Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013

2 Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa JUPITERIN VALMENNUSPALVELUT valmentavat työhön ja koulutukseen - työtä tai harjoittelua joko Jupiterin työyksiköissä tai ulkopuolisilla työpaikoilla tai pelkästään yksilövalmennusta kuntouttavat työelämään - mm. lakisääteinen kuntouttava työtoiminta sekä Kelan ja vakuutusyhtiöiden ostamat työhönvalmennukset arvioivat työ- ja toimintakykyä - mm. palveluohjausta ja työssä selviytymisen arviointia Vuonna 2001 perustetun Jupiter-säätiön työvalmennuskeskuksen palvelut tukevat asiakkaidensa työllistymistä ja kouluttautumista parantamalla yksilön työ- ja toimintakykyä ohjatun työn sekä yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa ja myy muussa kuin liiketaloudellisessa tarkoituksessa tuotteita ja palveluja sekä julkiselle että yksityiselle sektorille Vuoden 2013 liikevaihto oli 3,8 meur Henkilökuntaa vuonna 2013 keskimäärin 55 henkilöä Työyksiköissä kerrallaan valmennustyöpaikkaa Valmennusasiakkaita vuonna 2013 oli 517 Toimitiloja 5431 m² Meijerinkatu 2 4:ssä JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET Vaasan kaupunki Mustasaaren kunta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasan Invalidit ry Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Vaasan seurakuntayhtymä Stormossen Oy STRATEGIAPERUSTA SÄÄTIÖN TARKOITUS Sääntöjensä mukaan Jupiter-säätiön tarkoitus on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeasti työllistyviä, järjestää työtoimintaa vajaatyökykyisten henkilöiden kuntouttamiseksi sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää toimintaa. Työn lisäksi tarjotaan kuntoutusta, koulutusta ja muita elämänhallintaa ja työllistymistä tukevia palveluja. ARVOT, TOIMINNAN KULMAKIVET Kunnioittaminen Luottamus Tavoitteellisuus Rohkeus Positiivisuus TOIMINTA-AJATUS Jupiterin valmennuspalvelut vahvistavat asiakkaidensa työ- ja toimintakykyä. Perustehtävänsä toteuttamiseksi säätiö tarjoaa työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä myy tuotteita ja palveluja. VISIO 2015 Jupiter on laadukkaiden valmennuspalveluiden rakentamisessa haluttu ja arvostettu kumppani. JUPITER-SÄÄTIÖ PL 360 (Meijerinkatu 2 4) VAASA P (vaihde ma pe 8 16) Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Fax: (06) Olemme myös Facebookissa: käännös: Jenni Roth kuvat: Kalle Lydman ja Jupiterin Mediapajan valmentautujat toimitus: Emma Ketonen, Jyri Luoma ja Jupiterin Mediapajan valmentautujat Painopaikka: Jupiter-Media, kesäkuu 2014

3 SISÄLTÖ Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Valmennustavoitteet ylittyivät talous tiukoilla 4 2 VALMENNUSTOIMINTA 6 3 PALVELURYHMÄT 3.1 Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut 3.2 Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi Nuortenpalvelut 16 4 VALMENNUKSEN ASIAKKUUDET JA VÄLIT- TÖMÄT VAIKUTUKSET 25 5 VALMENNUS TYÖYKSIKÖISSÄ 27 6 SÄÄTIÖN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 7 TALOUSKATSAUS 37 39

4 1TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Valmennustavoitteet ylittyivät talous tiukoilla Säätiön vuoden 2013 toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa aavisteltiin vuoden tuovan tullessaan runsaasti erilaisia muutoksia ja haasteita säätiön toimintaan. Ja aavistus kävikin toteen. Talouselämän ja julkisen talouden lamatunnelmat vahvistuivat vuoden loppua kohden ja vaikuttivat säätiönkin toimintaan ja talouteen monella tavalla. Myös Jupiterin oli ryhdyttävä vuoden lopulla säästötoimiin. Työllisyysmittarilla mitaten Vaasan seudun tilanne pysyi maan parhaimpien joukossa, mikä oli hyvä asia, mutta toisaalta on merkinnyt jo pitempään tietynlaista työttömyyden polarisoitumista. Seudun elinkeinoelämä vetää osaavaa työvoimaa suhteellisen hyvin, mutta työttömäksi joutuneista suuri osa tarvitsee suhteellisen pitkiä kuntoutumis- tai valmennuspolkuja ennen kuin työelämävalmiudet riittävät avoimille työmarkkinoille. Myös odotukset nuorisotakuun käytännön toteuttamistoimille olivat suuret ja siltä osin säätiö kantoikin kortensa kekoon, sillä valmennusasiakkaista nuoria oli ennätysmäärä, eli 64 % kaikista valmentautujista. Kertomusvuonna säätiö toteutti yhteensä 13 eri palvelua erilaisine tavoitteineen, käytäntöineen ja hallintovaatimuksineen. Palvelujen käyttäjät eli valmentautujat joko työskentelivät jossakin säätiön seitsemästä työyksiköstä tai saivat vain yksilö- ja ryhmävalmennusta. Palveluista osa keskittyi tuottamaan pääasiassa valmennuspalvelua ja osa kehitti ja mallinsi uusia palvelumuotoja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Uutena avauksena oli toukokuussa alkanut säätiön yhteistyö Vaasan vankilan avovankilan ja Vaasan kaupungin viheryksikön kanssa. Valmennuspalveluja käytti vuoden aikana 517 eri henkilöä, joista osa käytti useampaa palvelua, jolloin asiakkuuksia kertyi yhtensä 596 ja valmennuspäiviä yhteensä Asiakkaiden ja valmennuspäivien määrä oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Vuoden aikana päättyi 444 asiakkuutta, joista lyhin kesti yhden päivän ja pisin 24 kk. Uusia asiakkuuksia alkoi 448 eli joka viikko alkoi keskimäärin 9 ja päättyi keskimäärin 9 valmennussuhdetta. Usein valmennuksen onnistumista vaikeutti valmentautujan heikko kielitaito, sillä 24 % valmentautujista puhui muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Valmennuksen haasteena oli myös valmentautujien suhteellisen heikko ammattitaito, sillä ennätykselliseltä 64 %:lta puuttui ammatillinen tutkinto. Tämä havainto vahvisti käsitystä, että olisi tärkeää, että meneillään olleet tekemällä oppimista kehittäneet projektit (Tuotantokoulu ja Tuettu oppisopimus) tuottaisivat tulokseksi vakiintuneen, uudenlaisen tavan suorittaa ammatillisia opintoja Vaasan seudulla. 4

5 Haasteellisella kohderyhmällä osan välitön tavoite oli työ tai koulutus, mutta suuren osan tavoite oli vasta kuntoutua työelämää tai koulutusta tavoitteleviin palveluihin. Erilaisiin koulutuksiin ohjautui kuitenkin 32 % valmentautujista, mikä oli erittäin myönteinen kehityssuunta. Työelämään siirtyi 10 %, muihin ohjattuihin toimenpiteisiin (esim. kuntoutus) ja muualle (esim. armeija, äitiysvapaa) siirtyi 27 %, keskeyttäneitä oli 15 %, mutta 16 % jäi edelleen työttömiksi työnhakijoiksi monista eri syistä. Tulokset heijastavat palveluiden ja hankkeiden asiakastavoitteiden muutosta edellisvuotiseen verrattuna. Kaikissa palveluissa päästiin asetettuihin sijoittumistavoitteisiin ja joissakin valmennuspäivätavoitteet ylittyivätkin. Valmentautujien palautteen mukaan jokainen oli kehittynyt vähintään jollakin tavoitteeksi asettamallaan sektorilla kuten esim. elämänhallinnassa, ammattitaidon kohentumisessa, työelämän sosiaalisissa taidoissa tai työnhakuvalmiuksien parantumisessa. Vuoden 2013 alusta alkaen TE-hallinto katsoi säätiön työyksiköiden toiminnasta elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi auto- ja metallityöyksikön sekä auto- ja rekkapesun sekä muista työyksiköistä yrityksille tehtävät alihankintatyöt. Muut työyksiköt katsottiin yleishyödyllisiksi, minkä johdosta kertomusvuoden aikana voitiin työsuhteista palkkatukivalmennusta lisätä merkittävästi edellisvuotisesta. Säätiö lähti vuoteen 2013 alijäämäisellä talousarviolla, mutta monista sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä johtuen talousarviota ei saatu tasapainotettua vuoden aikana. Tämän vuoksi vuodenvaihteessa annettiin kolmen sisäisen työryhmän tehtäväksi ehdottaa rakenteellisia muutoksia tavoitteena menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen vuonna Väistämättömänä, akuuttina säästötoimena oli viiden määräaikaisen työvalmentajan työsuhteiden jatkamatta jättäminen vuodenvaihteen jälkeen. Haasteellisen vuoden liikevaihdoksi muodostui ja alijäämäksi jäi Alijäämä asettaa vuoden 2014 toiminnalle ja taloudelle uudet haasteet, joiden ratkaisemisessa tarvitaan sisäistä sinnikkyyttä ja kaukokatseista yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiitos kaunis vuoden 2013 yhteistyöstä, Helka Linna toimitusjohtaja 5

6 2 VALMENNUSTOIMINTA V uonna 2013 toteutetut suoraan asiakkaisiin kohdistuneet projektit, palvelupaketit ja valtion-avustukset on lueteltu taulukossa

7 Projektit / Palvelut palveluryhmittäin Kesto Rahoittaja / Ostaja Vuoden 2013 aikana aloittaneet (asiakkuudet) Vuoden 2012 aikana tai aiemmin aloittaneet (asiakkuudet) Nuortenpalvelut Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisyyspoliittinen avustus Comeetta-valmennus II Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) OSIRIS -Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha 23 3 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR) OPPITUKI Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimus opiskelun tukena (osahanke) Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha Valtionavustus nuorten työpajatoimintaan /Starttivalmennus Opetusministeriö Vuosi Nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn kansallinen valtionavustus Vuosi 2013 Opetusministeriö 91 0 Oppilasvalmennus Vuosi 2013 Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut Hyppy Työelämään / Hyppy Työelämään II ja Vaasan ja Mustasaaren perusopetus ja Vaasan Ammattioppilaitos Pohjanmaan ELY-keskus/ työllisyyspoliittinen avustus Vaasan kaupunki/ työllistämismääräraha Työhönvalmennuspalvelu Vuosi Koulutuskokeilu, palvelu käynnistysvaiheessa, ei asiakkaita Vuosi Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi Kuntouttava työtoiminta Vaasan kaupunki: Vaasan kaupunki /sosiaalitoimen määrärahat Muut kunnat sopimuksen mukaisesti Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus KELA SUUNTA-valmennus Yhdyskuntaseuraamustoimisto, Vaasan vankila Vuosi Suoraan työyksiköiden koordinoimat palvelut Avovankila, työtoiminta Vuosi 2013 Vaasan vankila 19 0 YHTEENSÄ

8 3 PALVELURYHMÄT Nuorisotakuun käynnistyminen vuoden alusta näkyi selvästi Jupiterin toiminnassa ja asiakaskunnassa. Vuoden aikana n. 290 nuorta asiakastaohjautui nuortenpalveluiden projekteihin ja palveluihin, minkä lisäksi nuoria ohjautui myös Jupiterin muihin palveluihin. N. 80 nuorta ohjautui vuoden aikana kuntouttavaan työtoimintaan, te-hallinnon työhönvalmennuspalveluun ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen. Muun muassa nuorisotakuun myötä nuortenpalvelutpalveluryhmä laajeni voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna ja nuorille suunnatut palvelut herättivätkin runsaasti kiinnostusta. Raastuvankadulla toimivan Starttivalmennuksen toimintatavat vakiintuivat ja erillinen toimintapiste sai vahvistusta vuoden tauon jälkeen Jupiterissa uudelleen käynnistyneestä etsivästä nuorisotyöstä, jonka työpari asettui Raastuvankadulle. Etsivässä nuorisotyössä vuoden tavoitteena olikin, uudelleen käynnistyksen vuoksi, selvittää ja päivittää palveluntarvetta yhteistyössä muiden etsivää nuorisotyötä toteuttavien ohjaajien kanssa sekä luoda kattava, yhteistyöhön perustuva syrjäytymistä ehkäisevä verkosto. Koska alueella toimi jo kaksi etsivän nuorisotyön työparia, asiakastyö saatiin käyntiin heti alkukeväästä ja asiakkaita ehtikin ohjautua Jupiterin etsivän nuorisotyön työparille runsaasti. Yhteistyössä TE-toimiston ja Ely-keskuksen kanssa sovittiin toimenpiteille ylimenokausi, ja keväällä 2013 Jupiterissa toteutettiinkin työharjoittelu- ja työelämävalmennusjaksoja sekä työkokeiluja limittäin. Uuden lain myötä TEM kilpailutti myös keväällä valtakunnallisia valmennuspalveluja, joista kaksi tuli myös Jupiterin toteutettavaksi. Työhönvalmennuspalvelu käynnistyi kesän aikana toiminnan suunnittelulla ja asiakkaiden haastatteluilla; varsinainen asiakastyö saatiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa käyntiin syksyllä. Myös koulutuskokeilu palveluna kilpailutettiin ja palveluntuottajia saatiin alueelle useita. Vaikka koulutuskokeilu palveluna on monelle koulutusta harkitsevalle tarpeellinen, jäi se uutena palveluna kokonaisuudessaan taka-alalle, eikä ohjautumisprosessi palveluun käynnistynyt alueella toivotulla tavalla. Myöskään Jupiteriin ei ohjautunut uuteen palveluun asiakkaita syksyn aikana.. Nuortenpalveluiden toiminnoissa myös työpajapedagogiikan juurtuminen näkyi selvästi tekemällä oppimista kehittäneiden hankkeiden ja palveluiden (OSIRIS, OPPITU- KI, oppilasvalmennus) ansiosta. Muun muassa Comeetta II -hankkeessa tehtiin voimakkaasti yhteistyötä oppilaitosten kanssa, hankkeen nuorten sijoittumistavoitteen ollessa pääasiassa ammattipätevyyden saavuttaminen. Uuden julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskevan lain (JTYPL) tullessa voimaan vuoden 2013 alusta, merkitsi se myös Jupiterin osalta muutoksia käytännön työskentelyyn. Tämän lain puitteissa suurimmat muutokset kokivat Jupiterissa Hyppy työelämään II- ja Comeetta II -hankkeet. Hankkeissa aiemmin toimenpiteinä paljon käytetyt työharjoittelu- ja työelämävalmennusjaksot muuttuivat työkokeiluksi, muuttunein edellytyksin. 8

9 Palveluryhmän vastaava: Sirpa Koivula Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Hyppy työelämään II -hanke, Työhönvalmennuspalvelu sekä Koulutuskokeilu Työhönvalmennuspalvelun kohderyhmänä ovat Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat, joilla on vaikeuksia sijoittua sekä edetä ja pärjätä työmarkkinoilla, mutta joilla kuitenkin on realistiset mahdollisuudet ja edellytykset työllistyä. TE-toimiston ostama työhönvalmennuspalvelu on muokattu yhteistyössä aiemmista ostopalveluista/hankkeista (mm. Koutsi-palvelu sekä RAKSUTUS rakennetyöttömyys alas -hanke), kertoo Työhönvalmennuspalvelusta vastaava yksilövalmentaja Sirpa Koivula. Vuonna 2013 Koivulan kollegat Laura Järvenpää ja Reijo Lauttamus toimivat Koivulan lisäksi palvelussa yksilövalmentajina. Jupiterin palveluista tämä on niin sanotusti vähiten matalan kynnyksen palvelua, Koivula täydentää. Osa asiakkaista voi olla silti alun alkujaan lähtöisin Jupiterin muista palveluista. Palvelu aloitettiin nykymuodossaan kesällä 2013, joten se on vielä tuore. Asiakkaiden ohjautuminen palveluun tapahtuu TE-toimiston virkailijoiden kautta. Virkailijat valikoivat palveluun sopivat asiakasehdokkaat omasta asiakasryhmästään ja varaavat heille ja itselleen ajan kolmikantahaastatteluun yksilövalmentajan kanssa. Vuoden lopulla käyttöön otettiin myös lähetekäytäntö, joka on tarkoitettu vain henkilöille, joilla palkkatuettu työ tai ammatillinen koulutus on juuri päättynyt. Asiakkaan siirtyessä palveluun mukana seuraa työllistymissuunnitelma, joka toimii työskentelyn pohjana. Palvelu kunkin asiakkaan kohdalla päättyy yleensä siihen, kun tavoite on saavutettu. Pyrimme siihen, että asiakkaat työllistyvät niille aloille, joille he haluavat ja joille heiltä löytyy koulutusta, Koivula täsmentää. Joskus työ voi löytyä samalta alalta, mutta hieman eri tehtävästä. Haasteita kohtaavat eniten ne asiakkaat, joiden tutkinto on esimerkiksi vanhentunut tai puuttuu kokonaan. Osa asiakkaista ohjautuukin opiskelun pariin, mutta työpaikka on silti tällä kohderyhmällä yleisin tavoite, Järvenpää toteaa. Tärkein yhteistyötaho on TE-toimisto, jonka kanssa palvelua kehitetään jatkuvasti. Toimiva yhteistyö on lähtökohtana sille, että asiakkaan tehostettu työnhaku mahdollistuu, Koivula kertoo. Työhönvalmennuspalvelun suurin etu on, että asiakkaalla on joku kenen kanssa voi puida ja pohtia työnhakuasioita. Tämä on yksilöllinen palvelu, Koivula painottaa. Siitä on hyötyä, kun on joku joka potkii takapuolelle. Hakemuksia pitää kuitenkin lähettää paljolti ja nykypäivänä työnhaku käy työnteosta. Myös tekniikka voi tuottaa haasteita. Asiakas voi joutua tekemään videohaastatteluita tai skannaamaan työ- ja koulutustodistuksia liitteiksi verkkohakemuksiin, Järvenpää kertoo. Kaikki työnhakuun käytettävä aika ja vaiva yleensä kuitenkin palkitsevat jossain vaiheessa, kun sopiva työpaikka löytyy. Silloin tuntee onnistuneensa. Työhönvalmennuspalvelun asiakkaan on tarkoitus itse hakea suoraan töihin tai koulutukseen, toki valmentajien tuella. Tehostettuun työnhakuun käytetään aikaa kerralla tunnista kolmeen tuntiin ja siinä käydään monipuolisesti läpi työnhakijan tilannetta ja tavoitteita, Järvenpää kertoo. Tapaamisia pyritään järjestämään kullekin asiakkaalle viikoittain. 9

10 Hyppy työelämään II -hanketta luotsasi vuonna 2013 projektipäällikkö/yksilövalmentaja Piia Kankaanpää. Hankkeen yksilövalmentajana toimi Teija Masanen sekä ryhmävalmentajana elokuun loppuun Laura Järvenpää, jonka jälkeen tehtävään siirtyi Reijo Lauttamus. Loppuvuodesta 2012 Hyppy työelämään II -hanketta kehitettiin vastaamaan TE-hallinnon uusia linjauksia, jotka astuivat voimaan alkuvuodesta Keväällä hankkeessa toteutettiinkin kokeiluluontoisesti työvalmennusta kahdella eri tavalla. Työvalmennus-linja toimi kuten hankkeessa aiemminkin, työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksena. Tämän rinnalle nostettiin Työhön ja koulutukseen -linja, jossa valmentautujat etenivät tavoitteidensa mukaisesti kohti työtä tai koulutusta pelkästään yksilövalmennuksen avulla. Valmentautujien ohjautuminen työhön ja koulutukseen -linjaan ei kuitenkaan käynnistynyt toivotulla tavalla, jonka vuoksi kokeilu päätettiin loppukeväästä Lisäksi hankkeen kohderyhmän ikärajaan tuli syksyllä muutos. Aiemmin hankkeeseen rekrytoitavat valmentautujat olivat yli 25-vuotiaita; nyt ikäraja nostettiin 29 vuoteen. Vuosi oli aiempien vuosien kaltainen, paitsi että palvelua kehitettiin enemmän, Masanen kertoo. Kysyntä työyksiköihin oli valtava ja tarve toiminnalle, jossa työ-, yksilö- ja ryhmävalmennus ovat läsnä koko ajan, vahvistui entisestään. Vaikka Vaasassa on koko maata ajatellen hyvä työmarkkinatilanne tai ehkä juuri siitä syystä, sijoittuminen työelämään on ollut hankalaa, Lauttamus täydentää. Hankkeessa aloittaessaan valmentautuja tähtää aina joko opiskeluun tai työhön. Yritysyhteistyötä on Jupiterissa tehty aktiivisesti säätiön toiminnan alusta alkaen, ja se onkin kantanut hedelmää. Vaasan alueella parhaiten työllistävät sähkö- ja metalliala, puhtaanapito, hoito- ja ravintola-ala. Pienelläkin alan kokemuksella voi päästä työkokeiluun. Masanen kuitenkin muis- tuttaa, että ammatillinen koulutus on hyvä hankkia jossain vaiheessa. Yritykset eivät mielellään työllistä, jos minkäänlaisia opintoja ei ole, hän täsmentää. Maahanmuuttajilla, tämä on erityinen ongelma. Heille haastetta tuo myös työelämän pelisääntöjen oppiminen, joka voi olla hyvinkin monimutkaista kulttuurierojen takia. Vuonna 2013 hankeen asiakkaista noin puolet oli maahanmuuttajataustaisia. Yritysyhteistyön lisäksi Kankaanpää, Masanen, Järvenpää ja Lauttamus ovat tehneet yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa, joista tärkein oli asiakkaita pääsääntöisesti ohjaava TE-toimisto. Viimeisenä toimintavuotena hankkeeseen ohjattiinkin paljon asiakkaita, ja asiakasmäärät olivatkin Jupiterin hankkeista suurimmat, Masanen kertoo. Hyppy työelämään II -hankkeeseen osallistui vuoden aikana kaikkiaan 174 valmentautujaa. Kaikki eivät välttämättä olleet hankkeen kohderyhmään kuuluvia: osalla saattoi olla esim. aktiivinen päihdeongelma. Haasteista huolimatta moni asiakas eteni polullaan kohti työtä ja erityisen ilahduttavaa oli, että lähes joka kolmas hankkeessa päättänyt siirtyi koulutukseen. Aina asiakkaille on jäänyt jotain reppuun, ja Jupiter on toiminut hyvänä ponnahduslautana. Oppilaitokset kuten Vaasan ammattiopisto sekä aikuiskoulutuskeskukset Jalasjärvellä, Teuvalla ja Vaasassa ovat myös olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa on yhteistyö aina toiminut hyvin, Lauttamus kiittelee. Hankkeen puitteissa on myös järjestetty tapaamisia eri kouluihin, joissa ryhmä valmentautujia on saanut tutustua toimintaan opiskelijoiden kertomana. Nämä reissut sekä TE-toimiston myöntämät koulutuskokeilut ovat antaneet valmentautujille hyviä näkökulmia, Lauttamus kertoo. Meillä pääsi kaksi kaveria kahdenkymmenen päivän koulutuskokeiluun ja sille tielle jäivät. Lisäksi Kela, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, vakuutusyhtiöt ja lasten koulut kuuluvat välillä yhteistyökuvioon, Masanen jatkaa: Valmennus koskettaa usein asiakkaan koko perhettä ja verkostoa. Säännöllistä yhteistyötä tehdään myös muiden kolmannen sektorin palveluntarjoajien, kuten Resurscentret Föregångarnan ja 10

11 Setlementtiyhdistyksen arkipajan kanssa. Myös rikosseuraamuslaitoksen puolelle ollaan oltu yhteydessä. Yksilövalmentajan työtä on se, mikä jää työvalmennuksen ulkopuolelle, ja se kattaa monta yhteistyötahoa, Masanen kertoo. Hanke pyrki parantamaan valmentautujien työnhakuvalmiuksia myös ryhmätoiminnalla. Ryhmätoimintaan kuuluvat lyhytkoulutukset alasta riippuen. Keväällä 2013 järjestettiin myös neljäpäiväinen asiakaspalvelukurssi, jota Lauttamus suosittelee kaikille Kurssissa on kyse käytännön tilanteista, eikä hienoista teorioista. Työnhakuvalmiuksia pyritään parantamaan myös preppaamalla valmentautujia yhteishakuun netin kautta. Lisäksi ryhmätoimintaan kuuluu tehokkaan työnhaun koulutusta, johon sisältyy muun muassa ansioluettelon ja työhakemuksen tekoa, sekä haastatteluun valmistautumista. Ennen kaikkea työnantajat silti odottavat työntekijöitään hyvää suhtatumista työntekoon, Lauttamus painottaa. Kaikki lähtee asenteesta. Palveluryhmän vastaava: Johanna Matilainen Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Kuntouttava työtoiminta, Suunta-valmennus sekä TELLUS Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Työelämään ja koulutukseen kuntouttavat palvelut on suunnattu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja joustavan palvelun tai palveluketjun matkallaan kohti pitkän tähtäimen tavoitteita, kuten työllistymistä tai koulutusta. Palveluissa lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tilanne ja itselleen asettamat tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan yksilö-, ryhmä-, työ- ja työhönvalmennuksen menetelmin. Palveluissa yksilövalmentaja tai kuntoutusohjaaja kulkee asiakkaan rinnalla koko valmennusjakson ajan ja tukee tavoitteiden toteutumisessa ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Pitkän kuntoutuksen päätteeksi harppaus työelämään Jupiterin myymäläyksikössä toi suuren haasteen sosiaaliselta kantilta, joka loppujen lopuksi tuotti hedelmänsä kokonaisvaltaisesti elämäntilanteeseeni. Työelämän alati muuttuva ympäristö oli ensi alkuun mytty papereita täynnä tekstiä, mutta Jupiterin vastaanottavainen yhteisö toimi eräänlaisena tulkkina tuntemattomalle kielelle ja auttoi järjestelemään paperit oikeisiin mappeihin. Odotettua lyhyemmässä ajassa sain luotua tasaisen varman pohjan tulevaisuutta varten, ja Jupiter jää häämöttämään taakseni kuin vankka vuori, joka tulee muistuttamaan onnistuneesta muutoksesta elämässäni, pääsystä eteenpäin. Yksilövalmennuksessa keskustellaan luottamuksellisesti asiakkaalle tärkeistä asioista ja tuetaan elämän erilaisissa haasteissa.ryhmävalmennuksessa harjoitellaan turvallisessa ilmapiirissä erilaisia sosiaalisia tilanteita ja -taitoja tutustumalla muun muassa erilaisiin hyvinvointia tukeviin harrastusvaihtoehtoihin. 11

12 Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin lyhytkoulutuksiin, joita Jupiter asiakkailleen tarjoaa. Kuntoutumisessa työ- ja työhönvalmennuksella on tärkeä merkitys asiakkaan tavoitteiden saavuttamisessa. Työja työhönvalmennuksessa asiakasta työn tekemisessä ovat tukemassa oman alansa ammattilaiset. Valmennuksessa keskitytään erityisesti työyhteisössä toimimiseen, oman jaksamisen ja työn yhteensovittamiseen sekä voimaantumisen myötä työmarkkinavalmiuksien lisääntymiseen. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan oma motivaatio, voimavarat ja sitoutuminen palveluun. Kuntoutusjakson jälkeisenä tavoitteena on työllistyminen ja työelämässä pysyminen sekä lisääntyneet ja parantuneet työvalmiudet. Kuntoutujien tavoitteina voi olla myös mahdollisten opintojen jatkaminen, loppuun saattaminen tai sopivan koulutusalan löytäminen. Palvelun vastaavana kuntoutusohjaajana/ yksilövalmentajana toimii Riikka Hautala sekä kuntoutusohjaajana/yksilövalmentajana Anna- Lena Granlund. Yhteistyö mielenterveysasema Horisontin kanssa lujittui entisestään vuonna 2013 ja palveluun ohjautui enemmän oikeaaikaisia asiakkaita, Hautala kertoo. Tarkoitus onkin, että ihmisiä lähdetään kuntouttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistyö Kelan ja TE-toimiston kanssa on myös ollut sujuvaa, kun on hyvät yhteistyöhenkilöt eri tahoilla, niin tekeehän se työstä jouhevamman, Granlund jatkaa. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu työhönvalmennus voi kestää enintään vuoden. Siinä painottuvat yksilöllinen tuki työhönvalmennuksessa sekä yleiset elämänhallinnan taidot. Työhönvalmennukseen kuuluvassa ulkopuolisessa työharjoittelussa paikat ovat palvelleet hyvin kuntoutujien tarpeita. Kunta ja yritykset joihin olemme olleet yhteydessä harjoitteluasioissa, ovat olleet kovin positiivisia meidän suhteemme, Hautala kertoo. Harjoittelupaikoissa on usein hyvä vastaanotto ja kuntoutujille annetaan todella hyvää ohjausta. Myös Jupiterin tiloissa ja Vaasan ympäristössä tapahtuva ryhmätoiminta on virkistänyt kuntoutujia ja vuoden 2013 aikana Hautalan ja Granlundin porukka on käynyt muun muassa keilaamassa, taidenäyttelyissä, ulkoilemassa, pelaamassa pihapelejä, museossa, kuntosalilla ja työpaikoilla tutustumassa. Ryhmässä olemisesta saadaan usein jokin kimmoke omaan elämään, Hautala kertoo. Ihminen saattaa ryhmän parissa ensikertaa elämässään uskaltautua esimerkiksi uimahalliin. Jupiterissa on näille ihmisille hienot puitteet, koska täällä tarjotaan mahdollisuus. Tärkeintä on kuitenkin, että ihminen itse tarttuu siihen kiinni ja käyttää sen.

13 Kielsin itseltäni monta vuotta, että olen masentunut. Lääkärissä kävin pariin kertaan valittamassa väsymystä että en jaksa käydä töissä. Sain mielialalääkettä, mutta itsekseni totesin että mulla mitään vikaa ole, olen vain väsynyt enkä hakenut lääkkeitä. Jaksoin loman jälkeen tehdä töitä jonkin aikaa, kunnes työ alkoi taas käydä raskaaksi ja otin lopputilin. Istuin joka päivä kotona, ulkona kävin vain kaupassa ja vältin matkalla kaikkia tuttuja vaihtamalla toiselle puolelle katua toivoen, että he eivät huomaisi minua. Lopuksi kaikki harrastukset jäivät pois ja riitelin ystävien kanssa sekä laitoin välit poikki ihan pienistä syistä. Tuli sitten se päivä eteen, että piti lähteä työhaastatteluun onko pakko jos ei haluano on! Sain työpaikan samalta alalta jossa olin ollut aikaisemmin, innostuin kuitenkin kun sain töitä ja ajattelin että kaikki palaa normaaliksi, niin kuin se oli ollut joskus ennenkin. Se ei kuitenkaan mennyt niin kuin olin ajatellut. Työnantaja oli vaistonnut että minulla ei ole kaikki hyvin ja juttelimme elämästäni. Kerroin kaikki surut ja murheeni ja saankin kiittää työnantajaa että hän välitti minusta ja ohjasi minut mielenterveysasema Horisonttiin. Silloin ajatus nousi kirkkaana pintaan: haluan oman elämäni takaisin. Mielenterveysasema Horisontin hoitaja kertoi että minulla on syvä masennus. Ajattelin itsekseni että minulla mitään syvää masennusta ole, olen vain vähän väsynyt. Sain lääkkeet masennukseen ja kävin kerran viikossa Horisontissa hoitajan tai lääkärin luona. Aluksi käyntien jälkeen olin uupunut ja päätä särki. Kuntoni kuitenkin koheni nopeasti ja jaksoin taas tehdä paljon asioita. Mielialani kyllä vaihteli jonkin verran, oli huonoja päiviä ja säikähdin että taasko se masennus ottaa vallan, hoitaja sanoi että niitä tulee välillä ja kehotti ajattelemaan positiivisia asioita ja liikkumaan. Kaikista ihaninta on kun saa kokea uudestaan miltä tuntuu, kun aistit, vaistot ja tunteet palaavat. Lääkäri suositteli minulle pehmeää paluuta työelämään ja tiesi mistä minun kannattaa aloittaa. Hän suositteli minulle Jupiter-säätiöön mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta. Kävin tutustumassa Jupiter-säätiön, siellä tapasin oman ohjaajani joka ymmärsi minua ja oli ystävällinen minua kohtaan. Aluksi minun piti täyttää papereita ja vastata kysymyksiin ja hän kertoi minulle Jupiter-säätiön toiminasta ja ehdoista ja esitteli minulle kaikki työyksiköt. Työpisteitä kiertäessäni huomasin, että kaikki olivat kovin ystävällisiä. Ohjaajani kertoi minulle kaikki asiat rauhallisesti, mutta minä en kyennyt vielä ottamaan asioita vastaan ja kyselin uudestaan ja uudestaan ja hän vastasi minulle aina rauhallisesti -uudelleen ja uudelleen. Sen jälkeen minä sain toivoa mihinkä työpisteeseen menisin. Päätin ottaa puu- ja rakennus puolen, koska olen aina pitänyt puutyöstä ja maalaamisesta mutta en ole sitä koskaan tehnyt ammatikseni. Ensimmäisestä viikosta en muista oikein mitään muuta kuin että tuskanhiki valui ja mikään ei jäänyt mieleen ja jännitti kovaa. Kerran viikossa meillä on ohjaajani kanssa keskustelutuokio jossa pohdimme minun vahvuuksiani ja kiinnostuksen kohteitani työelämään sekä siitä mikä ala minulle sopisi. Tellus-ryhmätapaamisissa käydyt keskustelut ja ulkoilu piristivät mielialaa jokaisella. Oli myös kivaa huomata, että en ole ainut joka tarvitsee apua tässä elämässä. Viikkotapaamiset antoivat voimaa elämälle ja toivat myös uusia näkemyksiä sekä ajatuksia. Nyt voin sanoa, että minä mietin asioita järkevästi. Ohjausta sain hyvin työvaiheista ja neuvoja sain paljon työkavereiltani ja työvalmentajaltani. Päivä päivältä elämäni näytti paremmalta ja elämän rytmi tasaantui. Ohjaajan kanssa teimme testejä, että mille alalla minä sovin, vaikka en olisi halunnut lähteä Jupiterista, jossa oli niin turvalista ja mukavaa ja ihmiset ystävällisiä. 13

14 Teimme kuitenkin testin ja yksi tuloksista oli myyjä ja nyt ohjaaja käy kerran viikossa katsomassa työpaikalla, että kuinka jaksan. Välillä hän soittaa muuten vaan ja joskus minäkin käyn Jupiterissa katsomassa ohjaajaa sekä poikia puuverstaalla. Olen miettinyt ja muistellut kuinka paljon Jupiter-säätiö ja ohjaajani ovat auttaneet minua. Välillä mietin, missä olisin nyt, jos mielenterveysasema Horisontti ei olisi auttanut ja ohjannut minua oikealle polulle. Puu- ja rakennuspuoli vahvisti paljon itsetuntoani ja sain myös näyttää, että olen luova ja taiteellinen. Työkaverit auttoivat minua myös ideoinnissa ja toteutuksissa. Sain minä hiukan vastuutakin, sillä sain suunnitella töitäni. Joka kerta kun työni onnistui hyvin, olin siitä ylpeä. Puupuolen pojille paljon kiitosta, olette todella hyviä työkavereita. Johanna Matilainen toimii palveluvastaavana ja yksilövalmentajana Jupiterin kuntouttavassa työtoiminnassa yhdessä yksilövalmentajakollega Lasse Ekströmin kanssa. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua jota ostaa Vaasan kaupunki. Työllistäviä palveluita ajatellen tämä on eniten matalan kynnyksen palvelua, Matilainen kertoo. Palvelu määräytyy aina asiakkaan tavoitteiden mukaan ja matkan varrella niitä päivitetään voimaantumisen myötä. Ovia ei suljeta keneltäkään, vaan ne avataan tarvittaessa aina uudestaan, Matilainen painottaa. Ohjaajalleni myös iso kiitos, on ilo aina käydä sinun luona ja kertoa edistyksestäni. Kiitos, että jaksat rutistaa minusta hyvät puolet esiin ja annat myös voimaa, neuvoja tai vaihtoehtoja jokaiselle päivälle. Tiedän että yhteistyömme päättyy pian ja se tuntuu haikealta, mutta ymmärrän että pitää se napanuora katkaista joskus. Olen saanut tästä avusta paljon enemmän kuin odotin. Olen saanut enemmänkin kuin oman elämäni takaisin. Palvelua on tuotettu Jupiterissa jo kymmenen vuotta ja sen laadun pysyvyyden eteen tehdään kovasti töitä joka päivä. Vuonna 2013 palvelun suunta muuttui niin, että aiempaa isompi osa valmentautujista oli alle 30-vuotiaita nuoria ja tämä oli selvää muutosta edellisiin vuosiin verrattuna. Kuitenkin iästä ja taustasta riippumatta valmentautujien elämäntilanteet olivat kohderyhmän mukaisesti haastavia ja taustalla saattoi olla esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmista. 14

15 Meidän tehtävämme ei ole kertoa, kuinka eletään, vaan ihminen saa oivaltaa itse. Teemme hyvää työtä, mutta emmehän me paini samanlaisten ongelmien kanssa kuin valmentautujamme.parasta työtä tekevät asiakkaat itse, he ovat ne sankarit. Suunta-valmennusta tehdään ostopalveluna Vaasan vankilalle ja Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimistolle palveluvastaava/yksilövalmentaja Johanna Matilaisen sekä yksilövalmentaja Lasse Ekströmin toimesta. Keskeistä on asiakkaan tarve, joka on lähtökohtana palvelun sisällölle, Matilainen kertoo. Vuosina 2012 ja 2013 Suunnan asiakasmäärät ovat pysyneet melko korkeina, aiempiin vuosiin verrattuna. Olennaista vuonna 2013 oli se, että palvelun sisällön painopiste muuttui: yhdyskuntaseuraamustoimiston kautta palveluun tuli paljon valmentautujia, jotka olivat pitkiä jaksoja Jupiterin työyksiköissä. Lisäksi yksilövalmentajat tekivät vankien osalta enemmän työtä paikan päällä Vaasan vankilassa, Matilainen kertoo. Toisaalta joukossa voi olla kaveri, joka ei ole kuuna päivänä ottanut alkoholia, mutta sosiaaliset tilanteet ahdistavat, Ekström tarkentaa. Palvelu on joustavaa ja tavoitteet räätälöidään aina valmentautujan tarpeiden mukaan. Usein on kyse ennemminkin elämänhallinnan tunteen palauttamisesta takaisin kuin opiskelu- tai työpaikan etsimisestä. Aktivointisuunnitelmat tehdään aina sosiaalityöntekijän ja TE-toimiston työntekijän kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan yhteyshenkilö kaupungin sosiaalitoimessa on osa meidän tiimiä, vaikka onkin eri organisaatiosta, Matilainen kertoo. Valmentautujien tilanteet ja taustat ovat erilaiset. Toiset tarvitsevat todella paljon ohjausta, kun taas toiset ovat jo lähes valmiita palkkatyöhön, Ekström kertoo. Koulutustaustat ovat hyvin erilaisia: osalla ei ole mitään ammattia ja osalla on korkeakoulututkinto. Jokainen asiakas on erilainen. Aina kun näkee ihmisessä muutosta, se palkitsee. Joillekin se voi olla sitä, että uskaltaa katsoa silmiin, eikä enää lattiaan. Alun perin Suunta alkoi Raha-automaattiyhdistyksen projektina, mutta se on pystytty juurruttamaan myytäväksi palveluksi. Palvelun kehityksen ja toimivan toteutumisen kannalta sujuva yhteistyö on pohjana sille, että pystymme pitämään laatua yllä, Ekström kertoo. Laatu on tärkeä asia ja sitä pidetään yllä pyytämällä jatkuvasti palautetta, Ekström jatkaa. Tärkeintä on kuitenkin pystyä vastaamaan vankien tarpeisiin ja luomaan heille tarvittavat edellytykset. Laatu on loppujen lopuksi sitä, että vankilan lisäksi myös vanki on tyytyväinen. Arvomaailmamme on samanlainen joka palvelussa, Matilainen jatkaa: kyse on siitä, että ihminen kohtaa ihmisen ja se on paras lähtökohta tehdä tätä työtä. Ihminen on ihminen muurien ulkopuolella - tai sisäpuolella, Ekström muistuttaa. Pienet arjen asiat tuottavat palautetta siitä, että tällä palvelulla ja Jupiterilla on vaikutusta elämään, Matilainen kertoo. Parasta on, kun huomaa, että asiakas alkaa kyseenalaistamaan omaa tapaansa ajatella ja oppii nauramaan vanhalle asenteelleen, Ekström jatkaa. 15

16 kan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Palveluryhmän vastaava: Elias Mänttäri Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Comeetta II -valmennus, Starttivalmennus, OSIRIS Tuotantokoulu vaasalaisena mahdollisuutena, OPPITUKI Työ- ja koulutusvalmentaja oppisopimusopiskelun tukena, Etsivä Nuorisotyö sekä Oppilasvalmennus Nuortenpalveluissa toimitaan alle 30-vuotiaitten nuorten kanssa, joille yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä johtuva työttömyys sekä puuttuva ammatillinen koulutus ovat palveluun ohjautumisen syitä. Valmennus Jupiter-säätiön työyksiköissä tai ulkopuolisissa yrityksissä tarkoittaa monipuolista työ-, yksilö-, ja ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuun tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Nuorisotakuu on yhtenäinen ajattelutapa. On hyvä, että nuorten asioihin ja hyvinvointiin halutaan puuttua ja tarkoitus on selkeästi se, että pyritään siihen että asiat menisivät eteenpäin. Esimerkiksi oppilaitosyhteistyö on toiminut oikein hyvin ja tämä on juuri sitä, miten Nuorisotakuun pitääkin toimia, Mänttäri kertoo. Nuorille, joille ammattiopisto ei elämäntilanteen vuoksi sovi, löytyy tänä päivänä vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja. Positiivisen lisän tuo myös se seikka, että vuoden 2013 aikana palveluita on määrällisesti käytetty todella hyvin, hän summaa. Nuorisotakuu tuli voimaan virallisesti 2013, vaikka sen periaatetta on toteutettu tavallaan jo aiemminkin. Mänttäri painottaa, että Nuorisotakuu itsessään ei tuonut uusia erillisiä toimenpiteitä nuorille. Pikemminkin se teki näkyväksi nuorten haasteellisen tilanteen ja nosti tarpeen esille. Haasteelliseksi sen toteuttamisen teki esim. työhallinnossa samanaikaisesti tapahtuneet muutokset, jotka osaltaan hidastivat nuorten ohjautumista Jupiterin palveluihin. Valmennusjaksojen pituudet vaihtelevat muutamasta viikosta puoleen vuoteen ja työtä ohjaa aina asiakaslähtöisyyden periaate, kertoo palveluryhmävastaava ja yksilövalmentaja Elias Mänttäri. Tavoitteena on ollut, että nuortenpalvelut pystyvät tarjoamaan laajan kattauksen erilaisia palveluita eri tilanteissa oleville nuorille. Vuonna 2013 se näyttäytyi tuotantokouluna, oppilasvalmennuksena, matalankynnyksen Startti-palveluna, Comeetta-valmennuksena, oppisopimusopiskelun tukemisena, sekä edellisestä vuodesta poiketen myös etsivänä nuorisotyönä. Nuortenpalveluiden toimintaa yhdistää Nuorisotakuun periaate ja siihen kaikki toiminta peilaa, Mänttäri täsmentää. Nuorisotakuu takaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpai- Niin kliseiseltä se kuin vain kuulostaakiin, niin nuorissa on meidän tulevaisuutemme. Ilman nuoria emme pärjää. Jupiterissa ja koko maassa ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että nuoret ajautuvat työttömyyteen tai eläkeputkeen jo hyvin varhain. Mänttäri onkin ihmeissään, siitä miksi asioiden ylipäätään on annettu mennä näin pitkälle. Pienillä muutoksilla olisi saatu paljon aikaan jo aiemminkin, mutta pääasia on, että suunta on nyt oikea. Se on hyvä, että nuoria nostetaan esiin. Nuorisotakuu on vuoden 2013 alussa Suomessa voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu. 16

17 Projektipäällikkö ja yksilövalmentaja Margit Merikosken luotsaama Osiris-hanke on tuotantokoulutoimintaa ammattilisen opetuksen ja työpajatoiminnan välillä. Edelliseen vuoteen verrattuna yhteistyö Jupiterin ja Vaasan ammattiopiston välillä parani ja lujittui entisestään. Kaikkien osallistujien kohdalla opinnot eivät edenneet suunnitellusti. Kuitenkin tieto opiskelijan tilanteesta siirtyi oikeille tahoille, eikä kukaan ole ns. kadonnut, Merikoski kertoo. Toiminnalla on pystytty saavuttamaan asetetut Vuonna 2012 alkaneen hankkeen toimintaa ohjaavat opetussuunnitelmat ja niihin pohjaavat henkilökohtaistetut opiskelijakohtaiset jaksosuoritussuunnitelmat. Suunnitelmat tehdään kolmikantana ja keskustelussa on aina mukana niin opiskelija, Vaasan ammattiopiston edustaja kuin Jupiter-säätiön yksilövalmentaja, Merikoski kertoo. Mukana prosessin suunnittelussa on myös kyseessä olevan ammattialan työvalmentaja, sillä ammatillinen oppiminen tapahtuu Jupiter-säätiön työyksiköissä työvalmentajan ohjaamana, Merikoski kertoo. Tämän lisäksi Vaasan ammattiopiston henkilöstö on käynyt tarpeen mukaan antamassa mm. ammatillista sekä erityisopetusta. Hankkeen puitteissa opiskelijoille on tarpeen tullessa järjestetty myös ammatillista pienryhmäohjausta Vaasan ammattiopiston avoimessa oppimisympäristössä, Merikoski täsmentää. Tuotantokoulujakson suoritti vuoden aikana yhteensä 21 opiskelijaa. Opiskelijoita oli eri ammattialoilta ja jaksot olivat erimittaisia. Hyväksytysti opintoja suoritettiin ja arvioitiin yhteensä 29 opintoviikkoa. Suoritusten määrä on suoraan verrannollinen opiskelijoiden vointiin ja elämäntilanteeseen, Merikoski kertoo. Opiskelijoita auttaa Jupiterin tietynlainen rentous jämptiyttä unohtamatta. Jupiterissa vallitsee moniammatillinen ilmapiiri, joka hyödyttää tuotantokoululaisia monella tapaa, Merikoski jatkaa. Toiminnassa on tärkeää selvittää, kuinka jokaisen opiskelijan kanssa löytää keskeisen kunnioituksen ja luottamuksen, jotta olo tuotantokoulussa olisi mahdollisimman miellyttävää. Olennaista on positiivisuus ja huumorilla höystetty läsnäolo. tavoitteet ja kehittämistä kokemustenperusteella jatketaan koko ajan. Hanke päättyy seuraavan vuoden lopussa, ja toiveena onkin, että hankkeen myötä hyväksi havaitut toimintatavat jäisivät käyttöön.jupiter on ollut hyvä ympäristö tämän kaltaisen hankkeen totuttamiseen, kiitos ammattitaitosten kollegoiden, Merikoski kertoo. Tällaista työtä on kiva tehdä, kun kaikki ovat samalla asialla. Jupiter on värikylläinen, välittävä ja valtaisia vaihtoehto. Vaatetusartesaaniopiskelijan kevätlukukausi alkoi koulusta erottamisella. Koko loppukevään mittainen erotus johtui runsaista poissaoloista, mutta hän sai mahdollisuuden erottamisjakson aikana tehdä rästiopintoja tuotantokoulussa, mikäli ilmestyisi paikalle ja sitoutuisi toimintaan. Kun opiskelija ensi kertaa tuli tutustumaan kuraattorinsa kanssa Jupiteriin ja tuotantokouluun, ei hän vaikuttanut hirveän innostuneelta. Toisena vaihtoehtona olisi ollut pelkkä kotiin jääminen, 17

18 joten hän teki päätöksen ryhtyä tuotantokouluopiskelijaksi ja saapuikin sovitusti paikalle ensimmäisenä päivänä. Opinnot ja tehtävät saatiin aluille ja niitä suoritettiin poikkeuksellisesti Nuortenpalvelujen puolella minun ohjauksessani, eikä kädentaitojen työyksikössä, jossa vaatetusartesaaniopinnot varsinaisesti suoritetaan. Vaatetusopettajan pätevyyteni, toimivat kemiat sekä pienryhmätoiminta alkoivat palvella opiskelijan tarpeita ja omasta tiukasta aikataulustani huolimatta jo muutaman viikon päästä alkuunsa negatiiviselta vaikuttanut opiskelija alkoikin avoimesti kehua motivaationsa kasvaneen reilusti. Epäilevä asenne oli alun perin peruja kavereiden kuulopuheista, mutta nyt paikan päällä hän oli saanut itse tehdä omat päätelmänsä Jupiterista tuotantokoulussa. Jakson päättyessä poissaolot olivat ainoastaan luvallisia poissaoloja ja puuttuvat opinnot suoritetiin sovitusti, joten hän pääsi jatkamaan opiskeluja koulussa seuraavalle luokalle. Syksyllä Nuortenpalveluiden rappukäytävästä kuului iloinen Hei, kun samainen opiskelija yllättäen saapui kertomaan kuulumisiaan. Hän oli koko olemukseltaan hymyilevä ja kehonkielikin aivan jotain muuta kuin ensitapaamisella. Hänen opintonsa olivat edenneet hyvin ja lisäksi hän oli saanut työssäoppimisestaan erinomaiset arvostelut. Aiempi murheenkryyni, jatkuvat poissaolot, oli nyt historiaa. Halausten lomassa opiskelija kertoi myös yksityiselämän alkaneen mennä parempaan suuntaan. Jakso tuotantokoulussa oli siis tullut opiskelijan elämään juuri oikeaan aikaan ja tarpeeseen. Silloin tuli älyttömän hyvä tunne, että kyllä todellakin kannattaa herätä töihin joka ikinen aamu. Jupiter-säätiön oppilasvalmennuksessa luodaan yksilöllisiä opintopolkuja opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi. Oppilasvalmennuksen kohderyhmään kuuluvat ne opiskelijat, joilla esimerkiksi opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai ovat jo keskeytyneet, ja he haluavat palata kouluun, mutta tarvitsevat harjoittelujakson tai pehmeän aloituksen, jotta saisivat taas kiinni opiskelutaidosta. Oppilasvalmennus voi sopia myös peruskoulun yläkoulun opiskelijoille. Opiskelijoiden jaksot suunnitellaan yksilökohtaisesti opiskelijan tarpeen ja opintovaiheen mukaan. Suunnitelma tehdään yhteistyössä opiskelijan, opettajan, kuraattorin ja yksilövalmentajan kanssa. Vielä tuore, vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana käynnistetty Startti järjestää aktiivista toimintaa työttömille nuorille, jotka eivät vielä ole hakeutumassa työelämään tai opintoihin. Starttivalmennus hakee kokemusten lisääntyessä edelleen omaa paikkaansa palveluverkostossa, ja oleellista onkin yhteistyökumppaneiden kanssa kartoittaa, kenelle palvelu sopii ja ketkä toimintamallista eniten hyötyvät. Lisähaasteita uuden palvelun luomisen ja juurruttamisen ohessa toi vielä se, että kuluneen vuoden aikana Startissa vaihtui useaan otteeseen myös henkilökunta. Vuonna 2013 Startissa toimivat limittäin erilaisina jaksoina yksilövalmentajina Hannele Pelli ja Taija Laaksonen sekä luovien toimintojen ohjaajana Outi Pantsar. Viimeisin tulokas, myöskin nuoriso- ja luovien toimintojen ohjaaja Jinna Vilponen 18

19 on kuitenkin tullut jäädäkseen. Opiskeluaikana työssäoppimisjaksolla Startissa olleena Vilposella oli helppo tulla työyhteisöön, koska paikka ja sen toimintatavat olivat jo entuudestaan tutut. Startilla on selkeä rakenne ja käytössä tarkka viikko-ohjelma, joka sisältää paljon aktiviteetteja ja luovia toimintoja. Startin toiminta menee hyvin pitkälti nuorten ehdoilla ja Vilponen suunnitteleekin yleensä yhdessä nuorten kanssa sitä, mitä tulevat päiväohjelmat voisivat sisältää. Toiminta on kuitenkin aina tavoitteellista ja tarkoituksena on, että kaikkia näkökulmia nuoret eivät ehkä huomaakaan saman tien, vaan syvempi, itsetuntemusta kasvattava osuus voikin aueta myöhemmin, Vilponen kertoo. Ennen kaikkea Startin toiminta on pehmeää ja menee matalan kynnyksen pelisäännöillä. tällä hetkellä vuotta. Vilponen ei kykene antamaan Starttilaiselle nuorelle stereotyyppiä, vaan hän nimeääkin yhdistäväksi tekijäksi nuorten tietämättömyyden omasta tulevaisuudestaan. Nuorille tuottaa vaikeuksia tunnistaa omia vahvuuksiaan ja ajatuksiaan siitä millä saralla itseään kannattaisi lähteä kehittämään. Parasta kuitenkin Startin palvelussa on se, että sen avulla nuorten normaali elämän tahti pysyy selkeänä. Startilla he voivat tehdä juttuja, joiden avulla he voivat löytää itsensä tai kadotetun suunnan. Vilposen mukaan se tapahtuu ikään kuin huomaamatta: ilman, että nuorella teetettäisiin paperitestejä loputtomiin, hän saa kokea ja oppia luovan toiminnan kautta. Suorittava yhteiskunta kuitenkin huolestuttaa: Nuorten pitäisi mukamas heti keksiä oma juttunsa ja jos niin ei tapahdu, niin saa leiman otsaansa. Tämä itsessään lisää jo paniikkia ja pahentaa tilannetta. Vilposen mielestä nuorilla pitäisi olla myös mahdollisuus puhallella rauhassa ja pysähtyä miettimään, että mikä olikaan nyt se minun juttuni. Startin nuoret tarvitsevat arjessaan muutakin kuin ryhmätoimintaa ja yhteistyö eri tahojen kanssa onkin toiminut hyvin. Sosiaalitoimistossa meillä on oma kummi, joka hoitaa laaja-alaisesti nuorten asioita, Vilponen kertoo. Lisäksi nuorille on tukihenkilöitä muillakin tahoilla kuten TEtoimistossa, Klaarassa ja Triangelissa. Tärkeintä Vilposen mielestä Startin ja koko Jupiter-säätiön toiminnassa onkin juuri se, että ollaan ihmisenä ihmiselle: tuetaan toisia, ketään tyrmäämättä. Startti-valmennuksen yksikkö sijaitsee Raastuvankadulla, eli eri paikassa kuin muut Jupiter-säätiön tilat. Vilposen mukaan muista yksiköistä erillään olo tuottaa välillä haasteita, mutta siinä on myös etunsa. Raastuvankadun toimipisteessä nuorilla on rauhallinen, mutta nuorekas oma tila jonne on helppo tulla. Sijainnistaan huolimatta Startti-ryhmä viettää paljon aikaa myös Meijerinkadulla, sillä viimeisen vuoden aikana yhteistyö eri työpajojen kanssa on lisääntynyt. Jupiterin tapahtumien ja teemapäivien suunnittelut ovat myös osana Startin arkea ja heitä pyydetään usein mukaan koristeluun sekä muuhun tekemiseen ja toteuttamiseen. Startin ikäraja on Comeetta-valmennus pyrkii löytämään nuorille työttömille työnhakijoille koulutus- tai työvaihtoehtoja. Vuonna 2013 hankkeen parissa toimivat yksilövalmentajat Jarno Högfors, Riikka Ilves ja Heidi Svartsjö. Comeetan tärkein tavoite on tukea nuoria löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan, joiden avulla tulevaisuuden suunnan on tarkoitus löytyä. Nuoret saivat vuoden aikana ohjausta mm. yhteishaun ja työhakemusten kanssa sekä tietoa hyvinvointia lisäävistä vaihtoehdoista kuten mielenterveyspalveluista. Hanke koostuu yksilö- ja ryhmävalmennuksesta sekä työkokeilusta 19

20 Jupiterin työyksiköissä tai Vaasan seudun yrityksissä. Comeetta-hankkeen tavoitteena on myös yritysyhteistyön vahvistaminen. Vuoden aikana järjestettiin yhteistyötapaaminen, jossa Comeetan yksilövalmentajat kertoivat hankkeesta. Tapaaminen sisälsi keskustelua yhteistyön hyödyistä yrittäjien ja seudun nuorten näkökulmasta. Tietoa hankkeesta ja Comeetan nuorista sai muun muassa Vaasan yrittäjien toiminnanjohtaja, joka puolestaan vei viestiä eteenpäin muille yrittäjille. Yritysyhteistyö on teema, mutta se näkyy eniten niin, että me yksilövalmentajat olemme suoraan yhteydessä yrityksiin, projektipäällikkö/yksilövalmentaja Högfors kertoo. Yksilövalmentajat etsivät asiakkailleen sopivia työkokeilupaikkoja: Ihanne olisi, että meillä olisi kumppanina suuria yrityksiä, joihin voisimme ohjata nuoria, mutta työtilanne on tällä hetkellä niin kehno, ettei paikkoja löydy, Svartsjö jatkaa. Suurin osa yhteistyökumppaneista on pienyrittäjiä ja he ovat ottaneet hyvin vastaan hankkeen nuoria. Paikkaa etsiessä arvioidaan ja huomioidaan aina ensin nuoren tilanne ja toiveet perinpohjaisesti. Vuonna 2013 Comeetta sai lisäresurssin, eli kolmannen yksilövalmentajan. Tästä resurssista huolimatta nuorten ohjautuminen hankkeeseen hankaloitui jo heti vuoden alussa, kun Nuorisotakuu ja TE-toimiston rakennemuutokset astuivat voimaan samanaikaisesti. Tämän seurauksesta nuoria ei ohjautunut Comeettaan vuoden aikana niin paljon kuin olisi toivottu - ja olisi ollut mahdollisuus ottaa vastaan. Kuitenkin vahva sisäinen yhteistyö sekä yhteistyö TE-toimiston kanssa mahdollisti ratkaisujen löytämisen. Kahden Jupiterin työllisyyspoliittisen hankkeen ikärajoja muokattiin hieman, jolloin Comeetan kohderyhmän ikärajaa pystyttiin nostamaan 29 vuoteen aiemmasta 25 vuodesta. Tämä piristi ohjautuvuutta hyvin loppuvuonna. Asiakasmäärän tavoite jäi kuitenkin hieman alakanttiin Comeetan toivoessa sataa valmentautujaa, kun kokonaisuudessaan hankkeen toimintaan osallistui 90 valmentautujaa, mikä on hyvä lukumäärä rakenneuudistushaasteet huomioon ottaen, Högfors kertoo. Vuonna 2013 myös oppilaitosyhteistyö oli vahvassa roolissa, sillä Comeetan käyttöön tuli uusi väylä, jonka avulla nuori sai mennä Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen koulutuskokeiluun kymmenen päivän ajaksi. Jos nuori viihtyi ja haku koulutukseen oli käynnissä, niin oppilaitos pyrki räätälöimään hänelle opiskelumahdollisuuden. Koulutuskokeilu palveluna helpottaa nuoria hahmottamaan eri aloja ja estää heitä hakemasta itselleen sopimattomille aloille, yksilövalmentaja Riikka Ilves kertoo. Eniten uusia valmentautujia Comeetassa onkin juuri syksyisin, jolloin nuoret ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa, tai huomanneet alan olleen kuvitellusta poikkeava. Comeetta hyödynsi myös muita TE-toimiston tarjoamia palveluita kuten työkokeilu, työhönvalmennus- ja uravalmennuspalveluita, jotka ovat olleet hyödyllisiä mahdollisuuksia nuorille valmentautujille. Comeetta-hanke päättyy seuraavana vuonna, ja yksilövalmentajat toivovat luonnollisesti jatkoa jo vuonna 2001 alkaneelle nuorten työllistämistoiminnalle. Työmme on merkityksellistä, värikästä ja täynnä mahdollisuuksia 20

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot