Yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia terveydenhuollossa

Transkriptio

1 Yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia terveydenhuollossa Terveydenhuollon IX Laatupäivä Johanna Tuukkanen, yksikönjohtaja, vastaava lääkäri Terveystalo Jyväskylä

2 Oma tausta! LL -86, Tampereen yliopisto! erikoislääkäri, anestesiologia -93! hallinnon pätevyys 2005! osastonlääkäri Vaasan keskussairaala, OYS, K-SKS! hallinnollinen osastonylilääkäri K-SKS ! vastaava lääkäri, yksikönjohtaja Terveystalo Jyväskylä 2010-! Järjestötoiminta Nuorten Lääkärien Yhdistys, Erikoislääkäriyhdistys, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Anestesiologiyhdistys

3 Yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia terveydenhuollossa! 1. Terveystalo yrityksenä! 2. Miksi muutos on Suomessa välttämätön! 3. Asiakaslähtöinen johtaminen ja yksityisen terveyspalveluyrityksen asiakkuudet (asiakassegmentit)! 4. Esimerkkejä yksityissektorin mahdollisuuksista toimia tehokkaana palveluntuottajana eri asiakassegmenteissä: - Työterveyshuolto - Erikoislääkäripalvelut yksityis- ja vakuutusasiakkaille - Kuntayhteistyö! 5. Yhteenveto

4 Terveystalo on iso terveyspalveluyritys 16 lääkärikeskus-sairaalaa Lähes 150 toimipaikkaa terveydenhuollon ammattilaista 1,65 miljoonaa lääkärikäyntiä Kokonaismyynti (arvio 2011) 370 M

5 Terveystalossa enemmän poliklinikkakäyntejä kuin HUS:ssa lääkärikäynnit Terveystalo / avohoitokäynnit HUS 2 1,5 1 0,5 Terveystalo Hus Terveystalossa 1,65 miljoonaa lääkärikäyntiä vuodessa 5

6 Järjestelmä yskii

7 OECD:n raportti 2012: Suomen terveydenhuolto vertailumaiden keskitasoa! Julkisen terveydenhuollon tuottavuus laskenut! Suomessa EU:n hajautetuin terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu Kuntien keskimääräinen koko , mediaani 6000 asukasta suurimmassa osassa EU:n jäsenmaista rahoitusvastuussa olevan organisaation väestöpohja noin 1 miljoona asukasta! hajanainen järjestämisvastuu vaikeuttaa alueellisen tasa- arvon toteutumista, tuottaa tehottomuutta ja vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa

8

9 Suomessa pian Euroopan vanhin väestö

10 Nykyinen malli taloudellisesti kestämätön Jos mikään ei muutu:! Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten arvioidaan kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana 40% nykytasosta! Kunnallisveroihin noin 30% korotustarve vuoteen 2030 mennessä Järjestämisvastuussa olevan kunnan kannalta ongelma ei ole paljon parjattu monikavanavainen rahoitus vaan vaikeasti hallittava monikanavainen menoautomaatti Prof LKT Arto Alanko, VTM Arto Ojala Kauppalehti ! Työeläkemaksuun kohdistuu samanaikaisesti 4% nousupaine vuoteen 2035 asti

11 OECD:n raportti 2012: perusterveydenhuoltoa vahvistettava! Perusterveydenhuolto heikko suhteessa erikoissairaanhoitoon: OECD-maiden keskiarvoon verrattuna vähän yleislääkärin vastaanottokäyntejä ja paljon sairaaloiden hoitojaksoja! Väestöryhmien, alueiden ja tuloluokkien väliset terveyserot suuria! Tupakointi, alkoholin suurkulutus ja lihavuus yleisiä

12 Suomalaiset jäljessä palvelujen laadussa ja saatavuudessa! Pitkät jonotusajat hoitoon: noin 80% suomalaisista asuu alueella, jossa oman terveyskeskuksen lääkäriaikaa joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa*! Suomi WHO:n terveydenhuoltojärjestelmän suorituskykyarvioinnissa sijalla 31 ja väestön terveydentason arvioinnissa sijalla 44*! Suomi Newsweekin vertailussa v maailman paras maa, mutta terveyden osalta vasta sijalla 17 *WHO: The World Health Report

13

14

15 Keskimääräiset jonotusajat Jyväskylän yhteistoiminta-alueella tilanne Terveysasema Keskimääräinen jono lääkärille Vaihtelu jonotilanteessa Keskimääräinen jono sairaanhoitajalle Vaihtelu jonotilanteessa Hankasalmen ta 29 vrk vrk 27 vrk vrk Huhtasuon ta 55 vrk vrk 53 vrk vrk Keskustan ta 33 vrk 7-63 vrk 34 vrk 34 vrk Korpilahden ta 49 vrk vrk 25 vrk vrk Kuokkalan ta 38 vrk vrk 43 vrk 43 vrk Kyllön ta 39 vrk 5-90 vrk 39 vrk vrk Muuramen ta 29 vrk vrk Palokan ta 16 vrk 8-28 vrk 13 vrk 9-28 vrk Säynätsalon ta 38 vrk 6-90 vrk 25 vrk vrk Tikkakosken ta 45 vrk vrk 11 vrk 7-14 vrk Uuraisten ta 16 vrk vrk 6 vrk 6 vrk

16 Pääkirjoitus HS , aiheena HUS:n tilinpäätöksen 16 M alijäämä! Alijäämän suurin syy on se, että viime vuonna Husin sairaaloissa hoidettiin ennakoitua enemmän potilaita. Lähetetulva maakunnista yllätti sairaalat. Husin potilastulvaan on monta syytä. Yksi tärkeimmistä on se, että Husin toiminta-alueen väestö kasvaa koko ajan. Toinen syy on se, että väestö myös vanhenee ja tarvitsee entistä enemmän sairaanhoitoa. Kolmas syy on se, ettei perusterveydenhoidossa ole riittävästi lääkäreitä eikä etenkään erikoislääkäreitä, jotka voisivat arvioida hoidon tarvetta nykyistä paremmin jo terveyskeskuksissa Neljäs syy potilasruuhkiin on se, etteivät kunnat kykene järjestämään potilaille riittävästi kuntouttavaa jatkohoitoa Husin sairaaloiden ulkopuolella. Leikatut potilaat makaavat turhaan Husin sairaaloissa ja vievät paikan jonossa olevilta potilailta.

17 Muutos on välttämätön 1 OECD-raportin kehittämisehdotuksia:! Kuntarakenteen vahvistaminen tai alueellinen (tai valtakunnallinen) terveydenhuollon järjestämisvastuu kansainvälisen kokemuksen mukaan terveydenhuollon järjestämisvastuun väestöpohjan tulisi olla vähintään ! Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon, kotihoidon, ennaltaehkäisyn ja terveellisten elämäntapojen vahvistamisen kautta voitaisiin hallita erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon tarpeen lisääntymistä! Valinnanvapauden ja kilpailun lisääminen parantaisi terveydenhuollon tehokkuutta ja tasa-arvoa! Tilaajan ja tuottajan eriyttäminen edellytyksenä riittävän suuri järjestäjän koko

18 Muutos on välttämätön 2 OECD-raportin kehittämisehdotuksia:! Hintakilpailun salliminen silloin kun se on tarkoituksenmukaista! Terveyskeskuksiin fee-for-service perusteinen tiimien palkkaus (kiinteä kuukausipalkka ei kannusta tuottavuuden lisäämiseen)! Sairaanhoitopiirien laskutuksen harmonisointi kansallisella tasolla parantaisi toiminnan tehokkuutta! Informaatioteknologian mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen Raportin lyhennelmä:

19 Kaikki lähtee asiakkaasta

20 Tuotantolähtöinen terveydenhuollon prosessi toimii järjestelmän ehdoilla Ennaltaehkäisy Diagnoosi Hoito Kuntoutus Tuotantolähtöinen prosessi kuvaa hoidon etenemistä terveydenhuollon näkökulmasta Ihmislähtöinen ajattelu lähtee terveyden edistämisestä ja arjessa pärjäämisestä Kauko Koivuniemi, Kimmo Simonen: Kohti asiakkuutta. Duodecim 2011.

21 Tuotantolähtöinen toimintatapa eriyttää ja kangistaa 1. Organisaatioiden välinen siiloutuminen Ennaltaehkäisy Diagnosointi Hoito Kuntoutus 2. Organisaation sisäinen siiloutuminen Sisätautiosasto Kirurginen osasto Neurologinen osasto jne. 3. Hierarkkinen siiloutuminen vuodeosastolla Lääkärin prosessi Sairaanhoitajan prosessi Muun henkilökunnan prosessi Koivuniemi, Simonen: Kohti asiakkuutta. Duodecim 2011.

22 Terveydenhuollon prosessien syntytapa ihmiskeskeisestä näkökulmasta Tulokset, vaikutukset ja hyödyt ihmiselle ja terveydenhuollolle Terveydenhuollon prosessit Koivuniemi, Simonen: Kohti asiakkuutta. Duodecim Ihmiset ja omaiset osana yhteiskuntaa Asiantuntijat ja muu hoitokoneisto

23 Asiakkaiden segmentointi asiakaslähtöisen toiminnan perustana Yksityisen terveyspalveluyrityksen asiakassegmentit! Työterveyshuolto! Yksityisasiakkaat! Vakuutusasiakkaat! Kunta-asiakkaat

24 Esimerkkejä yksityissektorin mahdollisuuksista toimia tehokkaana palveluntuottajana eri asiakassegmenteissä

25 Työterveyshuolto

26 Työterveyspalvelut, case L&T Haasteet! työkyvyttömyyden aiheuttamien kustannusten minimointi! työterveyshuollon palveluihin käytettävän ajan vähentäminen! työterveyshuollon kokonaisvaltainen kehittäminen! työterveyspalvelujen räätälöiminen eri työtehtävien mukaan

27 Työterveyspalvelut, case L&T Yhteistyö! Valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat: yksi sopimus ja kokonaisuutta ohjaava työterveyden vastuulääkäri! Yrityksen, työterveyshuollon tuottajan ja vakuutusyhtiön kiinteä yhteistyö! Perinteisestä työkyvyttömyyden seurannasta työkyvyn hallintaan ja johtamiseen (arvopohjainen työkyvyn hallinta)! Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen! Sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatiot ja -toimenpiteet Ahonen G, Parvinen L, Vainio H ym. Arvopohjainen työkyvyn hallinta tehostaa työterveyshuoltoa. Suom Lääkäril 2011; 66:

28 Toimiva työterveyshuolto tuottaa hyvinvointia Case Lassila&Tikanoja, tulokset:! sairauspoissaolot vähentyneet merkittävästi (24%)! työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden kustannukset vähentyneet noin 54% - eläkemaksuluokka alentunut! Sairauspäivät työtapaturmaa kohden vähentyneet noin 22%, tapaturmien hoito tehostunut! keskimääräinen eläköitymisikä noussut kolmella vuodella, nyt yli 62 vuotta! Työkykyjohtamisella vuosina aikaansaatu kokonaiskustannussäästö vuositasolla noin 25% yrityksen liikevoitosta työkyvyn ja hyvinvoinnin kohentumisella suora positiivinen taloudellinen vaikutus yhteiskunnalle ja yritykselle

29 Työterveyshuollon kokonaiskustannukset Työterveyshuollon välittömät kustannukset keskiarvo 360 /hlö/vuosi Kelan korvaus noin 180 /hlö/vuosi yrityksen kulu180 /hlö/vuosi Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset Esim. yrityksessä100 työntekijää, henkilö 45 v. ja keskipalkka /vuosi noin / työkyvyttömyyseläke Sairauslomakustannukset 350 /päivä Työtapaturmakustannukset 500 /päivä Reklamaatiot Menetetty myynti Menetetty työpanos Virheet Vaihtuvuus Poissaolon palkka Välilliset kustannukset Ylityöt Sijaisuudet Alentunut työkyky

30 Työtapaturman hoitoketju: mittauspisteet ja päävaiheet 1. Työtapaturman tapahtumishetki 14. Sairasloman päättyminen / osa-aikaisen työn alkaminen Kokonaisläpimenoaika (x päivää) Ohjaus erikoissairaanhoitoon Leikkaustarpeen määritys Maksu -sitoumus MRI Leikkauksen valmistelut Maksu -sitoumus Pre-operatiiivinen kuntoutus Leikk aus Kuntoutus Kuntoutus 2. TTL käynti pvm 3, Erikoislää -kärin 1.vastaan-otto pvm 4. E -lausunnon lähetyspvm 5. Maksusitou -muksen pvm 6. Kuvantamis -pvm 7. Erikoislääkärin vastaanotto 8. E -lausunnon lähetyspvm 9. Maksusitou -muksen pvm 10. Fysioterapeu tin 1. käynti 11. Leikkaus pvm 12. Fysioterapeu tin 1. käynti 13. TTL käynti

31 Työterveyshuollon maksavat työnantajat ja työntekijät Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus 2006: Työtulovakuutus! rahoituksesta vastaavat työnantajat (70%), palkansaajat ja yrittäjät (26%), valtio (4%) Sairaanhoitovakuutus! sairaanhoitomaksu kaikkien verovelvollisten ansiotuloista (osuus rahoituksesta 50%)! valtio (50%)

32 Kelan sairausvakuutuskorvaukset Sairaanhoitovakuutus! lääkekorvaukset! korvaukset lääkärinpalkkioista! korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta! matkakorvaukset! kuntoutusmenot! YTHS:n korvaukset! EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset Työtulovakuutus! sairauspäivärahat! vanhempainpäivärahat! kuntoutusrahat! työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista! Työterveyshuollon korvaukset palautetaan työnantajille Kelan kautta

33 Yksityinen terveydenhuolto tuottaa paljon palveluja

34 Vuonna 2010 maksetut sairaanhoitokorvaukset! Yhteensä 1 742,2 M! 1. Lääkkeet 70 %! 2. Yksityislääkärin palvelut 4 %! 3. Yksityinen hammashoito 7%! 4. Yksityinen tutkimus ja hoito 4 %! 5. Matkat 15%

35 Yksityisen terveydenhuollon KELA-korvauksilla tuotetaan paljon käyntejä edullisesti! Yksityisten lääkäripalvelujen osuus sairausvakuutuskorvauksista oli 73 miljoonaa euroa (4%) vuonna 2010 = 0,5 % suomalaisen terveydenhuollon kokonaismenoista ja sillä tuotetaan paljon lääkärikäyntejä yhteiskunnan kannalta edullisesti:! 22% kaikista potilaskäynneistä vuodessa! Korvauksia sai 1,6 miljoonaa kansalaista vuodessa! 20 vuoden aikana korvaustaso laskenut 40%:sta noin 20%:iin Korvauksiin ei ole tehty hintatarkistuksia lähes 25 vuoteen vähentänyt pienituloisten palvelujen käyttöä, mikä lisännyt eriarvoisuutta

36 Yksityissektori täydentää julkisen sektorin palveluja veronmaksajan kannalta edullisesti! Yhden yksityislääkärikäynnin laskennallinen sv-korvaus on noin 20 euroa, josta puolet maksaa vakuutetut (= veron yhteydessä kaikilta veroa maksavilta kansalaisilta perittävä sairaanhoitomaksu) ja puolet valtio! Julkisen sektorin perusterveydenhuollon lääkärikäynnin yksikkökustannus oli vuonna euroa, tämän hetken kustannusarvio euroa! Erikoissairaanhoidon julkisen sektorin avohoitokäynnin keskimääräinen yksikkökustannus 174 euroa

37 Yksityiset terveyspalvelut Suomessa! Terveyspalveluiden markkinat Suomessa ovat lähes 16 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus alle 20 %*! Suomessa noin terveydenhuoltoalan yritystä! Yksityiset toimijat tuottavat ** - 30 % avoterveydenhuollon vastaanotoista - 40 % erikoislääkärivastaanotoista - 60 % työterveyspalveluista Yksityisen sektorin osuus palveluista kasvussa Julkinen Yksityinen *Lähde: Stakes **Lähde: Kela

38 Terveystalo Jyväskylä on alueella iso toimija KSSHP JKL kaupunki Terveystalo JKL Avohoitokäyntejä Lääkärikäyntejä Henkilökunta /850(yht./avo) 130 Lääkäreitä avohoitokäynnit/ työntekijä hoitopäiviä Terveystalon lääkärikäynneistä vain 4% johtaa ei-kiireelliseen lähetteeseen Keski-Suomen keskussairaalaan

39 Yhteistyöllä kustannustehokkaita ratkaisuja

40 Nopea hoito säästää kokonaiskustannuksia Koko hoitoketju Terveystalossa noin 40 päivää työhön paluuseen Polven artroskopia ja perustoimenpide Sairauden ilmeneminen/ hoidon tarve Vastaanotto terveyskeskuksessa Erikoislääkärikonsultaatio Terveystalossa MRI Terveystalossa Leikkaus Terveystalossa Kuntoutus Takaisin työhön 1. pv 1-3.pv 1-5. pv 2-6. pv pv Hoitoketju Terveystalossa ja julkisella sektorilla noin 210 päivää työhön paluuseen 40. pv Sairauden ilmeneminen/ hoidon tarve Vastaanotto terveyskeskuksessa Erikoislääkärikonsultaatio Terveystalossa MRI Terveystalossa Leikkaus julkisessa sairaalassa Kuntoutus Takaisin työhön 1. pv 1-3.pv 1-5. pv 2-6. pv 180. pv 210. pv Koko hoitoketju julkisella sektorilla noin 300 päivää työhön paluuseen Sairauden ilmeneminen/ hoidon tarve Vastaanotto terveyskeskuksessa Erikoislääkärikonsultaatio julkisessa sairaalassa MRI julkisessa sairaalassa Leikkaus julkisessa sairaalassa Kuntoutus Takaisin työhön 1. pv 1-3 pv 60. pv 90. pv 260. pv 300. pv

41 Esimerkki polven artroskopia SHP 1 Toiminto Terveystalon kustannus kunnalle (ei sis. potilaan omavastuuta) Shp:n 2011 kustannus kunnalle (ei sis. potilaan omavastuuta) Säästö kunnalle / % Ortopedin preop. konsultaatiokäynti (ensikäynti) 50 MRI (DG1CG) 85 Polven artroskopia ja perustoimenpide (DRG 232O artroskopia) 280 Ortopedin postop. konsultaatiokäynti (uusintakäynti) 30 PAKETTI YHT

42 Esimerkki polven artroskopia SHP 2 Toiminto Terveystalon hinta kunnalle (ei sis. potilaan omavastuuta) SHP:n hinta kustannus kunnalle (ei sis. potilaan omavastuuta) Säästö kunnalle / % Ortopedin preop. konsultaatiokäynti 24,60 (palveluseteli, pot. omavastuu 34,90 ) 0 Sisältyy MRI hintaan MRI (avohoitokäynti Luokka 7) -24, Polven artroskopia ja perustoimenpide 904, (Päiväkir. hoitopaketti 6206A) -32,10 Ortopedin postop. konsultaatiokäynti 24,60 (palveluseteli, pot. omavastuu 34,90 ) ,40 (avohoitokäynti Luokka 2) PAKETTI YHT. 1239, ,70

43 Nopea hoitoketju kaikkien etu! vakuutusyhtiöiden suurin kustannus ovat ansionmenetyskorvaukset, joita yhtiö maksaa potilaan odottaessa hoitoa ja kuntoutusta! nopea tervehtyminen ja nopea paluu töihin on sekä potilaan, työnantajan, yhteiskunnan ja vakuutusyhtiön etu! Pohjola Vakuutuksen sairaala haluaa hoitoketjut omiin käsiin. Uutinen Suom Lääkäril 2012; 67:483.

44 HUS-kaihikirurgia! Terveystalo ja HUS tekivät sopimuksen 3000 kaihipotilaan leikkaamisesta syksyllä 2010, hinta yhteensä 2 M! Terveystalo pystyi toteuttamaan palvelut laadukkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti! HUS säästi yli miljoona euroa omana työnä kustannus olisi ollut 3,3M ; kuntien säästö euroa! Vuonna 2011 HUS otti kaihileikkauksissa käyttöön palvelusetelin: 3500 palveluseteliä, arvo 660, omavastuuosuus enintään 90, palveluntuottajia tällä hetkellä 7! Kaihikirurgia on esimerkki terveyspalveluista, jotka soveltuvat hyvin ostettavaksi yksityiseltä palveluntuottajalta: standardoitu tuote ja kertasuoritus Hans Ramsay, vastaava lääkäri, HYKS Suom Lääkäril 2012; 67: 398

45 Mammografiaseulonnat Yhteistyö! Kansalliset rintasyöpäseulonnat vuotiaille naisille Ratkaisu! Terveystalo tuottaa 90% seulonnoista. Suuresta määrästä johtuen laatutaso ja kustannustehokkuus pystytään pitämään korkeana Tulokset! Seulonnan ansiosta löydetään vuosittain noin 1300 varhaisessa vaiheessa olevaa rintasyöpää, mikä on reilu neljäsosa Suomessa vuosittain todettavista uusista rintasyövistä! Ohjelma OECD-maiden kattavin ja rintasyöpäkuolleisuus OECDmaiden keskiarvoa alhaisempi

46 Pakkomuutoksesta mahdollisuudeksi 1! kuntauudistus ei ratkaise terveydenhuollon rahoitusongelmaa! rahoituspohjaa laajennettava huomattavasti nykyisestä, minimiväestöpohja ! perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio vahvistaisi perusterveydenhuollon heikentynyttä asemaa ja parantaisi hoitoketjujen hallintaa! palvelujen rahoitus ja tuottaminen uskallettava erottaa toisistaan! palvelutuotantoa monipuolistettava ja hajautettava: ilman kilpailua mikään ei muutu

47 Pakkomuutoksesta mahdollisuudeksi 2! hyödynnetään hyviksi havaittuja malleja ja käytäntöjä, ratkaisuja haettava ennakkoluulottomasti myös maan ulkopuolelta! voimavaraksi eri sektoreiden (julkinen, yksityinen, 3.sektori) yhteistyö, kumppanuus, osaamisen jakaminen ja hallittu työnjako! tuotantolähtöisestä palvelujen järjestämisestä kohti asiakaslähtöisyyttä ja valinnanvapautta! ei hävitetä sitä mikä toimii jo hyvin (työterveyshuolto)! mobiiliteknologian ja uusien innovaatioiden tehokas hyödyntäminen myös terveydenhuollossa

48 Yhdessä enemmän!

49 Lähdekirjallisuutta! OECD Health Data 2010: Statistics and Indicators! OECD Indicators: Health at a Glance 2009! World Health Organization: The World Health Report Health Systems: Improving Performance! Newsweek 2010: The World s Best Countries! Euro Health Consumer Index 2009 report! Terveydenhuollon rakenneuudistus. Terveystalon yhteiskuntaohjelma Suomen Terveystalo 2011.! Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat. Muistio yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvästä piilevästä arvonlisäverosta. Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith 2008.! Tuominen Juha. Työ, terveys ja vaikuttavuus. Erikoislääkäri 2011: 21: 29.! Tilasto- ja tutkimustietoa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista. Muistio. Suomen Lääkäriliitto 2012.

50 Lähdekirjallisuutta! Kelan sairausvakuutustilasto Suomen virallinen tilasto. Terveydenhuoltoa koskeva yhteenveto OECD:n Suomen maaraportista Muistio. Suomen Lääkäriliitto 2012.! OECD-raportin lyhennelmä luettavissa osoitteesta: Terveydenhuollon järjestämisen uudistamisen suuntaviivat. Muistio. Suomen Lääkäriliitto 2012.! Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja Suomen virallinen tilasto.! Hujanen, Kapiainen, Tuominen ja Pekurinen. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Stakes työpapereita 3/ Ahonen G, Parvinen L, Vainio H ym. Arvopohjainen työkyvyn hallinta tehostaa työterveyshuoltoa. Suom Lääkäril 2011; 66: ! Koivuniemi K, Simonen K. Kohti Asiakkuutta. Ihmistä arvostava terveydenhuolto. Duodecim 2011.! Kiitokset Juha Tuominen, Jaakko Halonen ja Toni Siiskonen, Terveystalo