Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13)

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073) Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke Virta Kainuun -alahanke (Saari ja Koski) Ohjausryhmän 4. kokous Aika keskiviikko klo kokouksen keskeytykset: tauko klo videoneuvotteluyhteys katkesi Kuhmoon klo alkaen Paikka Läsnä Videoneuvottelu: Kajaani-Suomussalmi-Kuhmo-Sotkamo Kajaani, Kauppakatu 1, 2 krs. kokoushuone Kanerva Suomussalmi, Kauppakatu 20, Suomussalmen sos.toimisto Kuhmo, Kirkkotie 16 20, Kuhmon terveysasema Sotkamo, Keskuskatu 9, Sotkamon terveysasema Kai Hyttinen jäsen Kainuun työvoiman palvelukeskus Eero Hurskainen jäsen Länsi-Kainuun TE-toimisto Arja Oikarinen jäsen Ylä-Kainuun TE-toimisto Anna-Liisa Heikkinen jäsen Itä-Kainuun TE-toimisto Lasse Kilponen varajäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Marja-Liisa Ruokolainen jäsen Kainuun maakunta -ky, perhepalvelut Pertti Markkanen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Asta Komulainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Seija Kyllönen jäsen Kainuun työttömien yhdistykset, Kainuun Tiimi ry Lauri Niiranen varajäsen Kainuun työttömien yhdistykset, Kainuun Tiimi ry Paula Tokkonen jäsen Kajaanin kaupunki Maarit Rauhala jäsen Kuhmon kaupunki Kaija Luukkainen jäsen Sotkamon kunta Juha Puranen jäsen Kainuun ELY-keskus Verna Mustonen jäsen Kainuun ELY-keskus Jorma Teittinen jäsen Kainuun maakunta -ky, suunnittelu ja kehittäminen pois klo Marita Pikkarainen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveystoimiala Jaana Huovinen jäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Matti Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Maarit Nurmi jäsen Kainuun maakunta -ky, Kuty -hanke Anne Kemppainen jäsen Kainuun maakunta -ky, KaiTo -projekti Outi Komulainen varajäsen Kainuun maakunta -ky, KAIRA-hanke Muut osallistujat Päivi Ahola-Anttonen Virta-koordinaatiohanke

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) Poissa Anu Kuosmanen jäsen Kainuun maakunta -ky, koulutustoimiala Pekka Heikkinen jäsen Kainuun maakunta -ky, sosiaali- ja terveyslautakunta Veli Kolehmainen jäsen Kainuun Työterveys -liikelaitos Kaija Pulkkinen jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Liisa Klemetti jäsen Viestivä Kainuu -hanke Tuula Heikkinen jäsen Hyrynsalmen kunta Arto Laurikainen jäsen Paltamon kunta Paula Karsi-Ruokolainen jäsen Puolangan kunta Terttu Härkönen jäsen Ristijärven kunta Aila Virtanen jäsen Suomussalmen kunta Markku Hannukainen jäsen Vaalan kunta Eero Sirviö jäsen SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö Hannu Liljeblad jäsen Kolmas sektori (Kainuun Nuotta ry) Pekka Ojalehto jäsen Kainuun Yrittäjät Ry Anne Ristioja jäsen Kainuun ELY-keskus Olavi Pyykkönen jäsen Kansaneläkelaitos - KELA 1. Kokouksen avaus (klo ) Kai Hyttinen toivotti kaikki lämpimästi tervetulleeksi Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman neljänteen kokoukseen. Kokouksen aluksi pidettiin lyhyt esittelykierros. Kai esitti, että jokaisen hankkeen puheenvuoron aikana kerrotaan ohjausryhmälle seuraavat asiat: missä vaiheessa hankkeiden toiminta on, millä tavoin asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, miten hankkeiden hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja tullaan viemään rakenteisiin sekä miten ohjausryhmä voi auttaa tavoitteiden ja juurruttamisen toteutumisessa. 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (klo ) ESR-hankkeiden ja Virta Kainuun -alahankkeen osalta edellytetään, että vähintään puolet ohjausryhmän jäsenistä ilman rahoittajan edustajaa ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä kokouksessa. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Pöytäkirjantarkastajien valinta (klo ) Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Paula Tokkonen ja Pertti Markkanen. 4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi (klo ) Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) 5. Virta Kainuun -alahankkeen hyväksyttävät asiakirjat (Saari ja Koski) (klo ) Virta-koordinaatiohankkeen projektijohtaja Päivi Ahola-Anttonen kertoi Virta Kainuun - alahankkeen ajankohtaisista asioista. Hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle ja se tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden ala- ja osahankkeiden kanssa. Virran alahankkeita on Pohjois- Suomen alueella yhteensä yhdeksän. Virta Kainuun -alahankkeen projektipäällikkönä toimineen Andra Aldea-Partasen työsuhde päättyi Projektipäällikön haku päättyy Virta hankkeiden yhteinen ohjausryhmän kokous pidetään Päivi toimittaa kokouksen pöytäkirjan tiedoksi sosiaalisen vahvistamisen ohjausryhmän jäsenille. Päivi toi ohjausryhmälle tiedoksi Virta Kainuun -alahankkeen hyväksytyn maksatushakemuksen. Lounais- Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, että valtionavustusajalta , yhteensä ,17 euroa, maksetaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän tilille eräpäivällä Väliraportti ajalta (Saari-osahanke) Saari-osahankkeen tavoitteena on luoda erilaisia toimintamalleja ja yhteisiä työkaluja nuorten parissa toimijoille sekä kehittää toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi pilotoidaan klubitalotoimintaa yhdessä Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset henkilöt, jotka eivät tällä hetkellä ole työllistettävissä heikentyneen työ- tai toimintakyvyn vuoksi, työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevat henkilöt sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Klubitalotoiminnan pilotointi aloitetaan Kajaanissa. Hanke palkkaa vuoden ajaksi pilotoijan laittamaan toiminnan alulle. Klubitalon tavoitteena on kehittää Kainuuseen uudenlaista päivätoimintaa. Haasteena toiminnalle ovat tiukat resurssit. Klubitalon tulevat asiakkaat otetaan mukaan toimintaan jo talon suunnitteluvaiheessa. Lisäksi pohditaan uudenlaisia tapoja toimia, joiden avulla henkilöitä saataisiin houkuteltua toimintaan mukaan. (ks. liite 1) Klubitalon sijainnista, tarvittavista tiloista sekä toiminnan aloittamisen aikataulusta ei ole vielä varmuutta. Virta-koordinaatiohankkeen Päivi Ahola-Anttonen lupasi välittää viestin Nuorten Ystävät ry:n projektipäällikölle Lea Nikulalle, että hän ottaa yhteyttä Kajaanin kaupunkiin tilakysymyksissä. Kustannusten toteuma ajalta (Saari-osahanke) Päivi Ahola-Anttonen esitteli ohjausryhmälle Saari-osahankkeen kustannukset raportointikauden aikana. Hanke on pysynyt kauden aikana hyvin budjetissa. Hankkeen rahoituksesta 75 % on valtion osuutta. (ks. liite 2) Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi Virta Kainuun -alahankkeen Saari-osahankkeen väliraportin ajalta sekä kustannusten toteuman ajalta Väliraportti ajalta (Koski-osahanke) Koski-osahanke on pohjoisen Suomen nuoria tukeva ja kannustava toimintamalli, jonka tavoitteena on luoda erilaisia asiakasprosesseja nuorten palvelemiseksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat vuotiaat, joilla on haasteita työllistymisessä ja kouluttautumisessa. Kohde-

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) ryhmää ovat myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä heidän parissaan työskentelevät eri tahot ja toimijat. Päivi toi esille etsivän nuorisotyön tekevän tällä hetkellä töitä koulupudokkaiden kanssa, joten poiketen aiemmasta suunnitelmasta, Koski keskittyy toiminnassaan nuorten syrjäytymiseen ja huumeongelmaan. Hanke lähtee kuntakohtaisesti kartoittamaan nuorten tilannetta kahden eri kyselyn avulla. Kyselyissä kartoitetaan tartuntatautien (HIV ja C-hep) yleisyyttä sekä huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöä. Kyselyt tehdään nuorille sekä heidän kanssaan toimijoille. Vuoden 2011 loka-joulukuun aikana hanke toteutti kuntakierroksia Kainuussa eri toimijoiden kanssa. Kierroksilla kartoitettiin nuorten tilannetta Kainuussa. (ks. liite 3) Esille tuotiin nuorten vakava päihdetilanne. Huumeiden sekä lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt, eikä palveluiden osalta tilanteeseen voida vastata tarvittavalla tavalla. Viimeisimmän Kainuun toisen asteen opiskelijoille suunnatun terveyskyselyn mukaan, mietoja huumeita nuorista käytti 30 % ja alkoholia kerran viikossa 40 %. Käyttäjien keskuudessa tiedetään tarkalleen, mistä huumeita saa ja millä aikataululla. Myös imppaaminen nuorten ja varsinkin tyttöjen keskuudessa on tullut takaisin muotiin. Rahapulassa nuoret etsivät käsiinsä kaikki mahdolliset aineet, joita he voivat impata. Huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön tunnistaminen koetaan opettajien keskuudessa haasteelliseksi. Nuorten kanssa toimijoiden keskuudessa toivotaan kohdennettua ja maanläheistä koulutusta huumeista, huumeiden käytön tunnistamisesta, nuorten oikeanlaisesta kohtaamisesta sekä jatko-ohjaamisesta. Virtakoordinaatiohankkeen Päivi Ahola-Anttonen vie koulutusasiaa eteenpäin. Viestintäsuunnitelma Virta Kainuun -alahankkeessa panostetaan eri hankkeiden ja osahankkeiden väliseen sisäiseen viestintään. Hankkeissa työskentelee laaja ja monipuolinen joukko tekijöitä. Jotta kaikkien havaitsemat hyvät käytännöt sekä uudet ideat saadaan jaettua tekijöiden kesken, pitävät hankkeet vähintään kerran kuussa yhden yhteisen Virta-koordinaatiopäivän. Viestinnässä testataan sähköistä Moodle-oppimisympäristöä. Tavoitteena on jatkossa verkottua mukaan Innokylän toimintaan. (ks. liite 4) Kustannusten toteuma ajalta (Koski-osahanke) Päivi Ahola-Anttonen esitteli ohjausryhmälle Koski-osahankkeen kustannukset raportointikauden aikana. Hanke on pysynyt budjetissa. Hankkeen rahoituksesta 75 % on valtion osuutta. (ks. liite 5) Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi Virta Kainuun -alahankkeen Koski-osahankkeen väliraportin ajalta sekä kustannusten toteuman ajalta Virta-hankkeen alahankkeista ja osahankkeista lähetetään raportointijakson ajalta yksi yhteinen raportti Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliselle kehittämisohjelmalle (Kaste).

5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) 6. KAIRA -hankkeen hyväksyttävät asiakirjat (klo ) Maksatuspäätös ajalta / KAIRA -hanke Projektipäällikkö Jaana Huovinen esitteli KAIRA -hankkeen maksatuspäätöksen. Kaikki hankkeeseen tulleet kustannukset maksatusjakson aikana on hyväksytty. (ks. liite 6) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi tiedoksi Kainuun ELY-keskuksen tekemän maksatuspäätöksen hankkeen maksatushakemukseen ajalta Seurantaraportti ajalta / KAIRA -hanke KAIRA -hanke ei seuraa raportoinnissaan hankkeen työllisyysvaikutuksia. Projektikoordinaattoreiden tekemiä yrityskäyntejä seurataan ja niitä kuluneen maksatusjakson aikana on ollut yhteensä 86 kappaletta ja seurantayhteydenottoja yrityksiin on tehty 90 kappaletta. Jotta hankkeen asettamiin tavoitteisiin päästään, yrityskäyntejä tulee vuodelle 2012 yhteensä noin 100 kappaletta. (ks. liite 7 ja liite 8) Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi seurantaraportin ajalta Maksatushakemus ja tiivistelmä ajalta / KAIRA -hanke Hankkeen maksatushakemusta ja tiivistelmää ajalta ei ole toimitettu ohjausryhmälle etukäteen. Kokouksessa Jaana Huovinen kertoi vuoden 2011 väliraportista, josta hän koostaa tarkemman tiivistelmän. Tiivistelmä käytiin väliraportin yhteydessä suullisesti läpi ja se toimitetaan ohjausryhmälle myöhemmin. Jaana esitteli hankkeen kustannuksia kuluneella maksatuskaudella. Hanke on pysynyt hyvin kokonaisbudjetissa. (ks. liite 9) Ohjausryhmä merkitsi maksatushakemuksen tiedoksi ja hyväksyi suullisesti esitetyn tiivistelmän ajalta Väliraportti ajalta / KAIRA -hanke Vuoden 2011 aikana KAIRA -hankkeen päätehtävänä on ollut eri toimijoiden yhteen kokoaminen, verkostoituminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja sen juurruttaminen. Hankkeen tavoitteena on rakennetyöttömyyden puolittaminen sekä yhteisen linjan määritteleminen rakennetyöttömyyden hoitamiseksi. Lisäksi tavoitteena on luoda työttömien parissa toimijoille uudenlaisia toimintamalleja, joilla pystytään estämään työttömien työnhakijoiden ajautuminen rakennetyöttömyyteen. Hankkeen kohderyhmänä eivät ole työttömät työnhakijat suoraan vaan eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt. Alun perin hankkeen kesto oli kolme vuotta, mutta taantuman vuoksi sitä jatkettiin vuosille Jatkoajan aikana rakennetyöttömyyden kovimmalle ytimelle ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Rakenteellisen työttömyyden kova ydin on jumiutunut 800 henkilön tasolla. Ytimestä löytyvät suurimmat haasteet ja monenlaiset työllistymisen esteet. Rakenteelliseen työttömyyteen lukeutuvien henkilöiden keski-ikä on 50-vuoden tienoilla. Toisaalta viime vuo-

6 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) sien aikana rakenteellinen työttömyys on vähentynyt. Kaira -hankkeen osuutta tähän on hankala arvioida. Rakennetyöttömyyden hoitamisessa tärkeää on oikea aikainen työkyvynarviointi ja eläkemahdollisuuksien selvittäminen. Hanke on työllään vaikuttanut tiedon lisääntymiseen sekä asenteiden muokkaamiseen asian tiimoilta. Viimeisen vuoden aikana hanke on aktiivisesti jatkanut kunnissa välityömarkkinatapaamisia, koonnut toimijoita yhteen, tehnyt kyselyn nuorten työllistymisestä, koonnut tietoa nuorten työttömyydestä kuntakierroksilla sekä käynnistänyt työllisyyden kehittämisfoorumin. Hanke julkaisee vuoden 2012 aikana sähköisen työkalun nuorten parissa työskenteleville. Työkalussa tullaan kuvaamaan työllistymispolku peruskoulusta työmarkkinoille. Työkalun avulla on mahdollisuus päästä näkemään erilaiset vaihtoehdot ja mahdollisuudet nuoren työllistymispolulla. Haasteena on, miten hankkeessa luotujen hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jatkuminen varmistetaan hankkeen päättymisen jälkeen. Muun muassa hankematriisin (koonti kaikista työllistämiseen liittyvistä hankkeista Kainuussa) tekijälle ei ole vielä tietoa. Välityömarkkinatapaamiset jatkuvat näillä näkymin kunnissa ja niistä vastaa jokainen kunta itse. Valmentajaohjaajaverkoston kokoontumisten järjestämisestä on sovittu alustavasti. Spartak jatkaa verkoston koollekutsumista, jonka jälkeen kokoontumisissa sovitaan aina seuraavaan kokoontumisen järjestävä taho. Toimintojen juurruttamiselle oman haasteensa luo myös mahdollinen kuntauudistus. Toiveena on, että jokaisessa kunnassa olisi työllisyysasioista vastaava henkilö ja työhönvalmennuskeskuksia. (ks. liite 10) Hanke kertoo ajankohtaisista asioista omilla internet-sivuillaan. Työntekijöiden ajatuksia ja kuulumisia pääsee lukemaan heidän ylläpitämästään blogista: Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi väliraportin ajalta Katsaus hankkeen tilanteeseen ja kustannusten toteutuma / KAIRA -hanke Henkilöstön vaihdokset ovat vaikeuttaneet hankkeen toimintaa. Keskusteltiin muutosesityksestä hankkeen projektikoordinaattorien sekä toisen osa-aikaisen projektisihteerin työsuhteen keston muuttamiseksi. Jaana Huovinen kertoi hankkeen pysyneen hyvin sille asetetussa budjetissa. Alustavien laskelmien mukaan rahaa jää yli hankkeen päättymisen jälkeen. (ks. liite 11 ja liite 12) Ohjausryhmä merkitsi katsauksen sekä kustannusten toteutuman tiedokseen. Keskusteltiin toisen asteen koulutuspaikkojen tilanteesta. Tulevaisuudessa tarvitaan osatutkintoja, räätälöityjä koulutuksia sekä erilaisia työpajoja, jotta työllistymisen mahdollisuudet kasvavat. Lisäksi keskusteltiin, kohdentuuko koulutustarjonta tulevaisuuden työtarpeisiin? Kainuun ammattiopisto tekee jatkuvasti tutkivaa työtä asian tiimoilta sekä kartoittaa kainuulaisten yritysten tulevaisuuden työvoiman tarvetta. Tulosten perusteella suunnitellaan koulutuslinjoja. Usein koulutusalan valinnan tekee nuori itse oman sen hetkisen mielenkiintonsa

7 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) perusteella, eikä tulevaisuuden työmarkkinoita ajatellen. Kainuussa kouluttautumisen haasteena ovat erittäin pitkät välimatkat sekä useiden nuorten halu lähteä muualle opiskelemaan ja muuttaa pois omalta kotipaikkakunnaltaan peruskoulun jälkeen. Ohjausryhmälle tuotiin tiedoksi uudenlainen TOPPIS -koulutus (työvoimapoliittinen koulutus yhdistettynä palkkatuettuun työhön), jonka järjestää Kainuun ammattiopisto ja Taitoprofiilit. Lisäksi työttömyysetuuksien määräytymisessä ja koulutukseen hakeutumisessa tulee tapahtumaan muutoksia tulevaisuudessa. TAUKO KLO KaiTo -projektin hyväksyttävät asiakirjat (klo ) Maksatuspäätös ajalta / KaiTo -projekti Projektipäällikkö Matti Heikkinen esitteli maksatuspäätöksen hyväksytyt ja hylätyt kulut. (ks. liite 13) Ohjausryhmä totesi ja merkitsi tiedoksi Kainuun ELY-keskuksen tekemän maksatuspäätöksen hankkeen maksatushakemukseen ajalta Seurantaraportti ajalta / KaiTo -projekti Vuoden 2011 loppuun menneessä hankkeessa aloittaneita oli yhteensä henkilöä. Aloittaneista henkilöä on osallistunut hankkeen järjestämiin terveystarkastuksiin, 100 henkilöä on hyödyntänyt kuntoutusohjaajan tekemää kuntoutus- ja eläkeselvittelytyötä, 231 henkilöä on käyttänyt psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita ja 765 henkilöä on käynyt kartoittamassa fyysistä kuntoaan. Lisäksi useita henkilöitä on osallistunut erilaisiin hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja tiedotustilaisuuksiin. Osallistuneista iso on keski-ikäisiä ja aktiivisemmin toimintoihin ovat osallistuneet naiset. Osallistuneiden ikäjakauma on verrattavissa rakenteelliseen työttömyyteen. Hankkeessa keskeyttäneet raportoidaan hankkeen päätyttyä. Seurannan perusteella hankkeella asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan viimeisen toimintavuoden aikana. (ks. liite 14) Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi seurantaraportin ajalta Maksatushakemus ja tiivistelmä ajalta / KaiTo -projekti Käytiin läpi hankkeen suurimpia kustannuksia sekä viimeisen maksatusjakson aikana toteutuneita kustannuksia. Suurimmat menot muodostuvat henkilöstö- ja matkakustannuksista. Hankkeen tekemä asiakastyö on jatkunut normaalisti kuluneen maksatuskauden aikana. Kestohaasteena ovat olleet perusterveydenhuollon lääkäreiden määrä ja hoitotakuun toteutuminen. Esimerkiksi jonotusaika lääkärille on noin 2-4 viikkoa.

8 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) Hankkeen toiminta on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti ja hankkeelle asetettuja tavoitteita on saavutettu. Työttömien terveyspalveluiden juurruttaminen osaksi perusorganisaatiota on edennyt uuden terveydenhuoltolain sekä uusien vakanssien myötä. Perusterveydenhuoltoon on perustettu kaksi uutta terveydenhoitajan vakanssia; toinen Kajaanin työvoiman palvelukeskukseen ja toinen Kajaanin pääterveysasemalle. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön uusi ohjeistus työttömien työnhakijoiden terveystarkastukseen ohjaamisesta tulee vaikuttamaan positiivisesti toiminnan juurruttamiseen. Jatkossa asiakkaan terveystilanne tulee ottaa huomioon työllistymistilannetta pohdittaessa (Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiin ohjaamisesta). Henkilöstövaihdoksia on tapahtunut pitkin hanketta. Tästä huolimatta toimintaa on voitu jatkaa hyvin ilman pidempiä katkoksia. Vaihdokset ovat tuoneet omat haasteensa toiminnalle, mutta antaneet myös uutta virtaa sekä uudenlaista näkökulmaa. Jakson aikana järjestettiin työttömille työhakijoille suunnattu Hyvinvointia arjesta -ryhmä, Terveystapahtuma Kajaanin työttömien yhdistyksellä sekä työttömien työnhakijoiden oma liikuntavuoro yhdessä terveysliikunnan kanssa. Lisäksi hanke osallistui useisiin yhteisiin tapaamisiin, piti luentoja, järjesti erilaisia tiedotustilaisuuksia sekä oli mukana järjestämässä Kuka työttömistä asiakkaistani hyötyisi työkyvyn arvioinnista? -koulutusta. Haasteena käytännön tasolla ovat useat yhteiskunnalliset epäkohdat, jotka vaikuttavat olennaisesti terveyserojen kaventamiseen. Epäkohtia löytyy muun muassa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista ja niiden maksukatoista. Koska maksut ovat suhteellisesti kalliimpia vähävaraisille, vapautus maksuista edistäisi työttömien terveyttä. Työterveyshuollon kattavuus on heikko pätkä- ja palkkatukitöissä. Usein palkkatuen myöntämistä haettaessa tarkastetaan työnantajan verojen maksaminen, joten voitaisiinko samalla tarkastaa työnantajan järjestämä työterveyshuolto ennen palkkatuen myöntämistä? Hankkeeseen on hakeutunut monia henkilöitä, jotka ovat olleet toistuvasti pätkätöissä, eivätkä ole ikinä kuuluneet työterveyshuollon piiriin. Näillä henkilöillä on kulunut vuosikymmeniä ilman perusteellista terveystarkastusta. Hankkeessa on koottu yhteen tietoa asiakasmaksuista, maksukatoista sekä toimeentulotuesta. Tietopaketti jaetaan asiakkaalle aina terveystarkastuksen yhteydessä (ks. Yhdessä työkuntoon! -tietoa terveydestä ja palveluista). (ks. liite 15 ja liite 16) Ohjausryhmä merkitsi maksatushakemuksen tiedoksi ja hyväksyi tiivistelmän ajalta Väliraportti ajalta / KaiTo -projekti Matti Heikkinen kommentoi väliraportissa käsiteltävän paljon samoja asioita kuin hankkeen tiivistelmässä. Vuoden 2011 aikana hankkeessa on kehitetty sen luomia hyviä käytäntöjä, jatkettu perustyötä, järjestetty erilaisia tilaisuuksia ja ryhmätoimintaa sekä luotu uudenlaisia sähköisiä työkaluja eri organisaatioiden käyttöön. Lisäksi hanke on tuotteistanut toiminnoistaan erilaisia informaatiopaketteja ja julkaissut koottua tietoa hankkeen toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista. Lisäksi on tehty aktiivisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toiminnan juurtumisen näkökulmasta, hanke on ollut oikeaan aikaan käynnissä. Toimintavuosien aikana samankaltaisia hankkeita on ollut käynnissä valtakunnallisesti sekä uusia oh-

9 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) jeistuksia työttömien terveyspalveluiden järjestämisestä ja niihin ohjaamisesta on tullut sekä terveydenhuoltolakiin että työ- ja elinkeinoministeriön ohjeisiin. (ks. liite 17) Marita Pikkarainen esitti lisättävän väliraporttiin tiedoksi hankkeen työn vaikuttavuus hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvon edistämisessä. Ohjausryhmä totesi ja hyväksyi väliraportin ajalta Katsaus hankkeen tilanteeseen ja kustannusten toteutuma / KaiTo -projekti Käytiin läpi hankkeen kustannusten ja rahoituksen seurannan yhteenveto. Todettiin kustannusten pysyneen hyvin hallinnassa sekä olevan budjetin mukaiset. Hankkeen työntekijöiden sopimukset jatkuvat vuoden 2012 loppuun saakka (pois lukien yhden terveydenhoitajan heinäkuun lopussa päättyvä työsopimus). Asiakastyö päättyy noin 1 1,5 kuukautta ennen hankkeen päättymistä. (ks. liite 18) Hankkeen toiminnan juurruttamiseksi on vielä työtä jäljellä. Hankkeen päätyttyä terveystarkastukset jatkuvat perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on miettiä, miten hankkeessa kehitetyt toiminnot ja työnkuvat kuntoutusohjaajan, psykiatrisen sairaanhoitajan ja terveyskunnon koordinaattorin osalta mahdollisesti jatkuvat peruspalveluissa. Syksyllä 2012 järjestetään loppuseminaari näillä näkymin yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Aikataulu ja tarkemmat suunnitelmat asian tiimoilta tarkentuvat myöhemmin. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelmaan kuuluvilta hankkeilta on lähiaikoina tulossa yhteinen sähköinen uutiskirje, johon on koottu muun muassa hankkeiden ajankohtaiset asiat, kehittämistyöhön liittyvät yhtymäkohdat sekä ohjausryhmän materiaali. Uutiskirje tulee automaattisesti sähköpostiin kaikille ohjausryhmän jäsenille. Mikäli postituslistalta haluaa pois, löytyvät ohjeet uutiskirjeestä. Ohjausryhmä merkitsi katsauksen sekä kustannusten toteutuman tiedokseen. Keskusteltiin elämäntapamuutoksen tekemisen haasteellisuudesta. Miten eri organisaatiot voisivat tukea asiakkaitaan muutostilanteessa? Kaikki eivät halua ryhmätoimintoihin mukaan, joten tulisi miettiä miten näitä asiakkaita tuettaisiin yksilötasolla. Monesti haasteena osallistumisille on myös sosiaalisten tilanteiden pelko. Olisiko mahdollista järjestää esimerkiksi sähköisiä palveluita tukemaan asiakasta muutostilanteessa? 8. Hankkeiden ajankohtaiset asiat (klo ) Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke (Kuty -hanke) Projektipäällikkö Maarit Nurmi kertoi kuntouttavan työtoiminnan ajankohtaisista asioista. Toiminnan vieminen rakenteisiin on työn alla. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan päättymisen ja mahdollisten uusien kuntajakojen myötä ei vielä ole tiedossa mihin rakenteisiin toimintaa viedään ja millä tavalla. Kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään jatkuvasti ja siitä ollaan tekemässä kirjallista tuotosta. Tavoitteena on kerätä tietoa kunnittain siitä, miten kun-

10 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) touttavaan työtoimintaan osallistuminen on vaikuttanut asiakkaaseen. Hanke on toimintansa aikana nostanut paljon asioita esille palvelujärjestelmän toimivuudesta. Jalkautuvan työn tärkeys on havaittu käytännön työn kautta. Vaala lähti toiminnasta pois vuoden 2012 alusta. Alun perin Vaalalla on ollut erillinen sopimus toiminnan järjestämisestä kuntayhtymän kanssa. Markku Hannukaisen tekemä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan työ jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Tällä hetkellä hankkeessa työskentelee 13 ohjaajaa. Yhdellä ohjaajalla on keskimäärin 15 asiakasta. Näiden lisäksi ohjaajat tekevät työtä kelluvien asiakkaiden kanssa, joita on noin 5-10 ohjaajaa kohden. Kelluviksi asiakkaiksi kutsutaan henkilöitä, joiden kanssa ohjaajat työskentelevät sopimuksen ulkopuolella muun muassa ennen ja jälkeen kuntouttavan työtoiminnan. Toimintaan on osallistunut vuoden 2011 aikana 360 kainuulaista. Asiakkuudet ovat kestäneet keskimäärin 4 kuukautta. Pidemmällä asiakkuudella saataisiin myös parempia tuloksia aikaan. Asiakkaiden siirtymät kuntouttavan työtoiminnan jälkeen ovat jakautuneet seuraavasti: - 46 % sosiaalipoliittisia siirtymiä (siirtymä eläkkeelle/kuntoutukseen/sairausvapaalle tai siirtymä uudelleen kuntouttavaan työtoimintaan ja/tai toimenpiteettömään tilaan) - 28 % työvoimapoliittisia siirtymiä (siirtymä työhön/työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin) - 26 % työttömäksi työnhakijaksi siirtyneitä Asiakkaiden heikko sitoutuminen sekä päihdeongelmat tuovat toimintaan mukaan omat haasteensa. Suositeltavaa on, että jo varhaisessa vaiheessa asiakas ohjautuisi mukaan kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnan aikana asiakkaan tilanne nähdään syvällisemmin. Ohjaajien kautta asiakkaan asioita hoitavat henkilöt saavat hyvää ja arvokasta tietoa henkilön työ- ja toimintakyvystä käytännön kokemusten kautta. Kuntouttava työtoiminta on osaltaan matalan kynnyksen päivätoimintaa. Toimintaan osallistuminen vaikuttaa positiivisesti monen asiakkaan työ- ja toimintakyvyn paranemiseen. Tämän lisäksi moni kokee omien sosiaalisten kontaktien kasvaneen. Maarit Nurmi toi ohjausryhmälle tiedoksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tekemiä havaintoja seuduittain muun muassa siitä, mikä asiakkaiden mielestä jarruttaa kuntouttavaa työtoimintaa. Kunnat ja seudut ovat kaikki omalla tavallaan erilaisia, sekä asiakkuuksissa että mielipiteissä. Seutu 1:llä (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Vuolijoki) on ollut sekä positiivisia että negatiivisia keskeytyksiä asiakkuuksissa. Osa kokee osallistumisen hyödyttömänä ja nostavat mieluummin tuet kotona olemalla. Toimintaan osallistumisesta saatava korvauskaan ei motivoi kaikkia. Aina eivät asiakkaan voimavarat riitä toimintaan osallistumiseen. Osan täytyisi saada ensin kuntoutua, jotta pystyisivät osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kajaanissa haasteena on löytää palkkatukitöitä. Seutu 2:lla (Kuhmo, Sotkamo) kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen riippuu pitkälti siitä, mikä työttömien määrä on, mikä kunnan tarjonta on muun muassa eri päihdepalveluresursseissa sekä palkkatuetuissa työpaikoissa. Palkkatukiasia on usein haasteena, kun asiakkaalle halutaan muodostaa jatkopolkuja kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Monelle asiakkaalle olisi heidän itsetunnon kannalta tärkeää, jos he pääsisivät jatkamaan työtä edes

11 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) vähäksi aikaa avoimille työmarkkinoille. Monet saattavat viettää pitkiäkin aikoja kuntouttavassa, kun muuta työtä ei omalla paikkakunnalla ole tarjolla. Työvoimakoulutuksia on tarjolla, mutta asiakkaiden osallistumisen esteeksi voi muodostua pitkät välimatkat, liikkumisen haasteellisuus ja siitä koituvat kustannukset. Monella suurin syy asiakkuuden keskeyttämiseen on päihdeongelma. Seutu 3:lla (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) haasteena on vähäinen koulutuspaikkojen määrä. Monet työttömät kokevat, ettei koulutuksilla ym. ole enää mitään lisäarvoa heidän työnhaussa. Moni on saattanut osallistunut samoihin koulutuksiin jo useamman kerran. Palkkatukityöpaikkoja löytyy, mutta ei riittävästi. Haasteena ovat pitkät välimatkat ja niistä koituvat kustannukset. Osallistuminen työharjoitteluun ei houkuttele, sillä moni kokee saavansa saman rahallisen korvauksen kotona olemalla. Matkakorvauksien saaminen saattaisi houkutella henkilöitä osallistumaan toimenpiteisiin aktiivisemmin. Kuntouttava työtoiminta aloittaa Kajaanissa maahanmuuttajille suunnatun ryhmän, johon otetaan mukaan kuusi henkilöä. Ryhmän toimintaan tulee kuulumaan muun muassa suomen kielen opiskelu. Lisäksi tällä hetkellä kuntouttava työtoiminta toteuttaa nuorille suunnattua ryhmää yhdessä Generaattorin kanssa. (ks. liite 19) Tärkeät päivämäärät ja tulevat tapahtumat Keskusteltiin sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelman hankkeiden yhteisen seminaarin järjestämisestä syksyn 2012 aikana. Seminaarin sisällöistä ja aikataulusta keskustellaan tarkentavasti myöhemmin. Ohjausryhmä totesi ja merkitsi asiat tiedokseen. 9. Muut asiat (klo ) Keskusteltiin kokouksen toimivuudesta videoneuvottelun tiimoilta. Osallistujat kiittivät videoneuvottelumahdollisuutta, mikä vähentää pitkien matkojen ajamista. Sotkamosta, Kuhmosta ja Suomussalmelta kerrottiin yhteyden toimineen hyvin, lukuun ottamatta kokouksen lopussa tullutta yhteyskatkosta. Äänen kuuluvuuteen vaikutti mikin herkkyys; muun muassa paperien selaaminen ja keskinäinen keskustelu häiritsivät aika ajoin puheenvuoroa pitävän äänen kuuluvuutta. Kokouksien järjestäminen videoneuvottelumuodossa todettiin hyväksi ratkaisuksi ja käytäntöä jatketaan seuraavissa ohjausryhmän kokouksissa (pois lukien joulukuussa pidettävä päättävä kokous ESR-hankkeiden osalta). Marita Pikkarainen kertoi Kainuun maakunta -kuntayhtymän järjestämistä päiväkahvitilaisuuksista. Seuraava päiväkahvitilaisuus pidetään torstaina Tilaisuuden aiheena ovat päihde- ja mielenterveysasiat. Tilaisuuksissa käsiteltävät teemat vaihtelevat ja ne kutsutaan koolle tarpeen mukaan. Ohjausryhmä totesi muut asiat tiedokseen.

12

13 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pöytäkirja 1/ (13) LIITTEET 1. väliraportti / Virta Kainuun -alahanke, Saari-osahanke 2. kustannusten toteuma / Virta Kainuun -alahanke, Saari-osahanke 3. väliraportti / Virta Kainuun -alahanke, Koski-osahanke 4. viestintäsuunnitelma / Virta Kainuun -alahanke 5. kustannusten toteuma / Virta Kainuun -alahanke, Koski-osahanke 6. maksatuspäätös / KAIRA -hanke 7. seurantaraportti / KAIRA -hanke 8. hankkeeseen osallistuneet / KAIRA -hanke 9. tiivistelmä ja sen liitteet / KAIRA -hanke 10. väliraportti / KAIRA -hanke 11. kustannusten toteuma / KAIRA -hanke 12. diaesitys / / KAIRA -hanke 13. maksatuspäätös / KaiTo -projekti 14. seurantaraportti / KaiTo -projekti 15. maksatushakemus / KaiTo -projekti 16. tiivistelmä / KaiTo -projekti 17. väliraportti / KaiTo -projekti 18. kustannusten toteuma / KaiTo -projekti 19. diaesitys / / Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke