Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12)

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073) Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke Virta Kainuun -alahanke (Saari ja Koski) Ohjausryhmän 6. kokous Aika torstai klo kokouksen keskeytykset: tauko klo Paikka Sokos Hotel Valjus Kauppakatu 20, KAJAANI (kokoustilat Devon ja Kajana) Läsnä Leila Sarhaluoma varajäsen Kainuun työvoiman palvelukeskus Eero Hurskainen jäsen Länsi-Kainuun TE-toimisto Lasse Kilponen varajäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Matti Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, perhepalvelut Lauri Niiranen varajäsen Kainuun työttömien yhdistykset, Kainuun Tiimi ry Eero Sirviö jäsen SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö Kari Kaleton varajäsen Kansaneläkelaitos - KELA Marja-Liisa Ruokolainen varajäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Juha Puranen jäsen Kainuun ELY-keskus Anne Ristioja jäsen Kainuun ELY-keskus Verna Mustonen jäsen Kainuun ELY-keskus Jaana Huovinen jäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Raija Tahvanainen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Mirja Kettunen jäsen Kainuun maakunta -ky, Virta Kainuun -alahanke Anne Kemppainen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Elsa Kilpeläinen varajäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Muut osallistujat Mervi Summanen Riikka Väyrynen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poissa Kai Hyttinen jäsen Kainuun työvoiman palvelukeskus Anna Liisa Heikkinen jäsen Itä-Kainuun TE-toimisto Arja Oikarinen jäsen Ylä-Kainuun TE-toimisto Pertti Markkanen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Jorma Teittinen jäsen Kainuun maakunta -ky, suunnittelu ja kehittäminen Marita Pikkarainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Maarit Nurmi jäsen Kainuun maakunta -ky, Kuty -hanke Anu Kuosmanen jäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Terttu Karjalainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Pekka Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveyslautakunta Veli Kolehmainen jäsen Kainuun Työterveys -liikelaitos Seija Kyllönen jäsen Kainuun työttömien yhdistykset, Kainuun Tiimi ry Kaija Pulkkinen jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Liisa Klemetti jäsen Viestivä Kainuu -hanke Tuula Heikkinen jäsen Hyrynsalmen kunta Paula Tokkonen jäsen Kajaanin kaupunki Maarit Rauhala jäsen Kuhmon kaupunki Arto Laurikainen jäsen Paltamon kunta Paula Karsi-Ruokolainen jäsen Puolangan kunta Terttu Härkönen jäsen Ristijärven kunta Kaija Luukkainen jäsen Sotkamon kunta Anna Tolonen jäsen Suomussalmen kunta Hannu Liljeblad jäsen Kolmas sektori (Kainuun Nuotta ry) Pekka Ojalehto jäsen Kainuun Yrittäjät Ry Olavi Pyykkönen jäsen Kansaneläkelaitos - KELA 1. Kokouksen avaus (klo ) Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen toivotti kokoukseen osallistujat tervetulleeksi Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman kuudenteen kokoukseen. Kokouksen puheenjohtaja oli estynyt osallistumasta kokoukseen. Ohjausryhmän varapuheenjohtajana on aiemmin toiminut Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhepalvelujohtaja. Keskusteltiin uuden varapuheenjohtajan valitsemisesta, sillä Matti Heikkinen on aiemmin toiminut KaiTo -hankkeen projektipäällikkönä. Varapuheenjohtajaksi esitettiin ja valittiin Eero Sirviö. 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (klo ) ESR-hankkeiden ja Virta Kainuun -alahankkeen osalta edellytetään, että vähintään puolet ohjausryhmän jäsenistä ilman rahoittajan edustajaa ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä kokouksessa. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi. Todettiin, ettei kokous ole päätösvaltainen. Sovittiin läsnä olleiden osallistujien ja rahoittajan edustajan kanssa, että kokouksessa käsiteltävät asiakirjat toimitetaan sähköpostilla ohjausryhmän jäsenille tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi kokouksen jälkeen. 3. Pöytäkirjantarkastajien valinta ja varapuheenjohtaja (klo ) Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marja-Liisa Ruokolainen ja Lasse Kilponen.

3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmän varapuheenjohtajaksi esitettiin ja valittiin Eero Sirviö. 4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi (klo ) Ohjausryhmälle esitettiin tiedoksi muutokset esityslistaan. Esityslistan kohta 8 Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke sekä muut hanketta koskevat asiat käsitellään seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa. Esityslistan kohta 5 Virta Kainuun -alahankkeen hyväksyttävät asiakirjat (Saari ja Koski) ja kohta 6 KAIRA -hankkeen hyväksyttävät asiakirjat vaihtavat paikkaa esityslistalla. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Ohjausryhmä merkitsi esityslistaan tehdyt muutokset tiedokseen. 5. KAIRA -hankkeen hyväksyttävät asiakirjat (klo ) Maksatuspäätös ajalta / KAIRA -hanke Projektipäällikkö Jaana Huovinen esitteli maksatuspäätöksen hyväksytyt ja hylätyt kulut. Ohjausryhmä totesi ja merkitsi sähköpostitse tiedoksi Kainuun ELY-keskuksen tekemän maksatuspäätöksen hankkeen maksatushakemukseen ajalta (ks. liite 1) Seurantaraportti ajalta , Maksatushakemus ja tiivistelmä ajalta sekä katsaus hankkeen tilanteeseen ja kustannusten toteutuma / KAIRA -hanke Käytiin läpi hankkeen suurimpia kustannuksia sekä viimeisen maksatusjakson aikana toteutuneita kustannuksia. Alustavan arvion mukaan hankkeelta jää toiminnan päättymisen jälkeen rahaa yli muun muassa henkilöstökustannusten osalta. Henkilöstön vaihtuvuus ja työsuhteiden päättyminen on vaikuttanut kustannusten syntyyn. Asian tiimoilta hanke on ollut yhteydessä Ely-keskukseen. Ely-keskus toi esille, että mikäli hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan ja rahaa jää, ei ole huolta, mutta mikäli hankkeen tavoitteita ei saavuteta ja rahaa jää, tulee se herättämään ihmetystä. Jaana Huovinen kertoi hankkeen yhtenä painopistealueena olevan työllisyysfoorumin aloittaminen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämisjohtaja Jorma Teittinen kokosi työllisyysfoorumia varten työryhmän, joka kokoontui syksyllä 2011 kahdesti. Työryhmän työskentely on jäänyt kesken ja viivästynyt eri toimijoiden toimintaympäristön sekä organisaatiomuutosten vuoksi. Työryhmän tahot eivät ole pystyneet sitoutumaan toiminnan aloittamiseen ja suunnitteluun. Keskeytymisestä huolimatta ajatusta työllisyysfoorumista ei ole haudattu pois. Jorma Teittinen on luvannut palata asiaan syksyn aikana.

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Hankkeen päätavoitteena on rakennetyöttömyyden puolittaminen sekä yhteisen linjan määritteleminen rakennetyöttömyyden hoitamiseksi. Lisäksi tavoitteena on luoda työttömien parissa toimijoille uudenlaisia toimintamalleja, joilla pystytään estämään työttömien työnhakijoiden ajautuminen rakennetyöttömyyteen. Kohderyhmänä ovat eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt. Tavoitteena on ollut eri toimijoiden yhteen kokoaminen, verkostoituminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja sen juurruttaminen. Hanke on muun muassa selvittänyt ohjaus- ja palveluverkoston käynnistämistä sekä järjestänyt toimijoille erilaisia koulutuksia muun muassa ratkaisukeskeiseen yksilöohjaukseen liittyen. KAIRA:n toiminnan myötä alkunsa saanut Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke on onnistunut hyvin. Hankkeen osatavoitteina on ollut välityömarkkinatapaamisten järjestäminen, välityömarkkinoiden osaamisen kehittäminen ja toimijoiden yhteenkokoaminen sekä välityömarkkinoiden ja työntekijöiden yhteensaattaminen. Hanke on koonnut tietoa potentiaalisista työpaikoista sekä pyrkinyt lisäämään kainuulaisten yrittäjien tietämystä rakennetyöttömien, osatyökykyisten ja nuorten henkilöiden työllistämisestä. Jalkautuva työ ja tiedon vieminen suoraan yrityksiin on otettu ilomielin vastaan. Monelle yrittäjälle jää useita ajatuksia kytemään käynnin jälkeen. TE-toimistoille tehdyn kyselyn pohjalta on käynyt ilmi, että nuorten ongelmat ovat moninaisia. Usealla nuorella on päihde- ja mielenterveysongelmia. Nuorille suunnattuja työpajoja tarvitaan, jotta niiden avulla voidaan tukea muun muassa heidän elämänhallintaa. Vuokratyövoiman käyttö on yleistynyt viime aikoina. Pienet yrittäjät ovat tuoneet esille toiveen koulutusorganisaatioille, että työvoiman kouluttamista suunniteltaisiin räätälöidysti niille aloille, joita uhkaa työvoimapula tulevaisuudessa. Maksatusjakson aikana hanke on ollut mukana Suomussalmen työpalvelukeskuksen suunnittelussa ja perustamisessa. Työpalvelukeskus aloitti toimintansa kesäkuussa Lisäksi on valmisteltu, konsultoitu ja avustettu Kuhmon ja Kajaanin yhteishakemusta Työ- ja elinkeinoministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton työllisyydenhoidon kuntakokeilun hankkeeseen. Hakemuksen hyväksymisen myötä hanke alkaa Kuhmossa ja Kajaanissa Kokeilun pohjalta tullaan kokoamaan hyvät käytännöt. Kokeilu päättyy vuonna 2015, jonka jälkeen alustavien suunnitelmien mukaan hyvät käytännöt siirtyvät kunnille lakisääteiseksi. Hankkeen toiminnan aikana on syntynyt ohjaaja-valmentajaverkosto, jonka tapaamisten ja toiminnan jatkuminen on siirtymässä muiden hankkeiden ja yhdistysten organisoimaksi toiminnaksi. Hanke on järjestänyt aktiivisesti hanketapaamisia ja yhdistystapaamisia, joissa toimijat ovat saaneet mahdollisuuden kokoontua yhteen ja tiivistää yhteistyötään. Tapaamisen ja kohtaamisten vetovastuuta ollaan siirtämässä asteittain muille. Hankkeessa projektikoordinaattorina työskennellyt Riitta Kaskela siirtyi helmikuussa 2012 Kotvanen-hankkeen projektipäälliköksi. Hänen tilalleen palkattiin Mervi Summanen alkaen. Projektisihteerin tehtäviä osa-aikaisesti hoitaneen Virpi Kilpeläisen työsuhde päättyi hankkeessa Toinen osa-aikainen sihteeri Outi Komulainen jäi perhevapaalle Hankkeen ollessa loppusuoralla päätettiin, ettei uutta sihteeriä rekrytoida. Loppuaikana sihteerin tehtävät hoitaa projektin koordinaattori Elsa Kilpeläinen.

5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) KAIRA:n varsinainen tavoite on ollut puolittaa rakennetyöttömyys ja sen suhteen tavoite ei ole täyttymässä. Tilastojen mukaan työttömyys on lisääntymässä valtakunnallisesti, pitkäaikaistyöttömien määrä kasvamassa ja avoimien työmarkkinoiden työpaikat vähentymässä. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrä on vähentynyt. Rakennetyöttömyyteen lukeutuvat henkilöt ovat haasteellisia. Toiminnan haasteena ovat olleet eri tahojen organisaatiomuutokset. Yhteinen menestyksekäs kehittyminen vaatisi eri organisaatioilta saman suunnan. Hankkeen rakenteissa toimiminen eri organisaatioiden välillä on ollut mielenkiintoista. Käytännön kautta on huomattu, että muun muassa viranomaistasolla olisi tarvetta roolien selvittämiselle sekä eri organisaatioiden kesken tulisi selkiyttää työnjakoa. Haasteena on saada työnantajat ja työntekijät kohtaamaan. Matalan kynnyksen työpaikkoja olisi hyvä olla lisää. (ks. liite 2) Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi sähköpostitse seurantaraportin ajalta (ks. liite 3) Ohjausryhmä merkitsi maksatushakemuksen tiedoksi sähköpostitse ajalta (ks. liite 4) ja hyväksyi sähköpostitse tiivistelmän ajalta (ks. liite 5). Ohjausryhmä merkitsi katsauksen sekä kustannusten toteutuman tiedokseen sähköpostitse. (ks. liite 6) Tuotiin esille, että työhallinnon toimintojen muutospaineet johtuvat pitkälti siitä, että nykyiset toiminnan muodot eivät toimi. Toimintoja ei olla muuttamassa heikompaan suuntaan vaan muutoksilla pyritään parempaan suuntaan. Työtön työnhakija on saatettu todeta sairaaksi tai työkyvyttömäksi, mikä vaikuttaa henkilön työnhakuun. Tulevaisuudessa olisi parempi muuttaa vanhoja käsitteitä ja määritelmiä, mitä työttömistä työnhakijoista saatetaan käyttää. Työnhaku saattaa muuttua niin, että minkä ikäinen tahansa voi rekisteröityä työttömäksi. Tänä päivänä ollaan menossa siihen suuntaan, että kaikkia aktiivisia työntekijöitä pyritään palvelemaan. Hanketoiminnassa näihin muutoksiin tulisi varautua, sillä työntekijöiden sijoittumiseen saattaa liittyä hankaluuksia. Muutoksien aikataulusta ei ole vielä tietoa. Tulevaisuudessa halutaan varautua työvoiman saatavuuteen ja tarjontaan. Päätavoitteena on osaavan työvoiman saannin turvaaminen. 6. Virta Kainuun -alahankkeen hyväksyttävät asiakirjat (Saari ja Koski) (klo ) Kustannusten toteuma (Koski-osahanke) Projektipäällikkö Mirja Kettunen esitteli ohjausryhmälle Koski-osahankkeen kustannukset raportointikauden aikana. Hanke on pysynyt budjetissa. Hankkeen rahoituksesta 75 % on valtion osuutta. Henkilöstömenoissa tulee säästöä, koska hankkeella ei välillä ole ollut projektipäällikköä henkilöstövaihdosten vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) muuttaa rahoitustaan. Mirja toimittaa asiasta lisätietoa jälkeenpäin.

6 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Väliraportti ajalta (Koski-osahanke) Projektikoordinaattori Sari Komulainen on siirtynyt uusin tehtäviin. Uuden projektikoordinaattorin haku on päättynyt 15.8 ja uusi koordinaattori pyritään palkkaamaan mahdollisimman pian. Virta Kainuun tavoitteena on kehittää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluprosessia: etsivä toteuttava edistävä saattava itsenäinen elämä. Lisäksi hankkeessa kehitetään palvelujärjestelmää, toimintamalleja ja -tapoja sekä nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä. Tavoitteena on ohjata enemmän tukea tarvitseva nuori palveluluiden pariin. Lisäksi pyritään löytämään hyviä käytäntöjä muun muassa kokoamalla verkostokaavio sekä tekemällä koonti eri palveluntarjoajista. Koski- ja Saari-osahanke on järjestänyt toimijatapaamisia kunnittain ympäri Kainuuta. Kokouksissa on käyty läpi kainuulaisten nuorten tilannetta ja haasteita. Kaikissa vierailuissa kunnissa on tuotu esille tarve matalan kynnyksen päivätoiminnalle ja toimiville päihdepalveluille. Hanke on tarvittaessa kuntien apuna kehittämässä päivätoimintaa. Tällä hetkellä toimintaa kehitetään yhdessä kunnan toimijoiden kanssa Hyrynsalmella ja Ristijärvellä. Kajaanissa toteutettiin keväällä nuorten matalan kynnyksen päivätoimintapaikan piloitointiryhmä yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa. Hankkeen mielenterveys- ja päihdeosaaja Anne Maaranen käy kerran viikossa vetämässä Hyrynsalmella paikkakunnan asuntosihteerin kanssa päivätoiminnan pilotointiryhmää, jossa selvitetään onko toiminta tehokasta ja hyödyllistä. Kuntouttavassa työtoiminnassa on käynyt esille, etteivät kaikki asiakkaat kykene sitoutumaan edes kerran viikossa tapahtuvaan päivätoimintaan. Syksylle suunnitteilla on huumeiden käytön tunnistamiseen ja puheeksiottamiseen liittyvää koulutusta. Moni nuori on kokeillut huumeidenkäyttöä ja muun muassa ammattioppilaitos kokee henkilöstölle järjestettävän koulutuksen tarpeelliseksi. Hanke järjestää HERÄTYS! -seminaarin huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytöstä Kainuussa. Tilaisuuden tavoitteena on herättää toimijat ja päättäjät huomaamaan Kainuun tilanne. Lisäksi halutaan nostaa esille palveluiden tarve alaikäisille nuorille. Syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle 1,4 miljoonaa euroa. Nuorille tulisi kehittää arjen hallintaa ja sosiaalista vahvistamista tukeva toimintamalli sekä toteuttaa jalkautuvan asiakastyön työotetta. Auki on, kuka ottaa vetovastuun asioiden eteenpäin viemisessä. Poliisi toimittaa aikuissosiaalityölle tiedon vuotiaista rikoksesta epäillyistä/rikoksen tehneistä henkilöistä. Hankkeen käymien tapaamisten ja keskustelujen aikana on käynyt ilmi, ettei kunnissa ole olemassa selkeää käytäntöä siihen, mitä ilmoituksille tulisi tehdä tai miten niihin reagoidaan. Toimintamallia ja käytänteitä mietitään nyt yhdessä poliisin ja aikuissosiaalityön kanssa. Jatkossa tullaan ainakin nimeämään yhteishenkilö poliisista ja aikuissosiaalityöstä.

7 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi sähköpostitse Virta Kainuun -alahankkeen Koskiosahankkeen väliraportin ajalta (ks. liite 7) sekä kustannusten toteuman (ks. liite 8). Väliraportti ajalta (Saari-osahanke) Hankkeen kehittäjätyöntekijäksi on valittu Taina Piltonen, joka tulee työssään tekemään muun muassa tutkimusta Kajaanin avatusta Klubitalosta. Klubitalo tarjoaa matalan kynnyksen päivätoimintaa ja se toteutetaan yhteistyössä Nuorten Ystävät Ry:n kanssa (toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys RAY). Hankkeen tavoitteena on yhteistyön käynnistäminen palveluaukkojen täydentämiseksi. Toiminnan aikana on todettu rinnalla kulkevan työotteen antavan parhaimman tuloksen. Koski- ja Saari-osahanke on järjestänyt toimijatapaamisia kunnittain ympäri Kainuuta sekä käynnistänyt erilaisia ryhmätoimintoja. Hyrynsalmella on aloitettu päivätoimintaa asumisen ohjauksen tiimoilta. Toiminta toteutetaan hankkeen mielenterveys- ja päihdeosaajan sekä kunnan tarjoamalla työpanoksella. Ryhmän asiakkaat on tarvittaessa haettu kotoa asti mukaan päivätoimintaan. Päivätoiminnalle on tarvetta, mutta sen aloittamisen esteenä on resurssien puute. Haasteena ovat olleet Kainuun maakunta -kuntayhtymän tilanne sekä organisaatiomuutokset eri tahoilla. Kustannusten toteuma (Saari-osahanke) Mirja Kettunen esitteli ohjausryhmälle Saari-osahankkeen kustannukset raportointikauden aikana. Kauden aikana hanke on pysynyt hyvin sille määritetyssä budjetissa. Hankkeen rahoituksesta 75 % on valtion osuutta. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi sähköpostitse Virta Kainuun -alahankkeen Saariosahankkeen väliraportin ajalta (ks. liite 9) sekä kustannusten toteuman (ks. liite 10). Keskusteltiin aktivointirahan myöntämisestä, jonka myötä tuotiin esille, että lakisääteistä velvoitetta aktivointirahan myöntämiseen ei ole. Tuotiin esille huoli alaikäisten päihdepalveluiden puuttuminen Kainuusta. Päihdepalveluiden tarjoaminen vaihtelee Kainuussa kunnittain. Joissakin kunnissa vuotiaat voivat mennä kunnan mielenterveyshoitajan puheille. Alaikäisiä voidaan ottaa hyvin vähän päihdekuntoutukseen. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä pohditaan mitä nuorten päihdetyö tulee Kainuussa olla. Keskusteltiin kuntouttavan työtoiminnan jatkumisesta kunnissa. Tällä hetkellä Kainuun maakunta -kuntayhtymälle saa esittää uusien vakanssien perustamista, mutta niitä ei saa lisätä budjetteihin. Aiemmin kunnat ovat maksaneet kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien palkat itse ja hanke on kustantanut toiminnan koordinoinnin. Kunnat tekevät päätökset budjettien suhteen syyskuussa. Kuntouttavan työtoiminnan jatkuminen on vielä epäselvää.

8 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Virta-hankkeen alahankkeista ja osahankkeista lähetetään raportointijakson ajalta yksi yhteinen raportti Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliselle kehittämisohjelmalle (Kaste). TAUKO KLO KaiTo -hankkeen hyväksyttävät asiakirjat (klo ) Projektipäällikkö Raija Tahvanainen kertoi aloittaneensa hankkeessa projektipäällikkönä alkaen. Hän on työskennellyt hankkeessa ohjaavana terveydenhoitajana vuodesta 2008 lähtien. Hankkeessa aiemmin projektipäällikkönä toiminut Matti Heikkinen siirtyi uusiin tehtäviin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä alkaen. Maksatuspäätös ajalta / KaiTo -hanke Projektipäällikkö Raija Tahvanainen esitteli maksatuspäätöksen hyväksytyt ja hylätyt kulut. Ohjausryhmä totesi ja merkitsi sähköpostitse tiedoksi Kainuun ELY-keskuksen tekemän maksatuspäätöksen hankkeen maksatushakemukseen ajalta (ks. liite 11) Seurantaraportti ajalta / KaiTo -hanke Maksatuskauden loppuun menneessä hankkeessa aloittaneita oli yhteensä henkilöä. Lisäksi useita henkilöitä on osallistunut erilaisiin hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja tiedotustilaisuuksiin. Osallistuneista iso osa on keski-ikäisiä ja aktiivisemmin toimintoihin ovat osallistuneet miehet. Hankkeessa keskeyttäneet raportoidaan hankkeen päätyttyä. Seurannan perusteella hankkeelle asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan viimeisen toimintavuoden aikana. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi sähköpostitse seurantaraportin ajalta (ks. liite 12) Maksatushakemus ja tiivistelmä ajalta sekä katsaus hankkeen tilanteeseen ja kustannusten toteutuma / KaiTo -hanke Käytiin läpi hankkeen suurimpia kustannuksia sekä viimeisen maksatusjakson aikana toteutuneita kustannuksia. Suurimmat menot muodostuvat henkilöstö- ja matkakustannuksista. Kauden aikana hanke on pysynyt hyvin sille määritetyssä budjetissa. Hankkeen tekemä asiakastyö on jatkunut normaalisti kuluneen maksatuskauden aikana ja toiminta on jatkunut pääsääntöisesti suunnitelman mukaan. Aloittaneista henkilöä on osallistunut hankkeen järjestämiin terveystarkastuksiin, 156 henkilöä on hyödyntänyt kuntoutusohjaajan tekemää kuntoutus- ja eläkeselvittelytyötä, 265 henkilöä on käyttänyt psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita ja 849 henkilöä on käynyt terveyskunnon koordinaattorin luona kartoittamassa fyysistä kuntoaan sekä saamassa liikuntaneuvontaa.

9 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) Työttömien terveystarkastuksia toteuttavat hankkeen päättymisen jälkeen terveysasemittain nimetyt vastaavat hoitajat (ks. liite 13). Toiminnan jatkumista ja sen käytänteitä on suunniteltu yhdessä eri organisaatioiden kanssa. Hankkeen päätyttyä terveystarkastuksien lähetteet ohjautuvat edellä mainituille yhteyshenkilöille. KaiTo -hanke toteuttaa tarkastuksia lokakuun loppuun asti, jonka jälkeen ne siirtyvät kuntien terveysasemien vastuulle. Tällä hetkellä terveystarkastuksia hankkeen lisäksi toteuttavat työvoiman palvelukeskuksen terveydenhoitaja Tuija Hyttinen ja kansanterveyshoitaja Sirpa Happo Kajaanin pääterveysasemalla. Hankkeen henkilöstö tekee paljon parityöskentelyä, moniammatillista työskentelyä ja yhteistyötä hankkeen oman henkilöstön kanssa sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän henkilöstön kanssa. Maksatuskauden aikana hankkeen tiimiin kuului päihdetyöntekijäksi opiskeleva Pasi Meriläinen. Hanke järjesti yhdyshenkilö- ja yhteistyötapaamisia keväällä ( ) kuudella eri paikkakunnalla Kainuussa. Tapaamisissa kerrottiin yleistä tietoa hankkeesta, toiminnan päättymiseen liittyvistä asioista sekä hankkeen julkaisuista ja tietopaketeista. Jakson aikana hanke julkaisi päivitetyn version Hyvät käytännöt kainuulaisten terveyden edistämiseksi - julkaisusta). Julkaisussa esitellään kokemuksia erilaisista kokeiluista ja toimintatavoista Kainuussa, jotka edistävät kainuulaisten terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kainuussa kertova blogi avattiin osoitteessa Hankkeen julkaisut, lisätietoa, ajankohtaisimmat asiat sekä hyödylliset linkit löytyvät hankkeen omilta internetsivuilta osoitteesta Hankkeen käytännön asiakastyössä haasteena on ollut asiakkaiden pois jääminen sovituilta ajoilta ja Kainuussa vallitseva lääkäripula. Hankkeen toiminnan juurruttamiseen vaikuttaa positiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema uusi ohjeistus työttömän terveystarkastuksiin ohjaamisesta. (Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiin ohjaamisesta). Ohjausryhmä merkitsi maksatushakemuksen tiedoksi sähköpostitse ajalta (ks. liite 14) ja hyväksyi sähköpostitse tiivistelmän ajalta (ks. liite 15). Ohjausryhmä merkitsi katsauksen sekä kustannusten toteutuman tiedokseen sähköpostitse (ks. liite 16). Keskusteltiin asiakkaiden jatkoseurannasta hankkeessa. Suurin osa terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista ohjataan eteenpäin joko hankkeessa tai perusorganisaatiossa. Osa asiakkaista käy hankkeen terveystarkastuksessa kaksi, kolme tai neljä kertaa. Suoranaista seurantaa asiakkaan jatkosta ei hankkeessa toteuta, mutta palautetta asiakkaasta saadaan jatkotoimenpiteiden parista. Alkoholin väärinkäyttöä esiintyy runsaasti asiakkaiden keskuudessa. Viime aikoina varsinkin nuorten keskuudessa on tapahtunut voimakas kasvu lääkkeiden ja huumeiden väärinkäytössä. Keskusteltiin kuntoutusasiakasyhteistyöryhmän käyttöasteesta Kainuun eri kunnissa. KaiTo -hankkeessa toimiva kuntoutusohjaaja on tehnyt hankkeen asiakkaille tarvittaessa kuntoutusja eläkeselvittelyjä. Tuotiin esille, että Sotkamossa ja Kuhmossa kuntoutuksen asiakasyhteis-

10 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) työryhmien toiminta on ollut hiljaista. Kajaanissa malli toimii hyvin ja ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin, vähintään kahden kuukauden välein kahden asiakkaan kanssa. Keskusteltiin toiminnan tiedottamisesta asiakkaille, jotta he havahtuisivat hyödyntämään kyseistä mahdollisuutta. 8. Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke Asia käsitellään seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa. 9. Sosiaalisen vahvistamisen jatkuminen ohjausryhmän toiminnan jälkeen? (klo ) KAIRA -hankkeen projektipäällikkö Jaana Huovinen kertoi kehittämisohjelmaan kuuluvien hankkeiden projektipäälliköiden miettineen ennen ohjausryhmän kokousta pidetyssä suunnittelupalaverissa, miten sosiaalisen vahvistamisen jatkuminen voitaisiin mahdollistaa ohjausryhmän toiminnan jälkeen. Monen hankkeen asioita käsittelevän ja kooltaan ison ohjausryhmän toiminnassa on sekä hyvät että huonot puolensa. Puolivuosittain käsiteltävät lakisääteiset asiakirjat vievät usein suurimman osan kokoukseen käytettävästä ajasta, jolloin aika hankkeiden tukemiselta ja ohjaamiselta jää vajaaksi. Suuren osallistujamäärän myötä myös kokouksien saaminen päätösvaltaiseksi on haasteellista. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmän kokouksia on enää jäljellä yksi. Tätä ennen hankkeilla on vielä käsiteltävänä isoja asioita, joita tuli miettiä yhdessä. Jaana toi kaikkien hankkeiden puolesta esille ehdotuksen työryhmän nimeämisestä, joka voisi kokoontua ensimmäisen kerran kuluvan syksyn aikana. Ohjaavan työryhmän kokoamista pidettiin toimivana ajatuksena. Ryhmän koko kannattaa pitää pienenä ja koota siihen eri alojen asiantuntijoita muun muassa TE-toimistosta, Työvoiman palvelukeskukselta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymältä eri toimialoilta. Tuotiin esille, että ryhmään kannattaa pyytää mukaan myös sivistyspuolen edustus, etsivä nuorisotyö ja toisen asteen edustus. Esimerkiksi OPO-tiimin vetäjällä on hyvä kokonaisnäkemys toisen asteen koulutuksesta. Projektipäälliköt ja hankkeiden henkilöstö suunnittelevat yhdessä työryhmän kokoamisen aikataulun ja tekevät siihen liittyvät tarvittavat toimenpiteet. Ohjausryhmälle toimitettiin ennen kokousta tiedoksi koonti Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman hankkeiden yhteisestä kehittämispäivästä. Hankkeiden henkilöstö kokoontui yhteisen kehittämispäivän tiimoilta. Päivän aikana tehtiin muun muassa erilaisia ryhmätöitä esimerkiksi teemalla Minä ja sosiaalinen vahvistaminen. Päivän päätteeksi henkilöstöstä kootut ryhmät työstivät yhdessä Motorola-mallin. Ryhmät miettivät oman hankkeen, sosiaalisen vahvistamisen ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän näkökulmasta vastaukset kysymyksiin: Mikä on mennyt hyvin? Mikä on mennyt huonosti? Mitä olemme oppineet? Mitä tulemme viemään käytäntöön? (ks. liite 17) Päivän aikana nousi esille, että jokaisella työntekijällä on omanlaisensa näkemys siitä, mitä on sosiaalinen vahvistaminen. KAIRA -hankkeen näkökulmasta sosiaalinen vahvistaminen

11 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (12) on sellaista työtä mitä jokainen organisaatio voi tehdä, mikäli se on tekemisissä asiakkaiden kanssa ja huomioi työotteessaan sosiaalisen vahvistamisen. Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen. 10. Hankkeiden ajankohtaiset asiat (klo ) Tärkeät päivämäärät ja tulevat tapahtumat päättävien hankkeiden yhteinen loppuseminaari (KaiTo -hanke, KAIRA - hanke ja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke), Kaukametsän Kouta-sali (tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin) HERÄTYS! -seminaari huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytöstä Kainuussa, Kaukametsän Kouta-sali (tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin) klo Työttömän työnhakijan terveystarkastus -koulutus Kainuun keskussairaalan isossa luentosalissa. Ilmoittautuminen etyöpöydän kautta tai sähköpostilla anne.ma.kemppainen@kainuu.fi (ks. liite 18) klo KAIRA -hanke järjestää Kajaanin Wanhalla vesilaitoksella (Wespalla) infotilaisuuden 500 päivää työttömänä työnhakijana olleille mm. Kelan käytännöistä, sosiaalitoimen asioista jne. (tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen. 11. Muut asiat (klo ) ELY-keskuksen Anne Ristioja kertoi nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvästä infokiertueesta. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima kiertue on Kajaanissa 3.10 klo Kaukametsällä (tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin). Anne välittää tapahtumasta lisätietoa hankkeiden projektipäälliköille. Virta Kainuun -alahanke jatkaa toimintaansa vuonna Hanke valmistelee pidettävään kokoukseen mennessä esityksen, jossa he kertovat hankkeen suunnitelmista oman ohjausryhmän suhteen alkaen. Käsiteltävä asia merkitään seuraavan kokouksen esityslistaan. Ohjausryhmä totesi muut asiat tiedokseen. 12. Seuraavat kokoukset (klo ) Ohjausryhmän 7. kokous 4/ torstaina klo Sokos Hotel Valjus - Kauppakatu 20, Kajaani (kokoustilat Devon ja Kajana, sisäänkäynti kokoustiloihin Koivukoskenkadun puolelta)

12