Selluloosahakkeen valmistus piensahoilla

Transkriptio

1 METSÄTEHON TIED OTUS METSÄTEHO REPORT 207 SÄ I LYTYS : 11 Selluloosahakkeen valmistus piensahoilla Pr paration of h mi al Pulp Chip at Small a' ruill Jaakko Salminen Eripainos Sahamiehen n :osta 5, 1963 Vammala 1963

2 Vammala 1963, Vammalan K irjopaino Oy.

3 Uhkaamassa oleva puupula pakottaa yhä tarkemmin ja taloudellisem.min käyttämään hyväksi kaiken käytettävissä olevan puuraaka-aineen. Niinpä nykyään toisarvoiseen käyttöön, kuten palttoon, menevät puumäärät olisi vähitellen suunnattava yhä enemmän kuituteollisuuteen. Tällaisia kuiduttamiseen sopivia puumääriä on vielä käytettävissä myös pienemmillä sahalaitoksilla sahausjätteinä. Kun piensahoja eli vuosisahaukseltaan alle std:n sahalaitoksia on Suomessa kaikkiaan ns. kotitarvesahatkin huomioon ottaen tuhansia, edustavat niillä syntyvät sahausjätteetkin varsin huomattavia puumääriä. Näistä piensahoista muodostavat merkittävimmän ryhmän std vuosittain sahaavat laitokset, joita on meillä n. 100 kpl sekä alle std vuosittain sahaavat viejäsahat, joita on kpl. Seuraavassa esitetään tietoja kuoritun selluloosahakkeen valmistukseen piensahoille soveltuvista kuorinta- ja lastutuslaitteista sekä laskelmia näiden käytön kustannuksista ja kannattavuudesta. arvioiden mukaan voidaan kuorimon perustuksineen ja asennuksineen arvioida maksavan ilman kuoriidakonetta VK 26 -tyyppiselle koneelle laskettuna mk ja Veikko III -tyyppiselle koneelle n mk. TukkikuoriiDon koko investointitarve olisi siis VK 26 koneella kuorittaessa mk ja Veikko III koneella kuorittaessa n mk. Amerikassa suoritetaan pienemmillä sahalaitoksilla kuorintaa myös jäterimoina ja -pintoina joko laikka-, kutteri-, ketju-, vasara- tai hydraulistyyppisillä r i m a k u o r i m a k o n e i 11 a. Myös Euroopassa, mm. Ruotsissa on tämäntyyppisiä kuorimakoneita käytetty ainakin kokeilumielessä. Käyttökelpoisimmaksi on Ruotsissa osoittautunut ruotsalainen A I P rimakuorimakone, joita on ollut monien pienien, pääasiassa sirkkelisahalaitosten käytössä jo kahdenkin vuoden ajan. Tämän, lähinnä pintalaudoille ja järeämmille rimoille tarkoitetun koneen kuoriotaelimenä on kaksi päätöntä, edestakaisin pystysuunnassa liikuteitavaa ja kuorittavaa puuta vastaan jousivoimalla puristettavaa, leikkavilla terillä varustettua ketjua. Syöttölaitteena on molemmin puolin kuoriotaosaa toimivat telaparit. Koneen syöttönopeus on n. 20 m/ min, moottoritehon tarve n. 8 kw, paino 1.1 tn ja hinta Suomessa n mk. Kone ei vaadi mitään perustusta ja voidaan helposti sijoittaa sopivimpaan kohtaan sahalaitoksella. Tavallisesti syöttöpuolella on K uorimon laitteet Sahapuiden kuorinta suoritetaan nykyään tavallisesti puun ollessa pyöreänä joko koneellisesti tai käsin. Taulukossa 1 esitellään nykyisin meillä käytettäviä tukkien kuorimakoneita. Taulukko - Table 1 ahatukkien k uorimakoneita. Sawlog barkers. Merkki Tukki en Moottori, paksuus, tuumaa kw Syöttönopeus, m / min Hintamoottoreineen ja lvv:een, mk Cambio 54 Cambio 66 CHEJ-520 CHEJ :58.650:39.500:69.000:- VK 26 Veikko II! o... 4o : : - 10 CHEJ-520 kone soveltuu ekä järeille paperipuille että ohuemmille sahatukeille. Veikko III kurterikonetta ei viime uosina ole enää valmistettu, mutta tarpeen tullen voidaan sen valmistus aloittaa uudelleen. Kuorimassa tarvitaan varsinaisen kuorimakoneen li äksi syöttö- vastaanotto- ja kuorikuljettimia sekä useimmiten myös kuorimorakennus. Näiden määrä ja vaatimat investoinnit riippuvat Myyjä Mercantile Oy Machinery Oy { Kommandiittiyhtiö Bruno Valo ja Työväline Oy olosuhteista. K äytännöstä saatujen kustannusvain yksinkertainen, puurakenteinen syöttöpöytä joten lisälaitteiden vaatimat kustannukset ovat melkein olemattomat. Koneenhoitajan lisäksi, joka syöttää pinnat ja rimat yksitellen koneeseen, on tavallisesti toinen mies niputtamassa pinnat yksinkertaiseen, puurakenteiseen kehikkoon n. 5 p-m3 :n kokoisiksi nipuiksi. Tavallisesti autolla selluloosatehtaalle kuljetetut niput lastutetaan 3

4 tehtaan hakkurilla. Kuorintatuotos on p-m3 työvuorossa riippuen pintojen järeydestä, työn organisaatiosta yms. seikoista. Kaikista ohuimmat pinnat ja rimat tavallisesti erotetaan ja katkotaan sopivanpituisiksi polttorimoiksi tms. AIP 300 rimakuorimakoneen käyttö on todettu Ruotsissa kannattavaksi useilla pienillä, tavallisesti alle std vuosittain sahaavilla laitoksilla. Tämä johtuu paitsi rimakuorijan suhteellisen pienestä pääoman tarpeesta ainakin tähän saakka riittävän halpojen tukkikuorimakoneiden puutteesta. Myös meillä saattaa ko. koneiden käyttö tulla kysymykseen. Puun kuorintaa h a k k e en a on paljon kokeiltu ja kehitetty Amerikassa ja muuallakin, mutta toistaiseksi ei ole löydetty käytäntöön kelpaavaa ratkaisua. Kuva 1. AIP 300 kuorimakone pintalautojen ja rimojen kuorintaan. Lastuttamon laitteet Fig. 1. The AIP 300 barker for side board and slabs. Kuva 2. Ve ikko II 1 kutterikuorimakone, jota ei ole enää viime aikoina valmistettu. Fig. 2. Veik ko II 1 cutterhead barker which has gone out of production recently. S ahausjätteiden selluloosahakkeeksi lastu tukseen piensahoille tarkoitettuja ns. rimahakkureita esitellään taulukossa 2. Erilaisia hakkureita valmistavat edellisten lisäksi Suomessa myös ASP:n K onepaja EnsoGutzeit Osakeyhtiö Lokomo Oy, Rauma-Repola Oy, Oy Tampella Ab ja Velsa Oy. Hakkureiden päämoottorina toimivan liukurengasmoottorin hinta on 30 kw:n teholla lvv:een n mk ja 40 kw:n teholla n mk. Syklooni putkistoineen maksåa n mk. Piensahoille soveltuva se ula esim. V AP tai T:mi Velj. Vaahto yms. maksaa asennuksineen ja moottoreineen n mk. Hakkurin perustus- ja asennuskustannusten sekä hakkeen siirtolaitteiden arvioidaan maksavan n mk. Varastointilaitteiden kustannuksia ei ole otettu huomioon, koska ne riippuvat varastointitavasta ja muista olosuhteista. Lastuttamon vaatima investointi olisi siten Hake tai Klöckner tms. hakkuria käytettäessä yhteensä n mk ARI FLM-2 tai Karhula 1200/ 2 tms. hakkuria käytettäessä n mk sekä ARI FLM-3, Kotka 50 tms. hakkuria käytettäessä n mk. Kustannuslaskennan perusteet Kuva 3. VK 26 reikäroottorikuorimakone. Fig. 3. The VK 26 ring barker. 4 Kaikissa seuraavissa laskelmissa on sahatukkien keskikoen oletettu olevan 5.5 j 3 ja puuraakaaineen menekin 235 j 3/ std sekä hakesaannon 5 i-m 3/ std. Laskelmien yksinkertaistamiseksi on tuntisen sahaustehon oletettu olevan 1 std/h ja sen pysyvän samana vuotuisesta sahausmäärästä riippumatta. Vuotuisen sahausmäärän vaihtelun on siis oletettu johtu an vain työvuorojen ja -tuntien lukumäärästä. K oska tässä käsitellään yksinomaan piensahoja on laskelmat suoritettu näille parhaiten soveltuvan kaluston mukaan. Niinpä kuorimassa on oletettu käytettävän VK 26 ja Veikko III tai vastaavanlaisia muita kuorimakoneita sekä Iastutta-

5 Taulukko - T ab l e 2 Piensahoille eljuloosahakkeen valmistukseen tarkoitettuja rimahakkureita. Slab chipper Merkki ARI FLM-2 ARI FLM-3 Hake M 7 A Karhula 1200/ 2 Karhula 2000/ 4 Klöckner 230 H Klöckner 400 H Kotka 50 for tbe preparation of chemical pulp chips at smalj sawmills. Moottori, kw Syöttökouru, mmxmm Tuotos, i-m3/h X X X X X X vapaa 400 X vapaa 320 X vapaa massa ARI FLM-2, Karhula 1200/ 2 tai vastaavanlaisia hakkureita. Laskelmat koskevat soveltuvin kohdin myös mm. Cambio 54 ja 66 kuorimakoneita, joita on nykyään yleisesti käytössä suurilla ja keskisuurilla sahalaitoksilla ja jotka saattavat tulla kysymykseen myös suuremmilla (n std/ v) piensahoilla. Työvoiman tarve vaihtelee olosuhteista riippuen VK 26 kuorimassa miestä ja Veikko III kuorimassa miestä. Tässä laskelmassa työvoimaa on oletettu olevan VK 26 kuorimassa 2 miestä ja Veikko III kuorimassa 3 miestä sekä lastottamassa 1 mies. K oska kuorimon ja varsinaisen sahausosaston tuotoskyvyt eivät vastaa toisiaan, on tässä oletettu kuten käytännössäkin tapahtuu, eri osastojen toimivan erikseen joten esim. puita juodutaan kuorimaan varastoon ja kuorimon miehet toimivat osan työajastaan muismiestyöpalkkana sa, esim. tuk.kivarastotöissä. sosiaalikustannuksineen on pidetty 3 mk Tuotoksen on ilmoitettu vaihtelevan VK 26 kuorimassa tukki-kpl, mutta laskelmissa tuotoksen on oletettu olevan keskimäärin vain 200 kpljh. Veikko III osalta tuotoksena on pidetty 50 kpljh. Sähköenergiakustannukset on laskettu keskitehon mukaan, jonka on arvioitu olevan n. 60 % moottoreiden nimellistehosta. Energian hintana on pidetty 10 p j kwh. Korjaus- ja huoltokustannukset on arvioitu käyttäjutä saatujen käyttökustannustietojen perusteella. Nämä vaihtelevat suuresti riippuen etenkin siitä että ne usein vielä sisältävät koneiden kuljettimien yms. laitteiden rakentamis- ja kokeilukustannuksia. Pääomakustannuksista korko on laskettu 8 o:n mukaan puolelle pääomalle. Kuoletus on laskettu sekä kuorimon että lastuttamon kaikkien laitteiden osalta 7 v:n kuoletusiän mukaan. Näin pitkän vuosi-iän valinta on perusteltavissa mm. sillä että suhteellisen vähäisestä uotuisesta sahauksesta johtuen käyttötunteina laskettu kuoletusaika jää verrattain lyhyeksi. Niinpä esim std vuosittain sahaavassa laitoksessa ko. kuoletusikä vastaa VK 26 osalta ain käyttötuntia ja Veikko III osalta käyttötuntia. Hinta ilman moottoria lvv:een, mk :21.700:8.500:16.400: : 8.500:10.000:22.800:- Myyjä Oy Pehrman Ab Kesko Oy A. Ahlström Oy Sateko Oy Wärtsilä Oy K äyttökustannuksia pidetään vain käytöstä riippuvina ja siten kiinteinä käyttö- tai tuoteyksikköä kohti. Sen sijaan pääomakustannuksia pidetään vuosittain kiinteinä erinä, joten vuosittainen sahausmäärä vaikuttaa ratkaisevasti tuoteyksikkökustannuksiin. Sen takia kaikki kustannukset on laskettu vuotuisesta sahausmäärästä riippuvina. K uorintakustannukset Taulukossa 3 esitetään kuorirnon kustannukset VK 26 ja Veikko III kuoriidakoneita käytettäessä. Kuoriotakustannukset ja niiden riippuvuus vuotuisesta sahauksesta nähdään myös oheisesta kuvasta. Siinä on vertailun vuoksi esitetty myös käsinkuorinnan kustannukset sosiaalikustannuksineen eli nykyään n. 10 p/j3. Sekä taulukosta että kuvasta nähdään että kuoriota on esitetyillä perusteilla taloudellisinta suorittaa VK 26 koneella vuotuisen sahauksen ylittäessä n. 800 std. Vuotuisen sahauksen ollessa 3QQ std on edullisinta kuoria Veikko III koneella. Alle 300 std vuotuissahauksilla on sen sijaan kuoriota käsin taloudellisinta. '... Veiltl<D lll lruor1nt.a 1000 Vuotuin en aaha.ua, st.d' Kuva 4. Kuorintokustonnusten riippu uus vuotuisesta sahausmööröstö. Fig. 4. Dependence af barking casts on the annual sawing output. 5

6 Taulukko - Table 3 VK 26 ja Veikko III kuoriinoiden kustannukset vuotuisesta sahaukse ta r iipuvina. Dependence of costs of the VK 16 an d Veikko m barking works on the annual sawing output. Vuotuinen sahaus, std Kustannuslaji Kuorintakustannukset, p/j3 VK 26 Käyttökust. Työpalkat Sähköenergia Korj. ja huolto Käyttö yht Pääomakust. Korko Kuoletus Pääomakust. yht Kust. yht Veikko III Käyttökust. Työpalkat Sähköenergia Korj. ja huolto Käyttö yht Pääomakust. Korko Kuoletus Pääomakust. yht Kust. yht Taulukko- Table 4 ARI FLM- 2, Karhula 1200/2 tai vastaavanlaisten Jastuttamoiden kustannukset vuotui esta sahauksesta riippuvina. Dependence of costs of the ARI FLM -2, the Karhula 1200/2, or other im.ijar chipping works on the annual sawing output. Kustannuslaji Käyttökust. Työpalkat Sähköenergia Korj. ja huolto Käyttö yht. Pääomakust. Korko Kuoletus Pääomakust. yht. Kust. yht Vuotuinen sahaus. std Lastutuskustannukset, p/ j Lastutuskustannukset Taulukossa 4 esitetään lastuttamon kustannukset joko ARI FLM-2, Karhula 1200/ 2 tai vastaavanlaista hakkuria käyttäen. Kuorimon ja last1lttamon kokonaiskustannukset Taulukoissa 5 ja 6 esitetään kuorimon ja lastuttamon kokonaiskustannukset laskettuina sekä p/ tukki j3 että mk/hake i-m 3 kohti. Esitettyjen lukujen mukaan VK 26 kuori.makoneen käyttö tulee Veikko III koneen käyttöä taloudellisemmaksi sahalaitoksilla joiden vuosisahaus ylittää n. 800 std. Kustannusero näiden koneiden käytön välillä on kuitenkin vielä suhteellisen vähäinen uosisahauksen ollessa std. Sen sijaan tätä pienemmillä sahalaitoksilla kustannusero nopeasti suurenee Veikko Ill koneen hyväksi. Lastutuskustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin kuorintakustannuksetkin ja ne muodostuvat pienillä sahalaitoksilla suhteellisen korkeiksi. 6

7 Taulukko - Table 5 VK 26 ja Veikko m kuorimoide.n sekä lastuttamon kuorinta- ja lastutuskustannukset, p/j3. Barking and chipping costs, pennies per cu.ft., of the VK 26 and Veikko 111 barking and chipping works. Vuotuinen sahaus, std Kuorimotyyppi Kuorinta- ja lastutuskustannukset, p/ js I VK 26 kuorimo Lastuttamo Kokonaiskust n Veikko ill kuorimo Lastuttamo Kokonaiskust Taulukko - Table 6 VK 26 ja Veikko ill kuoriinoiden sekä lastuttamon kuorinta- ja lastutuskustannukset, mk/i-ms. Barking and chipping co ts, Finnmarks per loose cu.m., of the VK 26 and Veikko m barking and chipping works. Kuorimotyyppi I VK 26 kuorimo Lastuttamo Kokonaiskust n Veikko ill kuorimo Lastuttamo Kokonaiskust Vuotuinen sahaus, std Kuorinta- ja lastutuskustannukset, mk/ i-m K uorinnan ja lastutuksen kannattavuus Kuorinnan ja lastutuksen, ts. kuoritun selluloosahakkeen valmistuksen kannattavuus riippuu paitsi sahalaitoksen vuosisahauksesta ennen kaikkea selluloosahakkeen myyntihinnasta sekä polttohakkeen valmistuskustannuksista ja myyntihinnasta. Mikäli polttohakkeen valmistuskustannukset ovat samat kuin selluloosahakkeen lastutuskustannukset, olisi kuorituo selluloosahakkeen valmistus polttohakkeen valmistusta kannattavampaa, jos näiden hakelaatujen hintaero ylittää kuoriotakustannukset Nykyisillä markkinahinnoilla näyttäisi siten olevan kannattavaa valmistaa kuorittua selluloosahaketta VK 26 koneella kuorittaessa n. 400 std/ v ja Veikko ill koneella kuorittaessa n. 300 std/ v tuottavilta sahalaitoksilta alkaen hakkeen kuljetusetäisyyksistä riippuen. Tätäkin pienemmillä sahalaitoksilla saatetaan vielä kuoria kannattavasti joko Veikko III -tyyp- pisellä tukkikoneella tai rimakuorimakoneella, mutta puut on tällöin kannattaviota joko kuljettaa esim. kuorittuina sahausjätenippuina vasta selluloosatehtaan lastutta.mossa lastuttaviksi tai lastuttaa käyttäjäitä toiselle siirrettävällä hakkurilla. Kovin pienillä sahalaitoksilla saattaa kuitenkin usein olla edullisinta myydä sahausjätteet kuorellisina joko tehdastelu- tai polttotarkoitukseen markkinointimahdollisuuksien mukaan. Tässä esitetyt laskelmat on tehty vain tietyille eri konetyyppejä edustaville merkeille, mutta tuloksia voidaan soveltaa kaikkiin markkinoilla esiintyviin vastaavanlaisiin koneisiin. Koska laskelmissa ei ole voitu ottaa huomioon kaikkia välittömiä tai välillisiä esim. kuorimakoneiden käytöstä saatavia etuja, on lopputuloksiakin pidettävä lähinnä vain suuntaa antavina joten kustannusja kannattavuuslaskelmat on jokaisessa yksityistapauksessa suoritettava erikseen omien olosuhteiden mukaan. 7

8 PREPARATION OF CHEMICAL PULP CHIPS AT SMALL SAWMILLS By J a a k k o S a l m i n e n SUMMARY The slabs, side board and other sawing waste of large and medium-sized sawmills, i.e. mills sawing over 3,000 std a year, are generally made into chemical pulp and wallboard chips in Finland. A considerable part of the sawing waste of the small sawmills, again, is still burnt or similarly used. However, as sufficiently cheap barking and chip-preparing machines suitable for small sawmills have recently appeared on the market, small sawmills have begun to produce chemical pulp chips. The present study was concerned with barking and chip-preparing equipment suitable for small sawmills and available in Finland today, the purchase price of the equipment and its barking and chip-preparing costs. The basic barkers have been the VK 26 of ring barker type and the Veikko III of the cutterhead barker type. The passibillties of using slab barkers, especially the AIP 300, were exarnined. Several makes, Finnish, Swedish and German, were considered as chippers. The calculations were based on the annual sawing of the mill since this is the essential factor affecting costs. The use of the above-mentioned log-barkers may become profitable in Finnish conditions in sawmills with an annual output of as little as stds. It may be possible to contemplate use of the slab-barker as well. X X X Translation of the Finnish texts of the tables: Merkki = Model Moottori = Motor, Tukkien paksuus = Thickness of log~, inches, Syöttönopeus = Feeding speed, Hinta moottoreineen ja lvv:een = Price with motor incl. sales tax, Myyjä = Seller, Syöttökouru = Feeding gap, Tuotos, i-m3/ h = Output, loose cu.m./h, Vuotuinen sahaus, std = Annual sawing output, std., Kuorintakustannukset = Barking costs, Lastutuskustannukset = Chipping costs, p / j3 = permies per cu.ft., mk/ i-m3 = Finnmarks per loose cu.m., Kuorimotyyppi = Type of the barking work, Kustannuslaji = Kind of cost, Käyttökust. = Operating costs, Työpalkat = Wages, Sähköenergia = Electric energy cost, Korj. ja huolto = Repair and maintenance, K äyttö yht. = Operating costs, total, Pääomakust. = Capital cost:>, Korko = Interest, Kuoletus = Amortization, KokonaiSkust. = Total costs, Kuorimo = Barking work, Lastuttamo = Chipping work.