Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 1/58. Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, 3. krs, Turku.

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 1/58 Yhteinen kirkkoneuvosto Aika klo 16:00-18:40 Paikka Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, 3. krs, Turku Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 81 Kokouksen avaus 5 82 Kokouksen laillisuus 6 83 Kokouksen päätösvaltaisuus 7 84 Esityslistan hyväksyminen 8 85 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 86 Ilmoitusasiat Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokousajat syksyllä Hautausmaan työnjohtaja Jorma Reimanin tehtävän määräaikainen vaativoituminen Mirjo Kanervavuoren oikaisuvaatimus seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämistä koskevassa asiassa 90 Kirkollisvero, yhteisövero ja korvaus yhteisöverosta Kirkollisvero, yhteisövero ja korvaus yhteisöverosta Vuoden 2015 tilinpäätöksen allekirjoittaminen Puhallinorkesteri SUMU ry:n vuoden 2016 avustusten maksaminen Vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeet Turun tuomiokirkon opastuksen ja saavutettavuuden parantaminen Sähköpalvelu J. Vainionpää Oy:n oikaisuvaatimus 44

2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 2/58 koskien kiinteistötoimiston puiteurakoitsijan valintaa sähkötöihin 97 Diakoniakeskuksen työ yksinelävien parissa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän turvapaikkahakijatyön jatkaminen Heinänokan hätämajoituksen päättymisen jälkeen 99 Kirkkoneuvoston jäsen Merja Ainasojan aloite työryhmän perustamisesta johtamisjärjestelmän kokonaisuudistuksen valmistelua varten Muutoksenhaku Kokouksen päättäminen 57

3 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 3/58 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Rinne Heimo puheenjohtaja poistui kokouksesta :n 89 ajaksi. Korhonen Pentti jäsen Toimi puheenjohtajana :n 89 aikana Ainasoja Merja jäsen Heikkilä Auvo jäsen Kanervavuori Mirjo jäsen Knuuti Heikki jäsen saapui klo asia nro 6; poistui klo asia nro 15 Lintunen Anna jäsen Nappu Juha jäsen Salminen Päivi varajäsen Sandberg Siv jäsen Toivari Helmi-Riitta jäsen Lukander Harri kirkkovaltuuston puheenjohtaja Nurmio Merja kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Hermonen Merja kirkkoherra Järvensivu Jukka kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra poistui klo asia nro 16) Mäntylä Heikki kirkkoherra Niittynen Ville kirkkoherra Rinne Katri kirkkoherra Toljamo Outi vs.kirkkoherra poistui klo asia nro 16 Öhman Björn kirkkoherra poistui klo asia nro 16 Heino Paula tiedottaja Hokka Irma esittelijä Hurme Hannu esittelijä Kallio Hannu toimielimen sihteeri Kosola Seppo esittelijä Poissa Rantanen Ari jäsen Norvasuo Tuomo kirkkoherra Allekirjoitukset Heimo Rinne Pentti Korhonen puheenjohtaja puheenjohtaja :t ja Hannu Kallio sihteeri

4 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 4/58 Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Turussa (pvm) Merja Ainasoja Anna Lintunen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntien hallintoviraston 3.kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A ajalla kello , josta on ilmoitettu kirkkoherrainviraston ilmoitustaululla

5 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 5/58 Yhteinen kirkkoneuvosto Kokouksen avaus Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

6 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 6/58 Yhteinen kirkkoneuvosto Kokouksen laillisuus Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi.

7 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 7/58 Yhteinen kirkkoneuvosto Kokouksen päätösvaltaisuus Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

8 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 8/58 Yhteinen kirkkoneuvosto Esityslistan hyväksyminen Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. Esityslista hyväksyttiin.

9 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/2016 9/58 Yhteinen kirkkoneuvosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Merja Ainasoja ja Anna Lintunen.

10 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Ilmoitusasiat Yhteinen kirkkoneuvosto Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä - tuomiokapituli on N:o 71 päättänyt antaa pastori Tiina Hallikaiselle viranhoitomääräyksen Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin viransijaisuuteen ajalle ; - päättänyt, että pastori Hallikaisen ei tarvitse toimittaa selvitystä viranhoidon terveydellisistä edellytyksistä; ja - kehottaa Turun tuomiokirkkoseurakuntaa/työnantajaa antamaan pastori Hallikaiselle KL 6:18 mukaisen selvityksen palvelussuhteen keskeisitä ehdoista. - tuomiokapituli on N:o 73 päättänyt antaa pasotri Johan Savolalle viranhoitomääräyksen Kaarinan seurakunnan seurakuntapastorin virkaan määräajaksi ajalle ; - toteaa, että pastori Savolan ei tarvitse toimittaa selvitystä viran hoidon terveydellisistä edellytyksistä;ja - kehottaa Kaarinan seurakuntaa antamaan passtori Savolalle KL 6:18 mukaisen selvityksen palvelussuhteen keskeisistä ehdoista. 2. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin viranhaltijapäätös - Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen on päättänyt, että Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisen (I) viransijaiseksi määrätään pastori Tiinakaisa Honkasalo. Korvauksesta päätetään seurakuntayhtymässä. 3. Pöytäkirjoja - musiikkitoimikunta 2/ yhteisen kasvatusasiain johtokunta 3/ yhteisen diakoniatyön johtokunta 3/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Esitys: Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Jakelu Esitys hyväksyttiin. Palkkatoimisto

11 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokousajat syksyllä / /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Hallintojohtaja Hannu Kallio Esittely: Johtoryhmä on valmistellut ehdotuksen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokousajoiksi syyskaudella Ehdotus kokouspäiviksi ja ajoiksi on seuraava: Kirkkovaltuusto torstai klo torstai klo (talousarvio) torstai klo Kirkkoneuvosto torstai klo tiistai klo (talousarvio) keskiviikko klo 8.00 (talousarviokokous jatkuu) torstai klo torstai klo torstai klo torstai (talousarvion 2. käsittely) klo torstai klo torstai klo torstai klo Lapsivaikutusten arviointi: Kirkkoneuvoston kokousaikataululla ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Ei muutoksenhakuoikeutta. Esitys: Käsittely: Kirkkoneuvosto päättää syksyn 2016 kokousaikataulun johtoryhmän esityksen mukaisesti. Keskustelun jälkeen esittelijä muutti esitystään kuulumaan seuraavasti: Kirkkovaltuusto torstai klo torstai klo (talousarvio) torstai klo Kirkkoneuvosto torstai klo tiistai klo (talousarvio)

12 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto keskiviikko klo 8.00 (talousarviokokous jatkuu) torstai klo torstai klo torstai klo torstai (talousarvion 2. käsittely) klo torstai klo torstai klo torstai klo Päätös: Kirkkoneuvosto päätti syyskauden 2016 kokousajat muutetun päätösesityksen mukaisesti seuraavasti: Kirkkovaltuusto torstai klo torstai klo (talousarvio) torstai klo Kirkkoneuvosto torstai klo tiistai klo (talousarvio) keskiviikko klo 8.00 (talousarviokokous jatkuu) torstai klo torstai klo torstai klo torstai (talousarvion 2. käsittely) klo torstai klo torstai klo torstai klo Jakelu Kirkkovaltuusto Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasihteeri Pia Taponen Vahtimestari Päivi Ikonen Kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuvat

13 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Hautausmaan työnjohtaja Jorma Reimanin tehtävän määräaikainen vaativoituminen 74/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Hallintojohtaja Hannu Kallio Hautaustoimen päällikön virkasuhde on täyttämättä ja kiinteistöjohtaja on määrännyt työnjohtaja Jorma Reimanin hoitamaan omien virkatehtäviensä ohella hautaustoimen päällikön tehtävät toistaiseksi. Kiinteistöjohtaja esittää palkkatyöryhmän kautta kirkkoneuvostolle, että työnjohtaja Jorma Reimanille maksettaisiin korvausta tehtävien määräaikaisesta vaativoitumisesta lähtien. Korvauksen suuruus olisi 25 prosenttia hautaustoimen päällikön tehtäväkohtaisesta peruspalkasta (601) Jorma Reimanin hoitaessa hautaustoimen päällikön tehtävät oman virkansa ohella. Tehtävän määräaikainen vaativoituminen huomioidaan palkan määrittelyssä seuraavilla perusteilla: - hoidettavien tehtävien kesto vähintään neljä viikkoa - alle neljä viikkoa kestävissä tilanteissa edellytetään erityistä syytä - tehtävänmuutos on olennainen - korvauksen suuruus määräytyy hoidettavan tehtävän vaativuuden, määrän ja kestoajan ja muiden olennaisten seikkojen perusteella - korvauksen suuruus voi olla 0-35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta - jos hoidettavat tehtävät on jaettu useammalle työntekijälle, ja olennaisuuden edellytys täyttyy, korvausten yhteenlaskettu suuruus voi olla enintään 35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta - korvaus voidaan maksaa myös vuosilomasijaisuuden ajalta, joka kestollisesti täyttää kriteerit. Tehtävän vaativuuden täytyy muuttua olennaisesti, eikä sijaistaminen saa kuulua tehtävänkuvaukseen, johtosäännön tai muun pysyväismääräyksen mukaan sijaisuutta hoitavan tehtäviin. Korvausta tehtävän vaativoitumisesta maksetaan alkaen siihen asti, kunnes hautaustoimen päällikkö aloittaa tehtävässä tai hautaustoimen organisaatiota on muutettu, mutta kuitenkin enintään asti. Palkkatyöryhmä esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Jorma Reimanille maksettaisiin tehtävän vaativoitumisen perusteella 25 % hautaustoimen päällikön tehtäväkohtaisesta peruspalkasta (601). Korvausta tehtävän vaativoitumisesta maksetaan alkaen siihen asti, kunnes hautaustoimen päällikkö aloittaa viranhoidon tai

14 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto hautaustoimen organisaatiota on muutettu, mutta kuitenkin enintään asti. Lapsivaikutusten arviointi: Hautausmaan työnjohtajan tehtävämuutoksella ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Muutoksenhakuoikeus oikaisuvaatimuksin. Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto päättää, että Jorma Reimanille maksetaan tehtävän vaativoitumisen perusteella 25 % hautaustoimen päällikön tehtäväkohtaisesta peruspalkasta (601). Korvausta tehtävän vaativoitumisesta maksetaan alkaen siihen asti, kunnes hautaustoimen päällikkö aloittaa viranhoidon tai hautaustoimen organisaatiota on muutettu, mutta kuitenkin enintään asti. Esitys hyväksyttiin. Jakelu Hautausmaan työnjohtaja Jorma Reiman Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola Palkkatoimisto

15 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Mirjo Kanervavuoren oikaisuvaatimus seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämistä koskevassa asiassa 22/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Tämän asiakohdan käsittelyn aikana puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Pentti Korhonen. Puheenjohtaja Heimo Rinne ei ollut saapuvilla kokouksessa asiakohdan käsittelyn aikana. Esittelijä: Esittely: Hallintojohtaja Hannu Kallio Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Mirjo Kanervavuori on jättänyt oikaisuvaatimuksen, joka koskee yhteisen kirkkoneuvoston seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankeasiassa, asiakohta 77 tekemää päätöstä. Kanervavuoren oikaisuvaatimus kuuluu seuraavasti: Kirkkolain 24. luvun 3. pykälän mukainen oikaisuvaatimus Vaatimus Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa käsiteltiin seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankeasiaa. Kokouksessa oli ehdolla kaksi erilaista seurakuntien rakennemallia; 1. nykyisen kaltainen malli, ja 2. ns. 5+1 malli. Tein ehdollisen esityksen, jossa esitin, että jos ns. 5+1 malli voittaa äänestyksessä, niin Piikkiön seurakunnan jatkaminen itsenäisenä seurakuntana käsiteltäisiin vielä erikseen. Heikki Knuuti kannatti. Äänestyksessä ns. 5+1 malli voitti. Esitystäni ei kuitenkaan otettu enää käsittelyyn. Pyydän, että ehdotukseni käsitellään yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa. Mirjo Kanervavuori Asiaa koskeva kirkkoneuvoston pöytäkirjan asiakohta on kokonaisuudessaan liitteenä. Esitys ja käsittelyä koskeva osuus kokouksessa on kirjattu kirkkoneuvoston pöytäkirjaan seuraavasti: Esitys: 1. Kirkkoneuvosto päättää omana kantanaan, että kehitettäessä seurakunnallista toimintaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella, toiminta on jatkossakin parhaiten toteutettavissa nojautuen nykyisenkaltaiseen seurakuntarakenteeseen. Kirkkoneuvosto ei halua

16 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto estää vapaaehtoisia seurakuntien yhdistymisisiä, mutta painottaa tällaisten esitysten esiin tullessa kokonaisuuden, mm. kaikkien seurakuntien toimintaedellytysten huomioimista. 2. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteisten työmuotojen vaikuttavuus ja tehokkuus toteutuu parhaiten noudattaen nykyisenkaltaista perussääntömallia. Yhteisten työmuotojen johtamisjärjestelmä tulee kuitenkin uudistaa sellaiseksi, että yhteinen kirkkoneuvosto voi aidosti vaikuttaa yhteisten työmuotojen toimintaan. Tämän vuoksi mm. yhteisten työmuotojen johtokuntarakenne tulee uudistaa tätä tavoitetta silmällä pitäen. 3. Kirkkoneuvosto päättää, että johtamisjärjestelmän kehittämisessä seurakuntien ja yhtymäjohdon vuorovaikutteinen strateginen kehittäminen tarvitsee asianmukaisen rakenteen. Johtoryhmää mahdollisesti laajennettaessa tulee välttää sen toimintakyvyn alentumista. 4. Edellä päätettyyn liittyen kirkkoneuvosto velvoittaa hallintojohtajan tukeutuen yhtymässä olemassa olevaan asiantuntemukseen valmistelemaan konkreettisen toimintaohjelman siitä, millä erillishankkeilla ja missä aikataulussa erityisesti seurakuntayhtymän vastuulla olevien toimintojen tehokkuuden parantaminen tullaan toteuttamaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely: Esittelijän selvitettyä esitystään kirkkoneuvoston jäsen Helmi-Riitta Toivari pyysi esittelijää tarkentamaan esittelyä. Hallintojohtaja ilmoitti, että esityksen kohdan 1. muotoilu tarkoittaa kaikkien nykyisten 10 seurakunnan itsenäisenä säilyttämistä. Toivari ilmoitti kannattavansa esittelyn mukaista esitystä. Merja Ainasoja esitti, että seurakuntayhtymän kehittämishanketta jatkettaisiin seurakuntarakenteiden osalta mallin 1+ 5 pohjalta. Ainasojan esityksen kohta 1 kuului: 1. Kirkkoneuvosto päättää, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehittämishanke jatkuu seurakuntarakenteiden osalta mallin pohjalta. Suomenkieliset seurakunnat ovat: -Tuomiokirkkoseurakunta -Katariinanseurakunta (Katariinanseurakunta ja Henrikinseurakunta) -Maarian seurakunta (Maarian seurakunta ja Paattisten seurakunta) -Mikaelin seurakunta (Mikaelinseurakunta ja Martinseurakunta) -Kaarinan seurakunta (Kaarinan seurakunta ja Piikkiön seurakunta) Ainasojan esitykseen liittyivät myös kohdat 2 ja 3, jotka koskivat yhteisten työmuotojen ja johtamisjärjestelmän kehittämistä. Ainasojan muutosesitys kokonaisuudessaan liitteenä. Kirkkoneuvoston jäsen Pentti Korhonen kannatti Ainasojan esitystä. Kirkkoneuvoston jäsen Heikki Knuuti yhtyi Toivarin ilmoittamaan pohjaesityksen kannatukseen. Kirkkoneuvoston jäsen Juha Nappu ilmoitti, että pitäisi ns. C mallia, eli 1-2 suomenkielisen seurakunnan mallia parhaana, mutta ei tehnyt sitä tarkoittavaa vastaesitystä. Kirkkoneuvoston jäsen Mirjo Kanervavuori kannatti pohjaesitystä.

17 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston puheenjohtaja ilmoitti kannattavansa Merja Ainasojan esitystä. Kanervavuori esitti, että mikäli äänestyksessä muu kuin pohjaesitys tulee hyväksytyksi, tulee kuitenkin valita seurakuntarakenne, jossa Piikkiön seurakunta säilyy itsenäisenä. Kirkkoneuvoston jäsen Heikki Knuuti kannatti Kanervavuoren esitystä. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja katsoi, että Kanervavuoren esitys on luonteeltaan ponsi, jonka käsittelyn paikka on varsinaisten päätösten jälkeen. Kirkkoneuvoston jäsen Pentti Korhonen yhtyi näkemykseen. Muissa puheenvuoroissa käsiteltiin asiakokonaisuutta eri puolilta, mutta ei tehty konkreettisia päätösesityksiä. Neuvottelutauon jälkeen hallintojohtaja muutti esittelyään kohtien 2., 3. ja 4. osalta kuulumaan seuraavasti: 2.Kirkkoneuvosto päättää jatkovalmistelutyöryhmän esityksestä poiketen, että yhteisten työmuotojen johtokuntarakenne rakentuu kahden johtokunnan mallin mukaisesti. Kasvatus- ja perheasioiden ja diakonia- ja sielunhoitotyön johtokuntiin. Yhteisten työmuotojen nykyiset tehtävät ja niiden toteuttamisen kannalta paras paikka organisaatiossa ja työntekijöiden sijoittuminen niihin arvioidaan uuden perussäännön laatimisen yhteydessä. 3.Kirkkoneuvosto päättää, että johtamisjärjestelmän kehittämisessä seurakuntien ja yhtymäjohdon vuorovaikutteinen strateginen kehittämisryhmä on tarpeen. Ryhmässä ovat edustettuna seurakuntien ja yhtymän johto. Tiedotuksen ja keskusrekisterin johtamisjärjestelmä tutkitaan jatkokehittelyssä, huomioiden myös kehittämisryhmän esitys. 4.Edellä päätettyyn liittyen kirkkoneuvosto velvoittaa hallintojohtajan valmistelemaan konkreettisen toimintaohjelman siitä, millä erillishankkeilla ja missä aikataulussa tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. Ainasoja ilmaisi, että hallintojohtajan uusi esitys kohtien 2, 3., ja 4. osalta vastaa neuvottelutauon aikana saavutettua neuvottelutulosta, joten hän veti esityksensä näiltä osin pois. Kirkkoneuvoston jäsen Helmi-Riitta Toivari esitti, että mikäli seurakuntarakennetta muutetaan paras malli olisi seuraava, jossa suomenkieliset seurakunnat ovat: - Turun seurakunta (Tuomiokirkkoseurakunta, Martinseurakunta, Mikaelinseurakunta ja Henrikinseurakunta) - Katariinan seurakunta (Katariinanseurakunta ja Kaarinan seurakunta) - Maarian seurakunta (Maarian seurakunta ja Paattisten seurakunta) - Piikkiön seurakunta Kirkkoneuvoston jäsen Juha Nappu kannatti Toivarin esitystä. Puheenjohtajan tekemänä äänestysesityksenä kaksi pohjaesityksestä eniten poikkeavaa seurakuntarakenne-esitystä asetettiin äänestyksessä vastakkain. Ainasojan esitystä kannattivat Ainasoja, Heikkilä, Korhonen, Lintunen, Rantanen, Sandberg ja Rinne. Toivarin esitystä kannattivat Kanervavuori, Knuuti, Nappu ja Toivari. Ainasojan esityksen voitettua äänin 7-4, se ja pohjaesitys olivat vastakkain. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän pohjaesitystä kannat-

18 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto tivat Heikkilä, Kanervavuori, Knuuti ja Toivari. Ainasojan esitystä kannattivat Ainasoja, Korhonen, Lintunen, Nappu, Rantanen, Sandberg ja Rinne. Ainasojan esitys voitti äänin 7-4, mikä tuli kirkkoneuvoston kannaksi. Edellä olevasta käsittelystä ilmenee, että neuvottelutauon jälkeen esittelijän muutettua alkuperäistä esitystään kohtien 2., 3., ja 4. osalta, ei niiden osalta ei ollut esittelijän esityksestä poikkeavia esityksiä. Näin ollen kirkkoneuvoston valittavana oli kolme toisistaan poikkeavaa esitystä esityksen 1. kohdan mukaisen seurakuntarakenteen osalta. Nämä olivat esittelijän esittämä nykyinen seurakuntarakenne, Ainasojan esittämä 1+5 seurakuntaa käsittävä malli, joka sisälsi mm. Piikkiön ja Kaarinan seurakuntien yhdistämisen sekä Toivarin esittämä 1+4 seurakuntaa käsittävä malli, jossa Piikkiön seurakunta säilyy itsenäisenä. Jo ennen Toivarin 1+4 seurakuntaa käsittävää esitystä Kanervavuori oli tehnyt Heikki Knuutin kannattaman esityksen, jonka mukaan mikäli joku muu kuin esittelijän pohjaesitys tulee hyväksytyksi, tulee kuitenkin valita seurakuntarakenne, jossa Piikkiön seurakunta säilyy itsenäisenä. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja ilmoitti Kanervavuoren esityksen jälkeen tulkitsevansa esityksen ponnen luonteiseksi, jonka käsittelyn paikka on varsinaisten päätösten jälkeen. Siirryttäessä äänestysmenettelyyn esittelyn seurakuntarakennetta koskevasta kohdasta 1., puheenjohtaja ilmoitti äänestysesityksenä sen, että pohjaesityksestä eniten poikkeavat Ainasojan ja Toivarin esitykset asetettiin ensin vastakkain. Tämän äänestyksen voittaja asetettaisiin esittelijän pohjaesitystä vastaan. Puheenjohtajan äänestysesitys hyväksyttiin ilman poikkeavia mielipiteitä ja kahden äänestyskierroksen jälkeen Ainasojan esitys oli saanut kummassakin äänestyksessä enimmät äänet. Äänestysmenettelyn jälkeen puheenjohtaja kertasi kirkkoneuvoston päätöksen sisällön ja päätti asiakohdan käsittelyn. Tässä yhteydessä ei tehty ponsiesitystä, vaikka puheenjohtaja jätti sellaisen tekemiselle riittävän ajan. Lapsivaikutusten arviointi on käsitelty asian aiemmassa käsittelyvaiheessa. Esitys: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päättää hylätä kirkkoneuvoston jäsen Mirjo Kanervavuoren oikaisuvaatimuksen, koska kirkkoneuvoston kokouksessa äänestysmenettelyyn on otettu kaikki yksiselitteiset seurakuntarakenne-esitykset ja koska puheenjohtajan ohjattua ponsien tekemisen varsinaisen käsittelyn jälkeen käsiteltäväksi, sellaista esitystä ei tehty. Valitusoikeus kirkollisvalituksella. Käsittely: Anna Lintunen totesi, että Mirjo Kanervavuori teki kirkkoneuvoston kokouksessa kannatetun esityksen, joka koski Piikkiön

19 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto seurakunnan asemaa mikäli Piikkiön seurakunnan itsenäisenä säilymistä tarkoittava esitys ei menisi läpi. Koska esitys oli ponsiesitys, jonka voi esittää missä tahansa vaiheessa asian käsittelyä, olisi puheenjohtajan pitänyt ottaa ponsi käsittelyyn seurakuntarakennetta koskevan äänestysmenettelyn jälkeen. Ponsi jäi kuitenkin käsittelemättä ja on nyt otettava käsittelyyn. Merja Ainasoja kannatti Lintusen esitystä. Käydyssä keskustelussa Lintusen esitys sai laajempaa kannatusta. Kanervavuori totesi, että hänen kokouksessa tekemänsä esitys ei ollut ponsiesitys, vaan esitys jonka sisältö oli seuraava: Mikäli äänestyksessä muu kuin pohjaesitys tulee hyväksytyksi, tulee kuitenkin käsitellä Piikkiön seurakunnan itsenäisyys erikseen. Lisäksi Kanervavuori esitti, että hänen esitystään ei käsiteltäisi tässä kokouksessa vaan se tuotaisiin asianmukaisesti valmisteltuna kirkkoneuvoston myöhemmin pidettävään kokoukseen. Helmi-Riitta Toivari kannatti Kanervavuoren esitystä. Ainasoja katsoi, että kyse on muutoksenhakuasiasta, joka on asianmukaisesti valmisteltu eikä sitä muutoksenhakija itse voi vaatia uuteen valmisteluun. Kanervavuoren kannan siitä ettei hänen esityksensä ollut ponsi tultua selväksi Lintunen veti esityksensä pois, koska Kanervavuoren kuvaamana hänen esityksensä on ollut kokousteknisesti mahdoton. Ainasoja teki muutosesityksen pohjaesitykseen, jonka mukaan päätöksen loppuosa lyhenee. Ainasojan päätösesitys kuului seuraavasti: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päättää hylätä kirkkoneuvoston jäsen Mirjo Kanervavuoren oikaisuvaatimuksen, koska kirkkoneuvoston kokouksessa äänestysmenettelyyn on otettu kaikki yksiselitteiset seurakuntarakenne-esitykset. Lintunen kannatti Ainasojan esitystä. Puheenjohtaja tulkitsi Kanervavuoren vetäneen esityksensä asian uudesta valmistellusta käsittelystä pois. Kun Ainasojan esitys sai puheenvuoroissa laajaa kannatusta, eikä muita pohjaesitystä tukevia tai pohjaesityksestä poikkeavia esityksiä tehty, totesi puheenjohtaja Ainasojan päätösesityksen oikaisuvaatimusasiassa tulleen kirkkoneuvoston päätökseksi. Päätös: Kirkkoneuvosto päätti hylätä kirkkoneuvoston jäsen Mirjo Kanervavuoren oikaisuvaatimuksen, koska kirkkoneuvoston kokouksessa

20 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto äänestysmenettelyyn on otettu kaikki yksiselitteiset seurakuntarakenne-esitykset. Mirjo Kanervavuori jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Liitteet Liite 1 Kehittämishankkeen ohjausryhmän esitys Liite 2 Merja Ainasojan esitys kehittämishankkeesta Jakelu Mirjo Kanervavuori

21 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkollisvero, yhteisövero ja korvaus yhteisöverosta / /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Talousjohtaja Irma Hokka Yhteenveto kirkollisverosta ja yhteisöverosta helmikuun lopussa on seuraava: Verottajan kausitilitys sisälsi ,14 euroa kirkollisveroa sekä ,25 euroa yhteisöverokertymiä ja niiden oikaisuja vuosilta Kirkon keskusrahaston maksama korvaus yhteisöverosta oli euroa, joten Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle kertyi helmikuussa ,25 euron yhteissumma, joka koostui aikaisempien vuosien yhteisöverosta ja yhteisöveron korvanneesta valtionkorvauksesta. Yhteensä kirkollisverokertymä, yhteisöverokertymä ja korvaus yhteisöverosta oli helmikuussa ,39 euroa. Kirkollisverokertymä, yhteisöverokertymä ja korvaus yhteisöverosta yhteensä helmikuun loppuun mennessä on euroa. Se on euroa eli 1,7 % yli vuoden 2015 helmikuun yhteenlasketun kertymän. Yhteisöverokertymän ja yhteisöveron korvauksen yhteismäärä euroa ylittää vuoden 2015 vastaavan ajankohdan yhteisöverokertymän eurolla eli 5,6 prosentilla. Kirkollisverokertymä euroa ylittää vuoden 2015 vastaavan ajankohdan kertymän eurolla eli 1 prosentilla. Osoitteesta löytyy tietoja kirkollisvero- ja yhteisöverokertymien muutoksesta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kun verottaja vertailee vain

22 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto seurakuntatalouksille suoraan maksettuja yhteisöveroja ja prosenttimuutokset ovat sen vuoksi harhaanjohtavia, on tähän poimittu tiedot vain kirkollisverokertymän muutoksesta helmikuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan eräiden seurakuntatalouksien osalta. Vertailu esitetään seuraavassa: Helmikuussa 2016 koko maassa ja vertailuseurakuntatalouksissa Lahtea ja Raisiota lukuun ottamatta on vähäistä nousua. Lapsivaikutusten arviointi: Verokertymän tiedoksisaannilla ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi selvityksen kirkollisverosta, yhteisöverosta ja yhteisöveron korvauksesta helmikuun 2016 loppuun mennessä. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Jakelu Ei jakelua

23 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkollisvero, yhteisövero ja korvaus yhteisöverosta / /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Talousjohtaja Irma Hokka Yhteenveto kirkollisverosta ja yhteisöverosta maaliskuun lopussa on seuraava: Verottajan kausitilitys sisälsi ,01 euroa kirkollisveroa sekä vähennyksenä 681,77 euroa yhteisöverokertymiä ja niiden oikaisuja vuosilta Kirkon keskusrahaston maksama korvaus yhteisöverosta oli euroa, joten Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle kertyi maaliskuussa ,23 euron yhteissumma, joka koostui aikaisempien vuosien yhteisöverosta ja yhteisöveron korvanneesta valtionkorvauksesta. Yhteensä kirkollisverokertymä, yhteisöverokertymä ja korvaus yhteisöverosta oli maaliskuussa ,24 euroa. Kirkollisverokertymä, yhteisöverokertymä ja korvaus yhteisöverosta yhteensä maaliskuun loppuun mennessä on euroa. Se on euroa eli 0,8 % yli vuoden 2015 maaliskuun yhteenlasketun kertymän. Yhteisöverokertymän ja yhteisöveron korvauksen yhteismäärä euroa ylittää vuoden 2015 yhteisöverokertymän vastaavan ajankohdan kertymän eurolla eli 2,6 prosentilla. Kirkollisverokertymä euroa ylittää vuoden 2015 vastaavan ajankohdan kertymän eurolla eli 0,5 prosentilla.

24 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Osoitteesta löytyy tietoja kirkollisvero- ja yhteisöverokertymien muutoksesta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kun verottaja vertailee vain seurakuntatalouksille suoraan maksettuja yhteisöveroja ja prosenttimuutokset ovat sen vuoksi harhaanjohtavia, on tähän poimittu tiedot vain kirkollisverokertymän muutoksesta maaliskuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan eräiden seurakuntatalouksien osalta. Vertailu esitetään seuraavassa: Maaliskuussa 2016 vertailuseurakuntien välillä on vain vähän eroja. Koko maassa ja kahdeksassa vertailuseurakuntataloudessa on pientä nousua, kuudessa pientä laskua ja Porvoossa ei mitään muutosta edelliseen kuukauteen nähden. Lapsivaikutusten arviointi: Verokertymän tiedoksisaannilla ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi selvityksen kirkollisverosta, yhteisöverosta ja yhteisöveron korvauksesta maaliskuun 2016 loppuun mennessä. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Jakelu Ei jakelua

25 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Vuoden 2015 tilinpäätöksen allekirjoittaminen 15/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Talousjohtaja Irma Hokka Vuoden 2015 tilinpäätös on valmistunut. Tilikauden ylijäämä oli ,65 euroa. Tilinpäätöksen tekstiosat lähetetään esityslistan liitteenä vain luottamushenkilöille. Lisäksi ne on tallennettu yhtymän verkkoon Y: Avoin / Tasekirja / Tasekirja 2015, josta virkamiehet voivat käydä teksteihin tutustumassa. Tasekirja on liitteenä. Toimintakertomusosioon sisältyvä yhteenveto vuodesta 2015 on seuraava: Vuotta 2015 leimasi epävarmuus maailmantalouden suunnasta. Kiinan ja muiden kehittyvien maiden talouskasvun hidastuminen vähensi tuntuvasti öljyn ja muiden raaka-aineiden kysyntää ja hintoja. Öljyn halventuminen alle vuoden 2008 finanssikriisin hintojen saattoi kaikki tuottajamaat vaikeuksiin Saudi-Arabiaa myöten. Venäjän vaikeuksien syynä olivat sekä vähentyneet öljytulot että edelleen jatkuneet länsimaiden talouspakotteet. Vuonna 2014 alkanut Yhdysvaltojen talouskasvu oli edelleen kohtalaisen vahvaa. Euron heikentyminen dollaria vastaan edesauttoi euroalueen kasvua mutta hallitsematon pakolais-/siirtolaiskriisi, romahtanut Schengenjärjestelmä sekä pelko terrorismista loivat levottomuutta ja jarruttivat talouskasvua Euroopassa. Suomen markkinaosuus maailmankaupassa supistui edelleen mutta lasku hidastui ja euroalueella Suomi lähes saavutti finanssikriisiä edeltäneen markkinaosuutensa. Kuitenkin Suomen osuus tärkeimpien kauppakumppanien eli Ruotsin ja Venäjän markkinoilla laski edelleen. Suomen teollisuustuotanto on vähentynyt yhtäjaksoisesti jo neljänä vuonna peräkkäin. Vuonna 2015 teollisuustuotanto väheni 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Suomen julkista taloutta rasittivat vaisu talouskasvu, ikääntymisestä aiheutuva menopaine sekä talouden rakennemuutos. Vuonna 2015 työttömyysaste oli keskimäärin 9,4 prosenttia. Saksalainen laivanrakennusyhtiö Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat syksyllä 2014 Turun telakan koko osakekannan STX Europe Ltd:ltä. Keväällä 2015 koko telakka siirtyi Meyer Werftin omistukseen. Yhtiön tilauskirja on täynnä useiksi vuosiksi eteenpäin ja telakan työllisyysvaikutus Turussa ja Turun seudulla on huomattava. Turun vahvistuminen elokuvakaupunkina on uusi

26 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto taloutta piristävä ja työllistävä aluevaltaus, jossa odotetaan olevan kasvupotentiaalia. Turussa on kuvattu useita pitkiä elokuvia, joista mm ensi-iltansa saaneessa Tyttökuningas-elokuvassa kuvauspaikkana oli myös tuomiokirkko. Sekä Turun että Kaarinan taloustilanteen haasteita ovat verotulojen hidas kasvu, kasvanut työttömyys, erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen sekä ikärakenteesta johtuva kaupungin palvelujen lisääntyvä kysyntä. Turun kaupungille kertyi vuonna 2015 kunnallisveroa 594,7 milj. euroa, yhteisöveroa 86,2 milj. euroa ja kiinteistöveroa 50,0 milj. euroa. Yhteensä verotuloja kertyi 730,9 milj. euroa. Vuonna 2014 verotulot olivat olleet yhteensä 708,2 milj. euroa. Vuoden lopussa Turussa oli työtöntä ja työttömyysaste oli 17,7 %. Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli ollut ja työttömyysaste 17,3 %. Kaarinan kaupungille kertyi vuonna 2015 kunnallisveroa 118,8 milj. euroa, yhteisöveroa 4,7 milj. euroa ja kiinteistöveroa 6,5 milj. euroa. Yhteensä verotuloja kertyi 130,0 milj. euroa. Vuonna 2014 verotulot olivat olleet yhteensä 126,7 milj. euroa. Kaarinassa oli vuoden lopussa työtöntä ja työttömyysaste oli 10,6 %. Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli ollut ja työttömyysaste 9,9 %. Talousarviossa ja sen muutoksissa oli varauduttu 2,5 milj. euron alijäämään. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,7 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin ylijäämä oli ollut 2,0 miljoonaa euroa. Vuosikate, joka ilmoittaa tuloksen ennen poistoja ja satunnaiseriä, oli 4,8 milj. euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna vuosikate oli 5,0 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoitustuotot olivat 1,9 milj. euroa. Edellisenä vuonna ne olivat 2,0 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat 0,2 milj. euroa, mikä sisältää ,86 euroa rahastosijoitusten arvonalentumisia. Edellisen vuoden tilinpäätökseen sisältyi arvonalentumisia ,66 euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että kassavarat ovat lisääntyneet 2,9 milj. euroa. Kirkollisveroprosentti oli 1,0. Verotulot kirjataan maksuperusteisesti eli kassaan tullut tulo lasketaan tilivuoden tuloksi. Ansio- ja pääomatuloveron sekä yhteisöveron kokonaiskertymän arvio oli 30,4 milj. euroa. Kertymäksi muodostui 31,3 milj. euroa eli euroa, 3 prosenttia yli arvion. Ansio- ja pääomatuloveroksi oli arvioitu 25,7 milj. euroa ja kertymä oli euroa, joten arvio alittui eurolla eli 1 prosentilla. Yhteisöverojen osuus koko verokertymästä oli 19 prosenttia. Yhteisöveron tuotoksi oli arvioitu 4,7 milj. euroa ja kertymä oli euroa, mikä ylitti arvion eurolla eli 25 prosentilla. Ansio- ja pääomatuloverokertymä vuonna 2014 oli ollut euroa ja vuoden 2015 kertymä ylitti sen 1 prosentilla. Vuonna 2014 osuus yhteisöveron tuotosta oli ollut euroa ja vuoden

27 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto kertymä ylitti sen 6 prosentilla. Vuoden 2014 kokonaiskertymä oli ollut euroa, joten vuoden 2015 kokonaiskertymä euroa oli 2 prosenttia enemmän. Tuloksiin vaikuttaen poistoja on kirjattu yhteensä ,90 euroa, josta poistosuunnitelman mukaisia poistoja oli ,70 euroa sekä 106,20 euron kertaluontoinen poisto käytöstä poistetusta hautausmaan kalustosta. Keskusrahastomaksua kirkon yhteisen toiminnan rahoittamiseksi maksettiin euroa. Vuoden 2013 alusta alkaen jokaisen seurakunnan ja seurakuntayhtymän on suoritettava eläkerahastomaksua kirkon keskusrahaston kartuttamista varten. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän osalta vuoden 2015 eläkerahastomaksu oli euroa. Kevalle tilitettiin eläkemaksua ,17 euroa, mikä sisälsi ,03 euroa työntekijöiltä perittyjä eläkemaksuja. Valtiolle suoritettiin verotuskustannusten korvauksena ,66 euroa. Hautainhoitorahaston tase päätyy 88,6 miljoonaan euroon ja rahasto osoittaa 7,9 miljoonan euron ylijäämää. Edellisenä vuonna rahasto osoitti 7,1 milj. euron ylijäämää. Rahaston vaihtuvien vastaavien sijoituksista on kirjattu arvonalentumisia ,00 euroa. Edellisen vuoden tilinpäätök-seen sisältyi arvonalentumisia ,18 euroa. Hautainhoitorahaston talous on vakaalla pohjalla ja tulokertymä on riittävä sitoumuksiin nähden. Piikkiön seurakunnan liittyessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään jätettiin Piikkiön hautainhoitorahasto omaksi talousyksiköksi, jossa käsitellään vain voimassa olleet hoitotalletukset niiden loppumisajankohtaan asti ja kaikki jälkeen Piikkiön hautausmaalle tehdyt hoitositoumukset tehdään Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautainhoitorahastoon. Piikkiön seurakunnan tasekirjan mukaan Piikkiön hautausmaalla oli 166 kpl hautojen ainaishoitoja ja 227 kpl hautojen määräaikaistalletuksia. Vuonna 2015 määräaikaishoidossa oli 76 hautaa. Viimeiset mennessä tehdyt Piikkiön hautainhoitorahastoon sisältyvät hoitosopimukset päättyvät vuonna Rahasto osoittaa ,97 euron alijäämää vuodelta Rahaston pankkitilillä on varoja 3.301,67 euroa. Oma pääoma ,55 euroa koostuu edellisten tilikausien yhteensä ,58 euron alijäämästä ja kuluneen tilikauden ,97 euron alijäämästä. Vieras pääoma ,22 euroa koostuu määräaikaisten hoitositoumusten yhteensä ,80 euron pääomista sekä ,42 euron ostoveloista. Ostovelat koostuvat ,25 euron hoitokukkalaskuista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautainhoitorahastolle sekä ,17 euron

28 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto henkilöstömeno-, sähkö- vesi- ym kustannusten korvaamisesta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle. Rahasto ei enää pysty vastaamaan velvoitteistaan, joten tilanne on ratkaistava pikaisesti. Kirkkoneuvosto teki päätöksen lopettaa kaikki Piikkiön seurakunnan nimissä tehdyt ainaishoitosopimukset lukien. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti, että kaikki Piikkiön seurakunnan mennessä tekemät määräaikaiset haudanhoitosopimukset toteutetaan sopimuksen mukaisesti mutta määräaikaishoitojen rahoitusta ei ole vielä ratkaistu. Testamentti- ja lahjoitusrahaston rahastojen pääomat ovat yhteensä 9,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Testamentti- ja lahjoitusrahastoon perustettiin 4 uutta rahastoa yhteisarvoltaan ,66 euroa. Testamentti- ja lahjoitusrahasto osoittaa tilivuodelta ,92 euron ylijäämää. Testamentti- ja lahjoitusrahastolla on rahastojen yhteinen rahastosalkku ja lisäksi Lehmosen rahastolla on omaa sijoitusomaisuutta. Osake- ja rahastosijoitusten hankintahinta tai sitä alhaisempi markkina-arvo on yhteensä ,42 euroa. Arvonalennuksia on ,40 euroa. Edellisen vuoden lopussa arvonalentumisia oli ,99 euroa. Vapaiden varojen rahastossa tilivuoden ylijäämä on ,57 euroa ja rahastojen pääomat yhteensä vuoden lopussa ovat ,41 euroa. Toimintavuoden aikana tilitettiin kolehteja taloustoimiston kautta ,98 euroa. Seurakuntien rahavarojen hoito siirrettiin vuonna 2008 Pohjola Varainhoito Oy:lle kilpailutuksen perusteella. Kullakin rahastolla on oma salkkunsa. Salkut ovat Testamenttirahaston rahastosalkku, Hautainhoitorahaston rahastosalkku ja Keskuskirjanpidon rahastosalkku. Keskuskirjanpidon rahastosalkun tase päätyy ,66 euroon ja tilivuoden ylijäämä on ,15 euroa. Arvonalennuksia vuodelta 2014 palautui ,66 euroa arvonalennuksia oli ,86 euroa. Tilivuoden aikana ei kotiutettu varoja. Hautainhoitorahaston rahastosalkun tase päätyy ,01 euroon ja tilivuoden ylijäämä on ,71 euroa. Arvonalennuksia vuodelta 2014 palautui ,18 euroa. Arvonalennuksia oli ,00 euroa. Tilivuoden aikana kotiutettiin euroa Hautainhoitorahaston käyttöön.

29 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Testamenttirahaston rahastosalkun tase päätyy ,62 euroon ja ti-livuoden ylijäämä on ,03 euroa. Arvonalennuksia vuodelta 2014 palautui ,71. Arvonalennuksia on ,79 euroa. Tilivuoden aikana kotiutettiin euroa Testamenttirahaston käyttöön. Joulukuussa 2014 hyväksytyssä talousarviossa oli investointimäärärahaa euroa. Vuoden aikana investointimäärärahoja lisättiin euroa, joten investointien kokonaismäärä talousarviossa oli euroa. Investointeihin käytettiin varoja vuoden aikana ,12 euroa ,56 euron investointitulot koostuvat yhden myydyn asunto-osakkeen ,78 euron suuruisesta tasearvosta sekä kahden myydyn määräalan yhteensä ,78 euron suuruisesta tasearvosta. Vuoden 2015 tase päätyy ,94 euroon. Konsernitase päätyy ,26 euroon. Konsernitase on liitteenä. Tilinpäätös sisältää seuraavan aineiston: Tuloslaskelma tileittäin Tase tileittäin Konsernitase Hautainhoitorahasto Piikkiön hautainhoitorahasto Testamenttirahasto Kolehtikirjanpito Vapaiden varojen rahasto Keskuskirjanpitoon sisältyvät erilliskirjanpidot: Hannunniitun asuintalot Varissuon asuintalot Keskuskirjanpidon rahastosalkku Hautainhoitorahastoon sisältyvät erilliskirjanpidot: Jaanin asuintalot Pernon asuintalot Hautainhoitorahaston rahastosalkku Testamenttirahastoon sisältyvä erilliskirjanpito: Testamenttirahaston rahastosalkku Mikäli kirkkoneuvoston jäsenet haluavat tehdä oikaisun johonkin tekstin kohtaan tasekirjassa, se on mahdollista lähettämällä tieto sähköpostitse Irma Hokalle klo 16 mennessä

30 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Lapsivaikutusten arviointi: Tilinpäätöksen allekirjoittamisella ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajille tarkastusta varten. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Tasekirja 2015 Jakelu Tilintarkastajat

31 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Puhallinorkesteri SUMU ry:n vuoden 2016 avustusten maksaminen 67/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Talousjohtaja Irma Hokka Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä puhallinmusiikkityöllä on pitkät perinteet. Seurakuntien puhallinorkesteri syntyi aikoinaan Rafael Pulkkisen toimesta ja se toimi vaihtelevalla menestyksellä omana toiminnallisena yksikkönään Urpo Laaksosen vuonna 2004 päättyneeseen johtajakauteen saakka. Vuonna 1964 perustetun, aiemmin Sinikotkien soittokuntana, nyttemmin Sumu-nimellä tunnetun orkesterin johtajana toimi alkaen Rami Koskinen. Vuonna 2004 Urpo Laaksosen jätettyä tehtävänsä seurakuntien puhallinorkesterin johtajana, sovittiin siitä, että Sinikotkien orkesterin johtaja Rami Koskinen otti vastuulleen kummatkin orkesterit. Vuonna 2008 tehtiin selvityksiä siitä, miten puhallinmusiikin tulevaisuus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteydessä voidaan turvata. Selvitysten perusteella todettiin mm. seuraavaa: Rafael Pulkkisen aikanaan perustama seurakuntien puhallinorkesteri oli kuihtunut varsinaisesta orkesterista Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa kokoontuvaksi harrastepiiriksi. Toimintaan liittyvä soitonopetus oli ollut kovin vähäistä, eikä tarvetta seurakuntien antamalle soitonopetukselle enää ollut olemassa. SUMU:n, entiseltä nimeltään Sinikotkien puhallinorkesteri, toimintaan osallistui aktiivisesti noin 25 soittajaa. Esitteensä mukaan pienestä torvisoittokunnasta täysimittaiseksi kasvanut puhallinorkesteri esittää pääasiassa viihde- ja tanssimusiikkia vanhoista iskelmistä kuumiin lattareihin ja swingistä merellisiin valsseihin. Orkesteri esiintyy tilausperusteisesti erikokoisissa kokoonpanoissa erilaisissa juhlissa häistä oktoberfesteihin. Lisäksi orkesteri esittää hengellistä ja klassista musiikkia kirkollisissa tilaisuuksissa, näkyvimpinä keväinen partioparaati ja Tuomiokirkon kauneimmat joululaulut. SUMU ry ei perinteisestä nimestään Sinikotkien puhallinorkesteri huolimatta kuitenkaan kuulunut partiolippukunta Turun Sinikotkien organisaatioon. Vaikka orkesteri harjoittelee ja kokoontuu Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa, ei orkesteri kuulunut myöskään Tuomiokirkkoseurakunnan organisaatioon eikä sillä ollut hallinnollisesti määriteltyä paikkaa yhtymäorganisaatiossa. Kirkkoneuvoston päätöksellä puhallinorkesteritoiminnan jatko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteydessä ratkaistiin yhdistysmallilla siten, että seurakuntayhtymän on varannut alkaen SUMU ry:lle vuosittaisen toiminta-avustuksen ja toi-

32 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto mitilat. Varatun avustuksen tulouttamisen ehtona on kirkkoneuvostolle toimitettu hyväksyttävä selvitys edellisen vuoden toiminta-avustuksen käytöstä. Yhdistys hankkii orkesterinjohtajan ja hoitaa tämän palkkauksesta ja muut toiminnasta aiheutuvat kulut. Orkesterin käytössä oleva yhtymän omaisuus lahjoitettiin sopimukseen liitetyn inventaarioluettelon mukaisena SUMU ry:n omistukseen. Sopimukseen kirjattiin myös ne vuosittaiset tilaisuudet, johon yhtymä edellyttää orkesterin toiminta- ja toimitila-avustuksen vastineeksi osallistuvan. Lisäksi päätettiin, että SUMU ry katsotaan yhteistoimintayhteisöksi. Vuodesta 2009 alkaen SUMU ry:lle on vuosittain varattu seurakuntayhtymän talousarvioon määräraha omalle kustannuspaikalle yhteistoimintayhteisöjen avustusten ryhmässä kustannuspaikalla Määräraha vuosina oli euroa, euroa vuonna 2013, euroa vuonna 2014 sekä euroa vuonna Vuoden 2016 talousarvioon on merkitty euron määräraha. SUMU ry on toimittanut vuoden 2015 toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja toiminnantarkastuskertomuksen sekä vuoden 2016 toimintasuunnitelman. Tuloslaskelma ja tase liitetietoineen ovat nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa. Vuoden 2015 toimintakertomus ja vuoden 2016 toimintasuunnitelma liitteenä. Toimintakautena 2015 SUMU Big Band konsertoi ja esiintyi yhteensä 25 kertaa, joista 14 kuului Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen. Lapsivaikutusten arviointi: Vuoden 2016 avustusten maksamisella Puhallinorkesteri SUMU ry:lle ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää, että talousarviossa oleva euron määräraha maksetaan SUMU ry:lle kustannuspaikalta Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 4 Toimintakertomus 2015 ja toimintasuunnitelma 2016 Jakelu SUMU ry Taloustoimistolle toimenpiteitä varten

33 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeet 69/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Talousjohtaja Irma Hokka Miten meni vuosi 2015 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Vuodesta 2008 vuoteen 2013 jatkunut alijäämäisten vuosien sarja päättyi vuonna 2014 ja myös vuodesta 2015 tuli ylijäämäinen. Arvioidut toimintatuotot ylittyivät 5,7 prosenttia ja arvioidut toimintakulut puolestaan alittuivat 4,6 prosenttia. Verotulokertymä oli yhteensä 31,3 milj euroa, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin oli arvioitu. Arvioidut rahoituksen nettotuotot olivat 1,6 milj euroa, mikä oli 0,3 milj euroa arvioitua enemmän. Vuosikate, joka ilmoittaa tuloksen ennen poistoja ja satunnaiseriä, oli 4,8 milj euroa. Terveessä taloudessa vuosikatteen tulee olla vähintään poistojen suuruinen, koska poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korjausinvestointitarvetta. Vuonna 2015 suunnitelman mukaiset poistot olivat 4,1 milj euroa, joten vuosikate riitti poistoihin. Yhden asuinhuoneiston myynnistä kertyi satunnaista tuottoa ,22 euroa. Vuoden 2015 talousarviossa ja sen muutoksissa oli varauduttu 2,5 milj alijäämään mutta ylijäämäksi muodostui 0,7 milj euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että vuonna 2015 rahavarat lisääntyivät 2,9 milj euroa. Uutta lainaa ei otettu. Miltä näyttää vuosi 2016 tällä hetkellä Euroopassa ja Suomessa Euron heikentyminen dollaria vastaan edesauttoi vuonna 2015 euroalueen kasvua, mutta hallitsematon pakolais-/siirtolaiskriisi, romahtanut Schengen-järjestelmä sekä pelko terrorismista loivat levottomuutta ja jarruttivat talouskasvua Euroopassa. Maaliskuun 2016 alussa Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti leikkaavansa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa entistä negatiivisemmaksi, -0,4 prosenttiin. Samalla EKP aloitti euroalueen pankkien tukemisen uusilla lainahuutokaupoilla sekä laajentamalla ostoohjelmansa koskemaan myös yrityslainoja. Ilmoitetut toimenpiteet tukevat enemmän euroalueen pankkien luotonantoa ja yrityslainamarkkinoita sen sijaan että EKP pyrkisi kiihdyttämään inflaatiota euroa heikentämällä. Euroopan talouskasvun osalta näkymät ovat kuitenkin edelleen vaimeita. Yritysten tulosennusteet ovat pysytelleet sitkeästi laskussa. Tulosennusteiden kääntyminen tuntuvaan nousuun edellyttäisi todennäköisesti maailmantalouden kasvun piristymistä, deflaatiopaineiden hellittämistä sekä raaka-aineiden hintojen vakiintumista.

34 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 5/ /58 Yhteinen kirkkoneuvosto Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan Suomen talous kasvoi yllättäen 0,4 prosenttia vuonna Kasvu tapahtui alkuvuonna, mutta loppuvuosi jäi käytännössä nollaan. Bruttokansantuotteen kääntyminen kasvuun ei suinkaan tarkoita sitä, että Suomen talouden ongelmat olisi ohitettu vaan talouskasvun näkymät pysyvät vaatimattomina. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin ennakkotietojen mukaan Euroopan unionin bruttokansantuote kasvoi 1,8 prosenttia vuonna 2015 ja Suomen talouskasvu oli EU-alueen toiseksi hitainta Kreikan jälkeen. Yhdysvaltalainen luottoluokitusyhtiö Fitch laski maaliskuussa 2016 Suomen pitkäaikaisten valtionlainojen luottoluokituksen parhaasta mahdollisesta AAA-luokituksesta AA+:aan. Suurista luottoluokituksista Standard & Poor s pudotti Suomen AA+-luokkaan jo lokakuussa Kesäkuussa 2015 luottoluokittaja Moody s muutti arvionsa Suomen näkymistä vakaista negatiivisiksi muun muassa hitaaksi ennakoidun talouskasvun sekä työllisyysasteen nostoon ja työurien pidennystarpeeseen liittyvien haasteiden vuoksi. Moody s on kuitenkin edelleen pitänyt Suomen AAA-luokituksessa. Maaliskuussa 2016 EU:n komissio lähetti Suomen valtiovarainministerille varoituskirjeen. Komission moite huonosta taloudenpidosta johtuu siitä, että Suomi on rikkonut EU:n vakaussopimuksen velkaja alijäämäkriteereitä. Myös Belgia, Kroatia, Italia ja Romania saivat EU:lta moitteet. Viimeisimmässä taloudellisessa katsauksessaan, joulukuussa 2015, valtiovarainministeriön näkemykset ovat synkkiä: Suomen talouden vaikeudet jatkuvat seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat heikot, eikä julkisen talouden tilanne parane oleellisesti. Suomen talouskasvu jää kilpailijamaita hitaammaksi ja työttömyysaste korkeaksi. Suomen teollisuustuotannon tason arvioidaan olevan vuonna 2017 noin neljänneksen alempi kuin kymmenen vuotta sitten. Vain teollisuuden ja viennin virkoaminen voi sysätä Suomen talouden suotuisaan kehitykseen. Seuraavassa esitetään kirkkohallituksen keräämät tiedot vuodelta 2015 sekä yhteenvedot valtiovarainministeriön, tutkimuslaitosten ja pankkien ennusteiden keskiarvoista vuosille 2016 ja 2017: bruttokansantuotteen muutos % 0,4 0,8 1,1 inflaatio % 0,3 0,7 1,3 ansiotason muutos % 1,2 1,1 1,0 työttömyysaste % 9,9 9,7 9,4