Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013

2 Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa JUPITERIN VALMENNUSPALVELUT valmentavat työhön ja koulutukseen - työtä tai harjoittelua joko Jupiterin työyksiköissä tai ulkopuolisilla työpaikoilla tai pelkästään yksilövalmennusta kuntouttavat työelämään - mm. lakisääteinen kuntouttava työtoiminta sekä Kelan ja vakuutusyhtiöiden ostamat työhönvalmennukset arvioivat työ- ja toimintakykyä - mm. palveluohjausta ja työssä selviytymisen arviointia Vuonna 2001 perustetun Jupiter-säätiön työvalmennuskeskuksen palvelut tukevat asiakkaidensa työllistymistä ja kouluttautumista parantamalla yksilön työ- ja toimintakykyä ohjatun työn sekä yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa ja myy muussa kuin liiketaloudellisessa tarkoituksessa tuotteita ja palveluja sekä julkiselle että yksityiselle sektorille Vuoden 2013 liikevaihto oli 3,8 meur Henkilökuntaa vuonna 2013 keskimäärin 55 henkilöä Työyksiköissä kerrallaan valmennustyöpaikkaa Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 Toimitiloja 5431 m² Meijerinkatu 2 4:ssä JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET Vaasan kaupunki Mustasaaren kunta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasan Invalidit ry Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Vaasan seurakuntayhtymä Stormossen Oy STRATEGIAPERUSTA SÄÄTIÖN TARKOITUS Sääntöjensä mukaan Jupiter-säätiön tarkoitus on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeasti työllistyviä, järjestää työtoimintaa vajaatyökykyisten henkilöiden kuntouttamiseksi sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa. Työn lisäksi tarjotaan kuntoutusta, koulutusta ja muita elämänhallintaa ja työllistymistä tukevia palveluja. ARVOT, TOIMINNAN KULMAKIVET Kunnioittaminen Luottamus Tavoitteellisuus Rohkeus Positiivisuus TOIMINTA-AJATUS Jupiterin valmennuspalvelut vahvistavat asiakkaidensa työ- ja toimintakykyä. Perustehtävänsä toteuttamiseksi säätiö tarjoaa työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä myy tuotteita ja palveluja. VISIO 2015 Jupiter on laadukkaiden valmennuspalveluiden rakentamisessa haluttu ja arvostettu kumppani. JUPITER-SÄÄTIÖ PL 360 (Meijerinkatu 2 4) VAASA P (vaihde ma pe 8 16) Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Fax: (06) Olemme myös Facebookissa: käännös: Jenni Roth kuvat: Kalle Lydman ja Jupiterin Mediapajan valmentautujat toimitus: Emma Ketonen, Jyri Luoma ja Jupiterin Mediapajan valmentautujat Painopaikka: Jupiter-Media, kesäkuu 2014

3 SISÄLTÖ Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Valmennustavoitteet ylittyivät talous tiukoilla 4 2 VALMENNUSTOIMINTA 6 3 PALVELURYHMÄT 3.1 Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut 3.2 Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi Nuortenpalvelut 16 4 VALMENNUKSEN ASIAKKUUDET JA VÄLIT- TÖMÄT VAIKUTUKSET 25 5 VALMENNUS TYÖYKSIKÖISSÄ 27 6 SÄÄTIÖN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 7 TALOUSKATSAUS 37 39

4 1TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Valmennustavoitteet ylittyivät talous tiukoilla Säätiön vuoden 2013 toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa aavisteltiin vuoden tuovan tullessaan runsaasti erilaisia muutoksia ja haasteita säätiön toimintaan. Ja aavistus kävikin toteen. Talouselämän ja julkisen talouden lamatunnelmat vahvistuivat vuoden loppua kohden ja vaikuttivat säätiönkin toimintaan ja talouteen monella tavalla. Myös Jupiterin oli ryhdyttävä vuoden lopulla säästötoimiin. Työllisyysmittarilla mitaten Vaasan seudun tilanne pysyi maan parhaimpien joukossa, mikä oli hyvä asia, mutta toisaalta on merkinnyt jo pitempään tietynlaista työttömyyden polarisoitumista. Seudun elinkeinoelämä vetää osaavaa työvoimaa suhteellisen hyvin, mutta työttömäksi joutuneista suuri osa tarvitsee suhteellisen pitkiä kuntoutumis- tai valmennuspolkuja ennen kuin työelämävalmiudet riittävät avoimille työmarkkinoille. Myös odotukset nuorisotakuun käytännön toteuttamistoimille olivat suuret ja siltä osin säätiö kantoikin kortensa kekoon, sillä valmennusasiakkaista nuoria oli ennätysmäärä, eli 64 % kaikista valmentautujista. Kertomusvuonna säätiö toteutti yhteensä 13 eri palvelua erilaisine tavoitteineen, käytäntöineen ja hallintovaatimuksineen. Palvelujen käyttäjät eli valmentautujat joko työskentelivät jossakin säätiön seitsemästä työyksiköstä tai saivat vain yksilö- ja ryhmävalmennusta. Palveluista osa keskittyi tuottamaan pääasiassa valmennuspalvelua ja osa kehitti ja mallinsi uusia palvelumuotoja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Uutena avauksena oli toukokuussa alkanut säätiön yhteistyö Vaasan vankilan avovankilan ja Vaasan kaupungin viheryksikön kanssa. Valmennuspalveluja käytti vuoden aikana 517 eri henkilöä, joista osa käytti useampaa palvelua, jolloin asiakkuuksia kertyi yhtensä 596 ja valmennuspäiviä yhteensä Asiakkaiden ja valmennuspäivien määrä oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Vuoden aikana päättyi 444 asiakkuutta, joista lyhin kesti yhden päivän ja pisin 24 kk. Uusia asiakkuuksia alkoi 448 eli joka viikko alkoi keskimäärin 9 ja päättyi keskimäärin 9 valmennussuhdetta. Usein valmennuksen onnistumista vaikeutti valmentautujan heikko kielitaito, sillä 24 % valmentautujista puhui muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Valmennuksen haasteena oli myös valmentautujien suhteellisen heikko ammattitaito, sillä ennätykselliseltä 64 %:lta puuttui ammatillinen tutkinto. Tämä havainto vahvisti käsitystä, että olisi tärkeää, että meneillään olleet tekemällä oppimista kehittäneet projektit (Tuotantokoulu ja Tuettu oppisopimus) tuottaisivat tulokseksi vakiintuneen, uudenlaisen tavan suorittaa ammatillisia opintoja Vaasan seudulla. 4

5 Haasteellisella kohderyhmällä osan välitön tavoite oli työ tai koulutus, mutta suuren osan tavoite oli vasta kuntoutua työelämää tai koulutusta tavoitteleviin palveluihin. Erilaisiin koulutuksiin ohjautui kuitenkin 32 % valmentautujista, mikä oli erittäin myönteinen kehityssuunta. Työelämään siirtyi 10 %, muihin ohjattuihin toimenpiteisiin (esim. kuntoutus) ja muualle (esim. armeija, äitiysvapaa) siirtyi 27 %, keskeyttäneitä oli 15 %, mutta 16 % jäi edelleen työttömiksi työnhakijoiksi monista eri syistä. Tulokset heijastavat palveluiden ja hankkeiden asiakastavoitteiden muutosta edellisvuotiseen verrattuna. Kaikissa palveluissa päästiin asetettuihin sijoittumistavoitteisiin ja joissakin valmennuspäivätavoitteet ylittyivätkin. Valmentautujien palautteen mukaan jokainen oli kehittynyt vähintään jollakin tavoitteeksi asettamallaan sektorilla kuten esim. elämänhallinnassa, ammattitaidon kohentumisessa, työelämän sosiaalisissa taidoissa tai työnhakuvalmiuksien parantumisessa. Vuoden 2013 alusta alkaen TE-hallinto katsoi säätiön työyksiköiden toiminnasta elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi auto- ja metallityöyksikön sekä auto- ja rekkapesun sekä muista työyksiköistä yrityksille tehtävät alihankintatyöt. Muut työyksiköt katsottiin yleishyödyllisiksi, minkä johdosta kertomusvuoden aikana voitiin työsuhteista palkkatukivalmennusta lisätä merkittävästi edellisvuotisesta. Säätiö lähti vuoteen 2013 alijäämäisellä talousarviolla, mutta monista sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä johtuen talousarviota ei saatu tasapainotettua vuoden aikana. Tämän vuoksi vuodenvaihteessa annettiin kolmen sisäisen työryhmän tehtäväksi ehdottaa rakenteellisia muutoksia tavoitteena menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen vuonna Väistämättömänä, akuuttina säästötoimena oli viiden määräaikaisen työvalmentajan työsuhteiden jatkamatta jättäminen vuodenvaihteen jälkeen. Haasteellisen vuoden liikevaihdoksi muodostui ja alijäämäksi jäi Alijäämä asettaa vuoden 2014 toiminnalle ja taloudelle uudet haasteet, joiden ratkaisemisessa tarvitaan sisäistä sinnikkyyttä ja kaukokatseista yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiitos kaunis vuoden 2013 yhteistyöstä, Helka Linna toimitusjohtaja 5

6 2 VALMENNUSTOIMINTA V uonna 2013 toteutetut suoraan asiakkaisiin kohdistuneet projektit, palvelupaketit ja valtion-avustukset on lueteltu taulukossa

7 Projektit / Palvelut palveluryhmittäin Kesto Rahoittaja / Ostaja Vuoden 2013 aikana aloittaneet (asiakkuudet) Vuoden 2012 aikana tai aiemmin aloittaneet (asiakkuudet) Nuortenpalvelut Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisyyspoliittinen avustus Comeetta-valmennus II Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) OSIRIS -Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha 23 3 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) OPPITUKI Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimus opiskelun tukena (osahanke) Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha Valtionavustus nuorten työpajatoimintaan /Starttivalmennus Opetusministeriö Vuosi Nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn kansallinen valtionavustus Vuosi 2013 Opetusministeriö 91 0 Oppilasvalmennus Vuosi 2013 Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut Hyppy Työelämään / Hyppy Työelämään II ja Vaasan ja Mustasaaren perusopetus ja Vaasan Ammattioppilaitos Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisyyspoliittinen avustus Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha Työhönvalmennuspalvelu Vuosi Koulutuskokeilu, palvelu käynnistysvaiheessa, ei asiakkaita Vuosi Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi Kuntouttava työtoiminta Vaasan kaupunki: Vaasan kaupunki /sosiaalitoimen määrärahat Muut kunnat sopimuksen mukaisesti Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus KELA SUUNTA-valmennus Yhdyskuntaseuraamustoimisto, Vaasan vankila Vuosi Suoraan työyksiköiden koordinoimat palvelut Avovankila, työtoiminta Vuosi 2013 Vaasan vankila 19 0 YHTEENSÄ

8 3 PALVELURYHMÄT Nuorisotakuun käynnistyminen vuoden alusta näkyi selvästi Jupiterin toiminnassa ja asiakaskunnassa. Vuoden aikana n. 290 nuorta asiakastaohjautui nuortenpalveluiden projekteihin ja palveluihin, minkä lisäksi nuoria ohjautui myös Jupiterin muihin palveluihin. N. 80 nuorta ohjautui vuoden aikana kuntouttavaan työtoimintaan, te-hallinnon työhönvalmennuspalveluun ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen. Muun muassa nuorisotakuun myötä nuortenpalvelutpalveluryhmä laajeni voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna ja nuorille suunnatut palvelut herättivätkin runsaasti kiinnostusta. Raastuvankadulla toimivan Starttivalmennuksen toimintatavat vakiintuivat ja erillinen toimintapiste sai vahvistusta vuoden tauon jälkeen Jupiterissa uudelleen käynnistyneestä etsivästä nuorisotyöstä, jonka työpari asettui Raastuvankadulle. Etsivässä nuorisotyössä vuoden tavoitteena olikin, uudelleen käynnistyksen vuoksi, selvittää ja päivittää palveluntarvetta yhteistyössä muiden etsivää nuorisotyötä toteuttavien ohjaajien kanssa sekä luoda kattava, yhteistyöhön perustuva syrjäytymistä ehkäisevä verkosto. Koska alueella toimi jo kaksi etsivän nuorisotyön työparia, asiakastyö saatiin käyntiin heti alkukeväästä ja asiakkaita ehtikin ohjautua Jupiterin etsivän nuorisotyön työparille runsaasti. Yhteistyössä TE-toimiston ja Ely-keskuksen kanssa sovittiin toimenpiteille ylimenokausi, ja keväällä 2013 Jupiterissa toteutettiinkin työharjoittelu- ja työelämävalmennusjaksoja sekä työkokeiluja limittäin. Uuden lain myötä TEM kilpailutti myös keväällä valtakunnallisia valmennuspalveluja, joista kaksi tuli myös Jupiterin toteutettavaksi. Työhönvalmennuspalvelu käynnistyi kesän aikana toiminnan suunnittelulla ja asiakkaiden haastatteluilla; varsinainen asiakastyö saatiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa käyntiin syksyllä. Myös koulutuskokeilu palveluna kilpailutettiin ja palveluntuottajia saatiin alueelle useita. Vaikka koulutuskokeilu palveluna on monelle koulutusta harkitsevalle tarpeellinen, jäi se uutena palveluna kokonaisuudessaan taka-alalle, eikä ohjautumisprosessi palveluun käynnistynyt alueella toivotulla tavalla. Myöskään Jupiteriin ei ohjautunut uuteen palveluun asiakkaita syksyn aikana.. Nuortenpalveluiden toiminnoissa myös työpajapedagogiikan juurtuminen näkyi selvästi tekemällä oppimista kehittäneiden hankkeiden ja palveluiden (OSIRIS, OPPITU- KI, oppilasvalmennus) ansiosta. Muun muassa Comeetta II -hankkeessa tehtiin voimakkaasti yhteistyötä oppilaitosten kanssa, hankkeen nuorten sijoittumistavoitteen ollessa pääasiassa ammattipätevyyden saavuttaminen. Uuden julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskevan lain (JTYPL) tullessa voimaan vuoden 2013 alusta, merkitsi se myös Jupiterin osalta muutoksia käytännön työskentelyyn. Tämän lain puitteissa suurimmat muutokset kokivat Jupiterissa Hyppy työelämään II- ja Comeetta II -hankkeet. Hankkeissa aiemmin toimenpiteinä paljon käytetyt työharjoittelu- ja työelämävalmennusjaksot muuttuivat työkokeiluksi, muuttunein edellytyksin. 8

9 Palveluryhmän vastaava: Sirpa Koivula Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Hyppy työelämään II -hanke, Työhönvalmennuspalvelu sekä Koulutuskokeilu Työhönvalmennuspalvelun kohderyhmänä ovat Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat, joilla on vaikeuksia sijoittua sekä edetä ja pärjätä työmarkkinoilla, mutta joilla kuitenkin on realistiset mahdollisuudet ja edellytykset työllistyä. TE-toimiston ostama työhönvalmennuspalvelu on muokattu yhteistyössä aiemmista ostopalveluista/hankkeista (mm. Koutsi-palvelu sekä RAKSUTUS rakennetyöttömyys alas -hanke), kertoo Työhönvalmennuspalvelusta vastaava yksilövalmentaja Sirpa Koivula. Vuonna 2013 Koivulan kollegat Laura Järvenpää ja Reijo Lauttamus toimivat Koivulan lisäksi palvelussa yksilövalmentajina. Jupiterin palveluista tämä on niin sanotusti vähiten matalan kynnyksen palvelua, Koivula täydentää. Osa asiakkaista voi olla silti alun alkujaan lähtöisin Jupiterin muista palveluista. Palvelu aloitettiin nykymuodossaan kesällä 2013, joten se on vielä tuore. Asiakkaiden ohjautuminen palveluun tapahtuu TE-toimiston virkailijoiden kautta. Virkailijat valikoivat palveluun sopivat asiakasehdokkaat omasta asiakasryhmästään ja varaavat heille ja itselleen ajan kolmikantahaastatteluun yksilövalmentajan kanssa. Vuoden lopulla käyttöön otettiin myös lähetekäytäntö, joka on tarkoitettu vain henkilöille, joilla palkkatuettu työ tai ammatillinen koulutus on juuri päättynyt. Asiakkaan siirtyessä palveluun mukana seuraa työllistymissuunnitelma, joka toimii työskentelyn pohjana. Palvelu kunkin asiakkaan kohdalla päättyy yleensä siihen, kun tavoite on saavutettu. Pyrimme siihen, että asiakkaat työllistyvät niille aloille, joille he haluavat ja joille heiltä löytyy koulutusta, Koivula täsmentää. Joskus työ voi löytyä samalta alalta, mutta hieman eri tehtävästä. Haasteita kohtaavat eniten ne asiakkaat, joiden tutkinto on esimerkiksi vanhentunut tai puuttuu kokonaan. Osa asiakkaista ohjautuukin opiskelun pariin, mutta työpaikka on silti tällä kohderyhmällä yleisin tavoite, Järvenpää toteaa. Tärkein yhteistyötaho on TE-toimisto, jonka kanssa palvelua kehitetään jatkuvasti. Toimiva yhteistyö on lähtökohtana sille, että asiakkaan tehostettu työnhaku mahdollistuu, Koivula kertoo. Työhönvalmennuspalvelun suurin etu on, että asiakkaalla on joku kenen kanssa voi puida ja pohtia työnhakuasioita. Tämä on yksilöllinen palvelu, Koivula painottaa. Siitä on hyötyä, kun on joku joka potkii takapuolelle. Hakemuksia pitää kuitenkin lähettää paljolti ja nykypäivänä työnhaku käy työnteosta. Myös tekniikka voi tuottaa haasteita. Asiakas voi joutua tekemään videohaastatteluita tai skannaamaan työ- ja koulutustodistuksia liitteiksi verkkohakemuksiin, Järvenpää kertoo. Kaikki työnhakuun käytettävä aika ja vaiva yleensä kuitenkin palkitsevat jossain vaiheessa, kun sopiva työpaikka löytyy. Silloin tuntee onnistuneensa. Työhönvalmennuspalvelun asiakkaan on tarkoitus itse hakea suoraan töihin tai koulutukseen, toki valmentajien tuella. Tehostettuun työnhakuun käytetään aikaa kerralla tunnista kolmeen tuntiin ja siinä käydään monipuolisesti läpi työnhakijan tilannetta ja tavoitteita, Järvenpää kertoo. Tapaamisia pyritään järjestämään kullekin asiakkaalle viikoittain. 9

10 Hyppy työelämään II -hanketta luotsasi vuonna 2013 projektipäällikkö/yksilövalmentaja Piia Kankaanpää. Hankkeen yksilövalmentajana toimi Teija Masanen sekä ryhmävalmentajana elokuun loppuun Laura Järvenpää, jonka jälkeen tehtävään siirtyi Reijo Lauttamus. Loppuvuodesta 2012 Hyppy työelämään II -hanketta kehitettiin vastaamaan TE-hallinnon uusia linjauksia, jotka astuivat voimaan alkuvuodesta Keväällä hankkeessa toteutettiinkin kokeiluluontoisesti työvalmennusta kahdella eri tavalla. Työvalmennus-linja toimi kuten hankkeessa aiemminkin, työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksena. Tämän rinnalle nostettiin Työhön ja koulutukseen -linja, jossa valmentautujat etenivät tavoitteidensa mukaisesti kohti työtä tai koulutusta pelkästään yksilövalmennuksen avulla. Valmentautujien ohjautuminen työhön ja koulutukseen -linjaan ei kuitenkaan käynnistynyt toivotulla tavalla, jonka vuoksi kokeilu päätettiin loppukeväästä Lisäksi hankkeen kohderyhmän ikärajaan tuli syksyllä muutos. Aiemmin hankkeeseen rekrytoitavat valmentautujat olivat yli 25-vuotiaita; nyt ikäraja nostettiin 29 vuoteen. Vuosi oli aiempien vuosien kaltainen, paitsi että palvelua kehitettiin enemmän, Masanen kertoo. Kysyntä työyksiköihin oli valtava ja tarve toiminnalle, jossa työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus ovat läsnä koko ajan, vahvistui entisestään. Vaikka Vaasassa on koko maata ajatellen hyvä työmarkkinatilanne tai ehkä juuri siitä syystä, sijoittuminen työelämään on ollut hankalaa, Lauttamus täydentää. Hankkeessa aloittaessaan valmentautuja tähtää aina joko opiskeluun tai työhön. Yritysyhteistyötä on Jupiterissa tehty aktiivisesti säätiön toiminnan alusta alkaen, ja se onkin kantanut hedelmää. Vaasan alueella parhaiten työllistävät sähkö- ja metalliala, puhtaanapito, hoito- ja ravintola-ala. Pienelläkin alan kokemuksella voi päästä työkokeiluun. Masanen kuitenkin muis- tuttaa, että ammatillinen koulutus on hyvä hankkia jossain vaiheessa. Yritykset eivät mielellään työllistä, jos minkäänlaisia opintoja ei ole, hän täsmentää. Maahanmuuttajilla, tämä on erityinen ongelma. Heille haastetta tuo myös työelämän pelisääntöjen oppiminen, joka voi olla hyvinkin monimutkaista kulttuurierojen takia. Vuonna 2013 hankeen asiakkaista noin puolet oli maahanmuuttajataustaisia. Yritysyhteistyön lisäksi Kankaanpää, Masanen, Järvenpää ja Lauttamus ovat tehneet yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa, joista tärkein oli asiakkaita pääsääntöisesti ohjaava TE-toimisto. Viimeisenä toimintavuotena hankkeeseen ohjattiinkin paljon asiakkaita, ja asiakasmäärät olivatkin Jupiterin hankkeista suurimmat, Masanen kertoo. Hyppy työelämään II -hankkeeseen osallistui vuoden aikana kaikkiaan 174 valmentautujaa. Kaikki eivät välttämättä olleet hankkeen kohderyhmään kuuluvia: osalla saattoi olla esim. aktiivinen päihdeongelma. Haasteista huolimatta moni asiakas eteni polullaan kohti työtä ja erityisen ilahduttavaa oli, että lähes joka kolmas hankkeessa päättänyt siirtyi koulutukseen. Aina asiakkaille on jäänyt jotain reppuun, ja Jupiter on toiminut hyvänä ponnahduslautana. Oppilaitokset kuten Vaasan ammattiopisto sekä aikuiskoulutuskeskukset Jalasjärvellä, Teuvalla ja Vaasassa ovat myös olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa on yhteistyö aina toiminut hyvin, Lauttamus kiittelee. Hankkeen puitteissa on myös järjestetty tapaamisia eri kouluihin, joissa ryhmä valmentautujia on saanut tutustua toimintaan opiskelijoiden kertomana. Nämä reissut sekä TE-toimiston myöntämät koulutuskokeilut ovat antaneet valmentautujille hyviä näkökulmia, Lauttamus kertoo. Meillä pääsi kaksi kaveria kahdenkymmenen päivän koulutuskokeiluun ja sille tielle jäivät. Lisäksi Kela, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, vakuutusyhtiöt ja lasten koulut kuuluvat välillä yhteistyökuvioon, Masanen jatkaa: Valmennus koskettaa usein asiakkaan koko perhettä ja verkostoa. Säännöllistä yhteistyötä tehdään myös muiden kolmannen sektorin palveluntarjoajien, kuten Resurscentret Föregångarnan ja 10

11 Setlementtiyhdistyksen arkipajan kanssa. Myös rikosseuraamuslaitoksen puolelle ollaan oltu yhteydessä. Yksilövalmentajan työtä on se, mikä jää työvalmennuksen ulkopuolelle, ja se kattaa monta yhteistyötahoa, Masanen kertoo. Hanke pyrki parantamaan valmentautujien työnhakuvalmiuksia myös ryhmätoiminnalla. Ryhmätoimintaan kuuluvat lyhytkoulutukset alasta riippuen. Keväällä 2013 järjestettiin myös neljäpäiväinen asiakaspalvelukurssi, jota Lauttamus suosittelee kaikille Kurssissa on kyse käytännön tilanteista, eikä hienoista teorioista. Työnhakuvalmiuksia pyritään parantamaan myös preppaamalla valmentautujia yhteishakuun netin kautta. Lisäksi ryhmätoimintaan kuuluu tehokkaan työnhaun koulutusta, johon sisältyy muun muassa ansioluettelon ja työhakemuksen tekoa, sekä haastatteluun valmistautumista. Ennen kaikkea työnantajat silti odottavat työntekijöitään hyvää suhtatumista työntekoon, Lauttamus painottaa. Kaikki lähtee asenteesta. Palveluryhmän vastaava: Johanna Matilainen Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Kuntouttava työtoiminta, Suunta-valmennus sekä TELLUS Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Työelämään ja koulutukseen kuntouttavat palvelut on suunnattu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja joustavan palvelun tai palveluketjun matkallaan kohti pitkän tähtäimen tavoitteita, kuten työllistymistä tai koulutusta. Palveluissa lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tilanne ja itselleen asettamat tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan yksilö-, ryhmä-, työ- ja työhönvalmennuksen menetelmin. Palveluissa yksilövalmentaja tai kuntoutusohjaaja kulkee asiakkaan rinnalla koko valmennusjakson ajan ja tukee tavoitteiden toteutumisessa ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Pitkän kuntoutuksen päätteeksi harppaus työelämään Jupiterin myymäläyksikössä toi suuren haasteen sosiaaliselta kantilta, joka loppujen lopuksi tuotti hedelmänsä kokonaisvaltaisesti elämäntilanteeseeni. Työelämän alati muuttuva ympäristö oli ensi alkuun mytty papereita täynnä tekstiä, mutta Jupiterin vastaanottavainen yhteisö toimi eräänlaisena tulkkina tuntemattomalle kielelle ja auttoi järjestelemään paperit oikeisiin mappeihin. Odotettua lyhyemmässä ajassa sain luotua tasaisen varman pohjan tulevaisuutta varten, ja Jupiter jää häämöttämään taakseni kuin vankka vuori, joka tulee muistuttamaan onnistuneesta muutoksesta elämässäni, pääsystä eteenpäin. Yksilövalmennuksessa keskustellaan luottamuksellisesti asiakkaalle tärkeistä asioista ja tuetaan elämän erilaisissa haasteissa.ryhmävalmennuksessa harjoitellaan turvallisessa ilmapiirissä erilaisia sosiaalisia tilanteita ja -taitoja tutustumalla muun muassa erilaisiin hyvinvointia tukeviin harrastusvaihtoehtoihin. 11

12 Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin lyhytkoulutuksiin, joita Jupiter asiakkailleen tarjoaa. Kuntoutumisessa työ- ja työhönvalmennuksella on tärkeä merkitys asiakkaan tavoitteiden saavuttamisessa. Työja työhönvalmennuksessa asiakasta työn tekemisessä ovat tukemassa oman alansa ammattilaiset. Valmennuksessa keskitytään erityisesti työyhteisössä toimimiseen, oman jaksamisen ja työn yhteensovittamiseen sekä voimaantumisen myötä työmarkkinavalmiuksien lisääntymiseen. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan oma motivaatio, voimavarat ja sitoutuminen palveluun. Kuntoutusjakson jälkeisenä tavoitteena on työllistyminen ja työelämässä pysyminen sekä lisääntyneet ja parantuneet työvalmiudet. Kuntoutujien tavoitteina voi olla myös mahdollisten opintojen jatkaminen, loppuun saattaminen tai sopivan koulutusalan löytäminen. Palvelun vastaavana kuntoutusohjaajana/ yksilövalmentajana toimii Riikka Hautala sekä kuntoutusohjaajana/yksilövalmentajana Anna- Lena Granlund. Yhteistyö mielenterveysasema Horisontin kanssa lujittui entisestään vuonna 2013 ja palveluun ohjautui enemmän oikeaaikaisia asiakkaita, Hautala kertoo. Tarkoitus onkin, että ihmisiä lähdetään kuntouttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistyö Kelan ja TE-toimiston kanssa on myös ollut sujuvaa, kun on hyvät yhteistyöhenkilöt eri tahoilla, niin tekeehän se työstä jouhevamman, Granlund jatkaa. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu työhönvalmennus voi kestää enintään vuoden. Siinä painottuvat yksilöllinen tuki työhönvalmennuksessa sekä yleiset elämänhallinnan taidot. Työhönvalmennukseen kuuluvassa ulkopuolisessa työharjoittelussa paikat ovat palvelleet hyvin kuntoutujien tarpeita. Kunta ja yritykset joihin olemme olleet yhteydessä harjoitteluasioissa, ovat olleet kovin positiivisia meidän suhteemme, Hautala kertoo. Harjoittelupaikoissa on usein hyvä vastaanotto ja kuntoutujille annetaan todella hyvää ohjausta. Myös Jupiterin tiloissa ja Vaasan ympäristössä tapahtuva ryhmätoiminta on virkistänyt kuntoutujia ja vuoden 2013 aikana Hautalan ja Granlundin porukka on käynyt muun muassa keilaamassa, taidenäyttelyissä, ulkoilemassa, pelaamassa pihapelejä, museossa, kuntosalilla ja työpaikoilla tutustumassa. Ryhmässä olemisesta saadaan usein jokin kimmoke omaan elämään, Hautala kertoo. Ihminen saattaa ryhmän parissa ensikertaa elämässään uskaltautua esimerkiksi uimahalliin. Jupiterissa on näille ihmisille hienot puitteet, koska täällä tarjotaan mahdollisuus. Tärkeintä on kuitenkin, että ihminen itse tarttuu siihen kiinni ja käyttää sen.

13 Kielsin itseltäni monta vuotta, että olen masentunut. Lääkärissä kävin pariin kertaan valittamassa väsymystä että en jaksa käydä töissä. Sain mielialalääkettä, mutta itsekseni totesin että mulla mitään vikaa ole, olen vain väsynyt enkä hakenut lääkkeitä. Jaksoin loman jälkeen tehdä töitä jonkin aikaa, kunnes työ alkoi taas käydä raskaaksi ja otin lopputilin. Istuin joka päivä kotona, ulkona kävin vain kaupassa ja vältin matkalla kaikkia tuttuja vaihtamalla toiselle puolelle katua toivoen, että he eivät huomaisi minua. Lopuksi kaikki harrastukset jäivät pois ja riitelin ystävien kanssa sekä laitoin välit poikki ihan pienistä syistä. Tuli sitten se päivä eteen, että piti lähteä työhaastatteluun onko pakko jos ei haluano on! Sain työpaikan samalta alalta jossa olin ollut aikaisemmin, innostuin kuitenkin kun sain töitä ja ajattelin että kaikki palaa normaaliksi, niin kuin se oli ollut joskus ennenkin. Se ei kuitenkaan mennyt niin kuin olin ajatellut. Työnantaja oli vaistonnut että minulla ei ole kaikki hyvin ja juttelimme elämästäni. Kerroin kaikki surut ja murheeni ja saankin kiittää työnantajaa että hän välitti minusta ja ohjasi minut mielenterveysasema Horisonttiin. Silloin ajatus nousi kirkkaana pintaan: haluan oman elämäni takaisin. Mielenterveysasema Horisontin hoitaja kertoi että minulla on syvä masennus. Ajattelin itsekseni että minulla mitään syvää masennusta ole, olen vain vähän väsynyt. Sain lääkkeet masennukseen ja kävin kerran viikossa Horisontissa hoitajan tai lääkärin luona. Aluksi käyntien jälkeen olin uupunut ja päätä särki. Kuntoni kuitenkin koheni nopeasti ja jaksoin taas tehdä paljon asioita. Mielialani kyllä vaihteli jonkin verran, oli huonoja päiviä ja säikähdin että taasko se masennus ottaa vallan, hoitaja sanoi että niitä tulee välillä ja kehotti ajattelemaan positiivisia asioita ja liikkumaan. Kaikista ihaninta on kun saa kokea uudestaan miltä tuntuu, kun aistit, vaistot ja tunteet palaavat. Lääkäri suositteli minulle pehmeää paluuta työelämään ja tiesi mistä minun kannattaa aloittaa. Hän suositteli minulle Jupiter-säätiöön mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta. Kävin tutustumassa Jupiter-säätiön, siellä tapasin oman ohjaajani joka ymmärsi minua ja oli ystävällinen minua kohtaan. Aluksi minun piti täyttää papereita ja vastata kysymyksiin ja hän kertoi minulle Jupiter-säätiön toiminasta ja ehdoista ja esitteli minulle kaikki työyksiköt. Työpisteitä kiertäessäni huomasin, että kaikki olivat kovin ystävällisiä. Ohjaajani kertoi minulle kaikki asiat rauhallisesti, mutta minä en kyennyt vielä ottamaan asioita vastaan ja kyselin uudestaan ja uudestaan ja hän vastasi minulle aina rauhallisesti -uudelleen ja uudelleen. Sen jälkeen minä sain toivoa mihinkä työpisteeseen menisin. Päätin ottaa puu- ja rakennus puolen, koska olen aina pitänyt puutyöstä ja maalaamisesta mutta en ole sitä koskaan tehnyt ammatikseni. Ensimmäisestä viikosta en muista oikein mitään muuta kuin että tuskanhiki valui ja mikään ei jäänyt mieleen ja jännitti kovaa. Kerran viikossa meillä on ohjaajani kanssa keskustelutuokio jossa pohdimme minun vahvuuksiani ja kiinnostuksen kohteitani työelämään sekä siitä mikä ala minulle sopisi. Tellus-ryhmätapaamisissa käydyt keskustelut ja ulkoilu piristivät mielialaa jokaisella. Oli myös kivaa huomata, että en ole ainut joka tarvitsee apua tässä elämässä. Viikkotapaamiset antoivat voimaa elämälle ja toivat myös uusia näkemyksiä sekä ajatuksia. Nyt voin sanoa, että minä mietin asioita järkevästi. Ohjausta sain hyvin työvaiheista ja neuvoja sain paljon työkavereiltani ja työvalmentajaltani. Päivä päivältä elämäni näytti paremmalta ja elämän rytmi tasaantui. Ohjaajan kanssa teimme testejä, että mille alalla minä sovin, vaikka en olisi halunnut lähteä Jupiterista, jossa oli niin turvalista ja mukavaa ja ihmiset ystävällisiä. 13

14 Teimme kuitenkin testin ja yksi tuloksista oli myyjä ja nyt ohjaaja käy kerran viikossa katsomassa työpaikalla, että kuinka jaksan. Välillä hän soittaa muuten vaan ja joskus minäkin käyn Jupiterissa katsomassa ohjaajaa sekä poikia puuverstaalla. Olen miettinyt ja muistellut kuinka paljon Jupiter-säätiö ja ohjaajani ovat auttaneet minua. Välillä mietin, missä olisin nyt, jos mielenterveysasema Horisontti ei olisi auttanut ja ohjannut minua oikealle polulle. Puu- ja rakennuspuoli vahvisti paljon itsetuntoani ja sain myös näyttää, että olen luova ja taiteellinen. Työkaverit auttoivat minua myös ideoinnissa ja toteutuksissa. Sain minä hiukan vastuutakin, sillä sain suunnitella töitäni. Joka kerta kun työni onnistui hyvin, olin siitä ylpeä. Puupuolen pojille paljon kiitosta, olette todella hyviä työkavereita. Johanna Matilainen toimii palveluvastaavana ja yksilövalmentajana Jupiterin kuntouttavassa työtoiminnassa yhdessä yksilövalmentajakollega Lasse Ekströmin kanssa. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua jota ostaa Vaasan kaupunki. Työllistäviä palveluita ajatellen tämä on eniten matalan kynnyksen palvelua, Matilainen kertoo. Palvelu määräytyy aina asiakkaan tavoitteiden mukaan ja matkan varrella niitä päivitetään voimaantumisen myötä. Ovia ei suljeta keneltäkään, vaan ne avataan tarvittaessa aina uudestaan, Matilainen painottaa. Ohjaajalleni myös iso kiitos, on ilo aina käydä sinun luona ja kertoa edistyksestäni. Kiitos, että jaksat rutistaa minusta hyvät puolet esiin ja annat myös voimaa, neuvoja tai vaihtoehtoja jokaiselle päivälle. Tiedän että yhteistyömme päättyy pian ja se tuntuu haikealta, mutta ymmärrän että pitää se napanuora katkaista joskus. Olen saanut tästä avusta paljon enemmän kuin odotin. Olen saanut enemmänkin kuin oman elämäni takaisin. Palvelua on tuotettu Jupiterissa jo kymmenen vuotta ja sen laadun pysyvyyden eteen tehdään kovasti töitä joka päivä. Vuonna 2013 palvelun suunta muuttui niin, että aiempaa isompi osa valmentautujista oli alle 30-vuotiaita nuoria ja tämä oli selvää muutosta edellisiin vuosiin verrattuna. Kuitenkin iästä ja taustasta riippumatta valmentautujien elämäntilanteet olivat kohderyhmän mukaisesti haastavia ja taustalla saattoi olla esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmista. 14

15 Meidän tehtävämme ei ole kertoa, kuinka eletään, vaan ihminen saa oivaltaa itse. Teemme hyvää työtä, mutta emmehän me paini samanlaisten ongelmien kanssa kuin valmentautujamme.parasta työtä tekevät asiakkaat itse, he ovat ne sankarit. Suunta-valmennusta tehdään ostopalveluna Vaasan vankilalle ja Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimistolle palveluvastaava/yksilövalmentaja Johanna Matilaisen sekä yksilövalmentaja Lasse Ekströmin toimesta. Keskeistä on asiakkaan tarve, joka on lähtökohtana palvelun sisällölle, Matilainen kertoo. Vuosina 2012 ja 2013 Suunnan asiakasmäärät ovat pysyneet melko korkeina, aiempiin vuosiin verrattuna. Olennaista vuonna 2013 oli se, että palvelun sisällön painopiste muuttui: yhdyskuntaseuraamustoimiston kautta palveluun tuli paljon valmentautujia, jotka olivat pitkiä jaksoja Jupiterin työyksiköissä. Lisäksi yksilövalmentajat tekivät vankien osalta enemmän työtä paikan päällä Vaasan vankilassa, Matilainen kertoo. Toisaalta joukossa voi olla kaveri, joka ei ole kuuna päivänä ottanut alkoholia, mutta sosiaaliset tilanteet ahdistavat, Ekström tarkentaa. Palvelu on joustavaa ja tavoitteet räätälöidään aina valmentautujan tarpeiden mukaan. Usein on kyse ennemminkin elämänhallinnan tunteen palauttamisesta takaisin kuin opiskelu- tai työpaikan etsimisestä. Aktivointisuunnitelmat tehdään aina sosiaalityöntekijän ja TE-toimiston työntekijän kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan yhteyshenkilö kaupungin sosiaalitoimessa on osa meidän tiimiä, vaikka onkin eri organisaatiosta, Matilainen kertoo. Valmentautujien tilanteet ja taustat ovat erilaiset. Toiset tarvitsevat todella paljon ohjausta, kun taas toiset ovat jo lähes valmiita palkkatyöhön, Ekström kertoo. Koulutustaustat ovat hyvin erilaisia: osalla ei ole mitään ammattia ja osalla on korkeakoulututkinto. Jokainen asiakas on erilainen. Aina kun näkee ihmisessä muutosta, se palkitsee. Joillekin se voi olla sitä, että uskaltaa katsoa silmiin, eikä enää lattiaan. Alun perin Suunta alkoi Raha-automaattiyhdistyksen projektina, mutta se on pystytty juurruttamaan myytäväksi palveluksi. Palvelun kehityksen ja toimivan toteutumisen kannalta sujuva yhteistyö on pohjana sille, että pystymme pitämään laatua yllä, Ekström kertoo. Laatu on tärkeä asia ja sitä pidetään yllä pyytämällä jatkuvasti palautetta, Ekström jatkaa. Tärkeintä on kuitenkin pystyä vastaamaan vankien tarpeisiin ja luomaan heille tarvittavat edellytykset. Laatu on loppujen lopuksi sitä, että vankilan lisäksi myös vanki on tyytyväinen. Arvomaailmamme on samanlainen joka palvelussa, Matilainen jatkaa: kyse on siitä, että ihminen kohtaa ihmisen ja se on paras lähtökohta tehdä tätä työtä. Ihminen on ihminen muurien ulkopuolella - tai sisäpuolella, Ekström muistuttaa. Pienet arjen asiat tuottavat palautetta siitä, että tällä palvelulla ja Jupiterilla on vaikutusta elämään, Matilainen kertoo. Parasta on, kun huomaa, että asiakas alkaa kyseenalaistamaan omaa tapaansa ajatella ja oppii nauramaan vanhalle asenteelleen, Ekström jatkaa. 15

16 kan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Palveluryhmän vastaava: Elias Mänttäri Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Comeetta II -valmennus, Starttivalmennus, OSIRIS Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena, OPPITUKI Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena, Etsivä Nuorisotyö sekä Oppilasvalmennus Nuortenpalveluissa toimitaan alle 30-vuotiaitten nuorten kanssa, joille yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä johtuva työttömyys sekä puuttuva ammatillinen koulutus ovat palveluun ohjautumisen syitä. Valmennus Jupiter-säätiön työyksiköissä tai ulkopuolisissa yrityksissä tarkoittaa monipuolista työ-, yksilö-, ja ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuun tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Nuorisotakuu on yhtenäinen ajattelutapa. On hyvä, että nuorten asioihin ja hyvinvointiin halutaan puuttua ja tarkoitus on selkeästi se, että pyritään siihen että asiat menisivät eteenpäin. Esimerkiksi oppilaitosyhteistyö on toiminut oikein hyvin ja tämä on juuri sitä, miten Nuorisotakuun pitääkin toimia, Mänttäri kertoo. Nuorille, joille ammattiopisto ei elämäntilanteen vuoksi sovi, löytyy tänä päivänä vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja. Positiivisen lisän tuo myös se seikka, että vuoden 2013 aikana palveluita on määrällisesti käytetty todella hyvin, hän summaa. Nuorisotakuu tuli voimaan virallisesti 2013, vaikka sen periaatetta on toteutettu tavallaan jo aiemminkin. Mänttäri painottaa, että Nuorisotakuu itsessään ei tuonut uusia erillisiä toimenpiteitä nuorille. Pikemminkin se teki näkyväksi nuorten haasteellisen tilanteen ja nosti tarpeen esille. Haasteelliseksi sen toteuttamisen teki esim. työhallinnossa samanaikaisesti tapahtuneet muutokset, jotka osaltaan hidastivat nuorten ohjautumista Jupiterin palveluihin. Valmennusjaksojen pituudet vaihtelevat muutamasta viikosta puoleen vuoteen ja työtä ohjaa aina asiakaslähtöisyyden periaate, kertoo palveluryhmävastaava ja yksilövalmentaja Elias Mänttäri. Tavoitteena on ollut, että nuortenpalvelut pystyvät tarjoamaan laajan kattauksen erilaisia palveluita eri tilanteissa oleville nuorille. Vuonna 2013 se näyttäytyi tuotantokouluna, oppilasvalmennuksena, matalankynnyksen Startti-palveluna, Comeetta-valmennuksena, oppisopimusopiskelun tukemisena, sekä edellisestä vuodesta poiketen myös etsivänä nuorisotyönä. Nuortenpalveluiden toimintaa yhdistää Nuorisotakuun periaate ja siihen kaikki toiminta peilaa, Mänttäri täsmentää. Nuorisotakuu takaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpai- Niin kliseiseltä se kuin vain kuulostaakiin, niin nuorissa on meidän tulevaisuutemme. Ilman nuoria emme pärjää. Jupiterissa ja koko maassa ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että nuoret ajautuvat työttömyyteen tai eläkeputkeen jo hyvin varhain. Mänttäri onkin ihmeissään, siitä miksi asioiden ylipäätään on annettu mennä näin pitkälle. Pienillä muutoksilla olisi saatu paljon aikaan jo aiemminkin, mutta pääasia on, että suunta on nyt oikea. Se on hyvä, että nuoria nostetaan esiin. Nuorisotakuu on vuoden 2013 alussa Suomessa voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu. 16

17 Projektipäällikkö ja yksilövalmentaja Margit Merikosken luotsaama Osiris-hanke on tuotantokoulutoimintaa ammattilisen opetuksen ja työpajatoiminnan välillä. Edelliseen vuoteen verrattuna yhteistyö Jupiterin ja Vaasan ammattiopiston välillä parani ja lujittui entisestään. Kaikkien osallistujien kohdalla opinnot eivät edenneet suunnitellusti. Kuitenkin tieto opiskelijan tilanteesta siirtyi oikeille tahoille, eikä kukaan ole ns. kadonnut, Merikoski kertoo. Toiminnalla on pystytty saavuttamaan asetetut Vuonna 2012 alkaneen hankkeen toimintaa ohjaavat opetussuunnitelmat ja niihin pohjaavat henkilökohtaistetut opiskelijakohtaiset jaksosuoritussuunnitelmat. Suunnitelmat tehdään kolmikantana ja keskustelussa on aina mukana niin opiskelija, Vaasan ammattiopiston edustaja kuin Jupiter-säätiön yksilövalmentaja, Merikoski kertoo. Mukana prosessin suunnittelussa on myös kyseessä olevan ammattialan työvalmentaja, sillä ammatillinen oppiminen tapahtuu Jupiter-säätiön työyksiköissä työvalmentajan ohjaamana, Merikoski kertoo. Tämän lisäksi Vaasan ammattiopiston henkilöstö on käynyt tarpeen mukaan antamassa mm. ammatillista sekä erityisopetusta. Hankkeen puitteissa opiskelijoille on tarpeen tullessa järjestetty myös ammatillista pienryhmäohjausta Vaasan ammattiopiston avoimessa oppimisympäristössä, Merikoski täsmentää. Tuotantokoulujakson suoritti vuoden aikana yhteensä 21 opiskelijaa. Opiskelijoita oli eri ammattialoilta ja jaksot olivat erimittaisia. Hyväksytysti opintoja suoritettiin ja arvioitiin yhteensä 29 opintoviikkoa. Suoritusten määrä on suoraan verrannollinen opiskelijoiden vointiin ja elämäntilanteeseen, Merikoski kertoo. Opiskelijoita auttaa Jupiterin tietynlainen rentous jämptiyttä unohtamatta. Jupiterissa vallitsee moniammatillinen ilmapiiri, joka hyödyttää tuotantokoululaisia monella tapaa, Merikoski jatkaa. Toiminnassa on tärkeää selvittää, kuinka jokaisen opiskelijan kanssa löytää keskeisen kunnioituksen ja luottamuksen, jotta olo tuotantokoulussa olisi mahdollisimman miellyttävää. Olennaista on positiivisuus ja huumorilla höystetty läsnäolo. tavoitteet ja kehittämistä kokemustenperusteella jatketaan koko ajan. Hanke päättyy seuraavan vuoden lopussa, ja toiveena onkin, että hankkeen myötä hyväksi havaitut toimintatavat jäisivät käyttöön.jupiter on ollut hyvä ympäristö tämän kaltaisen hankkeen totuttamiseen, kiitos ammattitaitosten kollegoiden, Merikoski kertoo. Tällaista työtä on kiva tehdä, kun kaikki ovat samalla asialla. Jupiter on värikylläinen, välittävä ja valtaisia vaihtoehto. Vaatetusartesaaniopiskelijan kevätlukukausi alkoi koulusta erottamisella. Koko loppukevään mittainen erotus johtui runsaista poissaoloista, mutta hän sai mahdollisuuden erottamisjakson aikana tehdä rästiopintoja tuotantokoulussa, mikäli ilmestyisi paikalle ja sitoutuisi toimintaan. Kun opiskelija ensi kertaa tuli tutustumaan kuraattorinsa kanssa Jupiteriin ja tuotantokouluun, ei hän vaikuttanut hirveän innostuneelta. Toisena vaihtoehtona olisi ollut pelkkä kotiin jääminen, 17

18 joten hän teki päätöksen ryhtyä tuotantokouluopiskelijaksi ja saapuikin sovitusti paikalle ensimmäisenä päivänä. Opinnot ja tehtävät saatiin aluille ja niitä suoritettiin poikkeuksellisesti Nuortenpalvelujen puolella minun ohjauksessani, eikä kädentaitojen työyksikössä, jossa vaatetusartesaaniopinnot varsinaisesti suoritetaan. Vaatetusopettajan pätevyyteni, toimivat kemiat sekä pienryhmätoiminta alkoivat palvella opiskelijan tarpeita ja omasta tiukasta aikataulustani huolimatta jo muutaman viikon päästä alkuunsa negatiiviselta vaikuttanut opiskelija alkoikin avoimesti kehua motivaationsa kasvaneen reilusti. Epäilevä asenne oli alun perin peruja kavereiden kuulopuheista, mutta nyt paikan päällä hän oli saanut itse tehdä omat päätelmänsä Jupiterista tuotantokoulussa. Jakson päättyessä poissaolot olivat ainoastaan luvallisia poissaoloja ja puuttuvat opinnot suoritetiin sovitusti, joten hän pääsi jatkamaan opiskeluja koulussa seuraavalle luokalle. Syksyllä Nuortenpalveluiden rappukäytävästä kuului iloinen Hei, kun samainen opiskelija yllättäen saapui kertomaan kuulumisiaan. Hän oli koko olemukseltaan hymyilevä ja kehonkielikin aivan jotain muuta kuin ensitapaamisella. Hänen opintonsa olivat edenneet hyvin ja lisäksi hän oli saanut työssäoppimisestaan erinomaiset arvostelut. Aiempi murheenkryyni, jatkuvat poissaolot, oli nyt historiaa. Halausten lomassa opiskelija kertoi myös yksityiselämän alkaneen mennä parempaan suuntaan. Jakso tuotantokoulussa oli siis tullut opiskelijan elämään juuri oikeaan aikaan ja tarpeeseen. Silloin tuli älyttömän hyvä tunne, että kyllä todellakin kannattaa herätä töihin joka ikinen aamu. Jupiter-säätiön oppilasvalmennuksessa luodaan yksilöllisiä opintopolkuja opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi. Oppilasvalmennuksen kohderyhmään kuuluvat ne opiskelijat, joilla esimerkiksi opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai ovat jo keskeytyneet, ja he haluavat palata kouluun, mutta tarvitsevat harjoittelujakson tai pehmeän aloituksen, jotta saisivat taas kiinni opiskelutaidosta. Oppilasvalmennus voi sopia myös peruskoulun yläkoulun opiskelijoille. Opiskelijoiden jaksot suunnitellaan yksilökohtaisesti opiskelijan tarpeen ja opintovaiheen mukaan. Suunnitelma tehdään yhteistyössä opiskelijan, opettajan, kuraattorin ja yksilövalmentajan kanssa. Vielä tuore, vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana käynnistetty Startti järjestää aktiivista toimintaa työttömille nuorille, jotka eivät vielä ole hakeutumassa työelämään tai opintoihin. Starttivalmennus hakee kokemusten lisääntyessä edelleen omaa paikkaansa palveluverkostossa, ja oleellista onkin yhteistyökumppaneiden kanssa kartoittaa, kenelle palvelu sopii ja ketkä toimintamallista eniten hyötyvät. Lisähaasteita uuden palvelun luomisen ja juurruttamisen ohessa toi vielä se, että kuluneen vuoden aikana Startissa vaihtui useaan otteeseen myös henkilökunta. Vuonna 2013 Startissa toimivat limittäin erilaisina jaksoina yksilövalmentajina Hannele Pelli ja Taija Laaksonen sekä luovien toimintojen ohjaajana Outi Pantsar. Viimeisin tulokas, myöskin nuoriso- ja luovien toimintojen ohjaaja Jinna Vilponen 18

19 on kuitenkin tullut jäädäkseen. Opiskeluaikana työssäoppimisjaksolla Startissa olleena Vilposella oli helppo tulla työyhteisöön, koska paikka ja sen toimintatavat olivat jo entuudestaan tutut. Startilla on selkeä rakenne ja käytössä tarkka viikko-ohjelma, joka sisältää paljon aktiviteetteja ja luovia toimintoja. Startin toiminta menee hyvin pitkälti nuorten ehdoilla ja Vilponen suunnitteleekin yleensä yhdessä nuorten kanssa sitä, mitä tulevat päiväohjelmat voisivat sisältää. Toiminta on kuitenkin aina tavoitteellista ja tarkoituksena on, että kaikkia näkökulmia nuoret eivät ehkä huomaakaan saman tien, vaan syvempi, itsetuntemusta kasvattava osuus voikin aueta myöhemmin, Vilponen kertoo. Ennen kaikkea Startin toiminta on pehmeää ja menee matalan kynnyksen pelisäännöillä. tällä hetkellä vuotta. Vilponen ei kykene antamaan Starttilaiselle nuorelle stereotyyppiä, vaan hän nimeääkin yhdistäväksi tekijäksi nuorten tietämättömyyden omasta tulevaisuudestaan. Nuorille tuottaa vaikeuksia tunnistaa omia vahvuuksiaan ja ajatuksiaan siitä millä saralla itseään kannattaisi lähteä kehittämään. Parasta kuitenkin Startin palvelussa on se, että sen avulla nuorten normaali elämän tahti pysyy selkeänä. Startilla he voivat tehdä juttuja, joiden avulla he voivat löytää itsensä tai kadotetun suunnan. Vilposen mukaan se tapahtuu ikään kuin huomaamatta: ilman, että nuorella teetettäisiin paperitestejä loputtomiin, hän saa kokea ja oppia luovan toiminnan kautta. Suorittava yhteiskunta kuitenkin huolestuttaa: Nuorten pitäisi mukamas heti keksiä oma juttunsa ja jos niin ei tapahdu, niin saa leiman otsaansa. Tämä itsessään lisää jo paniikkia ja pahentaa tilannetta. Vilposen mielestä nuorilla pitäisi olla myös mahdollisuus puhallella rauhassa ja pysähtyä miettimään, että mikä olikaan nyt se minun juttuni. Startin nuoret tarvitsevat arjessaan muutakin kuin ryhmätoimintaa ja yhteistyö eri tahojen kanssa onkin toiminut hyvin. Sosiaalitoimistossa meillä on oma kummi, joka hoitaa laaja-alaisesti nuorten asioita, Vilponen kertoo. Lisäksi nuorille on tukihenkilöitä muillakin tahoilla kuten TEtoimistossa, Klaarassa ja Triangelissa. Tärkeintä Vilposen mielestä Startin ja koko Jupiter-säätiön toiminnassa onkin juuri se, että ollaan ihmisenä ihmiselle: tuetaan toisia, ketään tyrmäämättä. Startti-valmennuksen yksikkö sijaitsee Raastuvankadulla, eli eri paikassa kuin muut Jupiter-säätiön tilat. Vilposen mukaan muista yksiköistä erillään olo tuottaa välillä haasteita, mutta siinä on myös etunsa. Raastuvankadun toimipisteessä nuorilla on rauhallinen, mutta nuorekas oma tila jonne on helppo tulla. Sijainnistaan huolimatta Startti-ryhmä viettää paljon aikaa myös Meijerinkadulla, sillä viimeisen vuoden aikana yhteistyö eri työpajojen kanssa on lisääntynyt. Jupiterin tapahtumien ja teemapäivien suunnittelut ovat myös osana Startin arkea ja heitä pyydetään usein mukaan koristeluun sekä muuhun tekemiseen ja toteuttamiseen. Startin ikäraja on Comeetta-valmennus pyrkii löytämään nuorille työttömille työnhakijoille koulutus- tai työvaihtoehtoja. Vuonna 2013 hankkeen parissa toimivat yksilövalmentajat Jarno Högfors, Riikka Ilves ja Heidi Svartsjö. Comeetan tärkein tavoite on tukea nuoria löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan, joiden avulla tulevaisuuden suunnan on tarkoitus löytyä. Nuoret saivat vuoden aikana ohjausta mm. yhteishaun ja työhakemusten kanssa sekä tietoa hyvinvointia lisäävistä vaihtoehdoista kuten mielenterveyspalveluista. Hanke koostuu yksilö- ja ryhmävalmennuksesta sekä työkokeilusta 19

20 Jupiterin työyksiköissä tai Vaasan seudun yrityksissä. Comeetta-hankkeen tavoitteena on myös yritysyhteistyön vahvistaminen. Vuoden aikana järjestettiin yhteistyötapaaminen, jossa Comeetan yksilövalmentajat kertoivat hankkeesta. Tapaaminen sisälsi keskustelua yhteistyön hyödyistä yrittäjien ja seudun nuorten näkökulmasta. Tietoa hankkeesta ja Comeetan nuorista sai muun muassa Vaasan yrittäjien toiminnanjohtaja, joka puolestaan vei viestiä eteenpäin muille yrittäjille. Yritysyhteistyö on teema, mutta se näkyy eniten niin, että me yksilövalmentajat olemme suoraan yhteydessä yrityksiin, projektipäällikkö/yksilövalmentaja Högfors kertoo. Yksilövalmentajat etsivät asiakkailleen sopivia työkokeilupaikkoja: Ihanne olisi, että meillä olisi kumppanina suuria yrityksiä, joihin voisimme ohjata nuoria, mutta työtilanne on tällä hetkellä niin kehno, ettei paikkoja löydy, Svartsjö jatkaa. Suurin osa yhteistyökumppaneista on pienyrittäjiä ja he ovat ottaneet hyvin vastaan hankkeen nuoria. Paikkaa etsiessä arvioidaan ja huomioidaan aina ensin nuoren tilanne ja toiveet perinpohjaisesti. Vuonna 2013 Comeetta sai lisäresurssin, eli kolmannen yksilövalmentajan. Tästä resurssista huolimatta nuorten ohjautuminen hankkeeseen hankaloitui jo heti vuoden alussa, kun Nuorisotakuu ja TE-toimiston rakennemuutokset astuivat voimaan samanaikaisesti. Tämän seurauksesta nuoria ei ohjautunut Comeettaan vuoden aikana niin paljon kuin olisi toivottu - ja olisi ollut mahdollisuus ottaa vastaan. Kuitenkin vahva sisäinen yhteistyö sekä yhteistyö TE-toimiston kanssa mahdollisti ratkaisujen löytämisen. Kahden Jupiterin työllisyyspoliittisen hankkeen ikärajoja muokattiin hieman, jolloin Comeetan kohderyhmän ikärajaa pystyttiin nostamaan 29 vuoteen aiemmasta 25 vuodesta. Tämä piristi ohjautuvuutta hyvin loppuvuonna. Asiakasmäärän tavoite jäi kuitenkin hieman alakanttiin Comeetan toivoessa sataa valmentautujaa, kun kokonaisuudessaan hankkeen toimintaan osallistui 90 valmentautujaa, mikä on hyvä lukumäärä rakenneuudistushaasteet huomioon ottaen, Högfors kertoo. Vuonna 2013 myös oppilaitosyhteistyö oli vahvassa roolissa, sillä Comeetan käyttöön tuli uusi väylä, jonka avulla nuori sai mennä Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen koulutuskokeiluun kymmenen päivän ajaksi. Jos nuori viihtyi ja haku koulutukseen oli käynnissä, niin oppilaitos pyrki räätälöimään hänelle opiskelumahdollisuuden. Koulutuskokeilu palveluna helpottaa nuoria hahmottamaan eri aloja ja estää heitä hakemasta itselleen sopimattomille aloille, yksilövalmentaja Riikka Ilves kertoo. Eniten uusia valmentautujia Comeetassa onkin juuri syksyisin, jolloin nuoret ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa, tai huomanneet alan olleen kuvitellusta poikkeava. Comeetta hyödynsi myös muita TE-toimiston tarjoamia palveluita kuten työkokeilu, työhönvalmennus- ja uravalmennuspalveluita, jotka ovat olleet hyödyllisiä mahdollisuuksia nuorille valmentautujille. Comeetta-hanke päättyy seuraavana vuonna, ja yksilövalmentajat toivovat luonnollisesti jatkoa jo vuonna 2001 alkaneelle nuorten työllistämistoiminnalle. Työmme on merkityksellistä, värikästä ja täynnä mahdollisuuksia 20

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja

Jupiter-säätiön vuosikertomuksen toimituksesta vastaa Mediapaja Vuosikertomus 2014 Jupiter-Säätiö Pähkinänkuoressa Jupiterin valmennuspalvelut - Valmentavat työhön ja koulutukseen - Työtä tai harjoittelua joko Jupiteriin työyksiköissä tai ulkopuolisilla työpaikoilla

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Työpajalta kuntoutuen töihin -case Jupiter 22.11.11

Työpajalta kuntoutuen töihin -case Jupiter 22.11.11 Työpajalta kuntoutuen töihin -case Jupiter Jupiter-säätiö......on vuonna 2001 perustettu työvalmennuskeskus, joka tarjoaa työttömille henkilöille, nuorille ja muille vaikeasti työllistyville ohjattua työtä

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot