Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelutilaisuus Oulun yliopistollinen sairaala. Muistio 26.6.

Transkriptio

1 1 (5) Yhtymähallinto Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin neuvottelutilaisuus Oulun yliopistollinen sairaala Muistio (Lähde: Pixabay -sivusto) Laatija: Lang Leena Hyväksyjä: Oukka Aino-Liisa PL 10, OYS Puh (vaihde) Lang Leena Muistio 2014.docx

2 2 (5) Yhtymähallinto Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistapaaminen 2014 Aika Keskiviikko klo Paikka Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 9 (sisäänkäynti B3) Tilaisuuden puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, PPSHP Ilmoittautuminen, kahvi ja lounaslippujen jako Kesäaamun avaus Iida Lappi, huilu Mitä uutta näkyvissä sairaanhoitopiirissä Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri PPSHP Potilasjärjestötoiminta näkyväksi Helena Liimatainen, järjestöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan sosiaalija terveysturvayhdistys ry Keskustelua TAUKO Hoitopaikan valinnan vapaus, mitä se tarkoittaa? Hilkka Manner, potilasasiamies, PPSHP Potilasohjauksen toimintaedellytykset Kaija Lipponen, osastonhoitaja os. 6, TtT, PPSHP Saako potilas kotiutuessaan mukaan muuta kuin diagnoosin? - OYS:n ensitieto ja sopeutumisvalmennuksella eväitä Eeva-Leena Laru, suunnittelija, PPSHP Vertaistukea ja tietoa netin kautta; MeniTuki -vertaistukiohjelma Nina Kallunki, tiedotussihteeri, MeniTuki -ohjelma Keskustelua ja tilaisuuden päätös Lounas OYS:n Ravintola Kotka Laatija: Lang Leena Hyväksyjä: Oukka Aino-Liisa PL 10, OYS Puh (vaihde) Lang Leena Muistio 2014.docx

3 3 (5) Yhtymähallinto Muistio Potilasjärjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistapaaminen Kesäaamun avaus Ilmoittautumisen ja aamukahvittelujen jälkeen tilaisuuden avasi nuori huilisti Iida Lappi esittämällä teokset A. Vivaldi: Concerto 3, allegro ja F.A. Ehrström: Joutsen. Kesäaamuinen musiikkiesitys saatteli yhteisen aamupäivän loistavasti alkuun. Puheenjohtajana toiminut johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka toivotti kaikki tervetulleiksi. Osallistujia tilaisuudessa oli ennätysmäärä, noin 80 henkeä. ASIAT (luennoitsijakohtaiset esitelmät liitteinä) Mitä uutta näkyvissä sairaanhoitopiirissä, Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri PPSHP (liite 1) Esityksensä alussa Aino-Liisa Oukka kertoi päivystysasetuksen mukanaan tuomista päivystyksen kehittämistoimista ja ensihoidon järjestämisestä. Sairaanhoitopiirissä on käynnissä laajat tilojen ja toimintojen rakennus- ja uudelleen järjestelyprojektit liittyen Tulevaisuuden sairaala hankkeeseen. Tulevaisuuden sairaalan toimintoja kehitettäessä keskeisimpänä tavoitteena on sujuva ja laadukas potilaan hoito. Ensimmäisenä hankkeesta ollaan viemässä eteenpäin uutta lasten ja naisten sairaalakokonaisuutta. Tilinpäätöksen toimintalukuja esittäessään Aino-Liisa Oukka korosti mittareiden perustana olevan sairaanhoitopiirin strategian ja siitä johdetut tavoitteet. Valtaosaltaan tavoitteet vuonna 2013 saavutettiin. Seuraavaksi Aino-Liisa Oukka valotti yleisölle keskeisimpiä toiminnallisia muutoksia, joista mainittakoon mm. psykiatrisen vuodeosastotoiminnan siirtyminen Oulun kaupungilta sairaanhoitopiirille, operatiivisen tulosalueen laajat remontoinnit sekä päiväsairaalatoiminnan laajentuminen medisiinisellä tulosalueella. Kokonaisuudessa toimintakulujen kasvu on ollut 4,42 % ja menokehitys omistajastrategian mukaista Potilasjärjestötoiminta näkyväksi, Helena Liimatainen, järjestöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry (liite 2) Helena Liimatainen esitteli yleisölle RAY:n tuella rakennettua sähköistä palvelualustaa, jolla voidaan välittää paikallista ja alueellista tietoa järjestötoiminnasta. Ihimiset.fi sivusto tarjoaa järjestöille maksuttoman kanavan ilmoittaa toimintaansa liittyvistä asioista ja toisaalta kunnille, sairaanhoitopiireille, oppilaitoksille sekä järjestöille saada sivustoilleen reaaliaikaisesti päivittyviä tietosyötteitä. Tavoitteena on laajentaa edelleen järjestötiedon välittämistä kansalaisille ja kehittää vertaistuen eri muotoja. Tärkeää olisi saada tätä tietoa paikkoihin, missä potilaat asioivat eli terveydenhuollon organisaatioihin esim. järjestötietopiste. Lopuksi Helena Liimatainen kertoi Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen tarjoamista palveluista. Laatija: Lang Leena Hyväksyjä: Oukka Aino-Liisa PL 10, OYS Puh (vaihde) Lang Leena Muistio 2014.docx

4 4 (5) Yhtymähallinto Tauon jälkeen jatkettiin seuraavasti: Hoitopaikan valinnan vapaus, mitä se tarkoittaa? Hilkka Manner, potilasasiamies, PPSHP (liite 3) Hilkka Manner kävi esityksessään läpi potilaan hoitopaikan valinnanvapautta koskevaa ohjeistusta Sosiaali- ja terveysministeriön Potilaan valinnanvapaus Suomessa -kaavion mukaisesti. Miten vapaasti hoitopaikan voi rajata, mitä täytyy huomioida, mitä valinnanvapaus merkitsee kiireellisessä hoidossa, terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoitopaikan valinnassa? Sekä potilaat että hoitohenkilökunta tarvitsevat vielä lisää tietoa liittyen valinnanvapauden käytännön toteutukseen. Esityksensä lopussa Hilkka Manner käsitteli vielä rajat ylittävää terveydenhuoltoa ja ulkomaille hoitoon hakeutumista. Hilkan esitys koettiin palautteissa erittäin tarpeellista käytännön tietoa antaneeksi Potilasohjauksen toimintaedellytykset, Kaija Lipponen, osastonhoitaja os. 6, TtT, PPSHP (liite 4) Potilasohjaus on hoitamisen ydintä. Mm. lyhentyneet hoitoajat ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön lisääntyminen yhteisen asiakkaan hoidon järjestämisessä ovat tuoneet haasteita potilasohjauksen toimintaedellytysten kehittämiselle. Kaija Lipposen väitöstutkimuksen taustana olevassa v.2003 tehtyä kyselytutkimusta ja selvitystä, jossa havaittiin mm. hyvän potilasohjauksen keskeisinä esteinä pidettävän ohjauksen organisointiin ja kotiutukseen liittyviä asioita sekä yhteistyön puutetta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Seuraavaksi hän kuvasi potilasohjauksen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellisena verkostoyhteistyönä toteutettua kehittämishanketta, sen kolmea osatutkimusta ja tuloksia. Johtopäätöksinä mainittakoon mm. hoitohenkilöstön myönteinen asenne potilasohjaukseen ja hyvät tiedot ja taidot, ohjausmenetelmäkoulutusta tarvitaan vielä lisää ja työympäristössä on huomioitava ohjaukseen tarvittava tila, aika ja välineistö. Lisäksi havaittiin, että verkostomallinen kehittäminen sopii hoitotyön käytäntöjen kehittämiseen; samalla panostettava myös esimiestoimintaan ja kehittämistyön tukirakenteisiin. Myös hoidon kirjaamisen kehittämistyö palvelee potilaan ohjauksen kehittämistä Saako potilas kotiutuessaan mukaan muuta kuin diagnoosin? - OYS:n ensitieto ja sopeutumisvalmennuksella eväitä, Eeva-Leena Laru, suunnittelija, PPSHP (liite 5) Eeva-Leena Laru kertoi kuinka OYS:ssa on panostettu organisaation itse tuottaman sopeutumisvalmennuksen ja sairauden ensitiedon antamisen kehittämiseen. Sopeutumisvalmennus on osa hoito- ja kuntoutumisprosessia. OYS:n laaja, pääosin sairaus- ja diagnoosiryhmittäinen ensitieto/sopeutumisvalmennuskurssitoiminta on saanut kiitosta potilailta ja toisilta terveydenhuollon organisaatioilta. Kurssitarjonta ja Laatija: Lang Leena Hyväksyjä: Oukka Aino-Liisa PL 10, OYS Puh (vaihde) Lang Leena Muistio 2014.docx

5 5 (5) Yhtymähallinto kohderyhmät suunnitellaan yhteistyössä erikoisalojen ja lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa. Alusta pitäen sopeutumisvalmennuskurssien kehittämisessä ovat myös potilasjärjestöt olleet mukana. Vuosittainen kurssitarjonta löytyy PPSHP:n Internetsivuilta. Tavoitteena kursseilla on antaa oikea-aikaisesti potilaille ja heidän läheisilleen tietoa, ohjausta ja vertaistukea sairauden ja/tai vammautumisen vaatimassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Tämä lisää heidän hyvinvointiaan ja elämänhallintaa. Tulevaisuudessa Eeva-Leena Laru katsoo erilaisen potilaiden tiedon ja tuen tarpeen kasvavan, jotta potilaat saavat mahdollisimman oikeaa tietoa oikea-aikaisesti oman hoitoprosessinsa eri vaiheissa Vertaistukea ja tietoa netin kautta; MeniTuki vertaistukiohjelma, Nina Kallunki, tiedotussihteeri, MeniTuki ohjelma (liite 6) Nina Kallunkin innostava ja positiivinen esitys Menieren tautia sairastaville potilaille Meniereliiton kehittämästä nettipohjaisesta vertaistukiohjelmasta sai tilaisuutta koskevissa palautteissa paljon kiitosta. MeniTuki ohjelma sisältää mm. kyselyitä, videoita, asiatietoa ja potilaan omia pohdintatehtäviä. Nina Kallunki kävi läpi myös vertaistuen yleiset periaatteet ja eri muodot. Vuonna 2013 tehdyn käyttäjäkyselyn mukaan käyttäjät ja varsinkin juuri sairastuneet saivat ohjelmasta suurta apua. Keskustelussa tuli esille, että vastaavankaltaisia nettivertaistukiohjelmia voisi/tulisi/olisi tarpeen kehittää myös muihin sairauksiin liittyen Keskustelua ja tilaisuuden päätös Tilaisuuden lopuksi puheenjohtaja Aino-Liisa Oukka kiitti vielä kaikkia esiintyjiä ja osallistuneita. Tunnelma lähes täydessä luentosalissa oli innostunut ja yhteen kokoontuminen koettiin taas tärkeänä. Kiitettyään yleisöä ja luennoitsijoita yhteisestä aamupäivästä puheenjohtaja päätti kokouksen ja osallistujat siirtyivät lounastamaan. Tilaisuuteen liittyvää palautetta antoi tänä vuonna 24 henkilöä ja aamupäivän kokonaisuutta pidettiin hyvänä. Tuleviksi aiheiksi ehdotettiin mm. neurologisten ja harvinaisten sairausten sekä aistivammaisten potilaiden hoitoon liittyviä aiheita. Myös kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä hoidon kehittämisessä toivottiin aiheeksi. Oulussa Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka Laatupäällikkö Leena Lang Laatija: Lang Leena Hyväksyjä: Oukka Aino-Liisa PL 10, OYS Puh (vaihde) Lang Leena Muistio 2014.docx

6 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP tänään Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Ajankohtaista Päivystysasetuksen toteuttaminen Päivystyksen kehittäminen osana hallituksen edellyttämää toimenpidesuunnitelmaa Ensihoidon järjestäminen Akuuttilääketieteen erikoisala Tulevaisuuden sairaala Tilinpäätös

7 Tilinpäätös Strategiamittarit Toimintaluvut Toiminnalliset muutokset Opetus ja tutkimus Talous Strategiasta johdetut tavoitteet Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi Vertailuarvo Toteuma 2013 HOITO ON POTILASLÄHTÖISTÄ Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk % 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova 98,8 99,6 Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa % 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova 77,3 97,6 Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa % 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova 91,3 99,2 YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA KESKITTYMÄLLÄ JA TUKEMALLA TOIMIVAAN TYÖNJAKOON Alueellinen työnjako (PJS+JS) Suunnitelma / sopimus Laadittu V.2012 tilanne Vuosittain Sitova Laadittu Laadittu Case-mix (drg), OYS Indeksi Nousee V arvo Vuosittain seurataan 1,22 (2011) 1,23 (2012) Case-mix (drg), Oulaskangas Indeksi Nousee V arvo Vuosittain seurataan 1,07 1,05 (2011) (2012) DRG-piste/työpanos Lkm Nousee V arvo Vuosittain seurataan 134,7 136,4 Euro/DRG-piste, Nousu <3% V arvo Vuosittain seurataan Korvatut potilasvahingot per/1000 pot Vähenee V arvo Vuosittain seurataan 0,83 0,80 Sairaalainfektiot per/1000 hpv Vähenee V arvo Vuosittain seurataan 12,6 11,6 *Hoidon saatavuuden seurannan määritykset ovat muuttuneet vuoden 2013 alusta. Vuoteen 2012 asti on seurattu ensimmäiselle käynnille odottavia, vuodesta 2013 hoidontarpeen arviointia odottavia. Vuonna 2012 seurattiin yhteensä koko vuoden aikana odottaneita ja vuonna 2013 poikkileikkauspäivän odottaneiden lukumääriä. Vuodet 2012 ja 2013 eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 2

8 Strategiasta johdetut tavoitteet Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi Vertailuarvo Toteuma 2013 TALOUS JA TOIMINTA HALLITUSSA TASAPAINOSSA Toimintamenot % Tilikauden tulos Toteuma 100% tai alle Toteuma 100% tai yli KS arvo Kuukausittain Sitova 105,3 % 103,4 % KS arvo Vuosittain Sitova -0,5 m -5,0 m Kustannukset/hoidettu potilas (ei sis. kehitysvammahuoltoa, eikä pth-yksiköitä) Enint. 3% nousu TP 2012 arvo Vuosittain seurataan ESH kustannukset % Kasvu 1% alle pth + vlp V arvo Vuosittain seurataan Kasvu 1% alle pth + vlp esh: 3,9 vrt pth+vlp 6,9 Työpanos (talousnäkökulma) Lkm Kasvu 0% TP 2012 arvo Vuosittain seurataan 6134,2 5883,8 Hoidettu potilas/työpanos *ei sis. kehitysvammahuoltoa Lkm Lkm. nousee TP 2012 arvo Vuosittain Sitova 27,2 27,2 Strategiasta johdetut tavoitteet Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi Vertailuarvo Toteuma 2013 VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ JOHTAMINEN PERUSTUU AVOIMUUTEEN Työolobarometri (esimiestyö, sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus) Piste (1-5) Nousee V.2011 arvo Sairastavuus % % Vähenevät Joka toinen vuosi seurataan 3,5 3,5 V.2012 vastaava arvo 4 kk:n välein Sitova 4,8 % 4,7 % Ammatillinen työnjako etenee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan Etenee Etenee Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan 59,6 58,7 Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntyy KORKEATASOISTA TUTKIMUS- KEHITYS- JA KOULUTUSTOIMINTAA TIETOJÄRJESTELMÄT JA TEKNOLOGIA TUKEVAT TULEVAISUUDEN OSAAMISTA Tutkimustoiminnan määrä > 3 vuoden Lkm (kaikki diarisoidut tutkimushankkeet) keskiarvo KA Vuosittain seurataan

9 Suoritteet ja tavoitteiden toteuma 7 Määrätavoitteet TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama TP-TA 2013 Muutos % TP 13 - TP12 Laskutettavat avohoitokäynnit ,2 - Josta erikoissairaanhoito ,7 - Josta perusterveydenhuollon päivystys ,0 Vuodeosastohoitojaksot ,4 Hoitopäivät ,5 Hoidossa olleet potilaat ,1 Hoidossa olleet jäsenkuntien potilaat ,5 Tunnuslukutavoitteet Keskim. hoitoaika (vrk) 4,9 4,7 4,8 +0,1 % Päiväkirurgian osuus leikkauksista (%) 41,4 37,6 45,1 +7,5 % Päiväkirurgian osuus elekt. Leikkauksista (%) Taloudellisuustavoitteet 54,6 50,1 58,4 +8,3 % Jäsenkuntalaskutus /asukas ,8 5,8 3 Avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät vuosina (oma toiminta / erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Perusterveydenhuollon osuus (Oys:n yhteispäiv.+oulask.pth:n päiv.) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Vuoden 2011 aikana sh-piirissä siirryttiin uuteen raportointijärjestelmään ja samalla tilastointimäärityksiä tarkennettiin. Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 alkaen. Pth-päivystyksen osalta vuosien 2012 ja 2013 tiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. 4

10 Erikoissairaanhoitoon saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet sekä erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) vuosina Saapuneet lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet yhteensä (1000 lähetettä) Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Ilman lähetettä saapuneet Uudesta järjestelmästä johtuen lähetteiden tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 lähtien. Määritelmien tarkentumisesta johtuen hoidossa olleiden potilaiden lukumäärät ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien. 9 Toiminnalliset muutokset Psykiatria Vuodeosastotoiminnan siirtyminen Oulun kaupungilta (-24 ss) Nuorisopsykiatrian osastot 80 ja 72 yhdistettiin osastoksi 77 Nuorisopsykiatrian poliklinikalle perustettiin tehostetun avohoidon ja syömishäiriö - työryhmät Terapiapalveluissa edelleen vajausta, odotusajat ylittyivät

11 OpTA Toiminnalliset muutokset KesLen remonttiin valmistautuminen; muutoksia mm. käsikirurgia, pk-alue Päiväkirurgian lisääminen, leiko-toiminnan lisääminen Hoitoon pääsy toteutui kohtalaisesti; jono 5670 potilasta / ensikäynti >3kk 182, hoito >6 kk 82 potilasta MedTA Toiminnalliset muutokset Päiväsairaalatoimintaa laajennetaan Palliatiivisen yksikön aloitus viivästyi Hoitoon pääsy toteutui; jonkin verran lisätöitä Lähetemäärä laski, konsultaatiot lisääntyivät Oulun ihotautilääkäri siirtyi OYS:aan

12 LaNa Toiminnalliset muutokset Lähetemäärä ja synnytykset laskivat Lastenkir. ja lasten neurologialla kasvua Hoitoon pääsy toteutui; jnknverran lisätyötä LaNa hanke SaPa NordLab aloitti toiminnan Opetus ja tutkimus 37 väitöskirjaa, 24 kliinistä 80 erikoislääkäriä, 6 erikoishammaslääkäriä MRC Oulu aloitti toiminnan Biopankkitoiminnan valmistelu

13 Muuta Ensihoidon palvelutasopäätös tehtiin vain v Järjestämissuunnitelma ja sopimus hyväksyttiin Tulevaisuuden sairaala hanketyötä jatkettiin Suurimmat menoerät 2013, m Menoerä Milj. %-osuus Henkilöstömenot 329,9 61,3% Hoitotarvikkeet 30,2 5,6% Apteekkitarvikkeet 24,8 4,6% Välitetyt palvelut + hoitotakuuostot 22,7 4,2% Laboratoriopalvelut 20,3 3,8% Ensihoitopalvelut 14,5 2,7% Ohjelmisto- ja atk-palvelut 8,0 1,5% Potilasvakuutus 7,1 1,3% Sähkö, lämpö, vesi ja höyry 6,9 1,3% Yhteensä 448,9 86,2% 16 8

14 Toimintakulujen kasvu-% Toimintakulut kasvu-%: 4,42% Ilman ensihoitoa kasvu-%: 1,30% Ilman potilasvakuutusvelan kasvua: 0,9% Ilman työaikapankkivelan kirjausta: 0,6% Vuoden 2013 menokehitys on ollut omistajastrategian mukaista. 17 Potilasvahinkovakuutusmaksu PPSHP

15 Päivystyksen järjestäminen Koko OYS erityisvastuualue tarkastelussa Ns. täyden palvelun päivystyspisteet Synnytykset 24/7 leikkausvalmius

16 Potilasjärjestötoiminta näkyväksi Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Paikallinen ja alueellinen tieto järjestötoiminnasta sähköiseksi Yhteiset osiot Ihimiset.fi Avattu 1/2013 Sosiaali- ja terveysjärjestöille Lappilaiset.fi Avattu 9/2013 Sosiaali- ja terveysjärjestöille Toimeksi.fi Espoolaiset.fi Avattu 1/2014 Kaikille järjestöille 1

17 Ihimiset.fi-tilastoja Käyttäjiä koko Toimeksi.fi-palvelussa vuonna 2013 jo , käyntejä noin Käyttäjiä Ihimiset.fi-palvelussa vuonna 2014 (1.6. asti) yli (vrt. Espoo 4 200), käyntejä lähes sekä Toimeksi-palvelun yhteisillä osioilla yli 4 500, käyntejä yli Ihimiset.fi järjestöille Sosiaali- ja terveysjärjestöille maksuton kanava ilmoittaa toimintaa, vapaaehtoistoiminnan tehtäviä, yhteystietoja ja hankkeita o Vaatii tietokoneen ja nettiyhteyden. o Opastusta saa Kumppanuuskeskuksesta! 2

18 Ihimiset.fi kumppaneille Kunnille, sairaanhoitopiireille, oppilaitoksille ja järjestöille maksuton kanava saada reaaliajassa päivittyviä tietosyötteitä omille sivuille o Vaatii valmiuden käsitellä PHP-koodia ja koodin syöttämisen vastaanottavalle sivustolle. maksuton kanava saada esim. kerran vuorokaudessa päivittyviä tietoja omaan tietokantaansa o Vaatii toimeksi.fi-kehittäjien luvan, olemassa olevan tietokannan sekä valmiuden käsitellä GET-parametrejä. Ihimiset.fi:n tulevaisuus Tarkoituksena laajentaa myös Pohjois- Pohjanmaalla koskemaan myös muita kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjä Osaksi Oulun kaupungin sähköistä hyvinvoinnin tarjotinta (Avaus-hanke) Haussa hanke RAY:ltä palvelun edelleen kehittämiseksi o Kytkeminen yhteen ToimintaSuomen kanssa o Tieto niille sivuille, missä kansalaiset muutenkin liikkuvat 3

19 Vertaistoiminnan verkko Pohjois- Pohjanmaalle projekti Hanke haussa RAY:ltä vuosille Taustalla matalan kynnyksen neuvonnan ja ohjauksen sekä virtuaalisen vertaistoiminnan kehittäminen Oulussa vuosina Tavoitteena lisätä kansalaisten osallistumista järjestöjen tarjoamaan (etä)vertaistoimintaan Kehittämisen toimintalinjat ja tuki Kaksi toimintalinjaa: o Järjestötietopiste OYS:ssa o Vertaistoiminnan uudet muodot Pohjois-Pohjanmaalla Toimintalinjoja tukemassa: o Toimintojen, yhteistyön ja kehittämisen koordinointi o Ihimiset.fi o Sonja-neuvonta o Tupaillat 4

20 Potilaiden, omaisten ja sairaalanhenkilökunnan tiedon saannin parantaminen OYS:n, OAMK:n ja järjestöjen välinen yhteistyö järjestötietopisteessä o Materiaalit, mm. esitteet, videot, nettipäätteet o Neuvonta, mm. ammattilaiset, opiskelijat, vapaaehtoiset o Tapahtumat, mm. teemapäivät ja -viikot Vertaistoiminnan saavutettavuuden parantaminen Järjestöjen etävertaistoiminnan kehittäminen o Olemassa olevan toiminnan kartoittaminen ja tukeminen o Laitteiden, tekniikan ja osaamisen kartoittaminen o Koulutukset puhelinauttamiseen, puhelinrinkitoimintaan ja virtuaaliseen vertaistoimintaan liittyen o Vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tukeminen 5

21 Kumppanuuskeskuksen neuvontapiste palvelee Toiminta kansalaisille Toiminta järjestöille Oulun yliopistollisessa sairaalassa Oulun Kumppanuuskeskuksessa Pohjois-Pohjanmaalla Oulun Kumppanuuskeskuksessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa Pohjois-Pohjanmaalla Valtakunnallisesti Sonja-neuvonta ja asiointituki Järjestöjen matalan kynnyksen neuvontapalvelut Järjestöjen matalan kynnyksen vertaisryhmät Opiskelijoiden tarjoama ohjaus järjestötoimintaan Järjestöjen tarjoama tiedotus ja neuvonta Järjestöjen omat ja yhteiset yleisötapahtumat Sonja-neuvonta kotiin vietynä ja etäyhteydellä sekä asiointituki Järjestöjen vertaisryhmät verkossa ja puhelimessa Järjestöjen yhteiset tupaillat Järjestötoimintaan ohjaaminen Yleisötapahtumien koordinointi Järjestökeskuksen ylläpitäminen Tilojen ja viestinnän tuki neuvontapistetoimijoille Henkilökuntayhteistyön koordinointi Opiskelijayhteistyön koordinointi Järjestöjen toimintojen koordinointi Yleisötapahtumien koordinointi Järjestötoimintaan ohjaaminen Vertaisryhmien tukeminen mm. tekniikan ja koulutuksen avulla Tupailtojen koordinointi Viestinnän tukeminen, mm. Ihimiset.fi Verkosto.purot.net - sisällöntuotanto Kehittämistyön tukeminen, mm. Reilut Parastajat Toiminnan markkinointi Järjestöjen yhteiset yleisötapahtumat Materiaalit, mm. esitteet Toiminnan markkinointi Toiminnan markkinointi Verkostojen tukeminen, mm. pj:t ja tj:t Materiaalit, mm. esitteet Toiminnan markkinointi 6

22 Potilasjärjestöjen ja PPSHP:n yhteistapaaminen potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

23 } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } jatkohoito oman asuinpaikkakunnan mukaisessa hoitopaikassa } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää } aikuinen voi määritellä esim. hoitotahdon potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP } Oikeus valita perusterveydenhuollosta vastaava terveyskeskus } Kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnanterveyskeskukselle. } Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. } Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja asemaan. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

24 } Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. } Jokaisesta perheenjäsenestä oma ilmoitus } Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. } Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP } Lääkärin tai hammaslääkärin arvioi erikoissairaanhoidon tarpeesta } Potilas voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön ei oikeutta valita yksityisiä palveluja } Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

25 } Potilaalla ei ole oikeutta valita hoidon porrastusta, vaan sen tekee aina lääkäri. } Potilas ei voi valita itsenäisesti erikoissairaanhoidon yksikköä, koska tarvitaan tietoa missä ao. hoito voidaan antaa } Ei voi valita sairaalaa, jossa tarvittavaa hoitoa ei ole tarjolla. } Lääkärin tehtävänä on informoida potilasta, missä hoidon tarvetta vastaavaa hoitoa on saatavilla potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP } asuminen tai oleskelu säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikunnan ulkopuolella esim. työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen takia } oikeus käyttää hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteuttamiseen myös oleskelupaikkakunnan terveyskeskuksen palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. } Tehtävä ilmoitus kuten muustakin valinnasta potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

26 } Oikeus myös hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon oleskelukunnan erikoissairaanhoidon yksikössä hoitovastuun siirtymättä. } Erikoissairaanhoidon hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP jatkuu Matkakustannukset korvataan KELA:n taksojen mukaan eli ikään kuin olisi käynyt lähimmässä asianmukaisessa hoitopaikassa -Lähete käsitellään samoin perustein joka paikassa potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP 5

27 } Jokainen voi valita itsenäisesti } Kela korvaa osan - suurin osa jää itselle maksettavaksi } Lääkärin arvioiman tarpeen perusteella oikeus saada lähete yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa sovittuun julkisen erikoissairaanhoidon yksikköön potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP Direktiivi 2011/24/EU Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa tuli voimaan } Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. } Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen potilaan kotimaalla. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

28 } Suomessa Laki 1201/2013 rajat ylittävästä terveydenhuollosta vahvistettiin ja astui voimaan } Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP } kiireellisen hoidon tarve } kroonisen sairauden hoidon tarve pitkäaikaisen oleskelun aikana } asuminen ao. maissa } terveyspalvelujen käyttäjäksi hakeutuminen } tarvittavaa hoitoa ei voida järjestää hoitoa Suomessa potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP 7

29 } Jokainen voi ostaa hoitoa omalla rahalla mistä tahansa } Ulkomailla terveyspalvelujen käyttämiseksi ei tarvita ilmoituksia tai lupia } Ulkomailla annettavaa hoitoa varten maksusitoumus, jos tarpeellista hoitoa ei voida järjestää Suomessa. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP } EU-valtioiden on otettava vastaan toisista EUvaltioista hoitoon hakeutuvat potilaat. } Sosiaaliturvasopimusvaltiot (Australia, Kanadan Quebec) hoitavat suomalaispotilaita sopimusten mukaisesti. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

30 } EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä lääketieteellisesti välttämättömän hoito: korvaukset maksetaan kuten jos hoito olisi annettu kotikunnan julkisessa terveyden-huollossa. } Terveyspalvelujen käyttö toisessa EU- tai Etavaltiossa tai Sveitsissä muussa tilanteessa: sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia (nk. Kela-korvauksia). potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP Jos lääketieteellisesti perusteltua hoitoa ei voida järjestää julkisessa terveydenhuollossa hoitotakuu-lainsäädännön määräaikojen mukaisesti, niin oikeus: } saada ennakkolupa hoidon saamiseksi toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä } Lupaa voi hakea muulloinkin, mutta se voidaan jättää antamatta, jos julkinen terveydenhuolto voi järjestää tarvitsemasi hoidon hoitotakuulainsäädännön mukaisesti potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP 9

31 } KELA myöntää pyytää lausunnon shp:ltä } Kela maksaa hoitokustannukset hoidon antajalle } Kela laskuttaa hoitokustannukset lausunnon antaneelta shp:ltä potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP } Ennakkoluvan saanut asiakas maksaa itse hoitoa antavan valtion lainsäädännön mukaisen asiakasmaksun + muut kulut } Matkojen, yöpymisten ja lääkkeiden kustannuksista voi saada jälkikäteen korvausta Kelasta. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

32 } Matkakustannukset korvataan siten kuin matka olisi tehty Suomessa lähimpään hoitopaikkaan, jossa saisit tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon. } Hoidosta ilman ennakkolupaa muualla kuin EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, ei makseta KELA:n korvauksia. } Luvan hoitoon hakeutumisesta voi hakea KELA:lta myös jälkikäteen potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP } Etuusasia esim. korvaukset tai ennakkolupahakemus: Kelan kansainvälisten asioiden keskus p } Tietoa hoitoon hakeutumiseen liittyvistä asioista: rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste p tai yhteyspiste(at)kela.fi. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP 11

33 HYVÄÄ KESÄÄ! potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

34 Potilasohjauksen toimintaedellytykset - Onnistuneen potilasohjauksen perusta Kaija Lipponen, TtT, osastonhoitaja, OYS Potilasohjauksen toimintaedellytykset Potilasohjausvalmiudet - tiedot, taidot, asenteet, ohjausmenetelmien hallinta Potilasohjauksen kehittäminen Olosuhteet ohjauksen toteuttamiseksi Ohjauksen toteutus Onnistunut potilasohjaus