Katsaus puutavaran. kuorintaan

Transkriptio

1 METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 231 ) Katsaus puutavaran uorintaan REVIEW OF THE BARKING OF TIMBER JAAKKO SALMINEN Eripainos Sahamies-lehden n:osta 7, 1964 HELSINKI 1964

2

3 Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 231 METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Kesusliiton metsätyöntutimusosasto Forest Wor Study Section of the Central Association of Finnish Woodworing lndustries KATSAUS PUUTAVARAN KUORINTAAN ) Review of the Baring of Timber Jaao Salminen Tii vis t e l mä Puutavaran uorinnan ehittymi tä Suomessa on v ~i~e vuosina hallinnut asi oleellista piirrettä, mm1ttäin jatuva oneellistuminen ja yhä enenevä siirtyminen tehdasuorintaan. Kuorimaoneet ovat vaiintuneet tietyisi onetyypeisi, joiden Suomessa marinoitavat mallit on esitetty ohei essa tauluossa. K otimaas a jalostetta ien tuien uoriota tapahtuu nyyään pääo altaan reiäroottorityyppisillä oneilla sahalaitosilla. Vain noin 5 % tueista uoritaan vielä metsäs ä tai välivar astolla. Tämä tapahtuu äsin. Parin vuoden uluttua arvioidaan äsinuorinnan tuien osalta loppuvan oonaan. Kotimai e ta ainespinota ara ta uoritaan nyyään tehtailla joo rumpu-, tasu- tai reiäroottorioneilla noin 40 %. Koneelli en äli ar astouorinnan osuus on noin 25 % ja metsässä tai välivarastolla tapahtuvan äsinuorinnan noin 35 %. Viimesi mainittu osuu tulee aivan lähivuo ina voimaaasti lasemaan ja eä oneelli en väli arastouorinnan että tehdasuorinnan o uu nousemaan. Pinotavaran väli arastouorinnan peru oneena on iirrettävä, tratoriä ttöinen reiäroottorione. Sen täydentäjinä o at ähäi empään äyttöön soveltuvat laia- ja utterioneet. Pintojen uorintaan soveltuvia uorimaoneita on meillä alettu äyttää siirrettävinä mm. ratapölyaiheiden sahausessa syntyvien järeämpien pintojen uorintaan. J ohdanto Puutavaran uorinnan ehittymi tä Suomes a on viime vuosina hallinnut a i oleellista piirrettä nimittäin jatuva oneelll tuminen ja yhä enenevä siirtyminen tehdasuorintaan. Kehity en voimauu on riippunut pait i puutavaralaji ta ja tehdastelun vaatimusi ta oleelli e ti myö uorima'oneiden äyttöelpoisuudesta ja taloudelli. uude ta. K uorimaoneina on oeiltu melein aiia ajateltavis a olevia oneratai uja, mutta ain tietyt verrattain harvat onetyypit ovat vaiintuneet äyttöön. Ohei e a tauluo sa on esitetty meillä nyyään marinoi tavia, seä tuien ja aine pinotavaran että pintojen uorintaan soveltuvia y in puin äsitteleviä uorimaoneita. Tui e n uoriota K aii vanerituit on jo vanhastaan uljetettu uorellisina tehtaille iellä joo uorittavi i tai uorehi ina orvattavi i. ama ehity uunta on vallinnut myös a'hatueihin nähden, joi_ta n yään noin

4 Kuva 3. VK 26 -tul nuorl maone. - Valo. Työväline Oy. Flg 3. VK 26 log barer. - Photo Työväline Oy. Kuva 1. Camblo 66 -tulnuorlmaone. Flg. 1. Camblo 66 log barer. 95 % uljetetaan uorel'lisina saha laitosille iellä uorittavi si tai piensahoilla usein uorelli ina sahattavisi. Kuorintaan on vaiintunut vain iinteä reiäroottorityyppinen luorimaone, josin piensahoilla on vielä äytössä joitain vanhoja utteri'oneitain. Kutteri- ja 'etjutyyppisiä tuinuorima oneita äytetään yleisemmin nyyään lähinnä vain Ameria a erittäin järeiden puiden uorintaan. Sa:ha tueille taroi te't'tu ja reiläroottori1 uorimaoneita on meillä äytö ä yhteensä noin 300 appaletta. e ovat pääa iassa Cambio 54, Cambio 66 ja VK 26 -'l'tler'isiä. Sen sijaan CHEJ..ioneita meillä on vain pari 1deiluappaletta. Tavalli ta järeämmille tu'eille taroitettuja VK 32 -'oneita on äytössä toi taisesi vain Etelä-Afri'as a, mutta para taiaa valmisteilla myö AmeriHaan. Hinnaltaan piensahoille oveltuvasta V AP-oneesta on hilja!oin va lmistunut vasta oeappale. T ässä rei ämottorioneessa on nelj ä jousi'uormitettua uorintaterää eä yöttö- ja vastaanottopuolella yhteensä la i vetävää, liiij<:uvaa yläsyöttötelaa ja neljä vetävää, iinteää a layöttöte'laa. K oneen eri' oisuutena on puun pa uuden muiaan yläsyöttötelojen avulla hydrauli e ti pys- Kuva 2. VK 32 -tul nuorlmaone. - Valo. Valon Kone. Flg. 2. VK 32 log barer. - Photo Valon Kone. 2 tyta o a liiuva roottori, jona ansiosta tu'i t e ittyvät hyvin onee een. Eri1oi ta on myö roottorin etureuna sa olevat neljä tuien tyvipärstien leiaami een taroitettua leiuria. oin 5 o ahatu'ei tamme joudutaan vielä lä'hinnä uljetu yi tä uorimaan metsäs ä tai välivarastoj.la. T yö tapahtuu y' inomaan ä ityövälinein, vaia tähän taroitu een onin raennettu eri lai ia evye ti iirrettäviä ja ihmi voimin puuta pitin liiuteltavia uorimaoneita. Tällaisia oneita on mm. R ömer- ja Dale-merisinä mei llä de iltu' in mutta ne eivät ole o oittautuneet äyttöelpoisisi eivällä enää tarpeelli i raan. Ohuempien tulien välivara touorintaa on uoritettu tilapäi e ti myös paperipuille taroitetuilla iirrettävi~lä reiäroottorioneilla. Tu1ien uorintaan verrattavaa on myös ratapö!j...-1<yaiheiden uorinta. itä on nyyään aiettu suorittaa rei'äroottori tyyppi illä tui n uori maonei!lain. Pin tojen uorinta TuJ...-l~en ahau e a yntyviä uorelli ia pintoja ei meillä ole mm. niiden ohuuden taia yleen ä uorittu vaan ne on äytetty ellai inaan. en sijaan viime aioina on menesty ellä deiltu si<irrettävää, tratorin äyttämää I P 300 -uorimalonetta mm. ratapölyaiheiden ahau e a yntyvien järeämpien pintojen uorintaan. Kuva 4. VAP-tulnuorlmaone. Valo. V. A. Peonen. Flg. 4. VAP log barer. - Photo V. A. Peonen.

5 D Verrattaes a näitä lu'uja vuoden 1956 luuihin, joiden m uaan otimaan uitupuista uorittiin äsin noin 80 % ja tehtailla vain noin 5 %, voidaan todeta uorinna n oneehistamisasteen voima as nousu. M etsäuorimaoneet Kuva 5. SIIrrettävä, tratorläyttölnen AIP 300 -uorlmaone ratapölyalhelden sahausessa syntyneiden pintojen uorlnnassa. Kuoritut pinnat on niputettu 213 p m' :n nipusi sitomalla ahdella hamppunarulla. Työryhmän muodostaa 3 miestä, ja tuotos nipuisi sidottuna on noin 2 p-m' työtunnlssa. - Valo. Metsäteho. Fig. 5. Portable, tractor-driven AIP 300 barer for side boards obtalned from sawlng sleeper logs. The bared side boards have been bundled Into 213 piled cu.m. bundles by tylng them wlth two hemp cords. The wor team consists of 3 men. The product, tled ln bundles, ls about 2 piled cu.m. per hour or wor. - Photo Metsäteho. Ainespinotavaran uorinta i a i emmin melein ai,i uorittava ainespinotavara esiuorittiin metsässä tai välivarastolla 'äsityövälinein. y'yäänin pääo a vientiin taroitetusta ainespinotavarasta, jona määrä on to in oleell isesti vähentynyt, joudutaan uorimaan metsäs ä tai välivarastolla. Sen ijaan otimaa sa jalostettavan ainespinotavaran t. uitupuiden o alta on siirrytty yhä enemmän tehda uorintaan. iinpä nyyään arvioidaan, että aii ta otimaan te htaille tulevista ' uitupuista noin 40 % uljetetaan uorenisina tehtaille siellä iin tei llä oneilla uorittavisi tai osaitaan myö uorelli ina jalo tettavisi. Tila toihin perustuvien arviolaselmien mu'aan otimaisi ta uitupuista uoritaan oneelli esti välivarastolla noin 25 % ja äsin me t ässä tai välivara tolla vielä noin 35 % Kuva 6. Ohutpuille soveltuva iinteä VK 10 -uorlmaone. - Valo. Työväline Oy. Flg. 6. Statlonary VK 10 barer sultable for small-slzed logs. - Photo Työväline Oy. Pinotavaran äsinuorintavälineiden, ts. uorimaraudan ja -peteleen orvaamisesi oneellisemmiha laittei lla on vuosien mittaan raennettu erilaisia evyitä, helposti siirrettäviä ja halpoja uorirnaoneita, u ten mm. Bar-King. K aii nämä oneet ovat uiten'in äytännössä osoittautuneet liian pienitehoisisi ja 'heioisi. Vähäi en oneellistamisasteen, ihmistyön pienen tuottavuuden ja uopinnan huonon annattavuuden vuosi tällaisten var inaisten metjsäuorima'oneiden äyttömahdolli uusia on1in p idettävä väh äisinä ja vain tilapäisluonteisina. Välivarastouorimaoneet Pinotava ran välivarastot vaihtelevat pienistä, hajallaan olevista palstatienvapsiasoi ta suuri>in esl itettyihin varas toihin. Pienillä v~livarastoi lla tulevat ysymylseen en isijai esti helposti siirrettävät ja halvat luorima!oneet. SuuriHa varastoilla sen sijaan suuritehoiset ja pitälle automatisoidut uorimaoneet pääsevät parhaiten oieusiinsa. äin olle n näyttää siltä, että tarvitaan seä halpoja, mutta samalla tietenin pienitehoisia että alliita, mutta suuritehoisia uorima'oneita. T oisaalta puutavaran varastointia voidaan ehittää pyrimällä suurempiin ja oneluorintaa'in silmällä pitäen hyvin suunniteltui'hin varastoihin, jolloin suuritehoisten, siirrettävien uorimaloneiden 'äyttömahdolli uusia voidaan parantaa ja luorintaustannusia alentaa. K ovin p ienille, hajallaan oleville varasteille ei annata siirtää mitään oneita, vaan tä llöin on tyydyttävä äsinuorintaan tai siirrettävä tavarat tehtaalle uorittavisi. Pinotavaran välivarastouorinnan perus'oneesi on meillä vaiintunut tratori'äyttöinen reiä- Kuva 7. SIIrrettävä, tra1orläy11ölnen VK 16 -uorlmaone välivarastouorlnnassa. - Valo. Metsäteho. Flg. 7. Portable, tractor-drlven VK 16 barer ln lntermedlate storage barl ng. - Photo Metsäteho. 3

6 Kuva 8. Suomalainen Auvisen uorintaialtos, jona muodostavat tratori äyitäinen VK 16 -uorimaone ja HIAB-ahmainnosturl. Fig. 8. A Finnish Auvinen baring pian! which consists of a tractor-operated VK 16 barer and HIAB grab crane. - Photo Metsäteho. Kuva 10. Tratori äy1töisen Cambio 35 -uorimaoneen ja H IABahmainnosturin muodostama uorlntalaitos. - Valo. Metsäteho. Flg. 10. A baring plant whlch conslsts of a tractor-operated Camblo 35 barer and HIAB grab crane. - Photo Metsäteho. roottori t yy ppin e n uorimaone. Sen etui na ovat suuri syöttönopeus ja sitä vastaava orea tuotos ( normaalipäivätuotos on tavallisia uitupuita uorittaessa p-m 3 työryhmän ol'lessa 2-4 miestä ), syöttö- j'a uorinta1aitteiden automaatti uu ja niistä ~ohtuva suuri ihmistyön tuottavuus, uorintamiesten orean an iotason mahdollisuu, hyvä uorinnan 1aatu seä 'uorintojen yleinen nopeutuminen. Korea hanlintahin'ta edellyttää 1uitenin oneiden tehoasta vuotuista äyttöä ja siis myös va'inaista uorinrtamies- tai uorin tauraoitsijauntaa. Siirrettävis-tä rei äroottori oneista ovat meille vaiintuneet ohutpuihe soveltuvat Cambio 21 ja VK 10 seä tavauisille paperipuille soveltuvat Cambio 35 ja VK 16. Näi'tä 'oneita on meillä siirrettävinä äytössä 'lähes 300 appaletta, joista noin 95 % on VKmer'isiä. Muita siirrettäviä reiäroottorioneita meillä on vain muutamia deilu'appa leita. Uusin reiäroottori-uorima'one on norja lainen Bever. Sen u orintalaitteessa on 8 'appaletta 'ierrosen pyörimisnopeudella pyörivän rootto- rin uloehälle iinnitettyjä, 35 cm pitiä lesipaois- Ja jou ivoimin hzormitettuja uorintateriä. Roottori iihen iinnitettyine yöttö- ja va taanottopuolen nelji ne ylätelaineen on au tomaattisesti puiden pa uuden muaan py t uunnas a h ydraulisesti liiuva aiaan aaden puiden 'hyvän e itysen. yöttö- ja va taanottopuolen nelj ä a late1aa ovat en sijaan iinteitä ja vetäviä. iirrettävässä oneessa on hyd raulise ti toimivat puiden no tovarret. ähäi empään vuotui een äy ttöön ja pienille hajallaan oleville vara toille oveltuvista iirrettävi tä uorimaoneista ovat ny'yään jääneet äyttöön vain tietyt lähinnä tavalli elle pinotavara1le ove1tuvat lai a- ja iutterityyppi et 'uorimaoneet. Kuva 9. Ruotsissa raennettu tratoriäyttöinen VK 16 -uorimaoneen ja HIAB-ahmainnosturin muodostama uorintaialtos. - Vaio. Sogsbrusmasiner AB. Kuva 11. Kuorma-autoon asennetun Camblo 35 -uorimaoneen ja HIAB-ahmalnnosturln muodostama uorlntaialtos. - Vaio. Metsäteho. Fig. 9. Flg. 11. A barlng plant comprising a truc-mounted Cambio 35 barer and HIAB grab crane. - Photo Metsäteho. 4 A baring piant bullt i n Sweden, consistlng of a tractoroperated VK 16 barer and HIAB grab crane. - Photo Sogsbrusmasiner AB.

7 Kuva 12. Jylhä-lalauorlmaone. - Valo. Metsäteho. Flg. 12. Jylhä dls barer. - Photo Metsäteho. Kuva 14. Kuori-Juho -laiauorimaone. Fig. 14. Kuori-Juho dis barer. - D L a i ' a u o r i m a 1 o n e i t a y inertai impia, ja' oi ttaissyöttöisiä, yhden miehen hoitamia uorima!oneita on äytetty auan pinotavaran täyspuhtaasi ' uorin taan. äistä oneista mei'llä on vaiintunut ilman syöttölaitetta toimiva J ät'ä 3 ja syöttölaitteellinen J ät'ä 4, joita on viime vuos iin saa a ollut äytö sä muutamia satoja. Niiden päiväluoto on p-m 3. Pinotavaran pudlipuhtaa i uorintaa vapten on meillä ehitetty edellistä nopeampia, jatuvasyöttöi siä laiauorimaoneita. iiden normaa1ipäivätuotos on 'e 'imäärin p-m 3 työryhmän ol'les a a!si miestä. Tätä onetyyppiä edustavat erilli en pohtomoottori n äyttämä J ylhä eä tratori äyttöi - Valo. Hanija. Photo Hanija. set Kuori -Juho ja K uori -Mw- a. Näitä javuvasyö'ttöisiä lai aonei ta on Suomessa äytössä yli 300 appaletta. K u t t e r i ' u o r i m a ' o n e i t a joita on aiaiemmin 'oeiltu paljonin, on meillä nyyään äytössä vain jatuva yöttöinen, traroriäyttöinen PinoTeho, jota on raennettu yli 100 appaletta. Sen normaalipäivätuotos on e imäärin p-m 3 työryhmän o'lles a asi miestä. T ehdasuorimaoneet Pinotavaran tehdasuorima'oneisi ovat valiintu neet jou ouorintaan soveltuvat 'iinteät rumpuuorimaoneet ja o asi lä'hinnä ohut- ja oivupape- Kuva 13. Pino-Teho -utterluorlmaon e. - Valo. Metsätyö Oy. Kuva. Jätä 4 -laiauorimaone. - Valo. Aug. Elöf Ab. Flg. 13. Pino-Teho cutterhead barer. - Photo Metsätyö Oy. Fig.. Jätä 4 dis barer. - Photo Aug. El öf Ab. 5

8 ripui lle soveltuvat tasu1uorimaoneet. Myös iinteät rei'äroottori oneet, meillä lähinnä Cambio ja YK-meri et, tulevat 'ysymyseen tehdasuorimon pää- tai apuoneina. Muille uoriotaperiaatteille perustuvat oneet ovat sen sijaan yleensä 1iian hi taita tehda oneina, josin mm. lai lauorimaoneita äytetään vielä in tehdasoneina haluttae sa erittäin hyvää 'uorinnan laatua. Loppupäätelmiä Sahatueista uoritaan enää vain noin 5 o äsin. Kuljetusjärjestelyjen ehitysestä johtuen voidaan arvioida, evtä parin lähimmän vuoden uluessa sahatuien äsinuorinta loppuu äytännöl lisesti ' at oen oonaan. Kuorittavan pinotavaran osa lta voidaan arvioida, että parin lähimmän uoden aiana äsintuorinnan o uu vähenee voimaaasti oneellisen välivarastoja tehda uorinnan hyvä i. Tämä on'in paitsi annattavaa myös välttämätöntä, oga lähivuosina tullee met ätyövoimasta olemaan puutetta Suomessain. Siirrettä ien uorimliioneiden perus:oneina tulevat olemaan reiäroottorroneet. Kuoriotatyön eventämi esi ja nopeuttamisesi seä uoriotatyöryhmän pienentämisesi näiden oneiden äyttöä on uitenlin oneell istettava edelleen puutavaran siirtelynin osalta. Tämä on ma'hdo1 lista ottamalla äyttöön tavaran siirtelyssä D)llyi in äytettävien hydraulisten nostovarsien ijasta 'ahmainnostureita, pinotavarauormaimella varustettuja pyöräuorrnaajia tms. Pyöräuormaajia äytettäessä uorimaone toimii Ysin puin äsitteleviä tuien ja ainespinotavaran seä pintojen uorimaoneita. Baring machines for the baring, singly, of bolts, cordwood, and side boards. Kuorinta-alue, puiden Kuorimaone pituus, m 1 pasuus, tuumaa Syöttönopeus, m/min Moottorin teho, hv Hinta moottoreineen, m Paino, tn Myyjä TUKKIEN KUORINTA Reiäroottorioneita Cambio Carnbio CHE] CHEJ VAP VK VK yli AINESPINOTAVARAN KUORINTA Laiaoneita Jätä alle Jätä Jylhä Kuori-Juho Kuori-Mursa Kuuerioneita Pino-Teho B Reiäroottorioneita Bever Cambio Cambio VK10 0 VK PINTOJEN KUORINTA AIP ' ) ') Mercantile Oy Mercantile Oy Machinery Oy Machinery Oy V. A. Peonen Työväline Oy Työväline Oy *) 1.300*) Metsä- ja Uittoväline Oy Metsä- ja Uittoväline Oy Metsä- ja Uittoväline Oy Hanija T :mi T. K. Mäinen * ) Metsätyö Oy ') 1.4 s CHE] n ;li o s s s s *) *) *) *) n..000 Hanija Mercantile Oy Mercamile Oy Machinery Oy Työväline Oy Työväline Oy Maastoone Tavela & Vuori * ) hinta ilman moottoria ') automaattisesti puun esittävien YK-syöttö- ja vastaanottouljettimien hinta VK 26 :n osalta n :osalta n :-. 2) 6 = iinteä, s = siirrettävä ja VK 32:n (

9 pudli iinteänä 'oneena, ts. uorirnaone pysyy paiallaan ja puut siirretään uormaajaha seä uorimaloneen syöttölaval1e että vastaanottopöydältä taaisin pinoon. Vähäisempään äyttöön ja pienille varastoil1e tarvitaan edelleenin ainain toistaisesi ha lpoja laiaja utterioneita. Näiden verrattain hidassyöttöisten oneiden yhteydessä puutavaran siirtelyn 'oneellistamisen <tehostaminen ei dle taloudellista. Kirjallisuutta Re/erences S a 1m i ne n, ] a a o Puutavaran nyyisiä uorimaoneita (Summary: Modern Timber Baring Machines). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 184. Helsini Selluloosahaeen valmistus piensahoilla ( Summary : Preparation of Chemical Pulp Chips at Small Sawmills). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 207. Helsini Koivu- ja uusipaperipuiden uorimaa Jylhäuorimaoneella ( Summary: Baring of Birch and Spruce Pulpwood by Jylhä Barer). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 213. Helsini Koivu- ja uusipaperipuiden uorimaa Bar King-uoriiDaoneella ( Summary: Baring of Birch and S pruce Pulpwood by Bar-King Barer). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 214. Helsini Alustavia tutimusia oivu-, havu- ja ohutpaperipuiden uorinnasta Pino-Teho -uorimaoneella ( Summary: Preliminary Studies on the Baring of Birch, Softwood and Small-Sized Pulpwood by a Pino-Teho Barer). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Reporr 218. Helsini Ohutpaperipuiden uorimaa VK 10 -uorimaoneella ( Summary: Baring of Small-Sized Pulpwood by VK 10 Barer ). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 219. Helsini Koivu- ja ohutpaperipuiden uorimaa tasu- ja rumpuuorimaoneilla (Summary: Baring of Birch and Small-Sized Pulpwood by Silo Barers and Baring Drums). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 223. Helsini Koivu- ja havupaperipuiden uorintaa siirrettävällä VK 16 -uorimaoneella (Summary: Baring of Birch and Softwood Pulpwood by a Mobile VK 16 Baring Machine). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 225. Helsini Havu- ja oivupaperipuiden uorintaa Kuori Juho -uorimaoneella (Summary: Baring of Softwood and Birch Pulpwood by a Kuori-Juho Baring Machine). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 227. Helsini. Review of the Baring of Timber B Y JAAKKO S ALM I NEN SUMMARY The development of timber baring in Finland has shown two predominant features in the last few years: continuous mechanisation, and a steady change to mill baring. Certain machin~ types bave become established. The models mareted in Finland are shown in the table. Sawlogs to be processed in the country are now usually bared in ring barers at sawmills. Only about 5 per cent of sawlogs are still bared in the /orest or at intermediate storages. This is done manually. It is estimated that manual baring of sawlogs will cease completely in a few years. About 40 per cent of domestic industrial cordwood is bared today at mills in baring drums, silo barers, or ring barers. The share of mechanical intermediate storage baring is about 25 per cent and of manual baring in the forest or intermediate storage about 35 per cent. The latter percentage will fall sharply in the next few years and the proportion of both mechanical intermediate storage baring and mill baring will increase. The basic machine for intermediate storage baring of cordwood is a portable, tractor-operated ring barer. Dis and cutterhead barers are handy supplements. They are used when baring on a reduced scale. Finns have begun to use portable barers suitable for side boards, e.g. for the baring of the larger-sized side boards that originote in the sawing of sleeper logs. 7