Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Transkriptio

1 Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin ja Tekesin rahoittama Yhteistyökumppani Smartum Oy

2 Palveluseteliprosessi Kaupunki määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja myöntämisen kriteerit Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa Palveluntuottaja suorittaa palvelun ja Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat laskuttaa asiakasta Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään rekisteriä (Klemmari) Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija arvioi palveluntarpeen, antaa palvelusetelit ja tekee palvelusetelipäätöksen Asiakas valitsee palveluntuottajan sekä tulouttaa setelin arvon Smartumin tililtä Smartum laskuttaa kaupunkia sovituissa erissä/ kaupunki tekee tilauksen seteleistä. Seuranta ja raportointi

3 Palvelusetelitoiminnan vastuunjako kaupungin sisällä VASTUUALUEJOHTAJA - lautakuntavalmistelu - palveluntuottajien hyväksyntä (apulaiskaupunginjohtaja hyväksyy useamman vastuualueen tuottajat) - valvontavastuu PALVELUYKSIKÖN JOHTAJA - valmistelee palvelusetelin käyttöönoton (tuotteistus, hinnoittelu, palveluntuottajien kriteerit, seteleiden myöntämiskriteerit) - tuottajien tapaamiset valmisteluvaiheessa ja myöhemmin - valmistelee palveluntuottajien hyväksymispäätökset - vastaa valvonnasta (valvontakäynnit) PALVELUOHJAAJA (viranhaltija) - myöntää setelit - seuraa palvelun laatua ja tuottajien saamaa palautetta, raportoi siitä eteenpäin ja tarvittaessa osallistuu valvontakäynneille - tilastointi ja setelien käytön seuranta - tuottajien tapaamiset EFFICA - VASTAAVAN TEHTÄVÄT

4 Jykesin vastuut palveluseteliprosessissa Yrityskehittäminen Yhteistyön edistäminen kaupungin ja yrittäjien välillä Seutuyhteistyö Klemmarin omistajuus ja ylläpito Klemmarin markkinointi, levittäminen ja kehittäminen Palveluntuottajien perehdytys ja koulutus yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa Smartum yhteistyö Palvelusetelitoimijoiden yhteisten tilaisuuksien järjestäminen

5 Kaupungin palveluseteliprosessin omistajan tehtävät Palvelusetelitoiminnan organisointi ja vastuualueiden toimijoiden auttaminen uusien seteleiden käyttöönotossa ja palveluntuottajien hyväksynnässä Palveluntuottajien perehdytys ym. yhteistyö palveluntuottajien kanssa Palvelusetelitoimintaan liittyvä viestintä, koulutus, asiantuntijatehtävät Lainsäädännön tulkinta ja seuranta Valmistelussa avustaminen (lautakunta, palveluntuottajien hyväksyntä, delegointiasiat) Seutuyhteistyö kaupungin osalta Tilastointi Klemmariyhdyshenkilö Reklamaatiohallinta ja koonti YHTEISTYÖTAHOT: - seudun kunnat, Jykes, Yritykset, Smartum, Tieto, AVI, VALVIRA, KELA, Talouskeskus, Effica -pääkäyttäjät, Verottaja

6 Jyväskylän palvelusetelitoiminta 2011 Käytössä olevat setelit Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu ( , 14 yritystä) Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli lapsiperheille (75 000, 6 yritystä) Suun terveydenhuollon seteli ( , 2 yritystä) Siirtyminen päivähoidon palvelurahasta palveluseteliin Hyväksyttiin perusturvalautakunnassa (22 päiväkotia, 3 ryhmistä ja noin 90 perhepäivähoitajaa, 5.5 milj. )

7 Jyväskylän palvelusetelitoiminta vanhus- ja vammaispalveluissa2011 Tilapäinen kotihoito, omaishoitajien sijaispalvelu ja kotihoidon tukipalvelut ( , 35 yritystä) Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli vanhuspalveluihin. Tuottajahaku meneillään. ( ) Tuetun kotihoidon palveluseteli hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ( ). Tuottajahaku käynnistetään toukokuun puolivälissä. Yhteensä Jyväskylä käyttää palveluseteliin ja palvelurahaan 8,32-9,12 milj. vuonna 2011, mikä on n. 2% Soten budjetista.

8 Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen TEM, Hyvä-hanke Ydintavoite: Palvelumarkkinoiden ja yritystoiminnan kehittäminen edellyttää kunnilta palvelustrategioita, joissa määritellään palvelujen oman tuotantona, yrityksiltä ja järjestöiltä ostettavia palveluja sekä palvelusetelin käyttöä koskevat tavoitteet ja periaatteet. Elinkeinopoliittisen näkökulman kytkemisessä palvelujen järjestämiseen tarvitaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista ja elinkeinopolitiikasta vastaavien toimijoiden ja alueen yritysten ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä.