Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Jupiter-Säätiö Pähkinänkuoressa Jupiterin valmennuspalvelut - Valmentavat työhön ja koulutukseen - Työtä tai harjoittelua joko Jupiteriin työyksiköissä tai ulkopuolisilla työpaikoilla tai pelkästään yksilövalmennusta. - Kuntouttavat työelämään - Mm. Lakisääteinen kuntouttava työtoiminta sekä Kelan ja vakuutusyhtiöiden ostamat työhönvalmennukset. - Arvioivat työ- ja toimintakykyä - Mm. Palveluohjausta ja työssä selviytymisen arviointia. Vuonna 2001 perustetun Jupiter-säätiön työvalmennuskeskuksen palvelut tukevat asiakkaidensa työllistymistä ja kouluttautumista parantamalla yksilön työ- ja toimintakykyä ohjatun työn sekä yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa ja myy muussa kuin liiketaloudellisessa tarkoituksessa tuotteita ja palvelua sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Vuoden 2014 liikevaihto oli 3,8 meur. Henkilökuntaa vuonna 2014 keskimäärin 57 henkilöä. Työyksiköissä kerrallaan valmennustyöpaikkaa. Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517. Toimitiloja 5431m2 Meijerinkatu 2-4:ssä. Jupiter-Säätiön perustajajäsenet Vaasan Kaupunki Mustasaaren Kunta Vaasan Setlementtiyhdistys Ry Vaasanseudun Sosiaalipsykiatrinen yhdistys Ry Vaasan Seurakuntayhtymä Stormossen Oy Strategiaperusta Säätiön tarkoitus Sääntöjensä mukaan Jupiter-säätiön tarkoitus on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeasti työllistyviä, järjestää työtoimintaa vajaatyökykyisten henkilöiden kuntouttamiseksi sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa. Työn lisäksi tarjotaan kuntoutusta, koulutusta ja muita elämänhallintaa ja työllistymistä tukevia palveluja. Arvot, toiminnan kulmakivet Kunnioittaminen Luottamus Tavoitteellisuus Rohkeus Positiivisuus Toiminta-ajatus Jupiterin valmennuspalvelut vahvistavat asiakkaidensa työ- ja toimintakykyä. Perustehtävänsä toteuttamiseksi säätiö tarjoaa työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä myy tuotteita ja palveluja. Visio 2015 Jupiter on laadukkaiden valmennuspalveluiden rakentamisessa haluttu ja arvostettu kumppani. Jupiter-säätiö Pl. 360 (Meijerinkatu 2-4) Vaasa P (Vaihde ma-pe 8-16) Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Facebook: Instagram: Jupitersaatio Käännös: Jenni Roth Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja Kuvat: Esa Luoto, Kalle Lydman, Johannes Lappalainen, Mediapajan valmentautujat Huom: Esa Luodon näyttely Jupiterissa syksyllä 2015! Emma Johannes Jari Jarmo Toni Nora 2 Ronny

3 Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa sivut sivut sivut sivut sivut sivut sivut Toimitusjohtajan katsaus 2. Valmennustoiminta 3. Palveluryhmät 4. Valmennuksen asiakkuudet ja välittömät vaikutukset 5. Valmennus työyksiköissä 6. Säätiön hallinto ja henkilöstö 7. Talouskatsaus 3

4 1 Yleishyödyllistä vai elinkeinotoiminnan harjoittamista Säätiön 14-vuotisen historian aikana toimintaympäristön joko paikalliset tai valtakunnalliset säädös- ja hallintorakenteet ovat muuttuneet joka vuosi. Myös kertomusvuonna toimintaympäristössä tapahtui useita muutoksia, joista kahdella näyttää olevan merkittäviä vaikutuksia säätiön tulevaisuuteen. Ensimmäinen oli kesällä saatu verottajan päätös, jonka mukaan säätiön koko toiminta pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta olisi katsottava elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi entisen yleishyödyllisyyden sijaan. Tällä päätöksellä on säätiön talouteen vaikutuksia vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua, mutta päätökseen tukeutunut te-hallinnon saman sisältöinen päätös vuoden 2015 alussa johti välittömiin toimintaedellytysten uudelleen arviointiin. Säätiön omien arjen kokemusten ja sen vero- ja lakiasiantuntijan kanta oikaisuvaatimuksissa on, että säätiön toiminta pitäisi katsoa yleishyödylliseksi toiminnaksi. Jupiterin ja vastaavien valmennusyhteisöjen toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan kaikkia vaadittuja tunnusmerkkejä eikä toiminta tosiasiallisesti vääristä kilpailua. Toiminta on riippuvainen julkisesta rahoituksesta, toiminnan kohderyhmä on pääsääntöisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia eikä kukaan yksittäinen säätiön perustaja hyödy suoraan taloudellisesti toiminnasta. Työpajat ja työvalmennuskeskukset ovat vakiintuneita, erityisryhmille palveluja tuottavia yhteisöjä ja sekä asiakas- että yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan tehokkaiksi todettuja. Tämä hyvä, mutta Suomessa mahdollisuudet kehittää laajamittaisemmin oikeaa sosiaalista yrittäjyyttä ja pysyväisluonteisia ratkaisuja haasteellisten kohderyhmien pysyvämpään työllistymiseen ja osallisuuteen ovat heikkoja. Silti tiedetään työttömyyden ja syrjäytymisen suunnattomat taloudelliset ja inhimilliset kustannukset. Näyttää siltä, että perusteeton kilpailun vääristymisen pelko ja sen perusteella toteutumassa oleva valmennusyhteisöjen toiminnan vaikeutuminen johtaa sekä julkisen talouden että työttömän ja kuntoutujan kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja kokonaiskustannusten sekä työttömyyden ja syrjäytymisen lisääntymiseen. 4

5 Kaupunkikonserniin Toinen säätiön seudullisen asemoitumisen kannalta merkittävä prosessi alkoi kertomusvuoden syksyllä. Silloin alettiin Vaasan kaupungin aloitteesta valmistelemaan säätiön mahdollista siirtymistä osaksi Vaasan kaupunkikonsernia eli muutosta, jolla määräysvalta säätiön hallinnossa siirtyisi Vaasan kaupungin edustajille. Prosessilla haetaan syvempää kumppanuutta säätiön ja kaupungin kesken ja joiltakin osin helpotuksia kaupungin kilpailutettaviin hankintoihin. Prosessi on kesken, mutta toteutuessaan muutos saattaa johtaa moniin käytännön toiminnan muokkauksiin kuten esim. kuntouttavan työtoiminnan merkittävään volyymien lisääntymiseen, josta jo vuoden 2014 lopulla sovittiinkin. Konserniprosessin alettua keskeytettiin säätiön sisäinen vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu, joka päästiin aloittamaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Valmennusvuosi 2014 Vuoden 2014 arjen valmennus sujui monista epävarmuustekijöistä huolimatta tuloksekkaasti ja 519 eri valmennusasiakasta sai yksilöllistä kuntoutus- tai valmennuspalvelua. Osa siirtyi palvelusta toiseen ja asiakkuuksia kertyi 647. Hieman yli puolet valmentautujista oli nuoria alle 29-vuotiaita. Palveluja ja projekteja alkoi ja loppui ja keskimäärin 9 uutta valmentautujaa aloitti ja saman verran lopetti joka viikko jossakin Jupiterin palvelussa. Onnistuneita valmennnustarinoita syntyi runsaasti. Valmennuspalvelut toteutuivat määrällisesti ja laadullisesti suunnitellusti ja lamatunnelmista huolimatta valmentautujia sijoittui suhteellisen hyvin työelämään työkokeiluihin, palkkatuettuun työhön tai suoraan palkkatyösuhteisiin. Myös ammatillisiin koulutuksiin siirtyi moni valmentautuja. Kuntouttavassa työtoiminnassa aloitettiin Vaasan kaupungille pitkäkestoinen kuntouttava työtoiminta ilman yksilövalmennusta. Toiminta onnistui hyvin ja ko. toiminta laajeni vuodelle Syksyllä kansanedustaja Maria Tolppanen esitti runsasti kritiikkiä Jupiterin toimintaa kohtaan mediassa. Jupiter järjesti runsaasti yleisöä vetäneen ja median huomiota saaneen keskustelutilaisuuden syyskuussa. Tapahtumaan osallistui myös Jupiterin valmentautujia, jotka esittivät itse oman näkemyksensä. Tapahtumaan osallistui myös säätiön läheisiä yhteistyökumppaneita. Säätiön talouden kannalta vuosi oli jälleen haasteellinen pääasiassa sen vuoksi, että Vaasan kaupungin perusrahoitus oli kahdeksatta vuotta saman suuruinen. Kuitenkin säätiö sai tuottamiensa palvelujen korvauksena kaupungilta lisärahoitusta ja tilinpäätös osoitti ylijäämää Tästä osin valmennustyönä valmistuneesta kertomuksesta voit lukea tarkemmin Jupiterin moni-ilmeisestä arjesta. Vaiheikkaasta vuodesta henkilökuntaa, valmentautujia ja yhteistyökumppaneita kiittäen Helka Linna Toimitusjohtaja 5

6 2 Valmennustoiminta Vuonna 2014 toteutetut suoraan asiakkaisiin kohdistuneet projektit, palvelupaketit ja valtion-avustukset on lueteltu taulukossa 1. 6

7 Projektit / Palvelut palveluryhmittäin Kesto Rahoittaja / Ostaja Vuoden 2014 aikana aloittaneet (asiakkuudet) Vuoden 2013 aikana tai aiemmin aloittaneet (asiakkuudet) Comeetta-valmennus II Nuortenpalvelut Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisuuspoliittinen avustus Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha OSIRIS -Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha OPPITUKI Työ- ja koulutusvalmen- 2. taja oppisopimus-opiskelun tukena (osahanke) Valtionavustus nuorten työpajatoimintaan /Starttivalmennus Nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn kansallinen valtionavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha 1 22 Vuosi 2014 Opetusministeriö 20 8 Vuosi 2014 Opetusministeriö Oppilasvalmennus Vuosi 2014 Vaasan ja Mustasaaren perusopetus ja Vaasan 5 0 Ammattioppilaitos Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut Työmatkalle! -valmennuksella kohti työelämään Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisyyspoliittinen avustus Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha 97 0 Työhönvalmennuspalvelu Vuosi Kuntouttava työtoiminta Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Vaasan kaupunki: Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi Vaasan Kaupunki /sosiaalitoimen määrärahat Muut kunnat sopimuksen mukaisesti KELA 12 8 SUUNTA-valmennus Vuosi 2014 Yhdyskuntaseuraamustoimisto, Vaasan vankila 26 0 Muut palvelut Avovankila, työtoiminta Vuosi 2014 Vaasan vankila 34 0 Kokeilumuotoinen työtoimintapainotteinen Vuosi 2014 Vaasan kaupunki 18 0 kuntouttava työtoiminta Suorat työkokeilu, palkkatuettu työ Vuosi 2014 Kunnat 58 4 (hlöt ei hankkeessa) YHTEENSÄ

8 3 Palveluryhmät Työhön ja koulutukseen valmentavien palveluiden hankkeissa ja palveluissa päätavoitteena on kohderyhmän työllistyminen tai siirtyminen koulutukseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi asiakkaita tuetaan työllistymis- tai koulutusratkaisujen sekä myös tarpeen mukaisesti jonkin muun positiivisen ratkaisun löytämisessä. Nuortenpalveluissa toimitaan alle 30-vuotiaitten nuorten kanssa, joille yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä johtuva työttömyys sekä puuttuva ammatillinen koulutus ovat palveluun ohjautumisen syitä. Valmennus Jupiter-säätiön työyksiköissä tai ulkopuolisissa yrityksissä tarkoittaa monipuolista työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Valmennusjaksojen pituuden vaihtelevat muutamasta viikosta puoleen vuoteen ja työtä ohjaa aina asiakaslähtöisyyden periaate. Työelämään ja koulutukseen kuntouttavat palvelut on suunnattu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja joustavan palvelun tai palveluketjun matkallaan kohti pitkäntähtäimen tavoitteita, kuten työllistymistä tai koulutusta. Palveluissa lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tilanne ja itselleen asettamat tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan yksilö-, ryhmä-, työ- ja työhönvalmennuksen menetelmin. 8

9 3.1 Palveluryhmän vastaavana vuonna 2014 toimi Sirpa Koivula. Palveluryhmän hankkeet ja palvelut olivat kuluneena vuonna Työhönvalmennuspalvelu, Työmatkalle! valmennuksella kohti työelämää -hanke sekä Koulutuskokeilu. Työhön ja koulutukseen valmentavien palveluiden hankkeissa ja palveluissa päätavoitteena on kohderyhmän työllistyminen tai siirtyminen koulutukseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi asiakkaita tuetaan työllistymis- tai koulutusratkaisujen sekä myös tarpeen mukaisesti jonkin muun positiivisen ratkaisun löytämisessä. Palveluryhmään kuuluvien hankkeiden ja palveluiden kohderyhmänä ovat Pohjanmaan TE-toimiston työttömät työnhakijat. Vuonna 2014 Työhön ja koulutukseen valmentavien palveluiden palveluryhmässä työskenteli yhteensä 6 henkilöä, jotka toimivat yksilövalmentajina omissa hankkeissaan tai palveluissaan vaihtelevilla työnimikkeillä. Aktiivisessa toiminnassa olivat Työhönvalmennuspalvelu ja Työmatkalle! -hanke. Koulutuskokeilu ei päässyt käynnistymään vähäisen asiakasmäärän vuoksi ja palvelu jäikin pois palvelutarjonnasta vuoden lopussa. Kaikissa palveluryhmän hankkeissa ja palveluissa keskeisessä roolissa oli yksilövalmennus. Työhönvalmennuspalvelussa tarjottiin sisältönsä mukaisesti vain ja ainoastaan yksilöllistä ohjausta ja tukea työhön tai koulutuksen hakuun. Työmatkalle -hankkeessa yksilövalmennuksen lisäksi asiakkaille tarjottiin myös työkokeilua ja/tai palkkatuettua työtä Jupiterin työyksiköissä ja/tai ulkopuolisisissa yrityksissä sekä erilaista ryhmävalmennusta (esim. lyhytkorttikoulutuksia ja erilaisia työmarkkinavalmiuksia tukevia toimintoja). Yksilövalmennuksen ja/tai ryhmävalmennuksen avulla asiakkaille pyrittiin löytämään tavoitteita vastaavia työpaikkoja, koulutuspaikkoja tai muita suunnitelmanmukaisia työmarkkinatoimenpiteitä. Valmennuksen keinoin annettiin mm. tuki työllistymiseen ja koulutukseen hakemiseen, työnhakuvalmiuksien vahvistamiseen, työnhakudokumenttien (CV, työhakemus) laatimiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen ja sähköiseen työnhakuun tutustumiseen (sis. Te-palveluiden sähköisen asioinnin). Lisäksi tarvittaessa asiakkaita ohjattiin muiden tukitoimien piiriin. Palveluryhmän hankkeille ja palveluille on ollut edelleen tärkeää yhteistyö mm. Pohjanmaan TE-toimiston ja alueen oppilaitosten, työnantajien sekä muiden toimijoiden kanssa. Toimiva yhteistyö on ollut edellytyksenä sille, että asiakkaiden tavoitteiden saavuttaminen on mahdollistunut parhaiten ja he ovat saaneet kokea onnistumisia. 9

10 Työhönvalmennuspalvelu on keväällä 2013 käynnistynyt Pohjanmaan ELY-keskuksen ostama palvelu Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Ohjautuminen palveluun tapahtuu TE-toimiston kautta, joka toimii lähettävänä tahona. Palvelua toteuttivat vuonna 2014 palveluvastaava/yksilövalmentaja Sirpa Koivula sekä yksilövalmentaja Laura Järvenpää. Vuoden alussa palvelua toteutti parin kuukauden verran myös yksilövalmentaja Reijo Palvelun järjestämispaikkakuntana on ensisijaisesti Vaasa ja toteuttamispaikkana Jupiter-säätiö. Vuonna 2014 Työhönvalmennuspalveluun osallistui suurimpana ryhmänä Pohjanmaan TE-toimiston vaasalaiset työnhakijat mutta mukana oli myös asiakkaita mm. Mustasaaresta, Laihialta, Korsnäsistä ja Maalahdesta. Palvelun kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat, joilla on vaikeuksia sijoittua ja/tai edetä/ pärjätä työmarkkinoilla mutta joilla on realistiset mahdollisuudet ja edellytykset työllistyä. Palvelu on räätälöity kohderyhmille, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille siirtymiseen ja siellä pysymiseen (mutta ovat kuitenkin työ- ja elinkeinohallinnon keinoin autettavissa). Työhönvalmennuspalvelussa oli vuonna 2014 mukana yhteensä 96 henkilöä. Palvelun asiakaskunta oli iän, koulutustaustan, työkokemuksen ja työttömyyden keston perusteella kirjavaa. Ikäjakauma oli välillä, palvelussa mukana olleista nuorten (alle 28 -vuotiaiden) osuus oli n. 48%, yli 50 vuotiaiden osuus oli n. 15%. Asiakaskuntaan kuului selkeästi eniten (n. 80%) 2-asteen ammatillisen tutkinnon omaavia henkilöitä ja miesten osuus palvelussa oli suurempi kuin naisten (miehiä n. 70%). Kaikille yhteistä oli kuitenkin tavoite: työ- ja/tai koulutuspaikan löytäminen. Työhönvalmennuspalvelussa tavoitteena on hankkia yhdessä asiakkaan kanssa hänen tavoitteitaan vastaava työ- tai koulutuspaikka ja tukea häntä saavuttamaan tämän yksilölliset tavoitteet, jotka on kirjoitettuna TE-toimiston työllistymis-/aktivointisuunnitelmaan. Asiakasta ohjataan suunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin, ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille. (Työskentelyssä huomioidaan myös erilaiset vaihtoehdot työllistymisen edistämiseksi työllisyysmäärärahojen avulla, esim. työllistämistuki työnantajalle). Työhönvalmennus on täysin yksilöpalvelua ja henkilökohtaista ohjausta, jonka keinoin asiakkaan työhön/koulutukseen hakua tehostetaan sekä tuetaan häntä etenemään työnhakuprosessissaan. Asiakkaan kanssa tapaamisia järjestetään säännöllisesti, tapaamisten keston vaihdellessa keskimäärin 1 3 tunnin välillä jotta työnhaku pysyy säännöllisenä ja tehokkaana. Asiakkaan kanssa laaditaan tavoitteita edistäviä dokumentteja (esim. CV ja työhakemuksia), tuetaan häntä ottamaan yhteyttä työnantajiin sekä evästetään työhaastatteluun. Asiakastyöskentely painottuu tehostettuun työnhakuun / työpaikkojen etsintään. Toimintavuoden aikana palvelussa päättäneistä (70 henkilöä) työhön ja koulutukseen siirtyi n. 59% ja työttömäksi jäi n. 18%. Loput 23% siirtyivät työkokeiluun tai muualle (esim. muutto, muut palvelut) tai palvelu keskeytyi. Vuonna 2014 aloittaneista 26 henkilön asiakkuus jatkui vuodelle. 10

11 Työmatkalle! valmennuksella kohti työelämää -hanke on Jupiter-säätiön hallinnoima, Vaasan seudulle sijoittuva, yli 29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu hanke. Hankkeen rahoittajina toimivat ELY ja Vaasan kaupunki. Hanke on käynnistynyt ja hankeaika päättyy Hankkeessa on toiminut kerrallaan projektipäällikön lisäksi kaksi yksilövalmentajaa, osa-aikainen ryhmävalmentaja sekä työvalmentajia. Hanketta ovat vuonna 2014 toteuttaneet projektipäällikön/yksilövalmentajan rooleissa Piia Kankaanpää ja Riikka Ilves, yksilövalmentajinateija Masanen ja Reijo Lauttamus, ryhmävalmentajan rooleissa Reijo Lauttamus, Juha Latvala ja Marianne Poola sekä työvalmentajina Kaj Hietanen, Tea Kujala, Carina Kaskinen ja Reijo Seppälä. Yksilöohjauspainotteisessa valmennuksessa valmentautujalle räätälöidään hänen tarpeitaan vastaava kokonaisuus erilaisia toimenpiteistä sisältäen tarpeen mukaan yksilö- ja ryhmävalmennusta. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään TE-hallinnon palveluvalikoimaa; työ- ja koulutuskokeiluja, ura-valmennusta, ammatillisia koulutuksia ja palkkatuettua työtä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjanmaan TE-toimiston tuetun työllistymisen ja osaamisen kehittämisen palvelulinjojen yli 29-vuotiaat asiakkaat, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat, pitkään työttömänä olleet ja heihin rinnastettavissa olevat henkilöt. Työmatkalle! -hanke on tarjonnut työ-, ryhmäja yksilövalmennusta vuonna :lle Hankkeessa on sovitettu valmentautujan henkilökohtaisen suunnitelman sekä hänen vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta yhteen erilaisia räätälöityjä työnteko- ja työnhakuvalmiuksia parantavia sekä työllistymistä edistäviä toimia. Työ- ja yksilövalmentajat ovat tukeneet valmentautujaa mm. verkostoyhteistyössä, koulutukseen ja työhön hakeutumisessa sekä työelämän vaatimuksiin ja pelisääntöihin liittyvissä asioissa. Työmatkalle! -hankkeessa toteutetaan toimintoja, jotka edistävät pitkään työttömänä tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden avoimille työmarkkinoille siirtymistä joko suoraan tai polutuksen avulla. Työllistymisen mahdollisuuksia etsitään pääasiassa yrityksistä, mutta huomioidaan myös kuntien ja muiden organisaatioiden työllistämisen mahdollisuudet. Paluuta tai siirtymistä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen tuetaan käyttämällä erilaisia työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen menetelmiä. Hankkeen toiminta jakaantuu työtoimintapainotteiseen ja yksilöohjauspainotteiseen valmennukseen. Työtoimintapainotteisessa valmennuksessa valmentautujille tarjotaan työvalmennusta työkokeilun ja/tai palkkatuetun työn muodossa Jupiter-säätiön työyksikössä. 11 Kaikki Työmatkalle! -hankkeen asiakkaat ovat voineet osallistua ryhmävalmennukseen. Ryhmävalmennus on vuonna 2014 koostunut pääasiassa erilaisista lyhytkoulutuksista (hygieniapassi, hätäensiapukoulutus, trukkikortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti). Lisäksi ryhmävalmennukseen on kuulunut työnhakuvalmennusta, koulutsinfoja, tutustumiskäyntejä yrityksiin ja oppilaitoksiin, työelämätietoutta sekä toimintapäivä, jonka tavoitteena oli parantaa osallistujien työmarkkinavalmiuksia ja valmentaa heitä työhaastatteluun. Yritysyhteistyö on oleellinen osa yksilövalmentajien tekemää työtä. Yksilövalmentajat ovat jatkuvasti yhteydessä työnantajiin ja tekevät työnetsintää. Yksilövalmentajat auttavat työnantajia esimerkiksi työllistämiseen liittyvien sopimusten teossa ja antavat tietoa työllistämiseen saatavista tuista sekä tukevat asiakasta ja työantajaa työkokeilun tai palkkatuetun työn aikana. Vuonna 2014 Työmatkalle! -hankkeen asiakkaista 53% oli maahanmuuttajataustaisia. Hankkeessa päätti asiakkuuden 49 henkilöä. Heistä 39% meni työhön tai koulutukseen asiakkuuden päättyessä, 29 % kohdalla ajankohtaista oli joku muu ratkaisu (esim. äitiysloma, muutto toiselle paikkakunnalle, vankeusrangaistus) ja 22 % jäi hankkeen asiakkuuden jälkeen työttömäksi. 10% valmennusjakson päättäneistä asiakkaista keskeytti asiakkuuden kesken valmennusjakson. 48 asiakasta jatkoi vuodelle 2015.

12 Iranin Theranista lähtöisin oleva Sebastian tuli Jupiterin puuja rakennusosastolle vuonna 2011 ja 2013 hän siirtyi rekkapesuun. Sebastian viihtyi hyvin Jupiterissa ja kertoo saaneen sieltä hyvää oppia työntekoon, kuin myös paljon hyviä kavereitakin. Reijo, Kaj ja Kapa ovat kaikki hyviä miehiä iloinen ja kiitollisen oloinen Sebastian kertoo. Nyt Jupiter-jakso on takana ja Sebastianin elämässä puhaltavat uudet tuulet, sillä hän on Työmatkalle!-hankkeen puitteissa saanut itselleen yksilövalmentanjansa Reijo Lauttamuksen avustuksella työkokeilupaikan Mapromecitlä 2014 lokakuussa. Työkokeilun jälkeen haaveissa on työpaikka samaisesta firmasta, jossa Sebastian onkin ollut pidetty kaveri ja ahkera työntekijä. Kun olin ensimmäisenä päivänä Mapromecissä, en tiennyt työstä mitään, mutta nyt olen oppinut jo paljon. Sebastian pitää työntekoa muutenkin tärkeänä. Kotimaassaan 22 vuotta rakennusinsinöörinä toiminut Sebastian arvostaa myös työkokeilun mahdollisuuta. En halua istua kotona, katsoa televisiota ja kyhjöttää tietokoneella. Töissä, työharjoittelussa ja työkokeilussa minä ajattelen, että olen hyödyksi. Sebastian kannustaakin myös muita maahanmuuttajia samaan. Maahanmuutajlle työssäkäynti on todella tärkeää. Työpaikoilla oppii suomea käytännössä, eikä tule puhuttua pelkkää persiaa, hän kertoo nauraen. Sebastianin aikuiset lapset ovat oppineet hyvin suomen kielen ja opiskelevat yliopistossa. Vaimokin haluaisi aina vain puhua suomea. Sebastianin jatko Mapromecillä selkenee 2015 vuoden keväällä. Jos työpaikkaa ei irtoa Sebastian lähtee vaikka vapaaehtoistyöhön, jotta saa kerryytettyä kokemusta. Eläkeikään Sebastianilla on aikaa kuusi vuotta ja siihen asti hän aikoo painaa duunia. Jos minä voin löytää palkkatyön, olen tosi tosi iloinen. Kun minä joskus jään eläkkeelle, lähden sinne töistä, en työttömänä! Jupiter-säätiön Reijo Lauttamus sekä Mapromecin Anders Krostrand ovat tehneet yhteistyötä jo miltei vuosikymmenen verran. Reijo on ohjannut useita Jupiterin valmennusasiakkaitaan Mapromeciin ja viimeisimmät ovat tulleet Työmatkalle!-hankkeen kautta, jossa Reijo toimii yksilövalmentajana. Työmatkalle!-hanke päättyy kesäkuussa Anders on ollut tyytyväinen Reijon työkokeilijoihin ja -harjoittelijoihin. Se on ollut hyvä tapa saada uutta työvoimaa Anders kertoo. Hän myös kokee, että työntekijöiden ohjautuminen Jupiterin kautta on ollut parempi tapa kuin jos he olisivat vain itse tulleet paikkaa kyselemään. 12

13 3.2 Myös palkkatukimahdollisuus on ollut Mapromeciläisten mieleen: Vähän pienemmät kustannukset kyllä varmasti auttavat henkilöitä pääsemään paremmin sisään työmarkkinoille. Töitä tehdessä -ja myös hakiessa, kannattaa omaksua myös oikeanlainen asenne, Anders muistuttaa. Pitää olla hyvä työmoraali sekä halua oppia uutta ja tehdä hyvää työtä. Laatuajatus on työssä tärkeää: täytyy pystyä luottamaan, että työntekijä tekee kiitettävää sekä tehokasta työtä, niin että asiakas saa ajoissa hyvän tuotteen, Anders kertoo. Teknistä osaamista kyllä oppii kun asenne on kohdillaan. Onnistunut yhteistyö työnjohdon sekä työkavereiden kanssa on tärkemäpi kuin pitkä rivi koulutusta, hän summaa. Myös Reijo on ollut erittäin tyyväinen yhteistyöhön Mapromecin kanssa. Erityisen iloinen Reijo on siitä, että myös maahanmuttajataustaisia valmentautujia on päässyt Andersille työkokeiluun. Esimerkiksi kielitaidon puutteellisuus saattaa tuottaa haasteita, joten työhön pääseminen voi olla vaikeaa Reijo kertoo. Jupiterin ja Mapromecin yhteisten vuosien aikana työharjoitteijoista noin 15 % on lähtöisin muualta kuin Suomen rajojen sisäpuolelta ja myös osa heistä on työllistynyt pysyvästi Mapromeciin. Reijo sekä Anders molemmat pitävät Mapromecin sekä Jupiterin tulevaisuutta valoisana: sujuva yhteistyö saa jatkua. Tasaisin väliajoin katsomme tilannetta, josko meillä olisi tarvetta uusille työntekijöille ja sitä millaisia työtehtäviä mahdollisesti olisi tarjolla Anders kertoo. Reijo arvostaa Andersin periaatetta työkokeilijohin liityvissä asioissa: työkokeiluun ei oteta, jos ei ole myöhemmin edes jonkinlaista mahdollisuutta työllistyä pysyvästi. Jos tarjolla on tilaisuutta vain puhtaasti pelkkään harjoittelujaksoon, Anders sanoo sen suoraan. Kokonaisuudessaan vuosien aikana tapahtunut yhteistyö on ollut palkitsevaa puolin ja toisin. Olemme saaneet hyviä työntekijöitä teidän kauttanne Anders kiittelee. Palveluryhmän vastaavina toimivat vuoden 2014 aikana Johanna Matilainen/Anna-Lena Granlund. Palveluryhmän palvelut ovat Kuntouttava työtoiminta, TELLUS Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus sekä Suunta-valmennus. Työelämään ja koulutukseen kuntouttavat palvelut on suunnattu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja joustavan palvelun tai palveluketjun matkallaan kohti pitkäntähtäimen tavoitteita, kuten työllistymistä tai koulutusta. Palveluissa lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tilanne ja itselleen asettamat tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan yksilö-, ryhmä-, työ- ja työhönvalmennuksen menetelmin. Palveluissa yksilövalmentaja tai kuntoutusohjaaja kulkee asiakkaan rinnalla koko valmennusjakson ajan ja tukee tavoitteiden toteutumisessa ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Yksilövalmennuksessa keskustellaan luottamuksellisesti asiakkaalle tärkeistä asioista ja tuetaan elämän erilaisissa haasteissa. Ryhmävalmennuksessa harjoitellaan turvallisessa ilmapiirissä erilaisia sosiaalisia tilanteita ja taitoja tutustumalla muun muassa erilaisiin hyvinvointia tukeviin harrastusvaihtoehtoihin ja työelämätaitojen vahvistamiseen. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin lyhytkoulutuksiin, joita Jupiter-säätiö asiakkailleen tarjoaa. Kuntoutumisessa työ- ja työhönvalmennuksella on tärkeä merkitys asiakkaan tavoitteiden saavuttamisessa. Työ- ja työhönvalmennuksessa asiakasta työn tekemisessä ovat tukemassa oman alansa ammattilaiset. Valmennuksessa keskitytään erityisesti työyhteisössä toimimiseen, oman jaksamisen ja työn yhteensovittamiseen sekä voimaantumisen myötä työmarkkinavalmiuksien lisääntymiseen. Vuonna 2014 työhön ja koulutukseen kuntouttavissa palveluissa oli asiakkaita yhteensä 72, joista nuoria

14 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan oma motivaatio, voimavarat ja sitoutuminen palveluun. Kuntoutusjakson jälkeisenä tavoitteena on työllistyminen ja työelämässä pysyminen sekä lisääntyneet ja parantuneet työvalmiudet. Kuntoutujien tavoitteina voi olla myös mahdollisten opintojen jatkaminen, loppuun saattaminen tai sopivan koulutusalan löytäminen. Työhönvalmennus on osa Kelan ammatillista kuntoutusta ja ostopalvelua. Palvelun vastaavana kuntoutusohjaajana ja yksilövalmentajana toimi Riikka Hautala elokuun loppuun saakka sekä kuntoutusohjaajana/vastaavana kuntoutusohjaajana Anna-Lena Granlund ja syyskuusta lähtien kuntoutusohjaaja/yksilövalmentaja Anette Hast. Yhteistyötoiminta mielenterveysasema Horisontin kanssa jatkui mukavasti ja sieltä ohjautui edelleen oikea-aikaisia asiakkaita. Psykiatrian poliklinikan asiakkaat hakeutuivat myös hyvin ja oikea-aikaisesti palveluun. Yhteistyö Kelan ja TE-toimiston kanssa on ollut sujuvaa ja sitä on helpottanut hyvät yhteistyökumppanit. Kuntoutujia palvelussa oli vuoden 2014 aikana 20 henkilöä ja seurantajaksolla 3. Vuoden 2014 aikana toteutuneita palvelusta annettavia info-käyntejä tehtiin mm. nuorten sekä aikuisten psykiatriselle poliklinikalle ja Triangeliin. Myös Jupiter-säätiössä kävi infossa yhteistyötahoja, mm. Teuvan psykiatriselta poliklinikalta. Kuntoutujia kävi vuoden aikana todella paljon infossa ja erityisesti syksyllä oli vilkasta infoilua Telluksen palvelussa, kun asiakkaat tulivat joko itse tai hoitavan tahon kanssa kuulemaan palvelusta. Palvelusta haluttiin tietää lisää ja iso osa infossa olleista hakikin palveluun. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu työhönvalmennus kestää enintään 240 vrk (n.1 vuosi) ja ulkopuolella vähintään 60 vrk. Siinä painottuvat yksilöllinen tuki työhönvalmennuksessa, työnhaussa sekä yleiset elämänhallinnan taidot. Työhönvalmennuksen aikana Kela maksaa kuntoutusrahaa. Haettaessa palveluun, hakijalla tulee olla B-lausunto, jossa suositellaan kyseistä kuntoutusmuotoa. Vuoden aikana herättelimme ja opastimme yhteistyötahoja siihen, että B-lausunto kirjoitetaan KELA:n kriteerien mukaan, ettei se hankaloita palveluun pääsemistä, mikäli se on puutteellisesti kirjoitettu. Työhönvalmennukseen kuuluvassa ulkopuolisessa työharjoittelussa paikat ovat palvelleet hyvin kuntoutujien tarpeita. Kunta ja yritykset, joihin olemme olleet yhteydessä harjoitteluasioissa, ovat ottaneet hyvin vastaan palvelun ja työharjoittelijan ja hän on saanut todella hyvää ohjausta kyseisissä paikoissa. Koska työhönvalmennuksen tavoitteena on työllistyminen tai työelämässä pysyminen sekä opintojen jatkaminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen, olemme ryhmätoiminnoissa, niin Jupiterin tiloissa, kuin Vaasan ympäristössäkin mahdollistaneet toimintaa ja käyntejä, mikä on virkistänyt kuntoutujia. Vuoden 2014 aikana kuntoutujat ovat käyneet taidenäyttelyissä, museoissa, teatterissa, liikkumassa, työpaikoilla, opiskelupaikoissa ja Know-how-messuilla tutustumassa. Lisäksi kuntoutujat ovat osallistuneet Jupiterissa järjestettäviin lyhytkoulutuksiin kuten työturvallisuuskurssi, tulityökurssi, hygieniapassikurssi, joiden avulla on vahvistettu osallistujien työelämätaitoja. Tärkeänä ryhmätoimintana ja sosiaalisen kanssakäymisen paikkana olemme nähneet perinteiset keskusteluhetket ryhmän kanssa eri aiheisiin liittyen. KELAN mt-työhönvalmennuksen standardi joka on ollut voimassa lähtien päättyi Vuosi 2014 sisälsi täten myös paljon esivalmisteluja KELAn uutta mt-työhönvalmennuksen standardia ( ) varten, johon liittyy mm. uusia työkuvioita henkilöstön ja uuden yhteistyötahon muodossa. Palveluun otetaan mukaan psykologi ensi vuoden alusta. 14

15 Ravintola-alasta innostunut Tuija tuli työhönvalmennukseen Cafe Jupiteriin syksyllä 2013 Tellus-mt-työhönvalmennuksen kautta. Kokemusta oli alalta kertynyt jo muualta ja hommat keittiössä tuntuivat mukavilta, joten se sopi hyvin Tuijan elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin. Taitojen karttuessa Tuija sekä hänen yksilö- ja työvalmentajansa tulivat siihen tulokseen, että olisi hyvä hetki aloittaa opinnot työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi syksyllä Tuija aloittikin hotelli- ja ravintola-alan opinnot ammattiopiston aikuiskoulutuksessa ja työssäoppimisjaksot Cafe Jupiterissa. Työhönvalmennuksen puitteissa Tuija sai kokemusta myös Jupiterin ulkopuolisista työssäoppimispaikoista. Kesä kului Vaasan kaupungin ruokapalvelussa palvellen liki kahta tuhatta asiakasta päivässä. Tuija on viihtynyt kaikissa työhönvalmennuspaikoissaan sillä hän nauttii siitä kun saa tavata paljon uusia ihmisiä ja jutella heidän kanssa vaikkapa ruokajonossa. Tykkään palvella asiakkaita, mutta keittiössäkin on hyvä olla jos haluaa vain olla rauhassa. Tuija pitää työn monipuolisuudesta: hän toimii asiakaspalvelutyön lisäksi myös apulaiskokin, tiskaajan ja siivoojan tehtävissä. Tulevaisuuden haaveena onkin osa-aika työ, mahdollisesti jostakin lounasravintolasta. Haluan tehdä oikeita kunnon töitä jatkossakin! Olen oppinut paljon uusia hyödyllisiä taitoja ja saan työskennellä useamman tunnin päivässä, Tuija kertoo tyytyväisenä. Onnistumisen kokemukset ovat syntyneet kovalla treenillä ja vastoinkäymisten sattuessa Tuija ei ole luovuttanut. Valmentajien tuki ja usko on myös ollut tärkeää. Se helpottaa, että on mielenkiintoista tekemistä päivisin, ei tarvitse vain maata kotona. Tuijan kiinnostus alaa kohtaan sekä halu oppia ovat ajaneet häntä eteenpäin. Maalikin alkaa pian häämöttää, sillä vuoden 2015 syksyllä hän valmistuu tutkintoonsa. Valmentajat Jupiter-säätiössä kannustavat ja antavat toki palautettakin Onnistun tässä varmaan siksi, että minä viihdyn ja tykkään olla täällä Jupiterissa. Kuntouttava työtoiminta on joustava matalan kynnyksen palvelu, jossa tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja toimintakykyä. Vuoden 2014 aikana yksilövalmentajana/ palveluvastaavana toimi loppukesään Johanna Matilainen, jonka jälkeen Tiina Keskikuru siirtyi palveluun sekä yksilövalmentaja Lasse Ekström. Kuntouttava työtoiminta koostuu kolmesta elementistä: työvalmennus, yksilövalmennus sekä ryhmävalmennus. Kukin elementti tukee omalta osaltaan valmentautujan omien tavoitteiden saavuttamista. Kuntouttavaan työtoimintaa osallistui vuoden 2014 aikana yhteensä 26 asiakasta. He työskentelivät työosastoilla 1-5 päivää viikossa 4-8 tuntia kerralla yksilöllisesti laaditun aktivointisuunnitelman mukaisesti. Kuntouttava työtoiminta pohjautuu asiakkaan itse määrittelemään hänen omaan elämäntilanteeseensa sopivaan yksilölliseen suunnitelmaan, jonka hän on yhdessä sosiaalityöntekijän ja TEtoimiston virkailijan kanssa miettinyt osaksi aktivointisuunnitelmaa. Asiakkaiden elämäntilanteet ja niihin liittyvät tavoitteet ovat hyvin vaihtelevia ja edellyttävät yksilöllistä ja asiakaslähtöistä lähestymistapaa, jotta niihin pystytään vastaamaan. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Vaasan kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Vapaaehtoinen ryhmätoiminta oli monimuotoista. Sen sisältö suunniteltiin yhdessä ryhmäläisten kanssa. Ryhmien aiheet olivat mm. liikunnallisia, kulttuurisia ja arkeen liittyviä. Ryhmätoiminta tuki aktivointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista. 15

16 3.3 Suunta- valmennus tehdään ostopalveluna Vaasan vankilalle ja Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimistolle. Palveluvastaavana/yksilövalmentajana toimi alkusyksyyn saakka Johanna Matilainen ja yksilövalmentajana Lasse Ekström, jonka jälkeen palveluun siirtyi palveluvastaavaksi/yksilövalmentajaksi Heidi Svartsjö. Vuonna 2014 tapahtui henkilöstömuutoksia Suunta- valmennuksessa, Heidi Svartsjö siirtyi palvelusvastaavaksi/yksilövalmentajaksi lokakuussa Asiakasmäärä on aikaisimmasta vuosista pysynyt samalla tasolla ja heistä moni on ollut pitkän jakson Jupiter- säätiöllä. Yksilö- ja työvalmennuksen yhdistelmien lisäksi Vaasan vankilassa toteutettiin kaksi erillistä Suuntavalmennusryhmää, joihin molempiin osallistui kymmenkunta henkilöä. Uusia haasteita ja suunnitelma on tiedossa Suuntavalmennukseen vuodelle Palveluryhmän vastaava: Elias Mänttäri Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Comeetta II valmennus Starttivalmennus Oppilasvalmennus Osiris Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena Oppituki Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena Etsivä nuorisotyö Nuortenpalveluissa toimitaan alle 30-vuotiaitten nuorten kanssa, joille yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä johtuva työttömyys sekä puuttuva ammatillinen koulutus ovat palveluun ohjautumisen syitä. Valmennus Jupiter-säätiön työyksiköissä tai ulkopuolisissa yrityksissä tarkoittaa monipuolista työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Valmennusjaksojen pituuden vaihtelevat muutamasta viikosta puoleen vuoteen ja työtä ohjaa aina asiakaslähtöisyyden periaate. 16

17 Yksilövalmennuksessa asiakkaan henkilökohtainen tukeminen on ydinasia. Yksilövalmentaja ja valmentautuja tapaavat säännöllisesti ja esiin nousseet asiat kirjataan tavoitteiksi, jotka valmennusjakson aikana pyritään saavuttamaan. Tärkeää on myös työvalmentajan mukaan ottaminen keskusteluihin, jolloin myös työn tekemiseen liittyvät asiat tulee kirjattua tavoitteiksi ja kaikilla on kokonaiskuva valmentautujan tilanteesta. Ryhmävalmennuksessa tarjotaan nuorille tukea työhön ja koulutukseen hakemisessa, tutustutaan eri liikunta- ja kulttuuritarjontaan, opastetaan ruuanlaitossa, keskustellaan taloudenhoidosta ja tietenkin kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnista. Osassa palveluista ryhmävalmennus on osa jokapäiväistä valmennusta ja osassa se on mukavaa vaihtelua arkiseen aherrukseen työyksikössä. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut Nuorisotakuu ohjasi pitkälti nuortenpalveluiden toimintaa myös vuonna Tavoitteena oli edelleen, että nuortenpalvelut pystyvät tarjoamaan laajan kattauksen erilaisia palveluita eri tilanteissa oleville nuorille. Vuonna 2014 tämä palvelukokonaisuus sisälsi opinnoissa eteenpäin tukemista (Osiris ja Oppilasvalmennus), oppisopimusopiskelun tukemista (Oppituki), yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta (Comeetta), matalankynnyksen ryhmä- ja yksilövalmennusta (Startti) ja palveluohjausta (Etsivä nuorisotyö). Vuoden 2014 haasteisiin nuortenpalveluiden osalta liittyi myös se, että olemassa olevista hankkeista ja palveluista kolme oli päättymässä vuoden aikana tai päättyessä. Näistä Osiris tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena saatiin onneksi jatkumaan ostopalveluna ja Comeetta II valmennus hankkeelle myönnettiin kolmen vuoden jatkorahoitus loogisesti Comeetta III valmennuksena. Oppituki Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena ei ikävä kyllä saanut hankkeen muodossa lisärahoitusta eikä neuvotteluista huolimatta saatu jatkumaan myöskään muuten. Yhteensä vuoden 2014 aikana nuortenpalveluiden toimintoihin osallistui yhteensä 260 nuorta. Osiris Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena hankkeen tarkoitus oli pilotoida yhteistyössä VAO:n ja Jupiter-säätiön kanssa tuotantokoulumenetelmää, työvaltaisin menetelmin ammattiopintojen suorittamista aidoissa työtehtävissä aidossa työympäristössä. Palvelun projektipäällikkönä hankevuosien aikana toimi Margit Merikoski. Kohderyhmään kuuluivat vuotiaat VAO:n opiskelijat, joiden opiskelumotivaatio oli jostain syystä heikentynyt, heillä ilmeni elämänhallinnallisia haasteita, mutta ennen kaikkea pystyivät hyötymään tekemällä oppimisesta. Tavoitteena hankkeessa oli opiskelijan henkilökohtaisen opintojen suorittamisen suunnitelman avulla saada ammatillisia opintoja hyväksytysti suoritettua Jupiter-säätiön työyksiköissä, mahdollistaa tutkinnon valmistuminen ja näin ehkäistä opintojen keskeytyminen ja täten ehkäistä nuoren syrjäytymistä. Vuosi 2014 oli hankkeen viimein toimintavuosi. Tämän vuoden aikana saatiin lopullisesti kasattua Tuotantokoulu OPS-käsikirjat (10 kpl), joihin on kirjattuna työtehtävät, joiden avulla ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa Jupiter-säätiön työyksiköissä työskentelemällä. Lisäksi saatiin kasattua ns. ATTO-paketit (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat), joissa mukautetut arviointikriteerit kyseisiin opintoihin. 17 Opiskelijoiden ammatillisia opintosuorituksia hankkeen aikana kertyi yli 25 tutkinnonosan verran ja opintoviikko pystyttiin todentamaan reilut 330 hyväksytysti suoritetuiksi. Tämä kaikki toteutettiin hankkeeseen osallistuneiden reilun 55 opiskelijan voimin. Koska vuosi 2014 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi ja hyvissä ajoin jo oli selvää, että jatkohankkeena toimintaa ei pystytä jatkamaan, niin alkoivat neuvottelut VAO:n ja Jupiter-säätiön kesken Tuotantokoulumallin toiminnan jatkumisen suhteen ostopalveluna hankkeen jälkeen. Ja näin myös kaikkien onneksi tapahtui eli yhteinen ymmärrys toiminnan tärkeydestä oli edelleen olemassa ja jatkossa Jupiter-säätiö toteuttaa Tuotantokoulua ostopalveluna VAO:lle.

18 Vuonna 2014 Oppilasvalmennuksessa oli 5 valmentautujaa. Heistä yksi valmistui ja työllistyi, kaksi palasi kouluun opiskelemaan ja kaksi jatkoi oppilasvalmennuksessa. Kolme opiskelijoista opiskelivat ammattiopistossa ja kaksi perusopetuksessa. Palvelusta vastaa Sofia Mellberg-Kultti. Oppilasvalmennus toteutetaan pienessä mittakaavassa, mutta edelleen sille on tilausta, kun opiskelijalle ei löydy sopivaa tapaa suorittaa opintoja koulussa ja hän tarvitsee erityistä tukea selviytyäkseen opinnoista. Oppilasvalmennus on joustava palvelu joka räätälöidään täysin opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Oppituki Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena hankkeen tavoitteena oli luoda malli, jolla tuetaan nuoria työnhakijoita ammattiin oppisopimusväylää pitkin. Työpajojen ja oppisopimustoimistojen sekä muiden toimijoiden välinen yhteistyö tarvitsi toimintatavan oppisopimusopiskelun mahdollistamiseksi normaalia enemmän tukea tarvitseville nuorille. Hankkeesta vastasi Mikko Kamila. Hankkeen tavoitteena oli myös työpajojen henkilöstön ja työpaikkojen työpaikkakouluttajien oppisopimuksen ohjaus- ja valmennusosaamisen vahvistuminen. Tähän tavoitteeseen päästiin kouluttamalla työpajahenkilöstöä hankehenkilöstön toimesta sekä järjestämällä lisäkoulutusta. Vuosi 2014 oli Oppituki hankkeen päätösvuosi, hanke päättyi Hankkeen viimeisen vuoden tavoitteena ei enää niinkään ollut uusien valmentautujien mukaan ottaminen hankkeeseen vaan enemmänkin hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin levittäminen ja työpajojen ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Hanketta käytiinkin esittelemässä kattavasti Valtakunnallisilla työpajapäivillä Lahdessa. tilanteessa tämä vaihtoehto jouduttiin kuoppaamaan viime metreillä eli näin ollen työtä ei nyt hankkeen jälkeen jatka mikään taho, mutta hankkeen aikana kehitettyjä menetelmiä hyödynnetään Jupiter-säätiön olemassa olevissa hankkeissa ja myös oppisopimustoimiston työskentelyssä. Hankkeen aikana saatiin solmittua oppisopimuksia, ohjattua valmentautujia muun opetuksen piiriin sekä lisättyä valmentautujien tietoutta erilaisista koulutuskanavista sekä tunnistamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Iso asia hankkeen viimeisenä vuotena oli myös selvittää kattavasti mahdollisia reittejä saada toiminta jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Näistä asioista käytiin kattavia neuvotteluita Vaasan kaupungin kanssa ja pitkään jo näyttikin hyvältä, että oppisopimustoimisto ottaisi hankkeessa kehitetystä työstä kopin ja saisi yhden resurssin tuleviksi vuosiksi lisää jatkamaan tätä työtä. Kaiken kaikkiaan kiristyneessä taloudellisessa 18

19 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Startti järjestää aktiivista toimintaa työttömille nuorille, jotka eivät vielä ole hakeutumassa työelämään tai opintoihin. Startti on vuoden 2014 aikana vakiinnuttanut toimintaa ja aktiivisen markinoinnin ansiosta Startti on alkanut löytää paikkaansa palveluverkostossa. Alkuvuonna Startissa tapahtui jälleen henkilöstömuutoksia. Vuodenvaihteesta palveluvastaavan tehtävässä toimi Elias Mänttäri, ja huhtikuun alussa Sofia Mellberg-Kultti siirtyi hänen tilalleen. Luovien toimintojenohjaajana jatkoi Jinna Vilponen. Alkuvuoden muutosten jälkeen Startti sai vihdoin työrauhan. Starttia on markkinoitu yhteistyökumppaneille sosiaalitoimessa, TE-toimistossa, Vaasan ammattiopistossa sekä nuorisopsykiatrian osastolla. Se on näkynyt sekä ohjautuneiden nuorten määrässä että nuorten sitoutumisessa. Nuorten oikea-aikainen ohjautuminen lisää heidän sitoutumistaan toimintaan. Vuonna 2014 Startissa tehtiin paljon yhteistyötä Jupiterin Mediapajan kanssa. Viikoittain järjestetyssä grafiikka-workshopissa on harjoiteltu mm. kuvankäsittelyä, akvarellimaalausta, kirjansidontaa sekä animaatioiden tekemistä. Luoviin toimintoihin on myös kuulunut yhteistyötä Cafe Jupiterin kanssa. Startti on osallistunut Cafen teemapäiviin valmistamalla erilaisia koristeita. Kesällä Startti osallistui Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään Nuorisotakuu-tapahtumaan. Startti suunnitteli ja toteutti merikontin sisustuksen, jossa tapahtuman yhteydessä tarjoiltiin kahvia ja jaettiin tietoa nuorisotakuusta. Startti oli myös mukana Matkalla-hankkeessa, taiteilija Soivi Nikulan Kehä-installaation toteutuksessa. Startissa nuoret tuunasivat installaatioon käytettyjä kenkiä uuteen uskoon. Syksyllä Startin nuorista tehtiin juttu paikallislehteen. Jutussa osa nuorista kertoivat omia tarinoitaan ja ottivat kantaa siihen, miksi Jupiteria ja Starttia tarvitaan. Se herätti hyvää keskustelua nuorten yhteiskunnallisesta asemasta ja tuen tarpeesta. Startilla vietettiin loppusyksyllä terveysteemaviikkoa. Siihen kuului terveellisten elämäntapojen pohtimista, ja vierailevina luennoitsijoina oli mm. seksuaalineuvoja sekä henkilökohtainen kuntovalmentaja. Ennen joulua taas Startti osallistui yhdessä Comeetan kanssa Taloustaitohankkeeseen. Kaksi pankin työntekijää tulivat kertomaan työstään ja taloudesta, ja keskustelivat nuorten kanssa rahan käytöstä, säästämisestä ja oman talouden hallinnasta. 19

20 Startin nuoriin lukeutuva Ricku päätyi osaksi Startti-porukkaa etsivän nuorisontyön kautta, kun Origosta otettiin häneen yhteyttä Facebookin kautta. Ne tiesivät, että mulla oli jäänyt koulu kesken ja oleilin vain kotona. Kotiin jääminen oli Rickulle monen asian summa: aloitetut opinnot eivät sujuneet ja työt siivojana kävivät raskaiksi. Hän kokeili eri koulutusaloja ja valmistuikin kahteen ammattiin, mutta sopivia töitä aloilta ei löytynyt. Lopulta Ricku lopetti työt sekä opiskelun. Jäin melkein puoleksi vuodeksi vain kotiin lojumaan ja masentumaan. Oli kamala ja hirveä fiilis silloin. Yhdessä Startin valmentajien Jinnan ja Sofian kanssa on järjestetty piirrustus-workshoppeja koko Jupiterin väelle. Tykkään myös opettaa piirtämistä vaikka joskus esiintyminen on vaikeaa, mutta kun aihe kiinnostaa itseä on siitä helpompi kertoa myös muille. Ricku on iloinen, että on päässyt Startille, eikä hänen tarvitse enää olla vain kotona. Silloin asioista selon saaminen oli vaikeaa, eikä hän masentuneena tiennyt mitä tehdä ja minne mennä Mietin, että minkä takia edes mä herään aamulla. Kun etsivän nuoristyön tekijät olivat ottaneet Rickuun yhteyttä alkoi Rickulle sopivan paikan etsiminen. Jossain vaiheessa hänelle ehdotettiin Starttia, jossa he etsivä nuorisotyöntekijän kanssa kävivät tutustumassa. Seuraavana päivänä löysin sitten itseni sieltä Ricku kertoo. Aloitus uudessa ympäristössä oli hieman haastavaa, sillä Rickun piti opetella uusi päivärytmi sekä uudet rutiinit. Se oli kuitenkin hyvä juttu. Sain jotain tekemistä päivisin ja siitä tuli jo nopeasti sellainen juttu jota odotti innolla. Startti on paikkana tuntunut omalta, Ricku kertoo tyytyväisenä. Kannustusta on tullut paljon eri asioihin liittyen ja Startilla Ricku on pääsyt kokeilemaan paljon uusia juttuja joita hän on jo aiemmin halunnut tehdä, mutta joiden toteuttamiseen ei yksin ole ollut mahdollisuuta. Piirtämistä rakastava Ricku sai myös Startilla pitkään työnalla olleen piirroksensa valmiiksi. Piirtäminen on intohimoni, tiedän että en ole siinä täydellinen, mutta hyvä kyllä. Piirtämällä oppii kuitenkin koko ajan uutta. Itsenäisen harrastuksen lisäksi Ricku on opettanut piirtämistä myös muille. 20 Sitä ajatteli vain että elämä on paskaa ja jaksanko oikeasti edes huomiseen. Rickun olo on kuitenkin kohentunut Startilla aloittamisen jälkeen. Arki tuntuu mukavalta ja seuraavaa päivää Startilla hän odottaa usein innolla. Aina ei tietenkään ei vain jaksa tehdä ihan kaikkea, mutta on paljon parempi vaihtoehto tulla Starttiin kuin vain jäädä kotiin -mulle ainakin! Startin aktiviteettien lisäksi Rickun päivät täyttyvät nyt myös osittain työnteosta. Piirtämistaidosta on myös poikinut pesti, sillä hän tekee tarpeen tullen sarjakuvakässäriä Vaasan yliopistolle. Hän toivookin, että saisi myöhemmin samalta alalta lisää töitä. Rickun jakso Startilla päättyy marraskussa 2015 ja hän siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan. Hän on optimistinen vaikka pelko uudesta masennuskaudesta hiipikin mielessä. Kuitenkin Startin valmentajien ja yhteisön tuki auttavat ja tulevaisuus tuntuu paremmalta kuin muutama vuosi sitten. Jatkan piirtämistä ja toivon en joudu enää samaan tilanteeseen kun mikä minulla oli ennen Starttia.

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET

Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET VUOSIKERTOMUS 2013 Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa JUPITERIN VALMENNUSPALVELUT valmentavat työhön ja koulutukseen - työtä tai harjoittelua joko Jupiterin työyksiköissä tai ulkopuolisilla työpaikoilla tai

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Työpajalta kuntoutuen töihin -case Jupiter 22.11.11

Työpajalta kuntoutuen töihin -case Jupiter 22.11.11 Työpajalta kuntoutuen töihin -case Jupiter Jupiter-säätiö......on vuonna 2001 perustettu työvalmennuskeskus, joka tarjoaa työttömille henkilöille, nuorille ja muille vaikeasti työllistyville ohjattua työtä

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010. 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet

TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010. 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet KOKKOLAN KAUPUNKI Liite G KARLEBY STAD työllisyys- ja aktivointi/an 18.2.2011 TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet Työllisyys- ja aktivointiyksikön Telma-toiminta

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 Voiko ilmastonmuutosta hillitä jätteenkäsittelyn avulla? Helka Linna, toimitusjohtaja Jupiter-säätiö 1 Jupiter-säätiön tarkoitus työllistää nuoria,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot