Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Jupiter-Säätiö Pähkinänkuoressa Jupiterin valmennuspalvelut - Valmentavat työhön ja koulutukseen - Työtä tai harjoittelua joko Jupiteriin työyksiköissä tai ulkopuolisilla työpaikoilla tai pelkästään yksilövalmennusta. - Kuntouttavat työelämään - Mm. Lakisääteinen kuntouttava työtoiminta sekä Kelan ja vakuutusyhtiöiden ostamat työhönvalmennukset. - Arvioivat työ- ja toimintakykyä - Mm. Palveluohjausta ja työssä selviytymisen arviointia. Vuonna 2001 perustetun Jupiter-säätiön työvalmennuskeskuksen palvelut tukevat asiakkaidensa työllistymistä ja kouluttautumista parantamalla yksilön työ- ja toimintakykyä ohjatun työn sekä yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa ja myy muussa kuin liiketaloudellisessa tarkoituksessa tuotteita ja palvelua sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Vuoden 2014 liikevaihto oli 3,8 meur. Henkilökuntaa vuonna 2014 keskimäärin 57 henkilöä. Työyksiköissä kerrallaan valmennustyöpaikkaa. Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517. Toimitiloja 5431m2 Meijerinkatu 2-4:ssä. Jupiter-Säätiön perustajajäsenet Vaasan Kaupunki Mustasaaren Kunta Vaasan Setlementtiyhdistys Ry Vaasanseudun Sosiaalipsykiatrinen yhdistys Ry Vaasan Seurakuntayhtymä Stormossen Oy Strategiaperusta Säätiön tarkoitus Sääntöjensä mukaan Jupiter-säätiön tarkoitus on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeasti työllistyviä, järjestää työtoimintaa vajaatyökykyisten henkilöiden kuntouttamiseksi sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa. Työn lisäksi tarjotaan kuntoutusta, koulutusta ja muita elämänhallintaa ja työllistymistä tukevia palveluja. Arvot, toiminnan kulmakivet Kunnioittaminen Luottamus Tavoitteellisuus Rohkeus Positiivisuus Toiminta-ajatus Jupiterin valmennuspalvelut vahvistavat asiakkaidensa työ- ja toimintakykyä. Perustehtävänsä toteuttamiseksi säätiö tarjoaa työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä myy tuotteita ja palveluja. Visio 2015 Jupiter on laadukkaiden valmennuspalveluiden rakentamisessa haluttu ja arvostettu kumppani. Jupiter-säätiö Pl. 360 (Meijerinkatu 2-4) Vaasa P (Vaihde ma-pe 8-16) Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Facebook: Instagram: Jupitersaatio Käännös: Jenni Roth Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja Kuvat: Esa Luoto, Kalle Lydman, Johannes Lappalainen, Mediapajan valmentautujat Huom: Esa Luodon näyttely Jupiterissa syksyllä 2015! Emma Johannes Jari Jarmo Toni Nora 2 Ronny

3 Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa sivut sivut sivut sivut sivut sivut sivut Toimitusjohtajan katsaus 2. Valmennustoiminta 3. Palveluryhmät 4. Valmennuksen asiakkuudet ja välittömät vaikutukset 5. Valmennus työyksiköissä 6. Säätiön hallinto ja henkilöstö 7. Talouskatsaus 3

4 1 Yleishyödyllistä vai elinkeinotoiminnan harjoittamista Säätiön 14-vuotisen historian aikana toimintaympäristön joko paikalliset tai valtakunnalliset säädös- ja hallintorakenteet ovat muuttuneet joka vuosi. Myös kertomusvuonna toimintaympäristössä tapahtui useita muutoksia, joista kahdella näyttää olevan merkittäviä vaikutuksia säätiön tulevaisuuteen. Ensimmäinen oli kesällä saatu verottajan päätös, jonka mukaan säätiön koko toiminta pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta olisi katsottava elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi entisen yleishyödyllisyyden sijaan. Tällä päätöksellä on säätiön talouteen vaikutuksia vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua, mutta päätökseen tukeutunut te-hallinnon saman sisältöinen päätös vuoden 2015 alussa johti välittömiin toimintaedellytysten uudelleen arviointiin. Säätiön omien arjen kokemusten ja sen vero- ja lakiasiantuntijan kanta oikaisuvaatimuksissa on, että säätiön toiminta pitäisi katsoa yleishyödylliseksi toiminnaksi. Jupiterin ja vastaavien valmennusyhteisöjen toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan kaikkia vaadittuja tunnusmerkkejä eikä toiminta tosiasiallisesti vääristä kilpailua. Toiminta on riippuvainen julkisesta rahoituksesta, toiminnan kohderyhmä on pääsääntöisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia eikä kukaan yksittäinen säätiön perustaja hyödy suoraan taloudellisesti toiminnasta. Työpajat ja työvalmennuskeskukset ovat vakiintuneita, erityisryhmille palveluja tuottavia yhteisöjä ja sekä asiakas- että yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan tehokkaiksi todettuja. Tämä hyvä, mutta Suomessa mahdollisuudet kehittää laajamittaisemmin oikeaa sosiaalista yrittäjyyttä ja pysyväisluonteisia ratkaisuja haasteellisten kohderyhmien pysyvämpään työllistymiseen ja osallisuuteen ovat heikkoja. Silti tiedetään työttömyyden ja syrjäytymisen suunnattomat taloudelliset ja inhimilliset kustannukset. Näyttää siltä, että perusteeton kilpailun vääristymisen pelko ja sen perusteella toteutumassa oleva valmennusyhteisöjen toiminnan vaikeutuminen johtaa sekä julkisen talouden että työttömän ja kuntoutujan kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja kokonaiskustannusten sekä työttömyyden ja syrjäytymisen lisääntymiseen. 4

5 Kaupunkikonserniin Toinen säätiön seudullisen asemoitumisen kannalta merkittävä prosessi alkoi kertomusvuoden syksyllä. Silloin alettiin Vaasan kaupungin aloitteesta valmistelemaan säätiön mahdollista siirtymistä osaksi Vaasan kaupunkikonsernia eli muutosta, jolla määräysvalta säätiön hallinnossa siirtyisi Vaasan kaupungin edustajille. Prosessilla haetaan syvempää kumppanuutta säätiön ja kaupungin kesken ja joiltakin osin helpotuksia kaupungin kilpailutettaviin hankintoihin. Prosessi on kesken, mutta toteutuessaan muutos saattaa johtaa moniin käytännön toiminnan muokkauksiin kuten esim. kuntouttavan työtoiminnan merkittävään volyymien lisääntymiseen, josta jo vuoden 2014 lopulla sovittiinkin. Konserniprosessin alettua keskeytettiin säätiön sisäinen vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu, joka päästiin aloittamaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Valmennusvuosi 2014 Vuoden 2014 arjen valmennus sujui monista epävarmuustekijöistä huolimatta tuloksekkaasti ja 519 eri valmennusasiakasta sai yksilöllistä kuntoutus- tai valmennuspalvelua. Osa siirtyi palvelusta toiseen ja asiakkuuksia kertyi 647. Hieman yli puolet valmentautujista oli nuoria alle 29-vuotiaita. Palveluja ja projekteja alkoi ja loppui ja keskimäärin 9 uutta valmentautujaa aloitti ja saman verran lopetti joka viikko jossakin Jupiterin palvelussa. Onnistuneita valmennnustarinoita syntyi runsaasti. Valmennuspalvelut toteutuivat määrällisesti ja laadullisesti suunnitellusti ja lamatunnelmista huolimatta valmentautujia sijoittui suhteellisen hyvin työelämään työkokeiluihin, palkkatuettuun työhön tai suoraan palkkatyösuhteisiin. Myös ammatillisiin koulutuksiin siirtyi moni valmentautuja. Kuntouttavassa työtoiminnassa aloitettiin Vaasan kaupungille pitkäkestoinen kuntouttava työtoiminta ilman yksilövalmennusta. Toiminta onnistui hyvin ja ko. toiminta laajeni vuodelle Syksyllä kansanedustaja Maria Tolppanen esitti runsasti kritiikkiä Jupiterin toimintaa kohtaan mediassa. Jupiter järjesti runsaasti yleisöä vetäneen ja median huomiota saaneen keskustelutilaisuuden syyskuussa. Tapahtumaan osallistui myös Jupiterin valmentautujia, jotka esittivät itse oman näkemyksensä. Tapahtumaan osallistui myös säätiön läheisiä yhteistyökumppaneita. Säätiön talouden kannalta vuosi oli jälleen haasteellinen pääasiassa sen vuoksi, että Vaasan kaupungin perusrahoitus oli kahdeksatta vuotta saman suuruinen. Kuitenkin säätiö sai tuottamiensa palvelujen korvauksena kaupungilta lisärahoitusta ja tilinpäätös osoitti ylijäämää Tästä osin valmennustyönä valmistuneesta kertomuksesta voit lukea tarkemmin Jupiterin moni-ilmeisestä arjesta. Vaiheikkaasta vuodesta henkilökuntaa, valmentautujia ja yhteistyökumppaneita kiittäen Helka Linna Toimitusjohtaja 5

6 2 Valmennustoiminta Vuonna 2014 toteutetut suoraan asiakkaisiin kohdistuneet projektit, palvelupaketit ja valtion-avustukset on lueteltu taulukossa 1. 6

7 Projektit / Palvelut palveluryhmittäin Kesto Rahoittaja / Ostaja Vuoden 2014 aikana aloittaneet (asiakkuudet) Vuoden 2013 aikana tai aiemmin aloittaneet (asiakkuudet) Comeetta-valmennus II Nuortenpalvelut Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisuuspoliittinen avustus Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha OSIRIS -Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha OPPITUKI Työ- ja koulutusvalmen- 2. taja oppisopimus-opiskelun tukena (osahanke) Valtionavustus nuorten työpajatoimintaan /Starttivalmennus Nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn kansallinen valtionavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha 1 22 Vuosi 2014 Opetusministeriö 20 8 Vuosi 2014 Opetusministeriö Oppilasvalmennus Vuosi 2014 Vaasan ja Mustasaaren perusopetus ja Vaasan 5 0 Ammattioppilaitos Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut Työmatkalle! -valmennuksella kohti työelämään Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisyyspoliittinen avustus Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha 97 0 Työhönvalmennuspalvelu Vuosi Kuntouttava työtoiminta Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Vaasan kaupunki: Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi Vaasan Kaupunki /sosiaalitoimen määrärahat Muut kunnat sopimuksen mukaisesti KELA 12 8 SUUNTA-valmennus Vuosi 2014 Yhdyskuntaseuraamustoimisto, Vaasan vankila 26 0 Muut palvelut Avovankila, työtoiminta Vuosi 2014 Vaasan vankila 34 0 Kokeilumuotoinen työtoimintapainotteinen Vuosi 2014 Vaasan kaupunki 18 0 kuntouttava työtoiminta Suorat työkokeilu, palkkatuettu työ Vuosi 2014 Kunnat 58 4 (hlöt ei hankkeessa) YHTEENSÄ

8 3 Palveluryhmät Työhön ja koulutukseen valmentavien palveluiden hankkeissa ja palveluissa päätavoitteena on kohderyhmän työllistyminen tai siirtyminen koulutukseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi asiakkaita tuetaan työllistymis- tai koulutusratkaisujen sekä myös tarpeen mukaisesti jonkin muun positiivisen ratkaisun löytämisessä. Nuortenpalveluissa toimitaan alle 30-vuotiaitten nuorten kanssa, joille yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä johtuva työttömyys sekä puuttuva ammatillinen koulutus ovat palveluun ohjautumisen syitä. Valmennus Jupiter-säätiön työyksiköissä tai ulkopuolisissa yrityksissä tarkoittaa monipuolista työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Valmennusjaksojen pituuden vaihtelevat muutamasta viikosta puoleen vuoteen ja työtä ohjaa aina asiakaslähtöisyyden periaate. Työelämään ja koulutukseen kuntouttavat palvelut on suunnattu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja joustavan palvelun tai palveluketjun matkallaan kohti pitkäntähtäimen tavoitteita, kuten työllistymistä tai koulutusta. Palveluissa lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tilanne ja itselleen asettamat tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan yksilö-, ryhmä-, työ- ja työhönvalmennuksen menetelmin. 8

9 3.1 Palveluryhmän vastaavana vuonna 2014 toimi Sirpa Koivula. Palveluryhmän hankkeet ja palvelut olivat kuluneena vuonna Työhönvalmennuspalvelu, Työmatkalle! valmennuksella kohti työelämää -hanke sekä Koulutuskokeilu. Työhön ja koulutukseen valmentavien palveluiden hankkeissa ja palveluissa päätavoitteena on kohderyhmän työllistyminen tai siirtyminen koulutukseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi asiakkaita tuetaan työllistymis- tai koulutusratkaisujen sekä myös tarpeen mukaisesti jonkin muun positiivisen ratkaisun löytämisessä. Palveluryhmään kuuluvien hankkeiden ja palveluiden kohderyhmänä ovat Pohjanmaan TE-toimiston työttömät työnhakijat. Vuonna 2014 Työhön ja koulutukseen valmentavien palveluiden palveluryhmässä työskenteli yhteensä 6 henkilöä, jotka toimivat yksilövalmentajina omissa hankkeissaan tai palveluissaan vaihtelevilla työnimikkeillä. Aktiivisessa toiminnassa olivat Työhönvalmennuspalvelu ja Työmatkalle! -hanke. Koulutuskokeilu ei päässyt käynnistymään vähäisen asiakasmäärän vuoksi ja palvelu jäikin pois palvelutarjonnasta vuoden lopussa. Kaikissa palveluryhmän hankkeissa ja palveluissa keskeisessä roolissa oli yksilövalmennus. Työhönvalmennuspalvelussa tarjottiin sisältönsä mukaisesti vain ja ainoastaan yksilöllistä ohjausta ja tukea työhön tai koulutuksen hakuun. Työmatkalle -hankkeessa yksilövalmennuksen lisäksi asiakkaille tarjottiin myös työkokeilua ja/tai palkkatuettua työtä Jupiterin työyksiköissä ja/tai ulkopuolisisissa yrityksissä sekä erilaista ryhmävalmennusta (esim. lyhytkorttikoulutuksia ja erilaisia työmarkkinavalmiuksia tukevia toimintoja). Yksilövalmennuksen ja/tai ryhmävalmennuksen avulla asiakkaille pyrittiin löytämään tavoitteita vastaavia työpaikkoja, koulutuspaikkoja tai muita suunnitelmanmukaisia työmarkkinatoimenpiteitä. Valmennuksen keinoin annettiin mm. tuki työllistymiseen ja koulutukseen hakemiseen, työnhakuvalmiuksien vahvistamiseen, työnhakudokumenttien (CV, työhakemus) laatimiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen ja sähköiseen työnhakuun tutustumiseen (sis. Te-palveluiden sähköisen asioinnin). Lisäksi tarvittaessa asiakkaita ohjattiin muiden tukitoimien piiriin. Palveluryhmän hankkeille ja palveluille on ollut edelleen tärkeää yhteistyö mm. Pohjanmaan TE-toimiston ja alueen oppilaitosten, työnantajien sekä muiden toimijoiden kanssa. Toimiva yhteistyö on ollut edellytyksenä sille, että asiakkaiden tavoitteiden saavuttaminen on mahdollistunut parhaiten ja he ovat saaneet kokea onnistumisia. 9

10 Työhönvalmennuspalvelu on keväällä 2013 käynnistynyt Pohjanmaan ELY-keskuksen ostama palvelu Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Ohjautuminen palveluun tapahtuu TE-toimiston kautta, joka toimii lähettävänä tahona. Palvelua toteuttivat vuonna 2014 palveluvastaava/yksilövalmentaja Sirpa Koivula sekä yksilövalmentaja Laura Järvenpää. Vuoden alussa palvelua toteutti parin kuukauden verran myös yksilövalmentaja Reijo Palvelun järjestämispaikkakuntana on ensisijaisesti Vaasa ja toteuttamispaikkana Jupiter-säätiö. Vuonna 2014 Työhönvalmennuspalveluun osallistui suurimpana ryhmänä Pohjanmaan TE-toimiston vaasalaiset työnhakijat mutta mukana oli myös asiakkaita mm. Mustasaaresta, Laihialta, Korsnäsistä ja Maalahdesta. Palvelun kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat, joilla on vaikeuksia sijoittua ja/tai edetä/ pärjätä työmarkkinoilla mutta joilla on realistiset mahdollisuudet ja edellytykset työllistyä. Palvelu on räätälöity kohderyhmille, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille siirtymiseen ja siellä pysymiseen (mutta ovat kuitenkin työ- ja elinkeinohallinnon keinoin autettavissa). Työhönvalmennuspalvelussa oli vuonna 2014 mukana yhteensä 96 henkilöä. Palvelun asiakaskunta oli iän, koulutustaustan, työkokemuksen ja työttömyyden keston perusteella kirjavaa. Ikäjakauma oli välillä, palvelussa mukana olleista nuorten (alle 28 -vuotiaiden) osuus oli n. 48%, yli 50 vuotiaiden osuus oli n. 15%. Asiakaskuntaan kuului selkeästi eniten (n. 80%) 2-asteen ammatillisen tutkinnon omaavia henkilöitä ja miesten osuus palvelussa oli suurempi kuin naisten (miehiä n. 70%). Kaikille yhteistä oli kuitenkin tavoite: työ- ja/tai koulutuspaikan löytäminen. Työhönvalmennuspalvelussa tavoitteena on hankkia yhdessä asiakkaan kanssa hänen tavoitteitaan vastaava työ- tai koulutuspaikka ja tukea häntä saavuttamaan tämän yksilölliset tavoitteet, jotka on kirjoitettuna TE-toimiston työllistymis-/aktivointisuunnitelmaan. Asiakasta ohjataan suunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin, ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille. (Työskentelyssä huomioidaan myös erilaiset vaihtoehdot työllistymisen edistämiseksi työllisyysmäärärahojen avulla, esim. työllistämistuki työnantajalle). Työhönvalmennus on täysin yksilöpalvelua ja henkilökohtaista ohjausta, jonka keinoin asiakkaan työhön/koulutukseen hakua tehostetaan sekä tuetaan häntä etenemään työnhakuprosessissaan. Asiakkaan kanssa tapaamisia järjestetään säännöllisesti, tapaamisten keston vaihdellessa keskimäärin 1 3 tunnin välillä jotta työnhaku pysyy säännöllisenä ja tehokkaana. Asiakkaan kanssa laaditaan tavoitteita edistäviä dokumentteja (esim. CV ja työhakemuksia), tuetaan häntä ottamaan yhteyttä työnantajiin sekä evästetään työhaastatteluun. Asiakastyöskentely painottuu tehostettuun työnhakuun / työpaikkojen etsintään. Toimintavuoden aikana palvelussa päättäneistä (70 henkilöä) työhön ja koulutukseen siirtyi n. 59% ja työttömäksi jäi n. 18%. Loput 23% siirtyivät työkokeiluun tai muualle (esim. muutto, muut palvelut) tai palvelu keskeytyi. Vuonna 2014 aloittaneista 26 henkilön asiakkuus jatkui vuodelle. 10

11 Työmatkalle! valmennuksella kohti työelämää -hanke on Jupiter-säätiön hallinnoima, Vaasan seudulle sijoittuva, yli 29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu hanke. Hankkeen rahoittajina toimivat ELY ja Vaasan kaupunki. Hanke on käynnistynyt ja hankeaika päättyy Hankkeessa on toiminut kerrallaan projektipäällikön lisäksi kaksi yksilövalmentajaa, osa-aikainen ryhmävalmentaja sekä työvalmentajia. Hanketta ovat vuonna 2014 toteuttaneet projektipäällikön/yksilövalmentajan rooleissa Piia Kankaanpää ja Riikka Ilves, yksilövalmentajinateija Masanen ja Reijo Lauttamus, ryhmävalmentajan rooleissa Reijo Lauttamus, Juha Latvala ja Marianne Poola sekä työvalmentajina Kaj Hietanen, Tea Kujala, Carina Kaskinen ja Reijo Seppälä. Yksilöohjauspainotteisessa valmennuksessa valmentautujalle räätälöidään hänen tarpeitaan vastaava kokonaisuus erilaisia toimenpiteistä sisältäen tarpeen mukaan yksilö- ja ryhmävalmennusta. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään TE-hallinnon palveluvalikoimaa; työ- ja koulutuskokeiluja, ura-valmennusta, ammatillisia koulutuksia ja palkkatuettua työtä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjanmaan TE-toimiston tuetun työllistymisen ja osaamisen kehittämisen palvelulinjojen yli 29-vuotiaat asiakkaat, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat, pitkään työttömänä olleet ja heihin rinnastettavissa olevat henkilöt. Työmatkalle! -hanke on tarjonnut työ-, ryhmäja yksilövalmennusta vuonna :lle Hankkeessa on sovitettu valmentautujan henkilökohtaisen suunnitelman sekä hänen vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta yhteen erilaisia räätälöityjä työnteko- ja työnhakuvalmiuksia parantavia sekä työllistymistä edistäviä toimia. Työ- ja yksilövalmentajat ovat tukeneet valmentautujaa mm. verkostoyhteistyössä, koulutukseen ja työhön hakeutumisessa sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin liittyvissä asioissa. Työmatkalle! -hankkeessa toteutetaan toimintoja, jotka edistävät pitkään työttömänä tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden avoimille työmarkkinoille siirtymistä joko suoraan tai polutuksen avulla. Työllistymisen mahdollisuuksia etsitään pääasiassa yrityksistä, mutta huomioidaan myös kuntien ja muiden organisaatioiden työllistämisen mahdollisuudet. Paluuta tai siirtymistä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen tuetaan käyttämällä erilaisia työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen menetelmiä. Hankkeen toiminta jakaantuu työtoimintapainotteiseen ja yksilöohjauspainotteiseen valmennukseen. Työtoimintapainotteisessa valmennuksessa valmentautujille tarjotaan työvalmennusta työkokeilun ja/tai palkkatuetun työn muodossa Jupiter-säätiön työyksikössä. 11 Kaikki Työmatkalle! -hankkeen asiakkaat ovat voineet osallistua ryhmävalmennukseen. Ryhmävalmennus on vuonna 2014 koostunut pääasiassa erilaisista lyhytkoulutuksista (hygieniapassi, hätäensiapukoulutus, trukkikortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti). Lisäksi ryhmävalmennukseen on kuulunut työnhakuvalmennusta, koulutsinfoja, tutustumiskäyntejä yrityksiin ja oppilaitoksiin, työelämätietoutta sekä toimintapäivä, jonka tavoitteena oli parantaa osallistujien työmarkkinavalmiuksia ja valmentaa heitä työhaastatteluun. Yritysyhteistyö on oleellinen osa yksilövalmentajien tekemää työtä. Yksilövalmentajat ovat jatkuvasti yhteydessä työnantajiin ja tekevät työnetsintää. Yksilövalmentajat auttavat työnantajia esimerkiksi työllistämiseen liittyvien sopimusten teossa ja antavat tietoa työllistämiseen saatavista tuista sekä tukevat asiakasta ja työantajaa työkokeilun tai palkkatuetun työn aikana. Vuonna 2014 Työmatkalle! -hankkeen asiakkaista 53% oli maahanmuuttajataustaisia. Hankkeessa päätti asiakkuuden 49 henkilöä. Heistä 39% meni työhön tai koulutukseen asiakkuuden päättyessä, 29 % kohdalla ajankohtaista oli joku muu ratkaisu (esim. äitiysloma, muutto toiselle paikkakunnalle, vankeusrangaistus) ja 22 % jäi hankkeen asiakkuuden jälkeen työttömäksi. 10% valmennusjakson päättäneistä asiakkaista keskeytti asiakkuuden kesken valmennusjakson. 48 asiakasta jatkoi vuodelle 2015.

12 Iranin Theranista lähtöisin oleva Sebastian tuli Jupiterin puuja rakennusosastolle vuonna 2011 ja 2013 hän siirtyi rekkapesuun. Sebastian viihtyi hyvin Jupiterissa ja kertoo saaneen sieltä hyvää oppia työntekoon, kuin myös paljon hyviä kavereitakin. Reijo, Kaj ja Kapa ovat kaikki hyviä miehiä iloinen ja kiitollisen oloinen Sebastian kertoo. Nyt Jupiter-jakso on takana ja Sebastianin elämässä puhaltavat uudet tuulet, sillä hän on Työmatkalle!-hankkeen puitteissa saanut itselleen yksilövalmentanjansa Reijo Lauttamuksen avustuksella työkokeilupaikan Mapromecitlä 2014 lokakuussa. Työkokeilun jälkeen haaveissa on työpaikka samaisesta firmasta, jossa Sebastian onkin ollut pidetty kaveri ja ahkera työntekijä. Kun olin ensimmäisenä päivänä Mapromecissä, en tiennyt työstä mitään, mutta nyt olen oppinut jo paljon. Sebastian pitää työntekoa muutenkin tärkeänä. Kotimaassaan 22 vuotta rakennusinsinöörinä toiminut Sebastian arvostaa myös työkokeilun mahdollisuuta. En halua istua kotona, katsoa televisiota ja kyhjöttää tietokoneella. Töissä, työharjoittelussa ja työkokeilussa minä ajattelen, että olen hyödyksi. Sebastian kannustaakin myös muita maahanmuuttajia samaan. Maahanmuutajlle työssäkäynti on todella tärkeää. Työpaikoilla oppii suomea käytännössä, eikä tule puhuttua pelkkää persiaa, hän kertoo nauraen. Sebastianin aikuiset lapset ovat oppineet hyvin suomen kielen ja opiskelevat yliopistossa. Vaimokin haluaisi aina vain puhua suomea. Sebastianin jatko Mapromecillä selkenee 2015 vuoden keväällä. Jos työpaikkaa ei irtoa Sebastian lähtee vaikka vapaaehtoistyöhön, jotta saa kerryytettyä kokemusta. Eläkeikään Sebastianilla on aikaa kuusi vuotta ja siihen asti hän aikoo painaa duunia. Jos minä voin löytää palkkatyön, olen tosi tosi iloinen. Kun minä joskus jään eläkkeelle, lähden sinne töistä, en työttömänä! Jupiter-säätiön Reijo Lauttamus sekä Mapromecin Anders Krostrand ovat tehneet yhteistyötä jo miltei vuosikymmenen verran. Reijo on ohjannut useita Jupiterin valmennusasiakkaitaan Mapromeciin ja viimeisimmät ovat tulleet Työmatkalle!-hankkeen kautta, jossa Reijo toimii yksilövalmentajana. Työmatkalle!-hanke päättyy kesäkuussa Anders on ollut tyytyväinen Reijon työkokeilijoihin ja -harjoittelijoihin. Se on ollut hyvä tapa saada uutta työvoimaa Anders kertoo. Hän myös kokee, että työntekijöiden ohjautuminen Jupiterin kautta on ollut parempi tapa kuin jos he olisivat vain itse tulleet paikkaa kyselemään. 12

13 3.2 Myös palkkatukimahdollisuus on ollut Mapromeciläisten mieleen: Vähän pienemmät kustannukset kyllä varmasti auttavat henkilöitä pääsemään paremmin sisään työmarkkinoille. Töitä tehdessä -ja myös hakiessa, kannattaa omaksua myös oikeanlainen asenne, Anders muistuttaa. Pitää olla hyvä työmoraali sekä halua oppia uutta ja tehdä hyvää työtä. Laatuajatus on työssä tärkeää: täytyy pystyä luottamaan, että työntekijä tekee kiitettävää sekä tehokasta työtä, niin että asiakas saa ajoissa hyvän tuotteen, Anders kertoo. Teknistä osaamista kyllä oppii kun asenne on kohdillaan. Onnistunut yhteistyö työnjohdon sekä työkavereiden kanssa on tärkemäpi kuin pitkä rivi koulutusta, hän summaa. Myös Reijo on ollut erittäin tyyväinen yhteistyöhön Mapromecin kanssa. Erityisen iloinen Reijo on siitä, että myös maahanmuttajataustaisia valmentautujia on päässyt Andersille työkokeiluun. Esimerkiksi kielitaidon puutteellisuus saattaa tuottaa haasteita, joten työhön pääseminen voi olla vaikeaa Reijo kertoo. Jupiterin ja Mapromecin yhteisten vuosien aikana työharjoitteijoista noin 15 % on lähtöisin muualta kuin Suomen rajojen sisäpuolelta ja myös osa heistä on työllistynyt pysyvästi Mapromeciin. Reijo sekä Anders molemmat pitävät Mapromecin sekä Jupiterin tulevaisuutta valoisana: sujuva yhteistyö saa jatkua. Tasaisin väliajoin katsomme tilannetta, josko meillä olisi tarvetta uusille työntekijöille ja sitä millaisia työtehtäviä mahdollisesti olisi tarjolla Anders kertoo. Reijo arvostaa Andersin periaatetta työkokeilijohin liityvissä asioissa: työkokeiluun ei oteta, jos ei ole myöhemmin edes jonkinlaista mahdollisuutta työllistyä pysyvästi. Jos tarjolla on tilaisuutta vain puhtaasti pelkkään harjoittelujaksoon, Anders sanoo sen suoraan. Kokonaisuudessaan vuosien aikana tapahtunut yhteistyö on ollut palkitsevaa puolin ja toisin. Olemme saaneet hyviä työntekijöitä teidän kauttanne Anders kiittelee. Palveluryhmän vastaavina toimivat vuoden 2014 aikana Johanna Matilainen/Anna-Lena Granlund. Palveluryhmän palvelut ovat Kuntouttava työtoiminta, TELLUS Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus sekä Suunta-valmennus. Työelämään ja koulutukseen kuntouttavat palvelut on suunnattu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja joustavan palvelun tai palveluketjun matkallaan kohti pitkäntähtäimen tavoitteita, kuten työllistymistä tai koulutusta. Palveluissa lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tilanne ja itselleen asettamat tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan yksilö-, ryhmä-, työ- ja työhönvalmennuksen menetelmin. Palveluissa yksilövalmentaja tai kuntoutusohjaaja kulkee asiakkaan rinnalla koko valmennusjakson ajan ja tukee tavoitteiden toteutumisessa ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Yksilövalmennuksessa keskustellaan luottamuksellisesti asiakkaalle tärkeistä asioista ja tuetaan elämän erilaisissa haasteissa. Ryhmävalmennuksessa harjoitellaan turvallisessa ilmapiirissä erilaisia sosiaalisia tilanteita ja taitoja tutustumalla muun muassa erilaisiin hyvinvointia tukeviin harrastusvaihtoehtoihin ja työelämätaitojen vahvistamiseen. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin lyhytkoulutuksiin, joita Jupiter-säätiö asiakkailleen tarjoaa. Kuntoutumisessa työ- ja työhönvalmennuksella on tärkeä merkitys asiakkaan tavoitteiden saavuttamisessa. Työ- ja työhönvalmennuksessa asiakasta työn tekemisessä ovat tukemassa oman alansa ammattilaiset. Valmennuksessa keskitytään erityisesti työyhteisössä toimimiseen, oman jaksamisen ja työn yhteensovittamiseen sekä voimaantumisen myötä työmarkkinavalmiuksien lisääntymiseen. Vuonna 2014 työhön ja koulutukseen kuntouttavissa palveluissa oli asiakkaita yhteensä 72, joista nuoria

14 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan oma motivaatio, voimavarat ja sitoutuminen palveluun. Kuntoutusjakson jälkeisenä tavoitteena on työllistyminen ja työelämässä pysyminen sekä lisääntyneet ja parantuneet työvalmiudet. Kuntoutujien tavoitteina voi olla myös mahdollisten opintojen jatkaminen, loppuun saattaminen tai sopivan koulutusalan löytäminen. Työhönvalmennus on osa Kelan ammatillista kuntoutusta ja ostopalvelua. Palvelun vastaavana kuntoutusohjaajana ja yksilövalmentajana toimi Riikka Hautala elokuun loppuun saakka sekä kuntoutusohjaajana/vastaavana kuntoutusohjaajana Anna-Lena Granlund ja syyskuusta lähtien kuntoutusohjaaja/yksilövalmentaja Anette Hast. Yhteistyötoiminta mielenterveysasema Horisontin kanssa jatkui mukavasti ja sieltä ohjautui edelleen oikea-aikaisia asiakkaita. Psykiatrian poliklinikan asiakkaat hakeutuivat myös hyvin ja oikea-aikaisesti palveluun. Yhteistyö Kelan ja TE-toimiston kanssa on ollut sujuvaa ja sitä on helpottanut hyvät yhteistyökumppanit. Kuntoutujia palvelussa oli vuoden 2014 aikana 20 henkilöä ja seurantajaksolla 3. Vuoden 2014 aikana toteutuneita palvelusta annettavia info-käyntejä tehtiin mm. nuorten sekä aikuisten psykiatriselle poliklinikalle ja Triangeliin. Myös Jupiter-säätiössä kävi infossa yhteistyötahoja, mm. Teuvan psykiatriselta poliklinikalta. Kuntoutujia kävi vuoden aikana todella paljon infossa ja erityisesti syksyllä oli vilkasta infoilua Telluksen palvelussa, kun asiakkaat tulivat joko itse tai hoitavan tahon kanssa kuulemaan palvelusta. Palvelusta haluttiin tietää lisää ja iso osa infossa olleista hakikin palveluun. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu työhönvalmennus kestää enintään 240 vrk (n.1 vuosi) ja ulkopuolella vähintään 60 vrk. Siinä painottuvat yksilöllinen tuki työhönvalmennuksessa, työnhaussa sekä yleiset elämänhallinnan taidot. Työhönvalmennuksen aikana Kela maksaa kuntoutusrahaa. Haettaessa palveluun, hakijalla tulee olla B-lausunto, jossa suositellaan kyseistä kuntoutusmuotoa. Vuoden aikana herättelimme ja opastimme yhteistyötahoja siihen, että B-lausunto kirjoitetaan KELA:n kriteerien mukaan, ettei se hankaloita palveluun pääsemistä, mikäli se on puutteellisesti kirjoitettu. Työhönvalmennukseen kuuluvassa ulkopuolisessa työharjoittelussa paikat ovat palvelleet hyvin kuntoutujien tarpeita. Kunta ja yritykset, joihin olemme olleet yhteydessä harjoitteluasioissa, ovat ottaneet hyvin vastaan palvelun ja työharjoittelijan ja hän on saanut todella hyvää ohjausta kyseisissä paikoissa. Koska työhönvalmennuksen tavoitteena on työllistyminen tai työelämässä pysyminen sekä opintojen jatkaminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen, olemme ryhmätoiminnoissa, niin Jupiterin tiloissa, kuin Vaasan ympäristössäkin mahdollistaneet toimintaa ja käyntejä, mikä on virkistänyt kuntoutujia. Vuoden 2014 aikana kuntoutujat ovat käyneet taidenäyttelyissä, museoissa, teatterissa, liikkumassa, työpaikoilla, opiskelupaikoissa ja Know-how-messuilla tutustumassa. Lisäksi kuntoutujat ovat osallistuneet Jupiterissa järjestettäviin lyhytkoulutuksiin kuten työturvallisuuskurssi, tulityökurssi, hygieniapassikurssi, joiden avulla on vahvistettu osallistujien työelämätaitoja. Tärkeänä ryhmätoimintana ja sosiaalisen kanssakäymisen paikkana olemme nähneet perinteiset keskusteluhetket ryhmän kanssa eri aiheisiin liittyen. KELAN mt-työhönvalmennuksen standardi joka on ollut voimassa lähtien päättyi Vuosi 2014 sisälsi täten myös paljon esivalmisteluja KELAn uutta mt-työhönvalmennuksen standardia ( ) varten, johon liittyy mm. uusia työkuvioita henkilöstön ja uuden yhteistyötahon muodossa. Palveluun otetaan mukaan psykologi ensi vuoden alusta. 14

15 Ravintola-alasta innostunut Tuija tuli työhönvalmennukseen Cafe Jupiteriin syksyllä 2013 Tellus-mt-työhönvalmennuksen kautta. Kokemusta oli alalta kertynyt jo muualta ja hommat keittiössä tuntuivat mukavilta, joten se sopi hyvin Tuijan elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin. Taitojen karttuessa Tuija sekä hänen yksilö- ja työvalmentajansa tulivat siihen tulokseen, että olisi hyvä hetki aloittaa opinnot työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi syksyllä Tuija aloittikin hotelli- ja ravintola-alan opinnot ammattiopiston aikuiskoulutuksessa ja työssäoppimisjaksot Cafe Jupiterissa. Työhönvalmennuksen puitteissa Tuija sai kokemusta myös Jupiterin ulkopuolisista työssäoppimispaikoista. Kesä kului Vaasan kaupungin ruokapalvelussa palvellen liki kahta tuhatta asiakasta päivässä. Tuija on viihtynyt kaikissa työhönvalmennuspaikoissaan sillä hän nauttii siitä kun saa tavata paljon uusia ihmisiä ja jutella heidän kanssa vaikkapa ruokajonossa. Tykkään palvella asiakkaita, mutta keittiössäkin on hyvä olla jos haluaa vain olla rauhassa. Tuija pitää työn monipuolisuudesta: hän toimii asiakaspalvelutyön lisäksi myös apulaiskokin, tiskaajan ja siivoojan tehtävissä. Tulevaisuuden haaveena onkin osa-aika työ, mahdollisesti jostakin lounasravintolasta. Haluan tehdä oikeita kunnon töitä jatkossakin! Olen oppinut paljon uusia hyödyllisiä taitoja ja saan työskennellä useamman tunnin päivässä, Tuija kertoo tyytyväisenä. Onnistumisen kokemukset ovat syntyneet kovalla treenillä ja vastoinkäymisten sattuessa Tuija ei ole luovuttanut. Valmentajien tuki ja usko on myös ollut tärkeää. Se helpottaa, että on mielenkiintoista tekemistä päivisin, ei tarvitse vain maata kotona. Tuijan kiinnostus alaa kohtaan sekä halu oppia ovat ajaneet häntä eteenpäin. Maalikin alkaa pian häämöttää, sillä vuoden 2015 syksyllä hän valmistuu tutkintoonsa. Valmentajat Jupiter-säätiössä kannustavat ja antavat toki palautettakin Onnistun tässä varmaan siksi, että minä viihdyn ja tykkään olla täällä Jupiterissa. Kuntouttava työtoiminta on joustava matalan kynnyksen palvelu, jossa tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja toimintakykyä. Vuoden 2014 aikana yksilövalmentajana/ palveluvastaavana toimi loppukesään Johanna Matilainen, jonka jälkeen Tiina Keskikuru siirtyi palveluun sekä yksilövalmentaja Lasse Ekström. Kuntouttava työtoiminta koostuu kolmesta elementistä: työvalmennus, yksilövalmennus sekä ryhmävalmennus. Kukin elementti tukee omalta osaltaan valmentautujan omien tavoitteiden saavuttamista. Kuntouttavaan työtoimintaa osallistui vuoden 2014 aikana yhteensä 26 asiakasta. He työskentelivät työosastoilla 1-5 päivää viikossa 4-8 tuntia kerralla yksilöllisesti laaditun aktivointisuunnitelman mukaisesti. Kuntouttava työtoiminta pohjautuu asiakkaan itse määrittelemään hänen omaan elämäntilanteeseensa sopivaan yksilölliseen suunnitelmaan, jonka hän on yhdessä sosiaalityöntekijän ja TEtoimiston virkailijan kanssa miettinyt osaksi aktivointisuunnitelmaa. Asiakkaiden elämäntilanteet ja niihin liittyvät tavoitteet ovat hyvin vaihtelevia ja edellyttävät yksilöllistä ja asiakaslähtöistä lähestymistapaa, jotta niihin pystytään vastaamaan. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Vaasan kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Vapaaehtoinen ryhmätoiminta oli monimuotoista. Sen sisältö suunniteltiin yhdessä ryhmäläisten kanssa. Ryhmien aiheet olivat mm. liikunnallisia, kulttuurisia ja arkeen liittyviä. Ryhmätoiminta tuki aktivointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista. 15

16 3.3 Suunta- valmennus tehdään ostopalveluna Vaasan vankilalle ja Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimistolle. Palveluvastaavana/yksilövalmentajana toimi alkusyksyyn saakka Johanna Matilainen ja yksilövalmentajana Lasse Ekström, jonka jälkeen palveluun siirtyi palveluvastaavaksi/yksilövalmentajaksi Heidi Svartsjö. Vuonna 2014 tapahtui henkilöstömuutoksia Suunta- valmennuksessa, Heidi Svartsjö siirtyi palvelusvastaavaksi/yksilövalmentajaksi lokakuussa Asiakasmäärä on aikaisimmasta vuosista pysynyt samalla tasolla ja heistä moni on ollut pitkän jakson Jupiter- säätiöllä. Yksilö- ja työvalmennuksen yhdistelmien lisäksi Vaasan vankilassa toteutettiin kaksi erillistä Suuntavalmennusryhmää, joihin molempiin osallistui kymmenkunta henkilöä. Uusia haasteita ja suunnitelma on tiedossa Suuntavalmennukseen vuodelle Palveluryhmän vastaava: Elias Mänttäri Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Comeetta II valmennus Starttivalmennus Oppilasvalmennus Osiris Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena Oppituki Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena Etsivä nuorisotyö Nuortenpalveluissa toimitaan alle 30-vuotiaitten nuorten kanssa, joille yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä johtuva työttömyys sekä puuttuva ammatillinen koulutus ovat palveluun ohjautumisen syitä. Valmennus Jupiter-säätiön työyksiköissä tai ulkopuolisissa yrityksissä tarkoittaa monipuolista työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Valmennusjaksojen pituuden vaihtelevat muutamasta viikosta puoleen vuoteen ja työtä ohjaa aina asiakaslähtöisyyden periaate. 16

17 Yksilövalmennuksessa asiakkaan henkilökohtainen tukeminen on ydinasia. Yksilövalmentaja ja valmentautuja tapaavat säännöllisesti ja esiin nousseet asiat kirjataan tavoitteiksi, jotka valmennusjakson aikana pyritään saavuttamaan. Tärkeää on myös työvalmentajan mukaan ottaminen keskusteluihin, jolloin myös työn tekemiseen liittyvät asiat tulee kirjattua tavoitteiksi ja kaikilla on kokonaiskuva valmentautujan tilanteesta. Ryhmävalmennuksessa tarjotaan nuorille tukea työhön ja koulutukseen hakemisessa, tutustutaan eri liikunta- ja kulttuuritarjontaan, opastetaan ruuanlaitossa, keskustellaan taloudenhoidosta ja tietenkin kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnista. Osassa palveluista ryhmävalmennus on osa jokapäiväistä valmennusta ja osassa se on mukavaa vaihtelua arkiseen aherrukseen työyksikössä. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut Nuorisotakuu ohjasi pitkälti nuortenpalveluiden toimintaa myös vuonna Tavoitteena oli edelleen, että nuortenpalvelut pystyvät tarjoamaan laajan kattauksen erilaisia palveluita eri tilanteissa oleville nuorille. Vuonna 2014 tämä palvelukokonaisuus sisälsi opinnoissa eteenpäin tukemista (Osiris ja Oppilasvalmennus), oppisopimusopiskelun tukemista (Oppituki), yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta (Comeetta), matalankynnyksen ryhmä- ja yksilövalmennusta (Startti) ja palveluohjausta (Etsivä nuorisotyö). Vuoden 2014 haasteisiin nuortenpalveluiden osalta liittyi myös se, että olemassa olevista hankkeista ja palveluista kolme oli päättymässä vuoden aikana tai päättyessä. Näistä Osiris tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena saatiin onneksi jatkumaan ostopalveluna ja Comeetta II valmennus hankkeelle myönnettiin kolmen vuoden jatkorahoitus loogisesti Comeetta III valmennuksena. Oppituki Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena ei ikävä kyllä saanut hankkeen muodossa lisärahoitusta eikä neuvotteluista huolimatta saatu jatkumaan myöskään muuten. Yhteensä vuoden 2014 aikana nuortenpalveluiden toimintoihin osallistui yhteensä 260 nuorta. Osiris Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena hankkeen tarkoitus oli pilotoida yhteistyössä VAO:n ja Jupiter-säätiön kanssa tuotantokoulumenetelmää, työvaltaisin menetelmin ammattiopintojen suorittamista aidoissa työtehtävissä aidossa työympäristössä. Palvelun projektipäällikkönä hankevuosien aikana toimi Margit Merikoski. Kohderyhmään kuuluivat vuotiaat VAO:n opiskelijat, joiden opiskelumotivaatio oli jostain syystä heikentynyt, heillä ilmeni elämänhallinnallisia haasteita, mutta ennen kaikkea pystyivät hyötymään tekemällä oppimisesta. Tavoitteena hankkeessa oli opiskelijan henkilökohtaisen opintojen suorittamisen suunnitelman avulla saada ammatillisia opintoja hyväksytysti suoritettua Jupiter-säätiön työyksiköissä, mahdollistaa tutkinnon valmistuminen ja näin ehkäistä opintojen keskeytyminen ja täten ehkäistä nuoren syrjäytymistä. Vuosi 2014 oli hankkeen viimein toimintavuosi. Tämän vuoden aikana saatiin lopullisesti kasattua Tuotantokoulu OPS-käsikirjat (10 kpl), joihin on kirjattuna työtehtävät, joiden avulla ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa Jupiter-säätiön työyksiköissä työskentelemällä. Lisäksi saatiin kasattua ns. ATTO-paketit (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat), joissa mukautetut arviointikriteerit kyseisiin opintoihin. 17 Opiskelijoiden ammatillisia opintosuorituksia hankkeen aikana kertyi yli 25 tutkinnonosan verran ja opintoviikko pystyttiin todentamaan reilut 330 hyväksytysti suoritetuiksi. Tämä kaikki toteutettiin hankkeeseen osallistuneiden reilun 55 opiskelijan voimin. Koska vuosi 2014 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi ja hyvissä ajoin jo oli selvää, että jatkohankkeena toimintaa ei pystytä jatkamaan, niin alkoivat neuvottelut VAO:n ja Jupiter-säätiön kesken Tuotantokoulumallin toiminnan jatkumisen suhteen ostopalveluna hankkeen jälkeen. Ja näin myös kaikkien onneksi tapahtui eli yhteinen ymmärrys toiminnan tärkeydestä oli edelleen olemassa ja jatkossa Jupiter-säätiö toteuttaa Tuotantokoulua ostopalveluna VAO:lle.

18 Vuonna 2014 Oppilasvalmennuksessa oli 5 valmentautujaa. Heistä yksi valmistui ja työllistyi, kaksi palasi kouluun opiskelemaan ja kaksi jatkoi oppilasvalmennuksessa. Kolme opiskelijoista opiskelivat ammattiopistossa ja kaksi perusopetuksessa. Palvelusta vastaa Sofia Mellberg-Kultti. Oppilasvalmennus toteutetaan pienessä mittakaavassa, mutta edelleen sille on tilausta, kun opiskelijalle ei löydy sopivaa tapaa suorittaa opintoja koulussa ja hän tarvitsee erityistä tukea selviytyäkseen opinnoista. Oppilasvalmennus on joustava palvelu joka räätälöidään täysin opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Oppituki Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena hankkeen tavoitteena oli luoda malli, jolla tuetaan nuoria työnhakijoita ammattiin oppisopimusväylää pitkin. Työpajojen ja oppisopimustoimistojen sekä muiden toimijoiden välinen yhteistyö tarvitsi toimintatavan oppisopimusopiskelun mahdollistamiseksi normaalia enemmän tukea tarvitseville nuorille. Hankkeesta vastasi Mikko Kamila. Hankkeen tavoitteena oli myös työpajojen henkilöstön ja työpaikkojen työpaikkakouluttajien oppisopimuksen ohjaus- ja valmennusosaamisen vahvistuminen. Tähän tavoitteeseen päästiin kouluttamalla työpajahenkilöstöä hankehenkilöstön toimesta sekä järjestämällä lisäkoulutusta. Vuosi 2014 oli Oppituki hankkeen päätösvuosi, hanke päättyi Hankkeen viimeisen vuoden tavoitteena ei enää niinkään ollut uusien valmentautujien mukaan ottaminen hankkeeseen vaan enemmänkin hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin levittäminen ja työpajojen ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Hanketta käytiinkin esittelemässä kattavasti Valtakunnallisilla työpajapäivillä Lahdessa. tilanteessa tämä vaihtoehto jouduttiin kuoppaamaan viime metreillä eli näin ollen työtä ei nyt hankkeen jälkeen jatka mikään taho, mutta hankkeen aikana kehitettyjä menetelmiä hyödynnetään Jupiter-säätiön olemassa olevissa hankkeissa ja myös oppisopimustoimiston työskentelyssä. Hankkeen aikana saatiin solmittua oppisopimuksia, ohjattua valmentautujia muun opetuksen piiriin sekä lisättyä valmentautujien tietoutta erilaisista koulutuskanavista sekä tunnistamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Iso asia hankkeen viimeisenä vuotena oli myös selvittää kattavasti mahdollisia reittejä saada toiminta jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Näistä asioista käytiin kattavia neuvotteluita Vaasan kaupungin kanssa ja pitkään jo näyttikin hyvältä, että oppisopimustoimisto ottaisi hankkeessa kehitetystä työstä kopin ja saisi yhden resurssin tuleviksi vuosiksi lisää jatkamaan tätä työtä. Kaiken kaikkiaan kiristyneessä taloudellisessa 18

19 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Startti järjestää aktiivista toimintaa työttömille nuorille, jotka eivät vielä ole hakeutumassa työelämään tai opintoihin. Startti on vuoden 2014 aikana vakiinnuttanut toimintaa ja aktiivisen markinoinnin ansiosta Startti on alkanut löytää paikkaansa palveluverkostossa. Alkuvuonna Startissa tapahtui jälleen henkilöstömuutoksia. Vuodenvaihteesta palveluvastaavan tehtävässä toimi Elias Mänttäri, ja huhtikuun alussa Sofia Mellberg-Kultti siirtyi hänen tilalleen. Luovien toimintojenohjaajana jatkoi Jinna Vilponen. Alkuvuoden muutosten jälkeen Startti sai vihdoin työrauhan. Starttia on markkinoitu yhteistyökumppaneille sosiaalitoimessa, TE-toimistossa, Vaasan ammattiopistossa sekä nuorisopsykiatrian osastolla. Se on näkynyt sekä ohjautuneiden nuorten määrässä että nuorten sitoutumisessa. Nuorten oikea-aikainen ohjautuminen lisää heidän sitoutumistaan toimintaan. Vuonna 2014 Startissa tehtiin paljon yhteistyötä Jupiterin Mediapajan kanssa. Viikoittain järjestetyssä grafiikka-workshopissa on harjoiteltu mm. kuvankäsittelyä, akvarellimaalausta, kirjansidontaa sekä animaatioiden tekemistä. Luoviin toimintoihin on myös kuulunut yhteistyötä Cafe Jupiterin kanssa. Startti on osallistunut Cafen teemapäiviin valmistamalla erilaisia koristeita. Kesällä Startti osallistui Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään Nuorisotakuu-tapahtumaan. Startti suunnitteli ja toteutti merikontin sisustuksen, jossa tapahtuman yhteydessä tarjoiltiin kahvia ja jaettiin tietoa nuorisotakuusta. Startti oli myös mukana Matkalla-hankkeessa, taiteilija Soivi Nikulan Kehä-installaation toteutuksessa. Startissa nuoret tuunasivat installaatioon käytettyjä kenkiä uuteen uskoon. Syksyllä Startin nuorista tehtiin juttu paikallislehteen. Jutussa osa nuorista kertoivat omia tarinoitaan ja ottivat kantaa siihen, miksi Jupiteria ja Starttia tarvitaan. Se herätti hyvää keskustelua nuorten yhteiskunnallisesta asemasta ja tuen tarpeesta. Startilla vietettiin loppusyksyllä terveysteemaviikkoa. Siihen kuului terveellisten elämäntapojen pohtimista, ja vierailevina luennoitsijoina oli mm. seksuaalineuvoja sekä henkilökohtainen kuntovalmentaja. Ennen joulua taas Startti osallistui yhdessä Comeetan kanssa Taloustaitohankkeeseen. Kaksi pankin työntekijää tulivat kertomaan työstään ja taloudesta, ja keskustelivat nuorten kanssa rahan käytöstä, säästämisestä ja oman talouden hallinnasta. 19

20 Startin nuoriin lukeutuva Ricku päätyi osaksi Startti-porukkaa etsivän nuorisontyön kautta, kun Origosta otettiin häneen yhteyttä Facebookin kautta. Ne tiesivät, että mulla oli jäänyt koulu kesken ja oleilin vain kotona. Kotiin jääminen oli Rickulle monen asian summa: aloitetut opinnot eivät sujuneet ja työt siivojana kävivät raskaiksi. Hän kokeili eri koulutusaloja ja valmistuikin kahteen ammattiin, mutta sopivia töitä aloilta ei löytynyt. Lopulta Ricku lopetti työt sekä opiskelun. Jäin melkein puoleksi vuodeksi vain kotiin lojumaan ja masentumaan. Oli kamala ja hirveä fiilis silloin. Yhdessä Startin valmentajien Jinnan ja Sofian kanssa on järjestetty piirrustus-workshoppeja koko Jupiterin väelle. Tykkään myös opettaa piirtämistä vaikka joskus esiintyminen on vaikeaa, mutta kun aihe kiinnostaa itseä on siitä helpompi kertoa myös muille. Ricku on iloinen, että on päässyt Startille, eikä hänen tarvitse enää olla vain kotona. Silloin asioista selon saaminen oli vaikeaa, eikä hän masentuneena tiennyt mitä tehdä ja minne mennä Mietin, että minkä takia edes mä herään aamulla. Kun etsivän nuoristyön tekijät olivat ottaneet Rickuun yhteyttä alkoi Rickulle sopivan paikan etsiminen. Jossain vaiheessa hänelle ehdotettiin Starttia, jossa he etsivä nuorisotyöntekijän kanssa kävivät tutustumassa. Seuraavana päivänä löysin sitten itseni sieltä Ricku kertoo. Aloitus uudessa ympäristössä oli hieman haastavaa, sillä Rickun piti opetella uusi päivärytmi sekä uudet rutiinit. Se oli kuitenkin hyvä juttu. Sain jotain tekemistä päivisin ja siitä tuli jo nopeasti sellainen juttu jota odotti innolla. Startti on paikkana tuntunut omalta, Ricku kertoo tyytyväisenä. Kannustusta on tullut paljon eri asioihin liittyen ja Startilla Ricku on pääsyt kokeilemaan paljon uusia juttuja joita hän on jo aiemmin halunnut tehdä, mutta joiden toteuttamiseen ei yksin ole ollut mahdollisuuta. Piirtämistä rakastava Ricku sai myös Startilla pitkään työnalla olleen piirroksensa valmiiksi. Piirtäminen on intohimoni, tiedän että en ole siinä täydellinen, mutta hyvä kyllä. Piirtämällä oppii kuitenkin koko ajan uutta. Itsenäisen harrastuksen lisäksi Ricku on opettanut piirtämistä myös muille. 20 Sitä ajatteli vain että elämä on paskaa ja jaksanko oikeasti edes huomiseen. Rickun olo on kuitenkin kohentunut Startilla aloittamisen jälkeen. Arki tuntuu mukavalta ja seuraavaa päivää Startilla hän odottaa usein innolla. Aina ei tietenkään ei vain jaksa tehdä ihan kaikkea, mutta on paljon parempi vaihtoehto tulla Starttiin kuin vain jäädä kotiin -mulle ainakin! Startin aktiviteettien lisäksi Rickun päivät täyttyvät nyt myös osittain työnteosta. Piirtämistaidosta on myös poikinut pesti, sillä hän tekee tarpeen tullen sarjakuvakässäriä Vaasan yliopistolle. Hän toivookin, että saisi myöhemmin samalta alalta lisää töitä. Rickun jakso Startilla päättyy marraskussa 2015 ja hän siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan. Hän on optimistinen vaikka pelko uudesta masennuskaudesta hiipikin mielessä. Kuitenkin Startin valmentajien ja yhteisön tuki auttavat ja tulevaisuus tuntuu paremmalta kuin muutama vuosi sitten. Jatkan piirtämistä ja toivon en joudu enää samaan tilanteeseen kun mikä minulla oli ennen Starttia.

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot