MT 252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ, SASTAMALA TIENRAKENNUSKOHTEIDEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELITYS

Transkriptio

1 TIEHALLINTO SASTAMALAN KAUPUNKI MT 252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ, SASTAMALA RAKENNUSSUUNNITELMA TIENRAKENNUSKOHTEIDEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELITYS , URAKKALASKENTAA VARTEN

2 Rakennussuunnitelma 1 (22) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ MITTAUSTYÖT Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Korkeuspiste- ja monikulmioverkko Mittalinjat, reunalinjat ja saarekkeet LAADUNVARMISTUS Maaperä Laadunvalvontakokeet MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat pysyvät tukirakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat putkirakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat kaapelirakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat ohjausjärjestelmät Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat tien päällysrakenteet Asfaltin pituussuuntainen leikkaus Perustusrakenteet Arinarakenteet Kiviainesarinat Kuivatusrakenteet Sivu- ja niskaojat Muoviputkirummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaus massojen kuljetus välivarastoon Maakaivannot Putkikaivannot Rumpukaivannot Syvennykset ja kuopat PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet 10

3 Rakennussuunnitelma 2 (22) Maalle pengerretyt maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT JA RADAN ALUSRAKENNEKERROKSET Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Jakavat kerrokset Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttibetoni Kivimastiksiasfaltti (SMA) Betoniset pintarakenteet Betonikivipäällysteet Luonnonkiviset pintarakenteet Noppakiveykset Nupukiveykset Tasausmassa Ab Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Erikoisrakenteet Piennartäyte Luiskatäyttö REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Reunatuki luonnonkivestä Kasvualustat ja katteet Kasvualustat Katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Nurmikot Istutukset Puut Pensaat JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Hulevesiviemärit Hulevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Hulevesiviemärien kaivot betonista Hulevesiviemärien kaivojen kannet 20

4 Rakennussuunnitelma 3 (22) Kaivojen kansien nosto TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat Kaiteet Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tiemerkinnät kestomerkinnöillä Opastustaulut HANKETEHTÄVÄT TYÖMAAPALVELUT Yleisen liikenteen hoito 21

5 Rakennussuunnitelma 4 (22) YLEISTÄ 0650 MITTAUSTYÖT Käytettävät ohjeet Töissä noudatetaan tämän työkohtaisen työselityksen ja suunnitelmapiirustuksien lisäksi seuraavia ohjeita: InfraRYL 2010 ja mennessä julkaistuja täydennysosia sekä InfraRYL 2006 osia 2 ja 3 ja niissä määritettyjä ohjeita ja määräyksiä sekä "Liikenneviraston tienpidon tekniset ohjeet 2/ ". Ohjeet on luettavissa tai tilattavissa: Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmat on sidottu Vammalan koordinaattijärjestelmään. Korkeusjärjestelmä on N Korkeuspiste- ja monikulmioverkko Mittaussuunnitelman pohjana ovat alueelle sijaitsevat Sastamalan kaupungin määrittämät lähtöpisteet. Pisteiden käyttökelpoisuus tarkistetaan ennen töiden aloittamista. Alueella olevien pisteiden sijainti on esitetty mittaussuunnitelmakartoissa. Maastomallimittaukset on suorittanut Sastamalan kaupunki Mittalinjat, reunalinjat ja saarekkeet Kaikista väylistä ja reunakivilinjoista on suunnitelmassa mukana mittalinjojen geometria- ja paalutuslaskennat. Linjojen geometriat on esitetty myös mittaussuunnitelmakartoilla.

6 Rakennussuunnitelma 5 (22) 0660 LAADUNVARMISTUS 0661 Maaperä Maaperätutkimukset on suorittanut Ramboll Finland Oy. M1 ja J1 Plv Levennettävällä alueella päällimmäisenä luonnonmaakerroksena on savista silttiä. Kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0,5 2,0 m. Tämän kerroksen alla on joissakin kohdissa ollut 0,5 1,5 m paksu hiekkainen kerros ennen tiiviydeltään vaihtelevaa moreenikerrosta. Plv Alueella on melko paksu kuivakuori, jonka alla on 2 3 m laihaa savea. Savikerroksen vesipitoisuus on ollut % ja siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus alimmillaan noin 10 kpa. Kevyenliikenteen väylän J1 puolella savikerros on ollut kiinteämpää. Moreenikerros alkaa noin 5 m syvyydestä. Maaleikkaustyön yhteydessä on tarkkailtava, että todelliset maalajit ja olosuhteet vastaavat suunnitelmapiirustuksissa esitettyjä rakenteita. Mikäli ristiriitoja havaitaan, on suunnitelmaa tarkistettava olosuhteita vastaavaksi erityisesti silloin, kun kysymyksessä on kantavuus- tai routamitoitus Laadunvalvontakokeet Laadunvalvontakokeita tehdään laadunvalvontaohjeiden mukaisesti MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET 1100 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus InfraRYL kohta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus Puusto ja muu kasvillisuus poistetaan rakennusalueelta ennen rakennustöitä. Nykyistä kasvillisuutta ei saa tarpeettomasti vaurioittaa työn aikana. Etenkin on varottava piha-alueen reuna-alueilla olevan kasvillisuuden vaurioittamista.

7 Rakennussuunnitelma 6 (22) Säilytettävä kasvillisuus on merkittävä näkyvästi ennen töiden aloittamista. Työskentelyalueella olevat, säilytettävät puut ja pensaat suojataan siten, että kasvien maanpäälliset ja maanalaiset osat eivät vahingoitu. Suojaus tehdään, mikäli on otaksuttavissa, että rakennustoimenpiteet saattavat vaurioittaa puita tai pensaita. Säilytettävien puiden juuristoalueella ei saa säilyttää maamassoja tai rakennustarvikkeita Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet InfraRYL kohta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat pysyvät tukirakenteet J1 plv olevat kaiteet puretaan ja hävitetään urakoitsijan toimesta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät InfraRYL kohta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat putkirakenteet Nykyiset hulevesikaivot ja -putket puretaan niiltä osin, kun ne jäävät tarpeettomiksi. Purettavat putket ja kaivot hävitetään urakoitsijan toimesta. M1 paalulla 97 oik. olevan hulevesikaivon kansi nostetaan uuden tasauksen mukaiseen korkoon. J1 paalulla 200 olevien jätevesikaivon ja vesijohdon venttiilikaivon kannet nostetaan(renkailla) uuden tasauksen mukaiseen korkoon. M1 paalulla 97 olevan nykyisen hulevesikaivon kunto ja toiminta tulee varmistaa urakoitsijan toimesta ja kaivo uusitaan tarvittaessa. Johtojen läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Työnaikaisesti vesi- ja jätevesijohdon ylitykset tulee tehdä apusillalla. Apusillan kantavuuden tulee olla riittävä kaikille sitä käyttäville työkoneille. Apusillan tukien tulee sijaita vähintään 2,0 m etäisyydellä vesijohdon keskilinjalta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat kaapelirakenteet Kohteessa on Fortumin ja Etelä-Satakunnan puhelimen sähköjohtoja ja - kaapeleita, Sastamalan veden hulevesi- ja vesijohtoja sekä Sastamalan kaupungin jätevesijohto ja paineviemäri. Niiden sijainnit ja alustavat johtosiirtosuunnitelmat on esitetty piirustuksessa R7/1A. Laitteiden omistajat vastaavat siirtojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kustannuksista kun ne sijaitsevat nykyisellä tiealueella.

8 Rakennussuunnitelma 7 (22) Suunnittelualueella siirretään yksi Fortumin sähköpylväs. Urakoitsijan on varmistettava ennen töiden aloittamista putkien, johtojen, kaapeleiden, laitteiden yms. tarkka sijainti laitteiden omistajilta sekä huolehdittava suojaamisesta ja mahdollisesta työaikaisesta siirtämisestä. Johtojen ja kaapeleiden siirto tapahtuu laitteiden omistajien toimesta. Nykyiset johdot säilyvät käytössä sen mukaan kuin muu rakentaminen sen mahdollistaa. Nykyisiä valaisimia puretaan erillisen valaistussuunnitelman mukaan. Johtosiirtojen toteutusaikataulusta on sovittava laitteiden omistajien kanssa ennen rakennustöihin ryhtymistä. Rakentamien yhteydessä on varottava kaapeleita kun mm. valaistusta, liikennemerkkejä ja kaivoja asennetaan. Alueella on Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv johtolinjoja: M1 noin pl. 60 Työskenneltäessä johtolinjan välittömässä läheisyydessä on noudatettava Fortumin antamia ohjeita. (ks. turvallisuusasiakirja) 1135 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Nykyiset liikennemerkit puretaan/siirretään töiden edistymisen mukaan. Liikennemerkit on lueteltu liikennemerkkiluettelossa R12/2A. Huonokuntoiset liikennemerkit hävitetään urakoitsijan toimesta. Työn aikana on varmistuttava, että kaikki tarvittavat liikennemerkit ja opasteet ovat käytössä. Portaali M1 n. pl 140 sijaitseva portaali puretaan ja hävitetään urakoitsijan toimesta. Portaalia purettaessa on erityisesti varottava Fortumin 110 kv:n johtolinjaa Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet InfraRYL kohta 11400

9 Rakennussuunnitelma 8 (22) 1141 Poistettavat pintamaat Pintamaan poiston ja maaleikkauksen rajana on käytetty arvoa 20 cm maanpinnasta mitattuna. Pintamaan poisto on penkereen kohdalla laskettu tiepenkereen alta. Mikäli rakennettavassa tiekohdassa on tehty erillistyönä puuston ja kantojen raivaus, arvioidaan pintamaan poiston tarpeellisuus. Nykyisen tieluiskan leikkaamisessa on pintamaaksi laskettu nykyisen luiskapinnan ja päällysteen reunasta kaltevuudessa noin 1:1.5 tehtävän maaleikkauksen välinen alue Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet 1151 Poistettavat tien päällysrakenteet J1 ja J2 alta päällyste poistetaan koko suunnitteluväliltä. M1 ja R1 päällyste poistetaan ainoastaan tarvittavilta osin. Poistettavat päällysteet toimitetaan urakoitsijan toimesta viranomaisen hyväksymälle vastaanottopaikalle. Nykyisen päällysteen pintaa jyrsitään tarvittavista kohdista, jotta rakennettavat uudet päällystelaatat saadaan liitettyä tasapaksuisina nykyiseen päällysteeseen. Maantien levitysrakenteen reunasta poistettavan/jyrsittävän päällysteen periaatteet on esitetty rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa R3/5 ja R3/6A. Päällysteen reunan leikkauksessa on käytettävä siihen soveltuvaa asfalttileikkuria. Suunnittelualueella sijaitsevat nykyiset reunakivet puretaan ja hävitetään urakoitsijan toimesta. Reunakivet ovat betonisia. Nykyisten purettavien saarekkeiden kiveykset sekä J2 välikaistalla sijaitsevat nykyiset kiveykset puretaan ja hävitetään urakoitsijan toimesta. Ennen viimeistä päällystettä päällystetyn kiertoliittymän reunakiven vierusta ja tulosaarekkeiden vierustat sekä M1 plv reunakiven vierustat jyrsitään (ks. littera ) Asfaltin pituussuuntainen leikkaus Asfaltin pituussuuntainen päällysteen leikkaus toteutetaan rakenteellisen tyyppipoikkileikkauksissa esitettyjen detaljien mukaisesti.

10 Rakennussuunnitelma 9 (22) 1300 Perustusrakenteet 1330 Arinarakenteet 1331 Kiviainesarinat InfraRYL kohta Kiviainesarinat tehdään >300mm paksuisina ja rakennetaan murskeesta 0/ Kuivatusrakenteet InfraRYL kohta Sivu- ja niskaojat Sivuojat tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti. Syntyneet maa-ainekset kuljetetaan läjitykseen (Sastamalan kaupungin maakaatopaikka) Muoviputkirummut J1 pl. 150 rakennetaan rumpu ø400mm. Rumpu on merkitty suunnitelmapiirustuksiin R3/2A ja R8/2A sekä rumpuluetteloon R8/1A MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT 1610 Maaleikkaukset InfraRYL kohta Maaleikkaus massojen kuljetus välivarastoon Maaleikkaus suoritetaan suunnitelmissa esitettyyn tasoon. Leikkauksen pohja ei millään osin saa olla suunnitelman mukaisen korkeuden yläpuolella. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita tai löyhtyneitä maakerroksia. Maaleikkauksien luiskat ja maanpinnan yhtymäkohdat muotoillaan ympäristöön sopivaksi. Penkereisiin käytettävän leikkausmateriaalin täytyy täyttää sille asetetut vaatimukset. Alle 2m3 kivet sisältyvät maaleikkaukseen. Penkereeseen käytettävät maakivet on rikottava vaadittuun lohkarekokoon. Maksimilohkarekoko on 600 mm.

11 Rakennussuunnitelma 10 (22) Maaleikkausmateriaalit, jotka eivät sovellu penger- tai luiskatäyttöihin kuljetetaan läjitykseen (Sastamalan kaupungin maakaatopaikka) Maakaivannot InfraRYL kohta Putkikaivannot Putkikaivannot kaivetaan suunnitelmissa esitettyyn syvyyteen. Putkikaivannot tehdään Infra-RYL 2010 Osa 1 Yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisesti Rumpukaivannot Rumpukaivanto kaivetaan suunnitelmassa esitettyyn syvyyteen. Rumpukaivanto tehdään Infra-RYL 2010 Osa 1 Yleiset laatuvaatimukset ohjeen mukaisesti. Suunnitelmassa käytetään edellä mainitun ohjeen tyyppien rumpukaivantoa rumpuluettelossa R8/1A esitetysti Syvennykset ja kuopat Maantielle M1 tulevia hulevesikaivoja varten tehdään kaivannot tarvittavassa laajuudessa. Kaivannot tehdään laatuvaatimusten mukaisesti PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 1810 Penkereet InfraRYL kohta Maapenkereet Maapenkereen tiivistetyn yläpinnan tulee olla suunnitelman mukaisessa muodossa ja korkeudessa. Pinta ei saa olla suunnitelman mukaisen korkeuden yläpuolella, eikä vettä kerääviä painanteita saa jäädä pintaan.

12 Rakennussuunnitelma 11 (22) Maalle pengerretyt maapenkereet Pengertäyttö rakennetaan tiivistämiskelpoisesta moreenista tai kitkamaasta, joka täyttää pengermateriaalille asetetut vaatimukset. Penkereen korkeus ja muoto on esitetty suunnitelmapiirustuksissa Kaivantojen täytöt InfraRYL kohta Asennusalustat Asennusalustat tehdään laatuvaatimusten mukaisesti. Asennusalustan materiaali valitaan siten, että se täyttää kaikkien kaivantoon tulevien putkien vaatimukset. Muoviputkien alle asennusalustana käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 20 mm ja murskeen suurin sallittu raekoko on 16 mm Alkutäytöt Alkutäytöt tehdään laatuvaatimusten mukaisesti. Putkijohtokaivannon alkutäyttö tehdään sellaisesta materiaalista, että se sopii kaikille kaivannon putkille. Alkutäyttö tehdään 300 mm ylimmän putken päälle. Alkutäyttö tehdään ja tiivistetään aina kerroksittain. Täyttömateriaali ei saa vahingoittaa putkien pinnoitteita. Alkutäytön raekoko määräytyy putkimateriaalin ja -koon mukaan Lopputäytöt Lopputäytöt tehdään laatuvaatimusten mukaisesti. Täyttömateriaali ei saa vahingoittaa putkia eikä liitosrakenteita. Lopputäyttö tehdään kivennäismaalla, jonka suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400mm. Liikennöitävällä alueella kivennäismaalla tehdyn lopputäytön tiiveyden tulee täyttää Proctor tiiveysvaatimus 90 %.

13 Rakennussuunnitelma 12 (22) 2000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 2100 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT JA RADAN ALUSRAKENNEKERROKSET 2110 Suodatinrakenteet InfraRYL kohta Suodatinkankaat Suodatinkangasta N3 käytetään rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Rummun arinarakenteen alapintaan asennetaan suodatinkangas Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset InfraRYL kohta Jakavat kerrokset Jakava kerros rakennetaan rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Jakava kerros tehdään KaM 0/90 materiaalista. Valmiin jakavan kerroksen tiiviyssuhde levykuormituskokeella mitattuna tulee olla E 2 /E 1 < 2,5. Levykuormituskokeita tehdään 4 kpl, 1 kpl kiertoliittymän kultakin haaralta Kantavat kerrokset InfraRYL kohta Kantavan kerroksen asfalttibetoni tehdään InfraRYL kohdan mukaisesti Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset rakennetaan rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Sitomattomat kantavat kerrokset tehdään KaM 0/45 materiaalista. Kadun K3 tasausta nostetaan tarvittavalta osin materiaalilla KaM 0/31 (K3 määrät on sisällytetty väylän M1 määräluetteloon). Valmiina kantavan kerroksen päältä mitatun kantavuuden tulee olla vähintään 160 MPa ja levykuormituskokeella mitatun tiiviyssuhteen E 2 /E 1 <

14 Rakennussuunnitelma 13 (22) 2,2. Levykuormituskokeita tehdään 4 kpl, 1 kpl kiertoliittymän kultakin haaralta Kantavan kerroksen asfalttibetoni M1:lle ja R1:lle sidottu kantava kerros tehdään asfalttibetonista ABK32 rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Kerroksen paksuus on 60mm. K1:lle sidottu kantava kerros tehdään asfalttibetonista ABK32 rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Kerroksen paksuus on 70mm. ABK:n bitumi: B50/70, 4,0 % (sideainepitoisuus, jonka mukaan tarjous annetaan). ABK:n kiviainesluokkavaatimus: A N 14. ABK-massan suunnittelu (suhteitus) on tehtävä Asfalttinormien (2011) mukaisesti Päällysteet ja pintarakenteet InfraRYL kohta Asfalttibetoni Väylät M1 ja R1 päällystetään rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Päällystekerroksen paksuus on levitysosuuksilla SMA16 (40mm) + AB20/100 (40mm). Kevyen liikenteen väylät J1 ja J2 rakennetaan asfalttibetonilla AB11/100 rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Päällysrakennekerroksen paksuus on 40 mm. Katu K3 päällystetään asfalttibetonilla AB20/125. Päällystekerroksen paksuus on 50 mm (K3 määrät on sisällytetty väylän M1 määräluetteloon). Asfalttibetonin laatuvaatimukset ovat julkaisun Asfalttinormit 2008 mukaiset. AB11:n bitumi: B70/100, 5,7 % ja AB20:n bitumi: B50/70 4,0 %. AB:n kiviainesluokkavaatimus: A N 14. AB-massojen suunnittelu (suhteitus) on tehtävä Asfalttinormien (2011) mukaisesti. Ennen viimeistä päällystettä päällystetään M1 plv reunakiven ja kiertoliittymän reunakiven vierusta ja tulosaarekkeiden vierustat (pois lukien K1 saareke) kiilamaisesti 1,5m:n leveydeltä erityisesti kunnossapidon ja erikoiskuljetusten mahdollistamiseksi. Päällysteenä käytetään AB20/100 (40mm). Reunakivinäkymä saa olla maksimissaan 30mm (M1 plv , kiertosaarekkeessa ja tulosaarekkeissa M1-R1 erikoiskuljetusreitillä) ja 120mm M1 tulosaarekkeessa Punkalaitumen suunnasta. Ennen viimeisen päällysteen tekemistä kiilamainen päällyste jyrsitään.

15 Rakennussuunnitelma 14 (22) Kivimastiksiasfaltti (SMA) Väylät M1 ja R1 päällystetään rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Päällystekerroksen paksuus on levitysosuuksilla SMA16 (40mm) + AB20/100 (40mm). Muilta osin, nykyisen rakenteen päällä päällystepaksuus on SMA16 (40mm). Nykyinen pysäkki M1 paalulla 320 oik. päällystetään SMA 16 (40mm). Katu K1 päällystetään rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Päällystekerroksen paksuus on SMA16 (50 mm). Ylimääräiset asfaltin kappaleet, ylijäämämassat jne. kuljetetaan asfaltin vastaanottopaikalle. Alustan liimaus Ajoradan sidotulle alustalle tehtävissä kulutuskerrostöissä on päällystettävä alue liimattava. Ennen liiman levittämistä alusta on puhdistettava kaikesta irtonaisesta aineksesta. Alustan liimauksessa on huomioitava, että reunakivet säilyvät puhtaina. Uuden päällysteen ja vanhojen päällysteiden liittymispintojen pystysaumojen liimaaminen on suoritettava erityisen huolellisesti. Alustan liimaus tehdään bitumiemulsiolla BE-L. Ohjearvot Seuraavassa on esitetty SMA:n ohjearvot, joiden perusteella tarjous annetaan: SMA 16 OHJE Seula , , , ,5 13 0, , ,063 kiviainesluokka A N 7 bitumi: B50/70, 6,2 % selluloosakuitu: 0,4 % kalkkikivitäytejauhe: 10 % gilsoniitti 0,4 % Urakoitsija laatii ehdotuksen rakeisuudesta sekä sideaine-, selluloosakuitu- ja täytejauhepitoisuuksista. Ehdotus on hyväksytettävä tilaajalla. Asfalttimassan suunnittelu (suhteitus) on tehtävä Asfalttinormien (2011) edellyttämällä tavalla ottaen huomioon rakennuskohteen ominaisuudet (KVL ajon./vrk).

16 Rakennussuunnitelma 15 (22) Sideaineen, selluloosakuidun ja täytejauheen määrien muuttuessa edellä mainituista ohjearvoista tarkistetaan annettua yksikköhintaa tarjouksen mukaisilla muutoshinnoilla. Yksikköhinnan muutos lasketaan teoreettisen massamenekin mukaisesti. Urakoitsijan on toimitettava tilaajalle ennen työn alkua hankkimiensa kiviainesten tutkimusselostukset, joista ilmenee kiviainesten kelpoisuus SMA-päällysteen raaka-aineeksi. Kaikki pituus- ja poikittaissaumat sivellään bitumiemulsiolla BE-L ja peitetään kuivalla kivituhkalla Betoniset pintarakenteet Betonikivipäällysteet Kiveysten teossa noudatetaan julkaisujen InfraRYL 2010 ja Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisu n:o 14 Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena ohjeita, ellei tässä työselityksessä toisin mainita. Ladontamallit, värien suhteet ja kiveysalueet on esitetty piirustuksessa n:o R9/2A. Käytettävä kivet ovat isoja sauvakiviä, kooltaan 278x138x80 mm, väreinä harmaa, punainen ja musta. Betonikivien katkaisuja tulee välttää. Kun katkaisuja joudutaan tekemään, on katkaistujen kivien sijaintiin ja asennukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Reunaan tulee 1/1 tai ½ kivi, tarvittavat leikkaukset tehdään sisempänä. Betonikivien ja saumojen suoruutta seurataan erityisesti teiden pituussuunnassa ja virheet korjataan heti asennusvaiheessa. Kiveysalueilla olevat kaivojen, valopylväiden ja liikennemerkkien jalustojen sekä muiden vastaavien kohteiden ympärystät viimeistellään harmailla noppakivillä. Betonikiven ja reunakiven välisen raon tulee olla tasaleveä eikä rako saa olla 10 mm suurempi. Korokkeilla rako voi olla 15 mm. Betonikiven näkymään jäävän katkaisujäljen epätasaisuus on ± 2 mm. Vierekkäisten kivien korkeusero saa olla enintään 2 mm. Reunatuen viereen tulevan betonikiveyksen yläpinnan tulee olla 5 mm reunatukea korkeammalla. Betonikiveykset tuetaan kasvualustaa vasten InfraRYL 2010 mukaisesti joko lankulla tai maakostealla betonilla Luonnonkiviset pintarakenteet Noppakiveykset Kiveysten teossa noudatetaan julkaisujen InfraRYL 2010 ja Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisu n:o 14 Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena ohjeita, ellei tässä työselityksessä toisin mainita.

17 Rakennussuunnitelma 16 (22) Ladontamallit, värien suhteet ja kiveysalueet on esitetty piirustuksessa n:o R9/2A. Noppakiveystä käytetään saarekkeissa ja kiertoliittymän ympäristössä. Käytettävät kivet ovat vakionoppaa 90x90x90 mm, väreinä harmaa, punainen ja musta. Saumaushiekkana käytetään kuivaa seulottua hiekkaa, jonka raekoko on 0/1 mm. Saumaushiekkaan sekoitetaan sementtiä 5 paino- % rikkakasvien kasvun ehkäisemiseksi. Noppakiveykset tuetaan kasvualustaa vasten InfraRYL 2010 mukaisesti joko lankulla tai maakostealla betonilla Nupukiveykset Kiveysten teossa noudatetaan julkaisujen InfraRYL 2010 ja Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisu n:o 14 Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena ohjeita, ellei tässä työselityksessä toisin mainita. Ladontamallit, värien suhteet ja kiveysalueet on esitetty piirustuksessa n:o R9/2A. Nupukiviraidat tehdään yhden kiven levyisinä, koko 140x22x140, väri on harmaa. Nupukiviraidat asennetaan maakosteaan betoniin. Betonikerroksen vähimmäispaksuus 100 mm ja lujuusluokka K10. Kiertoliittymän kiertotilan kavennus tehdään maakosteaan betoniin asennettavalla nupukiveyksellä Tasausmassa Ab Viimeisen päällystekerroksen ja nykyisen päällysteen väli tasataan tasausmassalla, niissä kohdin missä se on tasauksen noston/sivukaltevuuden korjaamisen vuoksi tarpeellista Siirtymärakenteet InfraRYL kohta Siirtymäkiilat 2160 Erikoisrakenteet Siirtymäkiilat rakennetaan hiekasta 1,6 m syvyyteen tasausviivasta. Siirtymäkiilan kaltevuus kevyen liikenteen väylällä 1:10/1:4. InfraRYL kohta 21600

18 Rakennussuunnitelma 17 (22) 2161 Piennartäyte Piennartäyte rakennetaan rakenteellisten tyyppipoikkileikkausten mukaisesti murskeesta 0/ Luiskatäyttö Luiskatäyttö rakennetaan asetetut vaatimukset täyttävästä materiaalista suunnitelmissa esitettyihin kaltevuuksiin REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET 2210 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit InfraRYL kohta Reunatuki luonnonkivestä Reunakivenä käytetään 270 mm:n korkuista harmaata viistettyä graniittikiveä, tyyppi V17. Reunakiven korkeutena käytetään yleisesti 120 mm. M1 plv reunakivi, kiertosaarekkeen uloin reunakivikehä ja kiertoliittymän pohjoisen liittymän saarekkeen reunakivet sekä R1:n keskisaarekkeen reunakivet rakennetaan madallettuna, korkeus on 30mm. Reunakivet madalletaan erikoiskuljetusreitin takia. Kevyen liikenteen ylityskohtien reunakivet tehdään madallettuna, korkeus on 10 mm. Reunatukilinjan päässä oleva viimeinen tukielementti upotetaan vinosti päällysteen tasoon. Reunakivet asennetaan betoniin, lujuusluokka K10. Reunakivien materiaalivaatimukset Väri: Kurun harmaa tai vastaava Pintakäsittely: lohkottu + karkea pintakäsittely käsityökaluin siten, että pinnan epätasaisuus on enintään ± 5 mm. Kivessä ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Taivutuslujuuden on oltava > 8 MPa (murtokuorma < 25 kn) Jäädytys-sulatuskestävyysvaatimus: luokka F1 (SFS 1343 taulukko 5) Vedenimukyky: oltava < 0,3 paino-% Reunakivien minimipituus suorilla osuuksilla ja kiertosaarekkeen ympyröissä on 1,5 m. Kaarteet tehdään tasamittaisilla noin 1 m (0,8 1,2 m) pituisilla kivillä. Kiertoliittymän ympyrät tehdään kaarrekivillä.

19 Rakennussuunnitelma 18 (22) Reunakivien näkyvissä pinnoissa ei saa näkyä porausjälkiä. Reunakivimateriaalin on oltava CE-merkittyä tai vaihtoehtoisesti materiaalin kelpoisuus osoitetaan InfraRYL:n mukaisesti ilmoittamalla kivituotteen toimitusasiakirjoissa seuraavat tiedot: Kivilaji (kiven petrografinen nimi) Taivutuslujuus Säänkestävyys Vedenimukyky (oltava < 0,3 paino-%) Kiven alkuperä (toimittaja ja louhos) Silloin kun reunakiveen liittyy kivi- (betonikivi/luonnonkivi) tai laattapäällyste, käytetään reunakiveä, jonka tausta on käsitelty tasaiseksi (taustapiikkaus). Taustakäsittely on ulotettava (vähintään) seuraavasti määräytyvälle syvyydelle: tuotteen (esim. betonikivi) paksuus + 10 mm Kasvualustat ja katteet InfraRYL kohta Kasvualustat Kasvualustojen materiaalivaatimukset ovat InfraRYL 2010 mukaiset. Ravinnepitoisuuden ohjearvojen tulee olla kohdan Vaateliaat kasvualustat, puut pensaat ja perennat mukaisia. Pensasistutusten kasvualusta ei saa sisältää monivuotisten rikkakasvien juuria. Nurmetuksilla käytetään nurmikoille annettuja ohjearvoja. Kasvualustojen mittavaatimukset ovat InfraRYL 2010 mukaiset. Käytettävä nurmetusluokka on A2. Mikäli kasvualustojen alapuoliset täytöt tai pohjamaa ovat erityisen vettä läpäisevää, niin kasvualustojen alle tehdään hienojakoisesta aineksesta vettä pidättävä, noin 10 cm vahvuinen kerros. Tämä kerros ei vähennä vaadittuja kasvualustapaksuuksia. Muut laatu-, materiaali- ja mittavaatimukset InfraRYL 2010 mukaan Katteet Pensasalueella ja puulla katteena käytetään havupuun kuorikatetta, kateluokkana puistokate. Muut laatu-, materiaali- ja mittavaatimukset InfraRYL 2010 mukaan. Kiertosaarekkeen sepelialueille tulee ensin suodatinkangas N2 jonka päälle n. 5-7 cm vahvuinen sepelikerros, raekoko mm. Suodatinkankaan limitys min 30 cm. Sepeli levitetään siten, että suodatinkangas peittyy.

20 Rakennussuunnitelma 19 (22) 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset InfraRYL kohta Nurmikot 2330 Istutukset Nurmetuksissa käytetään nurmetusluokkaa A2. Muut laatu-, materiaali- ja mittavaatimukset InfraRYL 2010 mukaan. InfraRYL kohta Taimien toimittajan tulee kuulua elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) ylläpitämään rekisteriin. Taimien tulee täyttää taimiaineistolain ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. Taimien tulee olla suunnitelmissa esitettyä lajia, lajiketta, kokoa ja alkuperää, ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita. Istutukset on esitetty ympäristösuunnitelmassa R9/1A ja R9/ Puut Keskisaarekkeeseen istutettavan tammen tulee täyttää katupuille asetetut taimivaatimukset. Puu tuetaan nelipistetuennalla. Katetta ei saa ulottaa puun runkoon kiinni Pensaat Istutettavien taimien lajista, lajikkeesta tai koosta ei saa poiketa, ellei siitä erikseen rakennuttajan kanssa sovita. Pensasalueille levitetään kate kohdan 2312 mukaisesti JÄRJESTELMÄT 3100 VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT 3120 Hulevesiviemärit Maantien M1 kuivatus katualueen K1 kohdalla tulee tarkistaa/suunnitella palvelualueen suunnittelun yhteydessä. Tässä suunnitelmassa hulevedet on johdettu ko. alueen ojiin.

21 Rakennussuunnitelma 20 (22) Hulevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Kaivojen ja puolirumpujen hulevesiviemäreissä käytetään tehdasvalmisteisia 250 mm muoviputkia kumitiivistein (SN8). Suunnitelmassa on esitetty kaivojen liitoskorkeudet. Korkeudet on tarkistettava ennen työn aloittamista Hulevesiviemärien kaivot betonista Ritiläkantiset hulevesikaivot ovat tehdasvalmisteisia betonisia sakkapesällisiä Ek-kaivoja kooltaan 800 mm, sakkapesä 300 litraa (600 mm). Betoniluokitus Cr Hulevesiviemärien kaivojen kannet Kaivojen kansistot ovat valurautaisia ns. kelluvia kansistoja, kuormituskestävyys 40 tn. Maantien M1 ja kevyen liikenteen väylän J1 välikaistalle sijoitettavan kaivon kantena käytetään kupukantta Kaivojen kansien nosto M1 paalulla 97 oik. olevan hulevesikaivon kansi nostetaan uuden tasauksen mukaiseen korkoon. J1 paalulla 200 olevien jätevesikaivon ja vesijohdon venttiilikaivon kannet nostetaan(renkailla) uuden tasauksen mukaiseen korkoon TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT 3210 Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat 3211 Kaiteet Kevyen liikenteen reunassa käytetään nykyisen kaltaista teräspalkkikaidetta TY3/51. Kaidepituudet ja viisteet on esitetty pituusleikkauksissa Opastus- ja ohjausjärjestelmät 3261 Liikennemerkit Liikennemerkit sijoitetaan suunnitelmassa osoitettuun paikkaan. Liikennemerkkien 423 ja 421 heijastusluokkana ja niiden lisäkilvissä käytetään R1-luokkaa. Muissa merkeissä heijastusluokka on R2. Erikoiskuljetusreitillä olevat liikennemerkit on rakennettava irrotettavina (merkitty liikennemerkkiluettelossa).