Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11)

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073) Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke Virta Kainuun -alahanke (Saari ja Koski) Ohjausryhmän 5. kokous Aika torstai klo kokouksen keskeytykset: tauko klo Paikka Läsnä Videoneuvottelu: Kajaani-Suomussalmi-Kuhmo Kajaani, Kauppakatu 1, 2 krs. kokoushuone Kanerva Suomussalmi, Välskärinkuja 1, kokous- ja videoneuvottelutila Kuhmo, Kirkkotie 16 20, Kuhmon terveysasema Kai Hyttinen jäsen Kainuun työvoiman palvelukeskus Arja Oikarinen jäsen Ylä-Kainuun TE-toimisto Anna Liisa Heikkinen jäsen Itä-Kainuun TE-toimisto Paula Tokkonen jäsen Kajaanin kaupunki Pertti Markkanen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Lasse Kilponen varajäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Jorma Teittinen jäsen Kainuun maakunta -ky, suunnittelu ja kehittäminen Terttu Karjalainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Verna Mustonen jäsen Kainuun ELY-keskus Marita Pikkarainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Jaana Huovinen jäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Matti Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Maarit Nurmi jäsen Kainuun maakunta -ky, Kuty -hanke Mirja Kettunen jäsen Kainuun maakunta -ky, Virta Kainuun -alahanke Anne Kemppainen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Elsa Kilpeläinen varajäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Muut osallistujat Päivi Ahola-Anttonen Virta-koordinaatiohanke Riikka Väyrynen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poissa Anu Kuosmanen jäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Pekka Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveyslautakunta Veli Kolehmainen jäsen Kainuun Työterveys -liikelaitos Terttu Huttu-Juntunen jäsen Kainuun maakunta -ky, perhepalvelut Maarit Rauhala jäsen Kuhmon kaupunki

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) Kaija Luukkainen jäsen Sotkamon kunta Olavi Pyykkönen jäsen Kansaneläkelaitos - KELA Kaija Pulkkinen jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Liisa Klemetti jäsen Viestivä Kainuu -hanke Tuula Heikkinen jäsen Hyrynsalmen kunta Arto Laurikainen jäsen Paltamon kunta Paula Karsi-Ruokolainen jäsen Puolangan kunta Terttu Härkönen jäsen Ristijärven kunta Aila Virtanen jäsen Suomussalmen kunta Eero Sirviö jäsen SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö Hannu Liljeblad jäsen Kolmas sektori (Kainuun Nuotta ry) Pekka Ojalehto jäsen Kainuun Yrittäjät Ry Anne Ristioja jäsen Kainuun ELY-keskus Eero Hurskainen jäsen Länsi-Kainuun TE-toimisto Seija Kyllönen jäsen Kainuun työttömien yhdistykset, Kainuun Tiimi ry Juha Puranen jäsen Kainuun ELY-keskus 1. Kokouksen avaus (klo ) Kai Hyttinen toivotti kaikki lämpimästi tervetulleeksi Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman viidenteen kokoukseen. 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (klo ) ESR-hankkeiden ja Virta Kainuun -alahankkeen osalta edellytetään, että vähintään puolet ohjausryhmän jäsenistä ilman rahoittajan edustajaa ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä kokouksessa. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi. Todettiin, ettei kokous ole päätösvaltainen. 3. Pöytäkirjantarkastajien valinta (klo ) Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Terttu Karjalainen ja Lasse Kilponen 4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi (klo ) Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 5. Sosiaalinen vahvistaminen työmarkkinoille kuntoutumisessa (klo ) Kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen kertoi yleisesti sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelmasta. Ohjelma luotiin, jotta toisiinsa liittyvät kehittämishankkeet saavat yhdenmukaistettua tekemäänsä työtä, päällekkäisyyksiltä vältytään sekä yhteistyössä tekemisen rooli vahvistuu. Yhdessä tekemällä toiminta tehostuu ja viestinnästä tulee helpompaa ja monipuoli-

3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) sempaa. Samalla säästetään aikaa, kun usean eri ohjausryhmän sijasta samoja asioita käsitellään yhdessä yhteisessä ohjausryhmässä. Vastaava mallia ei ole käytössä muualla Suomessa, missä useamman eri rahoittajan hankkeet toimivat samassa ohjausryhmässä. Kehittämisohjelmasta saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Haasteena on miettiä miten sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma voisi sisältyä rakenteisiin hankkeiden päätyttyä ja miten hankkeiden tuloksia voidaan hyödyntää ja juurruttaa käytäntöön? Todennäköisesti ohjelma päättyy, kun hankkeet päättyvät elleivät vastaavanlaiset hankkeet jatka toimintaa ja tapaamisten järjestämistä. Vaihtoehtona on myös toiminnan liittäminen työllisyysfoorumiin. Toiveita jatkosta on, sillä ohjelma on antanut eri toimijoille mahdollisuuden yhteiselle vuoropuhelulle. Käsiteltyjä asioita jokainen on voinut peilata omaan organisaatioon. Vuoden 2012 lopussa kolme hankkeista päättää toimintansa (KaiTo, KAIRA ja Kuty). Virta Kainuun -alahanke jatkaa toimintaansa syksyyn 2013 asti. Kuntouttavan työtoiminnan jatkumisesta ovat neuvottelut käynnissä, joten toiminnan jatkuminen vuodesta 2013 alkaen on vielä auki. Tulevia kehittämisaskeleita on suunniteltu muun muassa osatyökykyisten integroinnista työelämään ja kuntakokeiluista eli rakennetyöttömyyden alentamisesta lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukemalla heidän työllistymistään. Projektipäällikkö Matti Heikkinen kertoi KaiTo -hankkeen hyvistä käytännöistä ja niiden jatkuvuudesta. Hankkeen päättymisen jälkeen terveysasemille nimetyt yhteyshenkilöt vastaavat työttömien työnhakijoiden terveystarkastuksista osana perusterveydenhuoltoa. Tämän lisäksi terveystarkastuksia tekee työvoiman palvelukeskuksen terveydenhoitaja Tuija Hyttinen. Vastuu terveystarkastuksista siirtyy perusorganisaatiolle sitä mukaa kun työtä hankkeessa jäädytetään. Lokakuun 5.päivä hanke järjestää koulutuksen työttömien terveystarkastuksesta. Kuntoutusohjaajan tekemien kuntoutus- ja eläkeselvittelyjen tekijälle hankkeen jälkeen ei ole selkeää varmuutta. Alustavissa keskusteluissa on ollut selvittelyjen jatkuminen osana työvoiman palvelukeskuksen palveluita (kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan). Terveyskunnon koordinaattorin toteuttamille terveyskuntotesteille, liikuntaohjaukselle sekä työttömien liikuntaryhmille ei ole tiedossa selkeää jatkoa. Kuntien fysioterapeuttien kanssa on pidetty yhteisiä palavereita toiminnan tiimoilta. Kajaanissa työttömät työnhakijat voivat käyttää TE-toimistoilta saamansa opintosetelit myös terveysliikunnan ryhmien osallistumismaksuihin. Psykiatrisen sairaanhoitajan tekemälle päihde- ja mielenterveystyölle, ryhmätoiminnoille sekä yksilöohjaukselle ei ole tiedossa selkeää jatkoa. Yhteistyökampanjoiden tiimoilta liikuntavälineiden lainaaminen jatkuu kirjastoissa. Hankkeelta on ilmestynyt uudistettu painos Hyvät käytännöt kainuulaisten terveyden edistämiseksi -julkaisusta. Julkaisussa esitellään kokemuksia erilaisista kokeiluista ja toimintatavoista Kainuussa, jotka edistävät kainuulaisten terveyttä. Projektipäällikkö Jaana Huovinen kertoi KAIRA -hankkeen hyvistä käytännöistä ja niiden jatkuvuudesta. Toimintojen jatkuminen on vielä suurena huolenaiheena eikä jatkajista ole selkeää tietoa. KAIRA on tehnyt monenlaista työtä rakennetyöttömyyden vähentämisek-

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) si. Hanke on ylläpitänyt Kela-tilastoja sekä tehnyt erilaisia kyselyitä ja selvityksiä. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea välityömarkkinoilla toimijoiden osaamista, osaamisen kehittämistä ja toimijoiden verkostoitumista. Välityömarkkinatapaamiset kunnittain ovat olleet toimijoille hyvä keskustelufoorumi. Toimintansa aikana KAIRA on järjestänyt hankkeiden yhteisiä hanketapaamisia ja kutsunut koolle kentällä toimivan ohjaajaverkoston. Lähtökohtaisena ajatuksena on ollut tutustuttaa hankkeet ja toimijat paremmin toisiinsa, tehostaa yhteistyötä sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista. Ohjaajaverkoston toiminta jatkuu näillä näkymin itsenäisesti myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi hanke on toteuttanut yrityskäyntejä ympäri Kainuuta. Käyntien tarkoituksena on ollut lisätä yritysten tietoa tukityöllistämisestä, selvittää yritysten työllistämismahdollisuuksia ja aktivoida työllistäviä yhdistyksiä yritysyhteistyöhön. Hankkeen tavoitteena on koota nuorten kanssa toimivat henkilöt yhteen miettimään keinoja syrjäytymisvaarassa olevien nuorien löytämiseksi ja ohjaamiseksi eri palveluiden pariin. Lisäksi pyritään varmistamaan maakunnallisen työllisyysfoorumin työn käynnistäminen. Projektipäällikkö Maarit Nurmi kertoi Kuty -hankkeen hyvistä käytännöistä ja niiden jatkuvuudesta. Hankkeen toimintojen jatkumisesta ei ole varmuutta, sillä neuvotteluja jatkosta ei ole vielä käyty. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Kainuussa järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa. Toiminnassa on panostettu työttömien työnhakijoiden intensiiviseen palveluohjaukseen, asiakaslähtöisyyteen, sosiaaliseen kuntoutumiseen ja jalkautuvaan työhön. Työ- ja toimintakyvyn arviointeja on tehty havainnoimalla asiakkaan työntekoa aidossa työympäristössä. Työtöntä työnhakijaa pyritään aktivoimaan aina asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Asiakkaan saama korotus toimeentuloon ei ole ratkaisevassa asemassa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisessa. Asiakkaalle on tärkeää hänelle yksilöllisesti räätälöidyn työllistymispolun luominen ja ohjaajan vierellä kulkeminen. Prosessissa huomioidaan tulevaisuussuuntautuneisuus ja asiakkaan läheisverkoston aktivointi. Usein kuntouttava työtoiminta sopii erityisen hyvin nuorille. Hanke panostaa myös ryhmätoimintaan, joita järjestetään teemoittain ja kohderyhmittäin esim. maahanmuuttajille Hanke on koordinoinut kuntouttavaa työtoimintaa eri kunnissa sekä niin sanotusti vetänyt punaisia lankoja yhteen. Lisäksi hanke on koonnut toimijoita yhteen moniammatillisesti, seuduittain, toimijoittain ja teemoittain. Hanke on levittänyt hyviä käytäntöjään tiedottamalla niistä kentällä toimijoille. Projektipäällikkö Mirja Kettunen kertoi Virta Kainuun -alahankkeen hyvistä käytännöistä ja niiden jatkuvuudesta. Mirja on aloittanut työt hankkeessa Hanke on järjestänyt toimijatapaamisia kunnittain sekä käynnistänyt erilaisia ryhmätoimintoja. Hanke järjestää päivän kestävän seminaarin liittyen Kainuun alueella toteutettuun kyselyyn nuorten huumeiden käytöstä sekä tartuntatautien (HIV ja C-Hep) yleisyydestä. Kyselyn tulokset käydään läpi kesän aikana. Lisäksi loppuvuoden aikana on tulossa koulutusta huumeiden käytön tunnistamisesta.

5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) Syksyllä Kajaaniin avataan matalan kynnyksen palveluita tarjoava klubitalo yhteistyössä Nuorten Ystävät ry:n kanssa, joka palkkaa klubitalolle kaksi työhönvalmentajaa ja yhden vastaavan työhönvalmentaja (toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys RAY). Virta Kainuun - alahanke palkkaa toiminnan käynnistämisvaiheeseen mukaan pilotoijan kesä/elokuussa. Pilotoija ei tule tekemään käytännön asiakastyötä, vaan hän kehittää klubitalon toimintaa Kajaanissa sekä vie sitä muihin Kainuun kuntiin. Tilat tulevat näillä näkymin sijaitsemaan Kajaanin ydinkeskustassa. Keskusteluissa esille nostettiin huoli nuorten saavuttamisesta ja ohjaamisesta palveluiden pariin. Miten voisimme varmistaa katkeamattoman palveluketjun? Kuka jalkautuu sekä etsii kadonneet ja passiiviset nuoret? Haasteita asiakastyön tekijälle luo asiakaspaine ja jatkuva kiire. Mikäli varatuille ajoille ei saavuta, eivät asiakkaan asiat etene. Jokaisen asiakkaan perään soittaminen ei ole mahdollista. Nuorten tavoittaminen on haasteellista. Erilaisia ryhmätoimintoja tarjoamalla on nuoria tavoitettu helpommin. Nuorten ohjaaminen terveystarkastuksiin on myös haastavaa, sillä usein he sanovat olevansa terveitä, eivätkä koe tarvitsevansa mitään palveluita. Mietittiin miten sukupolvesta toiseen jatkunut työttömyysketju voitaisiin katkaista? Hoitosuunnitelman tulisi olla samassa suunnassa kuin työllisyyssuunnitelmat. Terveyspalvelut tulisi kytkeä entistä paremmin työllisyyspalveluihin. Työtön työnhakija tulee ohjata terveyspalveluihin jo työttömyyden alkuvaiheessa, vaikka asiakas ei itse koe siihen tarvetta. Työvoiman palvelukeskuksessa jokainen työnhakija on oikeutettu terveystarkastukseen. Kynnys osallistumiseen on madaltunut oman terveydenhoitajan myötä. Marita Pikkarainen ehdotti, että hankkeiden esittelemät hyvät käytännöt tullaan esittelemään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa tulevan kesän tai alkusyksyn aikana. (ks. liite 1. ohjausryhmän kokouksen diaesitys ) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen. 6. Uuden sosiaalihuoltolain kommentointi kuulemistilaisuudessa (klo ) Virta - koordinaatiohankkeen projektijohtaja Päivi Ahola-Anttonen kertoi ohjausryhmälle osallistumisestaan uuden sosiaalihuoltolain kuulemistilaisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriö oli kutsunut Päivin kommentoimaan lakia asiakkaan näkökulmasta. Sosiaalihuoltolaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja esitys laista julkaistaan Lakiosiossa ei puhuta lainkaan siitä, kuka itse asiassa on sosiaalihuollon asiakas. Lain keskeisenä teemana on osallisuus, mutta ymmärretäänkö kentällä osallisuus samalla tavalla kuin laissa? Laissa halutaan taata yksilön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa (tarvittaessa tuettuna) itseään koskeviin sekä oman toimintaympäristönsä, yhteisöjensä ja yhteiskunnan toimintaan. Haasteena sosiaalityössä on voimaannuttavan työn puuttuminen. Asiakasta ei aina huomioida yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Asiakas saattaa tarvita useita erilaisia toimenpiteitä ennen kuin häntä voidaan ohjata esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan.

6 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) Vastuutyöntekijöiden nimeäminen on tärkeää nimenomaan pitkien asiakasprosessien takia. Toisaalta haasteena on työntekijöiden suuri vaihtuvuus. Asiakkaalle oman historiansa (työ, ihmissuhteet, henkinen ja fyysinen terveys) kertominen kerta toisensa jälkeen uudelle virkailijalla käy raskaaksi eikä kaikkia asioita aina muista kertoa. Kentällä tapahtuvan toimintakulttuurin muutos ei ole helppoa asiakkaan eikä virkailijan kannalta. Esimerkiksi asiakkaat eivät ole tottuneet siihen, että heiltä kysytään mielipidettä. Sosiaalityön ikuisuuskysymys on se, miten pitkälle asiakaslähtöisyys on vietävissä? Haasteena on riittääkö kuntien resurssit uusien lainsäädösten järjestämiseen, miten lakia tullaan valvomaan sekä mistä saadaan lisää ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä? Lain mukaan kunnan on strategisessa suunnittelussa asetettava tavoitteet ja toimenpiteet väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Haasteena on, vastaavatko tavoitteet väestön tarpeita ja saako asiakas lopulta sen palvelun, jota oikeasti tarvitsee? Vastuuta lain toteuttamisesta ja eri toimintojen järjestämisestä ei ole nimetty yksistään millekään organisaatiolle. Kuka lopulta ottaa vastuun, miten kustannukset tullaan jakamaan ja miten yhteistyö eri organisaatioiden kanssa tulee toteutumaan? Asiakkaiden ongelmat ovat entistä haasteellisempia ja tuen ensisijainen tarve tulee selvittää mahdollisimman pian, jotta prosessi asiakkaan kanssa voi alkaa. Asiakkaalla voi olla yhtä aikaa meneillään useampia eri palveluprosesseja. Kuka ottaa vastuun ja koordinoivan roolin siitä, että tieto asiakkaan eri prosesseista kulkeutuu kaikille palveluntarjoajille? Kokonaisuudessaan lain henki on hyvä ja se lisää sosiaalihuollon asiakaslähtöisyyttä. (ks. liite 2. Asiakas keskiössä - lain haasteet ja mahdollisuudet, Uuden sosiaalihuoltolain kuulemistilaisuus , Päivi Ahola-Anttonen, Virta-hanke) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen. 7. Rakennetyöttömyyden alentaminen lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukemalla heidän työllistymistään (klo ) KAIRA -hankkeen projektipäällikkö Jaana Huovinen esitteli kuntakokeilun. Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat valmistelleet yhdessä hallitusohjelmaan sisältyvän ja hallituskauden kestävän kuntakokeilun. Kokeilun tavoitteena on löytää uusia työmarkkinoille integroinnin malleja, jotka perustuvat paikalliseen kumppanuuteen ja joiden palveluja suunniteltaessa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden, että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilu kohdentuu pitkäaikaistyöttömiin, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta ja jotka tarvitsevat työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Lisäksi kohderyhmään kuuluu vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokeilukunnat koordinoivat ja vastaavat palvelujen toteuttamisesta moniammatillisesti yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Ely-keskus myöntää määrärahan kunnille työvoimapoliittisena avustuksena ja sen suuruus on 75 % avustuksella katettavista kustannuksista. Kokeilumää-

7 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) rärahalla ei voida järjestää kunnille kuuluvia lakisääteisiä palveluja (esim. työttömien terveystarkastukset ja kuntouttava työtoiminta). Kokeiluun on voinut hakea yksittäinen kunta, useampi kunta yhdessä, kuntayhtymä tai kunta ja kuntayhtymä yhdessä. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsee kokeilukunnat ja päättää niille jaettavasta kokeilumäärärahasta toukokuun loppuun mennessä. Kainuusta mukaan kokeiluun on hakenut Kajaani ja Kuhmo yhdessä. Kokeilu alkaa syyskuun 1. päivänä ja kestää vuoden 2015 loppuun. Kokeilun tuloksia tullaan arvioimaan seurantatutkimuksella ja niiden pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Kuntakokeilun myötä luotava työllisyydenhoidon strategia on hyvä asia sosiaalisen vahvistamisen kannalta. Esimerkiksi tuleva laki, joka koskee työvoiman palvelukeskusta, tulee pohjautumaan kuntakokeiluun. TYP kerää tällä hetkellä tietoa työllisyyden edistämisen eri mallien toimivuudesta. Toukokuun aikana tullaan saamaan lain tiimoilta uutta tietoa. (ks. liite 3. Kuntakokeiluun hakeutuminen) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen. TAUKO KLO Hankkeiden ajankohtaiset asiat (klo ) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (klo ) Projektipäällikkö Matti Heikkinen kertoi kuluneen huhtikuun aikana järjestetyistä yhdyshenkilö- ja yhteistyökumppanitapaamisista Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Hyrynsalmella, Puolangalla ja Suomussalmella. Tapaamisissa keskusteltiin hankkeen ajankohtaisista asioista ja hyvien käytäntöjen juurruttamisesta. (ks. liite 4 Koonti Kaito -hankkeen yty-tapaamiset 2012). Matti kertoi TOIMIA -tietokannasta (ks. TOIMIA -tietokanta), johon on koottu toimintakyvyn mittaus- ja arviointimenetelmiä sekä erilaisia suosituksia. Tietokanta on tarkoitettu toimintakyvyn mittaamisen parissa työskentelevien ammattilaisten työvälineeksi. TOIMIA - asiantuntijaverkoston uuden suosituksen mukaan työttömäksi joutuvan toiminta- ja työkykyä on ryhdyttävä arvioimaan heti työttömyyden alkuvaiheessa ks. Suositus: Työttömän toimintaja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Hankkeen hyvistä käytännöistä perusorganisaatioon vahvimmin juurtunut toiminta on työttömien terveystarkastukset. KaiTo:n asiakastyö päättyy loka/marraskuussa Hanke on loppuun asti tukena terveysasemien työttömille työnhakijoille suunnatuista terveystarkastuksista vastaaville hoitajille. Hankkeelta on tulossa koulutus työttömien terveystarkastuksista.

8 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke (klo ) Projektipäällikkö Maarit Nurmi kertoi hankkeen tekevän työtä koko ajan entiseen malliin. Tarkemmat keskustelut toiminnan jatkumisesta pidetään tulevan syksyn aikana. Toiminta halvaantuu osittain, kun ohjaajien tulee alkaa pitää kertyneitä lomia pois ennen hankkeen päättymistä. Syksyn aikana luodaan toiminnalle uusia painopistealueita kunnittain. Esimerkiksi ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään entisestään sekä työtoimintapaikkoja etsitään lisää. Suomussalmella panostetaan nuorisotyön kehittämiseen, yhteiskuntatakuun toteutumiseen sekä päihdekuntoutuviin äiteihin / raskaana oleviin päihdekuntoutujiin. Hyrynsalmella tarvetta on asumisen ohjaamisesta ja Ristijärvellä paneudutaan jalkautuvaan työhön, päivätoimintaan sekä asumisen ohjaamiseen. Ohjaajista Eva Haataja jää syksyllä pois ja hänen tilalleen Kajaaniin siirtyy Puolangan ohjaaja Helena Leinonen. Kesän aikana laitetaan Puolangan ohjaajan paikka haettavaksi. Kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kuntouttavan työtoiminnan mallin, yksilötyön ja työotteen kehittäminen sekä näiden työtapojen juurruttaminen. Kuntouttava työtoiminta on lakisääteistä sosiaalipalvelua. Toiminta ei paikkaa huume- ja päihdehoitoa, vaikka painetta tähän suuntaan on ennen kuin asiakasta voidaan aktivoida. Tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa haasteena ovat pitkät jonot. Kainuun alueella 40 asiakasta odottaa toimintaan mukaan pääsemistä. Kaikkia heitä ei voida aktivoida vähäisten resurssien vuoksi. Valtavaan volyymiin ei voida vastata halutulla tavalla, sillä määrää kasvattaessa työn laatu kärsii. Toiminta nähdään tarpeellisena ja tärkeänä ja sitä mukaa kysyntä kasvaa koko ajan. Kolmannes asiakkaista on nuoria. Naisia ja miehiä toiminnassa on mukana yhtä paljon. Hanke on nostanut toimintansa aikana esiin useita palveluaukkoja. Työssä tärkeää on asiakkaasta välittäminen ja hänen asioiden esille nostaminen. Palvelujärjestelmästä pudonneita asiakkaita on paljon, eikä sosiaalisesti heikoilla olevaa asiakasta ole helppo auttaa. Työvoiman palvelukeskuksen näkökulmasta kuntouttava työtoiminta nähdään tarpeellisena. Mikäli toiminta seisahtuu, eikä vastaavanlaista toimintaa ole järjestää tilalle, tulevat asiakkaiden prosessit junnaamaan paikalleen. Kuntouttava työtoiminta on ollut TYP:n työntekijöille tärkeä lisäapu. Keskusteluissa tuotiin esille, että hanke on toimintansa aikana nostanut kuntouttavan työtoiminnan laadullisesti ja määrällisesti aivan uudelle tasolle. Tarve toiminnalle on vahvasti huomattu eri tahojen keskuudessa ja sisällöllistä kehittämistä on tapahtunut. Toiminta on ennen kaikkea tärkeää asiakkaiden kannalta. Keskustelua on käyty myös siitä, kuka on kuntouttavan asiakas? Jos kohderyhmää tullaan rajaamaan, tulee ulosjääneille löytyä heille sopivia ja räätälöityjä palveluita. Asiakkaan palveluprosessi tulee miettiä aina asiakaslähtöisesti sekä asiakkaan tarpeiden mukaan.

9 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (klo ) Projektipäällikkö Jaana Huovinen kertoi hankkeen ajankohtaisista asioista. Keväällä järjestetyssä nuorisofoorumissa keskusteltiin nuorten syrjäytymisestä ja siitä millaisia keinoja voitaisiin kehittää siihen puuttumisessa. Olisiko erilaisista oppipajoista tai matalan kynnyksen palveluista apua? Hankkeen järjestämä Mun Reitti -koulutus on ollut erittäin suosittu 3.sektorin työntekijöiden parissa, koska heille suunnattuja koulutuksia järjestetään harvoin. Välityömarkkinatapaamisia jatketaan kunnissa entiseen malliin. Lisäksi hanke testaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän omahoitosivustolla Toimijatyökalua. Tulossa on erilaisia tiedostustilaisuuksia, muun muassa 500 pv työttömänä mitä sen jälkeen? Projektin juurruttamistyötä tehdään jatkuvasti. Haasteena on, mikä taho ottaisi vastuun mistäkin hyvästä käytännöstä hankkeen päättymisen jälkeen. Osa-aikaiset projektisihteerit Outi Komulainen ja Virpi Kilpeläinen lopettavat työt hankkeessa tulevan kesän aikana. Vastuu sihteerin tehtävistä siirtynee projektikoordinaattori Elsa Kilpeläiselle. Hankkeessa on aloittanut Riitta Kaskelan tilalla toisena projektikoordinaattorina Mervi Summanen. Virta Kainuun -alahanke (Saari ja Koski) (klo ) Projektipäällikkö Mirja Kettunen kertoi hankkeelta olevan tulossa useita erilaisia koulutuksia. Hanke järjestää seminaarin liittyen Kainuun alueella toteutettuun kyselyyn nuorten huumeiden käytöstä sekä tartuntatautien (HIV ja C-Hep) yleisyydestä. Lisäksi loppuvuoden aikana on tulossa koulutusta huumeiden käytön tunnistamisesta. Hanke on tehnyt kuntiin toimijatapaamisia. Suunnitelmissa on käynnistää lisää erilaisia asiakkaisiin liittyviä toimintoja. Hanke etsii vaikeassa asemassa olevia nuoria, joille järjestää erilaista ryhmätoimintaa muun muassa asumiseen liittyvistä asioista. Virta Kainuun -alahanke ja Kuty -hanke järjestävät yhteistyössä virikkeellistä päivätoimintaa niille asiakkaille, jotka eivät ole pystyneet osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Syksyllä aloittava klubitalo on myös vahvasti mukana hankkeen toiminnassa. Talon toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja siellä asioivat henkilöt ovat talon jäseniä eivätkä asiakkaita. Tärkeät päivämäärät ja tulevat tapahtumat (klo ) - perjantaina Virta Kainuun -alahankkeen seminaari liittyen Kainuun alueella toteutettuun kyselyyn nuorten huumeiden käytöstä sekä tartuntatautien (HIV ja C- Hep) yleisyydestä. - perjantaina KaiTo -hankkeen järjestämä työttömän työnhakijan terveystarkastus -koulutus - torstaina toimintansa päättävien hankkeiden (Kuty, Kaito ja Kaira) yhteinen loppuseminaari - loka-marraskuussa huumeiden käytön tunnistamiseen liittyvä koulutus (järjestää Virta Kainuun -alahanke) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen.

10 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 2/ (11) 9. Muut asiat (klo ) Jorma Teittinen kertoi työllisyysfoorumin olevan suunnitteluvaiheessa. Kun ratkaisut uudesta kuntamallista tai kuntayhtymässä on saatu, voidaan vastuunjakoa foorumin tiimoilta tarkastella uudelleen. Keskusteltiin siitä, että palveluaukkoja voidaan ruveta tarkennetusti kehittämään nyt kun hankkeiden tekemien havaintojen kautta tiedetään tarkemmin, missä tarvetta kehittämiselle on. Peruskysymys on, kenelle hankkeiden jatko tullaan myymään ja kuka ottaa vastuun hyvien käytäntöjen jatkamisesta? Kun KaiTo, KAIRA ja Kuty loppuvat vuoden vaihteessa, jää työllisyyden hoitoon iso aukko. Kaikki kunnat eivät ole vielä valmiita näiden hankkeiden toimintojen jatkamiseen. Tietyllä tavalla hankerahoitus myös estää toimintojen pysyvyyden. Kainuussa on tärkeää turvata osaavan työvoiman saaminen. Suurten ikäluokkien ikääntyminen tulee näkymään työmarkkinoilla ja sitä mukaa osaavaa ja työkykyistä työvoimaa tarvitaan lisää. Kainuun ammattiopisto on haastatellut kainuulaisia yrityksiä selvittääkseen millaista työvoimaa he tulevat tarvitsemaan pitkällä aikavälillä, jotta koulutustarjonta voidaan suunnitella vastaamaan kysyntää. Yritykset hakevat usein työntekijää, joka on moniosaaja. Suunnitelma osatyökykyisten integroinnista työelämään on valmisteilla, jotta työvoiman saatavuus voidaan varmistaa tulevaisuudessa. Monet kunnat painivat tällä hetkellä samojen asioiden ja haasteiden parissa. Paljon riippuu siitä, miten eri toimijat keskustelee keskenään. Kuntajohtajien ja kuntapäättäjien tulisi kokoontua yhteiselle areenalle, jossa keskusteltaisiin siitä mitä on opittu ja miten jokaisen tulisi nyt jatkaa. Usein esimerkiksi työllisyydenhoidon mallia on haettu muualta. Kun malli saadaan juurrutettua, on se jo käynyt vanhaksi. Kannattaisiko kehittää toimintaa itse ja tehdä sitä mitä osataan? Työllisyyden hoidon toimenpiteet vaativat moniosaajia. Yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen on kadonnut. Miten yhteisöllisyyttä voitaisiin viedä eteenpäin ja kannustaa ihmisiä vastuunottamiseen ja toisesta huolehtimiseen? Ohjausryhmä totesi muut asiat tiedokseen. 10. Seuraavat kokoukset (klo ) - Ohjausryhmän 6. kokous 3/2012 torstaina 16.8 klo , videoneuvotteluna (paikat ilmoitetaan myöhemmin) - Ohjausryhmän 7. kokous 4/2012 torstaina klo , Kajaanissa (paikka ilmoitetaan myöhemmin)

11