty 7 Hylkäys tai lakkautus, muu syy 263 Yhteensä 9 763

12 Rangaistuskarenssit Kieltäytynyt enintään 5 päivää kestävästä työstä tai oma menettely estänyt työsuhteen syntymisen 1 Kieltäytynyt yli 5 päivää kestävästä työstä tai oma menettely estänyt työsuhteen syntymisen 23 Kieltäytynyt koulutuksesta tai oma menettely estänyt koulutukseen valitsemisen 7 Eronnut työstä tai itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen (yli 5 päivää) 108 Eronnut tai erotettu koulutuksesta 2 Kieltäytynyt työnhakusuunnitelman laatimisesta tai työllistymisohjelman tarkistamisesta 7 Laiminlyönyt työnhakusuunnitelman tai työllistymisohjelman toteuttamisen 2 Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen 1 Yhteensä 151 Kielteiset päätökset yhteensä Vuorottelukorvaukset 3.5 Koulutustuki Työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvausta jäsenilleen, jotka ovat tehneet työnantajansa kanssa sopimuksen vuorotteluvapaasta. Vuorotteluvapaa voidaan pitää useassa jaksossa ottaen huomioon, että kunkin jakson minimipituus on 90 päivää ja vuorotteluvapaan enimmäiskesto on 359 päivää. Keskimääräinen vuorottelukorvauksen määrittämisessä käytetty kuukausiansio oli 2.911,41 euroa (2 780,00 euroa vuonna 2007). Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 48,72 euroa/päivä; 1 047,48 euroa/kk (47,02 euroa/päivä ja 1010,93 euroa/kk vuonna 2007). Vuorottelukorvauksen saajista 51 prosentilla oli työhistoriaa yli 25 vuotta ja näin oikeus korkeampaan vuorottelukorvaukseen (80 % ansiopäivärahasta). Maksettujen eurojen määrä kasvoi 14,3 %:ia, etuuspäivien määrä 10,3 %:ia ja saajien määrä 9,0 %:ia vuoteen 2007 verrattuna. Vuorottelukorvausmenon kasvun voidaan arvioida johtuvan suurelta osin siitä, että vuorotteluvapaalaki on edelleen määräaikainen. Näin ollen henkilöt, jotka ovat vapaata harkinneet, ovat määräaikaisuuden vuoksi myös ryhtyneet käytännön toimiin vapaata käyttääkseen. Työvoimatoimisto voi ohjata työttömän työnhakijan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Työttömyyskassat maksavat aikuiskoulutuksessa oleville

13 jäsenilleen koulutustukea sekä ylläpitokorvauksia. Täysimääräinen koulutustuki määräytyy samoin perustein kuin ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha. Keskimääräinen koulutustuen määrittämisessä käytetty kuukausipalkka oli 2.179,91 euroa (2 102,56 euroa vuonna 2007). Keskimääräinen koulutustuki oli 61,23 euroa/päivä; 1.316,45 euroa/kk (58,12 euroa/päivä ja 1 249,58 euroa/kk vuonna 2007). 3.6 Koulutuspäiväraha 3.7 Muutoksenhaku Koulutuspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivää työttömälle, joka on aloittanut työttömyysturvalaissa mainitun koulutuksen. Tällaista koulutusta ovat esim. opettajan kelpoisuuteen johtavat pedagogiset opinnot tai keskenjääneiden korkeakouluopintojen saattaminen päätökseen. Koulutuspäivärahan myöntäminen edellyttää vähintään 10 vuoden työhistoriaa sekä sitä, että henkilölle on ennen koulutuksen aloittamista maksettu työttömyyspäivärahaa vähintään 65 päivältä. Työttömyys- ja koulutuspäivärahaa voidaan maksaa yhteensä enintään 565 päivältä. Koulutukseen hakeudutaan omaaloitteisesti ja pääsyvaatimukset ovat samat kuin muillakin pyrkijöillä. Koulutuspäiväraha määräytyy samoin perustein kuin ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha. Keskimääräinen koulutuspäivärahan määrittämisessä käytetty kuukausiansio oli 2.220,90 euroa (2 099,26 euroa vuonna 2007). Keskimääräinen koulutuspäiväraha oli 57,47 euroa/päivä; 1.235,61 euroa/kk (54,99 euroa/päivä ja 1 182,29 euroa/kk vuonna 2007) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Vuonna 2008 annettiin kaikista etuuslajeista yhteensä päätöstä. Näistä työttömyysturvaa koskevia myönteisiä päätöksiä oli yhteensä ja kielteisiä Vuorottelukorvausta koskevia päätöksiä annettiin yhteensä Koulutustukea koskevia päätöksiä annettiin yhteensä 512 ja koulutuspäivärahaa koskevia päätöksiä yhteensä 318. Takaisinperintäpäätöksiä annettiin 748. Päätöksistä tehtiin vuonna 2008 yhteensä 210 valitusta, eli 20 valitusta enemmän kuin vuonna Oikaisupäätöksiä valitusten johdosta annettiin 59 kpl. Oikaisupäätöksistä 8 koski tilanteita, joissa valituksenalainen päätös oli jouduttu antamaan, koska hakija ei ollut antanut asiansa ratkaisemiseksi tarpeellisia tietoja ennen kuin vasta valituksen yhteydessä. Työvoimapoliittisen lausunnon muuttaminen myönteiseksi valitusvaiheessa oli perusteena oikaisupäätökselle 16 tapauksessa. Kolmen valituksen käsittely päättyi valittajan peruutettua valituksensa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan lähetettiin seuraavat valitukset aiheittain: 13

14 14 Työvoimapoliittiset asiat Aihe kpl Kieltäytynyt/eronnut työstä/koulutuksesta/toimenpiteestä 31 Ei työtön/ei työnhakijana 27 Päätoiminen opiskelija 24 (joista jatko- tai pätevöitymisopintoja 7) Työllistyy yrityksessä/omassa työssä 12 (joista apurahaan liittyviä tapauksia 6) Ei työmarkkinoiden käytettävissä tai ulkomaanmatka 4 Yhteensä 98 Sosiaalipoliittiset asiat Aihe kpl Vakuutusoikeus Sovittelu/jaksottaminen 13 Etuuden perusteena oleva palkka/etuuden suuruus 10 Työssäoloehto 8 Omavastuuaika 4 Takaisinperintä 4 Vuorottelukorvauksen erityiset edellytykset 3 Työllistymisohjelmalisä, korotettu ansio-osa 2 Jäsenyys, alku ja päättyminen 2 Muut 4 Yhteensä 50 Kaikki yhteensä 148 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli toimintavuoden aikana yhteensä 144 kassan jäsenen valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin päätös saapunut Opettajien Työttömyyskassaan). Valituksista hylättiin 101 (70 %), valitus hyväksyttiin osittain tai kokonaan 30 tapauksessa (21 %) ja prosessuaalinen päätös (tutkimatta jättäminen, asian raukeaminen tai muu vastaava päätös) tehtiin 13 tapauksessa (9 %). Valitusten käsittelyaika työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa oli keskimäärin 6 kuukautta. Vuoden 2008 aikana vakuutusoikeuteen valitettiin 27 työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä (tilastoitu sen mukaan, milloin valitus saapunut Opettajien Työttömyyskassaan). Valituksista 26 lähetettiin vakuutusoikeuden ratkaistavaksi, ja yhdessä valitusasiassa työttömyyskassa teki oikaisupäätöksen uuden selvityksen johdosta. Näistä valituksista 26 tapauksessa jäsen valitti työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä. Yhdessä valittajana oli työttömyysturva-asiamies, joka haki muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan tekemään jäsenelle myönteiseen päätökseen työvoimapoliittisessa asiassa (opiskelu).

15 15 Aiheet olivat seuraavat: Päätoiminen opiskelija 8 Työllistyy yritystoiminnassa 4 Muu työvoimapoliittinen asia 4 Poistoa koskeva päätös 4 Takaisinperintä 2 Sovittelu 1 Työssäoloehto 1 Muut 2 Yhteensä 26 Vakuutusoikeus käsitteli toimintavuonna 23 valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin päätös saapunut Opettajien Työttömyyskassaan). Näistä päätöksistä 20 (87 %) oli hylkääviä ja 3 tapauksessa (13 %) työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja joko palautettiin uudelleen käsiteltäväksi (eli jäsenen valitus hyväksyttiin) kumottiin ja jätettiin Opettajien Työttömyyskassan päätöksen varaan (työttömyyskassan valitus muutoksenhakulautakunnan päätöksestä hyväksyttiin). Valitusten käsittely vakuutusoikeudessa kesti neljää annettua päätöstä lukuun ottamatta yli 12 kuukautta. Näistä neljästä päätöksestä kolme annettiin ns. poistoasiassa. 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus Työttömyysturvan rahoitukseen ei tullut merkittäviä muutoksia vuonna Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan suhteellisen osuuden työttömyyspäivärahoista, vuorottelukorvauksista ja koulutuspäivärahoista. Kassan oma osuus etuusmenoista on 5,5 %. Loput etuusmenoista rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) varoista. Lomautuksen perusteella maksetut päivärahat sekä lisäpäivien päivärahat rahoitetaan siten, että TVR vastaa 94,5 %:sta ja kassa 5,5 %:sta. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutustuen ansio-osaan saadaan TVR:n osuutena 94,5 %.TVR:n osuus lapsikorotuksista on 100 %. Koulutustuen perusosaan ja ylläpitokorvaukseen saadaan työministeriön myöntämänä 100 %:n valtionosuus. Kassan kustannettavaksi jää siten 5,5 % ansio-osista. Hallintokuluihin saadaan sekä valtion että TVR:n osuutena peruspäivärahaa (24,51 euroa vuonna 2008) vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti sekä 0,35 % niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista, lomautusajalta maksetuista päivärahoista, opintososiaalisista etuuksista, vuorottelukorvauksista ja koulutuspäivärahoista, joihin suoritetaan valtionosuus. Lisäksi kassoille maksetaan hallintokulukorvauksena 2 euroa jokaisesta valituskelpoista myönteistä ja kielteistä ansiopäiväraha-, koulutuspäiväraha- ja ansiotukipäätöksestä. Opettajien Työttömyyskassa sai vuodelta 2008 valtion ja TVR:n osuutena hallintokuluihin ,22 euroa mikä on 20,96 % kertomusvuonna toteutuneista hallintokuluista.

16 Jäsenmaksut 4.3 Tasoitusrahasto 4.4 Sijoitustoiminta 4.5 Tilinpäätös Työttömyyskassan jäsenmaksu on Vakuutusvalvontaviraston ( lukien Finanssivalvonta) vahvistama euromääräinen kuukausijäsenmaksu. Vuonna 2008 jäsenmaksun suuruus oli jäsentä kohti 4,50 euroa/kk (yhteensä 54,00 euroa/vuosi), eli sama kuin vuonna Järjestöt perivät työttömyyskassan jäsenmaksun jäseneltä yhdistyksen jäsenmaksuperinnän yhteydessä ja työttömyyskassan jäsenmaksuosuus tilitetään Opettajien Työttömyyskassalle. Järjestöihin kuulumattomat jäsenet suorittavat itse jäsenmaksun suoraan kassalle. Työttömyyskassalain 20 mukaan työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärän vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto. Tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon. Tilikauden alijäämä katetaan vastaavasti tasoitusrahastosta työttömyyskassalain 22 mukaisesti. Kassa voi omilla päätöksillään kerätä tai purkaa tasoitusrahastoa ja siten tasata suhdannevaihteluista johtuvia jäsenmaksutason muutoksia. Tasoitusrahaston vähimmäismäärä on 100 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Tasoitusrahaston enimmäismäärä on 400 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan tasoitusrahaston suhdetta enimmäis- ja vähimmäismääriin tarkastellaan vahvistettaessa seuraavan vuoden jäsenmaksua. Vuoden 2008 omalla vastuulla olevilla etuusmenoilla ja hallintokuluilla laskettuna Opettajien Työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäismäärä olisi 4,88 milj. euroa ja enimmäismäärä vastaavasti 19,52 milj. euroa. Kassan tasoitusrahasto on vuoden 2008 tulos huomioiden ,96 euroa, mikä on 161 % omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan kokous vahvisti työttömyyskassan sijoitussuunnitelman Sijoitussuunnitelmassa pääoman turvaavuus on asetettu etusijalle tuottoodotuksiin nähden. Sijoitustoiminnan tuotot vuonna 2008 olivat rahastosijoitusten arvonalennukset huomioiden yhteensä ,62 euroa. Toimintavuoden tilinpäätös osoittaa ,40 euron ylijäämää. Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon työttömyyskassalain 20 :n mukaisesti. Yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot ilmenevät liitteenä olevasta tuloslaskelmasta ja taseesta.

17 17 5. HALLINTO 5.1. Kassan kokous 5.2 Kassan hallitus 5.3 Tilintarkastajat Kassan varsinainen kokous pidettiin kassan toimistossa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 12 :n mukaiset asiat sekä kassan sääntöjen muuttaminen. Kokouksessa oli läsnä 12 kassan jäsentä. Kassan varsinaisessa kokouksessa valittiin hallituksen jäsenet neljän erovuorossa olleen sijalle. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Tapani Kaakkuriniemi TTL Tero Karjalainen TTL Paula Kohtanen OAJ/LTOL Sirpa Honkanen OAJ/LTOL Pekka Koskinen OAJ/YSI Simo Kekki OAJ Merja Lehtonen OAJ/YSI Anne Lehtinen OAJ/YSI Eva-Liisa Nilsson OAJ/YSI Liisa Rautio OAJ/YSI Eija Pajari OAJ/YSI Helena Salminen OAJ/YSI Jouko Paljakka OAJ/OAO Ahti Räsänen OAJ/OAO Pauli Ronkainen OAJ/OAO Sauli Jaara OAJ/OAO Perttu Salmi OAJ/YSI Bjarne Dahlman OAJ/FSL Kassan varsinaisessa kokouksessa toukokuussa 2009 ovat erovuorossa seuraavat viisi hallituksen jäsentä varajäsenineen: Tapani Kaakkuriniemi, Pekka Koskinen, Eva-Liisa Nilsson, Jouko Paljakka ja Perttu Salmi. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Pekka Koskisen Jurvasta ja varapuheenjohtajaksi Eija Pajarin Porvoosta. Hallitus nimesi myös työvaliokunnan, jossa toimivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kassanjohtaja. Hallituksen sihteerinä on toiminut kassanjohtaja Stina Lundström. Kassan hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana kuusi kertaa ja työvaliokunta kaksi kertaa. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Harri Pärssinen ja KHT Pasi Hirvonen. Varatilintarkastajina ovat toimineet KHT Tiina Lind sekä KHT Johanna Winqvist-Ilkka. 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta Työttömyyskassa on toiminut Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiöltä Eteralta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Pasilankatu 4 B, Helsinki. Kassan henkilökunta vuonna 2008: Stina Lundström, kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti, lakimies, kassanjohtajan sijainen Juha Toivonen, asiakaspalvelupäällikkö ja atk-pääkäyttäjä Tuija Häkkinen, kassanhoitaja lähtien

18 18 Irma Karlsson, kassanhoitaja, eläkkeelle Annikki Lyytikäinen, sihteeri Terhi Pellikka, atk-tallentaja (työvapaalla lähtien) Irma Pirttisalo, toimistovirkailija, yksilöjäsenasiat Janne Sinivuori, atk-tallentaja (sijaisuus ) Leena Anttonen, etuuskäsittelijä Kati Forsman, etuuskäsittelijä (sijaisuus ) Helen Hanslin, etuuskäsittelijä, asiakaspalvelu Juha-Pekka Heikkinen, etuuskäsittelijä, takaisinperintä- sekä väärinkäytös- ja vilppiasiat Kim Holmberg, etuuskäsittelijä Maarit Holmström, etuuskäsittelijä, koulutustuet ja vuorottelukorvaukset Marja Hurme, etuuskäsittelijä (työvapaalla ) Ritva Jakobsson, etuuskäsittelijä, EU-asiat Annamari Kekkonen, etuuskäsittelijä Katja Laaksonen, etuuskäsittelijä, takaisinperintä- sekä väärinkäytös- ja vilppiasiat lähtien Helena Maaranen, etuuskäsittelijä, vuorottelukorvaukset Sirpa Maijanen, etuuskäsittelijä Ayalnesh Ruotsalainen, etuuskäsittelijä (sijaisuus ) Juhani Räsänen, etuuskäsittelijä, atk-pääkäyttäjä, kouluttaja Tuula Songer, etuuskäsittelijä (sijaisuus ) Sinikka Sundberg, etuuskäsittelijä (sijaisuus sekä määräaikainen työsuhde ) Marja Tikka, etuuskäsittelijä Anne Turunen, etuuskäsittelijä (työvapaalla ) Etuuskäsittelijöinä määräaikaisissa työsuhteissa kesäkuukausina työskentelivät oikeustieteen ylioppilaat Meri Bergström, Totti Brunila, Hanna Kivipensas, Heidi Pätäri ja Sari Uusi-Rauva. Atk-tallentajan kesäsijaisena työskenteli oik. yo. Saila Löfström Henkilöstökoulutus Kassan henkilökunta on osallistunut Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sekä muiden yhteistyötahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi kassassa on järjestetty sisäistä koulutusta. Uusien toimihenkilöiden sekä kesäsijaisten koulutus on järjestetty erillisen perehdytysohjelman mukaisesti Ulkopuoliset palvelut Atk-asiantuntija- ja tukipalvelut on ostettu ulkopuoliselta palvelun tuottajalta, Koodata Oy:ltä. Kirjanpito ja palkkalaskenta on hoidettu Ay-Tilipalvelussa. Siivouspalvelut on ostettu ISS Palvelut Oy:ltä ja jätepaperipalvelut Lassila & Tikanoja Oyj:ltä.

19 19 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT 6.1 Kassan sääntöjen muuttaminen 6.2 Kassatarkastus Työttömyyskassan sääntöjä muutettiin kassan kokouksessa siten, että kassanjohtaja on valtuutettu aiempaa laajemmassa määrin antamaan päätökset jäsenyysasioissa. Muutoksella on haluttu turvata jäsenhakemusten kohtuullinen ja hallituksen kokousten aikataulusta riippumaton käsittelyaika. Lisäksi sääntömuutoksilla toteutettiin tilintarkastajia koskevan lainsäädännön muutoksista johtuvat muutokset. Sääntöihin tehtiin myös eräitä muita vähäisempiä muuttuneesta lainsäädännöstä johtuneita täsmennyksiä. Vakuutusvalvontaviraston työttömyysturvayksikön tarkastusryhmä tarkastaa työttömyyskassojen toimintaa ja soveltamiskäytäntöä. Vakuutusvalvontavirasto aloitti vuonna 2008 työttömyyskassoissa tarkastuskierroksen, jonka aiheena on menettelytapavalvonta. Kassassa tarkastuskäynti tehtiin Etukäteiskysymysten ja tarkastuskäynnin sekä tarkastuskertomusluonnoksen kommentoinnin perusteella valmistui kassaa koskeva tarkastuskertomus, joka sisälsi eräitä suosituksia toimenpiteiksi menettelytapojen kirjaamisesta. Kassa on aloittanut toimenpiteet menettelytapojen kirjaamiseksi tarkastuksessa suositellulla tavalla. 6.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja toiminnan riskien kartoittaminen Kertomusvuonna kassan hallitus hyväksyi kokouksessa kassassa laaditun ohjelman kassan prosessit, riskit ja sisäinen valvonta sisäisen tarkastuksen toimenpiteiksi. Ohjelman mukaan toteutetaan prosessien kartoitus, riskien arviointi ja sisäinen valvonta seuraavilla osa-alueilla: jäsenyysasiat, etuuksien maksatus, talous ja hallinto, tiedotus, palvelu ja asiamiesjärjestelmän mukaisten kassan asiamiesten valvonta. 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Työttömyyskassan toiminta on jokseenkin vakiintunutta. Jäsenistö on työssä pääasiassa julkisella sektorilla, joten maan talouden suhdannevaihtelut eivät välittömästi heijastu jäsenistön työllisyyteen. Pidemmällä aikavälillä talouden heikkeneminen voi kuitenkin johtaa työttömyyskassan jäsenistön työttömyyden kasvuun joko työpaikkojen vähentymisen taikka lomautusten kautta. Opettajien Työttömyyskassa on sidosryhmiensä avulla jatkanut kunnallisen päätöksenteon seuraamista, jotta se voi varautua mahdollisiin lomautuksiin. Jos lomautuksista tulisi laajamittaisia myös opetusalalla, tämä muodostaisi haasteen työttömyyskassan toiminnalle. Jo vuoden 2008 aikana on pidetty tarpeellisena lisätä henkilöstömäärää yhdellä etuuskäsittelijällä. Tämän ratkaisun taustalla on ollut ennen kaikkea jo useana peräkkäisenä vuotena tapahtunut hakijamäärän lievä kasvu, mutta se on osaltaan myös vastaus mahdollisiin tuleviin haasteisiin. Lisäys on toistaiseksi toteutettu määräaikaisesti vuoden 2009 loppuun saakka.

20 20 Kassan rahoitusaste ja likviditeetti ovat edelleen tasolla, jolla pystytään turvaamaan kassan toiminta myös etuusmenojen mahdollisesti kasvaessa. Tähän on vaikuttanut myös työttömyyskassan vahvistetun sijoitussuunnitelman mukainen periaate sijoittaa kassan varat pääoman turvaavalla tavalla. 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toimii valtakunnallisena työttömyyskassojen yhteenliittymänä, edistää kassojen työskentelyä sekä tekee esityksiä, järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ja antaa lausuntoja työttömien sosiaaliturvan ja työttömyyskassalain kehittämiseksi. Kassanjohtaja Stina Lundström toimii yhteisjärjestön hallituksen varsinaisena jäsenenä. Vuosikokous pidettiin EU-säädöstyöryhmä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön EU-säädöstyöryhmä kerää tulkintatietoa EU-kysymyksistä, suunnittelee koulutustilaisuuksia työttömyyskassojen EU- /ETA vastaaville käsittelijöille, valmistelee tulkintasuosituksia ETAkysymyksissä, seuraa EU-lainsäädännön valmistelua, ja valmistelee ja ylläpitää kuvauksia EU-maiden työttömyysturvajärjestelmistä. Lakimies Marjaana Maisonlahti on jäsenenä EU-säädöstyöryhmässä Työttömyyskassojen tukikassa Työttömyyskassojen tukikassa on kassojen perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tasoittaa äkillisestä työttömyyden lisääntymisestä johtuvaa taloudellista rasitusta eri kassojen välillä. Tukikassan varoista voidaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työttömyyskassoille varoja tilinpäätösvajauksen täyttämiseksi. Työttömyyskassojen tukikassan edustajiston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Opettajien Työttömyyskassaa kokouksessa edusti Tuija Häkkinen Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunta Stina Lundström toimii Akavan edustajana Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnassa.