PALVELUSETELIOPAS 4/2011

Transkriptio

1 PALVELUSETELIOPAS 1 4/2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 3 PALVELUSETELIOPAS 1 PALVELUSETELI 4 Asiakkaat Kunta Sähköinen palveluseteli Palveluntuottajat 2 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ 10 Palvelusetelin myöntäminen asiakkaalle Asiakkaan omavastuuosuus Palvelusetelin käyttö 3 ESIMERKKEJÄ PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISESTÄ 14 Tilapäinen kotihoito Omaishoidon tuki Tukipalvelut 4 PALVELUSETELIPROSESSI YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 18 Palveluseteliprosessi Yrittäjän kuusi askelmaa palveluseteliprosessissa Palvelun laatu ja luotettavuus Palvelujen markkinointi Vaitiolovelvollisuus Kilpailu 5 USEIN KYSYTTYÄ PALVELUSETELISTÄ 24 Julkaisija KOKO Hyvinvointiverkosto Tekijät Noora Sievänen Päivi Karhunen Heli Peltola Jarmo Laukkanen Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Kannen valokuva Paula Myöhänen Taitto JPOT Design Painopaikka Etelä-Savon Kirjapaino Oy Ensimmäinen painos 1200 kpl

3 4 5 Palvelusetelin käytöllä pyritään lisäämään asiakkaiden valinnanvapautta, monipuolistamaan palveluntuotantoa sekä edistämään kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. 1 huollon PALVELUSETELI Elokuun alussa 2009 voimaan tullut palvelusetelilaki mahdollistaa kunnille uuden tavan järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalle. Palvelusetelin käyttöönotto on kunnille vapaaehtoista eikä menetelmällä voida korvata kunnallista palvelutuotantoa. Kyse on siten ennen kaikkea vaihtoehtoisesta menetelmästä tuottaa kunnallisia palveluja. Ottaessaan käyttöön palvelusetelin kunta säilyttää edelleen itsellään päätösvallan palvelutuotannon tavasta sekä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista. Palvelusetelin käytöllä pyritään lisäämään asiakkaiden valinnanvapautta, monipuolistamaan palveluntuotantoa sekä edistämään kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. suunnittelusta ja valtionosuudesta (773/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohta). Kunta voi hyväksyä vain sellaisen yksityisen palvelujen tuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin (Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 29 a ). Palveluntuottajana voi toimia yrittäjä tai yhteisö (henkilö- tai osakeyhtiö, osuuskunta, säätiö tai yhdistys), jonka kunta on hyväksynyt palvelujen tuottajaksi. Asiakas valitsee aina itse palveluntuottajan kunnan hyväksymistä yksityisistä palveluntuottajista. Palvelusetelin ei ole Palveluseteli voi olla painettu seteli, sähköisessä muodossa oleva palveluseteli tai viranomaispäätös. Tällä kunta sitoutuu maksamaan määritellyt palvelut, jotka käyttäjä hankkii kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta mutta vain kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti (Laki sosiaali- ja terveydentarkoitus kattaa palvelun kustannuksia kokonaan, vaan se on tietyn palvelun ostoon tarkoitettu avustus. Palvelusetelin arvon ja palvelusta koituvien kustannusten erotuksen välinen summa jää seteliä käyttävän asiakkaan maksettavaksi. Tämän omavastuuosuuden asiakas maksaa palveluntuottajalle.

4 6 PALVELUSETELI 7 Mikkelin seudun palvelusetelijärjestelmä Palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat Mikkelin seudulla Mikkelin kaupungin lisäksi Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala ja Ristiina. Seudullisen palvelusetelin hyödyntäminen kunnallisessa palveluntuotannossa on monivaiheinen prosessi, jonka toimijoina ovat palvelusetelin myöntäjä, asiakas ja palveluntuottaja. Ulkopuolisena maksuoperaattorina toimii Smartum Oy. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy vastaa mm. ajantasaisen palveluntuottajarekisterin ylläpidosta, hyväksyttyjen palveluntuottajien koulutuksesta sekä sähköisen palvelusetelijärjestelmän kehittämisestä. Asiakkaat Palveluseteliasiakkaita ovat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä olevat henkilöt, joiden on todettu tarvitsevan sellaista hoitoa tai palvelua, jonka järjestämisessä kunta käyttää myös palveluseteliä. Kunnan viranomainen (palveluohjaaja) tarjoaa asiakkaalle palveluseteliä silloin, kun se on mahdollista. Asiakas voi halutessaan ottaa vastaan setelin kunnallisen palvelun sijaan. Asiakkaalla on myös oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta. Kunta voi järjestää palvelun joko omana toimintana tai ostopalveluna. Palvelusetelin käyttö edellyttää, että asiakas on sekä halukas että kykenevä kantamaan tavallista suuremman vastuun omasta tilanteestaan ja palvelukokonaisuudestaan. Pystyäkseen tekemään päätöksen asiakkaan on saatava riittävästi tietoa palvelusetelistä. Palveluseteli ei sovellu myöskään kiireellisiin tapauksiin. Kunta Kunta on vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Palveluseteli on yksi järjestämistapa kunnan oman palvelutuotannon ja ostopalvelun rinnalla. Mikäli kunta päättää ottaa palvelusetelit käyttöön, tulee sen hyväksyä ne yksityiset palveluntuottajat, jotka täyttävät kunnan asettamat kriteerit. Kunnan tulee pitää yllä luetteloa hyväksytyistä palveluntuottajista ja kyseisen luettelon tulee olla saatavilla myös internetissä. Asiakkaan valinnanmahdollisuus edellyttää, että palveluntuottajien hintoja ja palveluja voi vertailla. Kunta on myös Sähköinen palveluseteli Mikkelin seudulla käytössä oleva sähköinen palveluseteli on verkkopankin tavoin toimiva internetpohjainen järjestelmä, joka mahdollistaa setelin monipuolisen käytön. Sähköinen palveluseteli voidaan määrittää yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi järjestelmä pystyy tuottamaan tärkeää käyttötietoa sekä helpottaa palvelusetelien myöntämisen ja käytön seurantaa. Asiakas saa kunnalta palvelupäätöksen mukana yksilöllisen palvelusetelin, josta hän voi seurata palveluiden käytön tahtiaan ja palvelukerroista kertyvää omavastuuosuuttaan. Järjestelmä ei vaadi asiakkaalta tietokoneen tai inter- velvollinen irtisanomaan palveluntuottajan, mikäli hyväksymisehdot eivät enää täyty tai palveluntuottaja toimii sopimuksen ehtojen vastaisesti. Palveluseteleitä käytettäessä kunnilla on mahdollisuus saada laskennallinen viiden prosentin alv-palautus, jos voidaan todentaa asiakkaan käyttäneen setelit. Palvelusetelijärjestelmän tuleekin pystyä tuottamaan kunnille tietoa seteleiden käytöstä. Mikäli asiakkaalle myönnetään palveluseteli palveluntuottajan matkakustannuksiin, tulee sen olla erillinen, sillä matkoista ei palautusta voi hakea. netin käyttöä eikä se aiheuta yrityksille teknologiainvestointeja. Sähköisen palvelusetelijärjestelmän myötä asiakas ei tarvitse minkäänlaista maksukorttia, eivätkä palveluja tuottavat yritykset maksupäätteitä. Ulkopuolisen maksuoperaattorin käyttö nopeuttaa myös rahankiertoa. Tämä säästää niin kuntien kuin palveluntuottajienkin hallinnointiin ja laskutukseen käyttämää aikaa. Mikkelin seudun käyttämä maksuoperaattori täyttää verohallinnon näkökulmasta vaadittavat elementit, jolloin kuntien laskennallisen piilevän arvonlisäveron palautus on mahdollinen.

5 8 PALVELUSETELI 9 Palveluntuottajat Palveluntuottajat ovat sosiaali- ja terveysalan yrityksiä, jotka täyttävät vähintään palvelusetelilaissa määritellyt vaatimukset ja sen lisäksi kunkin kunnan määrittelemät omat vaatimukset. Yleisiä vaatimuksia palveluntuottajille ovat: Palveluntuottaja antaa hakemuksen käsittelijälle oikeuden tarkistaa yritystä koskevat tiedot aluehallintoviraston rekisteristä sekä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (alv-velvollisuus, ennakkoperintä). Palveluntuottajalla on voimassa oleva vastuuvakuutus. Palveluntuottaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Palveluun ei saa Raha-automaattiyhdistyksen tukea. Palveluntuottaja toimittaa pyydettäessä selvityksen RAY:n tuesta. Palveluntuottaja täyttää yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskevien lakien (603/2000) sekä vastaavien asetusten (1208/1996) vaatimukset. Palveluntuottajan tiedot saa julkistaa palveluntuottajarekisterissä. Palveluntuottaja ja tämän koko henkilöstö sitoutuvat vaitiolovelvollisuuteen asiakasasioissa. Palveluntuottaja toimittaa pyydettäessä rikosrekisteriotteen henkilöstönsä jäseneltä. Palveluntuottaja sitoutuu hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Asiakkaille saa tehdä asiakaskyselyjä. Palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan aina asiakkaan palvelupäätöksen ja noudattamaan sen sisältöä. Yritystä ei voida hyväksyä palvelusetelituottajaksi, mikäli se: On syyllistynyt ammatinharjoittamisessaan vakavaan menettelyrikkomukseen. On tuomittu lainvoimaisella päätöksellä henkilöön kohdistuneesta rikoksesta. On antanut olennaisesti vääriä tietoja yrityksestä. On väärinkäyttänyt asemaansa asiakkaiden keskuudessa. Ei ole täyttänyt kouluttautumis- ja kehittämisvelvoitetta. On toiminut ehtojen vastaisesti. On tehnyt konkurssin tai sellainen on vireillä. Palveluseteli lainsäädännössä: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Terveydenhuoltolaki (HE 90/2010, tulee voimaan ) Mikkelin seudulla palveluntuottajien hyväksymisehdot vuonna 2011 ovat: Palveluntuottaja sitoutuu yhteistyöhön Mikkelin seudun palvelusetelikuntien, Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n ja maksuliikennetuottajan kanssa. Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan palveluseteliasioita käsittelevään koulutuspäivään ja vähintään kahteen kehittämistapaamiseen. Palveluntuottaja on vastuussa työntekijöidensä täydennyskoulutuksesta. Palveluntuottaja sitoutuu suorittamaan palveluntuottajan rekisteröimismaksun 70 + alv 23 %. Palveluntuottaja sitoutuu suorittamaan palvelusetelin maksuliikennekorvauksen maksuliikennetuottajalle (3 % setelin arvosta). Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamaan muutokset hinnoittelusta yhteisen asiakasrekisterin (klemmari.org) ylläpitäjälle. Lisätietoja palvelusetelistä ja hyvinvointialasta: Miset Oy Mikkelin seudun palveluseteliselvitys 2008, Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, Mikkeli Sosiaali- ja terveysministeriö Palvelusetelin käyttöalan laajentaminen - Palvelusetelityöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:32. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö Palvelusetelin käyttö kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:38. Helsinki Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan kehittäminen. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/2009. Helsinki Noora Sievänen Pro gradu tutkielma. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli hoivayrittäjän näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto Sami Uotinen Palveluseteli. Helsingin Kamari Oy, Lakimiesliiton kustannus 2009.

6 10 11 Palveluseteli voidaan myöntää, jos henkilön avuntarve ja kokonaistilanne täyttävät palvelusetelin myöntämiseen määritellyt kriteerit. 2 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ

7 12 PALVELUSETELIN KÄYTTÖ 13 Palvelusetelin myöntäminen asiakkaalle Palveluseteli voidaan myöntää, jos henkilön avuntarve ja kokonaistilanne täyttävät palvelusetelin myöntämiseen määritellyt kriteerit. Kotihoidon palvelusetelin myöntäminen perustuu aina palvelutarpeen arviointiin, jonka tekee kunnan hoitotyön asiantuntija kunnan määrittelemiin kriteereihin perustuen. Laki velvoittaa kunnan laatimaan palveluseteliasiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelman. Mikkelin seudulla palvelusetelin yleiset myöntämiskriteerit vuonna 2011 ovat: Asiakas tarvitsee lyhytaikaista laitoshoitoa tai tilapäistä kotiapua, joka voidaan tuottaa myös palvelusetelillä (kotipalvelu (lapsiperheiden kotipalvelu), kotisairaanhoito, omaishoitajien sijaispalvelu, siivouspalvelu, päivätoiminta). Palvelut vaihtelevat kunnittain. Asiakas ymmärtää, miten palveluseteliä käytetään, ja on halukas sen vastaanottamaan. Palvelusetelituottajarekisteristä löytyy kunnan hyväksymä palveluntuottaja kyseiseen palveluun. Asiakkaan omavastuuosuus Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan maksettavaksi jää palvelusetelin ja palvelun hinnan välinen erotus. Omavastuuosuus on siis se osuus palveluntuottajan veloittamasta palvelun hinnasta, jota palvelusetelin arvo ei kata. Tilapäisissä kotipalveluissa asiakkaan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden tulee olla kohtuullinen. Tilapäisessä kotisairaanhoidossa omavastuuosuus ei saa ylittää 8,70 euroa/ käyntikerta. Kunnan tuottamasta omaishoidon vapaapäivien järjestämiseen käytettävästä palvelusta asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuu ei saa ylittää 10,60 euroa/vuorokausi. Säännöllisessä kotihoidossa otetaan huomioon hakijan ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan bruttotulot. Palvelusetelin arvo on vähintään 7 euroa ja enintään 24 euroa tuntia kohden. Asiakkaan omavastuuosuuden määrittäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin (710/ a-29g ). Palvelusetelin käyttö Kotikunnan palvelun myöntäjä, esimerkiksi avopalvelun ohjaaja tai palveluohjaaja arvioi asiakkaan palveluntarpeen. Palvelun järjestämistavaksi sovitaan palveluseteli. Asiakkaalle annetaan kirjallinen palvelupäätös ja joko palvelusetelit tai tuloste sähköisestä palvelusetelistä. Asiakas saa listan kunnan palveluntuottajista. Asiakas valitsee listalta palveluntuottajan. Asiakas voi halutessaan käyttää omaisensa, läheisensä tai palvelusetelin myöntäjän apua. Myöntäjä ei kuitenkaan voi suositella yksittäistä palveluntuottajaa. Palveluntuottajaa valitessa kannattaa huomioida matkakulujen sekä ilta-, yö- ja viikonloppuhinnoittelun vaikutus kokonaiskustannuksiin. Asiakas, hänen omaisensa tai läheisensä tai palvelun myöntäjä ottaa yhteyttä palveluntuottajaan ja sopii palvelujen järjestämisestä. Asiakas ja palveluntuottaja tarkistavat palvelupäätöksen sisällön. Toinen kappale päätöksestä jää palveluntuottajalle. Palvelusetelillä voi saada apua vain palvelupäätöksessä kirjattuun tarpeeseen. Asiakas antaa palvelusetelin palveluntuottajalle, kun työ on tehty tai palvelu suoritettu. Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta. Asiakkaan maksettavaksi jää palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus.

8 14 15 Palveluseteliä voidaan käyttää esimerkiksi tilapäiseen kotihoitoon, omaishoidon vapaapäivien järjestämiseen tai tukipalveluihin. 3 ESIMERKKEJÄ PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISESTÄ

9 16 ESIMERKKEJÄ PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISESTÄ 17 Tilapäinen kotihoito Palvelusetelillä tuotettavan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tavoitteena on ylläpitää asiakkaan päivittäistä toimintakykyä, antaa palveluluokituksen perusteella tarvittavaa hoivaa ja huolenpitoa, auttaa selviytymään arjessa, sekä lisätä hänen elämänlaatuaan ja valinnan vapauttaan. Palvelusetelillä tarjottavan tilapäisen kotihoidon asiakkaita ovat: Omaishoidon tuki Omaishoidon vapaapäiviin voidaan tarjota palveluseteleitä kunnallisen vaihtoehdon rinnalla. Myönnetyt palvelusetelit tulee käyttää omaishoitajan vapaapäivien järjestämiseen turvaamaan hoidettavan hoito ja huolenpito omaishoitajan vapaan aikana. Jos asiakas valitsee palvelusetelin, hän voi halutessaan kerätä seteleitä ja käyttää esimerkiksi kuukauden setelit kerralla. 1. Kotiutustilanteessa olevat henkilöt, joilla todetaan avuntarve palvelukartoituksen yhteydessä. Kotiutushoitaja tai sosiaalityöntekijä voi tehdä alustavan avuntarpeen arvion silloin, kun palveluohjaaja on estynyt. Tällöin osapuolet voivat puhelimitse sopia kotihoidon palvelut palvelusetelillä siihen saakka kunnes kotihoidon edustaja tekee kartoituskäynnin. Asiakas valitsee palveluntuottajan ja sen jälkeen kotiutushoitaja tai kotihoidon edustaja huolehtii palveluntuottajan tilaamisesta ja ohjeistuksesta. Palveluseteli sopii hyvin kotiutustilanteisiin ja muihin tilapäisiin avuntarpeisiin. Tukipalvelut Palvelusetelillä tuotettavia tukipalveluja ovat hygienia-, siivous- ja asiointipalvelut. Palvelusetelillä tuotettava hygieniapalvelu on mahdollista myöntää henkilöille, jotka eivät muutoin ole säännöllisen kunnallisen kotihoidon piirissä, tai joiden säännöllisen kotihoidon tarve lisääntyy tilapäisesti. Henkilö voi kuitenkin olla muiden tukipalvelujen, kuten ateria-, kauppa-, päiväkeskus- ja turvapalvelun piirissä. Palvelusetelillä voidaan helpottaa kotona asumista silloin, kun ulkopuolinen apu on tarpeen. 2. Henkilöt, joiden toimintakyvyssä on tapahtunut oleellinen muutos (fyysisen toimintakyvyn vajaus) ja palvelun tarve on tilapäinen. 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat, joiden terveydentilassa tapahtuu tilapäinen heikkeneminen. Tukipalveluna annettava siivouspalvelu voidaan myöntää asiakkaan toimintakyky, bruttotulot ja asumisen sijainti huomioiden. Palveluseteliä myönnettäessä on huomioitava myös asiakkaan asunnon koko ja olosuhteet. Siivouspalvelua saavan asiakkaan tulee yleensä olla säännöllisen kotihoidon piirissä. Palvelusetelillä myönnettävää asiointiapua on vain välttämättömään asiointiin liittyvä apu, kun asiakkaan terveydentila sitä vaatii. Palvelua myönnetään vain silloin, kun asiakkaan käytettävissä ei ole muita saattajia (omaiset, ystävät, vapaaehtoiset).

10 18 19 Yrittäjän näkökulmasta voidaan puhua kuudesta askelmasta, jotka palveluntuottaja käy läpi tuottaessaan palvelusetelillä maksettavia palveluja. 4 PALVELUSETELIPROSESSI YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

11 20 PALVELUSETELIPROSESSI YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 21 Palveluseteliprosessi Palvelusetelin hyödyntäminen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa tapahtuu monen eri vaiheen kautta. Yrittäjän näkökulmasta palvelusetelin käyttö rakentuu kuudesta eri vaiheesta. Voidaan puhua kuudesta askelmasta, jotka palveluntuottaja käy läpi tuottaessaan palvelusetelillä maksettavia palveluja. Palveluseteliprosessi alkaa kun asiakas, asiakkaan omainen tai kunnan edustaja on yhteydessä palveluntuottajaan. Palvelun sisällöstä ja järjestelyistä sovitaan ennen varsinaista asiakaskäyntiä. Asiakkaan luona yrittäjä tarkistaa palvelupäätöksen yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelupää- töksestä tarkistetaan annettava palvelu, käytettävä aika, sekä palvelusetelin arvo. Palveluntuottaja voi tuottaa vain palvelupäätöksessä esitettyjä palveluita asiakkaalle. Asiakas on saanut kunnasta kaksi kappaletta palvelusetelipäätöksiä, joista toisen hän antaa palveluntuottajalle. Kun palveluseteliasiakas ja palveluntuottaja ovat sopineet järjestettävästä palvelusta, palveluntuottaja toteuttaa palvelun. Kun palvelu on suoritettu, palveluntuottaja veloittaa asiakkaalta palvelun hinnan. Asiakas maksaa palvelusetelillä ja jäljelle jäävän omavastuuosuuden suoraan palveluntuottajalle. Palvelusetelin ei ole tarkoitus kattaa kaikkia asiakkaalle palvelusta koituvia kuluja. Lainsäädännössä on määritelty rajat asiakkaan omavastuuosuuden määrälle. Omavastuuosuus kotipalveluissa tulee olla lain mukaan kohtuullinen. Kotisairaanhoidossa omavastuun enimmäismäärä on 8,70 euroa/käynti (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) 33 ja 5 ). Omaishoidon vapaapäivän osalta omavastuuosuus ei saa ylittää 10,60 euroa/vuorokausi (Asiakasmaksulaki (387/2008) 6 b ). Kunta on vastuussa siitä, että asiakkaiden omavastuuosuus ei ylity. Palveluseteleitä ei saa koskaan vaihtaa rahaksi. Asiakaskäynnin päätyttyä palveluntuottaja toimittaa kuntaan asiakkaalta saamansa palvelupäätöksen sekä tarvittaessa raportin. Palveluntuottaja laskuttaa palvelusetelin arvon kunkin kunnan hyväksymän käytännön mukaisesti (esim. maksuoperaattorilta tai suoraan kunnalta). Yrittäjän kuusi askelmaa palveluseteliprosessissa Mikkelin seudun palveluseteliprosessi: Palvelusetelin veloitus. Ennen palvelua Asiakkaan luona Palvelun jälkeen Palvelusetelin vastaanottaminen ja asiakkaan omavastuuosuuden laskuttaminen. Palvelun tuottaminen palvelupäätöksen mukaisesti. Palvelupäätöksen tarkastaminen yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalta saadun palvelupäätöksen lähettäminen kuntaan. Asiakas saa palvelupäätöksen ja sähköisen palvelusetelin Asiakkaalle annetaan lista palveluntuottajista Asiakas valitsee palveluntuottajan Yhteydenotto yritykseen Yrittäjä tarkastaa asiakkaan kanssa: - palvelupäätöksen - sovitut palvelut - ajanjakson jolla asiakasta on tarkoitus palvella Yrittäjä saa asiakkaalta kopion palvelupäätöksestä Yritys tuottaa sovitun palvelun Asiakas maksaa palvelusetelillä Yritys tulouttaa setelien arvon maksuliikennetuottajalta. Yritys lähettää palvelupäätöksen ja raportin palvelusetelien myöntäjälle Asiakkaan yhteydenotto ja palvelusta sopiminen. Yritys laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden

12 22 PALVELUSETELIPROSESSI YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 23 Palvelun laatu ja luotettavuus Palvelusetelituottajiksi valitut yrittäjät tuottavat laadukasta ja luotettavaa palvelua. Laadukkuudesta ja palvelun luotettavuudesta kertovat alla olevat palvelusetelituottajien täyttämät kriteerit: Palveluntuottaja on aluehallintoviraston rekisterissä ja kunta on hyväksynyt hänet palvelusetelituottajaksi. Palveluntuottaja on ennakkoperintärekisterissä. Palveluntuottajalla on vastuuvakuutus. Palveluntuottaja täyttää yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskevien lakien (603/2000) ja vastaavien asetusten (1208/1996) vaatimukset. Palveluntuottaja on sitoutunut tuottamaan laadukasta ja luotettavaa palvelua. Palveluntuottaja tarkistaa aina asiakkaan palvelupäätöksen yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluntuottaja ei voi tuottaa palvelusetelillä muita kuin palvelupäätöksessä mainittuja palveluita asiakkaalle. Palveluntuottaja seuraa asiakkaan toipumista. Jos asiakkaan voinnissa ilmenee muutoksia, palveluntuottaja tiedottaa muutoksesta kuntaan. Kaikissa epäselvissä asioissa tai asiakkaan tilanteen muuttuessa palveluntuottaja on sitoutunut tiedottamaan asiasta kuntaan. Palveluntuottaja on osallistunut palveluseteliasioita käsitteleviin koulutustilaisuuksiin. Palvelujen markkinointi Palvelusetelituottaja on velvoitettu tiedottamaan palvelujensa sisällöstä ja hinnasta palveluseteliasiakkaille. Yrityksen tietojen tulee olla palvelusetelin myöntäjän, esimerkiksi palveluohjaajan tai sosiaalityöntekijän käytössä olevassa palvelusetelituottajalistassa, jonka voi aina tulostaa ajantasaisena. Palveluntuottaja on lupautunut toimittamaan palveluhinnaston ja mahdolliset esitteet kuntaan. Palveluntuottajan tiedot löytyvät yhteisestä palveluntuottajarekisteristä. Palveluntuottajan palveluja koskevat tiedot ovat aina ajan tasalla. Jos esimerkiksi palvelujen hinnassa tai yrittäjän yhteystiedoissa tapahtuu muutoksia, niistä tulee tiedottaa välittömästi rekisterin pitäjälle. Mikkelin seudulla lista kuntien hyväksymistä palvelusetelituottajista löytyy myös Klemmarin internetpalvelusta Palvelusetelituottajiksi valitut yrittäjät tuottavat laadukasta ja luotettavaa palvelua. Vaitiolovelvollisuus Yksityistä palveluntuottajaa sitoo kunnallisen palveluntuottajan tavoin vaitiolovelvollisuus asiakassuhteessa, sillä palvelusetelillä tuotettavat palvelut ovat kunnan lakisääteisiä palveluita. Palveluntuottajan vaitiolovelvollisuus jatkuu asiakassuhteen päättymisen jälkeenkin ja lopettaessaan yritystoiminnan palveluntuottaja on edelleen vaitiolovelvollinen. Epäselvissä asioissa palveluntuottajan on aina otettava yhteys kuntaan. Kilpailu Palvelusetelin käyttö perustuu ideaan asiakkaan valinnan vapaudesta eli asiakkaan mahdollisuudesta valita itse sopiva palveluntuottaja. Asiakas saa valita palveluntuottajan seudun palvelusetelituottajien joukosta sen sijaan, että kunta osoittaa, kuka asiakasta palvelee. Palveluntuottajan on kiinnitettävä huomiota yrityksen kilpailutekijöihin, jotta se voi menestyä ja saada asiakkaita. Näkyvyytensä varmistamiseksi palveluntuottajan on huolehdittava yritystietojensa oikeellisuudesta palveluntuottajarekisterissä.

13 24 25 Voiko palveluntuottajan vaihtaa, jos ei ole tuottajaan tyytyväinen? Voiko palvelusetelit käyttää kerralla esimerkiksi suursiivoukseen? Miten asiakkaan omavastuu laskutetaan, jos asiakkaalla ei ole käteistä? 5 USEIN KYSYTTYÄ PALVELUSETELISTÄ

14 26 USEIN KYSYTTYÄ PALVELUSETELISTÄ 27 Saako palvelusetelin jälkeen ylimenevästä osasta tehdä kotitalousvähennyksen? Ei saa tehdä. Tapahtumaa on jo kertaalleen tuettu palvelusetelillä eli vähennystä ei saa tehdä. Voiko palveluntuottaja kehottaa asiakastaan hakemaan palveluseteleitä? Ei voi. Palveluseteleitä voivat myöntää ainoastaan kunnan palveluohjaajat ja he päättävät, sopivatko ne asiakkaalle. Voiko palvelusetelit käyttää kerralla esimerkiksi suursiivoukseen? Ei voi käyttää. Setelit on aina käytettävä palvelupäätöksen mukaisesti. Voiko tuottaja ottaa asiakkaalta palvelusetelin ennakkoon ja suorittaa palvelun myöhemmin itselleen sopivana ajankohtana, ettei seteli menisi käyttökelvottomaksi? Ei voi. Seteli otetaan aina vasta sen jälkeen, kun palvelu on suoritettu. Setelit annetaan kunnista tietyksi aikaa ja ne tulee käyttää tässä määräajassa. Kunta voi periaatteessa ottaa pois asiakkaalta käyttämättömät setelit, jos niitä ei ole käytetty palvelupäätöksen voimassaoloaikana. Käyttämättömät setelit menevät uudelleen jakoon. Voiko palveluntuottajan vaihtaa, ellei ole tuottajaan tyytyväinen? Kyllä voi. Voiko kunta periä asiakkaalta asiakasmaksua esimerkiksi tilapäisestä kotipalvelusta, jos asiakas on saanut palvelusetelit? Ei voi. Omavastuuosuus siirtyy palveluseteleitä käytettäessä aina asiakkaan ja palveluntuottajan väliseksi. Asiakkaalle luvataan palvelusetelit esimerkiksi lastenhoitoon tai kotitaloustyöhön 2 tuntia/viikko kuudeksi viikoksi eteenpäin. Voiko setelit käyttää yhdellä kertaa tai vaikkapa viikon aikana, jos kohde vaatisi kerralla useamman tunnin työpanoksen (esim. siivous)? Ei voi. Yrittäjät sitoutuvat toimimaan täysin palvelupäätöksen mukaisesti. Muuten yrittäjä toimii yhteisten pelisääntöjen vastaisesti ja voidaan sillä perusteella irtisanoa. Voiko kilometrikorvauksen sisällyttää palveluseteliin? Kilometrikorvausta ei voi sisällyttää samaan seteliin itse palvelun kanssa. Palveluseteliä ei yleensä ole tarkoitettu kattamaan koko maksua, vaan asiakkaalle jää myös omavastuuosuus. Mikäli setelillä halutaan kattaa myös kilometrikorvaukset, tulee matkakorvauksesta tehdä oma palvelusetelinsä. HUOM! Vähävaraisille siivousasiakkaille ei saa tulla mitään kustannuksia. Erityistapaukset käydään läpi palveluohjaajan kanssa. Voiko asiakas valita palveluntuottajan esimerkiksi jakamaan lääkkeitä dosetista, jos tuottajalla ei ole lääkehoidon koulutusta? Ei voi. Palveluntuottajan on aina vastattava koulutukseltaan sitä tasoa, jota kunta edellyttää omalta vastaavan työn tekijältä. Miten asiakkaan omavastuu laskutetaan, jos asiakkaalla ei ole käteistä? Voiko setelistä antaa vaihtorahaa? Yrityksen tulee veloittaa ylimenevä osa asiakkaalta, eli laskuttaa tai ottaa käteisenä. Yritysten ja asiakkaan on löydettävä yhdessä paras tapa, oli se sitten lasku, pankkisiirto tai jokin muu. Palvelusetelistä ei anneta koskaan rahaa takaisin, vaan asiakkaalle kuuluu myös omavastuuosuus lukuun ottamatta vähävaraisia. Näin löydät Mikkelin seudun palveluntuottajat internetistä: avaa sivusto valitse seutu, jolta haet palvelua: MIKKELI täytä kohtaan hae tarvitsemaasi palvelua hakusana palveluseteli näkyviin tulevat kuntakohtaiset linkit aukaise linkki omaan kotikuntaasi saat listan omassa kunnassasi hyväksytyistä palveluntuottajista jos haluat tulostaa listan, valitse tulostettava versio

15