SAUNANIEMI II A KAAVA-ALUE, KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

Transkriptio

1 1 ESPOON KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS Katu- ja Viherpalvelut SAUNANIEMI II A KAAVA-ALUE, KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS H. Rautio / S. Anttila Tarkastaja: Hyväksyjä: / /. 2012

2 2 Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS... 4 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT... 4 YLEISTÄ... 5 TEKNISET VAATIMUKSET... 5 Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja... 5 MITTAUKSET... 6 MAAPERÄTIEDOT... 6 ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 7 Massojen muuntokertoimet... 7 Tilaajan / urakoitsijan materiaali... 7 Maakostea betoni MAA-, POHJA JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Arinarakenteet Kiviainesarina POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Pilaristabiloidut rakenteet Pilaristabiloinnin materiaalit Pilaristabiloinnin työalusta Pilaristabiloinnin tekeminen Valmis pilaristabilointi Pilaristabiloinnin kelpoisuuden osoittaminen Pilaristabiloinnin tekemisen ympäristövaikutukset Kuivatusrakenteet Avo-ojat ja uomat MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot Kaivannon tukirakenteet Ponttiseinät PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinrakenteet... 15

3 Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakava kerros (tukikerros) Kantavat kerrokset Sitomaton kantava kerros Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Pintarakenteet luonnonkivestä Noppakiveykset Sitomattomat kulutuskerrokset Erikoisrakenteet Piennartäyte REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Reunatuet luonnonkivestä KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Kasvualustat Tuotteistetut kasvualustat Katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Istutukset Puut Katupuut JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Vesijohdot TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tiemerkinnät... 20

4 4 Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushankkeen kuvaus Hanke sijaitsee Kurttilan (45.) ja Saunalahden (42.) kaupunginosien rajalla ja sisältää Saunaniemi II A asemakaava-alueella sijaitsevat kadut: Salakuljettajantie Aarrekartantie, sis. kevyen liikenteen väylä Maakauppiaantie Maakauppiaankuja Karsikkotie Saunaniementie Saunaniemenkuja Rajamäentie Alue on pientaloaluetta. Maakauppiaantien itäpää, Karsikkotie, Saunaniementie sekä Rajamäentien itäpää ovat nykyisten tieyhteyksien parantamista, muut kadut ovat uusia katuja. Suunnittelijat, asiantuntijat Suunnitelmat on laatinut Sito Oy, jossa yhdyshenkilönä on toiminut projektipäällikkö Heli Rautio, puhelin , s-posti heli.rautio@sito.fi. Suunnittelusta vastaavana tilaajan projektipäällikkönä on toiminut Liisa Peltola, puhelin , s-posti liisa.peltola@espoo.fi.

5 5 Yleistä Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 ja InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osat 2-4. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Lisäksi tässä on otettu huomioon seuraavat netissä ( julkaistut tarkennukset ja muutokset: - Määrämittausohjeen numerointikorjaus koskien rakennusosia Määrämittausohje versio 2.1 / koskien rakennusosia: o 1610 Maaleikkaukset o 1640 Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot o 1710 Kallioavoleikkaukset o 1740 Vedenalaiset kallioleikkaukset Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2006:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Tässä rakennushankkeessa, kuten kaikissa katu- ja puisto-osaston hankkeissa, noudatetaan InfraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei tämän työselostuksen ao. asiakohdassa muuta sanota. Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja Kaikki vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi ja osoittamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Vesihuollon osalta urakoitsija tekee InfraRYL:n mukaiset laadunvarmistuskokeet pois lukien HSY:n tekemät vastaanottoa valmistelevat ennakkotarkastukset, joita ovat mm. huuhtelu, desinfiointi, painekoe, vesinäyte, tiiveyskoe, peilaus ja TV-kuvaus. Nämä ennakkotarkastukset urakoitsija tilaa valvojalta. Kaikki hyväksytyt laadunvarmistuskokeet tulee dokumentoida HSY:n vesihuollon vastaanottopöytäkirjaan, joka luovutetaan HSY:n vesihuollon rakennuttamiselle.

6 6 Mittaukset Maaperätiedot Suunnitelmat on laadittu Espoon kaupungin koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Maastomalli perustuu Espoon kaupungin tekemiin maastomittauksiin. Katujen ja raittien mittalinjojen sijainnit on esitetty asemapiirustuksissa ja tyyppipoikkileikkauksissa. Katujen pituusleikkaukset on piirretty mittalinjojen kohdalta. Mittapiirustuksissa on annettu pääpisteet mittalinjan lisäksi kaikille reunalinjoille. Laskettujen linjojen sijainti ja tunnukset on esitetty mittapiirustuksissa. Ennen vesihuoltotöiden aloittamista tulee rakentajan tarkistaa mittaamalla nykyisten kaivojen vesijuoksujen korot niiltä osin, kun suunnitellut uudet putket liittyvät olemassa oleviin kaivoihin. Mikäli mitatut korot poikkeavat oleellisesti suunnitelmissa olevista nykyisten johtojen korkeusasemista, tulee rakentajan ottaa yhteyttä suunnittelijaan. Rakennetut putket mitataan HSY:n vesihuoltolinjojen maastokartoitusohjeen mukaisesti. Suunnittelussa on ollut käytettävissä alueella aiemmin tehdyt pohjatutkimukset Espoon kaupungin pohjatutkimusrekisteristä. Lisäksi rakennussuunnittelua varten on tehty uusia täydentäviä pohjatutkimuksia kattavasti koko alueelta. Tutkimukset ovat käsittäneet paino-, puristinheijari-, pora- ja siipikairauksia sekä häiriintyneitä näytteenottoja. Alueelle asennettiin rakennussuunnittelun yhteydessä 3 uutta pohjavesiputkea. Saunaniementie ja Karsikkotie ovat nykyisin käytössä olevia katuja. Nykyiselle kadulle sijoittuu myös Maakauppiaantie paaluvälillä 0-200, Rajamäentie paaluvälillä 0-60 sekä Salakuljettajantien eteläreuna kokonaisuudessaan. Karsikkotien itäreunassa sijaitsevat nykyiset putkilinjat on perustettu pilaristabiloinnin varaan paalulta 82 eteenpäin. Saunaniementien ja Maakauppiaantien välille rakennettava hulevesilinja sijoittuu nykyisten vesijohto- ja jätevesilinjan viereen samalle rasitealueelle. Nykyiset putket on perustettu teräslevyarinan varaan paaluvälillä ja pilaristabiloinnin varaan paaluvälillä Saunaniementie, Saunaniemenkuja sekä Rajamäentie sijoittuvat kallioiselle mäkialueelle. Saunaniementiellä ja Saunaniemenkujalla kalliopinta on lähellä maanpintaa. Kalliopinnan syvyys maanpinnasta on 0,2 4 m. Rajamäentiellä kalliopinta on 2 7 m syvyydellä maanpinnasta. Muut kadut sekä hulevesilinja Saunaniementien ja Maakauppiaantien välillä sijaitsevat pääosin savipehmeiköllä. Pohjamaa on routivaa. Aarrekartantie ja Aarrekartantien kevyenliikenteenväylä Aarrekartantie ja Aarrekartantien kevyenliikenteenväylä sijoittuvat koko matkaltaan savipehmeikölle. Savikerroksen pinnassa on n. 1 m paksu kuivakuorikerros ja sen alla 1 11 m pehmeää savea. Saven siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on 6 10 kpa. Vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Saven

7 7 alapuolella on 1-4 m paksu kerros moreenia. Painokairaukset ovat päättyneet 3,5-15,5 m syvyyteen maanpinnasta. Karsikkotie Karsikkotie sijaitsee savipehmeiköllä paaluväleillä 0-30 sekä Savikerroksen pinnassa on n. 1 m paksu kuivakuorikerros ja sen alla 2-5 m pehmeää savea. Saven siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on 5 10 kpa. Vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Saven alapuolella on 1-2 m paksu kerros moreenia. Painokairaukset ovat päättyneet 2-8 m syvyyteen maanpinnasta. Paaluvälillä pohjamaa on silttiä. Maakauppiaantie Maakauppiaantiellä maaperä on savea paaluvälillä Pinnassa on n. 1 m kuivakuorisavikerros ja sen alla 1-6 m paksu kerros pehmeää savea, jonka siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on 9 15 kpa. Vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Paaluvälillä pohjamaa on silttiä ja moreenia. Kalliopinta on n. 2,5-9 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjavedenpinta on Maakauppiaantiellä sijaitsevassa pohjavesiputkessa tasolla +7,5 +7,8 Maakauppiaankuja Maakauppiaankuja sijaitsee savipehmeiköllä. Savikerroksen yläosassa on 0,8 m kuivakuorikerros ja sen alla n. 1-5,5 m paksuudelta pehmeää savea. Saven siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on 4 18 kpa ja vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Saven alla on n. 0,5 3 m paksu kerros moreenia. Maakauppiaankujan päässä sijaitsevassa pohjavesiputkessa on havaittu paineellista pohjavettä. Pohjavedenpinnan vaihteluväli on +8,3 +8,7. Salakuljettajantie Salakuljettajantie sijoittuu savipehmeikön reunalle. Savipehmeikkö alkaa n. paalulta 90 ja pohjamaa lihavaa savea paaluvälillä Saven siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus vaihtelee välillä 8 90 kpa. Pinnassa on n 1 m paksu kerros kuivakuorisavea, jonka alapuolella on pehmeää savea n. 1 12,5 m Vesipitoisuudet vaihtelevat välillä %. Kalliopinta on paaluvälillä tasolla n ja laskee tasolle n. -8 paalulle 0 tultaessa. Pohjavesi on Salakuljettajantien läheisyydessä sijaitsevassa pohjavesiputkessa n. tasolla +6,9. Erityisiä määräyksiä Massojen muuntokertoimet Tilavuuskäsitteinä ja massakertoimina käytetään Määrämittausohjeen version 2.1 liitteessä esitettyjä käsitteitä ja massakertoimia. Tilaajan / urakoitsijan materiaali Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, ettei virheellistä materiaalia käytetä. Virheellisestä materiaalista on heti ilmoitettava valvojalle. Maakostea betoni Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset.

8 Maa-, pohja ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Säilytettävät ja suojattavat puut merkitään maastoon ennen työn aloittamista. Työskentelyalueella olevat säilytettävät puut suojataan siten, että kasvien maanpäälliset ja maanalaiset osat eivät vahingoitu. Jos säilytettävien puiden juuristoalueella on pakko liikkua koneilla tai pitää tilapäisrakennelmia, suojataan juuristo ja runko kuvien 11113:K1 ja 11113:K2 mukaisesti. Puun runko suojataan rungon ympäri pystyyn kiinnitetyillä lankuilla tai soiroilla. Juuriston alue suojataan maan pinnalle levitetyllä hiekkakerroksella, jonka päälle levitetään murskekerros. Hiekkakerroksen sijasta voidaan käyttää käyttöluokan N3 suodatinkangasta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Ennen työn aloittamista selvitetään maanalaisten johtojen ja muiden rakenteiden tarkka sijainti. Maakauppiaantien katualueella kulkee Fortumin 20 kv:n ilmajohto. Fortum kaapeloi ilmajohdon välillä Karsikkotie - Kurttilantie ennen kadunrakennustöiden aloittamista. Väli Karsikkotie Aarrekartantie tulee kaapeloida kadun rakennustöiden alkuvaiheessa ennen kadun stabilointia. Sähkökaapeli sijoitetaan katualueen reunaan erillisen kaapelointisuunitelman mukaisesti Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1330 Arinarakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1331 Kiviainesarina Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kiviainesarinat tehdään sora- tai kalliomurskeesta 0/64 mm ja ympäröidään käyttöluokan N3 kuitukankaalla. Putkijohtojen arinoiden paksuudet on esitetty katujen pituusleikkauksissa.

9 Pohjarakenteet 1410 Vahvistetut maarakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Pilaristabiloidut rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL kohdan mukaiset Pilaristabiloinnin materiaalit Sideaine ja sideainemäärät Sideaineina käytetään kalkkia ja sementtiä. Kalkkina käytetään kovaksi poltettua sammuttamatonta kalkkia, jonka CaO-pitoisuus on vähintään 80 %. Kalkki on rakeisuudeltaan 0-0,2 mm siten, että vähintään 80 % aineksesta läpäisee seulakoon 0,2 mm. Maksimiraekoko on 1,0 mm. Sementtinä käytetään sementtistandardin SFS-EN vaatimukset täyttävää perussementtiä (CEM II/B-S 42,5 N) tai yleissementtiä (CEM II/A-M(S-LL) 42,5 N). Pilareissa käytettävän sideaineen määrä on 35 kg / pilarimetri (124 kg/m 3 ) läpimitaltaan 600 mm pilareilla ja sideaineessa on oltava kalkkia ja sementtiä painon mukaisessa suhteessa 50 % / 50 %. Sideainemäärän sallittu alitus on enintään 1 kg / pilarimetri. Työn toteuttajan tulee valita työmenetelmä ja sideainemäärä niin, että lopputulos on pilareiden pituus- ja poikkisuunnassa tasalaatuinen ja vaaditut lujuudet saavutetaan viimeistään neljässä (4) viikossa Pilaristabiloinnin työalusta Ennen varsinaista stabilointityötä tehdään esityöt, joita ovat raivaustyöt, työalueen tasaus ja pintakuivatus. Stabilointia mahdollisesti haittaavat rakenneja täyttökerrokset poistetaan. Leikatulle pinnalle rakennetaan tarvittaessa noin 0,3 murskekerros työskentelyalustaksi. Stabilointialueella sijaitsevat nykyiset rakenteet, putket, vesihuoltolinjat ja kaapelit tulee paikantaa ja tarvittaessa siirtää tai suojata ennen työn aloittamista Pilaristabiloinnin tekeminen Pilarit tehdään InfraRYL kohdan vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. Syvästabiloinnit tehdään pohjanvahvistuspiirustusten piir.nro 6482/ /1011 ja paalukohtaisten poikkileikkausten sekä tämän työselostuksen mukaisesti. Stabiloitavilla alueilla sijaitsee seuraavat olemassa olevat putkilinjat: Salakuljettajantie Plv kadun kanssa risteävä vesijohto Plv jätevesi ja vesijohto kadun oikeassa reunassa Karsikkotie

10 10 Plv 0-30 jätevesi ja vesijohto kadun oikeassa reunassa Plv jätevesi ja vesijohto kadun oikeassa reunassa. Nykyiset putket on perustettu pilaristabiloinnin varaan. Maakauppiaantie Plv Maakuppiaantien ja Karsikkotien risteyksessä useita vesijohto- ja jätevesilinjoja. Vesihuoltolinja (hulevesi) Plv jätevesi ja vesijohto suunnitellun hulevesilinjan oikealla puolella, nykyiset putket perustettu tältä osuudelta pilaristabiloinnin varaan. Nykyisten putkien läheisyydessä stabiloitaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Minimietäisyys pilarin ulkoreunasta olemassa olevan putken ulkoreunaan on 0,5 m. Syvästabilointi tehdään käyttäen läpimitaltaan 600 mm pilareita. Pohjanvahvistuskartoissa on esitetty pilarivälit ja stabilointikaaviot. Karttoihin on merkitty pilarikenttien nurkkien pilareiden keskipisteiden koordinaatit. Lisäksi kartoissa on esitetty arvioitu pehmeän saven alapinnan korkeustasokäyrästö. Paalukohtaisissa poikkileikkauksissa on esitetty pohjatutkimusten perusteella arvioitu savikerroksen alapinta, pilarivälit sekä stabiloitava alue. Pilarointikartat luovutetaan työn toteuttajalle myös dwg-tiedostona. Työn toteuttajan tulee täydentää pilarointikarttoja pilaroinnin muutoksilla sekä merkitä kartoille pilareiden pöytäkirjanumerot ja käytetyn sideainesäiliön numero. Lisäksi työn toteuttaja mittaa toteutuneiden pilarikenttien kulmapisteiden koordinaatit ja laatii pilaroinnista dwg-muodossa olevan toteutumapiirustuksen ja luovuttaa sen työn lopussa rakennuttajalle. Yläpäästään pilarit ulotetaan maanpintaan, ja alapäästään savikerroksen alapintaan. Mikäli työn aikana havaitaan savikerroksen paksuudessa tai lujuudessa olennaisia eroja pohjatutkimuksiin nähden, on työn suorittajan otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan Valmis pilaristabilointi Stabiloidun kentän päälle voi, hyväksyttyjen pilaritutkimusten jälkeen (aikaisintaan 2 viikon ikäisinä), levittää enintään 1,0 m vahvuisen suojakerroksen. Kaivutyöt voidaan aloittaa stabiloiduilla alueilla aikaisintaan 1 kuukauden kuluttua pilareiden valmistumisesta. Yksittäinen pilari ja kahden vierekkäisen pilarin ja/tai pilaririvin etäisyys (k/kmitta) saa poiketa suunnitelmasta enintään 200 mm (putkilinjojen kohdalla enintään 100 mm). Sijaintipoikkeamien keskiarvon tulee olla pienempi kuin 150 mm (putkilinjojen kohdalla enintään 80 mm). Mikäli työn aikana havaitaan suurempia poikkeamia, täydennetään pilarointia urakoitsijan kustannuk-

11 11 sella niin, että koko alueelle tulee suunnitelman edellyttämä pilaritiheys. Pilarien suurin sallittu kaltevuuden poikkeama suunnitelmaan nähden on 20 mm/m Pilaristabiloinnin kelpoisuuden osoittaminen Pilarointipöytäkirja Pilarointityöstä pidetään Infra RYL 2006 kappaleen mukaista pöytäkirjaseurantaa. Työn toteuttajan on valvojan vaatiessa pidettävä pilarointipöytäkirjaa, johon merkitään vähintään metrin välein mitattu sideaineen menekki sekä pilarointikoneen vaa'an lukema ennen ja jälkeen pilarin teon. Kopiot pöytäkirjoista ja maanpinnan tarkemittauksista toimitetaan rakennuttajalle työn hyväksymistä varten. Pilaroinnin laadunvalvonta Pilareiden valvontakairauksia varten työn toteuttaja merkitsee valvojan osoittamat koestettavat pilarit pilarin keskikohtaan asennettavilla merkkiseipäillä. Seipäisiin merkitään pilarin numero, pilarin pituus ja valmistusajankohta. Merkkiseipäiden x-, y- ja z -koordinaatit mitataan. Työn toteuttaja vastaa merkintöjen säilymisestä pilarointi- ja laadunvalvontatyön ajan. Työn toteuttaja huolehtii laadunvalvontatoimenpiteistä ja osoittaa rakennuttajalle pilarointityön ja pilareiden kelpoisuuden. Työn toteuttaja laatii laadunvalvontasuunnitelman ja hyväksyttää sen rakennuttajalla. Pilarointityöstä työn toteuttaja suorittaa laadunvalvontatoimenpiteinä jokaista alkavaa 400 pilaria kohden vähintään neljä (4) valvontakairausta (kolme KPO- 02:n mukaista pilarikairausta ja yhden pilarisiipikairauksen). Laadunvalvontakairausten onnistumiseksi on suositeltavaa käyttää putkitusta. Mikäli laadunvalvontakairaus ei pysy pilarissa, uusintakairaus on tehtävä samasta pilarista. Työn toteuttaja voi halutessaan tehdä ylimääräisiä näytteenottoja sekä pilarikairauksia ja ottaa tulokset mukaan laskettaessa pilarointityön keskiarvotuloksia. Rakennuttaja voi teettää syvästabilointialueella valvontakairauksia. Pilareiden lujittumiseen on varattava aikaa vähintään neljä (4) viikkoa, jonka kuluessa laadunvalvontatoimenpiteet on suoritettava. Pilareiden on saavutettava tavoitelujuudet ennen pilarikentän täysimääräistä kuormitusta. Pilareiden lujuustutkimuksista työn toteuttaja laatii tutkimusraportin, jossa esitetään kairaustulokset x-, y- ja z-koordinaattitietoineen, kairaustulosten perusteella saatavat yksittäisten pilareiden leikkauslujuudet /puristinvoimat, leikkauslujuuksien ja puristinvoimien keskiarvot ja vaihtelu sekä lujuuspoikkeamat vaadittuun lujuuteen verrattuna. Valvontakairaukset luovutetaan rakennuttajalle Tekla- tai CityCAD-formaatissa. Pilarikenttien lujuusvaatimukset Pilareiden pilarisiipikairalla ja puristinkairalla mitatun keskimääräisen leikkauslujuuden tulee olla vähintään 60 kpa ja yksittäisen pilarin minimilujuuden vähintään 40 kpa ja pilaripuristinkairalla mitatun keskimääräisen puristinvoiman tulee olla vähintään 6 kn ja yksittäisen puristinvoiman vähintään 4 kn.

12 12 Mikäli syvästabilointipilarit eivät saavuta keskimääräistä leikkauslujuutta 60 kpa tai pilaripuristinkairauksen 6 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa, pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarointityöstä seuraavasti: Keskimääräinen leikkauslujuuden/ Arvonalennus koko puristivoiman poikkeama pilarointityöstä kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn pilarointityö hylätään Mikäli yksittäinen pilari ei saavuta minimileikkauslujuutta 50 kpa tai pilaripuristinkairauksen 6 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa koko pilarin pituudelta (havainnot vähintään metrin välein), pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarihinnasta siten, että yksi valvontakairaus edustaa 100 kappaletta pilareita. Pilarisiipikairausta tai pilaripuristinkairausta kohden sallitaan yksi (1) leikkauslujuuden /puristinvoiman alitus. Seuraavasta alittavasta havainnosta arvonalennusta pidätetään seuraavasti: Leikkauslujuuden/ puristin Arvonalennus tehtyä voiman poikkeama 100 kpl:tta kokonaista 40 kpa:sta/ 4 kn:sta pilaria kohden kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn ko. työsuoritus hylätään ja se on uusittava Pilaristabiloinnin tekemisen ympäristövaikutukset Sideaineen haitallinen leviäminen ympäristöön estetään Kuivatusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1433 Avo-ojat ja uomat Maakauppiaankujan ja Karsikkotien pohjoispäässä kulkee itä-länsi suuntaisesti Lambrobäcken-puro. Maakauppiaankujan sekä Karsikkotien hulevesiviemärit purkavat tähän puroon. Aarrekartantien hulevesiviemäri puretaan kadun länsipuolella olevalle VLalueelle. Uusi uoma kaivetaan putken purkukohdasta nykyiseen uomaan asti (noin 15 m). Ko. uoman kohdalle suunnitellaan mahdollisesti puistosuunnittelun yhteydessä hulevesien viivytysallas Maaleikkaukset ja -kaivannot

13 Maaleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1620 Maakaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Urakoitsijan on varauduttava kaivantojen työnaikaiseen kuivana pitoon. Kaivannot pidetään pintavesistä kuivana pumppaamalla kaivannosta suodattimella varustetuista pumppukuopista. Kaivantojen putoamissuojaus täytyy toteuttaa siten, että ulkopuolisille eikä työn tekijöille aiheuteta putoamisvaaraa Kaivannon tukirakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kaivantojen luiskakaltevuudet ja tuennat on esitetty katujen pituus- ja poikkileikkauksissa Ponttiseinät Maakauppiaankujan päähän asennettavan pumppaamon pohjalaatan rakentaminen ja pumppaamon asentaminen tehdään ponttiseinin tuetussa kaivannossa. Teräsponttiseinien sijainnit ja toteutus on esitetty pumppaamon kaivantosuunnitelmassa piir.nro 6482/1012 ja kaivantosuunnitelmaraportissa Espoon kaupunki, Saunaniemi II A, Maakauppiaankuja, Pumppaamon kaivantosuunnitelma Kaivantoluokka Kaivanto on luokitukseltaan vaativa kaivanto (RIL ). Kaivanto ulottuu yli 2 m havaitun pohjavedenpainetason alapuolelle ja on lähes 5 m syvä. Tukiseinän tyyppi ja toimintatapa Kaivanto toteutetaan 2 tasolta sisäänpäin tuettuna teräsponttiseinäkaivantona. Pontit asennetaan ponttiin. Ponttiseinän nurkat tehdään kulmakappaleista jotta ponttiprofiilit voidaan asentaa pontteihinsa myös nurkissa. Materiaalit Teräspontteina käytetään ponttiprofiileja joiden taivutusvastus on vähintään 830 cm 3 /m ja materiaali S355. Vaakatuet rakennetaan HE220B S355 profiileista. Hitsaukset tehdään standardin SFS-EN mukaisesti hitsausluokka C. Solkien hitsaukset, pienahitsi 5 mm ympäri. Kuivatus Kaivanto pidetään kuivana kaivannon sisäpuolelta uppopumpulla pumppaamalla. Savikerroksen alapuolella olevaan hiekkakerrokseen asennetaan 2 kpl

14 14 ø 400 mm teräsputkia joista pumppaamalla pohjavesipinta pidetään koko työn ajan kaivutasojen alapuolella. Veden pumppaaminen savikerroksen alapuolisesta hiekkakerroksesta on välttämätöntä veden painetason laskemiseksi savikerroksen alapinnassa ja sitä kautta kaivannon pohjan nousun estämiseksi. Pumppausputkeen on asennettava suodatin eroosion estämiseksi pumppausputken alapäässä. Pumppausvesien käsittely ja purku tehdään tilaajan ohjeiden mukaisesti. Seurantamittaukset Tukiseinän sijainti mitataan ennen kaivutyön aloittamista x, y, z koordinaatistossa. Kaivannon jokaiselle sivulle merkitään siirtymämittauspisteet tukiseinän yläpäähän sekä jokaiselle tukitasolle, jotta kaivannon toimintaa voidaan seurata. Kaivannon toimintaa mitataan rakennusvaiheessa päivittäin ja valmistumisen jälkeen 1 / vk. Tarkemittauksen hälytysraja >100 mm siirtymä alkuperäisestä 1. tukitason asentamisen jälkeen. Siirtymämittauspisteiden referenssipiste täytyy sijaita kiinteässä kalliossa tai routaliikkeistä vapaan rakennuksen sokkelissa. Työvaiheet 1 Olemassa olevien putkien ja kaapeleiden sijainnin varmistaminen 2 TB- paalujen lyöminen saatolla katkaisutasoon 3 Ponttien asentaminen, pontit asennetaan tiiviiseen moreenikerrokseen saakka noin tasolle Kaivu tukitasolle ja solkien asentaminen 5 Kaivu tasolle +7.20, pumppausputkien asentaminen savikerroksen läpi ja pohjavesipinnan alentamisen aloittaminen. 6 Kaivu tukitasolle ja solkien rakentaminen 7 Kaivu lopulliselle kaivutasolle 8 Suodatinkankaan asennus ja kiviainesarinan rakentaminen 9 Pumppaamon pohjalaatan valu ja pumppaamon asentaminen 10 ympärystäyttöjen teko ja solkien poisto 11 Ponttien poisto 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt Penkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset.

15 Maapenkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1830 Kaivantojen täytöt 1831 Asennusalusta Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Asennusalustan materiaalin tulee olla routimatonta. Maakaivannon pohjan liikakaivu täytetään ja tasataan alkutäyttömateriaalilla tai tasauskerrosmateriaalilla siten, että asennusalustaa varten jää tilaa mm Alkutäytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Alkutäyttömateriaalin tulee olla routimatonta Lopputäytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Lopputäyttö tehdään katualueella routimattomalla ja tiivistämiskelpoisella materiaalilla, jonka maksimiraekoko on 200 mm Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2111 Suodatinrakenteet Suunnitelmassa suodatinrakenteena on esitetty suodatinkangas N3. Jos suodatinkangas korvataan suodatinkerroksella, suodatinkerroksen paksuuden tulee olla Espoon Kaupungin Kadun päällysrakenteen mitoitusohjeen mukainen ja jakavan kerroksen (tukikerroksen) paksuutta pienennetään niin, että päällysrakenteen kokonaispaksuus ei muutu Suodatinkankaat Putkijohtojen murskearinat ympäröidään kauttaaltaan käyttöluokan N3 suodatinkankaalla suunnitelmien mukaisesti.

16 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2121 Jakava kerros (tukikerros) Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Jos suodatinkangas korvataan suodatinkerroksella, tulee jakavan kerroksen (tukikerroksen) paksuutta pienentää niin, että päällysrakenteen kokonaispaksuus ei muutu Kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2131 Sitomaton kantava kerros Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2140 Päällysteet ja pintarakenteet 2141 Asfalttipäällysteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Taulukko 2141: Suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa 3 m oikolaudalla mitattuna (Asfalttinormit) Rakenne Suurin sallittu epätasaisuus (mm) Kadut Erityisalueet Kulutuskerros, kun sen alusta on sidottu ja tasattu 4 8 Kulutuskerros muulloin ja sidekerros sekä tasauskerros 6 12 Kantava kerros, sidottu 8 20 Kaivon kansien vaadittu korkeussijainti on seuraavan taulukon mukainen mitattuna 3 m:n oikolaudalla. 0-taso vastaa oikolaudan alareunaa. Taulukko korvaa InfraRYL 2006 taulukon 21410:T1. Taulukko 2141T1: Kaivon kansiston sijainti asfaltilla Kansistotyyppi Sallittu poikkeama oikolaudan tasosta alaspäin mm

17 17 Kelluva umpikansisto, paloposti, sulku Kelluva kansisto hulevesikaivon Portaittain säädettävä umpikansisto, paloposti, sulku Portaittain säädettävä hulevesikaivon kansi Ajoradalla ja jalkakäytävällä Ajoradalla välittömästi reunatuen vieressä ja pysäköintialueilla 2143 Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Bussipysäkkien betonikiveykset ovat tummanharmaata, hiekkapuhallettua sauvakiveä 278x138x80 mm. Kivet asennetaan ajosuuntaan nähden pitkittäisesti tiililadontana. Bussipysäkeillä käytetään Espoon tyyppipiirustuksen 5222/029A mukaista valkoista, sileää 278x138x80 mm betonikiveä huomioraitana. Kiveysten sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Betonikivien kulutuskestävyysluokka on Pintarakenteet luonnonkivestä Noppakiveykset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Katualueen kapeisiin kohtiin asennetaan 90x90x90 mm harmaa ja lohkottu vakionoppakiveys. Kiveyksen reunoihin ladotaan yksi ehjä kivirivi alueen muotoa myötäillen. Asennus maakosteaan betoniin Sitomattomat kulutuskerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2160 Erikoisrakenteet 2161 Piennartäyte Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset

18 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2210 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Reunatuet luonnonkivestä Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Lisäksi noudatetaan Espoon tyyppikuvaa 5222_021A_Yhdistetty_jkpp.pdf, luokkana perustaso. Suunnitelluista kaduista ainoastaan Salakuljettajantielle on suunniteltu reunatuet luonnonkivestä. Reunatuen näkymän korkeudet ja reunatuen tyyppi kullakin kadulla on esitetty rakenteellisessa tyyppipoikkileikkauksessa. Suojateiden kohdalla käytetään luiskattua reunatukea. Reunakiven taivutuslujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman vähintään 25 kn. Luonnonkivestä tehdyn reunatuen vedenimukyky saa olla enintään 0,3 paino-%. Vierekkäisten luonnonkivisten reunatukien näkyvässä sivulinjassa ja yläpinnassa sallittu tasoero on luokan 2 mukainen (InfraRYL taulukko 22111:T8, s. 481). Upotettavat reunatuet asennetaan maakosteaan betoniin Reunatuet betonista Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Salakuljettajantietä lukuun ottamatta kaikilla kaduilla käytetään reunatukena liimattavaa betonista 8 cm korkeaa reunakiveä Kasvillisuusrakenteet 2310 Kasvualustat ja katteet 2311 Kasvualustat Tuotteistetut kasvualustat Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Puiden kasvualustat nurmialueella ovat syvyydeltään 0,8m. Nurmen A3 kasvualustasyvyys on 0,15 m. Mikäli pohjamaa on tiivis, se rikotaan kasvualustan alta 0,2 metrin syvyydeltä veden kapillaarisen nousun varmistamiseksi Katteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset.

19 19 Salakuljettajantiellä, kallioon rajautuvalla kohdalla kuorikate mm. Istutettavilla havupuilla kuorikate mm. Kate ei ulotu puun juurenniskan päälle, kuva 23120:K Nurmi- ja niittyverhoukset Tekniset vaatimukset InfraRYL 2320 mukaiset. Katujen reunat nurmetetaan pääsääntöisesti A3 nurmella. Töiden yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet alueet nurmetetaan A3-luokan mukaisesti. Puiden ympärille jätetään halkaisijaltaan 1,0 m:n kylvämätön alue Istutukset 2331 Puut Katupuut Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Katupuina käytetään suunnitelman mukaisia lajeja paakkutaimina. Puut istutetaan aina pystysuoraan alustan kaltevuudesta riippumatta. Puut istutetaan oikeaan istutussyvyyteen siten, että juurenniska on isoilla puilla (rym > 18) mm ja pienillä puilla mm kasvualustan pinnan yläpuolella kuvan 23311:K5 mukaisesti. Nurmialueelle istutettaviin puihin sovelletaan puistopuiden työohjeita ja laatuvaatimuksia. Puut tuetaan vähintään kahdella seipäällä kuvan 23311:K5 b mukaisesti. Takuuaikana puita kastellaan kasvukauden ( ) aikana, jotta taataan kasvuun lähtö ja kasvu. Vettä annetaan kerralla 50 litraa / puu / viikko. Kastelussa voidaan käyttää ns. kastelupusseja Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät 3110 Jätevesiviemärit Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Jäteveden viettoviemärin putkimateriaalit ja koot on esitetty suunnitelmakuvissa. Muoviputkien jäykkyysluokka on SN 8. Jätevesiviemäreiden tarkastuskaivoina käytetään halkaisijaltaan 560 mm muovisia kaivoja. Asfaltilla tms. päällystetyllä alueella kansistot ovat kelluvia ja kivetyillä alueilla kiinteitä. Kansistojen kuormituskestävyyden tulee olla 40 tn.

20 Hulevesiviemärit Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Muovisissa hulevesiviemäreissä käytetään jäykkyysluokan SN 8 mukaisia putkia. Tarkastus- ja hulevesikaivoina käytetään EK -betonikaivoja, halkaisija 800 mm, lujuusluokka Cr. Asfaltilla tms. päällystetyllä alueella kansistot ovat kelluvia ja kivetyillä alueilla kiinteitä. Kansistojen kuormituskestävyyden tulee olla 40 tn. Hulevesikaivojen keskipiste on suunnitelmassa sijoitettu 45 cm:n päähän reunatuesta. Kaivon kartio-osa tulee kääntää siten, ettei sen kansiosa jää reunatuen alle ja toisaalta kannen reuna ei saa jäädä yli 10 cm kauemmaksi reunatuesta. Hulevesiviemärin viiksihaarojen koko on 250 M, ellei suunnitelmassa ole toisin mainittu Vesijohdot Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Vesijohtoputkien paineluokka on PN 10. Materiaalit on esitetty suunnitelmakuvissa. Tonttiliittymät tehdään tontin rajalle saakka. Pe-putkien liitoksissa käytetään puskuhitsausta. Pe-putket tulee olla merkitty sinisellä raidalla Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 3260 Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010/1 kohdan mukaiset. Liikennemerkit on esitetty liikenteen ohjaussuunnitelman kartalla 6368/600 ja liikennemerkkiluettelossa 6368/601. Merkkejä asentaessa on varmistettava, että merkit ovat ajoissa havaittavissa. Liikennemerkkien jalustojen ympärystäyttönä käytetään mursketta, joka tiivistetään huolellisesti ja riittävän syvältä Tiemerkinnät Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010/1 kohdan mukaiset. Tiemerkintöjen tunnukset on esitetty nimiöosassa. Suojatie tehdään upottamalla, pitkittäismerkinnät pintamerkintänä. Pysäköintiruudut maalataan. Pyörätien jatkeiden aukkojen leveydet ovat kaksi metriä ja juovien pituudet 1,25 metriä.

21 21 Espoossa Heli Rautio