Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 1/36. Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, 3. krs, Turku.

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 1/36 Yhteinen kirkkoneuvosto Aika klo 16:00-19:20 Paikka Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, 3. krs, Turku Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 67 Kokouksen avaus 4 68 Kokouksen laillisuus 5 69 Kokouksen päätösvaltaisuus 6 70 Esityslistan hyväksyminen 7 71 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 8 72 Ilmoitusasiat 9 73 Huoltoriitojen sovittelujen asiantuntijapalkkioiden käyttäminen perheneuvonnan ostopalveluiden hankkimiseen Keskuskirjanpidon tiliasema sekä investointien toteutumavertailu tammikuun loppuun mennessä 75 Avustusanomus bussikulujen maksamisesta Bergeniin suuntautuvalla seurakuntamatkalla Virkasuhdeasia (salainen) Kehittämishankkeen ohjausryhmän esitys Reformaation merkkivuoteen liittyvien avustusten myöntäminen Muutoksenhaku Kokouksen päättäminen 36

2 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 2/36 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Rinne Heimo puheenjohtaja Korhonen Pentti jäsen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Ainasoja Merja jäsen Heikkilä Auvo jäsen Kanervavuori Mirjo jäsen Knuuti Heikki jäsen Lintunen Anna jäsen Nappu Juha jäsen Rantanen Ari jäsen Sandberg Siv jäsen Toivari Helmi-Riitta jäsen Nurmio Merja kirkkoherra Hermonen Merja kirkkoherra Järvensivu Jukka kirkkoherra saapui klo poistui klo Lehikoinen Jouni kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra Niittynen Ville kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra Rinne Katri kirkkoherra Toljamo Outi vs.kirkkoherra Hokka Irma talousjohtaja Hurme Hannu yhteisten työmuotojen johtaja Kallio Hannu kirkkoneuvoston sihteeri, hallinojohtaja Kosola Seppo kiinteistöjohtaja Vesanto Minna tiedottaja Poissa Lukander Harri jäsen Öhman Björn kirkkoherra Heino Paula tiedottaja Allekirjoitukset Heimo Rinne puheenjohtaja Hannu Kallio sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Turussa (pvm) Auvo Heikkilä Pentti Korhonen

3 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 3/36 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntien hallintoviraston 3.kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A ajalla kello , josta on ilmoitettu kirkkoherrainviraston ilmoitustaululla Hannu Kallio sihteeri

4 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 4/36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kokouksen avaus Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

5 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 5/36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kokouksen laillisuus Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi.

6 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 6/36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kokouksen päätösvaltaisuus Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

7 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 7/36 Yhteinen kirkkoneuvosto Esityslistan hyväksyminen Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. Esityslista hyväksyttiin.

8 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 8/36 Yhteinen kirkkoneuvosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Auvo Heikkilä ja Pentti Korhonen.

9 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 9/36 Yhteinen kirkkoneuvosto Ilmoitusasiat Yhteinen kirkkoneuvosto Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä - tuomiokapituli on N:o 47 päättänyt merkitä tiedoksi Paattisten seurakunnan seurakuntaneuvoston antaman selvityksen syksyllä 2014 toimitetun piispantarkastuksen pöytäkirjaan kirjattujen havaintojen ja huomautusten johdosta; - pyytää seurakuntaneuvostolta kesäkuun 2016 loppuun mennessä lisäselvitystä niistä kolmesta asiakokonaisuudesta, jotka on koottu edellä olevan esittelyn kohtaan "Yhteenveto". - tuomiokapituli on N:o 52 päättänyt myöntää pastori Meeri Kokkolalle osittaista virkavapautta (36%) Maarian seurakunnan kappalaisen (II) virasta lukien toistaiseksi osaaikaeläkkeelle siirtymistä varten. - tuomiokapituli on N:o 56 päättänyt merkitä tiedoksi pastori Eero Heinon irtisanoutumisilmoituksen Kaarinan seurakunnan seurakuntapastorin (III) virasta lukien ja toteaa hänen palvelussuhteensa Kaarinan seurakuntaan päättyvän Porvoon arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätös 3. Pöytäkirjoja - tuomiokapituli on N:o 6 päättänyt myöntää Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Björn Öhmanille palkallista virkavapautta määrännyt saman seurakunnan vt.kappalainen Mia Bäckin keskeyttämään viransijaisuutensa ja määrännyt hänet samaksi ajaksi hoitamaan kirkkoherranvirkaa samassa seurakunnassa virkaan kuuluvalla palkalla. - määrännyt vt. seurakuntapastori Pär Lidénin saman seurakunnan seurakuntapastorin viransijaiseksi (100%) täysin palkkaeduin. - kiinteistölautakunnan pöytäkirja 1/ yhteisen diakoniatyön johtokunta 1/ sielunhoitotyön johtokunta 1/ yhteisen diakoniatyön johtokunta 2/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa.

10 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

11 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Huoltoriitojen sovittelujen asiantuntijapalkkioiden käyttäminen perheneuvonnan ostopalveluiden hankkimiseen 13/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Hallintojohtaja Hannu Kallio Esittely: Sielunhoitotyön johtokunta on 10/2016 ( ) päättänyt puoltaa johtavan perheneuvoja Sari Sundvall-Pihan esitystä huoltoriitojen sovittelujen asiantuntijapalkkioiden käyttämisestä perheneuvonnan ostopalveluiden hankkimiseen. Vuoden 2016 alusta osallistuu kaksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheneuvojaa (Granström ja Sundvall-Piha) Turun kaupungin kustantamina asiantuntija-avustajina vuorollaan Varsinais- Suomen Käräjäoikeuden huoltoriitojen sovitteluihin. Turun kaupunki maksaa tästä seurakuntayhtymälle 300 päivässä. Vuoden aikana sovittelupäiviä on laskettu olevan noin kaksikymmentä (20), jolloin toiminnan vuotuinen tuotto on noin euroa. Pastori Eeva Vuola on ilmoittanut olevansa valmis hoitamaan perheneuvontatehtäviä asiantuntija-avusta saadulla summalla. Käytännössä tämä merkitsee noin kahta päivää kuukaudessa. Menettely turvaa sen, että perheneuvojien osallistuminen lasten huoltoriitojen sovitteluun ei vähennä perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoamien asiakaskontaktien kokonaismäärää. Lapsivaikutusten arviointi: Tässä pykälässä käsitellyn asian lapsivaikutukset on arvioitu asiain aiemmassa käsittelyvaiheessa. Esitys: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että perheasiain neuvottelukeskus saa ostaa pastori Eeva Vuolalta perheneuvonnan palveluja enintään Turun kaupungilta huoltoriitojen sovittelun asiantuntija-avusta vuosittain saamiensa tulojen määrää vastaavalla summalla. Muutoksenhakuoikeus oikaisuvaatimuksin. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Jakelu Sari Sundvall-Piha Sielunhoitotyön johtokunta

12 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Keskuskirjanpidon tiliasema sekä investointien toteutumavertailu tammikuun loppuun mennessä 4/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Talousjohtaja Irma Hokka Esittely: Tammikuun tiliasema ja investointien toteutumavertailu ovat liitteenä. Rahoituslaskelma osoittaa, että vuoden alusta rahavarat ovat lisääntyneet ,80 euroa. Lapsivaikutusten arviointi: Tammikuun tiliaseman ja investointien toteutumavertailun tiedoksisaannilla ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Esitys: Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi tammikuun 2016 tiliaseman ja investointien toteutumavertailun. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Tiliasema ja investoinnit tammikuu2016 Jakelu Ei jakelua

13 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Avustusanomus bussikulujen maksamisesta Bergeniin suuntautuvalla seurakuntamatkalla 46/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Esittely: Talousjohtaja Irma Hokka Kirjaamoon on saapunut avustusanomus, joka kuuluu seuraavasti: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto Anomus: Bussikulujen maksamiseen 1580 vierailtaessa seurakuntamatkalla Bergenissä keskustan ulkopuolella sijaitsevissa ystävyysseurakunnissa Turun tuomiokirkkoseurakunta, Mikaelin seurakunta ja Maarian seurakunta solmivat syksyllä 2013 kolmen Bergenin seurakunnan (Tuomiokirkkoseurakunta, Söreide ja Åsane) kanssa ystävyys- ja yhteistyösopimuksen. Työntekijöiden kesken tutustuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Jotta ystävyys ja yhteistyö voisi toteutua myös seurakuntalaistasolla, tarvitaan tapaamisia. Nyt on aikomuksena järjestää seurakuntamatka Bergeniin Kaikki kolme ystävyysseurakuntaamme ovat toivottaneet meidät lämpimästi tervetulleiksi vierailulle. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii matkatoimisto Matkapojat. Kappalainen Sari Lehti toimii matkanjohtajana. Hänen apunaan on seurakuntaneuvoston jäsen Mirja Pitkänen. Tuomiokirkkoseurakunta maksaa Sari Lehden ja Mirja Pitkäsen matkan. Seurakuntalaiset maksavat itse omat matkansa (735 / 2hh ja 907 /1hh). Mukaan on tulossa seurakuntalaisia Mikaelin, Maarian, Pyhän Katariinan ja Tuomiokirkkoseurakunnista sekä yksi Raisiosta. Majoitumme Augustin hotellissa, joka sijaitsee keskustassa, Tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Matkan aikana on tarkoitus vierailla ystävyysseurakunnissamme. Sunnuntaina olemme Tuomiokirkkoseurakunnan vieraina. Perjantaina tekisimme koko päivän retken Åsaneen ja sieltä Söreideen. Välimatka keskustasta Åsaneen on noin 10 km ja Söreideen noin 15 km. Åsanen ja Söreiden välimatka on noin 25 km. Paluumatkalla keskustaan kävisimme Grieg-museossa, jonka sisäänpääsymaksun matkalaiset maksaisivat itse. Tätä koko päivän retkeä varten tarvitsisimme bussin, jonka maksua anon Yhteiseltä kirkkoneuvostolta. Bussin hinta on 79 /hlö eli 1580.

14 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Vaikka bussi on hintava, tuntuu tärkeältä käydä muuallakin kuin vain keskustan seurakunnassa. Samalla tuntuu kohtuuttomalta veloittaa bussin kustannuksia mukana olevilta seurakuntalaisilta, kun ei kyse ole turismista vaan ystävyysseurakuntatilanteista. Näillä perusteilla anon siis Turun ja Kaarinan yhteiseltä kirkkoneuvostolta 1580 bussikulujen kattamiseksi ystävyysseurakuntaretken tekemiseen Bergenissä Turussa Kunnioittavasti Sari Lehti kappalainen Turun tuomiokirkkoseurakunta Kirkkoneuvosto myönsi kokouksessaan Sari Lehdelle ja Mirja Pitkäselle oikeuden osallistua kyseiseen matkaan. Ystävyysseurakuntatyö on toimintaa, mistä aiheutuvat kustannukset kukin paikallisseurakunta maksaa omista määrärahoistaan, jotka määräytyvät kirkkovaltuuston tekemällä päätöksellä vahvistetun määrärahajakotaulukon mukaan. Vain valikoitujen seurakuntien perustoimintaan myönnetyt ylimääräiset määrärahat rikkovat yhteisellä sopimuksella käyttöönotetun määrärahajakomallin henkeä. Päätöksellään kirkkoneuvosto poikkeuksellisesti osallistui Tuomiokirkkoseurakunnan, Mikaelinseurakunnan, Maarian seurakunnan ja Åbo svenska församlingin Bergeniin suuntautuneen matkan kustannuksiin. Perusteluna tähän pääsäännöstä poikkeavaan avustukseen oli tuolloin, että juuri silloin tehdyssä matkassa oli kyse uudenlaisesta pioneerihenkisestä tutustumismatkasta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä ja sen paikallisseurakunnilla on ystävyysseurakuntia ainakin Venäjällä, Virossa ja Englannissa ja niihin suuntautuvien vierailujen kustannuksista seurakunnat pääsääntöisesti vastaavat itse. Bergeniin suuntautuva matka ei poikkea muista ystävyysseurakuntamatkoista. Mikäli matkalle osallistuvilta ei haluta veloittaa bussin hintaa, tulee ystävyys- ja yhteistyösopimukseen kuuluvien seurakuntien sopia keskenään laskun suorittamisesta. Koska bussilla kuljettavaksi suunnitellut välimatkat ovat varsin lyhyitä, mahdollisesti ystäväseurakunnat Bergenissä myös voisivat osoittaa matkalaisille vieraanvaraisuutta tarjoamalla kuljetuksen. Lapsivaikutusten arviointi: Päätöksellä Bergenin matkan bussikulujen maksamisesta ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia.

15 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Kirkkoneuvosto päättää, että anomukseen Bergenin ystävyysseurakuntiin suuntautuvan seurakuntamatkan bussikulujen maksamisesta ei suostuta. Päätös: Asia palautettiin yksimielisesti uuteen valmisteluun. Jakelu Kappalainen Sari Lehti Virkasuhdeasia (salainen) 1/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto

16 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kehittämishankkeen ohjausryhmän esitys 22/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Hallintojohtaja Hannu Kallio Esittely: Tammikuun 29. päivä 2016 valmiiksi tullut kehittämishankkeen jatkovalmisteluryhmän esitys oli esillä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa Esittely kuului seuraavasti: Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asetti joulukuussa 2012 rakennetoimikunnan, johon kuuluivat kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heimo Rinne, sen jäsenet Merja Ainasoja, Siv Sandberg, Ari Suominen ja hallintojohtaja Hannu Kallio, joka toimi sihteerinä. Toimikunnan marraskuussa 2013 valmistunutta mietintöä käsiteltiin neljässä seminaarissa. Viimeisessä pidetyssä seminaarissa arkkipiispa linjasi, että hanketta voidaan jatkaa tuomiokapitulin tuella, mutta että rakenneuudistusprosessi on seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston vastuulla. Kesäkuussa 2014 asetettu kehittämishankkeen ohjausryhmä toimi kirkkoherra Nalle Öhmanin puheenjohdolla ja ryhmään kuului 12 seurakuntayhtymän työntekijää ja luottamushenkilöä sekä tuomiokapitulin nimeämät konsultit rovasti Esa Saurama sekä hiippakuntadekaani Timo Tavast. Projektityöntekijänä toimi Leena Kairavuo. Yhtymän tiedotuspäällikkö osallistui myös työskentelyyn. Tämän ryhmän työn valmistuttua keväällä 2015, asetettiin kirkkoneuvoston kokouksessa ohjausryhmä jatkovalmistelemaan asiakokonaisuutta mennessä. Tähän ryhmään kuuluivat puheenjohtajana kirkkoherra Björn Nalle Öhman ja jäseninä varatuomari Merja Ainasoja, hallintojohtaja Hannu Kallio, tuomiorovasti Heimo Rinne, tutkija Siv Sandberg, kehittämishankkeen konsultit Esa Saurama ja Timo Tavast sekä hankkeelle valittu projektityöntekijä Jani Kairavuo. Ryhmä on nyt saanut työnsä päätökseen ja on luovuttanut yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi esityksensä, johon liittyy liitteenä 1. päätöksenteko- ja toimeenpanoprosessia kuvaava osa sekä liitteenä 2. oleva hallintojohtajan eriävä mielipide: Esitys on julkistamisensa jälkeen herättänyt vilkkaan keskustelun. Kun kysymyksessä on merkittäviä muutoksia esittävä mie-

17 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto tintö, on perusteltua, että merkittäviä muutoksia esittävä mietintö otetaan valmisteltuna käsittelyyn sen jälkeen kun erityisesti kirkkovaltuustolle on annettu mahdollisuus lähetekeskusteluun asian riittävän aikaisessa vaiheessa. Tämän vuoksi ohjausryhmän esitys liitteineen jaetaan kirkkoneuvostolle tässä vaiheessa tiedoksi. Kirkkoneuvosto käynee asiassa keskustelun. Esitys: Kirkkoneuvosto kiittää jatkovalmisteluryhmää sen työstä ja merkitsee ryhmän esityksen liitteineen tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös: Keskustelun jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto palautti asian uuteen valmisteluun. Hallintojohtajan valmistelema päätösesitys, joka sisältää kannanoton seurakuntarakenteeseen, yhteisten työmuotojen asemaan ja johtamisjärjestelmään lähetetään kirkkoneuvostolle järjestettävän ylimääräisen kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen. Kirkkovaltuusto voi näin käydä lähetekeskustelun asiakokonaisuudesta ennen kirkkoneuvoston pidettävää kokousta. Esittelyssä jatkovalmisteluryhmän esitys esitettiin siis merkittäväksi tiedoksi. Tämän sisältöisen esityksen taustana oli kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston puheenjohtajien, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja hallintojohtajan neuvottelu kirkkovaltuuston osallistamisesta ennen lopullista päätöksentekoa sekä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston puheenjohtajiston ja hallintojohtajan neuvottelu mm. samasta asiasta arkkipiispan kanssa. Kirkkoneuvosto palautti asian uuteen valmisteluun, mutta edellytti samalla, että hallintojohtajan on valmisteltava seuraavaan kirkkoneuvoston pidettävään kokoukseen varsinainen esitys , jolloin kirkkovaltuuston puheenjohtajan samassa yhteydessä koolle kutsuttavaksi ilmoittama kirkkovaltuuston ylimääräinen kokous mahdollistaa lähetekeskustelun kirkkoneuvoston päätöksenteon tueksi. Päätöksentekorakenne asiakokonaisuudessa Tapa, jolla kehittämishanketta on viety eteenpäin on pyrkinyt yhdistämään kirkkolainsäädännön erityispiirteet ja yhteisen kirkkoneuvoston keskeisen vastuun seurakuntayhtymän yleisestä kehittämisvastuusta. On huomionarvoista, että arkkipiispa seminaarissa linjasi rakenneuudistusprosessin olevan seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston vastuulla. Kirkkoneuvoston vastuu kulminoituu kirkkolaissa yhtymän vastuulle kuuluvien tehtävien hoitamisesta, joko omin päätöksin tai yhteiseen kirkkovaltuustoon menevien asioiden valmistelujana. Seurakuntajaon muuttamiseen yhtymän yhteisellä kirkkoneuvostolla eikä myöskään yhteisellä valtuustolla ole aloiteoikeutta, mutta toisaalta mikäli esimerkiksi seurakuntarakenneasia etenisi,

18 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto juuri kirkkoneuvosto joutuu tekemään päätöksen siitä, mitä kirkkovaltuuston ehdotetaan lausuvan tällaisessa asiassa. Sama ensi käden vastuu koskee myös yhteisten työmuotojen hoitotapaan liittyvää päätöksentekoa, sekä perussäännön, että johto- ja ohjesääntöjen osalta. Myös johtamisjärjestelmäasioissa (rakenteellisissa) kirkkoneuvoston rooli on sama, asioita eteenpäin vievä. Kehittämishankkeeseen otettiin mukaan alkuperäisen ohjausryhmän työskentelyssä myös yhteisten työmuotojen rakenteeseen ja johtamisjärjestelmään liittyvät kysymykset. Ymmärtääkseni erityisesti kirkkoherrojen pelkona oli, että uudistuksessa puututaan vain seurakuntien määrään ja esimerkiksi yhteisten työmuotojen asemaan ei puututa. Päätöksentekorakenteen mielessä kolmen osa-alueen, seurakuntarakenteen, yhteisten työmuotojen organisoimisrakenteen ja johtamisjärjestelmän yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi on johtanut siihen, että asian käsittelyrakenne, jota kuvataan liitteessä 1 on kuin kysymyksessä olisi lähinnä seurakuntarakenneasia. Mikäli nyt käsiteltäisiin pelkästään yhteisten työmuotojen organisoimista tai johtamisjärjestelmää, normaaliin menettelyyn kuuluisi seurakuntaneuvostojen, yhteisten työmuotojen johtokuntien ja muiden relevanttien tahojen kuuleminen ennen asian lopullista valmistelua ja päätöksentekoa. Tämä kuuleminen jää ohjausryhmän esityksen liitteen 1 mukaisesti pääosin vuodelle 2017, aikaan, jolloin kirkkohallitus on esityksen mukaan jo päättänyt lokakuussa 2016 seurakuntarakenteesta. Ohjausryhmän esityksen jälkeen eri yksiköt ja henkilöt ovat tuottaneet materiaalia ja kannanottoja, joilla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon. Esittelyn laadintapäivään mennessä seurakuntayhtymän kirjaamoon on toimitettu seuraavat lausunnot: Rikosseuraamuslaitos: Lausunto diakoniakeskuksen kriminaalityön diakonin tehtävästä Vammaistyöryhmä: Vammaistyöryhmän vastine seurakuntayhtymän kehittämishankkeen ehdotukseen Sielunhoidon johtokunta: Muut asiat, Rakennetyöryhmän suunnitelma (sielunhoidon teologin tehtävä) Yhteisen diakoniatyön johtokunta: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehityshanke (lausunto) Kirkkovaltuutetut Harri Raitis, Jorma Hellsten, Kirsi Huoponen: Esitys, vaihtoehto rakenneuudistukselle Koska yhteinen kirkkoneuvosto ei ole pyytänyt lausuntoja asiassa, ja kun vielä vähemmän viralliseen päätöksentekomateriaaliin voidaan sisällyttää epävirallisempaa tietä tulevia lausuntoja, näitä lausuntoja ei käsitellä tässä sen enempää. Mikäli pyytämättä saadut lausunnot otettaisiin mukaan asian valmisteluun, rikkoutuisi tasapuolisuuden periaate; lausunnothan pyydetään normaalisti kaikilta, joiden kannanotolla on merkitystä asian valmistelulle. Tämän kaltaisissa hankkeissa lausuntoja olisi hyvä pyytää oman organisaation tahojen lisäksi myös harkinnan mukaan myös yhteistyökumppaneilta.

19 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Pyytämättä saatujen lausuntojen määrä kuitenkin osoittaa, että asian jatkokäsittely, mikäli se tapahtuu ohjausryhmän esityksen liitteen 1 mukaisesti, jättää mahdollisesti huomiotta eri puolilta saatavissa olevaa asiantuntemusta. Kirkkovaltuuston lähetekeskustelun antamat eväät Kirkkovaltuuston kokous kävi asiassa lähetekeskustelun Keskustelu oli hyvähenkinen ja monipuolinen. Kirkkovaltuuston puheenjohtajan Heimo Rinteen ohjausryhmän esitystä esittelevän alustuksen jälkeen käytiin n. kaksi tuntia kestävä keskustelu. Puheenvuoroissa sekä puollettiin päälinjausta, suurempien seurakuntayksiköiden muodostamista, että puolustettiin nykyisenkaltaista seurakuntamallia. Myös yhteisten työmuotojen osalta puolustettiin nykymallia, mutta myös yhteisten työmuotojen ohjausryhmän esitystä tiukempaakin pelkistämistä kannatettiin. Johtamisjärjestelmän osalta kosketeltiin lähinnä yhteisten työmuotojen johtamisvastuun siirtämistä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle. Keskustelussa oltiin melko yhtä mieltä siitä, että ohjausryhmän esitys ei merkitse nopeita säästöjä, vaan kyse on lähinnä siitä, minkä rakennemallin puitteissa tulevaisuuden tehostamistoimet ja seurakuntalaisten kohtaaminen ovat parhaiten toteutettavissa. Uutena elementtinä keskustelussa oli henkilöstön tukemisnäkökulma ja varautuminen väliesimiesten kasvavaan rooliin muutostilanteissa. Keskustelu osoitti, että kehittämistyön fokus on löytymässä ja sekä luottamushenkilöt, että virkamiehet ovat puhumassa samaa kieltä ja kehittämisalueet ovat paremmin täsmentyneitä kuin nykyiseen kehittämistyöhön ryhdyttäessä. Yhteistä käytetyille puheenvuoroille oli se, että toimenpiteisiin tarttumisen merkitystä korostettiin ja paikoilleen jäämisen mahdollisuutta ei pidetty oikeana. Kokouksen osallistujille oli jaettu kirkkovaltuutettu Raittiin, Hellstenin ja Huoposen allekirjoittama esitys, joka perustuu nykymalliseen seurakuntarakenteeseen. Ohjausryhmän esityksen ja esittelijän esittelyn suhde Ohjausryhmässä käydyssä keskustelussa arvioitiin esittelyn roolia. Asiaan tuli uusi piirre, kun ohjausryhmä siirtyi loppuesityksen tekemiseen, ohjausryhmän jäsenenä ollut hallintojohtaja päätyi ryhmän enemmistön kannasta poikkeavaan näkemykseen esityksen kolmesta pääelementistä. Hallinnollisesti, mikäli esittelijä esittelisi ohjausryhmän esityksen sellaisenaan, se merkitsisi luopumista omasta eriävästä mielipiteestä. Ohjausryhmän esityksen julkistamisen jälkeen kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa käyty ja muukin keskustelu on osoittanut, että ohjausryhmän peruslinjaukset eivät välttämättä saa yhtä laajaa tukea, kuin mitä ohjausryhmän varsin yksituumaisesta esityksestä voisi päätellä. Asiaa on käsitelty myös johtoryhmän kokouksessa , mutta johtuen edessä olevasta kirkkovaltuuston lähetekeskustelusta, johtoryhmä ei ottanut yksilöityä kantaa ohjausryhmän esitykseen. Johtoryhmässä on kuitenkin esityksestä erilaisia mielipiteitä. Hallintojohtajan näkökulman tiivistys:

20 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Ohjausryhmän esityksen mukainen suomenkielisten seurakuntien suurentaminen neljäksi seurakunnaksi merkitsee sellaista yksikkökokoa, jossa johtaminen muuttuu nykyistä välillisemmäksi ja moniportaisuus, joko virallinen tai epävirallinen lisääntyy. Kyse on hallinnollisista yksiköistä, mutta ovatko ne nykyaikaisen ihmisläheisen seurakuntaihanteen toteumia, herättää kysymykseni. Myös henkilökunnan motivointi on suuryksikössä vaikeampaa kuin pienemmässä yksikössä. Suurten seurakuntien etuna on suuremmasta yhtenäisen johdon alla olevasta henkilöstöstä johtuva kestävyys alikapasiteettitilanteissa. 2. Yhteisten työmuotojen pelkistäminen siirtämällä erityisammattitaidon omaavia työntekijöitä neljään seurakuntaan merkitsee huomattavaa riskiä vuosikymmenien aikana luotujen verkostojen häviämisestä ja kokonaiskuvan menettämistä. Ohjausryhmän esitys painottaa tältä osin enemmän saneerausmahdollisuuksia kuin toiminnan monipuolista vaikuttavuutta. Seurakunnissa tehtävän työn ja yhteisesti tehtävän työn kiihkoton tarkastelu saattaa osoittaa, että tarvetta on sekä yhteisten työmuotojen yksityiskohtien purkamiseen, mutta myös eräiden asioiden keskittämiseen. 3. Johtamisjärjestelmää koskevassa ehdotuksessa johtoryhmästä on yksinkertaistamisen nimissä luotu aivan liian iso elin, jotta se voisi toimia. Seurakuntien johtajien ja yhtymän johtajien yhteiselle vastuulliselle yhteistyölle on löydettävissä sellainen ratkaisu, joka vastaa myös kirkkolain hengen ja kirjaimen mukaista vastuunjakoa. Tiedotuksen ja asiakaspalvelutoiminnoista jo nyt vastaavan keskusrekisterin johtamisjärjestelmää kehitettäessä pitäisi säilyttää malli, jossa kirkkoneuvosto voi ohjata toiminnasta viime kädessä vastaavaa virkamiestä. Ehdotettu siirto yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle luo hallinnollisen erikoisuuden ja poikkeaa seurakuntayhtymässä jo pitkään vallinneesta konsensuksesta. Vaikka ohjausryhmä on tehnytkin esityksensä kokonaisuutena, pidän esimerkiksi seurakunnilta ja muista relevanteilta lausunnonantajilta mahdollisesti pyydettävien lausuntojen kannalta parempana, että nyt ensi vaiheessa kirkkoneuvosto tekee periaatelinjauksen seurakuntarakenne-kysymyksessä, ja että linjaukset yhtymärakenteeseen ja johtamisjärjestelmään pysyvät vielä nyt yleisemmällä tasolla. Kehittämishankkeen ohjausryhmän esityksen perusosa ja hankkeen yhteydessä järjestetty tiedonhankinta ja seminaarit muodostavat arvokkaan materiaalin, jota voidaan käyttää hyväksi kaikissa seurakuntayhtymän yksiköissä, kun toimintaa jatkossakin kehitetään. Lapsivaikutukset on arvioitu asian aiemmassa käsittelyssä. Esitys: 1. Kirkkoneuvosto päättää omana kantanaan, että kehitettäessä seurakunnallista toimintaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella, toiminta on jatkossakin parhaiten toteutettavissa nojautuen nykyisenkaltaiseen seurakuntarakenteeseen. Kirkkoneuvosto ei halua estää vapaaehtoisia seurakuntien yhdistymisisiä, mutta painottaa

21 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto tällaisten esitysten esiin tullessa kokonaisuuden, mm. kaikkien seurakuntien toimintaedellytysten huomioimista. 2. Kirkkoneuvosto päättää, että yhteisten työmuotojen vaikuttavuus ja tehokkuus toteutuu parhaiten noudattaen nykyisenkaltaista perussääntömallia. Yhteisten työmuotojen johtamisjärjestelmä tulee kuitenkin uudistaa sellaiseksi, että yhteinen kirkkoneuvosto voi aidosti vaikuttaa yhteisten työmuotojen toimintaan. Tämän vuoksi mm. yhteisten työmuotojen johtokuntarakenne tulee uudistaa tätä tavoitetta silmällä pitäen. 3. Kirkkoneuvosto päättää, että johtamisjärjestelmän kehittämisessä seurakuntien ja yhtymäjohdon vuorovaikutteinen strateginen kehittäminen tarvitsee asianmukaisen rakenteen. Johtoryhmää mahdollisesti laajennettaessa tulee välttää sen toimintakyvyn alentumista. 4. Edellä päätettyyn liittyen kirkkoneuvosto velvoittaa hallintojohtajan tukeutuen yhtymässä olemassa olevaan asiantuntemukseen valmistelemaan konkreettisen toimintaohjelman siitä, millä erillishankkeilla ja missä aikataulussa erityisesti seurakuntayhtymän vastuulla olevien toimintojen tehokkuuden parantaminen tullaan toteuttamaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely: Esittelijän selvitettyä esitystään kirkkoneuvoston jäsen Helmi-Riitta Toivari pyysi esittelijää tarkentamaan esittelyä. Hallintojohtaja ilmoitti, että esityksen kohdan 1. muotoilu tarkoittaa kaikkien nykyisten 10 seurakunnan itsenäisenä säilyttämistä. Toivari ilmoitti kannattavansa esittelyn mukaista esitystä. Merja Ainasoja esitti, että seurakuntayhtymän kehittämishanketta jatkettaisiin seurakuntarakenteiden osalta mallin 1+ 5 pohjalta. Ainasojan esityksen kohta 1 kuului: 1. Kirkkoneuvosto päättää, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehittämishanke jatkuu seurakuntarakenteiden osalta mallin pohjalta. Suomenkieliset seurakunnat ovat: -Tuomiokirkkoseurakunta -Katariinanseurakunta (Katariinanseurakunta ja Henrikinseurakunta) -Maarian seurakunta (Maarian seurakunta ja Paattisten seurakunta) -Mikaelin seurakunta (Mikaelinseurakunta ja Martinseurakunta) -Kaarinan seurakunta (Kaarinan seurakunta ja Piikkiön seurakunta) Ainasojan esitykseen liittyivät myös kohdat 2 ja 3, jotka koskivat yhteisten työmuotojen ja johtamisjärjestelmän kehittämistä. Ainasojan muutosesitys kokonaisuudessaan: Liite 2 Kirkkoneuvoston jäsen Pentti Korhonen kannatti Ainasojan esitystä.

22 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston jäsen Heikki Knuuti yhtyi Toivarin ilmoittamaan pohjaesityksen kannatukseen. Kirkkoneuvoston jäsen Juha Nappu ilmoitti, että pitäisi ns. C mallia, eli 1-2 suomenkielisen seurakunnan mallia parhaana, mutta ei tehnyt sitä tarkoittavaa vastaesitystä. Kirkkoneuvoston jäsen Mirjo Kanervavuori kannatti pohjaesitystä. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja ilmoitti kannattavansa Merja Ainasojan esitystä. Kanervavuori esitti, että mikäli äänestyksessä muu kuin pohjaesitys tulee hyväksytyksi, tulee kuitenkin valita seurakuntarakenne, jossa Piikkiön seurakunta säilyy itsenäisenä. Kirkkoneuvoston jäsen Heikki Knuuti kannatti Kanervavuoren esitystä. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja katsoi, että Kanervavuoren esitys on luonteeltaan ponsi, jonka käsittelyn paikka on varsinaisten päätösten jälkeen. Kirkkoneuvoston jäsen Pentti Korhonen yhtyi näkemykseen. Muissa puheenvuoroissa käsiteltiin asiakokonaisuutta eri puolilta, mutta ei tehty konkreettisia päätösesityksiä. Neuvottelutauon jälkeen hallintojohtaja muutti esittelyään kohtien 2., 3. ja 4. osalta kuulumaan seuraavasti: 2.Kirkkoneuvosto päättää jatkovalmistelutyöryhmän esityksestä poiketen, että yhteisten työmuotojen johtokuntarakenne rakentuu kahden johtokunnan mallin mukaisesti. Kasvatus- ja perheasioiden ja diakonia- ja sielunhoitotyön johtokuntiin. Yhteisten työmuotojen nykyiset tehtävät ja niiden toteuttamisen kannalta paras paikka organisaatiossa ja työntekijöiden sijoittuminen niihin arvioidaan uuden perussäännön laatimisen yhteydessä. 3.Kirkkoneuvosto päättää, että johtamisjärjestelmän kehittämisessä seurakuntien ja yhtymäjohdon vuorovaikutteinen strateginen kehittämisryhmä on tarpeen. Ryhmässä ovat edustettuna seurakuntien ja yhtymän johto. Tiedotuksen ja keskusrekisterin johtamisjärjestelmä tutkitaan jatkokehittelyssä, huomioiden myös kehittämisryhmän esitys. 4.Edellä päätettyyn liittyen kirkkoneuvosto velvoittaa hallintojohtajan valmistelemaan konkreettisen toimintaohjelman siitä, millä erillishankkeilla ja missä aikataulussa tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. Ainasoja ilmaisi, että hallintojohtajan uusi esitys kohtien 2, 3., ja 4. osalta vastaa neuvottelutauon aikana saavutettua neuvottelutulosta, joten hän veti esityksensä näiltä osin pois. Kirkkoneuvoston jäsen Helmi-Riitta Toivari esitti, että mikäli seurakuntarakennetta muutetaan paras malli olisi seuraava, jossa suomenkieliset seurakunnat ovat: - Turun seurakunta (Tuomiokirkkoseurakunta, Martinseurakunta, Mikaelinseurakunta ja Henrikinseurakunta) - Katariinan seurakunta (Katariinanseurakunta ja Kaarinan seurakunta) - Maarian seurakunta (Maarian seurakunta ja Paattisten seurakunta)

23 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Piikkiön seurakunta Kirkkoneuvoston jäsen Juha Nappu kannatti Toivarin esitystä. Puheenjohtajan tekemänä äänestysesityksenä kaksi pohjaesityksestä eniten poikkeavaa seurakuntarakenne-esitystä asetettiin äänestyksessä vastakkain. Ainasojan esitystä kannattivat Ainasoja, Heikkilä, Korhonen, Lintunen, Rantanen, Sandberg ja Rinne. Toivarin esitystä kannattivat Kanervavuori, Knuuti, Nappu ja Toivari. Ainasojan esityksen voitettua äänin 7-4, se ja pohjaesitys olivat vastakkain. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän pohjaesitystä kannattivat Heikkilä, Kanervavuori, Knuuti ja Toivari. Ainasojan esitystä kannattivat Ainasoja, Korhonen, Lintunen, Nappu, Rantanen, Sandberg ja Rinne. Ainasojan esitys voitti äänin 7-4, mikä tuli kirkkoneuvoston kannaksi. Päätös: 1. Kirkkoneuvosto päättää, että: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehittämishanke jatkuu seurakuntarakenteiden osalta mallin pohjalta. Suomenkieliset seurakunnat ovat: -Tuomiokirkkoseurakunta -Katariinanseurakunta (Katariinanseurakunta ja Henrikinseurakunta) -Maarian seurakunta (Maarian seurakunta ja Paattisten seurakunta) -Mikaelin seurakunta (Mikaelinseurakunta ja Martinseurakunta) -Kaarinan seurakunta (Kaarinan seurakunta ja Piikkiön seurakunta) Lisäksi seurakuntayhtymään kuuluu Turun ruotsalainen seurakunta 2.Kirkkoneuvosto päättää jatkovalmistelutyöryhmän esityksestä poiketen, että yhteisten työmuotojen johtokuntarakenne rakentuu kahden johtokunnan mallin mukaisesti. Kasvatus- ja perheasioiden ja diakonia- ja sielunhoitotyön johtokuntiin. Yhteisten työmuotojen nykyiset tehtävät ja niiden työmuodon toteuttamisen kannalta paras paikka organisaatiossa ja työntekijöiden sijoittuminen niihin arvioidaan uuden perussäännön laatimisen yhteydessä. 3.Kirkkoneuvosto päättää, että johtamisjärjestelmän kehittämisessä seurakuntien ja yhtymäjohdon vuorovaikutteinen strateginen kehittämisryhmä on tarpeen. Ryhmässä ovat edustettuna seurakuntien ja yhtymän johto. Tiedotuksen ja keskusrekisterin johtamisjärjestelmä tutkitaan jatkokehittelyssä, huomioiden myös kehittämisryhmän esitys. 4.Edellä päätettyyn liittyen kirkkoneuvosto velvoittaa hallintojohtajan valmistelemaan konkreettisen toimintaohjelman siitä, millä erillishankkeilla ja missä aikataulussa tarvittavat toimenpiteet toteutetaan.

24 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Liitteet Liite 3 Esitys Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Yhteiselle kirkkoneuvostolle Liite 4 Merja Ainasojan esitys kehittämishankkeesta Jakelu Kirkkovaltuusto Seurakuntaneuvostot Kiinteistölautakunta Tiedotustoimikunta Yhteinen kasvatusasiain johtokunta Yhteinen diakoniatyön johtokunta Yhteinen sielunhoitotyön johtokunta Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Kehittämishankkeen konsultti Timo Tavast Kehittämishankkeen konsultti Esa Saurama

25 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Reformaation merkkivuoteen liittyvien avustusten myöntäminen 50/ /2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Esittelijä: Hallintojohtaja Hannu Kallio Esittely: Turun kaupunki ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ovat tarjonneet Reformaation merkkivuoteen liittyvää ohjelmaa suunnitteleville toimijoille mahdollisuuden hakea pienimuotoista avustusta suunnitelmiensa toteuttamiseen. Avustustukset rahoitetaan puoliksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun kaupungin toimesta.tämän tyyppinen avustaminen on otettu merkkivuoden budjetoinnissa huomioon. Merkkivuoden hankkeille suunnattujen avustusten hakuaika alkoi ja päättyi Hausta tiedotettiin seurakuntayhtymän ja kaupungin viestintäkanavien kautta, Turun seudun merkkivuoden toimijoiden infotilaisuudessa sekä sen jälkeen lähetetyssä merkkivuoden toimijoiden uutiskirjeessä. Lisäksi hakujulistus julkaistiin merkkivuoden valtakunnallisilla verkkosivuilla sekä Facebook-sivulla facebook.com/reformaatio2017. Hakujulistuksessa kaupunki ja seurakuntayhtymä toivoivat merkkivuoden tuottavan sisällöiltään monipuolisia ja eri-ikäisille kohderyhmille suunnattuja ohjelmaideoita. Reformaation teemoja tulisi lähestyä luovalla ja tuoreella tavalla, tämän päivän näkökulmasta käsin. Avustusta hakevien hankkeiden toivottiin liittyvän selkeästi reformaation teemoihin ja yhteen tai useampaan merkkivuoden tavoitteista: Reformaation merkkivuoden valtakunnallisena tavoitteena on tukea kirkon perustehtävää ja tehdä reformaatiota tunnetuksi luterilaisesti ja ekumeenisesti, tukea seurakuntia ja paikallista yhteistyötä sekä rakentaa tulevaisuutta ja yhdistää merkkivuoden vietto Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon. Turun ja Kaarinan seurakunnat liittyvät merkkivuoden vietossa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Ohjelman suunnittelua ohjaavat lisäksi seuraavat avainsanat: USKO kristillisen uskon ydinsanoman sanoittaminen tämän päivän suomalaisille JUURET tutustuminen omiin kulttuurisiin ja hengellisiin juuriin ja sen kautta oman

26 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto identiteetin vahvistuminen ja valmius kohdata erilaisista taustoista tulevia UUDISTUVA SEURAKUNTA oman seurakuntayhteisön reformaatio paluu olennaisen sanoman ääreen Turun kaupungin tavoitteena merkkivuodelle on lisätä yleistä tietoutta reformaation vaikutuksista ja merkityksestä nykypäivän ihmiselle, lisätä Turun kaupungin tunnettuutta Suomen ainoana reformaatiokaupunkina, korostaa Turun merkitystä Suomen kirkollisena pääkaupunkina, lisätä kaupungin positiivista vireyttä ja matkailullista vetovoimaisuutta sekä hyödyntää merkkivuoden tarjoama mahdollisuus alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja näkyvyyteen. Määräaikaan mennessä avustushakemuksia saapui yhteensä 26. Merkkivuoden ohjausryhmä on käsitellyt hakemukset ja esittää avustuksen myönnettäväksi 18 hankkeelle seuraavasti: Mikael-teatteri / Mikaelinseurakunta: Näytelmä Lutherin pöytävieraana Varsinais-Suomen ev.-lut. Kansanlähetys ry: Kristillinen tapahtuma Yksi nimi ylitse muiden Hengen uudistus kirkossamme ry: Kristillinen tapahtuma Spirit Maarian seurakunta / Itä-Maarian aluetyö: Seurakuntatapahtumia: Lutherin pöytäpuheet ym Piikkiön seurakunta: Seurakuntatapahtumia vuodelle Diakoniakeskus / TUKASRKY Diakoniatapahtuma Yksin armosta Armoa yksinäiselle! Turun musiikkijuhlasäätiö: Juhlaesitykset Richard Wagnerin Parsifal Chorus Cathedralis Iuniorum ja Maarian seurakunta: Jouluoratorio lapsille Pohjois-Maarian alueneuvosto / Maarian seurakunta: Seinämaalaus Kotimäen seurakuntatalolle 500

27 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kuvataidetoimikunta / TUKASRKY: Taidehanke Tarinoita kuvina Turun lausuntakerho ry: Runotapahtuma Mikael Agricolan runot Kasvatusasiainkeskus / TUKASRKY: Kaupunkiseikkailun materiaali Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies: Tietokirja Pohjoinen reformaatio Turun kaupunginkirjasto, Turun ylipiston kirjasto, Åbo Akademis bibliothek, Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies: Näyttely Kirjakulttuuria Turussa ja luvuilla Turun yliopisto, Tuomiokirkkoseurakunta, Åbo svenska församling: Näyttely Lastennäyttely reformaatiosta Turun matkailuoppaat ry Opaskierrokset Pyhiinvaeltajan Turku ja Agricolan jalanjäljillä Mikael Agricola -seura: Seminaari Hedelmästä puu tunnetaan Mikael Agricola -seura: Koululaiskilpailu Turun uusi Agricola YHTEENSÄ Lisäksi hakuun osallistui seitsemän muuta hanketta, joille ei tällä erää myönnetty avustusta. Syynä tähän oli, että kyseiset hankkeet eivät suoraan liittyneet merkkivuoden sisältöihin ja tavoitteisiin ja/tai niihin on mahdollista hakea muuta avustusta joko kaupungin tai seurakuntayhtymän kautta. Näitä hankkeita olivat: Mikael-teatteri / Mikaelinseurakunta: Näytelmä Ristin äänet Turku Cathedral Youth Choir / Tuomiokirkkoseurakunta: Tilaussävellys kuorolle Turku Cathedral Youth Choir / Tuomiokirkkoseurakunta: Konserttimatka Wittenbergiin Kanttoriryhmä / TUKASRKY Matteus-passio

28 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kuninkaantien muusikot: Kolme historiallista Matteus-passiota Turun Museokeskus: Näyttely Valtapeliä Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio, Katedralskolan ja Lyseon lukio: Opintomatka Wittenbergiin Lapsivaikutuksen arviointi: Reformaation merkkivuoden hankkeilla on positiivisia lapsivaikutuksia siltä osin, kuin ne ovat lapsille suunnattuja tapahtumia. Esitys: Kirkkoneuvosto myöntää esittelyn mukaisesti seuraavat avustukset, joista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän 50 % osuus rahoitetaan reformaation merkkivuoden kustannuspaikalta. Mikael-teatteri / Mikaelinseurakunta: Näytelmä Lutherin pöytävieraana Varsinais-Suomen ev.-lut. Kansanlähetys ry: Kristillinen tapahtuma Yksi nimi ylitse muiden Hengen uudistus kirkossamme ry: Kristillinen tapahtuma Spirit Maarian seurakunta / Itä-Maarian aluetyö: Seurakuntatapahtumia: Lutherin pöytäpuheet ym Piikkiön seurakunta: Seurakuntatapahtumia vuodelle Diakoniakeskus / TUKASRKY Diakoniatapahtuma Yksin armosta Armoa yksinäiselle! Turun musiikkijuhlasäätiö: Juhlaesitykset Richard Wagnerin Parsifal Chorus Cathedralis Iuniorum ja Maarian seurakunta: Jouluoratorio lapsille Pohjois-Maarian alueneuvosto / Maarian seurakunta: Seinämaalaus Kotimäen seurakuntatalolle 500 Kuvataidetoimikunta / TUKASRKY: Taidehanke Tarinoita kuvina Turun lausuntakerho ry:

29 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Runotapahtuma Mikael Agricolan runot Kasvatusasiainkeskus / TUKASRKY: Kaupunkiseikkailun materiaali Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies: Tietokirja Pohjoinen reformaatio Turun kaupunginkirjasto, Turun ylipiston kirjasto, Åbo Akademis bibliothek, Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies: Näyttely Kirjakulttuuria Turussa ja luvuilla Turun yliopisto, Tuomiokirkkoseurakunta, Åbo svenska församling: Näyttely Lastennäyttely reformaatiosta Turun matkailuoppaat ry Opaskierrokset Pyhiinvaeltajan Turku ja Agricolan jalanjäljillä Mikael Agricola -seura: Seminaari Hedelmästä puu tunnetaan Mikael Agricola -seura: Koululaiskilpailu Turun uusi Agricola YHTEENSÄ Muutoksenhakuoikeus oikaisuvaatimuksin. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 5 Reformaation merkkivuoden hakemuslista Jakelu Taloustoimisto Mikael-teatteri/Mikaelinseurakunta V-S ev.lut. Kansanlähetys ry Hengen uudistus kirkossamme ry Maarian seurakunta/ Itä-Maarian aluetyö Piikkiön seurakunta Diakoniakeskus Turun musiikkijuhlasäätiö Chorus Cathedralis Iuniorum Maarian seurakunta /Pohjois-Maarian alueneuvosto Kuvataidetoimikunta Turun lausuntakerho ry Kasvatusasiainkeskus Turku Center for Medieval and Early Modern Studies

30 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Turun kaupunginkirjasto Turun yliopiston kirjasto Turun yliopisto Tuomiokirkkoseurakunta Turun matkailuoppaat ry Mikael Agricola -seura Turku Cathedral Youth Choir Seurakuntayhtymän kanttoriryhmä Kuninkaantien muusikot Turun museokeskus Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio Katedralskolan Lyseon lukio

31 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Muutoksenhaku Yhteinen kirkkoneuvosto Liite Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä.

32 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Kokouksen päättäminen Yhteinen kirkkoneuvosto Esitys: Päätös: Puheenjohtaja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen.

33 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 67,68,69,70,71,72,73,74,75,79,80. Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 73,78,76,77. Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Yhteinen kirkkoneuvosto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Käyntiosoite: Eerikinkatu 3 A, 3. kerros Postiosoite: PL 922 Sähköposti: turku.kirjaamo@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 73,78,76,77. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisu n tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki ).

34 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/ /36 Yhteinen kirkkoneuvosto Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Yhteinen kirkkoneuvosto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Käyntiosoite: Eerikinkatu 3 A, 3. kerros Postiosoite: PL 922 Sähköposti: turku.kirjaamo@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisu n sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun hallinto-oikeus Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4 Postiosoite: PL 32, Turku Telekopio: Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Hämeenkatu 13 Postiosoite: PL 60, Turku Telekopio: Sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), Helsinki Telekopio: Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: PL 29 (Meritullinkatu 10), Valtioneuvosto Telekopio: (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää