Menevä ministeri Kuntauudistus pisti Virkkuseen vipinää. Tampere haluaa houkutella työvoimaa. Vastuullisuus on. ahdingossa vai auringossa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menevä ministeri Kuntauudistus pisti Virkkuseen vipinää. Tampere haluaa houkutella työvoimaa. Vastuullisuus on. ahdingossa vai auringossa?"

Transkriptio

1 Tampere haluaa houkutella työvoimaa Vastuullisuus on viisautta sijoittamisessa Rehtori viihtyy koulun käytävillä Kunnanjohtajat ahdingossa vai auringossa? Keva på svenska s. 27 Menevä ministeri Kuntauudistus pisti Virkkuseen vipinää.

2 pääkirjoitus Mitä varten eläkerahasto on olemassa? työeläkelaitosten ja -yhtiöiden hoitamat eläkerahastot ovat syystäkin jatkuvan julkisen keskustelun aiheena. Työeläketurvasta vastaavien laitosten ja yhtiöiden sijoitusvarallisuus on noin 140 miljardia. Vertailun vuoksi Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden arvo on noin 160 miljardia euroa. Kevan rahaston arvo on jo reilut 31 miljardia euroa. Tuolla summalla taas voisi ostaa melkein kolme nokiaa tai konetta. Sijoittajan osa ei ole useinkaan helppo julkisessa keskustelussa. Monia ajatuksia heitetään ilmaan ja näkökannat vaihtelevat päivän sekä ajatuksen esittäjän mukaan. Kunta-alankin eläkerahoille on esitetty moninaisia tehtäviä: infrastruktuurin ylläpitämistä, sinivalkoisen pääoman linnakkeena olemista ja Helsingin pörssin vauhdittamista. Osansa ovat saaneet myös eläkerahastojen tuotot sekä sijoittamisen tehokkuus ja vastuullisuus. Mikä tällä hetkellä ohjaa Kevan kukkaroa, kun puhutaan sijoittamisesta? Kevan hallinnoimalla kunnallisella eläkerahastolla on laissa määritellyt tavoitteet. Lakia voi pitää kaukonäköisenä, kun se on paaluttanut sijoittamistehtävän seuraavaan lauseeseen: Sijoittaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta. Mitä tämä merkitsee käytännössä tänä päivänä? Rahasto auttaa osaltaan turvaamaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusta ja sijoitustoiminnalla on kaksi päätavoitetta: vakaa eläkemaksu ja turvattu likviditeetti. Rahasto auttaa siis meitä pitämään eläkemaksut vakaana eli selviämään eläkevastuista, kun huoltosuhde heikkenee ja eläkemaksuihin aiheutuu tästä korostuspaineita. Rahastoa alettiin kerryttää vuonna 1988 ja kerrytysvaihe tullee kestämään kunnallisen eläkejärjestelmän historiassa noin 30 vuotta. Rahastoa siis vielä kasvatetaan, mutta tuottoja aletaan käyttää jo tämän vuosikymmenen loppupuolella, jotta eläkemaksuihin kohdistuvaa painetta voidaan tasata. Kaksi päätavoitetta ovat vakaa eläkemaksu ja turvattu likviditeetti. Koska rahaston käyttö osana eläkkeiden maksamista lähenee, on rahaston likviditeetistä eli helposti rahaksi muutettavuudesta pidettävä entistä enemmän huolta. Epävakaassa maailmantaloudessa ja pörssikurssien huojuessa vaikeuskerroin on kuitenkin kasvanut. Jatkossa siis on pidettävä tarkasti huolta siitä, että kunnalliset eläkevarat ovat sellaisissa sijoituksissa ja sellaisilla kauppapaikoilla, että suuriakin sijoituksia voidaan muuttaa nopealla aikataululla riihikuivaksi rahaksi. Jo nyt Kevalla pitää olla joka kuukausi käteisvaroina noin 300 miljoonaa euroa kunnallisten eläkkeiden maksua varten. Keskustelua kunnallisten työeläkevarojen sijoittamisesta on hyvä käydä myös jatkossa. Rahaston tarkoitus on kuitenkin syytä pitää tässä keskustelussa kirkkaana mielessä. PS. Kunnallisen eläkerahaston arvo on likipitäen tuplaantunut, kun vertaa rahaston käypää arvoa rahastoon sijoitettuun pääoman määrään. Sijoitustoiminnan avulla on siis lähes kaksinkertaistettu rahamäärä, joka on käytettävissä tulevan maksupaineen tasoittamiseen. PpS. Kevan vastuullisuus sijoitustoiminnassa on noussut aika ajoin keskusteluun. Hyvän kuvan Kevan sijoitustoiminnan vastuullisuudesta antaa salkunhoitaja Silja Varmolan haastattelu, joka on luettavissa sivuilla Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Mikko Sinervo kuvasi Henna Virkkusen Julkaisija Keva (30. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Toni Pekka, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Jaana Kekäläinen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Allan Paldanius, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsenheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 Keva 2-12

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen suunnittelee koko julkisen sektorin tehtäviä, mutta nyt puhututtaa kuntauudistus. Kunnille on kertynyt vuosien varrella monia vastuita, mutta osan niistä voisi ehkä sälyttää valtiolle. Pääasia, että ne hoidettaisiin hyvin. 16 REPORTAASI Vetovoimainen Tampere haluaa olla myös houkutteleva työnantaja. Rekrytointihaasteita riittää erityisesti hyvinvointialalla, sillä ihmiset elävät yhä pidempään kaivaten yhä enemmän laadukkaita terveyspalveluita. Tampereella ollaan valppaina. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Saatilla pitkospuilla. 6 Otteita. Kevalla hyvä alkuvuosi. Työuraneuvotteluissa sovittiin työurien pidentämisen toimista. Esimiehen into puskee muutoksen moottorina. Valtion henkilöstön eläkeasioiden siirto Kevaan kannatti. Työeläkeote on pian matkalla postiluukkuusi. Matkapuhelintunnistus eläkelaskuri ja rekisteriote -palveluun. 22 Kevan talous. Vastuullisuus on fiksua yritystoimintaa. 24 Elämää arjessa. Rehtori Mimmu Aarnio viihtyy oppilaiden parissa. 26 Kommuunisti muistelee hyvinvoivaa työpaikkaa. 27 Keva på svenska. Ledaren. Valtiolle.fi presenterar arbetsplatser och arbetsgivare hos staten. Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen planerar hela den offentliga sektorns uppgifter, och nu är det kommunreformen som väcker diskussion. Intressanta Tammerfors vill också vara en attraktiv arbetsgivare. Rekryteringsutmaningar finns det gott om i synnerhet inom välfärdsbranschen, eftersom människor lever allt längre. Ansvarsfullhet är smart företagsverksamhet. Palstat 6 Luottamuksella. Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on pohtinut julkisen sektorin eläkkeiden rahoitusta eläkeneuvotteluryhmässä. 9 Näin sen teimme. Valtiolle.fi esittelee valtion työpaikat ja työnantajat. 10 Miten on? Hannele Kantanen vastaa omaishoitajien kysymyksiin. 11 Tutkitusti. Kunnanjohtajilla on joskus suitset Keva 3

4 suomen kuvia 4 Keva 2-12

5 Luonnollinen kaupunki Kesäyössä, vaeltaa, lupauksein mun rinnallain. Taluttaa mua mukanaan, saatan olla saatilla. Kesäyössä, vaeltaa, Lammassaareen pitkospuin, laulaa Elokuu, suosittu cityhumppabändi. Menimme mielitiettyni kanssa ottamaan aurinkoa ja uimaan Helsingin Lammassaareen Vanhankaupunginlahdelle ja hän nappasi tämän kuvan minusta. Kaupungin ulkoilusaarella on lintutorni, lampaita, huviloita ja lintuja. Sinne on lokoista kadota kaupungista kesäisenä päivänä. Illalla takaisin tullessa saattaa olla saatilla! Risto Törrö, valokuvaaja, Helsinki 2-12 Keva 5

6 otteita luottamuksell a Eläkejärjestelmän sopeuttamisen aika Mitä tämä niin sanottu Rantalan työryhmän jatkotyöryhmä selvittää? Työ on vasta alussa. Kun julkinen eläkejärjestelmä aikoinaan rakennettiin, ei ajateltukaan, että yksityinen sektori voisi hoitaa joitakin kuntien perustehtäviä. Kuntauudistus muuttaa palvelurakenteita ja sillä on omat heijastusvaikutuksensa. Keva saa eläkemaksua suhteessa palkkasummaan. Julkista sektoria ei voi jättää tilanteeseen, että rahoituspohja häviää, mutta vastuut jäävät. Puskurirahastossa on nyt 32 miljardia ja eläkevastuut 97 miljardia. Työeläke on muuttunut koko 50-vuotisen olemassaolonsa ajan. Kuinka Keva suhtautuu muutoksiin? Eläke on merkittävä sosiaaliturvan muoto. Alussa se ei ollut lainkaan yhtenäinen, mutta kahdessa sukupolvessa siitä on tullut kattava järjestelmä. Vuoden 2005 uudistus oli merkittävä. Mutta jos keskeiset parametrit eivät enää pidäkään paikkaansa, joudutaan arvioimaan uudelleen ja sopeuttamaan. Se on haaste, sillä eläkepolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä, ennustettavaa ja vakaata. Keva suhtautuu korjausliikkeisiin myönteisesti, sillä peruspilareiden pitäisi olla kunnossa. Kuinka radikaalisti esimerkiksi Kevan eläkkeet muuttuvat tulevaisuudessa? Vielä ei voi arvioida, mitä muutoksia tulee. Eläkelaitoksen täytyy sopeutua siihen, millaisia päätöksiä lainsäätäjä tekee. Me määrittelemme itse kunnallisen eläkemaksun tason: on pidettävä huolta, että maksutaso on kestävällä pohjalla myös pitkällä aikavälillä. Kevan on tärkeää osallistua eläkepoliittiseen keskusteluun, sillä me edustamme koko julkista sektoria, 1,3 miljoonaa suomalaista. Arviomme mukaan vuonna 2017, jolloin uusien eläkeratkaisujen pitäisi astua voimaan, sisään tuleva raha ei riitä eläkkeiden maksamiseen. Tuolloin otamme käyttöön rahastoidut varat. Koko puskurirahastoa ei saa kuitenkaan käyttää, vaan siitä pitää jättää osa seuraavalle sukupolvelle. On erikseen eläkeikä, eläkkeelle siirtymisikä ja todellinen eläköitymisikä. Hukkuuko arkitodellisuus numeroihin? Ihmisillä varmasti vilisevät silmissä eri iät. Työeläkejärjestelmä on monimutkainen. Ennen kaikkea pitäisi saada perille tieto, kuka maksaa: ne, jotka ovat työelämässä, maksavat. Pitääkö eläkeikää nostaa? Jossain vaiheessa täytyy olla rohkeutta tarkastella myös vanhuuseläkkeen alarajaa. Ihmiset ovat alkaneet itsekin arvioida eläkkeellä olon mielekkyyttä, ja työpaikoilla on kehitetty keinoja töiden uudelleen järjestelyyn. Työelämä on toimihenkilöistynyt. Erikseen ovat sitten tietyt fyysisesti raskaat ammatit. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuva Mikko Sinervo - Ne, jotka ovat työelämässä, maksavat, Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus huomauttaa. Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus on jäsen eläkeneuvotteluryhmässä, jonka työnä on varmistaa julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus myös tulevaisuudessa. 6 Keva 2-12

7 otteita Kevalla hyvä alkuvuosi Valtion henkilöstön eläkeasioiden siirto Kevaan toi jo säästöjä Valtion eläketurvan toimeenpanon siirto Kevaan viime vuoden alusta on arvioiden mukaan pienentänyt kuntasektorin maksettavia toimintakuluja ensimmäisen vuoden aikana noin 4 5 miljoonaa euroa. Säästöt vastaavat 2010-luvulle arvioituja vuotuisia säästöjä, mutta ne saavutettiin odotettua nopeammin. Kyseessä on arvio, ja valtiovarainministeriö tekee vuonna 2015 perusteellisemman tarkastelun saavutetuista hyödyistä. Myös valtion työnantajien eläkepalvelut on tarkoitus siirtää Kevan vastuulle vuoden 2013 alusta. Hallituksen esitys asiasta on juuri ollut lausuntokierroksella. Siirrettäviä palveluja ovat muun muassa eläkevakuutusmaksujen laskeminen ja kerääminen, työsuhdetietojen rekisteröinti sekä aktuaari- ja tilastopalvelut. Siirto ei koske eläkkeiden rahoitusta tai sijoitustoimintaa. Kevan luvut Kunta-alalta vuonna 2011 KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet iän ja sairausryhmän mukaan LUKUMÄÄRÄT Alle 55-vuotiaat 55 vuotta täyttäneet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. Mielenterveyden häiriöt yms. Muut syyt Yhteensä OSUUDET Alle 55-vuotiaat 55 vuotta täyttäneet Tuki- ja liikuntaelinten 28 % 53 % sairaudet yms. Mielenterveyden 40 % 16 % häiriöt yms. Muut syyt 32 % 30 % Kuva shutterstock Kevan sijoitukset tuottivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5,9 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 31,5 miljardia euroa. Myös maksutulo ja eläkemenot kehittyivät suunnitellusti. Kevan sijoitussalkussa suurin varallisuuserä olivat korkosijoitukset, joiden osuus oli 45,5 prosenttia, ja toiseksi suurin osakkeet ja osakerahastot. Eri omaisuuslajeista parhaiten tuottivat osakkeet ja osakerahastot, peräti 10,9 prosenttia. Toimitusjohtaja Merja Ailus arvioikin Kevan selvinneen hyvin globaalin sijoitussalkkunsa hoidossa. Vuoden 2012 ensimmäinen neljännes oli sijoittajan kannalta ihan kohtuullista aikaa pääomamarkkinoilla, etenkin jos sijoitussalkussa oli runsaasti osakkeita ja muita riskipitoisempia sijoituksia. Sijoitusjohtaja Ari Huotarin mukaan ensimmäisen vuosineljänneksen myönteinen vire pääomamarkkinoilla johtui suureksi osaksi optimismista, jonka Euroopan keskuspankin pankkijärjestelmän tueksi käynnistämä rahoitusohjelma aiheutti. Toinen vuosineljännes käynnistyi synkemmissä näkymissä. Osakemarkkinat ovat olleet yleisesti paineiden alla ja etenkin eurooppalaisia osakemarkkinoita on koetellut huolten palaaminen pintaan. Viime vuosina kovin tutuiksi tulleet markkinoiden epävarmuus ja levottomuus jatkuvat, Huotari ennakoi. Talousjohtaja Tom Kålan mukaan Kevan vakuutusmaksutulo ja eläkemenot kehittyivät alkuvuonna suunnitelmien mukaisesti. Keva on tänä vuonna maksanut kunta-alan eläkkeiden lisäksi valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon sekä Kelan toimihenkilöiden eläkkeitä. Keva kertoo tuloksestaan tarkemmin tammi-kesäkuun osavuosikatsauksessa. Hedge-rahastot 2,1 % Hyödykesijoitukset 0,7 % Pääomasijoitukset ym. 4,8 % Kiinteistösijoitukset 7,9 % Noteeratut osakkeet ja osakerahastot 39,0 % Kevan sijoitusvarallisuus (yhteensä 31,5 miljardia euroa) Työurasopimuksella pidempiä työuria Korkosijoitukset 45,5 % Työmarkkinajärjestöjen työuraneuvotteluissa sovittiin useista työurien pidentämistoimista. Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 1954 tai sen jälkeen syntyneillä 61 vuoteen. Varhennettu vanhuuseläke poistuu vuonna Lisäpäivien ikäraja nousee yhdellä vuodella 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä. 60 vuotta täyttäneiden työttömien säilyminen ansiosidonnaisen turvan piirissä pyritään kuitenkin varmistamaan takaamalla heille tukityöpaikka. Lisäksi sovittiin muun muassa pyrkimyksestä nuorten työllistymisen helpottamiseen, työssä jatkamisen tukemiseen ja osatyökykyisten työllisyyden parantamiseen. Eläkekysymyksistä sovittiin neuvoteltavaksi työeläkejärjestelmän uudistamisselvityksen yhteydessä. Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Kunnallista eläkejärjestelmää koskettaa erityisesti julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksen varmistaminen ja siitä tehtävä erillinen selvitys Keva 7

8 otteita Esimiehen into moottorina muutoksessa Asioiden muuttaminen vaatii vision halutunlaisesta tulevaisuudesta. Päivi Liiti Lapin yliopistosta tarkasteli johtamisen psykologian pro gradu -työssään muutoksen toteuttamista esimiehen näkökulmasta. Esimerkikseen hän valitsi Kuntarekry-palvelun käyttöönoton kuntaorganisaatioissa. Viiden haastatellun kunta-alan esimiehen organisaatioissa Kuntarekry lanseerattiin syksyn 2010 ja alkutalven 2011 aikana. Kaikkialla koettiin, että Kuntarekryn käyttöönotosta saatiin hyötyjä. Esimiehet olivat ajatelleet jo jonkin aikaa, että organisaation rekrytointitapa on aikansa elänyt ja tarvittiin uusia tuulia, Liiti kertoo. Muutoksen käytännön toteuttamiseen liittyi kuitenkin haasteita. Useimmat esimiehet tunsivat jäävänsä uudistuksessa yksin. He kohtasivat muutosvastarintaa ja muutosväsymystä. Tukea oli tarjolla lähinnä organisaation ulkopuolelta, Liiti sanoo. Useat työntekijät ja osittain myös organisaatioiden johto suhtautuivat uuteen toimintatapaan alussa epäileväisesti, jopa kielteisesti. Vastustus ilmeni esimerkiksi epäluuloina uutta järjestelmää kohtaan ja vetoamisena vanhan järjestelmän tuttuuteen. Esimiesten innolla ja sitkeydellä toimintatapojen muutos saatiin kuitenkin toteutettua. Kaikki haastateltavat arvioivat rekrytoinnin kehittyneen organisaatiossaan selvästi laadukkaammaksi. Varsinkin työnhakijat kokivat toimintatapojen parantuneen. Asioiden muuttaminen vaatii ennen kaikkea päämäärän: vision halutunlaisesta tulevaisuudesta. Muutos vaatii mahdollisuuden tehdä konkreettisia kehitystoimenpiteitä eli valtaa. Kolmanneksi muutoksen tekijä tarvitsee tukea. Ilman näitä muutoksen läpivienti muuttuu liian raskaaksi, Liiti pohtii. Kuntarekry-palvelu on rekrytointiratkaisu, johon kuuluvat rekrytointijärjestelmä ja verkkopalvelu. Palvelun ovat luoneet yhteistyössä kunnat, kuntayhtymät, Suomen Kuntaliitto ry ja KT Kuntatyönantajat. Kuva mikko sinervo 8 Keva 2-12

9 otteita Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Laine iloitsee siitä, että valtio pärjää hyvin työnantajakuvatutkimuksissa. Valtiolle.fi Vuodesta 2007 näin sen teimme Valtion työpaikat samalla sivustolla muutama vuosi sitten valtion työpaikat ja tiedot työnantajista olivat sirpaleina maailmalla. Avoimista työpaikoista tiedotettiin maksullisissa kanavissa, kuten lehti-ilmoituksissa. Avoimet Valtiovarainministeriössä alettiin kehitellä ratkaisuksi nettisivua, josta saisi tietoa valtiosta työnantajana ja virastojen avoimista työpaikoista. Monetkaan virastot eivät olleet pohtineet työnantajakuvaansa. Halusimme säästää veronmaksajien ja virastojen rahaa tekemällä mahdollisimman paljon itse, ja aika paljon uskoisinkin säästyneen, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Laine. Valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä Heli on saman valtiolle.fi-osoitteen alla. Nykyään avoimet Kokoaa yhteen tietoa valtiolla työskentelystä ja virastojen avoimet työpaikat Samasta osoitteesta pääsy Heli-rekrytointijärjestelmään Vuonna 2011 sivustolla käytiin yli miljoona kertaa työpaikat pitää löytää helposti. työpaikat tulevat pääosin haettavaksi Helissä. Nyt kun valtiolle.fi-sivusto alkaa olla tunnettu, työnhakijat osaavat mennä sinne etsimään avoimena olevia paikkoja, Laine sanoo. Sivustoa tehtiin pienellä porukalla ulkopuolisen toimittajan kanssa. Projekti käynnistettiin syksyllä Ensimmäinen versio testattiin vuoden 2007 huhtikuussa, ja yleisölle sivusto avautui toukokuussa. Testasimme ideoita ja tarpeita virastoissa sisäisesti, mutta toteutimme sivuston varsin tekevällä otteella ja nopeasti. Itsestään selvää oli, että avoimet työpaikat pitää löytää helposti. Sivustolle haluttiin myös Tutustu työnantajiin -osio, jossa esitellään virastot ja ehdoton lähtökohta oli, että pienet ja vähemmän tunnetut virastot tulevat yhtä hyvin esille kuin isotkin. Sitten vuoden 2007 nettimaailmassa on tapahtunut paljon, eikä sivustoa kyetä pitämään uusimpien trendien aallonharjalla. Kehittämistarpeita ja -suunnitelmia on, ja ainakin mobiilisovellukset pitäisi Laineen mielestä saada tehtyä ja pian. Tätä tehdään muiden töiden ohella, emmekä pysty kilpailemaan värikkäimpien sivustojen kanssa. Pidämme jatkossakin kiinni keep it simple -ajatuksesta. Laine kertoo, että muutosten tekeminen sivustolle on paljastunut suhteellisen työlääksi ja kalliiksi, ja siksi niitä onkin tehty vuosien varrella vähän. Uutena ratkaisuna meillä on bannerit, joiden avulla nostetaan valittuja sisältöjä etusivulle. Pienillä resursseilla, mutta suurella välittämisellä, tehokkaalla ajankäytöllä ja kekseliäisyydellä olemme päässeet pitkälle. Teksti Miina Poikolainen / Kuva Mikko Sinervo 2-12 Keva 9

10 otteita Työeläkeote lähtee kuntien työntekijöille Keva lähettää työeläkeotteen julkisen alan työntekijöille ensi syksynä. Otteita lähtee Kevasta yhteensä noin kappaletta. Keva järjestää syksyllä ajankohtaisista eläkeasioista noin 30 tiedotustilaisuutta eri puolella Suomea. Niissä kerrotaan eri vaihtoehdoista jatkaa työssä työkyvyn heikentyessä tai mahdollisuuksista siirtyä joustavasti eläkkeelle. Lisäksi käydään läpi työeläkeotteen sisältämät tiedot yleisellä tasolla sekä opastetaan syksyllä uudistuvien verkkopalvelujen käyttöä. Tilaisuuksien aikataulu ja paikkakunnat ovat kesäkuusta lähtien osoitteessa Kysy työeläkeotteesta Keva vastaa: Ketkä saavat työeläkeotteen ja mitä siinä on? Tänä vuonna niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijät saavat ensimmäistä kertaa työeläkeotteen, jossa on sekä julkisen että yksityisen alan työeläkettä kartuttavat tiedot. Milloin voin pyytää eläkearvion? Jos eläkkeelle jääminen ei ole tänä vuonna ajankohtaista, kannattaa odottaa syksyllä saapuvaa otetta, koska siinä on myös mahdolliset yksityisen puolen työsuhteet. Eläkearvioita ei liioin tarvitse erikseen tilata, koska yli 50-vuotiaat saavat sen otteen mukana. Mitä otteelta pitää tarkistaa? Työeläkeotteesta on hyvä tarkistaa työansiotiedot ja eläkkeeseen vaikuttavat etuudet sekä täydentää mahdolliset puutteet Kevan verkkopalvelussa. Palvelussuhdetiedot onkin hyvä tarkastaa ajoissa ennen eläkkeelle jäämistä. Kun tiedot ovat ajan tasalla, eläkkeen käsittelykin sujuu nopeammin. Tunnistaudu matkapuhelimella eläkelaskuri ja rekisteriote -palveluun Kevan Kunta-alan eläkelaskuri ja rekisteriote -palveluun pääsee tunnistautumaan nyt myös matkapuhelimen mobiilivarmenteella. Aiemmin se on ollut mahdollista henkilökohtaisilla verkkopankin tunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Mobiilitunnistautuminen toimii Elisan, Soneran ja DNA:n puhelinliittymissä, joihin on liitetty mobiilivarmennepalvelu. Jos haluaa käyttää matkapuhelimen mobiilivarmennetta, on hankittava SIMkortti, jossa mobiilivarmenne on. Eläkelaskurista voi nähdä kunnallisen eläkkeensä määrän eri iässä. Siitä saa arvion vanhuuseläkkeestä, varhennetusta vanhuuseläkkeestä ja osa-aikaeläkkeen suuruudesta. Eläkearviossa on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus eläkkeen määrään. Rekisteriotteelle on listattu tiedot omista kunnallisista palvelussuhteista. Mobiilivarmenteen käyttö neuvotaan askel kerrallaan Kevan sivuilla. Lisätietoja sen käyttöönotosta saa matkapuhelinoperaattorilta, joka perii mobiilitunnistuksesta oman hinnastonsa mukaisen maksun. Kirkon ja Kelan eläkelaskuripalvelut eivät toistaiseksi toimi mobiilivarmenteella. Keva keskustelee SuomiAreenassa Kesän yhteiskunnallisen keskustelun areenaksi on muodostunut PoriJazzien kanssa samaan aikaan järjestettävä Suomi- Areena Porissa. Kunta-asiat puhuttutavat tällä kertaa ja Kevakin on keskusteluissa mukana. Keva järjestää keskustelunsa klo alkaen Porin teatterin kahviossa. Keskustelun teemana on Kuntapalvelut huomisen historiaa?. Samana päivänä keskustelun järjestää muun muassa Kuntaliitto. SuomiAreenan ohjelma on katsottavissa osoitteessa Tervetuloa seuraamaan Kevan keskustelua! miten on? Pitääkö jäädä aikaisemmin osaaikaeläkkeelle? Olen syntynyt marraskuussa vuonna 1952 ja olin suunnitellut jääväni osa-aikaeläkkeelle ensi vuoden alusta. Nyt osa-aikaeläkkeen ikärajaa ollaan nostamassa 61 vuoteen. Täytyykö minun aikaistaa osa-aikaeläkkeelle jäämistä joulukuuhun vai pääsenkö eläkkeelle vielä ensi vuoden alusta? Vuonna 1953 ja sitä ennen syntyneiden osa-aikaeläkkeen ikärajaan tai muihinkaan eläkkeen saamisen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia. Ennen vuotta 1952 syntyneiden ikäraja osaaikaeläkkeessä on ollut 58 vuotta ja kun olet nyt 59-vuotias, voit saada osa-aikaeläkkeen milloin vain siirryttyäsi osaaikaiseen työhön. Sinun ei siis tarvitse muuttaa suunnitelmaasi. Vuonna 1953 syntyneiden osa-aikaeläkkeen ikäraja on jo noussut 60 vuoteen. Työmarkkinajärjestöjen tekemässä ns. työurasopimuksessa on sovittu siitä, että osa-aikaeläkkeen ikäraja nousisi 61 vuoteen, mutta vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä. kerro mielipiteesi Siirtääkö omaishoitajuus eläkettä myöhemmäksi? Olen toiminut omaishoitajana oman virkani ohella. Olen jäämässä virastani vanhuuseläkkeelle joulukuun alussa. Omaishoitotyötä en voi kuitenkaan silloin lopettaa, joten miten käy eläkkeen? Työtoverini kertoivat, että jos käy eläkkeellä työssä, siitä kertyy eläkettä lisää ja sen saa vasta 68-vuotiaana. Pitääkö se paikkansa? Kun jäät virastasi eläkkeelle, sinulle myönnetään myös se eläke, joka on karttunut omaishoitotyöstä marraskuun loppuun mennessä. Eikä hoitotyötä tarvitse lopettaa. Eläkettä karttuu kuitenkin edelleen 68 vuoden ikään saakka. Jos hoitotyö loppuu, ennen kuin täytät 68 vuotta, saat loppuosan eläkkeestäsi täyttäessäsi 68 vuotta. Tätä eläkettä pitää muistaa erikseen hakea. Milloin omaishoitaja saa eläkkeensä? Olen jäänyt eläkkeelle yksityiseltä puolelta pari vuotta sitten. Olen nyt 65-vuotias ja toimin omaishoitajana. Hoitopalkkiostani menee kyllä eläke- ym. maksut, mutta milloin siitä saa sen eläkkeen? Jos eläkkeesi on myönnetty pelkästään yksityisten työsuhteiden perusteella, eikä mukana ole kunnan virka- tai työsuhteita, saatte omaishoitotyöstä karttuvan eläkkeen sitten, kun omaishoitotyö päättyy. Eläkettä pitää hakea. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Voit antaa palautetta osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. 10 Keva 2-12

11 otteita tutkitusti Kunnanjohtajien suitset kunnanjohtajuus on pienoisessa kriisissä. Ainakin sen arvostus on laskenut. Kunnanjohtajan työtä pidetään raskaana ja vaativana suhteessa palkkaukseen. Hyvistä kandidaateista on pulaa, kun avoimia virkoja täytetään, sanoo hallintotieteiden tohtori Jaana Leinonen. Kuntajohtajien työnteon edellytykset eli liikkumavara kiteytyy hallinnon ja poliittisen johdon väliseen suhteeseen. Se kiertyy myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen sujuvuuteen hallinnon ja politiikan välillä, Leinonen kertoo. Virkamiesjohdon ja luottamusjohdon välinen suhde vaihtelee kunnittain. On olemassa kuntia, joissa hallinto ja politiikka puurtavat yhteisen edun eteen tasapainoisessa kumppanuudessa toisiaan täydentäen ja tukien. Epäsuotuisampien esimerkkien toisessa ääripäässä ovat kunnat, joissa poliittinen johto saa aina tahtonsa läpi ja kunnanjohtajan yli kävellään. Jotkut kunnanjohtajat kokevat liikkumavaransa olemattomaksi. Heidän johtamistaan leimaa varovaisuus. Heidän motivaationsa tehdä töitä on kadonnut ja he kokevat olevansa nurkkaan ajettuja. Ainoa ratkaisu tässä tilanteessa voi olla kunnanjohtajan siirtyminen muihin tehtäviin. Toisaalla voi olla aivan päinvastainen tilanne eli kunnanjohtajan liikkumavara on liian suuri, myös kunnanjohtajan itsensä mielestä. Keskustelu puuttuu tyystin, ja kunnanjohtaja jää päätöksissä sekä vastuunkannossa täysin yksin. Kyse on vuosikymmenten saatossa kehittyneestä perinteestä: on totuttu siihen, että virkamiesjohto on vahva ja luottamushenkilöt pitävät matalaa profiilia. Se on passiivista toimintaa ja kunnanjohtajan myötäilemistä, eikä mitään todellista poliittista päätöksentekoa. Tällaisessa tilanteessa ei voi katsoa kunnallisen päätöksentekojärjestelmän toimivan siten kuin pitäisi, Leinonen kritisoi. Luottamushenkilöllä ei välttämättä aina riitä rohkeutta tai osaamista ottaa kantaa ja puntaroida, mitä seuraamuksia erilaisilla päätöksillä mahdollisesti on. Silloin he jäävät päätöksissä taustalle. Kunnanjohtaja tarvitsee tuekseen sitoutuneen poliittisen johdon. Luottamushenkilöiden pitäisikin nousta aktiivisesti keskustelemaan, päättämään ja perustelemaan tekemiään päätöksiä, eikä jäädä sivustakatsojaksi. Myös kunnanjohtajat toivovat, että luottamushenkilöt toisivat esiin näkemyksiään ja nousisivat puolustamaan tekemiään päätöksiä, myös kuntalaisten suuntaan, Leinonen huomauttaa. Päätöksenteko kunnissa vaikeutuu edelleen kuntakentän ja kuntien toimintaympäristön muuttuessa. Samalla monimutkaistuu kunnanjohtajan työ. Kunnanjohtaja tarvitsee tuekseen sitoutuneen poliittisen johdon. Tarvitaan osaavia, asioihin paneutuvia luottamushenkilöitä ja asiantuntijuutta. Tarvitaan myös keskinäistä luottamusta ja avointa keskusteluyhteyttä, Leinonen pohjustaa. Rakentavaa kumppanuutta voi lähteä edistämään esimerkiksi luottamushenkilöiden kouluttautumista lisäämällä, luottamusta vahvistamalla ja kunnan kokonaisetua korostamalla. Teksti Susanna Cygnel / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Hallintotieteiden maisteri Jaana Leinonen Lapin yliopistosta teki väitöskirjansa aiheesta Monelta suunnalta on suitsia suussa, mutta niiden kanssa on elettävä. Johtamisen liikkumavara kunnanjohtajan silmin Keva 11

12 Katse tulevaisuuteen Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselta eivät sanat lopu kesken. Hän haluaisi pitää katseen tiukasti tulevaisuudessa, mutta monet puhuvat mieluummin tästä päivästä. Helinä Hirvikorpi / Kuvat Mikko Sinervo 12 Keva 2-12

13 vaikuttaja Suomessa ei riittävästi osata arvostaa kuntapohjaista toimintamallia. Se on todella tehokas ja hyvä tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo Keva 13

14 vaikuttaja duskunnan valtiosalin marmorilattia kopisee, kun hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen astelee tv-uutisten haastattelusta Keva-lehden haastatteluun. Kun hän perjantai-iltapäivällä pääsee lähtemään kotiinsa Jyväskylään valtioneuvoston autossa, haastattelut jatkuvat puhelimitse. Kuntauudistus puhuttaa. Virkkunen on myös hallintoministeri, vaikka kuntaministerin viitta on koko vuoden ollut harteilla tiukimmin ja näkyvästi. Hän kuitenkin suunnittelee koko julkisen sektorin tehtäviä. Hallituksen lähtökohta koko kuntauudistukselle on, että kunnilla on jatkossakin vastuu ihmisten peruspalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Entä jos erilaisilla kunnilla olisikin erilaisia tehtäviä? Opetus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto ovat kuntien toimialaa ja kuntauudistuksenkin lähtökohta, mutta samalla kartoitetaan, mitä kaikkia tehtäviä kunnilla on, ministeri Virkkunen sanoo. Kuntien reppuun on historian eri vaiheissa kertynyt monia uusia tehtäviä ja velvoitteita. Nämä valtiovarainministeriön kuntaosasto käy tämän vuoden aikana läpi ja kartoittaa, mitkä ovat lain edellyttämät tehtävät. Niitä on arvioiden mukaan parisataa. Sen jälkeen arvioidaan, onko kunnan järkevää hoitaa ao. tehtävä vai kannattaako se kenties siirtää valtiolle. Samalla luonnollisesti rahoitus siirtyy tehtävän mukana joko kunnalle tai valtiolle tai muulle taholle. Veronmaksajan kannalta on tärkeää, että tehtävä tulee hoidetuksi parhaiten ja tehokkaimmin ja monissa palveluissa tekijä on silloin kunta. Ministeri Virkkunen lisää, että Suomessa ei riittävästi osata arvostaa kuntapohjaista toimintamallia. Se on todella tehokas ja hyvä tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita. Muuttuuko kuntatyön sisältö kuntakentän muuttuessa, selviää kartoituksen ja rakennemuutoksen jälkeen. Suomen 336 kuntaan mahtuu monenlaisia toimintaympäristöjä ja toimintatapoja. Entä jos erilaisilla kunnilla olisikin erilaisia tehtäviä vähän rakenteen mukaan? Lähtökohta uudistuksessa on, että meille ei syntyisi kovin erilaisia kuntamalleja, mutta on selvää, että nykyrakenteemme, jossa asukkaan kunnalla on sama palveluiden järjestämisvastuu kuin asukkaan kunnalla, ei oikein toimi. Käytännössä pienemmät kunnat ovat siirtäneet vastuuta isommille ja erilaisille kuntayhtymille, mikä on hämärtänyt vastuita. Pienillä kunnilla on ehkä toiveita vähentää tehtäviä, kun taas varsikin suurimmat kunnat ovat halukkaita ottamaan enemmän myös valtionhallinnon tehtäviä omalle vastuulleen, Virkkunen huomauttaa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi työelämän, elinkeinopolitiikan ja alueen kehittämisen tehtävät sekä maahanmuuttoasiat. Kunnissa kamppaillaan palvelujen järjestämisessä ostopalvelujen ja monituottajamallien kanssa. Jokainen kunta voi itse ratkaista, minkä osuuden se tuottaa omana työnään, minkä se ostaa ulkopuolelta tai tekee yhteistyössä muiden kanssa. Suurempi ja vahvempi kunta olisi myös parempi toimija näillä markkinoilla. Palveluiden ja tuotteiden ostaminen vaatii myös osaamista, Virkkunen sanoo. Kuntien hankinnat ovat merkittävä osa koko kansantaloutta: kunnat ostavat palveluita ja tuotteita yhteensä noin 15 miljardilla eurolla vuodessa. Tällä on myös iso aluetaloudellinen merkitys, miten hankinnat suunnitellaan. Jos kunta lähtee hankkimaan jotain palvelua, se mahdollistaa, että paikallinen yritys pystyy laajentamaan omaa toimintaansa. Hankintojen kilpailuttaminen vaatii organisaatioilta erityisosaamista. Vahvempia ja isompia kuntia Henna Virkkunen puolustaa myös tällä argumentilla: ammattiosaamista kertyy enemmän. Hän toivoo, että kunnat tekisivät itselleen palvelustrategian, jossa jo etukäteen suunnitellaan, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä hankitaan muualta. Hankalinta on, jos kunta joutuu suunnittelematta tilanteeseen, että on pakko hankkia joitakin palveluita ulkopuolelta. Voi olla että alueella ei esimerkiksi ole lainkaan sellaista markkinaa tai kunta saattaa olla riippuvainen yhdestä palvelun tuottajasta. Se on riski kunnan toiminnalle. Kunnan kannattaa toimia maantieteellisen alueensa mukaan. Joillakin alueilla paras palvelun tuottaja on kunta itse. Sivupersoona Jyväskylässä asuvalle pesäpallo on tärkeä. Puoliso ja poika ovat kovia penkkiurheilijoita ja koko perhe seuraa kesällä mieluusti pesäpallo-otteluita. Juhannuksena pistetään pystyyn pesäpalloturnaus mummolassa, ja koko suku osallistuu. Kesäisin käymme myös raveissa, mutta oma ratsastusharrastus on saanut ajan puutteen vuoksi väistyä. Joskus käyn hevosia katselemassa, mutta en säännöllisesti. Nuorena tyttönä olin hevoshullu, ja se harrastus syrjäytti yhdessä vaiheessa koulunkäynninkin. Kuka: Henna Virkkunen Mikä: hallinto- ja kuntaministeri 2011 Syntynyt: Joutsassa Koulutus: filosofian lisensiaatti Motto: Vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas. 14 Keva 2-12

15 Julkinen sektori joutuu kilpailemaan työvoimasta lähivuosina samoin kuin yrityksetkin. Kuntien ja valtion täytyy työnantajina terävöittää profiiliaan ja olla houkutteleva mahdollisuus. Julkisella sektorilla vaaditaan myös korkeaa koulutusta. Kahden valtuustokauden aikana vuoteen 2020 mennessä joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle. Ei ole mahdollista rekrytoida samaa määrää tilalle. Tiedetään myös, että työn painopiste muuttuu. Lisääntyvä tarve on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monia muita toimintoja pitää pystyä silloin uudistamaan, että painopistettä voidaan rekrytoinnissa siirtää sinne, missä on suurin tarve, ministeri Virkkunen laskee. Sama suuntaus on valtiolla. Tapoja tehdä asioita on uudistettava, että tehtävistä suoriudutaan myös pidemmällä aikavälillä. Nykyinen tuottavuusohjelma jo supistaa väkeä. Julkinen sektori ei voi jatkossa ottaa niin isoa osuutta työvoimasta. Myös teollisuus, kauppa ja yksityiset palvelut tarvitsevat väkeä. Meillä on mahdollisuus poistaa päällekkäisyyksiä, joita organisaatioissa on tällä hetkellä, Virkkunen tähdentää. Yksi tällainen alue on tieto- ja kommunikaatioteknologia, ict. Jotkin työvaiheet voidaan tietotekniikan avulla automatisoida suuntaamaan henkilöstöresurssit sinne, missä inhimillistä kohtaamista tarvitaan. Ministeri Virkkunen kertoo esimerkin. Hän vieraili Kouvolassa, jossa oli monen kunnan kuntaliitos vuonna Heillä on nyt käytössä 250 tietojärjestelmää, kun kuntaliitoksen alkaessa niitä oli 350. Kolmessa vuodessa on saatu 100 tietojärjestelmää vähennetyksi, mikä ei ole riittävästi. Syksyllä tuli voimaan tietohallintolaki, joka suo valtiovarainministeriölle oikeuden päättää yhtenäisestä tietoarkkitehtuurista. Sen mukaan sekä kuntien että valtion tietojärjestelmien täytyy toimia. Kuntauudistuksen yhteydessä haetaan keinoja siihen, miten muutosta voidaan kunnissa tukea. Silloin tulee merkittävä tuottavuushyppäys, kun investoidaan ict-järjestelmiin, ministeri uskoo. Noin kuntapäättäjää oli talven ja kevään aikana kuulolla, kun ministeri Virkkunen kiersi maata. Hänellä on tuntuma siitä, missä mennään. Esitellessään kuntauudistuksen agendaa, syitä ja perusteluja vähän laajemmin, hän sai vastaansa useita näkökohtia. Kuntarakenteiden uudistamisen välttämättömyydestä vallitsi kuitenkin yhteisymmärrys. Parhaana antina Virkkunen piti vuorovaikutusta. Hankalinta puolestaan oli se, ettei aina pystytty pitämään katsetta tulevaisuudessa, vuodessa 2030, vaan helposti alettiin keskustella tästä päivästä ja tästä vuodesta, hän huomauttaa. Toimintatapojen uudistaminen täytyy aloittaa ajoissa. Sitten ollaan valmiit kohtaamaan iso väestörakenteen muutos, joka vaikuttaa julkiseen talouteen ja koko kansantalouteen. Uudistuksen tarve on tunnistettu laajasti, mutta kuntien kesken näkemykset vaihtelevat oikeasta etenemistavasta ja keinoista. Kuntien vastaukset ovat mittava aineisto, ja se analysoidaan tarkasti. Kesäkuun aikana hallitus käsittelee kuntauudistuksen ja tekee omat jatkolinjauksensa kuntatyöryhmän ja kuntien vastausaineiston perusteella. Kuntapäättäjiä askarruttavat eniten sosiaali- ja terveyspalvelut, koska ne ovat leijonanosa budjetista. Samanaikaisesti on käytössä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteesta tehty uusin raportti. Henna Virkkusen puoliso on Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen. Kuntauudistus liippaa siis myös ministerin perhepiiriä. Hankasalmen kunnanvaltuusto on antanut myönteisen lausunnon ja he ovat halukkaita jatkamaan selvityksiä Jyväskylän kanssa. He näkivät tilanteen samoin kuin kuntatyöryhmä ja pitävät Jyväskylää luontaisena suuntana. Jyväskylään matkaa nyt ministeri Virkkunenkin. Kotona odottavat illan hämärtyessä puoliso ja ensimmäistä luokkaa käyvä poika. Tälläkin matkalla nelostietä pitkin Virkkunen näkee moniäänisen kuntakentän, jonka pitäisi olla vahva monta vuosikymmentä eteenpäin. Kuntien lukumäärään Henna Virkkunen ei ota kantaa, kunhan kunnat ovat vahvoja ja elinvoimaisia eri puolilla Suomea. Rakenteiden uudistamisesta vallitsi yhteisymmärrys Keva 15

16 16 Keva 2-12 Kaupungin työntekijät ovat tärkeimpiä positiivisen työnantajakuvan välittäjä. Niinpä työntekijöistä ja heidän työhyvinvoinnistaan huolehtiminen on myös ulkoisesta maineesta huolehtimista.

17 reportaasi Jämäkkä ote työvoimapulasta Teksti Sari Alhava / Kuvat Mikko Sinervo Tampereen kaupunki haluaa näkyvyyttä ja tunnettuutta myös työnantajana, ei vain asuinpaikkana. Kun kilpaillaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta, kaikki kilpistyy maineeseen ja markkinointiin. estia-talon sali on täynnä kahdeksasluokkalaisia, jotka Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen toivottaa tervetulleiksi kolmatta kertaa järjestettävään Päivä pormestarina -tapahtumaan. Koko ikäluokka on kutsuttu ja kuljetettu kuulemaan asiaa erilaisista kuntatyön ammateista. Letkeitä tarinoitaan ammatinvalinnastaan ja toimenkuvastaan kertovat tällä kertaa palomies, lakimies, kotihoidon esimies ja sairaanhoitaja. Onneaan voi kokeilla erilaisissa kilpailuissa, joiden palkinnot ovat melko erikoisia: tutustumispäiviä erilaisiin kunta-alan työpaikkojen toimipisteisiin. Pääpalkintona on tapahtuman nimen mukaisesti päivä pormestarin työtä seuraten. Nuorten täytyy tehdä työuraan liittyviä valintoja jo yhdeksännellä luokalla. Näin voimme saada kiinnostuksen kytemään johonkin suuntaan ajoissa, Tampereen kaupungin henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen perustelee markkinointia nuorten suuntaan. Tämä tapahtuma on vain yksi niistä monista keinoista, joilla kaupunki tekee itseään näkyväksi myös työnantajana. Suomalaisen työelämän tulevaisuuden haasteet ovat selvillä: Ikäluokat pienenevät ja työnantajat kilpailevat samoista tekijöistä. Eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti. Väestö elää aiem paa pidempään, joten erityisesti palvelualoille tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä. Rekrytoinnin määrällinen tarve on siis suuri. Laadullistakin puolta on tarkasteltava, sillä osaamistarpeita on mietittävä toimialoittain ja ammattinimikkeittäin. Tampereella on analysoitu tarkasti, mitkä kaikki seikat vaikuttavat ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen ja miten tulevaisuuden työvoimahaasteisiin tulisi vastata. Tampere on kaupunkina vetovoimainen, mikä on rekrytoinnissa yksi valttikortti. Mutta kaupungin maine ei yksinään riitä, vaan tärkeämpää on se, millaiseksi työnantajaksi kaupunki koetaan. Haluamme olla jatkossakin houkutteleva työnantaja. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on panostettava sekä ulkoisen että sisäisen maineen kohottamiseen ja ylläpitoon. Hyvä maine syntyy ennen kaikkea hyvistä teoista, Pietikäinen painottaa. Ulkoinen maine työnantajana kattaa sen, mitä työntekijät kertovat työnantajastaan muille, millainen henkilöstöpolitiik Keva 17

18 reportaasi ka on ja onko johtaminen ammattitaitoista. Pietikäinen muistuttaa, että asiakaspalvelun onnistuminen tai epäonnistuminen yhdistetään myös kuntaan työnantajana. Työn mielekkyys ja arvokkuus ovat ihmisille yhä tärkeämpiä. Yhteiskuntavastuun kantaminen on kuntatyössä sisäänrakennettuna. Voi tuntua itsestään selvältä sanoa ääneen, että kuntatyössä autetaan toisia ihmisiä. Se voi kuitenkin olla yksi ratkaisevista seikoista, joilla voi erottua hakijoiden silmissä. Tampereen kaupunki teetti tutkimuksen alueen opiskelijoiden piirissä. Tulos pysähdytti. Vaikka olemme Pirkanmaan suurin työnantaja, opiskelijat eivät juuri tunne meitä ja tarjoamiamme työmahdollisuuksia. Se oli yksi syy, miksi päätimme alkaa markkinoida kaupunkia enemmän työnantajana, Pietikäinen taustoittaa. Päivä pormestarina -tapahtuma on yksi markkinointikeinoista. Pääpaino on kuitenkin hieman pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden kiinnostuksen herättämisessä. Oppilaitosyhteistyötä tehdään tiiviisti ja mukana ollaan monissa messutapahtumissa, kuten sairaanhoitajamessuilla. Menemme sinne, missä ihmiset käyvät. Näyttäydymme paikallisilla messuilla ja rekrytointitoreilla. Tänä kesänä esittäydymme Tampereen asuntomessuilla työnantajana. Kaupungilla on myös oma rekrytointipiste TampereRekry Tampereen keskustassa. Siellä kävijät voivat tutustua kaupungin avoimiin työpaikkoihin ja jättää halutessaan saman tien myös hakemuksen. Lisäksi kaupunki rekrytoi käyttämällä sähköistä mediaa, jonka merkitys työnhaussa on ohittanut printtimedian jo hyvän aikaa sitten. Sen jälkeen, kun henkilö on saatu rekrytoitua, työnantajan täytyy vastata siitä, että puitteet työntekoon ovat riittävän hyvät. Työvoimasta kannattaa pitää kiinni. Jo haastattelu ja perehdytys muokkaavat asennetta työnantajaa kohtaan. Erittäin tärkeänä pidän kaikkien arvostavaa ja tukevaa kohtelua oli kyse sitten vakituiseen työsuhteeseen palkatus- Kun sopivaa työvoimaa on saatu palkattua, siitä täytyy pitää kiinni takaamalla hyvät puitteet työntekoon. ta työntekijästä tai nuoresta työharjoittelijasta. Mielikuvaan työnantajasta vaikuttavat henkilökohtaisten kokemusten lisäksi urakehitys- ja koulutusmahdollisuudet, johtamisen jouhevuus, vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet, palkitsemisperusteet, arvot, toimintaperiaatteet sekä suhtautuminen kestävään kehitykseen, Pietikäinen luettelee. Työnantajan on hyvä muistaa, että vastavalmistunutta nuorta motivoivat eri asiat kuin perheellistä tai eläkeikää lähestyvää työntekijää. Toiveet työaikajoustoista ovat yhä yleisempiä, ja tähän tarpeeseen vastaaminen on Pietikäisen mukaan tulossa kuntatyönantajienkin ratkottavaksi lähivuosina. Eräs hyvää palautetta työntekijöiltä saanut koulutusmuoto on mentorointi. Tampereen kaupunki on kahdeksan vuotta toteuttanut mentorointiohjelmaa, jossa kokenut työntekijä on mentorina uransa alkutaipaleella olevalle työntekijälle. Uusia mentoreita haetaan sisäisesti vuosittain. Mentorille etsitään sopiva pari eli aktori. Ohjelma kestää puolisen vuotta. 18 Keva 2-12

19 Jo haastattelu ja perehdytys muokkaavat asennetta työnantajaa kohtaan. Kuntien on aika miettiä osaamis- ja rekrytointitarpeitaan Suomen Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat ja Keva ovat tehneet yhteistyönä rekrytointitarvetiedustelun. Kysely tehtiin ensimmäistä kertaa, ja se lähetettiin tammi-helmikuussa kaikille kuntatyönantajille. Tavoitteena on kartoittaa kuntien lyhyen aikavälin määrällistä rekrytointitarvetta sekä rekrytointiin liittyviä haasteita toimialoittain ja ammattinimikkeittäin, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu. Tiedustelu on osa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan myös osaamisen ennakointia, kuntauudistuksen vaikutusta rekrytointiin sekä varautumista eläkepoistumaan. Tiedustelun pohjalta tehty raportti julkaistaan kokonaisuudessaan syyskuussa Kuntamarkkinoilla. KT Kuntatyönantajat aloitti lisäksi viime vuonna kolmevuotisen ESR-hankkeen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Siinä toimitaan kolmella tasolla: organisaatiotasolla sekä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa on neljä aluepilottia, joissa on mukana 15 kuntaalan organisaatiota. Piloteissa kehitettävän ennakoinnin toimintamallin avulla tuotetaan tietoa kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeista, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Leena Lehtinen. Hankkeella halutaan huomioida kunta-alan osaamistarpeet sekä alueellisessa että valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa. Tavoitteena on myös liittää ennakointinäkökulma kiinteäksi osaksi kunta-alan organisaatioiden strategista henkilöstösuunnittelua Keva 19

20 reportaasi Ulkomailta rekrytointi on vielä vähäistä: muutamia filippiiniläisiä on palkattu. Kaikille pareille pidetään yhteinen aloitus- ja lopetustilaisuus. Sen jälkeen mentori ja aktori tapaavat noin kerran kuukaudessa. Vuosittain Tampereen kaupungilla käy ohjelman läpi parikymmentä mentorin ja aktorin muodostavaa paria. Mentorointi kehittää työhön liittyvää osaamista ja ammatillista kypsymistä. Kokemustemme mukaan se on hyvin palkitsevaa molemmille osapuolille, Pietikäinen kertoo. Ennusteiden mukaan suurimpia haasteita valtakunnassa on lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Tampereella on alettu miettiä, miten sosiaalityö saataisiin houkuttelevammaksi. Sosiaalityöntekijöiden alalle hakeutuminen, alalla pysyminen ja työssä jaksaminen ovat haasteita sekä työnantajan että yliopisto-opetuksen näkökulmasta. Ratkaisuja haetaan ESR-rahoitteisen Tampere Praksis -hankkeen avulla. Hanketta hallinnoi Tampereen yliopisto, jonka lisäksi mukana ovat Tampereen kaupunki, Tampereen ammattikorkeakoulu ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Hanke aloitettiin viime vuoden loppupuolella, ja se kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Praksiksen tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyörakenne hankkeen osapuolille. Se ei ole erillinen yksikkö, vaan verkosto, josta koordinoidaan sosiaalialan osaamisen vahvistamista ja opiskeluharjoitteluja, Pietikäinen kuvaa. Toiminnot keskittyvät aluksi neljälle sosiaaliasemalle. Näi- hin perustetaan praksistiimit, joissa on mukana kehittäjätyöntekijän lisäksi opiskelijoiden ohjaajina toimivia työntekijöitä, opiskelijoita, opettajia, hankkeen projektipäällikkö ja Pikassoksen henkilöstöä. Tiimit keskustelevat sovituista teemoista, joita ovat esimerkiksi avotyön kehittäminen, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan parityö sekä aikuissosiaalityön prosessien mallintaminen ja arviointi. Tavoitteena on, että opiskelijoiden opetus, oppimistehtävät ja mahdollisesti opinnäytetyöt kytkeytyvät osittain näihin teemoihin. Työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta ja ryhmätyönohjausta käytännön opetuksen kehittämiseksi. Kaupunki pyrkii löytämään opiskelijoille sellaisia työharjoittelupaikkoja, joissa he pääsevät muodostamaan realistisen käsityksen työstä. Näin heidän on helpompi valmentautua työelämään oikeilla ainevalinnoilla. Yhteistyön kautta voidaan myös käydä paremmin vuoropuhelua sosiaalityön tutkijoiden ja asiakastyöntekijöiden kesken. Oppilaitosten tuottamaa tutkimustietoa hyödynnetään paremmin käytännön työssä, ja toisaalta käytännöstä voidaan nostaa uusia aiheita tutkittavaksi. Kansainvälinen rekrytointi on Tampereella toistaiseksi vähäistä. Muutamia filippiiniläisiä sairaanhoitajia on palkattu. Toki voimme työllistää myös ulkomailta, mutta lähiseudullakin on vielä tehtävää. Ensimmäiseksi tulisi keskittyä siihen, että saisimme kaikille nuorille jonkin koulutuksen ja työllistettyä aktiivisen työikäisen väestömme. Siinä vaiheessa, kun saamme nuoret käymään koulun loppuun ja hankkimaan itselleen ammatin, olemme pitkälti ratkaisseet niin nuorten syrjäytymiseen kuin työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet, Pietikäinen uskoo. Ei ole siis yhtään liian aikaista aloittaa innostuksen herättämistä niistä pormestaria tapaamaan tulleista kahdeksasluokkalaisista. Pohjois-Karjalassa yritetään pärjätä toiminnan tehostamisella Joka viides Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän työntekijä siirtyy laskelmien mukaan eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana. Toiminnan tehostamisen pitäisi vastata poistuman korvaamiseen ja palvelutarpeen kasvuun, koska myös yksityisellä sektorilla on poistumaa ja työmarkkinoille tulee yhä vähemmän työvoimaa. Erityisen tärkeää on satsata nyt henkilöstön työhyvinvointiin, kertoo henkilöstöpäällikkö Jouko Kantola. Kuntayhtymässä laadittiin vuoden 2011 lopussa työhyvinvointisopimus, jonka tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja nostaa yleisen tavoitteen mukaisesti eläkkeellesiirtymisikää. Kuntayhtymän hallitus ja keskeiset ammattijärjestöt ovat hyväksyneet sopimuksen. Keva on ollut Pohjois-Karjalassa Pokahankkeellaan aktiivinen toimija kuntasektorin henkilöstön työhyvinvoinnissa ja työssä jatkamisessa. Poka-hankkeessa ovat olleet mukana kaikki maakunnan kuntaorganisaatiot ja palaute Kevan satsauksesta on ollut hyvin myönteistä: on kehitetty toimintamalleja varhaiseen havaitsemiseen ja työssä jatkamisen tehostettuun tukeen sekä jaettu hyviä toimintakäytäntöjä eri organisaatioiden välillä, Kantola mainitsee. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä halutaan keskittyä myös vakinaisten työsuhteiden määrän kasvuun. Kuntayhtymän henkilöstöstä yli 20 prosenttia on määräaikaisia, mutta tavoitteena on pudottaa osuus 15 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Emme halua menettää työntekijöitä siksi, että heitä houkuttaa lähteä vakituisen työn perässä muualle. Rekrytointia on muutoinkin tarkoitus kehittää, mutta hoitohenkilöstöä lukuun ottamatta se on vielä alkutekijöissä. Olemme näkyvästi esillä sairaanhoitajapäivillä, samoin oppilaitostapahtumissa. Käytämme aktiivisesti hyväksi sosiaalista mediaa. Rekrytointiyksikön palautteen mukaan esimerkiksi Facebookin kautta olemme saaneet uutta henkilökuntaa. Äkillisiä keikkoja lukuun ottamatta hoitohenkilökunnan saatavuus on Pohjois-Karjalassa hyvä, eikä esimerkiksi kansainvälistä rekrytointia ole vielä ajateltu. 20 Keva 2-12

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa

Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Osaamisen ja kokemuksen säilyttäminen Varmassa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma HR-palvelut Henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Korppoo Henkilöstönkehittäjä Kati Ovaska 22.3.2012 Puheenvuoromme

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi

Lisätiedot

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Pekka Lindeman ISS Palvelut Oy EK-elinkeinopäivä 28.04.2005 Lahti Aihealueet Väestön ikääntyminen edellyttää

Lisätiedot

Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen. Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö

Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen. Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö Henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö Henkilöstöyksikön johtaminen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Kasvaa merkittävästi 25 % Kasvaa jonkin verran 57 % Pysyy ennallaan 17 % Vähenee

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Ammatilliset opettajapäivät 16.-17.9.2011, Vierumäki Kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Tulevaisuuden osaamistarpeista

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Hanke-esittely Kevät 2012

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke - Ammatilliset opettajapäivät 17.9.2011 Vierumäki Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylän kaupunki Sisältö 1. Hankkeen yleiset pääkohdat 2. Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot