Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAIRA-hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo-projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073) Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke Virta Kainuun -alahanke (Saari ja Koski) Ohjausryhmän 7. kokous Aika torstai klo kokouksen keskeytykset: tauko klo Paikka Sokos Hotel Valjus Kauppakatu 20, KAJAANI (kokoustilat Devon ja Kajana) Läsnä Kai Hyttinen jäsen Kainuun työvoiman palvelukeskus Raisa Ilkko varajäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Hannu Liljeblad jäsen Kolmas sektori (Kainuun Nuotta ry) Eero Sirviö jäsen SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö Jorma Teittinen jäsen Kainuun maakunta -ky, suunnittelu ja kehittäminen Juha Puranen jäsen Kainuun ELY-keskus Verna Mustonen jäsen Kainuun ELY-keskus Maarit Rauhala jäsen Kuhmon kaupunki Eero Hurskainen jäsen Länsi-Kainuun TE-toimisto Marita Pikkarainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Sari Kyllönen varajäsen Kajaanin kaupunki Lauri Niiranen varajäsen Kainuun työttömien yhdistykset, Kainuun Tiimi ry Matti Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, perhepalvelut Maarit Nurmi jäsen Kainuun maakunta -ky, Kuty -hanke Jaana Huovinen jäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Raija Tahvanainen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Mirja Kettunen jäsen Kainuun maakunta -ky, Virta Kainuun -alahanke Elsa Kilpeläinen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Anne Kemppainen varajäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Mervi Summanen varajäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Muut osallistujat Kaisu Möttönen Kainuun maakunta -ky, Virta Kainuun -alahanke Anne Maaranen Kainuun maakunta -ky, Virta Kainuun -alahanke Taina Piltonen Kainuun maakunta -ky, Virta Kainuun -alahanke Mari Torvinen Kainuun maakunta -ky, Virta Kainuun -alahanke

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Poissa Arja Oikarinen jäsen Ylä-Kainuun TE-toimisto Anna Heikkinen jäsen Itä-Kainuun TE-toimisto Anu Kuosmanen jäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Terttu Huttu-Juntunen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Terttu Karjalainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Pekka Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveyslautakunta Veli Kolehmainen jäsen Kainuun Työterveys -liikelaitos Tuula Heikkinen jäsen Hyrynsalmen kunta Paula Tokkonen jäsen Kajaanin kaupunki Arto Laurikainen jäsen Paltamon kunta Kaija Luukkainen jäsen Sotkamon kunta Anna Tolonen jäsen Suomussalmen kunta Paula Karsi-Ruokolainen jäsen Puolangan kunta Terttu Härkönen jäsen Ristijärven kunta Pekka Ojalehto jäsen Kainuun Yrittäjät Ry Olavi Pyykkönen jäsen Kansaneläkelaitos - KELA Anne Ristioja jäsen Kainuun ELY-keskus Seija Kyllönen jäsen Kainuun työttömien yhdistykset, Kainuun Tiimi ry Kaija Pulkkinen jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Kokouksen avaus (klo ) Puheenjohtaja Kai Hyttinen toivotti kaikki lämpimästi tervetulleeksi Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman seitsemänteen ja viimeiseen kokoukseen. 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (klo ) ESR-hankkeiden ja Virta Kainuun -alahankkeen osalta edellytetään, että vähintään puolet ohjausryhmän jäsenistä ilman rahoittajan edustajaa ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä kokouksessa. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Pöytäkirjantarkastajien valinta (klo ) Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Raisa Ilkko ja Sari Kyllönen. 4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi (klo ) Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) 5. KAIRA-hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (klo ) Maksatuspäätös ajalta Projektipäällikkö Jaana Huovinen esitteli maksatuspäätöksen hyväksytyt ja hylätyt kulut. Ohjausryhmä totesi ja merkitsi tiedoksi Kainuun ELY-keskuksen tekemän maksatuspäätöksen hankkeen maksatushakemukseen ajalta (ks. liite 1) Väliraportti ajalta KAIRA-hankkeen tavoitteena vuodelle 2012 on ollut yhteistyön tehostaminen eri toimijoiden välillä, hyvien käytäntöjen juurruttaminen, työllisyysfoorumi ja Kainuun työllisyysstrategia. Kuluvan vuoden aikana työllisyysfoorumi kokoontui yhteensä kolme kertaa. Kokoontumisten tavoitteena oli yhteisten näkemyksien luominen ja niihin pääseminen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämisjohtaja Jorma Teittinen kommentoi työllisyysfoorumin valmistelua jatkettavan tammikuussa Vuoden alussa hanke panosti verkostotoimijoiden kaavion luomiseen, jossa kuvataan nuorten palveluketju peruskoulusta avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on ollut luoda jokaisen Kainuun kuntaan toimijaverkosto. Palveluverkoston kokoamisesta koottiin kooste, joka esiteltiin pidetyssä nuorten foorumissa. Hankkeen toteuttamia yrityskäyntejä jatkettiin pienemmässä mittakaavassa kuluvan vuoden aikana. Käynneistä saaduista kokemuksista on tehty kooste. Pääasiallisesti kokemukset käynneistä ovat olleet positiivisia ja yrittäjät ovat olleet kiitollisia saamistaan tiedoista ja opastuksesta. Käyntien aikana kävi esille, että pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen yrityksissä esimerkiksi palkkatuen avulla suhtaudutaan positiivisesti, mutta haasteeksi muodostuu ajan ja resurssien puute, kun pieni yritys ei voi panostaa tarpeeksi alkuohjaukseen ja perehdyttämiseen. Hankkeen kokoamassa historiikissa kerrotaan tarkemmin yrityskäynneistä. (KAIRA - hanke , Topit, opit, hyvät käytännöt ja muut juonen käänteet - kooste Kairan historiasta; julkaistu Kainuun maakunta -kuntayhtymän julkaisusarjassa ISSN , D:51) Lisäksi alkuvuoden aikana panostettiin Suomussalmen työpalvelukeskuksen perustamiseen ja työllisyyden hoidon kuntakokeilun hakemuksen ja käynnistämisen avustamiseen. Hanke jatkoi viimeisen toimintavuotensa aikana koulutuksien järjestämistä välityömarkkinatoimijoille sekä panosti tiedon välittämistä ja yhteistyön rakentamista heidän välillään. Toiminnan loppuvaihe varattiin hankkeen julkaisujen ja raportointien tekemistä varten. (KAIRA-hankkeen lehti- ja blogikirjoituksia; ISSN , D: 53) Vuoden aikana hankkeessa tapahtui useita henkilöstövaihdoksia. Projektikoordinaattori Riitta Kaskela siirtyi uusiin tehtäviin helmikuussa ja hänen tilalleen valittiin Mervi Summanen Hankkeen osa-aikainen projektisihteeri Outi Komulainen jäi perhevapaalle ja osa-aikainen projektisihteeri Virpi Kilpeläisen työsuhde päättyi Sihteerin tehtävät siirtyivät projektikoordinaattori Elsa Kilpeläisen vastuulle hankkeen toiminnan loppuajaksi.

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Toiminnalle haasteita toi Kainuun maakunta -kuntayhtymä jatkon epäselvyys ja toimintojen sijoittuminen uusissa organisaatioissa. Monien asioiden selvittäminen ja uudelleen luominen vei sosiaalisen työllistämisen sivuun. Kuntasektorilla tulisi tarkastella roolien ja vastuiden jakoa sosiaalisen työllistämisen tehtävissä, että kunnat ja SoTe-kuntayhtymä ovat niissä samoilla linjoilla. Aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön resursseja sekä erilaisia työpajoja ja valmennuskeskuksia tarvitaan lisää. Asiakkaiden todellisen palveluntarpeen arviointiin tulisi kehittää uusia toimintamalleja tai miettiä, miten palveluntarpeen arviointia voitaisiin tehostaa jo olemassa olevilla resursseilla. Projektin tavoitteet on saavutettu hyvin, vaikkei alun perin yhdeksi päätavoitteeksi asetettu Kainuun rakenteellisen työttömyyden puolittamista ei ole saavutettu. Toisaalta erilaisten työllisyyspoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus on parantunut. Kainuun ELY-keskus kommentoi, ettei rakenteellisen työttömyyden puolittamisesta todellisuudessa olla niin kaukana. Kun tilannetta tarkastellaan takautuvasti 12 kuukauden ajanjaksolta tämän vuoden heinäkuusta alkaen, on rakenteellinen työttömyys vähentynyt neljäsosalla. Tulos on hyvä, kun huomioidaan, miten eri tilanteet ovat muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Hankkeen päättymisen jälkeen rakenteellisen työttömyyden tilannetta kannattaa tarkastella uudelleen ja tiedottaa mihin tulokseen päästiin. Hankkeen aikana on luotu useita erilaisia hyviä käytäntöjä. Perusorganisaatioon toimintojen juurruttaminen on haasteellista. Toiveena on, että hanke on jättänyt jälkeensä uudenlaisia toiminnan muotoja. Organisaatioiden väliseen yhteistyöhön on vaikuttanut eri tapaamisten järjestäminen ja toimijoiden toisiinsa tutustuttaminen. Kentällä toimijat tuntevat jo toisensa, mutta yhteistyömalleja on hyvä laittaa edelleen liikkeelle. Hankkeen luomista ja hyviksi havaituista malleista kannattaa ottaa koppi. Kela-tilaston ylläpitäminen on saanut kiitosta. Jatkossa tilastoja voi tarkastella suoraan Kela:n internetsivuilta. Toiveena on, että työllisyysfoorumin toiminta jatkuu. Vuodesta 2011 alkaneelle Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelmalle ei ole tiedossa nykyisen kaltaista jatkoa. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi väliraportin ajalta (ks. liite 2) Seurantaraportti ajalta Hanke on seurannut toimintansa aikana henkilöitä kuvaavia tietoja, joissa tarkastellaan tarkemmin muun muassa tiedotustilaisuuksiin osallistuneita ja yrityksien määriä. Hankkeen lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloitti 1854 henkilöä, yrityksiä osallistui 314, uusien työpaikkojen määrä oli12 ja uusien yritysten määrä kolme. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi seurantaraportin ajalta (ks. liite 3) Maksatushakemus Maksatushakemukseen on kirjattu mennessä saapuneet kustannukset. Jouluukuussa 2012 ja tammikuussa 2013 hankkeelle tulee vielä muutamia kustannuksia lisää muun muassa henkilöstön palkkojen osalta. Maksatushakemus palautetaan Kainuun ELY-keskukselle täydennettynä ja korjattuna keväällä 2013.

5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Ohjausryhmä merkitsi maksatushakemuksen tiedoksi ajalta (ks. liite 4) Tiivistelmä ajalta ja katsaus hankkeen tilanteeseen ja kustannusten toteutuma Vuoden 2012 loppupuolella tehtiin muutosesitys hankkeen kokonaisbudjetin pienentämisestä ,00 eurosta ,88 euroon. Säästöjä oli syntynyt muun muassa palveluiden ostoista, henkilöstö- ja matkakustannuksista. Maksatusjakson aikana hanke panosti julkaisujen ja raporttien tekemiseen sekä arkistointiin. Hankkeelle uudelleen arvioitu budjetti tulee riittämään toiminnan loppuajaksi. Kustannuksia syntyy vielä muun muassa joulukuun tilavuokrasta, työnohjauksesta, leasingvuokrasta ja kokouskuluista. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi tiivistelmän ajalta (ks. liite 5) ja merkitsi katsauksen sekä kustannusten toteutuman tiedokseen (ks. liite 6). KAIRA-hankkeen loppuraportti Hankkeen lähtökohtana oli Kainuun maakunta -kuntayhtymän vuonna 2007 teettämä esiselvitys Kainuun rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Työllisyydenhoidon ja välityömarkkinoiden kenttä Kainuussa oli hajanainen ja runsaista resursseista huolimatta toiminnan vaikuttavuus ei ollut paras mahdollinen. KAIRA-hankkeelle asetettiin toiminnan aluksi 24 eri tavoitetta. Toiminnan aikana kohderyhmä pysyi samana eri painotuksin. Toiminnan toteutuksesta ja yhteistyöstä voidaan todeta, että kainuulaiset toimijat ovat aktivoituneet ja tutustuneet toisiinsa. Välityömarkkinoilla on tärkeää, että toimijat tekevät yhteistyötä. Viiden vuoden aikana hanke on ollut hyvin esillä mediassa ja tuottanut monia eri julkaisuja. Mikäli Kainuun alueen palveluiden toimivuutta voidaan parantaa, vaikuttaa se positiivisesti asiakaslähtöiseen asiakkaiden ohjaamiseen. Hankkeen toimintaan on vaikuttanut oleellisesti taloussuhdanne ja taantumat. KAIRA-hankkeen toiminnan myötä sai alkunsa Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke. Kuntouttava työtoiminta käynnistettiin kaikissa Kainuun kunnissa Paltamoa lukuun ottamatta. Toiminta siirtyy perusorganisaation toiminnaksi hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa. KAIRA onnistui kirkastamaan terveydenhuollon tärkeyttä osana henkilöiden työllistymistä. Toiminnan suoria vaikutuksia on vaikea osoittaa. Välillisiä vaikutuksia on helpommin nähtävissä muun muassa työllisyysasioiden tietoisuuden lisääntymisessä. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi KAIRA -hankkeen loppuraportin. (ks. liite 7 ja 8) KAIRA-hankkeen irtaimisto Ohjausryhmä hyväksyi, että KAIRA-hankkeen irtaimisto siirtyy toiminnan päättymisen jälkeen Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. 6. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hanke (klo ) Maksatuspäätös ajalta Projektipäällikkö Raija Tahvanainen esitteli maksatuspäätöksen hyväksytyt ja hylätyt kulut.

6 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi tiedoksi Kainuun ELY-keskuksen tekemän maksatuspäätöksen hankkeen maksatushakemukseen ajalta (ks. liite 9). Väliraportti ajalta Hankkeen varsinaista asiakastyötä tehtiin kaikissa Kainuun kunnissa (pl. Vaala) saakka. Loppuvuosi varattiin toiminnan juurruttamista ja hankkeen alasajoa varten sekä toimintaan liittyvään raportointiin, loppuseminaarin järjestämiseen ja potilastietojen sekä muiden asiakirjojen arkistointia varten. Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminnan johtoryhmän kokous ( ) nimesi työttömien terveystarkastuksista vastaavat hoitajat kunnittain (yhteensä yhdeksän sairaan- tai terveydenhoitajaa). Tällä päätöksellä osaltaan varmistettiin työttömien terveystarkastuksien jatkuminen Kainuussa hankkeen päättymisen jälkeen. Vuoden 2011 aikana kuntayhtymä oli perustanut kaksi uutta vakanssia työttömien terveyden edistämiseksi (työterveyshoitaja Kainuun työvoiman palvelukeskukseen ja kansanterveyshoitaja Kajaanin pääterveysasemalle). Vuoden 2012 syksyn aikana kaikki Kainuun alueen työttömien terveystarkastukset, Suomussalmea lukuun ottamatta, siirtyivät kokonaan perusterveydenhuollon toteuttavaksi. Suomusalmen kunta aloittaa tarkastukset tammikuussa Syksyn aikana hankkeen henkilökunta perehdytti ja koulutti hoitajia työttömien terveystarkastuksien toteuttamisesta. Lisäksi vastuuhoitajien kanssa pidettiin yhteinen tapaaminen, jossa sovittiin tulevista käytänteistä ja nimettiin yhteyshenkilöt, jotka vastaavat jatkossa vastuuhoitajien yhteisistä tapaamisista ja kouluttamisesta. Yhdyshenkilötoimintaa on toteutettu hankkeessa alusta asti. Kuluvan kevään aikana hanke toteutti yhdyshenkilötapaamiset kuudella eri paikkakunnalla. Tapaamisissa keskusteltiin muun muassa hankkeen toimintojen jatkumisesta hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi järjestettiin erilaisia yhteistyötapaamisia. Toiminnasta tiedotettiin myös neljällä eri lehdistötiedotteella ja vastuuhoitajille sekä lähettäville tahoille suunnatuilla tiedotteilla. Pitkäkestoisen kehittämishankkeen haasteena on henkilöstön vaihtuvuus. Hankkeen projektipäällikkö siirtyi uusiin tehtäviin alkaen ja hankkeen Länsi-Kainuun ohjaava terveydenhoitaja siirtyi projektipäälliköksi 6.8. alkaen. Muutoksen myötä havaittiin, että Länsi-Kainuun ohjaavan terveydenhoitajan myötä asiakkaiden ohjautuminen hankkeen psykiatriselle sairaanhoitajalle, terveyskunnon koordinaattorille ja kuntoutusohjalle väheni. Toisaalta muutoksen myötä vastuu työttömien terveystarkastuksien toteuttamisesta perusorganisaatiossa jatkui luontevasti. Itä-Kainuun ohjaava terveydenhoitaja siirtyi osa-aikaiseksi (50 %) 1.8 alkaen. Keskusteluissa tuotiin esille, miten huomioitavaa on että hankkeessa luotu toimintamalli on konkreettisesti siirtynyt perusorganisaatioon. Hankkeen päättymisen jälkeen tulee sopia, miten toiminnan jatkumista ja toteutumista tullaan seuraamaan. Terttu Karjalaista tulee informoida asian tiimoilta. Työttömien terveystarkastuksien toteutumista perusorganisaatiossa on tärkeää seurata ja raportoida. Olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa asiasta keskusteltaisiin esimerkiksi Työllisyysfoorumissa? Myös TE-hallinto kokee työttömien terveystarkastuksien toteuttamisen ja toiminnan jatkuvuuden erittäin tärkeäksi. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi väliraportin ajalta (ks. liite 10).

7 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Seurantaraportti ajalta Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet on saavutettu hyvin. Käytännön asiakastyö päättyi Tähän mennessä hankkeessa oli aloittanut 2764 henkilöä. Aloittaneille asetetut tavoitteet on saavutettu 99 %:sti. Miehiä on ollut hieman enemmän ja suurin osa vuotiaita. Tiedotustilaisuuksiin osallistui 1946 henkilöä ja lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloitti 216 henkilöä. Koulutus- ja henkilötyöpäiviä hankkeen aikana toteutui 959 kappaletta ja ne toteutuivat 91 %:sti. Keskustelujen aikana tuotiin esille, että viiden vuoden aikana hankkeen terveystarkastuksiin osallistui 2599 kainuulaista. Määrän todettiin olevan merkittävä. Esimerkiksi valtakunnallisesti toteutettuun PTT-hankkeen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoima Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke) terveystarkastuksiin osallistui noin 2000 henkilöä. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi seurantaraportin ajalta (ks. liite 11). Maksatushakemus Maksatushakemukseen on kirjattu mennessä saapuneet kustannukset. Joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013 hankkeelle tulee vielä kustannuksia lisää muun muassa henkilöstökustannuksista ja kokousluluista. Esityslistan liitteenä toimitettuun maksatushakemukseen on arvioitu tulevan kustannuksia toiminnan loppuajalta noin euroa. Ohjausryhmä merkitsi maksatushakemuksen tiedoksi ajalta (ks. liite 12). Tiivistelmä ajalta ja katsaus hankkeen tilanteeseen ja kustannusten toteutuma Viimeinen maksatusajanjakso on ollut hankkeen päättämisvaihe, jolloin on valmistauduttu hankkeen päättymiseen ja alasajoon. Varsinainen asiakastyö päättyi , jonka jälkeen hankkeessa keskityttiin toiminnasta kertovien raporttien tekemiseen, toimintojen juurruttamiseen ja arkistointiin. Hankkeen järjestämiin terveystarkastuksiin on osallistunut 2599 henkilöä. Maksatuskauden aikana fyysisen kunnon kartoitus vakiintui terveyskunnon kartoitukseksi sekä ravitsemus- ja liikuntaohjaukseksi, jonka avulla haluttiin madaltaa osallistumiskynnystä. Kartoituksiin osallistui yhteensä 861 henkilöä. Keväällä 2012 terveyskunnon koordinaattori toteutti asiakkaille seurantasoittoja terveyskunnon kartoituksen jälkeen. Seurantasoittoajan sopimisella pyrittiin asiakkaan motivoimiseen. Soitto toteutettiin 1-3 kuukautta asiakkaan käynnin jälkeen. Otoksen pienuudesta huolimatta (n=43), voidaan todeta, että jo yhdellä kertaohjauksella oli vaikutusta. Vastanneista 53 % oli lisännyt liikkumista, 49 % oli muuttanut ruokavaliota, 30 %:lla oli paino pudonnut ja 63 % oli tehnyt kotiharjoitteita. Toiminnan aikana havaittiin, että osallistujien saaminen ryhmätoimintoihin oli haasteellista. Yksilöohjaus todettiin toimivaksi keinoksi matalan kynnyksen kannalta ja asiakkaan sitouttamisessa. Hankkeessa toteutetulle terveyskunnon koordinaattorin tekemälle vastaanottotyölle ei ole tiedossa suoranaista jatkoa perusorganisaatiossa. Vastaavanalaista työtä tehdään Kajaanissa kuntoutusneuvolassa, johon asiakas voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä.

8 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Keskusteluissa tuotiin esille, että fyysisen kunnon arviointi ja ravitsemus- sekä liikuntaneuvonta on tärkeä asia. Jo TELIRANE-hankkeen aikana kehitettiin hyvä toimintatapa, mutta valitettavasti toiminta ei juurtunut perusorganisaatioon. Työttömät työnhakijat ovat kohderyhmänä haasteellisia ja tästä syystä asiakkaan tilanne on ajateltava aina kokonaisvaltaisesti. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on tärkeää myös työllistymisen ja sairauden hoidosta koituvien kustannusten kannalta. Asioihin ajoissa puuttumalla voidaan osaltaan varmistaa osaavan ja työkykyisen työvoiman saatavuuden takaaminen tulevaisuudessa. KaiTo-hankkeen kuntoutusohjaajan tekemiin kuntoutus- ja eläkemahdollisuuksien selvittelyihin on osallistunut 176 asiakasta (yhteensä 262 käyntiä). Kuntoutusohjaajan tekemälle asiakastyölle ei ole tiedossa jatkoa. Hankkeen psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla kävi 274 henkilöä (yhteensä 781 käyntiä). Psykiatrisen sairaanhoitajan tekemälle asiakastyölle ei ole tiedossa jatkoa. Toiminnan aikana työparityöskentely yhteistyötahojen kanssa on ollut aktiivista. Hankkeen kustannuksista iso osa on koostunut henkilöstökustannuksista. Työntekijöiden määrän vähentyessä kahdeksasta seitsemään ja yhden työntekijän työpanoksen muuttuessa 50 % työpanokseen on henkilöstökustannuksissa tullut säästöjä. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi tiivistelmän ajalta (ks. liite 13) ja merkitsi katsauksen sekä kustannusten toteutuman tiedokseen (ks. liite 14). KaiTo-hankkeen loppuraportti Hankkeen lähtökohtana oli Työ- ja elinkeinoministeriön arvio työvoiman tarjonnan väheneminen Kainuussa. Väestöryhmien väliset terveyserot ja niiden kasvu sekä ennen kaikkea terveyden ja työkyvyn heikkeneminen pitkäaikaistyöttömien joukossa käynnisti Kainuulainen työkunto -projektin (S02040) vuosina Projekti oli ESR-rahoitteinen ja sen hallinnoinnista vastasi Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Tutkimuspainotteisessa Työkuntoprojekstissa huomattiin tarve työttömien terveyspalveluiden kehittämiselle. Hankkeen jatkona aloitettiin Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hanke, jonka toiminta kesti kokonaisuudessaan viisi vuotta. KaiTo-hankkeen tavoitteena on ollut kytkeä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tiiviimmin työllistämisen ja aktivoinnin prosesseihin. Samalla kehitettiin sairauksia ennaltaehkäiseviä sekä terveyttä edistäviä työmenetelmiä ja -tapoja, joilla pyrittiin edistämään haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä. Konkreettisena tehtävä oli kehittää ja juurruttaa Kainuuseen työnhakijoiden terveyden edistämisen toimintamalli, joka sisältää muun muassa terveystarkastuksia ja neuvontaa. Kohderyhmänä olivat Kainuulaiset työttömät työnhakijat ja heidän kanssaan työskentelevät eri tahot ja työntekijät. Kainuulainen Työkunto -projektin ja Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hankkeen toteuttamiin terveystarkastuksiin osallistui vuosina yhteensä noin 3500 kainuulaista. KaiTo-hankkeen saama palaute asiakkailta ja yhteistyötahoilta on ollut kiitettävää ja toiminta on koettu tärkeäksi. Asiakastyytyväisyys on ollut korkea (asiakaskysely 2009). Toimintansa

9 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) aikana hanke on panostanut aktiiviseen tiedottamiseen sekä medialle, asiakkaille että yhteistyötahoille. Tiedottamista on toteutettu tiedotussuunnitelman mukaisesti. Alusta pitäen hankkeen omien internetsivujen sisältöön ja niiden hyödynnettävyyteen on kiinnitetty huomiota. Toiminnan aloitusvuonna 2008 hanke teki yhteensä yli 40 eri käyntiä yhteistyötahojen luona. Tällä käytännöllä haluttiin varmistaa, että tahot saivat riittävästi tietoa toiminnan aloittamisesta sekä asiakastyöhön liittyvistä käytänteistä. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi KaiTo-hankkeen loppuraportin (ks. liite 15). KaiTo-hankkeen irtaimisto Hankkeeseen hankitut terveydenhuollon laitteet ja irtaimisto voidaan siirtää Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveydenhuoltoon, mikäli niitä myös jatkossa käytetään pitkäaikaistyöttömien kanssa. Hanke tekee listaukset siitä, mitä hankkeen laitteita on luovutettu ja minne. Ohjausryhmä hyväksyi, että KaiTo-hankkeen irtaimisto siirtyy toiminnan päättymisen jälkeen Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. Keskusteluissa haluttiin kiittää Kainuun maakunta -kuntayhtymää, että se aikoinaan tarttui kiinni KaiTo-hankkeen toteuttamaan toimintaan. KaiTo on ollut siinä mielessä harvinainen hanke, että se on saanut vietyä perusorganisaatioon toimintamallin, joka on luotu hankkeen aikana. Lopputulos on ollut todella hyvä. Kun asetetut tavoitteet ovat selkeät, myös tulokset ovat hyviä. Näillä näkymin KaiTo:n ja KAIRA:n kaltaisia hankeaskelluksia ei ole tulossa kuntayhtymän hankkeina. ELY-keskus esitti kiitokset sekä KAIRA- että KaiTo-hankkeelle. Toiminnan aikana olosuhteet ovat muuttuneet useaan otteeseen, mutta siitä huolimatta molemmissa hankkeissa on pärjätty todella hyvin ja hankkeille asetetut määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet todella hyvin. Ainoastaan henkilöstövaihdokset pitkäkestoisissa hankkeissa ovat tuoneet haasteita toiminnalle. KAIRA-hankkeen haasteena on ollut toimintakentän pirstaleisuus, jolloin uudenlaisen toimintamallin vieminen organisaation sisälle on haasteellista. Hankkeen puitteissa ei aina voida luoda uutta mallia, mutta voidaan kehittää yhteistyötä ja uudenlaisia työtapoja. Toimijoita kolmannella sektorilla on valtava määrä, jolloin myös näkyvien tuloksien saaminen on haasteellista. Yhdessä tekemisen pohtiminen on tärkeää. Kaikkia hankkeen tuottamia tuloksia ei voida todentaa, mutta toivottavasti toiminta on tuottanut välillisesti tulosta. KAIRA on käytännössä toiminut tietynlaisena megafonina. Haasteena on, miten organisaatioiden välistä yhteistyötä saadaan pidettyä yllä KAIRA:n päättymisen jälkeen. 7. Virta Kainuun -alahankkeen ohjausryhmän toiminta alkaen (klo ) Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen kertoi, että Virta Kainuun -alahankkeelle tullaan rakentamaan perinteinen ja pienempi ohjausryhmä. Toiveena on, että Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman idea jatkuisi tavalla tai toisella, esimerkiksi Työllisyysfoorumin myötä. Virta Kainuun -alahankkeen projektipäällikkö Mirja Kettunen kertoi lähettäneensä kutsuja valituille henkilöille, joita pyydetään mukaan uuteen ohjausryhmään. Tavoitteena on, että uusi ohjausryhmä on koottu mennessä.

10 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) 8. Virta Kainuun -alahankkeen hyväksyttävät asiakirjat (Koski ja Saari) (klo ) Kustannusten toteuma (Koski-osahanke) Projektipäällikkö Mirja Kettunen ja projektisihteeri Kaisu Möttönen esittelivät ohjausryhmälle Koski-osahankkeen kustannukset toiminnan ajalta. Hanke on pysynyt budjetissa hyvin. Hankkeen rahoituksesta 75 % on valtion osuutta. Kustannukset ovat kertyneet marraskuun loppuun saakka. Väliraportti ajalta (Koski-osahanke) Mirja Kettunen kertoi Koski-osahankkeen toiminnasta. Hankkeen projektikoordinaattori Sari Komulainen siirtyi uusiin tehtäviin Uutena projektikoordinaattorina on aloittanut Mari Torvinen Koski-osahankkeen kohderyhmä ovat olleet nuoret, joiden sen hetkisessä tilanteessa heitä ei ole voinut ohjata muille tahoille. Hankkeen tekemä yhteistyö eri tahojen kanssa, kuten etsivä nuorisotyö, on ollut tärkeää. Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda toimintamalli huumeita ja lääkkeitä väärinkäyttävien nuorten tukemiseksi. Nuorten kanssa toimijoille lähetetyn kyselyn tulokset käsiteltiin ja esiteltiin pidetyssä Herätys! - huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö Kainuussa - seminaarissa (ks. Seminaari oli suosittu ja se herätti paljon keskustelua eri toimijoiden keskuudessa ja mediassa. Kyselyn kautta kävi esille, että huumeiden käyttö on lisääntynyt Kainuussa. Tammikuussa 2013 on tavoitteena pitää eri toimijoille päiväkahvitilaisuus, jossa jatketaan keskustelua asian tiimoilta. Kainuuseen tarvittaisiin terveysneuvontapisteitä sekä omia pisteitä nuorille. Koski-osahankkeen tavoitteena on toimia niin sanotusti viestin viejänä, tuoda eri toimijoita yhteen ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja. Alle 18-vuotialle ei ole tarjolla Kainuussa heille kohdennettuja päihdepalveluita. Asian tiimoilta on toivottu erilaisia koulutuksia muun muassa päihteiden käytön tunnistamisesta. Näillä näkymin maalis-huhtikuussa järjestetään päivän kestävä koulutus. Sisällöstä ei ole vielä sovittu. Koski-osahanke tekee keväällä tutustumismatkan Joensuun matalan kynnyksen palveluihin. Hanke on pyytänyt mukaan keskeisiä toimijoita. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen toi tiedoksi, että Tieto toiminnaksi -hanke jatkaa ensi vuonna. Lisäksi kuntayhtymässä on valmisteilla Hyvinvointi hakusessa, riippuvuus riskinä -hakemus, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen. Mirja Kettunen kertoi, että Kainuussa on tällä hetkellä 11 päihdehoidosta vastaavaa henkilöä ja heitä tulisi olla 26. Päihteiden käytön jälkiseurauksien hoitaminen tulee kalliiksi ja päihteiden käytön seuraukset näkyvät sekä käyttäjien että heidän läheisten keskuudessa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on nuorten matalan kynnyksen ryhmätoimintojen kehittäminen. Päivätoiminnan pilottiryhmä toteutettiin yhdessä KaMi:n ja Kuty-hankkeen kanssa syksyllä 2012 Kajaanin Wespalla ajalla Ryhmän toiminta on koettu erittäin tarpeelliseksi ja sen toimintaa on päätetty jatkaa keväällä Ryhmän tuloksista tehdään erillinen seuranta. Ryhmien toteuttamisen haasteena on resurssien puute. KaMi hakee toimintaan rahoitusta

11 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Kajaanin kaupungilta. Koski on tehnyt yhteistyötä myös uuden kuntakokeiluhankkeen kanssa. Tavoitteena on aloittaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa Kuhmossa keväällä Tarvittaessa ryhmiin on pyydetty mukaan nuorisotoimen ja sosiaalipalvelukeskuksen työntekijöitä. Koski-osahanke on toteuttanut myös käytännön asiakastyötä, joiden kautta on tehty havaintoja palvelujärjestelmän toimivuudesta ja haasteista sekä nuorten palveluohjauksesta. Rinnalla kulkeva henkilö on nuorelle tärkeää. Jo pienillä askelluksilla asioita saadaan vietyä eteenpäin. Asiakkaiden edistymisestä tullaan tekemään yhteenveto. Koski- ja Saariosahanke tekevät aktiivisesti yhteistyötä. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi Virta Kainuun -alahankkeen Koski-osahankkeen väliraportin ajalta (ks. liite 16) sekä mennessä toteutuneen kustannusten toteuman (ks. liite 17). Kustannusten toteuma (Saari-osahanke) Projektipäällikkö Mirja Kettunen ja projektisihteeri Kaisu Möttönen esittelivät ohjausryhmälle Saari-osahankkeen kustannukset raportointikauden aikana. Kauden aikana hanke on pysynyt hyvin sille määritetyssä budjetissa. Hankkeen rahoituksesta 75 % on valtion osuutta. Väliraportti ajalta (Saari-osahanke) Saari-osahankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa tuetaan heikossa asemassa olevien eri-ikäisten asiakkaiden arkiosallisuutta ja toimintakykyä. Hanke on kartoittanut palvelutarjontaa ja käynnistänyt yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Saari-osahankkeen tavoitteena on kehittää syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille ohjattua virikkeellistä päivätoimintaa, joka koetaan Kainuussa tarpeelliseksi. Hanke on ollut mukana toteuttamassa matalan kynnyksen päivätoimintaa Hyrynsalmella ja Ristijärvellä. Hyrynsalmen ryhmä on kokoontunut kerran viikossa, mutta tavoite on muuttaa toiminta päivittäiseksi. Hankkeelle on viestitetty Otanmäen monen tason ongelmista. Paikkakunnalla pidetään toimijapalaveri asian tiimoilta tammikuussa Hankkeen päihde- ja mielenterveysosaaja Anne Maarasella on ollut muutamia asiakkaita, joiden kautta palvelujärjestelmää on voitu tarkastella käytännön tasolta. Kokemusten myötä on havaittu asiakkaiden tarvitsevan intensiivistä palveluohjausta ja rinnalla kulkijaa. Koski- ja Saari-osahankkeista ei tulla tekemään samanlaista asiakastyötä kuin perusorganisaatiossa, vaan hankkeiden myötä tarkastellaan palvelujärjestelmää ja sen toimivuutta. Nuorten Ystävät Ry:n hallinnoiman Klubitalon pilotti käynnistyi Kajaanissa elokuussa ja avajaisia pidettiin Matalan kynnyksen päivätoiminnan tavoitteena on luoda toiminnallista arjen hallintaa ja osallisuuden lisäämistä. Virta Kainuun -alahankkeen kehittäjätyöntekijä Taina Piltonen tekee talolla asiakasseurantaa ja kartoittaa asiakkaiden edistymistä. Klubitalon kokemuksista ja asiakasrakenteesta tehdään yhteenveto keväällä Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi Virta Kainuun -alahankkeen Saari-osahankkeen väliraportin ajalta (ks. liite 18) sekä mennessä toteutuneen kustannusten toteuman (ks. liite 19). Virta-hankkeen alahankkeista ja osahankkeista lähetetään raportointi-

12 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) jakson ajalta yksi yhteinen raportti Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliselle kehittämisohjelmalle (Kaste). Keskusteltiin sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmästä saaduista kokemuksista. Usean eri hankkeen asioita käsittelevän ohjausryhmän toiminta on ollut haasteellista. Ryhmän koko on suuri ja usean hankkeen asioiden käsittelyyn samassa kokouksessa tulisi varata runsaasti aikaa, mutta pitkiin kokouksiin osallistumisen on haasteellista. Kokemus on ollut hyvä ja opettavainen. Jatkossa kokousten käytännön toteuttamistapoja tulee miettiä ja sopia yhteisistä tavoista asioiden esittelyssä. TAUKO Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke (klo ) Projektipäällikkö Maarit Nurmi kertoi Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeen saaneen alkunsa 2007 vuonna toteutetun esiselvityshankkeen myötä. Kainuun rakenteellinen työttömyys on suuri ja kuntouttava työtoiminta on tärkeä työväline työttömän työnhakijan työllistymispolun alkuvaiheessa. Esiselvityksen aikana havaittiin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen olevan puutteellista Kainuun alueella. Hankkeen toiminta käynnistyi vuonna 2009 ja toiminta jatkuu vielä vuonna Hanketta hallinnoin Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja kunnat rahoittavat toimintaa. Hankkeessa ovat mukana Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Vuoden 2010 alusta lähtien mukana on ollut myös Puolanka ja vuoden 2011 ajan Vaala. Toimintaa on toteutettu täsmällisesti rahoitus- ja hankesuunnitelman mukaisesti. Määrälliset tavoitteet hanke on saavuttanut jo kaksi vuotta sitten. Asiakkaita hankkeeseen on ollut runsaasti. Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen aktivointipalvelu. Hankkeen tavoitteena on ollut toiminnan kautta kehittää palvelujärjestelmiä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat sijoittuneet eri siirtymiin toimintaan osallistumisen jälkeen. Ensisijaisena tavoitteena on työvoimapoliittinen siirtymä. Haasteena asiakassuhteiden luomisessa hankkeen alkuvaiheessa oli sen alkuun saaminen muun muassa siksi, että asiakkaista ei tavoitettu tai he eivät saapuneet sovituille ajoille. Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät ovat nykyaikaa, mutta tietokoneet eivät keskustele keskenään. Asiakkaan tietojen saaminen ja kerääminen eri tahojen sähköisistä järjestelmistä on hankalaa. Riskinä on, ettei asiakas tule kohdatuksi tarvitsemallaan tavalla. Monen vuoden ajan on keskusteltu siitä, mistä palvelusta kuntouttavassa työtoiminnan on kyse. Toiminnalla on työvoimapoliittinen leima. Neljän viimeisen toimintavuoden aikana vaaka on painunut kuitenkin sosiaalipalvelun puolelle. Hankkeen toiminta sai jatkoaikaa vuodelle Asia varmistui virallisesti Suomussalmen kunta järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse ja he ovat palkanneet kuntaan kaksi ohjaajaa. Projektipäällikkö Maarit Nurmi jatkaa toiminnan koordinoimista kaikissa Kainuun kunnissa, myös Suomussalmella. Maarit vastaa ohjaajatiimien toiminnasta, alueryhmistä, yhteydenpidosta verkostoihin, ylisektorisesta kehittämistyöstä, toimijaverkostoissa toimimisesta, ohjaajien lähiesimiestehtävistä ja toiminnan maastouttamisesta ja juurruttamisesta.

13 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) Vuonna 2013 toiminta aloitetaan myös Paltamon työvoimatalolla, jossa aloittaa yksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Asiakkaiden kannalta toiminnan jatkumisen epävarmuus on ollut haasteellista, koska syksy on mennyt jatkon valmisteluun. Kotipesää toiminnalle ei löydy, vaikka malli on lakisääteinen. Ensi vuoden aikana tavoitteena on neuvotella kuntouttavan työtoiminnan saattamisesta rakenteisiin. Keskusteluissa tuotiin esille, että laista tulee poistumaan kokonaan eläke-sanan käyttäminen. Jatkossa kaikki ovat työ- ja toimintakyvyn arviointeja, joissa voidaan tehdä myös eläkkeelle johtavia selvittelyjä. Toiminnan tavoitteena ei ole eläke vaan työ. Mikäli eläke on asiakkaan ainut mahdollisuus, tullaan häntä ohjaamaan siihen. Maarit Nurmi kertoi, että pääasiallisesti kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan palveluprosessi menee seuraavasti: palvelutarpeen arviointi/kartoitus aktivointisuunnitelma kuntouttava työtoiminta suunnitelman toteutumisen seuranta siirtymä (työvoimapoliittinen, sosiaalipoliittinen, työttömyys). Aktivointisuunnitelma on myös lakisääteinen palvelu ja tavoitteena on pitää koulutus asian tiimoilta vuonna Kuntouttavassa työtoiminnassa on kolmenlaista asiakasprosessia: 1. Työ- ja toimintakykyä arvioiva asiakas jatkotutkimuksiin/eläkemahdollisuuksien selvittelyyn, 2. Työ- ja toimintakykyä lisäävä/kuntouttava kuntouttavan työtoiminnan jakso ja 3. Työ- ja toimintakykyä vahvistava ja varmistava/työelämään palaavat/ensi kertaa tulevat. Asiakasprosessit räätälöidään aina asiakkaan mukaan. Tarvittaessa asiakkaita ohjataan terveyspalveluihin, toimintaan kytketään psykologisia testauksia tai ohjaaja käy asiakkaan työpaikalla tekemässä havaintoja asiakkaan työ- ja toimintakyvystä. Ohjaaja kulkee asiakkaan rinnalla ja auttaa monessa käytännönkin asiassa. Usein asiakas ei jaksa itse taistella jokaisesta lausunnosta. Lähtökohtana on saada asiakas suunnattua työelämään. Aina työllistymisen esteet eivät tule heti esille, mikäli asiakkaat eivät kerro kokonaisvaltaista elämäntilannetta. Oikeanlaisen toimintaympäristön myötä ihmiset kuntoutuvat esim. Generaattorilla toteutetuista nuorten ryhmistä saadut kokemukset ovat olleet positiivisia ja innostavia. Intensiivistä palveluohjausta ei ole lähdetty varta vasten hakemaan, vaan käytännön kokemusten myötä se on koettu erittäin toimivaksi. Intensiiviseen palveluohjaukseen panostetaan hankkeessa. Toiminnan toteuttamisessa tärkeintä on asiakkaan huomioiminen ja asenne, että asiakas on toimeksiantajani. Harvoin asiakkaalta kysytään, mitä sinulle nyt kuuluu? Asiakkaan historia ei välttämättä täsmää nykytilanteen kanssa, joten asiakassuhde tulee aloittaa aina puhtaalta pöydältä avoimella kohtaamisella. Asiakkaan tavoitteet ja suunnitelmat saattavat muuttua ja muutokseen tulee antaa mahdollisuus. Vähintä mitä voidaan tehdä, on varmistaa asiakkaan arjen toimivuus. Asiakas tulee aina kohdata ammatillisesti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas saattaa tarvita useita erilaisia tukipalveluita (mm. sosiaalityö, maistraatti, ryhmätoiminnot, Kela, rikosseuraamuslaitos, koulut, perusterveydenhuolto), jotka kootaan asiakkaan tarpeitten mukaisesti. Kaikkia palveluita ei aloiteta yhtä aikaa. Usein asiakas haluaa oman ohjaajan mukaan yhteistyötahojen kanssa sovittuihin tapaamisiin. Kainuussa on tarvetta erilaisille ryhmätoiminnoille ja työpajoille. Työn merkitys on tärkeää kuntouttavassa työtoiminnassa ja työtä tehdessään asiakas pystyy käsittelemään monia asioita. Ohjaajista koottu tiimi ja sen säännölliset tapaamiset on tärkeitä toiminnan kannalta. Hanke jatkaa toimijoiden kanssa pidettyjä säännöllisiä seututapaamisia. Tavoitteena on ottaa

14 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 4/ (15) toimintaan mukaan Green Care -ajattelutapa. Ohjausryhmän työskentely päättyy Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeen osalta. Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen (ks. liite 20). Keskusteltiin asiakkaan palvelun räätälöimisen tärkeydestä. Aktivointisuunnitelman tekeminen heti alkuvaiheessa on järkevää. Asiakkaista tehtävät havainnot heidän työpaikallaan antavat ohjaajille ja muille toimijoille paljon tärkeää tietoa asiakkaan todellisesta työ- ja toimintakyvystä. Hyväksi havaitut ja kehitetyt toimintamallit eivät etene, mikäli kaikki toimijat eivät puhalla yhteen hiileen ja verkostomaisella otteella. Moniammatillinen työkään ei aina auta, mikäli asiakas ei itse ymmärrä, mistä keskustellaan. Hankkeiden kautta havaitaan palvelujärjestelmän puutteita, mikä on tärkeää, jotta tiedetään mitä asioita tulee muuttaa ja millä tavalla. Kainuussa on edessä haasteelliset vuodet. Resurssi ja budjetti pienenevät, mutta asiakkaiden tarpeet eivät vähene, vaan täytyy löytää uudenlaiset tavat palvella heitä jo olemassa olevilla resursseilla. Hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo ei toteudu ja asioilla on usein monenlaisia jälkiseurauksia. Vaikeissa tilanteissa tulisi muistaa myös kohdentaa oikeisiin asiakasryhmiin. Kainuuseen kohdennetut kehittämisrahat tulevat pienenemään tulevien vuosien aikana. Tarkempaa tietoa uudesta rakennerahasto-ohjelmasta on luvassa keväällä Muut asiat (klo 13.20) Ei muita käsiteltäviä asioita. 11. Seuraavat kokoukset (klo 13.20) Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman ohjausryhmän toiminta päättyy. Ei seuraavia kokouksia.

15