KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT. Janne Aaltonen

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT Janne Aaltonen

2 JANNE AALTONEN Erikoislääkäri (anestesiologia), MBA Yhteyspäällikkö, HUS konsernihallinto Sote-koordinaatio, omistajaohjaus, markkinointi, kansainväliset suhteet HUS-johtoryhmän jäsen Aiemmin HYKSin Oy:n toimitusjohtaja Logican lääketieteellinen johtaja HUS:n kehittämishankkeista vastaava johtaja HUS:n hallintoylilääkäri Sydänanestesiologi, ambulanssilääkäri, ym.

3 ALUKSI

4 LÄHDEMATERIAALIA International Profiles of Health Care Systems London School of Economics and Political Science & The Commonwealth Fund Esimerkkejä valinnanvapaudesta Euroopassa The NHS in England

5 LYHYESTI Ei ole kahta maata, joissa olisi täysin samanlainen terveydenhuoltojärjestelmä Vaikka järjestelmien lähtökohdat ovat olleet samat (esim. Pohjoismaat), ne ovat kehittyneet ajan myötä enemmän tai vähemmän erilaisiksi Kaikissa sivistysmaissa terveydenhuolto kattaa kaikki asukkaat (pl. USA) Joissakin maissa on useita eri järjestelmiä Esim. USA: Veterans Affairs, Medicare/Medicaid, Kaiser Permanente & ACOt, vakuutukset Jokaisessa mallissa on plussansa ja miinuksensa Jotkin mallit ovat osoitetusti parempia kuin toiset, mutta olemassa olevien järjestelmien muuttaminen on todella hankalaa Viime vuosien vahva kansainvälinen trendi on strategiset kumppanuudet Suomessa tunnetaan muiden maiden mallit huonosti (viime vuosina paremmin) Kaikki rahoitusjärjestelmät ovat luonteeltaan vakuutusjärjestelmiä Erot rahoituksen keräämisessä ja mahdollisuudessa täydentää julkista vakuutusta

6 ERILAISIA MALLEJA

7 MITEN SUOMI MENESTYY (NYT)?

8 SUOMI OLI 195 MAAN LAATUVERTAILUSSA 7. PARAS Healthcare Access and Quality Index based on mortality from causes amenable to personal health care in 195 countries and territories, : a novel analysis from the Global Burden of Disease Study GBD 2015 Healthcare Access and Quality Collaborators. Lancet May 18,

9 ASIAKASLÄHTÖISYYDESSÄ 6. PARAS EUROOPASSA Euro Health Consumer Index

10 SUOMI ON OECD-VERTAILUJEN KÄRKIKASTIA

11 YLIVOIMAISESTI TEHOKKAIN POHJOISMAA (SAIRAALAT) Kittelsen S, et al. Decomposing the productivity differences between hospitals in the Nordic countries. University of Oslo. Working paper 2013: 4.

12 MYÖS LAATU ON ERINOMAINEN (VRT. POHJOISMAAT) Moger TA. Results for stroke and AMI patients. University of Oslo. Dept. of Health Management and Health Economics Institute of Health and Society.

13 Healthcare Costs of GDP (%) KUSTANNUKSET OVAT NOUSSEET KAIKISSA MAISSA y = 0,0167x 0,5917 R² = 0, GDP per Capita

14 RAHALLE ON SAATU MYÖS VASTINETTA, ESIM. SYÖPÄ Syöpien määrä on lisääntynyt, mutta syöpäkuolleisuus vähentynyt tämä on terveydenhuollon ansiota!

15 JA ELINIÄNODOTTEEN KEHITTYMINEN (65-VUOTIAAT) Lähde: OECD.

16 TERVEYSKULUT SUOMESSA OVAT MALTILLISET! (TYÖTERVEYSHUOLTOMENOT OVAT NOUSSEET NOPEIMMIN) Belgia Hollanti Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Suomi Sveitsi Tanska UK 10,4 10,5 10,4 10,5 11,0 11,0 11,3 9,3 12,4 10,4 9,7 Australia Japani Kanada USA Uusi-Seelanti 9,6 10,9 10,6 17,2 9,2 Lähde: OECD Health Data 2016 Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2016

17 KANSAINVÄLISIÄ ESIMERKKEJÄ

18

19 SUOMI Perusterveydenhuollon palveluista noin puolet tuotetaan julkisesti, puolet yksityisesti Näissä eri rahoitusjärjestelmät; potilaat eivät tasapuolisesti oikeutettuja palveluihin Työterveyshuollon sairaudenhoidon piirissä (Kela II) on 82% työntekijöistä Erikoissairaanhoidon palveluista suurin osa tuotetaan julkisesti Laadulliset tulokset erinomaiset, kustannukset maltilliset Ongelmana epätasa-arvo ja osin perusterveydenhuollon saatavuus Statistiikkaa Terveydenhuoltomenot / BKT 9,3% (2016) Elinajanodote syntyessä (m/n) 78/84 vuotta (2015) Lapsikuolleisuus (per 1000 syntymää) 2,0 (2015) Väkiluku 5,5 miljoonaa

20 SINGAPORE Ehkä maailman mielenkiintoisin terveydenhuoltojärjestelmä Erittäin alhaiset kustannukset, mutta hyvät tulokset; kattaa kaikki asukkaat Kollektiivinen vastuu vakuutuksessa, kannustimia hyvästä terveydestä Henkilökohtainen vakuutustili Lisävakuutukset mahdollisia Perusterveydenhuolto yksityisesti Potilas saa valita vapaasti (ei listautumista) Lähete alentaa omavastuuta Suoriteperusteinen laskutus Sairaalat osin yksityisiä, osin julkisia DRG + kapitaatio Statistiikkaa Terveydenhuoltomenot / BKT 4,9% (2015) Elinajanodote syntyessä (m/n) 80/86 vuotta (2015) Lapsikuolleisuus (per 1000 syntymää) 2,1 (2015) Väkiluku 5,6 miljoonaa

21 UUSI-SEELANTI Verorahoitteinen julkinen terveydenhuolto Jonkin verran yksityisiä vakuutuksia Perusterveydenhuolto yksityinen Kapitaatio (50%) + suoritteet (50%) Ei tarvita listautumista Erikoissairaanhoitoon edellytetään lähete Erikoissairaanhoidon palveluista suurin osa tuotetaan julkisesti Kiinteä budjetti Statistiikkaa Terveydenhuoltomenot / BKT 9,2% (2016) Elinajanodote syntyessä (m/n) 80/83 vuotta (2015) Lapsikuolleisuus (per 1000 syntymää) 4,6 (2015) Väkiluku 4,5 miljoonaa

22 HOLLANTI Vakuutusperusteinen rahoitus Voi täydentää lisävakuutuksin Sekä perusterveydenhuolto että sairaalat pääosin yksityisiä (nonprofit) Lääkärit eivät ole sairaalan palkkalistoilla Listautuminen GP:lle, mutta voi vaihtaa vapaasti Erikoissairaanhoitoon edellytetään lähete PTH: kapitaatio + suoritteet ESH: DRG Hollanti on saanut alennettua terveydenhuollon BKT-osuutta korkeimmillaan 10,9% vuonna 2012 Statistiikkaa Terveydenhuoltomenot / BKT 10,5% (2016) Elinajanodote syntyessä (m/n) 80/84 vuotta (2015) Lapsikuolleisuus (per 1000 syntymää) 3,3 (2015) Väkiluku 16,9 miljoonaa

23 TANSKA Verorahoitus Jonkin verran yksityisiä vakuutuksia Perusterveydenhuolto yksityinen Kapitaatio (30%) + suoritteet (70%) Ei tarvita listautumista Erikoissairaanhoitoon edellytetään lähete Erikoissairaanhoito tuotetaan lähes täysin julkisesti DRG + kapitaatio Statistiikkaa Terveydenhuoltomenot / BKT 10,4% (2016) Elinajanodote syntyessä (m/n) 79/82 vuotta (2015) Lapsikuolleisuus (per 1000 syntymää) 3,6 (2015) Väkiluku 5,7 miljoonaa

24 NORJA Verorahoitus Jonkin verran yksityisiä vakuutuksia Perusterveydenhuolto yksityinen Kapitaatio (35%) + suoritteet (35+30%) Ei tarvita listautumista Erikoissairaanhoitoon edellytetään lähete Erikoissairaanhoito tuotetaan lähes täysin julkisesti Valtion suora rahoitus DRG + kapitaatio Statistiikkaa Terveydenhuoltomenot / BKT 10,5% (2016) Elinajanodote syntyessä (m/n) 80/84 vuotta (2015) Lapsikuolleisuus (per 1000 syntymää) 2,2 (2015) Väkiluku 5,2 miljoonaa

25 RUOTSI Rahoitusvastuu maakäräjillä, joilla verotusoikeus Vastaa terveydenhuollosta ja julkisesta liikenteestä, mutta ei sosiaalitoimesta Perusterveydenhuolto osin yksityinen, osin julkinen Vaihtelee maakunnittain Kapitaatio (80%) + suoritteet/laatu (20%) Erikoissairaanhoito lähes täysin julkisesti (St. Göran s poikkeus) DRG-laskutus Ruotsi oli vuoteen 2010 asti lähes samoissa Suomen kanssa suhteessa BKT:een, sen jälkeen kasvu nopeaa Statistiikkaa Terveydenhuoltomenot / BKT 11,0% (2016) Elinajanodote syntyessä (m/n) 81/84 vuotta (2015) Lapsikuolleisuus (per 1000 syntymää) 2,4 (2015) Väkiluku 9,8 miljoonaa

26 VERTAILU Terveydenhuoltomenot / BKT (%) Suomi Singapore Uusi- Seelanti Hollanti Tanska Norja Ruotsi 9,3 4,9 9,2 10,5 10,4 10,5 11,0 Eliniänodote (m/n) 78/84 80/86 80/83 80/84 79/82 80/84 81/84 Lapsikuolleisuus (per 1000) 2,0 2,1 4,6 3,3 3,6 2,2 2,4 Väkiluku (milj.) 5,5 5,6 4,5 16,9 5,7 5,2 9,8 ECHI-sijoitus Lancet-vertailu Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito julkinen + yksityinen julkinen yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen julkinen + yksityinen julkinen + yksityinen julkinen yksityinen julkinen julkinen julkinen

27 KIITOS & KYSYMYKSET 2 7