PALVELUSETELIoPAS oiminnan kehittäminen JyVäSkyLäSSä PALVELUSETELIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUSETELIoPAS oiminnan kehittäminen JyVäSkyLäSSä PALVELUSETELIT"

Transkriptio

1 PALVELUSETELIopas Palvelusetelitoiminnan kehittäminen Jyväskylässä

2 Copyright Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen painamalla, monistamalla, skannaamalla tai muilla tavoin ilman Kirjoittajien ja Tilaajan lupaa kielletään tekijänoikeuslain mukaisesti. Kirjan sisältö on huolellisesti tarkistettu. Tästä huolimatta virheet ovat aina mahdollisia. Tilaaja ja Kirjoittajat eivät vastaa mahdollisten virheiden vuoksi kuluttajalle tai kolmannelle taholle mahdollisesti aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista. 1. painos, helmikuu 2012 Kirjoittajat: Riitta Pylvänen ja Mia Lindberg Kirjakonsepti: Serus Media Oy/ Personal Book Tilaaja: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy/ ASTU-hanke Lähde: Uotinen Sami, Palveluseteliopas, 2009, Gummerus Kirjapaino ISBN: Saarijärven Offset Oy, 2012

3 Sisällys ALKUSANAT 6 PALVELUSETELITOIMINTAAN LIITTYVIÄ 8 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRITTEITÄ Kunnassa on tärkeää tiedostaa 10 palvelusetelilain henki PALVELUSETELI KUNNAN NÄKÖKULMASTA 12 Hankintasuunnitelman tekeminen ja päätös 13 palvelusetelin käyttöönotosta Palveluntarpeen arviointi ja palveluohjaus 14 Tuotteistaminen 15 Palvelun hinnoittelu ja palvelusetelin arvon 16 määrittäminen Palveluseteleiden myöntäminen 17 Palveluprosessin kuvaaminen ja omistajuus 17 Palveluntuottajien hyväksyminen ja valvonta 20 Klemmari, palveluntuottajien rekisteri 21 Maksuliikenne 22 Sähköinen asiointi 23 Palvelusetelitoiminnasta kunnalle 24 aiheutuvat kustannukset ASIAKKAAN ASEMA PALVELUSETELI- 26 TOIMINNASSA Asiakkaan ja palveluntuottajan väliset sopimukset 27 Asiakastyytyväisyys 27 Palvelusetelipäätökset ja hinnoittelu 31 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ, 34 JYKES OY PALVELUSETELITOIMINNAN EDISTÄJÄNÄ SEUDULLISUUS PALVELUSETELITOMINNASSA 36 JYVÄSKYLÄN PALVELUSETELITOIMINNAN EDUT 37 KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT 38 JYVÄSKYLÄSSÄ HELMIKUUSSA 2012 Tilapäinen kotihoito (vanhuspalvelut) 38 Omaishoitajien lomituspalvelu 39 Kotihoidon tukipalvelut (vanhuspalvelut) 39 Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli 40 (vanhuspalvelut) Tuetun kotona asumisen palveluseteli 40 (vanhuspalvelut) Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 41 Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli 42 lapsiperheille Suun terveydenhuollon palveluseteli 43 Lasten päivähoidon palveluseteli 43 VALMISTEILLA OLEVAT PALVELUSETELIT 44 HELMIKUUSSA 2012 YRITTÄJÄT JA PALVELUSETELI 32

4 ALKUSANAT Tämän palvelusetelioppaan tarkoituksena on kuvata sitä, miten palvelusetelitoiminta on järjestetty Jyväskylässä, mitkä asiat ovat edesauttaneet palvelusetelitoiminnan edistymistä ja mitä haasteita toiminnan kehittämisessä nähdään. Oppaassa tarkastellaan palvelusetelitoimintaa erilaisten säädösten, kaupungin, seudullisuuden, asiakkaiden, kehittämisyhtiön ja yrittäjien näkökulmasta. Pyrkimyksenä on valottaa sitä kokonaisuutta, mikä liittyy palvelusetelitoiminnan järjestämiseen, sekä antaa eväitä toisille kunnille ja alueille palvelusetelitoiminnan kehittämistyöhön. Kuntien järjestämisvastuulle on tänä päivänä määritelty suuri määrä erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Velvoitteensa kunta voi täyttää pääsääntöisesti kolmella eri tavalla: tuottamalla ja tarjoamalla palvelut omana tuotantonaan, ostamalla ne oman tuotannon ulkopuolelta yksityisiltä palveluntuottajilta ja tarjoamalla kyseisen palvelun kuntalaisille samoilla ehdoilla kuin omankin tuotannon palvelut, antamalla kuntalaiselle sitoumuksen tai maksuvälineen, jolla hän voi hankkia itselleen kuuluvan palvelun kunnan hyväksymältä palveluntuottajalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli on tällainen edellä mainittu sitoumus tai maksuväline. Se eroaa merkittävästi kahdesta muusta palveluiden järjestämistavasta. Aluksi palvelusetelitoimintaa kehittivät vain kaupungin toimijat. Vuonna 2007 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö (myöhemmin tässä oppaassa Jykes Oy) tuli mukaan kehittämistyöhön. Tuossa vaiheessa otettiin palveluntuottajien rekisteriksi Klemmari-rekisteri, joka oli toiminut Jyväskylän seudulla hyvinvointipalveluiden tuottajarekisterinä ja markkinapaikkana vuodesta Samaan aikaan käytiin neuvotteluja palvelusetelitoiminnan maksuliikenteen järjestämisestä eri rahoituslaitosten kanssa. Kehittämistyöhön saatiin mukaan Smartum Oy, jolla oli kokemusta kohdennetuista maksuvälineistä ja joka oli jo kehittänyt liikuntasetelituotteen. Samalla luovuttiin palvelusetelituottajien kilpailutuksesta ja siirryttiin hyväksymismenettelyyn palvelunsetelituottajien valinnassa. Näillä ratkaisulla luotiin pohjaa palvelusetelitoiminnalle ja sen kehittämiselle. Vuonna 2009 tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Samalla tehtiin muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntöön. Näiden uudistusten myötä palvelusetelin käyttö tuli mahdolliseksi lähes kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Jyväskylässä tähän mahdollisuuteen on tartuttu ja kaupungissa on tehty voimakkaasti palvelusetelitoiminnan kehitystyötä lain voimaantulon jälkeen. Vuoden 2009 lopulla käynnistettiin Jyväskylän kaupungin ja Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman rahoittama Asiakas-tuottajamalli -hanke (ASTU), jota hallinnoi Jykes Oy. Hankkeessa on tunnistettu Jyväskylän palvelusetelin toimintamalli, juurrutettu se osaksi palvelutuotantoa sekä kehitetty sähköisiä välineitä toiminnan joustavoittamiseksi ja parantamiseksi. Työ jatkuu Astu -hankkeen antamin eväin monen toimijan toteuttamana jatkossakin. Toivotamme antoisia lukuhetkiä! Jyväskylän seudun kehittämisyhtiössä helmikuussa 2012 Jyväskylässä palvelusetelitoimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosia ja sen käyttämiseen on löydetty ratkaisuja, joista muutkin kunnat voivat hyötyä. Haluammekin tässä oppaassa kuvata keskeisiä kehittämistä edesauttavia asioita. Uudenlaisena palveluiden järjestämistapana palveluseteli herättää paljon kysymyksiä ja vastakkainasetteluja. Tämän vuoksi haluamme avata palvelusetelitoiminnan eri näkökulmia yhteisen keskustelun pohjaksi. Riitta Pylvänen projektipäällikkö, ASTU-hanke Mia Lindberg koordinaattori, hyvinvointiala Jyväskylän palvelusetelitoimintaa on kehitetty vaiheittain jo vuodesta 2004 alkaen, kun ensimmäinen palvelusetelilaki tuli voimaan. Tuolloin toiminta käynnistettiin tilapäisessä kotipalvelussa ja omaishoitajien lomituspalveluissa. 6 7

5 PALVELUSETELITOIMINTAAN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRITTEITÄ Palvelusetelitoiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Lain myötä palvelusetelin käyttömahdollisuudet laajenivat lähes kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vain muutamien palveluiden luonne on sellainen, että palvelusetelin käyttö ei ole mahdollista. Tällaisia ovat kiireelliset ja tahdonvastaiset palvelut, kuten lastensuojelun sijaishuolto tai kiireellinen päivystyspalvelu. On tietysti selvää, että myöskään sellaisia tehtävä, joissa käytetään julkista valtaa, ei voida hoitaa palvelusetelituottajan toimesta. Niinpä esimerkiksi palveluseteleiden myöntäminen kuuluu aina kunnan tehtäviin. Palvelusetelitoiminnan keskeisenä periaatteena on että asiakas voi itse valita palveluntuottajansa hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Tästä johtuen sellainen henkilö, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, eikä hänellä ole laillista edustajaa, ei voi käyttää palveluseteliä. Palvelusetelilain tarkoitus 1 : Tämän lain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Hankintalaki ei ota selkeästi kantaa palvelusetelitoimintaan. Jyväskylässä palvelusetelituottajiksi valitaan kaikki kaupungin asettamat ehdot täyttävät palveluntuottajat. Hankintalainsäädännön ja kilpailutukseen liittyvän lainsäädännön tuntemus onkin tärkeää, kun asetetaan palveluntuottajien hyväksymisehtoja ja tehdään tuottajien hyväksymispäätöksiä. Nämä kaksi lakia on syytä tuntea erityisesti palveluntuottajien oikeudenmukaisen ja syrjimättömän kohtelun näkökulmasta. Palvelusetelitoimintaa järjestävien viranhaltijoiden tulee tuntea laki yksityisistä sosiaalipalveluista. Heillä tulee myös olla selkeät ohjeet ja menetelmät palveluntuottajien valvontaan ja ohjaukseen. Asiakasrekistereiden pitoon ja tietoturvaan liittyvä lainsäädäntö on palvelusetelin osalta vielä osin puutteellinen. Palvelusetelilain mukaan kunta on palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Toisaalta palveluntuottajan tulee pitää palveluseteliasiakkaiden osalta erillistä asiakasrekisteriä. Jyväskylässä on syntynyt runsaasti keskustelua siitä, mitä asiakastietoja on tarpeellista siirtää palveluntuottajan rekisteristä kaupungin asiakastietorekisteriin, missä määrin tiedonsiirto on tarpeellista ja miten se tehdään tietoturvaa ja rekisterinpitoa säätelevien lakien mukaisesti. Oman haasteensa tähän tuovat sähköisen tiedonsiirron turvallisuuskysymykset. Nyt Jyväskylässä joudutaan vielä liiaksi siirtämään tietoa paperin välityksellä. Tällä alueella Jyväskylässä onkin runsaasti kehittämishaasteita. Palveluseteli voi olla painettu irtonainen seteli tai sähköinen seteli tai viranomaispäätös, jolla kunta sitoutuu maksamaan määrätyn osan asiakkaan palvelusta tai koko palvelun. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita ostopalveluiden ja kunnallisten palveluiden rinnalla. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on aina palvelutuotantoa täydentävä vaihtoehto. Palvelusetelituotannossa kunnalla on päätösvalta asiakkaan palveluntarpeen arvioinnissa ja siinä, mitä palveluseteleitä otetaan käyttöön. Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta saada palveluseteliä, vaan hänellä on aina oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja saada vastaava kunnallinen palvelu. Palvelusetelituottajaksi voidaan hyväksyä yritys, joka täyttää seuraavat palvelusetelilaissa mainitut palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset: Yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Yrittäjänä voi toimia yritys tai yhteisö (henkilö tai osakeyhtiö, osuuskunta, säätiö tai yhdistys). Yritys täyttää kyseiselle toiminnalle laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) asetetut vaatimukset. Yrityksen tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta ja täyttää kunnan sille asettamat ehdot. Yrityksellä on vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän, huomioiden palvelutoiminnan laajuus, arvioidaan riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vakuutuskäytäntöä. 8 9

6 Kunnassa on tärkeää tiedostaa palvelusetelilain henki Palveluseteli nähdään välineenä, jonka avulla voidaan monipuolistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta sekä edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Palvelusetelin käyttöönoton keskeisiä periaatteita ovat: asiakkaan valinnanvapauden lisääminen, palveluiden saatavuuden parantaminen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen, palvelutuotannon tehostaminen, monipuolistaminen ja joustavoittaminen, kuntien palvelumarkkinoiden kehittymisen edistäminen, pienyrittäjyyden tukeminen. Jyväskylässä nämä periaatteet ovat selkeästi toteutumassa palvelusetelitoiminnan kehittymisen ja uuden sukupolven organisaation rakentumisen myötä. Määritelmät: Asiakas. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaiden asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta (Uotinen, 2009). Asiakasrekisteri. Kunnan käyttämä rekisteri, jossa säilytetään palveluissa syntyviä asiakas- ja potilastietoja (Jyväskylässä käytössä on Effica-tietojärjestelmä) TAI palveluntuottajan oma rekisteri, jossa palveluntuottaja säilyttää palveluissa syntyviä asiakas- ja potilastietoja (HUOM! palveluseteliasiakkaista tulee pitää erillistä asiakasrekisteriä). Palveluseteli. Järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämä sitoumus korvata palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti (Uotinen 2009). Tulosidonnainen palveluseteli. Palveluseteli, jonka arvo määräytyy kunnan määrittelemien, asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioonottamiseen sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 a -luvussa tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta annetun lain (734/1992) 10 a-c :ssä säädetyllä tavalla (Uotinen 2009). Tasasuuruinen palveluseteli. Palvelusetelin arvo on samansuuruinen kaikille asiakkaille heidän tuloistaan riippumatta. Asiakkaan omavastuu. Se osuus yksityisen palveluntuottajan palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi (Uotinen 2009). Palvelusetelituottaja. Kunnan hyväksymä yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, jonka palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Palveluntuottajien rekisteri. Kunnan ylläpitämä luettelo hyväksymistään palvelusetelituottajista. Jyväskylässä palveluntuottajien rekisterinä toimii Klemmari-rekisteri, osoitteessa Maksuliikenneoperaattori. Kunnan ulkopuolinen operaattori, joka huolehtii palvelusetelien tulouttamisesta palveluntuottajalle kunnan myöntämien palvelusetelipäätösten mukaisesti. Jyväskylässä maksuliikenneoperaattorina toimii Smartum Oy

7 12 PALVELUSETELI KUNNAN NÄKÖKULMASTA Palvelusetelitoiminnan kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä lähtökohta on kunnan palvelustrategian luominen. Strategian tavoitteena on kunnan palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen sekä strategian lähtökohtana palvelutarpeiden kehittymisen arviointi. On tärkeää määritellä, mitkä palvelut kunta tuottaa itse, mitkä hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta ja mitkä palvelut tuotetaan palvelusetelillä. Palvelustrategiasta on hyvä käydä laajaa keskustelua niin luottamushenkilöiden kesken kuin kunnan organisaation sisällä. Palveluiden järjestämistapojen muutokset aiheuttavat voimakasta asenteisiin ja arvoihin liittyvää keskustelua. Jyväskylässä tätä keskustelua on käyty luottamushenkilöiden kesken, julkisuudessa ja päätösten tekemisen yhteydessä. Myös ammattijärjestöjen ja kaupungin yksittäisten viranhaltijoiden näkemykset nousevat ajoittain keskusteluun. Nämä mielipiteet avaavat erilaisia näkemyksiä tähän palvelun tuotantotapaan, mutta keskustelu on usein kovin yksipuolista vastakkainasettelua. Palvelusetelitoiminnan yksiselitteinen ja laaja-alainen avaaminen esimerkiksi lehtien keskustelupalstoilla on mahdotonta. Palvelusetelitoiminta on melko uusi malli ja perinteistä poikkeava tapa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Siksi sitä pitää myös kunnassa tarkastella useista näkökulmista. Kuntien ja kaupunkien on tärkeää viestiä palvelusetelitoiminnasta. Viestinnän kautta kuntalaiset saavat kattavasti asiapitoista ja puolueetonta tietoa palvelusetelitoiminnasta sekä niistä palveluista, joissa palveluseteli on käytössä. Näin voidaan löytää kuntaa ja asiakkaita parhaiten palvelevat toimintamallit ja setelivaihtoehdot. Palveluseteli on siis yksi julkisten palveluiden tuottamistapa, jolla edistetään monituottajamallin käyttöönottoa. Palveluiden tuottaminen setelillä on kunnalle kevyempi tapa tuottaa palveluita esimerkiksi ostopalveluihin verrattuna. Palvelusetelitoiminnan avulla vältytään usein raskailta kilpailutuksilta. Se antaa niin suurille kuin pienille, usein paikallisille, yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla rinta rinnan asiakkaiden suosiosta. Kilpailutuksen tuloksena kunta tekee ostopalvelusopimuksen ja ohjaa asiakkaat tietylle palveluntuottajalle. Vastaavasti palvelusetelillä tuotetuissa palveluissa jokainen palveluntuottaja kilpailee tasaväkisesti asiakkaista ja asiakas valitsee palvelunsa itse. Tämä edesauttaa laadun kehittämistä yrityksessä ja haastaa myös julkista palveluntuotantoa tehostamaan ja kehittämään toimintaansa. Hankintasuunnitelman tekeminen ja päätös palvelusetelin käyttöönotosta Kuten edellä todettiin, kunnan on tärkeää laatia palvelustrategia ja hankintasuunnitelma, joissa linjataan yleensäkin yksityisten palveluiden käyttö ja hankintatavat. Samalla tehdään päätökset yksityisten palveluiden osalta siitä, otetaanko käyttöön palvelusetelit vai kilpailutetaanko palvelut ja käytetään ostopalvelusopimuksia. Jyväskylässä on useiden palveluiden kohdalla, erityisesti vanhus- ja vammaispalveluissa sekä lasten päivähoitopalveluissa, linjattu, että kilpailutuksista vähitellen luovutaan ja siirrytään käyttämään palveluseteleitä palveluiden järjestämisessä. Tämä on ollut erittäin tärkeä viesti alueen yrityksille. Se on rohkaissut niitä laajentamaan yritystoimintaansa ja luonut pohjaa pitkäjänteiselle toiminnan kehittämiselle. Palvelusetelitoiminnan imussa alueelle on myös syntynyt kokonaan uusia yrityksiä. Keskustelu palvelusetelistä on tärkeää käydä mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman korkealla tasolla. Jyväskylässä palveluseteleistä käydään keskustelua kaupunginvaltuustossa yleensä budjettikeskustelun yhteydessä. Myös julkista keskustelua käydään runsaasti jopa paljon suhteessa siihen, minkä verran palveluseteliin käytetään tällä hetkellä rahaa. Päätösvalta uusien seteleiden käyttöönotosta on Jyväskylässä perusturvalautakunnalla. On selvästi nähtävillä, miten tärkeää on käydä keskustelu setelin käyttöönotosta ja hankintoihin liittyvistä linjauksista riittävän korkealla tasolla luottamushenkilöiden kesken. Muuten on vaarana, että toiminnan kehittäminen ei etene, koska viranhaltijoilla ei tavallaan ole valtuutusta jatkaa kehittämistyötä. Kunnissa ollaan palvelusetelin käyttöönoton yhteydessä usein huolissaan siitä, että alueella ei ole riittävästi hyvinvointialan yrittäjiä, jotka tuottaisivat palvelusetelipalveluita. Jyväskylässä on selkeästi nähty, että yrittäjyyttä syntyy, kun kunta tekee selkeän päätöksen palvelusetelitoiminnan aloittamisesta ja viestii siitä yrityksille. Juuri tämän vuoksi selkeät palvelustrategiat ja hankintasuunnitelmat ovat tärkeitä. Ne rohkaisevat yrityksiä sijoittumaan alueelle ja laajentumaan. Myös erilaiset palveluverkkoselvitykset ovat arvokasta tietoa varsinkin uusille, alueelle sijoittuville yrityksille. Tällaisten selvitysten julkaiseminen antaa kunnasta hyvin yritysmyönteisen kuvan sekä palvelee alueella jo toimivia ja alueelle tulevia yrityksiä. 13

8 Palvelun hinnoittelu ja palvelusetelin arvon määrittäminen Jyväskylässä laskettiin tuotteistustyön valmistuttua kunkin palvelun omakustannushinta. Tuotteistukseen ja hinnoitteluun käytettiin joidenkin palveluiden osalta ulkopuolista laskenta-ammattilaista, mikä omalta osaltaan lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Palveluiden huolellinen kuvaaminen ja hinnoittelu lisäävät kustannustietoisuutta ja palveluiden rahoituksen läpinäkyvyyttä. Palvelusetelin avulla palveluiden kysyntää ja tarjontaa voidaan ohjata niin, että palveluntuottajien resursseja pystytään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin ja joustavammin. Kun palvelusetelipalvelu on tuotteistettu ja sille on laskettu kaupungin oma tuotantohinta, määritellään palvelusetelin arvo. Arvon määrittämisessä käytetään Jyväskylässä vertailukohtana kaupungin omaa tuotantohintaa sekä yksityisten palveluntuottajien hintoja, joita on saatu selville kilpailutusten kautta. Jyväskylässä palveluseteleiden arvon määrittämisessä perusperiaatteena on se, että hinta määritellään mahdollisimman realistisesti. Tavoitteena on löytää palveluseteleille sellainen hinta, että kaikkiin tuloluokkiin kuuluvilla asiakkailla on mahdollisuus valita palveluseteli oman palvelunsa järjestämistä varten. Ihanteellista olisi, jos jo setelin käyttöönoton yhteydessä voitaisiin päättää setelin indeksikorotuksesta esimerkiksi vuosittain. Näin palveluntuottajat saisivat selkeän kuvan toiminnan jatkuvuudesta ja mahdollisuuden suunnitella tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Jyväskylässä lasten päivähoidossa on jo päätetty palvelusetelin arvon kerran vuodessa tapahtuvasta indeksikorotuksesta. Korotuksessa yksityisen sosiaalialan palkantarkistuksille lasketaan 70 prosentin painoarvo ja kuluttajahintaindeksin muutokselle 30 prosentin painoarvo. Koska palvelusetelituottajat on merkitty yksityisten palvelunantajien rekisteriin, heidän tuottamansa palvelu on arvonlisäverotonta. Kyse on siis arvonlisäverottomasta palvelusta sekä kunnan maksaman palvelusetelin arvon että asiakkaan maksaman omavastuuosuuden osalta. Arvonlisäverolain 130 :n mukaan kunta saa viiden prosentin laskennallisen arvonlisäveron palautuksen verottomana suoritetuista hankinnoista. Tämä koskee myös palvelusetelillä suoritettuja hankintoja. Jyväskylän verohallinnolta saadun päätöksen mukaan kaupunki saa tämän viiden prosentin arvonlisäveron palautuksen myös käyttäessään Smartumin sähköistä palveluseteliä. Palveluseteleiden myöntäminen Jyväskylän kaupunki, Jykes ja yritykset ovat yhdessä luoneet pelisääntöjä siihen, millä perusteilla palveluseteleitä myönnetään. Tämä luo oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta asiakkaiden kohteluun. Myöntämiskriteereistä on hyvä keskustella myös palveluntuottajien kanssa. Näin vältetään vääränlaisia odotuksia palveluiden suhteen, eikä asiakkaille anneta katteettomia lupauksia palveluiden saatavuudesta. Palveluohjaaja on aina se henkilö, joka määrittelee asiakkaan saaman palvelun sisällön ja määrän palveluntarpeen arvioinnin pohjalta. Palvelusetelin myöntämisestä tehdään Jyväskylässä aina viranhaltijapäätös tai lähete. Palveluseteliprosessin kuvaaminen ja omistajuus Kun kunta on tehnyt päätöksen palvelusetelitoiminnan aloittamisesta, on tärkeää tunnistaa palvelusetelitoiminnan prosessi ja päättää toimintalogiikka kyseisessä kunnassa. Näin vältytään siltä, että saman kunnan sisällä on useita erilaisia toimintamalleja. On hyvä, jos palvelusetelitoimintaa koordinoi koko kunnassa yksi tai korkeintaan muutama henkilö. Näin säästetään voimavaroja uusien setelien käyttöönotossa, kun jokaisella vastuualueella, esimerkiksi vanhuspalveluissa ja lapsiperheiden palveluissa, ei tarvitse suunnitella toimintamalleja uudelleen. Kun palveluseteliprosessi on tunnistettu, on tärkeää kirjata selkeästi prosessissa toimivien henkilöiden päätösvalta ja vastuut. Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalveluissa on määritelty eri viranhaltijoiden päätöksenteko-oikeudet palveluseteliprosessissa. Kaupunki määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja myöntämisen kriteerit Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään rekisteriä (Klemmari) Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa Asiakas valitsee palveluntuottajan Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija arvioi palveluntarpeen ja luo sähköisen palvelusetelin Smartumin järjestelmässä sekä tekee palvelusetelipäätöksen/lähetteen Palveluntuottaja suorittaa palvelun ja laskuttaa asiakasta sekä tulouttaa setelin arvon Smartumin tililtä Smartum laskuttaa kaupunkia sovituissa erissä/ kaupunki tekee tilauksen seteleistä. Seuranta ja raportointi 16 17

9 Viranhaltijoiden vastuunjako Jyväskylän palveluseteliprosessissa on seuraavanlainen: VASTUUALUEJOHTAJA lautakuntavalmistelu palveluntuottajien hyväksyntä (apulaiskaupunginjohtaja hyväksyy useamman vastuualueen tuottajat) valvontavastuu PALVELUYKSIKÖN JOHTAJA palvelusetelin käyttöönoton valmistelu (tuotteistus, hinnoittelu, palveluntuottajien hyväksymiskriteerit, setelien myöntämiskriteerit) tuottajien tapaamiset sekä valmisteluvaiheessa että myöhemmin palveluntuottajien hyväksymispäätösten valmistelu valvontakäyntien suorittaminen PALVELUOHJAAJA setelien myöntäminen palvelun laadun ja tuottajien saaman palautteen seuraaminen, sen raportointi eteenpäin ja tarvittaessa osallistuminen valvontakäynneille tilastointi ja setelien käytön seuranta tuottajien tapaamiset Palvelusetelitoimintaa koordinoivan henkilön tehtäviä ovat muun muassa: palvelusetelitoiminnan organisointi ja vastuualueiden toimijoiden auttaminen uusien seteleiden käyttöönotossa, palveluntuottajien perehdytys ym. yhteistyö palveluntuottajien kanssa, palvelusetelitoimintaan liittyvä viestintä, koulutus ja asiantuntijatehtävät, lainsäädännön tulkinta ja seuranta, valmistelussa avustaminen (lautakunta, palveluntuottajien hyväksyntä, delegointiasiat), seutuyhteistyö kaupungin osalta, tilastointi, palvelusetelituottajien rekisterin, Klemmarin yhdyshenkilönä toimiminen, reklamaatiohallinta ja koordinointi. YHTEISTYÖTAHOT: seudun kunnat, Jykes, yritykset, Smartum, Tieto, AVI, Valvira, Kela, Talouskeskus, Effica-pääkäyttäjät, verottaja Päivähoitopalvelujen vastuunjako Jyväskylässä on hieman erilainen. Muun muassa valvontavastuu on hajautettu useammalle henkilölle tuottajien suuren määrän vuoksi

10 Palveluntuottajien hyväksyminen ja valvonta Palvelusetelipalvelun tuottajaksi voidaan valita palveluntuottajat joko kilpailuttamismenettelyllä tai hyväksymällä kaikki kriteerit täyttävät palveluntuottajat. Jyväskylässä on käytössä hyväksymismenettely. Palveluntuottajien on täytettävä sekä palvelusetelilain että Jyväskylän kaupungin asettamat vaatimukset palvelusetelituottajille. Vaatimukset palveluntuottajille on asetettu niin, että toiminnan tulee olla vastaavanlaista kuin kaupungin oma toiminta. Kaupungin asettamat vaatimukset löytyvät Klemmari-palvelusta. Ennen kuin yritys voi hakeutua palvelusetelituottajaksi, sen pitää olla hyväksytty, toiminnastaan riippuen, joko Aluehallintoviraston, Valviran tai Jyväskylän kaupungin (tukipalveluiden tuottajat ja perhepäivähoitajat) palveluntuottajarekisteriin. Tämän jälkeen yritys hakee Jyväskylän kaupungin palvelusetelituottajaksi haluamansa palvelun hakemuslomakkeella. Hakemuksen kaupungille toimittaessaan yritys hyväksyy kaupungin asettamat ehdot ja sitoutuu tuottamaan kaupungin asettamien kriteerien mukaista palvelua. Kun palveluntuottaja on hyväksytty, hakemus muuttuu kaupungin ja palvelusetelipalveluntuottajan väliseksi sopimukseksi. Jykes vie hyväksytyt palveluntuottajat palveluntuottajien Klemmarirekisteriin, josta asiakas etsii itselleen sopivan tuottajan. Klemmari-rekisteriä on kuvattu tarkemmin oppaan myöhemmissä luvuissa. Palvelusetelitoimintaa koskevissa keskusteluissa nousee usein esiin kysymys palveluntuottajien valvonnasta. Jyväskylässä palveluntuottajien valvonta nähdään hyvin monentasoisena toimintana. Heti palveluntuottajan hyväksynnän jälkeen on tärkeää perehdyttää yritys palvelusetelitoimintaan. Jykes ja Jyväskylän kaupunki ovat järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia palvelusetelituottajille vuoden 2008 alusta lähtien. Tilaisuuksissa on syntynyt keskusteluyhteys, joka mahdollistaa molemminpuolisen palautteen antamisen. Tilaisuuksissa puhutaan avoimesti kentällä esiin tulleista asioista ja ratkotaan yhdessä mahdollisia käytännön ongelmia. Palvelusetelitoimijoiden yhteiset tilaisuudet rakentavat luottamusta ja varmistavat sujuvan palvelutoiminnan. Tilaisuuksissa voidaan tiedottaa tuottajia esimerkiksi seuraavan vuoden budjetista ja muista ajankohtaisista asioista. Palveluohjaajien rooli toiminnan valvonnassa on keskeinen. He tekevät tiivistä yhteistyötä niin palveluntuottajien kuin asiakkaiden kanssa. Palveluohjaajat saavat asiakkailta välitöntä palautetta sekä palvelusetelitoiminnasta että palveluntuottajien antamasta palvelusta. Asiakaspalautteella onkin keskeinen rooli valvonnan välineenä. Asiakaspalautteen lisäksi palveluntuottajia valvotaan valvontakäynnein. Niitä varten on luotu toimintamalleja ja käynteihin liittyvää raportointia on kehitetty. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä pyritään tekemään vähintään kerran vuodessa. Niiden lisäksi tehdään valvontakäyntejä, esimerkiksi silloin, jos asiakkaalta saadun palautteen perusteella on syytä epäillä laiminlyöntejä. Klemmari-järjestelmässä on suora palautekanava, jonka kautta asiakkaat voivat antaa palautetta niin palveluntuottajilta saamastaan palvelusta kuin palvelusetelijärjestelmästäkin. Tarkoitus on myöhemmin kehittää Klemmariin myös arviointimalli, jonka avulla asiakkaat voivat vertailla palveluntuottajilta saamaansa palvelua. Jyväskylässä on kehitetty asiakasneuvosto- ja asiakasraatitoimintaa eri palveluissa. Raateihin pyritään saamaan enenevässä määrin myös yksityisten palveluiden asiakkaita. Tämä tuo valvontaan uuden muodon ja mahdollisuuden käydä vertailevaa keskustelua yksityisestä ja julkisesta palvelusta sekä niiden kehittämisestä. Tulevaisuudessa yritysten omavalvontasuunnitelmilla tulee olemaan tärkeä rooli palveluiden valvonnan kannalta. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) edellyttää, että yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma. Sen tulee kattaa kaikki palveluntuottajan sosiaalipalvelut- ja palvelukokonaisuudet. Omavalvontasuunnitelman tulee olla asiakkaiden nähtävillä. Klemmari, palveluntuottajien rekisteri Palvelusetelilain mukaan kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelusetelituottajista sekä näiden tuottamista palveluista ja palveluiden hinnoista. Jyväskylä on valinnut palvelusetelituottajien rekisteriksi Klemmari-palvelun, jota ylläpitää tällä hetkellä Jykes Oy. Klemmari on internetissä toimiva osaavien ja luotettavien hyvinvointialan yritysten verkosto. Kuluttajat voivat hakea Klemmarista alueella toimivia hyvinvointipalveluiden tarjoajia, sekä palvelusetelituottajia että omarahoitteisten hyvinvointipalveluiden tuottajia. Klemmari -palvelussa on tällä hetkellä noin 300 hyvinvointialan yritystä Jyväskylän seudulta. Rekisteri on mahdollista ottaa käyttöön muillakin alueilla Suomessa

11 Klemmarin hakupalvelu antaa listan esimerkiksi tiettyä palvelusetelipalvelua tuottamaan hyväksytyistä yrityksistä. ASTU-hankkeen aikana toteutettiin myös Klemmari-palvelun uudistamistyö osana sähköisen asioinnin kehittämistä. Uudistus mahdollistaa palvelusetelitietojen (käytössä olevat setelit, myöntämiskriteerit, tuottajien hyväksymiskriteerit, hakulomakkeet, yhteystiedot) julkaisemisen kunnittain Klemmarissa. Tarkoitus on tuoda tiedot kuntien käytössä olevista palveluseteleistä helposti ja kootusti sekä asiakkaiden että palveluntuottajien saataville. palvelusetelitoimintaa yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Jykesin kanssa. Vuosina Jyväskylässä käytettiin Smartumin paperisia irtoseteleitä. Niiden käyttäminen osoittautui kuitenkin kankeaksi ja työlääksi, koska palvelusetelin arvo piti pystyä määrittämään asiakaskohtaisesti ja hoidot saattoivat olla usein toistuvia. Niinpä ryhdyttiin kehittämään sähköistä palveluseteliä. Sähköisen maksuvälineen kehittäminen ja kokeileminen oli myös yksi ASTU-hankkeen tavoitteista. Smartumin sähköinen palveluseteli otettiin Jyväskylässä käyttöön helmikuussa 2010, ensimmäisenä Suomessa. Niin palveluohjaajat kuin palveluntuottajatkin ovat pitäneet sähköistä seteliä helppokäyttöisenä. Järjestelmä ei vaadi lisälaitteita palveluntuottajalta eikä kunnalta, vaan he asioivat verkkopankkimaisesti Smartumin järjestelmässä. Asiakas antaa palveluntuottajalle sekä hoito- ja palvelupäätöksen että saamansa palvelusetelin. Palveluohjaajien ei tarvitse ladata erillisiä kortteja, eikä asiakkaan tarvitse muistaa tunnuslukuja. Smartum-palvelusetelin arvo voidaan kunkin palvelun osalta määritellä yksilöllisesti, asiakkaan tarpeiden ja tulojen mukaisesti. Mikäli setelistä osa jää käyttämättä, loput setelin arvosta palautuu lyhentämättömänä takaisin palveluohjaajien jaettavaksi. Järjestelmän avulla voidaan myös seurata ja raportoida setelien käyttöä. Kuten edellä todettiin, kaupunki saa viiden prosentin arvonlisäveronpalautuksen myös silloin, kun käytetään Smartumin palvelusetelijärjestelmää. Maksuliikenne Palvelusetelitoimintaa käynnistettäessä on kunnassa syytä käydä keskustelu palvelusetelitoimintaan liittyvästä rahaliikenteestä ja sen vaatimista resursseista. Tietyt palvelusetelipalvelut aiheuttavat suuren määrän laskuja kaupungin talousyksikköön ja laskujen hyväksyjille. Toisaalta palveluntuottajilla on toive saada mahdollisimman pian korvaus suorittamastaan palvelusta. Tämän maksuliikenteen aiheuttama resurssitarve on arvioitava kunnassa ja palvelusetelien määrän lisääntyessä on harkittava esimerkiksi maksuliikenneoperaattorin käyttöönottoa. Kun palvelusetelitoiminta laajeni, Jyväskylässä ryhdyttiin selvittämään maksuliikenneoperaattorin käyttöä. Maksuliikenteen palveluntuottajaksi valittiin Smartum Oy. Yritys on kohdennetun maksamisen edelläkävijä ja kehittänyt ensimmäisenä Suomessa Liikuntaseteli-tuotteen. Smartumilla oli halukkuutta kehittää Jyväskylä ei ole ottanut käyttöön Smartum palveluseteliä palveluasumiseen ja päivähoitoon liittyvissä palveluissa. Näiden palveluiden osalta yritykset laskuttavat suoraan kaupunkia. Sähköinen asiointi Jyväskylässä on muun palvelusetelitoiminnan kehittämisen rinnalla rakennettu myös sähköistä asiointia. Palveluntuottajien rekisteri ja sähköinen maksuliikenne ovat jo suuria edistysaskeleita. Myös lasten päivähoidon sähköistä palvelusetelihakemusta ollaan ottamassa käyttöön. Sähköisen asioinnin suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä potilas- ja asiakastietojen siirtämiseen palveluntuottajilta kaupungin asiakastietojärjestelmään

12 ASIAKKAAN ASEMA PALVELUSETELITOIMINNASSA Palvelusetelillä asiakas hankkii saamansa palvelun kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän hinnan erotuksesta muodostuu omavastuuosuus, minkä asiakas maksaa suoraan palveluntuottajalle. Palvelusetelin vastaanottaminen on asiakkaalle aina vapaaehtoista ja kunnan tulee pystyä tarjoamaan hänelle vastaava palvelu kunnallisena. Asiakas ei myöskään voi vaatia palveluseteliä palveluidensa toteuttamiseen. Palveluohjaaja, lääkäri tai muu viranhaltija arvioi aina asiakkaan palvelutarpeen ja myöntää palvelusetelin. Palvelusetelipäätöksessä tai -lähetteessä kuvataan mahdollisimman yksiselitteisesti setelillä saatavan palvelun sisältö. Saatuaan palvelusetelin asiakas valitsee palveluntuottajan Klemmari-rekisteristä. Jyväskylässä lasten päivähoitopalvelut muodostavat tästä kuitenkin poikkeuksen. Asiakas on saattanut alustavasti sopia päivähoitopalveluntuottajan kanssa lastenhoitopalvelusta ja hakee vasta tämän jälkeen kaupungilta palveluseteliä. Päivähoidossakin päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoitajien tulee olla kaupungin hyväksymiä palvelusetelituottajia. Palveluohjaaja ei saa tehdä palveluntuottajan valintaa asiakkaan puolesta. Hän voi kuitenkin auttaa asiakasta muun muassa palveluntuottajien vertailussa. Jyväskylässä Klemmari-rekisteristä voidaan tulostaa asiakkaille lista tuottajista vaikkapa palvelusetelipäätöksen liitteeksi. Siitä asiakas voi vertailla palveluntuottajia ja heidän hintojaan, mikäli hänellä ei ole käytössään internet-palvelua. Usein myös omaiset auttavat asiakasta palveluntuottajan valinnassa. Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa, mikäli hän on tyytymätön saamaansa palveluun. Hänellä on aina mahdollisuus luopua yksityisestä palvelusta ja siirtyä takaisin kunnallisen palvelun käyttäjäksi. Halutessaan asiakas voi ostaa yrityksen tarjoamia palveluja palvelusetelin lisäksi myös omarahoitteisesti ja hakea itse maksamaltaan osalta kotitalousvähennystä. Palvelusetelillä tuotetusta palvelusta ei ole mahdollista saada kotitalousvähennystä, eikä myöskään sairausvakuutuskorvausta. Asiakkaan ja palveluntuottajan väliset sopimukset Kun asiakas on valinnut palveluntuottajan, hän tekee yrityksen kanssa palvelusopimuksen. Kestoltaan lyhyissä palveluissa toimitaan palvelusetelipäätöksen ja suullisen sopimuksen pohjalta. Pidempikestoisissa palveluissa, esimerkiksi palveluasumisessa ja päivähoidossa, palveluntuottaja ja asiakas tekevät aina kirjallisen sopimuksen palvelun toteuttamisesta. Mikäli palveluntuottajan ja asiakkaan välille syntyy sovittelemattomia erimielisyyksiä palvelun toteuttamisesta, asia voidaan viedä kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Asiakastyytyväisyys Jyväskylässä on selvitetty asiakkaiden tyytyväisyyttä käytössä olevien eri palvelusetelipalveluiden suhteen. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on erittäin tärkeässä roolissa palvelusetelitoiminnan kehittämisessä ja mittaustulokset kiinnostavat luonnollisesti myös kuntapäättäjiä. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen toimii myös yritysten toiminnan kehittämisen välineenä. Syksyllä 2011 Jyväskylässä tehtiin asiakastyytyväisyyskysely niille kotihoidon asiakkaille, jotka olivat saaneet palveluseteleitä tilapäiseen tai säännölliseen kotihoitoon, omaishoidon sijaispalveluun tai tukipalveluihin. Poimintoja kyselyn tuloksista: 44 % oli erittäin tyytyväisiä ja 49 % melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Asiakkaista 93 % oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 75 % koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut palvelut olivat toteutuneet palvelusetelillä kiitettävästi tai hyvin. 22 % oli vaihtanut tuottajaa kesken palvelun tuottamisen. Yrityksen vaihtamisen syitä olivat esimerkiksi asiakkaan halu kokeilla eri yritysten palveluja, asiakkaan käyttämä yritys oli lopettanut toimintansa, yritys oli nostanut hintojaan, asiakas ei ollut tyytyväinen palveluun tai aikojen saaminen oli hankalaa (yksi maininta). 90 % asiakkaista oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kaupungin työntekijän antamaan ohjaukseen palvelusetelin käyttämisestä

13 Kyselyn lopussa asiakkailla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta palvelusetelitoiminnan hyvistä ja huonoista puolista: Palvelusetelitoiminnan edut: Saa valita milloin palveluja käyttää. Saa valita palveluntuottajan. Hyvä asia palvelujen ostamiseksi yksityisiltä tuottajilta. Tämä on ollut meille merkittävä apu. Se on lisännyt henkistä ja fyysistä jaksamista. Hyvä käytäntö, joka mahdollistaa kotona asumisen. Ainakin tilapäisessä tarpeessa se on erinomainen. Olen kiitollinen tähän palveluun. Palvelusetelitoiminnan huonot puolet: Palvelusetelin arvo on liian pieni. Pitäisi saada vähän enemmän apua. Rahat eivät riitä. Kunnallista palvelua enemmän. Palvelun tuottajia ei ole tarpeeksi, ajan saaminen vaikeaa. En luota palvelusetelihommaan, en ymmärrä asiaa. Selvittäkää palveluseteleiden käytöstä ja palveluntuottajista tarkemmin, ettei jäisi epäselvyyksiä. Byrokratia pois! Toivoisin palvelusetelipäätöksen tulevan riittävän ajoissa. Kysely lähetettiin 253 asiakkaalle syyskuussa Heistä kyselyyn vastasi 47 prosenttia. Palvelusetelipäätökset ja hinnoittelu Asiakas saa aina päätöksen tai lähetteen hänelle myönnetystä palvelusetelistä. Päätöksessä tai sen liitteenä olevassa palvelusuunnitelmassa on kuvattu, mitä palvelusetelipalvelu sisältää. Palvelusetelipäätöksen liitteenä asiakas saa palvelusetelitulosteen, jonka hän antaa päätöksen kanssa palveluntuottajalle. Palvelusetelitulosteesta on nähtävissä, mitä palvelua asiakkaalle on myönnetty. Se sisältää myös tarvittavat hintatiedot ja tunnuksen, jolla tuottaja voi tehdä palveluseteliveloituksen Smartumin sähköisestä järjestelmästä. Kun asiakkaalla on palvelusetelipäätös, hän voi itsenäisesti tai avustettuna valita sopivan palveluntuottajan ja sopia palvelun aloittamisesta. Palveluohjaajat auttavat asiakkaita sopivan palveluntuottajan etsimisessä. Palveluntuottaja on velvoitettu tuottamaan nimenomaan sitä palvelua, mitä palvelusetelipäätökseen tai lähetteeseen on kirjattu. Palvelusetelilain mukaan setelit on hinnoiteltava niin, että asiakkaan omavastuuosuus ei muodostu kohtuuttomaksi. Jyväskylässä tähän asiaan on kiinnitetty erityishuomiota. Palvelusetelien hinnat on pyritty muodostamaan niin, että niiden käyttö on mahdollista kaikkiin tuloluokkiin kuuluville asiakkaille. Jyväskylässä on käytössä tulosidonnaiset palvelusetelit palveluasumisen, lasten päivähoidon ja tuetun kotona asumisen osalta. Palvelusetelin arvosta vähennetään laskennallinen kunnallinen asiakasmaksu. Se on laskettu niillä periaatteilla, joiden mukaan kaupungin kyseistä palvelua koskevat asiakasmaksut yleensäkin lasketaan. Toisin sanoen, jos palveluntuottaja tuottaa kyseisen palvelun setelin arvoa vastaavalla hinnalla, asiakas maksaa palveluntuottajalle saman omavastuuosuuden kuin hän maksaisi asiakasmaksuna vastaavasta kaupungin tuottamasta palvelusta. Kaikissa edellä mainituissa palveluissa on tällä hetkellä sellaisia palveluntuottajia, jotka tuottavat palvelua palvelusetelin arvoa vastaavaan hintaan. Jotkut kunnat käyttävät niin sanottuja kattohintoja palvelusetelin hinnoittelussa. Kattohinnoittelumallissa kunta määrittelee sen omavastuuosuuden määrän, minkä palveluntuottaja saa korkeintaan pyytää asiakkaalta. Jyväskylä ei ole ottanut kattohintoja käyttöön, sillä palveluntuottajien hintakehityksen seuraaminen on osoittanut, että toimivat markkinat pitävät hinnat kurissa. Palveluntuottajien keskihinnoissa on vuodesta 2008 alkaen ollut pientä nousua. Se on ollut kuitenkin pienempää kuin yleisen kustannustason nousu. Tämän vuoksi Jyväskylässä ei ole ainakaan vielä katsottu tarpeelliseksi ryhtyä määrittelemään palveluntuottajien hintoja kattohintamallin avulla

14 Osa Jyväskylässä käytössä olevista seteleistä on tasasuuruisia. Tällainen on käytössä esimerkiksi tilapäisessä kotipalvelussa. Palvelusetelin arvo on 20 /h. Tässä palvelussa asiakkaan omavastuuosuuden määrä riippuu palveluntuottajan tuntihinnasta. Tällä hetkellä keskimääräinen omavastuuosuus on 8 /h. Palveluseteleiden käyttöönotto ja hintojen näkyminen julkisesti on tuonut tervettä kilpailua yritysten välille. Tämä suuntaus näkyy jo Jyväskylässäkin. Palvelusetelitoiminta auttaa turvaamaan palveluiden saatavuutta ja tuo entistä enemmän läpinäkyvyyttä palvelujärjestelmän toimintaan. Kuten edellä on jo mainittu, palveluseteli edistää asiakkaan omaa valinnanvapautta ja tukee samalla hänen omaa vastuutaan palveluiden käyttäjänä sekä valitsijana. Valinnan mahdollisuuksien tarjoaminen asiakkaille edistää yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista ja antaa niille asiakkaille, jotka siihen pystyvät, mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta omasta elämästään ja käyttämistään palveluista. Tämän myötä niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, vapautuu lisää resursseja kaupungin omasta toiminnasta. YRITTÄJÄT JA PALVELUSETELI Klemmari-rekisteri on omalta osaltaan ollut synnyttämässä palveluntuottajien verkostoa niin Jyväskylässä kuin Mikkelissäkin. Se tarjoaa yrittäjille mahdollisuuksia tutustua muihin yrittäjiin, vaihtaa kokemuksia ja tehdä yhteistyötä. Klemmari-rekisterissä ovat myös omarahoitteiset hyvinvointipalvelut. Rekisteristä onkin muodostunut palveluohjaajien työväline, jonka avulla he ovat voineet auttaa asiakasta, joka ei ole ollut oikeutettu kunnalliseen palveluun. Palveluohjaaja voi opastaa asiakasta löytämään palveluntuottajan omarahoitteisten palveluiden puolelta. Omarahoitteisten palveluntuottajien ja palvelusetelituottajien kokoaminen samaan rekisteriin on elinkeinopoliittisesti erittäin hyvä ratkaisu. Se on saanut runsaasti tunnustusta muilta seuduilta Suomesta. Vahva panostus palvelusetelitoiminnan kehittämiseen ja siitä viestimiseen on poikinut kasvua alueen yrityksille sekä mahdollistanut uusien yritysten sijoittumisen alueelle. Yritykset eivät voi kuitenkaan rakentaa toimintaansa pelkästään palvelusetelitoiminnan varaan. Siksi kehittämisyhtiön tekemä omarahoitteisten palveluiden markkinoiminen on tärkeää tukea hyvinvointialan yrityksille. Jyväskylän seudulla toimiville hyvinvointialan yrityksille on syytä antaa tunnustusta ja kiitosta. Yritykset ovat vuosien ajan aktiivisesti ja kiinnostuneesti osallistuneet yhteisiin tapaamisiin ja pohdintoihin palvelusetelitoiminnan kehittämiseksi. Keskusteluyhteys kaupungin, kehittämisyhtiön ja yrittäjien välillä on ajan myötä kehittynyt huomattavasti avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi. Kommentteja yrityksiltä: Palveluseteli on lisännyt asiakkaiden oikeutta valita palveluntuottajansa. Se on tuonut yritykseemme paljon uusia asiakkaita ja auttanut yritystämme kasvuun. Arja Laine, Palvelupäällikkö, Telkänhoiva Oy Palvelusetelistä on tullut merkittävin osa liiketoimintaamme. Haluamme kehittää sitä jatkossakin, koska se antaa asiakkaille valinnan vapauden ja yrittäjälle mahdollisuuden parantaa oman palvelunsa laatua. Palveluseteli on myös valinta, jolla tuetaan paikallista, suomalaista yrittäjyyttä. Merja Jalkanen, Toimitusjohtaja, Harmonia Care Oy Palveluseteli on antanut yrityksellemme töitä ja lisännyt sopivasti liikevaihtoa. Lisäksi olemme saaneet sitä kautta positiivista tunnettuutta palveluntuottomarkkinoilla. Hannele Jaatinen & Pekka Nyström, Muuramen koti- ja saneerauspalvelu 32 33

15 Jykesillä on käytössään hyvinvointipalveluiden kehittämiskonsepti, WellTraining, joka käynnistyi vuoden 2010 alussa. Sen tavoitteena on tukea hyvinvointialan yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä uusien palvelukonseptien kehittämiselle ja aktiiviselle innovaatiotoiminnalle. WellTraining -kehittämisohjelmassa järjestetään erilaisia seminaari- ja workshoppäiviä, joissa ajankohtaisiin kehittämisteemoihin pureudutaan käytännönläheisesti. Ohjelmaan on osallistunut myös monia palvelusetelipalveluita tuottavia yrityksiä. Tällä työllä Jykes on pyrkinyt osaltaan tukemaan palveluseteliyritysten hallittua kasvua ja kehittymistä. Jykes on käynnistänyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyön, jonka avulla pyritään löytämään ja kouluttamaan uusia sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjiä Jyväskylän seudulle. Koulutuspalveluiden lisäksi Jykes tarjoaa myös useita muita palveluita, joilla autetaan yrityksiä aloittamaan toimintaansa, kasvamaan, sijoittumaan alueelle ja kansainvälistymään. JYVÄSKYLÄN PALVELUSETELITOIMINNAN EDUT selkeät linjaukset palveluista ja hankintojen järjestämisestä toimiva palveluntuottajien rekisteri toimiva palveluohjaus asiakkaille asiakkaan omien valintojen mahdollistaminen sähköinen palveluseteli käytössä realistiset palveluseteleiden hinnat palveluntuottajat vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä Jykesin vahva rooli palvelusetelitoiminnan kehittäjänä ja palveluntuottajien tukijana SEUDULLISUUS PALVELUSETELITOMINNASSA Asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta olisi tärkeää, että löydettäisiin samanlaiset palveluseteli-toimintamallit seudullisesti. Tässä Jyväskylän seudulla on vielä tarvetta yhteistyön tiivistämiseen. Useissa alueen kunnissa on palveluseteleitä käytössä, mutta eri kuntien toimintamallit vaihtelevat. Tämä vaikeuttaa erityisesti tuottajien arkea ja saattaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Päivähoidossa on käytössä useamman kunnan yhteinen palvelusetelimalli, mikä helpottaa päivähoitopaikan hakemista esimerkiksi naapurikunnan yksityisestä päiväkodista, jonka sijainti on perheelle kulkuyhteyksien puolesta soveliaampi. Palveluasumisen osalta yhteisestä mallista keskustellaan parhaillaan Muuramen kunnan kanssa. Uusi Klemmari-järjestelmä on rakennettu palvelun seudullista laajenemista ajatellen. Klemmariin on mahdollista koota kaikki seudun palvelusetelituottajat ja käytössä olevat setelit kunnittain. On tärkeää nähdä, että seudullinen seteli tuo joustavuutta asiakkaille ja helpottaa palveluntuottajien työskentelyä, kun heidän ei tarvitse työskennellä monien toimintatapojen viidakossa

16 KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT JYVÄSKYLÄSSÄ HELMIKUUSSA 2012 Tilapäinen kotihoito (vanhuspalvelut) Tilapäisen kotihoidon palveluseteliä myönnetään lähinnä: kotiutustilanteissa, kun asiakkaan toimintakyvyssä on tapahtunut oleellinen muutos ja palveluntarve on tilapäinen, tilanteessa, jossa omaishoitaja on yllättäen estynyt toimimasta tehtävässään. Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin myöntämisperusteisiin eivät vaikuta asiakkaan tulot tai ikä. Palvelusetelin arvo on 20 euroa/tunti. Asiakkaan omavastuuosuus on palveluntuottajan ilmoittaman tuntihinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. 22 yritystä 84 asiakasta (vuonna 2011) tasasuuruinen seteli Omaishoitajien lomituspalvelu Omaishoitajan lomituspalvelun palvelusetelillä tuetaan omaishoitajan jaksamista. Setelillä järjestetään hoidettavan hoitaminen omaishoitajan vapaan aikana tai sillä tuotetaan apua omaishoitajan arkeen. Seteleitä myönnetään yksilöllisen tarveharkinnan perusteella. Seteli on tarkoitettu hoidettavan päivittäiseen hoitamiseen ja avustamiseen (ruokailu, ruuan valmistus, lääkehoito ja muut hoitotoimenpiteet, pukeutuminen, peseytyminen, wc-käynnit, kotiaskareet yhdessä hoidettavan kanssa, kotivoimistelu, ulkoilu, lukeminen, pelaaminen jne.) Omaishoitaja (yhdessä hoidettavan kanssa, mikäli mahdollista) voi päättää mitä palvelua palvelusetelillä hankkii: lyhytaikaishoitoa palvelukodissa, hoitopalvelua kotiin (esim. viikoittainen kylvetys tai lomitusapu omaishoitajan harrastusmenon ajaksi) tai päivätoimintaan osallistuminen. 27 yritystä 105 asiakasta (vuonna 2011) tasasuuruinen seteli Kotihoidon tukipalvelut (vanhuspalvelut) Tukipalveluiden palveluseteli voidaan myöntää henkilölle, joka on säännöllisen kunnallisen kotihoidon piirissä vähintään viikoittain ja tarvitsee apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa. 21 yritystä 69 asiakasta (vuonna 2011) tasasuuruinen seteli 38 39

17 Muistiinpanoja Muistiinpanoja 46 47

18 48 Muistiinpanoja

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS

Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS SISÄLLYS 1. PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ 3 2. PIEKSÄMÄELLÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT 4 2.1 Kotihoidon palveluseteli 4 2.2 Omaishoidon vapaapäivien palveluseteli

Lisätiedot

Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa

Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa Varhaiskasvatusjohtokunta 37 10.12.2013 Kunnanhallitus 6 13.01.2014 Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa 204/00.02.00/2013 VARHJKT 37 10.12.2013

Lisätiedot

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE Sisällys 1 Palveluseteli kotona asumisen tukena... 3 2 Palveluseteliprosessi palveluntuottajan näkökulmasta... 4 3 Palveluseteliprosessi asiakkaan näkökulmasta... 5 4 Laskutus...

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Henkilökohtaisen avun päivät 21.-22.9.2010 Projektin puitteet Osana Sitran valtakunnallista palvelusetelihanketta Kesto 02/10-12/10

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Joensuu 11.2.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina

Lisätiedot

(6) PALVELUSETELI VANHUSTEN PALVELUISSA. Palveluseteliä käytetään vanhusten palveluissa seuraavasti:

(6) PALVELUSETELI VANHUSTEN PALVELUISSA. Palveluseteliä käytetään vanhusten palveluissa seuraavasti: 11.11.2016 1 (6) PALVELUSETELI VANHUSTEN PALVELUISSA Palveluseteliä käytetään vanhusten palveluissa seuraavasti: Omaishoidon vapaan aikainen hoito (palvelusetelin arvo kiinteä) Tehostettu palveluasuminen

Lisätiedot

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA Sivistyslautakunta 70 11.09.2014 Kunnanhallitus 269 29.09.2014 Valtuusto 88 08.10.2014 PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA SIVIS 70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

Lisätiedot

PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2017

PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2017 Perusturvalautakunta 15.12.2016 150, liite 6 PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2017 Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 2 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Säädösperusta Laki sosiaali-

Lisätiedot

Asiakkaan palveluseteliopas Tilapäisen ja Säännöllisen kotihoidon palveluista

Asiakkaan palveluseteliopas Tilapäisen ja Säännöllisen kotihoidon palveluista Asiakkaan palveluseteliopas 2016-2017 Tilapäisen ja Säännöllisen kotihoidon palveluista Asiakasopas/Palveluseteli 1 (4) Mikä palveluseteli on? Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää sosiaali- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari 08.01.2015

Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari 08.01.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari 08.01.2015 Hankintatoimen organisointi osaksi Jyväskylän elinvoiman edistämistä Marjo Laine hankintajohtaja Perinteinen hankintatoimi Tilaaminen Kilpailuttaminen

Lisätiedot

Palveluseteli hankintamuotona

Palveluseteli hankintamuotona Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan

Lisätiedot

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014 1(8) Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014 2(8) Sisällysluettelo 1. Yhteystiedot 3 2. Ilmoittautuminen tilapäisen kotihoidon palvelusetelituottajaksi 4 3. Palveluseteli 5 4. Palveluseteli

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Sähköinen palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI

HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI HAKEMUS HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Lapsiperheiden kotipalvelu, omaishoitajien sijaispalvelu, palvelukodissa tapahtuva lyhtyaikaishoito, tilapäinen kotihoito (vanhukset

Lisätiedot

Salon kaupunki Vanhuspalvelut

Salon kaupunki Vanhuspalvelut 1(5) Salon kaupunki Vanhuspalvelut ASIAKASTIEDOTE Tilapäisen kotihoidon ja omaishoidon palveluseteli 29.1.2016 2(5) 1. Palveluseteli Salon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymässä tilapäisen

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Terveydenhuollon palvelut, avosairaanhoito

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Terveydenhuollon palvelut, avosairaanhoito HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli Tällä hakemuksella terveysalan yritys voi hakeutua palvelusetelituottajaksi Jyväskylän kaupungille,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALA PALVELUSETELITUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

POHJOIS-KARJALA PALVELUSETELITUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN HAKEMUKSEN TUNNISTE 2015/2 HAKEMUS LÄHETETTY KÄSITELTÄVÄKSI 22.02.2015 PALVELUNTUOTTAJAN TIEDOT POGOSTAN ARJENAPU Y-Tunnus 2644362-7 Toimipaikka Osoite Rajatie 2b 82900 YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Etunimi Jorma

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien!

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Valinnanvapaus haastaa toimimaan toisin Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.1.2017 Sisältö Mitä valinnanvapauskokeilu tarkoittaa, taustat Mitä kokeillaan? Kuinka valinnanvapauskokeilu

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS 1 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelujen käyttäjän kunnan hyväksymältä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS 1 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelujen käyttäjän kunnan hyväksymältä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI HÄMEENLINNAN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Palveluseteli/Varhaiskasvatus HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI Vastaanottaja: Saapumispäivämäärä: Uusi hakemus Muutoshakemus

Lisätiedot

OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI. Mikä on palveluseteli?

OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI. Mikä on palveluseteli? Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala 1/6 Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on yksi

Lisätiedot

1. Palveluntuottajaa koskevat yleiset sopimusehdot

1. Palveluntuottajaa koskevat yleiset sopimusehdot HAKEMUS JA KRIITEERIT PALVELUSETELITUOTTAJAKSI 1) IKÄIHMISTEN PÄIVÄTOIMINTA 2) OMAISHOIDON TUEN VAPAAN PALVELUSETELI PÄIVÄTOIMINNASSA Kaikki alla mainitut ehdot täyttävä palveluntuottaja voidaan hyväksyä

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN Kotipalveluun Kotisairaanhoitoon Kotiin tarjottaviin omaishoidon sijaishoitajapalveluihin Hakemus on saapunut... Palveluntuottajaa koskevat tiedot

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Tuottajatilaisuus Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Riitta Pylvänen Mia Lindberg

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Tuottajatilaisuus Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Riitta Pylvänen Mia Lindberg Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu Tuottajatilaisuus 13.1.2017 Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu Riitta Pylvänen Mia Lindberg 16.1.2017 1 Ohjelma klo 12.45 Kahvitarjoilu Klo 13.00 Tilaisuuden

Lisätiedot

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen 21.4.2016 2 21.4.2016 Palvelutuotannon periaatteet Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lyhyet psykoterapiajaksot aikuisille ja heidän perheilleen - palveluseteli 2016-2017

Lyhyet psykoterapiajaksot aikuisille ja heidän perheilleen - palveluseteli 2016-2017 Avopalvelut Lyhyet psykoterapiajaksot aikuisille ja heidän perheilleen - palveluseteli 2016-2017 Yleistä Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta on päättänyt ottaa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON PALVELUSETELI

KOTIHOIDON PALVELUSETELI 8.4.2013, (1/5) LIITE 4: KOTIHOIDON PALVELUSETELI 1. Lait ja viranomaismääräykset Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä

Lisätiedot

Laukaan kunta Perusturvaosasto. Palveluseteliohje alkaen

Laukaan kunta Perusturvaosasto. Palveluseteliohje alkaen Laukaan kunta Perusturvaosasto Palveluseteliohje 1.6.2016 alkaen Hyväksytty perusturvalautakunnassa 12.5.2016 1 Säädösperusta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (2009/569) tuli voimaan

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

1 (5) LAHDEN KAUPUNKI. Hakemus kotiin toimitetun aterian palvelusetelituottajaksi. Palveluntuottajaa koskevat tiedot

1 (5) LAHDEN KAUPUNKI. Hakemus kotiin toimitetun aterian palvelusetelituottajaksi. Palveluntuottajaa koskevat tiedot 1 (5) Ikäihmiselle, joka alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene aterioimaan kodin ulkopuolella kä valmistamaan ruokaa itsenäisesti, toimitetaan kotihoidon tukipalveluna ateria kotiin. Kotiin toimitettu

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi

Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi Palvelun tuottaja Y-tunnus Toimintayksikön nimi Toimintayksikön postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Toiminnasta vastaavan henkilön nimi

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia

Kuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia 1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma

Lisätiedot

Hakeudumme palvelutuottajaksi seuraavissa palvelusetelipalveluissa:

Hakeudumme palvelutuottajaksi seuraavissa palvelusetelipalveluissa: 1 (6) Hakeudumme palvelutuottajaksi seuraavissa palvelusetelipalveluissa: Säännöllinen kotihoito Tilapäinen kotihoito Tilapäinen kotihoito lapsiperhlle Omaishoidon tukeminen Veteraanien kotipalvelu (Kotiin

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.8.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa 1 Lakiluonnos : Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.

Lisätiedot

Palveluseteli ikäihmisten hyvinvointipalveluissa

Palveluseteli ikäihmisten hyvinvointipalveluissa Palveluseteli ikäihmisten hyvinvointipalveluissa YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON AJANKOHTAISPÄIVÄ vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Tavoitteet ikäihmisten palvelujen järjestämiselle Oulun kaupungissa 1. Ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille 22.9. 2016 TEM Ohjelma 12:30 12:40 Tilaisuuden avaus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12:40 13:00

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Apteekkariliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Yksikkömme tarjoaa: päivätoimintaa. Yksikössämme näitä paikkoja on yhteensä Päivätoiminta on tarkoitettu seuraaville asiakasryhmille:

Yksikkömme tarjoaa: päivätoimintaa. Yksikössämme näitä paikkoja on yhteensä Päivätoiminta on tarkoitettu seuraaville asiakasryhmille: 1 (6) Päivätoiminta on vanhuksille tarkoitettu määräaikainen tukipalvelu, jolla tuetaan vanhuksen omatoimisuutta ja estetään toimintakyvyn vajeesta johtuvaa syrjäytymistä. Päivätoiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI 1(6) PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Mikä palveluseteli on Palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. llä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palvelukodin

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Sari Taavitsainen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 10.6.2010 Tietotien lukio Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Etelä-Pirkanmaan palvelusetelijärjestelmä -selvitys Seudun kuntien

Lisätiedot

PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016

PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 Perusturvalautakunta 15.12.2015 152, liite 8 PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 Vanhusten tehostettu palveluasuminen 2 Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin toimintaohje vuonna 2016 Säädösperusta

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke) Tuottajatilaisuus

Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke) Tuottajatilaisuus Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke) Tuottajatilaisuus 2.12.2016 7.12.2016 Ohjelma 2.12.2016 Klo 12.45 Kahvitarjoilu Klo 13.00 Tilaisuuden avaus ja esittäytyminen Klo 13.15 Valinnanvapauskokeilun

Lisätiedot

Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite seudullisen palvelusetelin käyttöönotosta

Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite seudullisen palvelusetelin käyttöönotosta Valtuutettu Sari Raution ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite seudullisen palvelusetelin käyttöönotosta KV 8.2.2010 26 Valtuutettu Sari Rautio jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE KOTIIN ANNETTAVA PALVELU

TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE KOTIIN ANNETTAVA PALVELU TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE KOTIIN ANNETTAVA PALVELU Tuottajaksi hakeutuminen Palvelusetelituottajaksi hakeudutaan hakemuslomakkeella. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden. Kaikki ehdot sekä

Lisätiedot

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2015 LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA 1.3.2011 30.9.2015 ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA 1. Palveluseteliä hakeneiden määrä Palveluseteleiden hakeneiden

Lisätiedot

1 Hakemus rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palvelusetelituottajaksi ja hyväksymiskriteerit. Palveluntuottajaa koskevat tiedot

1 Hakemus rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palvelusetelituottajaksi ja hyväksymiskriteerit. Palveluntuottajaa koskevat tiedot 1 Hakemus rintamaveteraanlle kotiin vietävien avopalvelujen Valtiokonttori myöntää vuosittain kunnille määrärahan käytettäväksi rintamaveteraanien kotiin vietäviin avopalveluihin. Määrärahaa voidaan käyttää

Lisätiedot

Kunta ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle.

Kunta ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle. Hakemus säännöllisen kotihoidon ja tilapäisen kotisairaanhoidon palvelusetelituottajaksi TOIMINTAOHJE PALVELUSETELIYRITTÄJÄLLE Tuottajaksi hakeutuminen Palvelusetelituottajaksi hakeudutaan hakemuslomakkeella.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Palveluntuottaja hyväksytty (pvm) Palveluntuottajan nimi. Osoite, puhelinnumero,sähköpostiosoite

Palveluntuottaja hyväksytty (pvm) Palveluntuottajan nimi. Osoite, puhelinnumero,sähköpostiosoite JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivistyksen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut Yksityiset päiväkodit Yksityiset ryhmäperhepäiväkodit Yksityiset kerhot Hakemus palvelusetelipalvelun tuottajaksi Tällä hakemuksella haetaan

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot