METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

Transkriptio

1 METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin tekniikan soveltuvuutta ja vaikutusta tuotokseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Metsätehon, Veitsiluoto Oy:n ja Outokummun Metalli Oy:n kanssa. Joukkokäsittelyä kokeiltiin seitsemällä ja vertailumenetelmänä käytettyä yksinpuinkäsittelyä kolmella koealalla. Joukkokäsittelyllä voidaan parantaa koneellisen hakkuun tuottavuutta merkittävästi Pohjois Suomen puustoltaan kaksijakoisissa päätehakkuissa. J ouklwkäsittelytekniikkaa käytettäessä kahden puun nipun käsittely vie keskimäärin 75 % siitä ajasta, mikä kuluu samojen puiden valmistamiseen yksitellen. Kolmen puun nipun valmistus pienensi vielä ajanmenekkiä verrattuna kahden puun nipun käsittelyyn. Joukkokäsittelynä valmistettujen puiden osuusjäi alhaiseksi. Joukkokäsittelynä valmistettiin jouk!wkäsittelykoealojen kaikista puista keskimäärin vain 39 %, vaihteluväli %. Kone käytti joukkokäsittelytekniihkaa keskimäärin 5 %:lle rinnanlwrkeusläpimitaltaan 17 cm:n ja sitä pienemmille puille. Tällä jouhkohäsittelyn tasolla koneen tuotos oli keskimäärin 14 % suurempi joukkohäsittelyssä kuin yksinpuinkäsittelyssä. Tehotuntituotos vaihteli joukkokäsittely koealoilla 12:sta 22 m 3 :iin tunnissa. Yksinpuinkäsittelyhoealoilla honeen tehotuntituotos vaihteli 11 :stä 16 m 3 :iin tunnissa. Koivun rungon muthaisuus tehee siitä jouhkokäsittelyyn huonosti sopivan. Kuusen ja männyn osuuden lisääntyessäjouhhohäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet paranevat selvästi. Jouhhokäsittelytehniihkaa käytettäessä minimilatvaläpimitan ja latvakuitupuun pituuden hallinta ei ole yhtä helppoa huin yksinpuinhäsittelyssä. Jouhhohäsittelyä käytettäessä latvapölhyistä 86 %:ssa latvaläpimitta oli alle tavoitteenmuhaisen minimin eli 7 cm, kun vastaava luhu yhsinpuinhäsittelyssä oli 72 %. Joukkokäsittelynä valmistetuista latvakappaleista oli 36 %ja yksin puin valmistetuista vain 5 % alle 5 cm. Karsintajäljen laatu ei tutkimuhsen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella ole ongelma. JOHDANTO Lokakuun 1993 loppupuolella tutkittiin FMG 99/ 756 H hakkuukoneeseen kehitettyä puidenjoukkokäsittelylaitetta PohjoisSuomen päätehakkuuolosuhteissa. Tutkimuksessa selvitettiin joukkokäsittelytekniikan soveltuvuutta ja tuotosta pienikokoisten runkojen käsittelyssä mäntyja kuusivaltaisissa päätehakkuissa. Lisäksi hankittiin kokemuksia joukkokäsittelynä valmistetun puutavaran kuljetuskel pois uudesta. Tutkimus kuuluu osana Metsätehossa meneillään olevaan projektiin, jonka tavoitteena on kehittää toimiva joukkokäsittelyharvesteri puutavaran valmistamiseen pienikokoisista rungoista. ~ METSÄTEOLLISUUS

2 TOTEUTUS AINEISTO Tutkimus tehtiin yhteistyössä Metsätehon, Veitsiluoto Oy:n ja Outokummun Metalli Oy:n kanssa. Tutkimus tehtiin Rovaniemen kaupungin länsipuolella olevalla Veitsiluoto Oy:n tilalla. Tutkimukseen rajattiin kolme metsikköä. Metsiköt edustivat tyypillisiä PohjoisSuomen päätehakkuukohteita, joissa puusto on kaksijakoinen. Valtapuusto oli järeää tukkipuumäntyä ja sen alla kasvoi toinen latvuskerros, joka sisälsi ryhmittäisenä kuitupuunmittaisia kuusiaja koivuja sekä vähän mäntyjä. Metsäteho teki tarvittavat mittaukset, aikatutkimukset, tulosten laskennan, analyysin j a loppuraportin. Tutkimuksesta vastasi Risto Lilleberg. Aikatutkimukset ja mittaukset teki Reima Liikkanen j a aineiston käsittelyvaiheessa oli mukana Jarmo Lindroos. Veitsiluoto Oy järjesti tutkimustyömaan ja oli mukana mittauksissa sekä kuljetuskelpoisuuden selvittämisessä. Lisäksi Veitsiluoto Oy hankki urakoitsija Matti Välimaan FMG 99/756 Hhakkuukoneen konekokeiluja varten sekäjärjesti kuljettajalle tilaisuuden harjoitella joukkokäsittelytekniikan käyttöä koealoja vastaavissa olosuhteissa. Kuljettajana oli Esko Välimaa. Veitsiluoto Oy:n osuuden vaatimistajärjestelyistä vastasivat Jouko Mattanen ja Matti Kariniemi. Outokummun Metalli Oy asensi joukkokäsittelylaitteen harvesteriin ja vastasi tutkimuksen aikana laitteen toimintakunnosta. Outokummun Metalli Oy:n osuudesta vastasi Jussi Makkonen. Puutavara valmistettiin noudattaen Veitsiluoto Oy:n käyttämiä mitta ja laatuvaatimuksia. Kuitupuu valmistettiin 5metriseksi minimilatvakappaleen pituuden ollessa 2. 7 mja minimilatvaläpimitan 7 cm. Tukit valmistettiin tavanomaisten pituus ja läpimittavaatimuksien mukaisesti yksinpuinkäsittelynä. Aikatutkimus tehtiin vertailevan aikatutkimusperiaatteen mukaisena koealatutkimuksena. Koealojen pituus oli 5 metriä ja leveys metriä. Koealat sijoitettiin puustoltaan tasaisiin kohtiin metsiköissä siten, että koealojen välille saatiin vaihtelua puuston tiheyden ja puulajisuhteiden osalta. Joukkokäsittelyä tutkittiin seitsemällä koealalla. Vertailumenetelmänä käytettyä yksinpuinkäsittelyä tutkittiin kolmella puustoltaanja muilta korjuuolosuhteiltaan vertailukelpoisella koealalla. Aluskasvillisuutta ei raivattu, mutta aluskasvillisuudesta aiheutunut ajankäyttö mitattiin aikatutkimuksessa. Joukkokäsittelykoealoilla kuljettajaa kehotettiin käyttämään mahdollisuuksien mukaan joukkokäsittelyä. Vertailukoealoilla joukkokäsittelyn käyttö oli kielletty. Koealoilta mitattiin rinnankorkeusläpimitta kaikista puista, ja jokaisesta läpimittaluokasta otettiin kolme pituushavaintoa pituuskäyrän laatimiseksi yksikkökuutioiden määrittämistä varten. Koealoille jäävät siemenpuut merkittiin näkyvästi etukäteen. 2 Puuston määrä vaihteli koealoilla siten, että harvimmalla koealalla oli 8 runkoa ja tiheimmällä 1 4 runkoa hehtaarilla. KoeaJoittainen rungon keskikoko vaihteli.68:sta.116 m 3 :iin. Kaikkiaan aikatutkimuskoealoilta hakattiin 1 64 puuta: joukkokäsittelykoealoilta 734 ja yksinpuinkäsittelykoealoilta 3 puuta. (Taulukko 1) TAULUKKO 1 Koeala, nro Koealojen olosuhdetiedot Runkoluku, runkoa/ha Puulajisuhteet, % Keskikoko, m3/runko Mänty Kuusi Koivu. Joukkokäsitellyt Yksinpu inkäsitellyt TULOKSET Joukkokäsittelyn vaikutus hakkuukoneen tuotokseen Aikatutkimustulosten mukaan joukkokäsittelyllä voidaan parantaa koneellisen hakkuun tuotosta merkittävästi PohjoisSuomen puustoltaan kaksijakoisissa päätehakkuissa. Joukkokäsittelytaakan koon vaikutus ajanmenekkiin ja erikokoisten taakkojen osuus joukkokäsittelykoealoilla on esitetty taulukossa 2. Joukkokäsittelytekniikkaa käytettäessä kahden puun nipun käsittely vie keskimäärin 75 % siitä ajasta, mikä kuluu samojen puiden valmistamiseen yksitellen. Kolmen puun nipun valmistus pienensi vain vähän ajanmenekkiä verrattuna kahden puun nipun käsittelyyn tutkituilla koealoilla. Tämä johtunee kuljettajan vähäisestä kokemuksesta joukkokä sittelytekniikan käytössä.

3 Aiemmin ensiharvennuksissa tehdyissä t u tkimuksissa on kolmen puun nippuja ollut enemmän, ja ajanmenekki on pienentynyt selvästi nipun koon kasvaessa kahdesta puusta kolmeen puuhun. Suurimmat joukkokäsittelynä valmistetu t rungot tässä tutkimuksessa olivat rinnankorkeusläpimitaltaan 17 cm. Jos kuljettaja olisi onnistunut valmistamaan kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan 17 cm:nja sitä pienemmät puutjoukkokäsittelynä, olisi koneen tuotos noussut näiden runkojen valmistuksessa 33 % verrattuna yksinpuinkäsittelyn tuotokseen. Tutkimuksessa joukkokäsittelynä valmistettujen puiden osuus oli huomattavasti pienempi. Joukkokäsittelytekniikkaa oli käytetty keskimäärin 5 %:lle rinnankorkeusläpimitaltaan 17 cm:n ja sitä pienemmille puille. Tällöin koneen tuotos oli joukkokäsittelykoealoilla keskimäärin 14 % suurempi kuin yksinpuinkäsittelykoealoilla. Seuraavassa asetelmassa esitetään herkkyysanalyysin muodossa joukkokäsittelyosuuden muutoksen vaikutus hakkuukoneen tuotokseen tämän aineiston pohjalta. Joukkokäsittelyn osuuden ollessa % tarkoittaa se käytännössä tilannetta, jolloin kone käyttää työskennellessään vain pelkästään yksinpuinkäsittelyä. Joukkokäsittelyosuus, % 5 9 Joukkokäsittelyharvesterin suhteellinen tuotos Joukkokäsittelytekniikan vaikutusta koneen tuotokseen määritettäessä on otettava huomioon, että joukkokäsittelytekniikkaa käytettäessä joukkokäsittelykoealalla yksin puin valmistettuj en puiden ajanmenekki voi olla suurempi kuin käytettäessä pelkästään yksinpuinkäsittelytekniikkaa. Tässä aineistossa yksinpuinkäsittelyn ajanmenekki joukkokäsittelykoealoilla oli keskimäärin 4 % suurempi kuin yksinpuinkäsittelykoealoilta mitattu ajanmenekki. Tä mä on otettu huomioonajanmenekkija tuotostarkasteluissa. Ajanmenekin lisäys aiheutuu siitä, että käytettäessä joukkokäsittelytekniikkaa valmistetaan yksin puin ne puut, jotka ovat hankalassa paikassa: puu on etäällä, muita puita ei ole TAULUKKO 2 Käsittelytaakan koon vaikutus FMG 99/756 H hakkuukoneen ajanmenekkiin ja erikokoisten taakkojen osuus joukkokäsittelykoealoilla Suhteellinen ajanmenekki Osuus nipuista, Yksinpuinkäsittely 61 2 puuta nipussa puuta nipussa Nipun koko % Tehotuntituotos, m3/tunti,~. ~ ~ ~~~ 15 5= o L J Rungon keskikoko, dm3 Joukko Yksinpuin 1 1 Kuva 1. Hakattavan puuston keskikoen vaikutus tehotuntituotokseen yksinpuin ja joukkokäsittelyssä lähellä tai puu muuten on sellainen, ettei sen valmistus onnistu joukkokäsittelynä. Tässä tutkimuksessa esimerkiksi mutkaiset koivut osoittautuivat sellaisiksi. Aikatutkimusaineiston perusteella laskettu koneen tehotuntituotos vaihteli joukkokäsittelykoealoilla 12:sta 22 m 3:iin ja yksinpuinkäsittelykoealoilla ll:stä 16 m 3:iin. Tehotuntituotos oli suoraviivaisesti rungon keskikoosta kuten kuvasta 1 näkyy. Tässä suhteessa työtekniikat käyttäytyivät samalla tavoin. Joukkokäsittelynä valmistettujen puiden osuus Joukkokäsittelyn vaikutus työn tuottavuuden lisäykseen määräytyy paljolti sen perusteella, kuinka suuren osan hakattavista puista kuljettaj a kykenee valmistamaan joukkokäsittelynä. Jotta joukkokäsittelynä valmistettujen puiden osuudesta olisi saatu luotettavaa tietoa, kuljettaja harjoitteli hänelle uuden työtekniikan käyttöä. Tämä onnistui vain osittain. Ongelmana oli kuljettajan tavanomaisessa työssä k äyttämä työtekniikka, joka erosi aiemmissa tutkimuksissa käytetystä työtekniikasta. Latvan irrotusvaiheessa kouraa raotetaan vain hieman latvan "heittämiseksi" pois. Joukkokäsittelylaite ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ehtinyt aueta ja latvus j äi kiinni monitoimiosaan ja sen irrottaminen vaati erillisen työliikkeen. Ongelman ratkaisemiseksi koneeseen asennettiin sähköventtiili joukkokäsittelylaitteen erillisohjausta varten. Tästä johtuen varsinainen työtekniikan harjoittelu jäi kuljettajalta suunniteltua vähäisemmäksi, mikä vaikutti todennäköisesti jonkin verran tuloksiin. Joukkokäsittelynä valmistettujen puiden osuus j äi pieneksi. Joukkokäsittelynä valmistettiin joukkokäsittelykoealojen kaikista puista keskimäärin vain 39 %. Joukkokäsiteltyjen puiden osuus vaihteli 18:sta 52 %:iin. Vaihtelujohtui osaksi olosuhteiden vaihtelusta ja osaksi kuljettajan tottumattomuudesta. 3

4 Rinnankorkeusläpimitaltaan 17 cm:n ja sitä pienemmistä rungoista kone valmisti keskimäärin 5 % joukkokäsittelynä vaihteluvälin ollessa 22:sta 71 %:iin. Joukkokäsittelyn edellytyksiin PohjoisSuomessa vaikuttaa tutkimuksen mukaan erityisesti koivun osuus puustosta. Koivun rungon mutkaisuus tekee siitäjoukkokäsittelyyn huonosti sopivan. Kuvasta 2 näkyy koivun osuuden vaikutus läpimitaltaan 17 cm:n ja sitä pienempien puiden joukkokäsittelyosuuteen. Kun koivun osuus nousi 5 %:iin runkoluvusta, joukkokäsittelytekniikan käyttöaste laski koealoilla %:iin. Tämä merkitsee sitä, ettäjoukkokäsittelyllä saavutettavissa oleva koneen tuotoksen lisäys voi olla tällaisissa kohteissa tämän aineiston mukaan 8 %. Muu puusto oli ylispuumäntyjä ja toisen latvuskerroksen kuusia. Kuusen osuuden lisääntyessä joukkokäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet paranevat selvästi (kuva 3). Kuitupuunkokoisen männyn lisääntyessä joukkokäsittelyosuus nousee todennäköisesti vielä selvemmin. Aineisto oli tältä osin kuitenkin niin vähäinen, että analyysin teko ei ollut mahdollista. Mänty oli pääosin valtapuuston kokoista, joten joukkokäsittelyyn sopivankokoisia mäntyrunkoja oli vähän. Joukkokäsittelyosuus,%.~~, ~... ~ Koivun osuus, % 26,~~. ~~ ~~ t========:::::::;::;=...,===::::::::::~ r ~~ ~~ 1 Tiheys, runkoa/ha Kuva 4. Hakattavan puuston runkoluvun vaikutus joukkokäsittelyosuuteen Kun puuston runkoluku kasvaa, lisääntyvät myös joukkokäsittelytekniikan käyttömahdollisuudet (kuva 4). Hakattavan puuston runkoluvun kasvaessa :sta 1 5:aan runkoon hehtåarilla joukkokäsittelytekniikan käyttömahdollisuudet lähes kaksinkertaistuvat. Joukkokäsittelyn vaikutus minimilatvaläpimittaan ja latvakuilupuun pituuteen Joukkokäsittelyosuus, % Joukkokäsittelyä käytettäessä oli latvakuitupuista 86 %:ssa latvaläpimitta alle tavoitteenmukaisen minimin eli 7 cm. Toisaalta yksinpuinkäsittelytekniikkaa käytettäessä minimilatvaläpimitta ei toteutunutjuurikaan paremmin. Latvaläpimitaltaan alle 5 cm:n latvakappaleiden määrässä erot olivat selvemmät. Joukkokäsittelynä valmistetuista latvakappaleista 36 %:ssa ja yksinpuinkäsittelynä valmistetuista vain 5 %:ssa latvaläpimitta oli alle 5 cm (taulukko 3). Kuva 2. Koivun osuuden vaikutus joukkokäsittelyosuuteen. Kuvassa myös havaintoarvot koealoilta TAULUKKO 3 Latvakuilupuun latvakappaleiden minimilatvaläpimitan ja pituuden vaihtelu työtekniikoittain Joukkokäsittelyosuus, % ~~~~~~, ~~ ~~ ~~=~~ ~=~~~ 5 Kuusen osuus, % Kuva 3. Kuusen osuuden vaikutus joukkokäsittelyosuuteen 4 Latvaläpimitta keskimäärin Latvaläpimitta alle 7 cm Pituus keskimäärin Pituus alle 2.7m Yksinpuinkäsittely 6. 5 cm 72 % 3.65 m 5% Joukkokäsittely 5.4 cm 86 % 3.59 m 4% Työtekniikka Latvakappaleiden pituusvaihtelu oli hiukan suurempaa yksinpuinkäsittelytekniikkaa käytettäessä (taulukko 3). Latvakappaleiden pituus on hallin

5 YHTEENVETO Osuus,% 35 t 15 1 r t Latvaläpimittaluokka, cm Kuva 5. Latvakappaleiden latvaläpimittajakauma e nassa selvästi latvaläpimitan hallintaa paremmin, eikä se ole ongelma joukkokäsittelyä käytettäessä. Latvakappaleiden latvaläpimittajakauma esitetään kuvassa 5. Karsinnan laatu Karsinnan laatua ei määritelty mittauksin. Silmämääräiset havainnot osoittivat sen olevan hyvä. Karsintajäljen laatu ei tämän t utkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella tule olemaan ongelma. Ongelmallisimpia karsittavia ovat pienet kuuset, mutta nekin karsiutuivat hyvin. Metsä ja kaukokuljetuksen kannalta oksia ei ole haitallisessa määrin. Hyvään karsintajälkeen vaikutti osaltaan kylmä sää. Tutkimuksen aikana oli pakkasta oc. Tutkimuksen tuloksista voitiin havaita, ettäjoukkokäsittelyllä kyetään pienentämään hakkuutyön ajanmenekkiä selvästi. Joukkokäsittelytekniikka tarjoaa siten mahdollisuuden parantaa merkittävästi koneellisen hakkuutyön tuottavuutta PohjoisSuomen päätehakkuissa, joissa puusto on kaksijakoista. Kuljettajan vähäisestä totuttautumisajasta johtuen joukkokäsittelytekniikan käyttö jäi tutkimuksessa vähäiseksi. Joukkokäsiteltyjen runkojen määrä jäi suhteellisen pieneksi, ja pääosa nipuista oli kahden puun nippuja. Kolmen ja neljän puun nippujen osuus oli pieni. PohjoisSuomen päätehakkuissa, jotka sisältävät selvästi kaksi latvuskertaa ja runsaasti pienikokoista rinnankorkeusläpimitaltaan 17 cm:n ja sitä pienempiä puita, on edellytyksiä lisätä joukkokäsittelytekniikan käyttöä nykyisestä. Korjuuolosuhteet tarjoavat siihen hyvät edellytykset. Vallitussa latvuskerroksessa kasvavien puiden ryhmittäisyys on PohjoisSuomessa tavanomaista, mikä luo hyvät mahdollisuudet soveltaa joukkokäsittelytekniikkaa. Joukkokäsittelytekniikan tehokkaan hyödyntämisen kannalta on tärkeää saada joukkokäsittelyaste mahdollisimman suureksi. Joukkokäsittelytekniikan käytössä ongelmaksi muodostuu koivu silloin, kun sen runko on mutkainen. Se on valmistettava puutavaraksi yksinpuinkäsiftelynä. Koivun osuus osoittautui joukkokäsittelyasteeseen vaikuttavaksi tekijäksi. Koivun osuuden lisäys vähentää joukkokäsittelyn käyttömahdollisuuksia. Puuston runkoluvun kasvu ja havupuiden osuuden lisäys puolestaan parantavat joukkokäsittelyn soveltamismahdollisuuksia. Kuva 6. FMG 99!756 H joukkokäsittelyharvesterin karsinnan laatu oli hyvä. Valok. Metsäteho 5

6 Latvaläpimitan hallinta on ongelmallisempaa käyt ettäessä joukkokäsittely kuin yksinpuinkäsittelytekniikkaa. Joukkokäsittelytekniikalla valmistettavien kuitupuupölkkyjen latvaläpimitan hyvä hallinta edellyttää kuljettajalta tietynlaista käsittelytaakan kokoamisperiaatetta. Taakkaan tulee pyrkiä ottama an vain lähes samanpaksuisiaja pituisia puita. Tällöin katkaisukohdat asettuvat niin, että alamittaisten pölkkyjen määrä j ä ä pieneksi. Selvästi erikokoisten runkojen kerääminen samaan taakkaan lisää latvaläpimitaltaan alamittaisten määrää. Latvaläpimitan pieneneminenjoukkokäsittelyssä ei ole työn tuotoksen kannalta niin negatiivinen asia kuin se on yksinpuinkäsittelyssä. Latvaläpimitan pienenemisellä voi olla sen sijaan merkittävämpiä haittavaikutuksia esim. kuorintavaiheessa ja kui dun laadun kannalta. Kosk a suhtautuminen minimilatvaläpimittaan ja sen vaihteluun on t ehdaskohtaista, niin joukkokäsittelyn käyttäminen ja työohj eet ovat parhaiten r atkaist avissa tehdaskohtaisesti. Karsinnan laatu oli silmämääräisen t arkastelun perusteella hyvä. Karsinnan laatua paransi osaltaan tutkimusajankohtana vallinnut kylmä sää. On kuitenkin todennäköistä, että karsinnan laatu ei tule olemaan ongelma tai este joukkokäsittelytekniikan k äytössä. Neljältä suunnalta puristavat syöttörullat yhdessä karsintat erien kanssa muodostavat tehokkaan kar sintamenetelmän. Asiasanat: Puunkorjuu, puiden joukkokäsittely, kuitupuu Metsäteho Review 2/1994 A MULTITREE HARVESTER IN FINAL CUTTINGS IN NORTHERN FINLAND A multitree handling accessory developed for FMG 99/756 H one grip harvesters was studied in connection with clearcutting operations in Northern Finland. This included an assessment of the appropriateness ofthe applied technology and its influence on productivity. The study was conducted in collaboration with Metsäteho, Veitsiluoto Oy and Outokummun Metalli Oy. Multitree handling was tested on seven trial plots and singletree handling (with which it was compared) was tested on three trial plots. Multitree handling can significantly enhance mechanical harvesting productivity in clearcutting operations in Northern Finland where stands are typically twostoreyed. When using multitree handling, the time consumed in processing bundles of two trees takes, on average, 75 % ofthe time required when processing two trees singly. Time consumption was further reduced when processing bundles of three trees. The influence ofmultitree handling on increases in productivity is largely decided by proportion oftrees that the machine operator is able to process two or more at a time. In these trials, the proportion oftrees processed applying multitree handling remained small. Multitree handling, as a percentage ofall the trees on multitree handling plots, averaged no more than 39 % (varying between 18 % and 52 %). On average, the operator was able to apply multitree handling on 5 % oftrees with dbh 17 cm or less. On this level of multitree handling, the machine's productivity was, on average, 14 % greater on multitree handling plots than on singletree handling plots. Productivity per effective hour on multitree handling plots varied between 12 m 3 and 22 m3 per hour. The corresponding figures on singletree handling plots were 11m3 and 16m3. The proportion of birch is a particularly significant factor influencing multitree handling in Northern Finland. The crookedness ofbirch stems makes birch less suitable for multitree handling. Higher proportions of pine and spruce clearly improve the circumstances for applying multitree handling. When multitree handling was applied, it was observed that coping with minimum top diameter and the length of pulpwood bolts is not as easy as when processing trees singly. In multitree handling, 86 % ofthe pulpwood bolts were below the target top diameter of7 cm; the corresponding figure in singletree handling was 72 %. The corresponding pair offigures for bolts with top diameter less than 5 cm were 36 % and 5 %. The quality of delimbing was not a problem according to observations made in the course of the study. Although small spruce stems were more troublesome than the rest, the delimbing result with them was good. The subzero temperatures during the trials contributed to this. Key words: Timber harvesting, pulpwood, multitree handling METSÄTEHO 111 Postios: PL194, 131 HELSINKI ISSN X Helsinki 1994 Poinovolmiste Kotuos: Unioninkatu 17, 1 HELSINKI Foksi: (9) Puhelin: (9)