Keski-Suomen korkeakoulujen yrittäjyyden oppimispolku

Transkriptio

1 IDEAPAPERI Keski-Suomen korkeakoulujen yrittäjyyden oppimispolku Lämsä Tero, Pirinen Kari mukana suunnittelutyöryhmässä: Karjalainen Kari, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Ojanperä Riku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ylönen Sami, Jyväskylän yliopisto Lämsä Tero, Humanistinen ammattikorkeakoulu Pirinen Kari, Humanistinen ammattikorkeakoulu

2 Sisällys: 1. Johdanto 2. Yrittäjyysopintojen ja yrittäjyyden oppimisympäristöjen nykytila korkeakouluissa 3. Kehittämistarpeita 4. Suositeltavia kehittämistoimia 5. Toimenpiteet ja vaiheet: Korkeakoulujen ehjän polun rakentaminen 6. Aikataulu ja resurssit

3 1. Johdanto Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku hankkeen aikana tehdyn kehitystyön tuloksena on syntynyt joka syksy toteutettava HUMAKin, Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteinen osaamisesta tuoteideaksi opintojakso, jonka ideana on kehittää omaan osaamiseen ja ammattitaitoon pohjautuen tuoteinnovaatioita sekä oppia yrittäjyyttä. Yhteiskurssin kehitystyön aikana sekä YEP-hankkeen aikana yrittäjyysopinnoista vastaavien opettajien välisissä keskusteluissa nousi toistuvasti esiin se, että yrittäjyyden peruskursseilla syntyneistä yritys- ja tuoteideoista moni jää idean asteelle, koska jatkopolkuja ei ole riittävästi tarjolla ja yrityshautomo tai esihautomotoiminta on vaihtelevaa ja osin siirtymisen kynnys voi olla korkea. Lisäksi todettiin, että yrittäjyyden peruskursseja korkeakouluissa on tarjolla jo melko laajasti, mutta toteutus on hajanaista ja yhteistyötä eri alojen yrittäjyyskursseista vastaavien opettajien välillä ei juurikaan ole, vaikka kurssisisällöt ovat pitkälti yhtenevät. Opetushenkilöstön resursseja hukataan päällekkäiseen työhön ja kehitystä ei tapahdu. Koulutusalarajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia yritysideoiden kehittämisessä ei osata hyödyntää riittävästi ja opiskelijoiden yritysideoiden kehittelyyn ei ole tarjolla opiskelijan näkökulmasta selkeitä neuvonta- ja innovaatiopalveluita. Opetusministeriö (2009) suosittaa, että korkeakouluissa tulisi tarjota yrittäjyysopintoja valinnaisina opintoina yhä laajemmin kaikille opiskelijoille sekä suunnata harjoittelua ja opinnäytetöitä yrittäjyysuravaihtoehdon edistämiseksi. Esittämämme malli korkeakoulujen yrittäjyysopintojen kehittämisestä vastaa tähän tarpeeseen luomalla laajemmalle opiskelijajoukolle tarjolla olevan käytännönläheisen yrittäjyyspolun sekä mahdollistamalla opintojen paremman linkittämisen oman yritystoiminnan tai yritysidean kehittämiseen. Korkeakoulujen yrittäjyysopintoihin liittyvän tehtävän tukemiseksi opetusministeriö (2009) toteaa, että myös korkeakoulujen opettajilla tulee olla valmiudet yrittäjyyskasvatukseen, yrittäjyyden opettamiseen ja sen edistämiseen. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi korkeakoulujen yhteisen yrittäjyyspolun malliin rakennetaan mukaan opettajien yrittäjyysopetuksen oppimisprosessi, joka tukee yrittäjyysopintojen kehitystyötä, opettajien välistä vertaisoppimista sekä uusien opettajien perehdyttämistä yrittäjyyden opettamisen menetelmiin. Esittämämme Keski-Suomen korkeakoulujen yhteisen yrittäjyyspolun tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yrittäjämäistä asennetta, tukea uusien innovaatioiden syntymistä sekä erityisesti tukea opiskelijoiden oman osaamisen pohjalta nousevan yritystoiminnan syntymistä. Käytännössä siis rakennetaan kolmen Keski-Suomessa toimivan korkeakoulun yhteistä yrittäjyyden oppimisen polkua.

4 Toimintamalliin esitämme kolmea eri toimintalinjaa: 1. Yrittäjyyskurssien yhteinen kehittäminen: Kehitetään korkeakoulujen erillisiä yrittäjyyskursseja ja niiden toimintamalleja. Rakennetaan ja edelleen kehitettään käytännön tarpeista syntynyttä yhteistä (Jamk, JYO, Humak) Osaamisesta tuoteideaksi- opintojaksoa, joka toimii yhteistyön foorumina ja kokeilualustana. 2. Opettajien ja TKI-henkilöstön yrittäjyyden kehittämisvalmiuksien edistäminen: yhteistyö, ideointi, kehittyminen. 3. Yrittäjyyden jatkopolku: a) Kokeilu- ja harjoitusyritystoiminnan kehittäminen (NY-yritykset, osuuskunnat ja muut mallit) b) Lukuvuoden mittaisten liiketoimintaa kehittävien opintokokonaisuuksien luominen ja substanssiaineiden integraatio palvelemaan yritystoiminnan kehittämistä Toiminnot rakennetaan osaksi korkeakoulujen olemassa olevia toimintoja (erityisesti Jamk) ja kehitettään uusia toimintamuotoja (Jyu). Tavoitteena ei siis ole luoda järjestelmiä vaan saattaa jo lukukauden aikana toiminnot käytäntöön. Tavoitteena yrittäjyyden oppimisen polut joissa yhdistyvät eri alojen opiskelijoiden osaaminen ja yhteiset ideat ja korkeakoulurajat ylittävä yhteistyö sekä riittävät neuvonta- ja tukipalvelut. 2. Yrittäjyysopintojen ja yrittäjyyden oppimisympäristöjen nykytila korkeakouluissa Opetusministeriön (2009) mukaan korkeakoulujen tehtävä yrittäjyyden edistämisessä liittyy yrittäjämäisen asenteen vahvistamiseen, innovaatioaihioiden synnyttämiseen, korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen ja innovaatioiden pohjalta nousevan yritystoiminnan tukemiseen sekä kasvuyrittäjyyden edistämiseen. Keski-Suomessa on otettu vahvaksi lähtökohdaksi alueen yrittäjyyden, yrittämisen mahdollisuuksien ja aktiivisuuden kehittäminen. Tavoitteena on luoda Keski-Suomesta yksi Suomen yrittäjäaktiivisimmista alueista. Kehittämistyötä onkin tehty usealla saralla. Vuosien aikana Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku hankkeessa on luotu eri ikäisille ihmiselle yrittäjyyteen kasvamisen polkuja eri organisaatioiden toimintamalleja kehittämällä. Polkua on rakennettu päiväkoti-ikäisestä korkea-asteelle ja aikuisoppimiseen saakka. Tätä suunnitelmaa laadittaessa selvitettiin Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opetustarjonta ja sii-

5 hen liittyvät kehityshankkeet (erillinen kuvaus). Selvityksissä ja yrittäjyyden opettajien tapaamisissa on todettu, että erilaisia malleja ja opintokokonaisuuksia on tarjolla runsaasti, mutta ne näyttäytyvät opiskelijalle irrallisina saarekkeina tai substanssiosaamisesta erillään olevina kursseina. Koulutusalojen välinen yhteistyö on heikkoa, vaikka uusien innovaatioiden kehittäminen vaatii koulutusalarajat ylittävää yhteistyötä. Jyväskylän ja Keski-Suomen alueelta puuttuu korkeakouluopiskelijoille ja korkeasti koulutetuille yhtenäinen polku yrittäjyyden kehittämiseen ja omien tuote- ja liikeideoiden tuottamiseen ja luomiseen. Yhteistyö eri korkeakoulujen välillä on myös käytännössä puutteellista. Kiinnostus yrittäjyyteen, alkavien yritysideoiden kehittämiseen ja uusiin yritysinnovaatioihin kuitenkin kaikissa organisaatioissa vahvana olemassa. Erilaisia malleja on luotu ja hautomotoimintaa kehitetty. Varsinaista ehjää polkua tai yhtenäistä yrittäjyyteen kasvamisen mallia ei kuitenkaan ole luotu. Eri korkeakoulut ovat kehittämisessä eri vaiheissa. Pisimmällä kehittämisessä lienee Jyväskylän ammattikorkeakoulu, jossa polkua yrittäjyyteen on alettu luoda systemaattisesti Generator-mallin alle. Jyväskylän yliopistolla on tarjolla joukko yrittäjyyskursseja sekä hautomotoimintaa. Humakilla taas yrittäjyyskurssit ja opiskelijatiimimalli. Myös erilaisia innovaatioiden kaupallistamiseen tähtääviä projekteja on kehitetty. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on eri maantieteellisillä alueilla erilaisia korkeakoulun sisäisiä ja muiden alueen korkeakoulujen (Turku, pääkaupunkiseutu) kanssa yhdessä toteutettavia yrittäjyyden opiskelukokonaisuuksia. Yrittäjyysopintoja tarjotaan kuitenkin pääsääntöisesti substanssiosaamisen kehittämisestä irrallisina kokonaisuuksina ja eri mallit huomioivat vaihtelevasti sen, miten oman yritystoiminnan kehittäminen kerryttää opintopisteitä ja tukee opintojen edistymistä. Kuten todettua yrittäjyyden perusopintoja tarjotaan suhteellisen hyvin, mutta osin päällekkäisesti. Jyväskylän yliopistosta käytännönläheinen yrittäjyyden oppiminen puuttuu miltei kokonaan. Kaikilla tarjonnassa on erilaisia yrityskursseja. Yhteistyötä kurssien välillä ei kuitenkaan systemaattisesti tehdä. Polkuja oman ammattitaidon pohjalta luotujen tuote- ja liikeideoiden kehittämiseen on tarjolla rajallisesti tai niitä ei tarjota johdonmukaisesti. Eri alojen välinen yhteystyö yrittäjyyden kehittämisessä ja tuoteinnovaatioiden luomisessa on vähäistä. Yrittäjyyden opettajien osaamisen kehittämiseen on tarvetta ja saman aihepiirin parissa työskentelevien yhteistyötä olisi mahdollista tukea paremmin. Myös eri ammattialojen substanssiopettajien osallistuminen yrittäjyyden oppimisympäristöjen kehittämiseen on hajanaista. Koordinoimattomuudella ja selkeyden puutteella hukataan valtava määrä opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen yritysinnovaatioita. Myös päällekkäistä toimintaa yrittäjyyden kehittämisessä syntyy ja taas toisaalta pyörää keksitään yhä uudelleen ja yrittäjyyden peruskursseilla syntyneiden yritysideoiden ja innovaatioiden kehittämiseen ei ole tarjolla

6 jatkopolkua. Kynnys hautomoon siirtymiseen on suuri ja esihautomotoimintaa on käytännössä vain Jamkilla. Saarekkeinen maaperä vaatii täydennysrakentamista ja siltojen luomista. Toimivia malleja on Suomessakin olemassa, näistä esimerkkeinä Turun seudun korkeakoulujen yhteinen NY-kurssi ja pääkaupunkiseudun Innoplaza-malli. Useat paikkakunnat ja korkeakoulut (Helsinki. Lahti, Hämeenlinna) ovat ottamassa korkeaasteellakin käyttöön mm. toisella asteella vakiintuneen NY-ohjelman, jossa vuoden aikana kehitetään ideoista toimivia yrityksiä harjoitusyritysmallin mukaisesti. Esimerkiksi vuoden 2012 korkea-asteen finaaleissa (Hämeenlinna ) taso nousi korkeaksi ja paikkakunnilta joissa toimintaa on kehitetty (Turku, Helsinki) nousi esille pitkälle vietyjä omaan osaamiseen perustuvia yritysideoita. Merkittävää näissä oli koulutusalat ylittävä yhteistyö. Kysymys kuuluukin, onko Jyväskylän seudulla varaa jäädä jälkeen? Johtopäätöksiä ja seurauksia o potentiaalia jää hyödyntämättä o yrittäjyyden ja tuotteistamisen opetus jää hajanaiseksi eikä johda selkeään yritysideoiden kehittymiseen ja kehittämiseen o yrittäjyys ei suurelle osalle opiskelijoista ole varteenotettava vaihtoehto varsinkaan opiskelujen aikaisena polkuna o Eri alojen osaamista ja potentiaalia ei pystytä yhdistämään ideat yksipuolisia tai kaupallistaminen ongelmallista o Opinnot ovat oppiaine- tai alakokokonaisuuksien sisällä tai omina erillisinä kursseinaan. Moniammatillinen osaaminen ja ideoiden kehittäminen ei toteudu eikä rajapintoja tai uusia yhdistelmiä kyetä hyödyntämään o Opiskelijoiden yrityksille ei kyetä tarjoamaan kattavasti ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluja o Substanssiosaaminen ja opetus ei tue tarpeeksi yrittäjämäisiä toimintamalleja ja innovaatioiden luomista ja kaupallistamista 3. Kehittämistarpeita - Yrittäjyyden opettajien osaamista ja yhteistyötä kehitettävä yrittäjyyspolkujen rakentamiseksi - Luovien ideoiden syntymistä ja tuotteistamista on tuettava ja kehitettävä johdonmukaisesti - > polku ideoiden testaamiseen ja kehittämiseen - Eri alojen opiskelijoiden ja opettajien yhteiseen innovaatioiden ja ideoiden kehittämiseen on löydettävä malleja ja työkaluja (esim kaupalliset aineet, tekniikka, sosiaaliala)

7 - Peruskursseilta on luotava selkeät jatkopolut ja erityisesti opinnollistamista on kehitettävä - > oppimisympäristöjä kehitettävä - Yrittäjyyden opettaminen ja oppiminen hajanaista > tarvitaan koordinoitua yhteistyötä ja opettajien ammattitaidon kehittymistä tukevia toimia ja malleja - Päällekkäisistä opetuksista yhteiseen kehittämiseen ja laatuun - Yrittäjyysopintoja laajentaminen kaikille koulutusaloille - Yrittäjyysopintoihin ja liikeideoiden kehittämiseen mukaan mahdollisimman laaja joukko opiskelijoita massasta enemmän helmiä. - Substanssiopettajien ja TKI-henkilöiden valmiuksia toteuttaa käytännön oppimisprojekteja yrittäjyysmallien avulla on kehitettävä - Kutomo : kumppaneiden ja asiakaskunnan hankkiminen jo opintojen aikana, liikeideoiden testaus, opiskelijan kasvuprosessi, yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen - Harjoitteluyritysten ja liikeideoiden kehittäminen - > toimintamallien luominen - Yhteiset opiskelijayritysten kehittämis- ja neuvontapalvelut 4. Suositeltavia kehittämistoimia Yleistä: - Tavoitteena on tuottaa enemmän, parempia ja pidemmälle jalostuneempia ideoita yrityshautomoihin, yrityksiin ja työmarkkinoille. - Opiskelijan näkökulmasta selkeän yrittäjyyden opintopolun rakentaminen, joka nivoutuisi aiempiin ja meneillään oleviin opintoihin ja olisi järjestelmällisempi - Kehitetään opiskelijoiden osaamisesta lähtevien yritysideoiden ja innovaatioiden synnyttämiseen keskittyvä yrittäjyyskurssi, jota tarjotaan laajasti eri alojen opiskelijoille. Monialainen opiskelijaryhmä mahdollistaa myös koulutusalarajat ylittävien ideoiden syntymisen. - Käytännönläheisen harjoittelu/kokeiluyrittäjyyden oppimisympäristön kehittäminen: Paremmat yrittäjyysvalmiudet ja pohja oman yritystoiminnan käynnistämiseen tulevaisuudessa yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille, joille hautomoon siirtyminen ei vielä ole ajankohtaista Toimenpidekokonaisuudet: I Yrittäjyyden peruskurssien yhteinen kehitystyö ja toteutus Kehitetään edelleen joka syksy tarjottavaa Yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polkuhankkeen aikana kehitettyä JAMK:in, HUMAKin ja Jyväskylän yliopiston yhteistä Osaamisesta tuoteideaksi yrittäjyyskurssia, joka painottuu yritysideointiin, tuotekehitykseen ja koulutusalarajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämiseen

8 Hyödynnetään eri korkeakoulujen yrittäjyyden peruskursseista vastaavien opettajien osaamista ja resursseja: Yhteinen peruskurssien kehitystyö, vierailuluennot, mentorointi, työparityöskentely. Tukevana toimena peruskurssien opettajien osaamisen kehittäminen yhteisen koulutusprosessin kautta. II Opettajien yrittäjyysosaamisen kehittäminen - korkeakoulujen yrittäjyyden perusopinnoista vastaavien opettajien yhteisen osaamisen ja tietojen jakamisen sekä koulutusprosessin luominen - opetusmenetelmien kehittäminen, omien kurssien jatkokehittäminen, oman osaamisen päivittäminen ja kehittäminen - yrittäjyyden oppimisohjelmassa Oppimisympäristöjen kehittämisosaaminen Substanssiopettajien yrittäjyysosaaminen Monialainen yhteistyö Liiketoiminnan ohjausja neuvontaosaaminen III Harjoitusyrityspolku Monialaisen korkeakoulujen yhteisen jatkopolun rakentaminen linkiksi peruskurssien ja hautomotoiminnan väliin A) Kokeilu- ja harjoitusyritystoiminnan kehittäminen (NY-yritykset, osuuskunnat ja muut mallit) Osaksi polkua luodaan yrittäjyyskoulumalli, jossa opiskelijoiden kehittämiä ideoita jalostetaan ja tuetaan sekä opinnollistetaan sekä mahdollistetaan opiskeli-

9 jayritysten neuvontapalvelut. Tavoitteena erityisesti moniammatilliset ideat. Tälle organisoidaan yrittäjyyden ja substanssin kehittämistä tukevat toiminnot. Tavoitteena ei ole luoda uutta tilaa tai laitosta vaan organisoida toiminta niin että olemassa olevat resurssit tukevat toimintaa (neuvonta, ohjaus, ideointi, tuki, arviointi) Koulu toimii samalla oppimisympäristöjen kehittämisen välineenä ja työkaluna opettajien ja kehittämishenkilöstön suuntaan B) Lukuvuoden mittaisten liiketoimintaa kehittävien opintokokonaisuuksien luominen sekä substanssiaineiden integraatio palvelemaan yritystoiminnan kehittämistä Tuottaa järjestelmällisempiä yrittäjyysopintoja ja linkittää se tiiviimmin ammatillisiin substanssiopintoihin (esimerkiksi lukuvuoden mittaisia liiketoimintasuunnitelman ja liikeidean kehittämiseen tähtääviä opinto- tai valmennuskokonaisuuksia) Tavoitteena mahdollistaa eri ammattialojen luovien ideoiden syntyminen, kokeileminen ja kehittäminen vähintään vuoden aikana. Liitetään toiminta kokeiluyrittäjyyskouluun ja opettajien kehittämiseen mahdollisimman tiiviisti.

10 Yrittäjyyden polut ja yrittäjyyskoulu malli YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMINEN YRITYSHAUTOMOT IDEAN SIIRTO OLEMASSA OLEVAAN YRITYKSEEN / TYÖLLISTYMINEN SYÖTTÄMINEN Liiketoiminnan ohjaus: neuvonta ja kehittäminen Substanssiohjaus, Neuvonantajat III: YRITTÄJYYDEN OPPIMISPOLUT KOKEILUYRITTÄJYYS Oppiminen käytännön yritystoiminnan kautta Tekemällä oppiminen LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT OPINTOKOKONAISUUDET Lukuvuoden mittaiset liiketoimintasuunnitelmaopinnot Asiakkuudet Teemapäivät Ulkopuoliset verkostot ja yhteistyö Ideointiprosessin ohjaus: työkalut ja välineet NY-yritykset, osuuskunnat, työelämäprojektit Liike- ja yritysideoiden kehittämistä tukevat opinnot Monialainen yhteistyö, toisilta oppiminen (yli koulutusalarajojen) II: Opintosuoritusten koordinointi, opettajien osaamisen kehittäminen IDEA HAKU Yrittäjyyden peruskurssit Useita erilaisia toteutuksia eri koulutusaloilla / korkeakouluissa I: YRITTÄJYYDEN PERUSOPINTOJEN YHTEINEN KEHITYSTYÖ JA TOTEUTUS Osaamisesta tuoteideaksi korkeakoulujen ja eri koulutusalojen yhteinen ideointija tuotekehityskurssi Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen & tunnustaminen (2.aste yrityspolut, yrittäjyyslukiot, muu yrittäjyysosaaminen) II: Opettajien osaamisen ja resurssien jakaminen & yhteinen tekeminen ja kehittäminen

11 5. Toimenpiteet ja vaiheet: Korkeakoulujen ehjän polun rakentaminen 1. Selvitetään Keski-Suomen eri korkeakouluissa tapahtuva yrittäjyyden opetus ja pyritään luomaan yhteistyötä ja yhteistyömalleja 2. Luodaan polku ja toimintamalli yrittäjyyden perusopinnoista harjoitusyrityksiin ja parhaiden ideoiden eteenpäinviemiseen (hautomot, innovaatiopalvelut, omat yritykset, idean siirto toiseen yritykseen) 3. Luodaan Keski-Suomen korkeakoulujen yhteinen yrittäjyyskurssi, jonka kautta mallinnetaan ja kehitetään yrittäjyyden opetusta. Tuetaan korkeakouluissa olevien yrittäjyyden opettajien valmiuksia kehittää omia yrittäjyyden opintojaan 4. Rakennetaan ja pilotoidaan harjoitteluyritysten toiminta- ja kehittämismalli, joka toimii jatkona yrittäjyyskurssien ideoiden kehittämiseen ja kokeiluun. Erityisesti tuetaan eri alojen yhteistyötä ja moniammatillisten ideoiden kehittämistä. 5. Ratkaistaan malliin liittyviä, rakenteellisia, opinnollistamiseen liittyviä ja yritysten neuvontapalveluihin liittyviä ongelmia - toimintaympäristön ja rakenteiden kehittäminen 6. Kehitetään opettajien ja TKI-henkilöstön yrittäjyysosaamista ja valmiuksia tukea opiskelijoiden yrittäjyyteen oppimista ja käytännön kokeiluja 7. Aloitetaan yhteisen toimintaa tukevan verkkoympäristön suunnittelu 6. Alustava aikataulu ja resurssit Aikataulu SYKSY Osaamisesta tuoteideaksi opintojakson toteutus - Kokeiluyrittäjyyden jatkopolun tarjoaminen peruskurssien opiskelijoille: pilottiryhmän kokoaminen - Opettajien kokoaminen kaikista korkeakouluista yhteiseen koulutusprosessiin: 1. peruskursseista vastaavat opettajat 2. jatkopolun ohjauksesta vastaavat opettajat KEVÄT 2013

12 - osaamisesta tuoteideaksi opintojakson arviointi ja jatkokehitystyö - kokeiluyrittäjyyden mallin pilottiryhmän loppuun saattaminen ja toiminnnan arviointi - jatkopolun edelleen kehittäminen ja laajentaminen seuraavalle lukuvuodelle, yritysyhteistyön kehittämiseen panostaminen SYKSY osaamisesta tuoteideaksi jakson toteutus - yrittäjyyden jatkopolun sitominen osaksi korkeakoulujen pysyvää toimintaa - Yrittäjyyskoulu ja harjoitusyritykset starttaavat Resurssit - jokaiseen korkeakouluun toiminnasta vastaava koordinaattori, % työajalla? - Riittävä budjetti vierailijaluentoihin sekä yritysyhteistyön kehittämiseen - Tilat neuvontapalveluille, Huom! Muussa toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia tiloja. Tavoitteena on luoda uusi toimintamalli, ei fyysistä toimintakeskusta! - Tarvittaessa kehittämiseen ja alkuun saattamiseen haetaan hankerahoitusta n Omarahoitukset mahdollisesti henkilöiden työpanoksesta. Esim. Jamkilla toimintaa integroidaan Generaattori-mallin alle Jamkin tarpeiden mukaisesti.