Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008"

Transkriptio

1 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008

2

3 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

4 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/ s. ISSN , TIEH v. TIIVISTELMÄ Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata tienrakentemisen mittausaineiston ohjeistuksen nykytilaa ja määritellä ohjeistuksen. Samalla julkaisu toimii tausta-aineistona sekä lähtökohtien ja tavoitteiden määrittäjänä ajantaisaistettavalle tienrakentamisen mittausaineisto-ohjeelle, jonka on tarkoitus olla tiivis, mittausaineiston muotoon ja sisältöön keskittyvä ohjejulkaisu. Ohjeen kehittämistarpeita määriteltäessä on otettu huomioon alan viimeaikainen ja näköpiirissä oleva kehitys. Ohjeen laadinnassa on yhtenä keskeisenä näkökulmana ollut hankitamenettelyihin liittyen mittaussuunnitelman ja mittausaineistojen laatimisen vastuukysymyksiä koskevien määrittelyjen kehittäminen. Asiakokonaisuuden ulkopuolelle on rajattu siltoja koskeva ohjeistus, joka on uusittu vuonna 2001 (SYL). Nykyinen käytössä oleva tienrakentamisen mittausaineiston oheistus koostuu useista eritasoisista ja pitkällä aikavälillä syntyneistä ohjeista. Nykyisen ohjeistuksen vanhimmat osat ovat vuodelta Ohjeistettu mittausaineisto on pääosin poikkileikkaussidonnaista. Olemassa olevan ohjeistuksen käyttökelpoiset osat hyödynnetään uudistettavassa ohjeessa. Nykyisen ohjeistuksen hajanaisuus ja osittainen vanhentuneisuus aiheuttavat ongelmia mittausaineiston sisällön ja muodon määrittelyssä. Määrittelyongelmat liittyvät sekä aineiston tuottamiseen että myös käytettävään hankintamenettelyyn. Ongelmat ovat johtaneet työstä aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Ohjeen laadinnassa otetaan huomioon alalla tapahtuva kehitystyö. Esimerkkejä kehitystyöstä ovat mm. Inframodel2 projekti, jossa määritellään yhtenäinen suunnitelmien ja siihen liittyvien mittausaineistojen tiedonsiirtostandardi (LandXML-formaatti), ja INFRA 2006 Rakennusosa ja hankenimikkeistö, jossa määritellään yhtenäinen standardi tien osien nimikkeistöille. Lisäksi on tekeillä tienrakentamisen maastomallin ja pohjakartan laatimisen ohje. Tienrakentamisen mittausaineiston ohjeistamisen ja edellä kuvattujen kehittämisprojektien tarkoituksena on yhdenmukaistaa käsiteltävien aineistojen muotoa ja tietosisältöä. Tavoitteena on tuottaa jatkuvaa kolmiulotteista mittausaineiston käsittävää tuotemallia ja päästä eroon tien poikkileikkaussidonnaisuudesta. Yhtenäiset määrittelyt korostuvat silloin, kun siirrytään eri tehtäväkokonaisuudesta toiseen, jolloin usein myös aineistojen käsittelijät vaihtuvat. Tuotemalleilla tuetaan myös tienrakentamisessa jo käytössä olevaa työkoneohjaukseen perustuvaa työtapaa. Hankintamenettelyissä viimeaikainen kehitys on mennyt kohti yhä suurempia kokonaisuuksia, joissa toimeksiannot saattavat sisältää joko pelkkää suunnittelua (esim. tie- ja rakennussuunnitelmat) tai sekä suunnittelua että rakentamista (esim. ST-urakat). Tietyt standarditasot määritellään kunkin suunniteluvaiheen aineistorajaukselle. Vastuiden selkeyttämisellä saadaan aikaan kustannussäästöjä toiminnan tehostumisen kautta. Kokonaistavoitteina ohjeen laadinnassa ovat mittausaineiston yhtenäistäminen, mittaustoiminnan tehostaminen, yhteisten toimintatapojen aikaan saaminen mittausaineiston tuottamisessa sekä mittausautomaation edistäminen tienrakentamisessa.

6

7 ESIPUHE Tämä julkaisu on laadittu Tiehallinnon keskushallinnon toimeksiannosta ja työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Matti Lahti, pj Matti Ryynänen Hannu Nurmi Hannes Mäkinen Rauno Heikkilä Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Keskushallinto Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Tiehallinto, Turun tiepiiri Oulun yliopisto Julkaisua laativaan projektiryhmään ovat kuuluneet: Matti Ryynänen Hannu Nurmi, pj Hannes Mäkinen Matti Laitinen Timo Jalkanen Tiehallinto, Keskushallinto Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Tiehallinto, Turun tiepiiri Destia Destia Tämän julkaisun laadintaan on lisäksi osallistunut suuri joukko alalla toimivia ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet työn aikana järjestettyihin seminaareihin sekä kommentoineet julkaisuluonnoksia niiden laadintavaiheessa. Tähän julkaisuun liittyen laaditaan varsinainen tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje. Helsingissä marraskuussa 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja 7 Sisältö 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Yleistä Tien kolmiulotteinen toteutusmalli Nykyinen ohjeistus Hankintamenettelyt 12 2 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) Tiemies raportti v Tahys tietokoneohjelma v TYLT v yleinen osa Tiesuunnitelmatiedon ATK-arkistointisuositus 48/ Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi v SYL v yleinen osa Yhteenveto nykyohjeistuksen käytettävyydestä 30 3 OHJEISTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT Tavoite Vastuut mittausaineiston tuottamisesta Mittausuunnitelman yleistiedot ja kartta Mittausperusta Tien suunnittelu- ja toteutusmalli Mittausaineiston muoto Mittausaineiston koodaus 39 4 MITTAUSTOIMINTAAN LIITTYVIÄ KEHITTÄMISNÄKYMIÄ Mittaustoiminta Tiedonhallinta Mittauksen integroituminen työkoneisiin Toteutusmallin ylläpito Mittausaineiston laadunhallinta 43

10 8 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja

11 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET 9 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Yleistä Infran toteutus- ja ylläpitoprosessissa on nähtävissä suuria rakenteellisia muutoksia, jotka koskettavat kaikkia alan toimijoita. Kuva 1. Tämä raportti käsittelee rajattua aluetta tien elinkaaren hallintaprosessista. Keskeisimpiä muutosalueita ovat olleet: Uudet hankintamenettelyt ovat siirtäneet yksityiskohtaisen suunnittelun lähelle rakentamisen toteutusajankohtaa. Tämä on lisännyt haastetta niin suunnittelun ja työmaamittauksen yhteistyölle, kuin työn tilaajallekin vastuiden määrittelyssä. Käsitteet infra-alalla ovat muuttumassa. Rakennussuunnitelmat ovat muuttumassa suunnitelma- ja toteutusmalleiksi. Rakennusalan nimikkeistöä ollaan yhtenäistämässä INFRA projekteissa. Suunnitteluaineiston Inframodel2 -tiedonsiirtomenetelmä on otettu käyttöön vuoden 2007 syksyllä. Tiehallinnon maastomallin ja pohjakartan laatimisohje uusitaan vuonna Mittaustekniikka on kehittynyt nopeasti Mittauksen teknisen toteutuksen mahdollisuudet lisääntyvät kaiken aikaa tehokkaamman tietojenkäsittelymahdollisuuden ansiosta. Satelliittitekniikan hyödyntäminen mittaustekniikassa on edistynyt nopeasti. Lähivuosina on odotettavissa myös eurooppalainen paikannussatelliittijärjes-

12 10 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET telmä täydentämään jo käytössä olevaa amerikkalaista ja venäläistä järjestelmää. Takymetrimittaukseen ovat tulleet robottityöasemat. Takymetrien ominaisuuksiin on tullut mahdollisuus mitata kohteita ilman heijastinprismaa sekä mahdollisuudet automaattiseen rajatun alueen mittaukseen. Mittaustekniikkaan on vahvasti tulossa erilaiset keilaimet / skannerit, jotka mahdollistavat nopean kolmiulotteisen tietomassan keräämisen. Sovellusohjelmien avulla prosessoimalla voidaan keilattua pistetietoa verrata kolmiulotteiseen suunnitelmaan ja nähdä toteutuksen poikkeamat kohteesta. Mittaus- ja paikannustekniikkaa on liitetty yhä enenevässä määrin suoraan työkoneisiin. Käytännön sovelluksia löytyy mm. kaivin- ja puskukoneista sekä tiehöylistä. Työmaan automatisointi ja työkoneiden mittausjärjestelmien käyttöönotolla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia työmaan mittaus- ja laadunvarmistustoimintoihin. Muutos ja kehitys on tuonut mukanaan myös runsaasti uutta tai ei vielä kaikilta osin yleisessä käytössä olevaa terminologiaa. Seuraavassa on määritelty joitakin keskeisiä käsitteitä. 1.2 Tien kolmiulotteinen toteutusmalli Infra-alalla tapahtunut kehitys edellyttää mittausaineiston ohjeistuksen ajanmukaistamista. Aineiston sisällön osalta on keskeistä siirtyä tierakenteen poikkileikkaussidonnaisuudesta kohti tierakenteen jatkuvaa kolmiuloitteisia toteutusmallia. Erilaisten tuotteiden mallintaminen on tämän päivän teknikkaa. Kolmiulotteisen tierakenteen toteutusmallin sijainti hallitaan koordinaateilla ja tienrakentamisen mittaustoiminta voidaan nähdä tämän kolmiulotteisen toteutusmallin tulkintatehtävänä maastossa. Tien mittaamiseen liittyviä vaiheita: 1. Kolmiulotteisen koordinaatiston tuottaminen tienrakennushankkeelle. Koordinaatisto on homogeeninen mittauksen lähtöpisteiden verkko. 2. Tien toteuttamiseksi käytettävän mittausaineiston tuottaminen tien toteutusmallista sekä tiehen liittyvistä laitteista ja varusteista. 3. Tierakenteet sekä tiehen liittyvät laitteet ja varusteet tulkitaan maastoon merkintämittauksella. 4. Työkoneen mittausjärjestelmää käytettäessä tierakenteiden tulkinta maastossa tapahtuu vertaamalla työkoneen terän asemaa tierakenteen kolmiulotteiseen numeeriseen toteutusmalliin. Rakentamisen laadun toteamiseksi mitataan geometrisen tierakenteen sekä laitteiden ja varusteiden sijainti. Poikkeamat todetaan ja dokumentoidaan toteutumamalliin. 5. Toteutumamallin siirtäminen ylläpitomalliksi rakennusvaiheen päätyttyä. Toteuttaessa rakennussuunnittelua vaativia toimenpiteitä ylläpitojaksolla on ylläpitomalli käytettävissä suunnittelun lähtöaineistoksi. Suunnittelun ja toteutuksen jälkeen päivitetty toteutumamalli palautetaan ylläpidettäväksi tien 3Dmalliksi.

13 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET 11 Kuva 2. Ylläpidettävän 3D-mallin hyödyntäminen rakentamisen ja ylläpidon toimenpiteissä. Tavoitteena on tuottaa näkemys geometrisen ylläpitomallin tuottamiseen tienrakennushankkeen dokumentoinnissa. 1.3 Nykyinen ohjeistus Tien rakentamiseen liittyvän mittausaineiston nykyinen ohjeistus koostuu useasta eri lähteestä ja pitkältä ajanjasolta. Vanhin voimassa oleva mittausaineistoon liittyvä ohjeistuksen osa sisältyy vuodelta 1979 peräisin olevaan TVL:n Teiden suunnittelu -ohjeeseen (D-kansio). Ohjeistus sisältää varsin kattavat määrittelyt niin mittauksen perusteista kuin tuotettavasta aineistosta ja tulosteista. Tien tähtäysmerkkien laskemista varten rakennussuunnitelman poikkileikkausaineistosta laadittiin vuonna Tahys -ohjelma (versiot ) ja niihin liittyvää ohjeistusta. Ohjelma toimi PC-tietokoneella ja tuotti standardimuotoista mittausaineistoa takymetrimittauksen tarpeisiin. Vuonna 1993 valmistui tienrakennuksen yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset (TYLT), jonka osassa Yleiset perusteet esitettiin ohjeet mittausten järjestämiseen rakennustyömaalla laatuvaatimuksineen. Vuonna 1996 laadittiin Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi, jossa oli ohjeet tiehen liittyvien laitteiden ja varusteiden sisällöstä ja muodosta. Sillanrakennuksen yleiset laatuvaatimukset (SYL) on laadittu vuonna 2001.

14 12 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET Kuva 3. Tienrakentamisen nykyinen ohjeistus on kuvattu aikajanalle sijoitettuna. Tämän työn tavoitteena on uudistaa tienrakennuksen mittausaineiston nykyinen ohjeistus vastaamaan nykyajan tarpeita. 1.4 Hankintamenettelyt Hankintamenettelyiden kannalta ongelmallisinta on ollut, että eri suunnitelmavaiheiden mittausaineiston sisältöä ei ole määritelty yksiselitteisesti, ja sen vuoksi eri suunnittelukonsulteilta on tullut keskenään eritasoista mittausaineistoa. Se, että mittaussuunnitelman ohjeistus on ollut hajallaan ja pitkältä aikaväliltä, on vaikeuttanut asioiden yhteensovittamista ja aiheuttanut lisäkustannuksia. Hankintamenettelyssä viimeaikainen kehitys on mennyt kohti yhä suurempia kokonaisuuksia, joissa toimeksiannot saattavat sisältää pelkkää suunnittelua (esim. tie- ja rakennussuunnitelmat) tai sekä suunnittelua että rakentamista (esim. ST-urkakat). Tiesuunnitelman mittausaineistoa ei ole yksiselitteisesti määritelty, mikä on mm. ST-urakan kannalta ongelma. Kuntasektorilla tapahtuvassa yhteistyössä mittausaineiston määrittelyn tarve suunnitelman eri vaiheissa on vielä tiehankkeitakin suurempi. Hankintamenettelyihin liittyen tavoitteena on määritellä selkeästi standarditasot mittausaineistolle kussakin suunnitelu- tai urakkavaiheessa ja selkeyttää mittausaineiston tuotantovastuut eri urakkamuodoissa.

15 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET 13 Kuva 4. Mittaussuunnitelma-aineiston muodostuminen ja standarditasot suunnitteluja toteutusprosessin eri vaiheissa.

16 14 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 2 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Seuraavassa on läpikäyty tienrakentamisen mittaustoimintaan kohdistuva nykyinen ohjeistus ja selvitykset. Olemassa oleva ohje on tummennetulla pinnalla ja siihen liittyvät kommentit vaaleallapohjalla. Ohjeen perässä on toimenpide-ehdotus ohjeen käytöstä tulevassa ohjejulkaisussa. 2.1 Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) Suunnitelman osa 14. Mittaussuunnitelma Ohjeen mukaan suunnitelman osa 14 sisältää seuraavat asiakirjat: Yleiskartta

17 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 15 Mittaussuunnitelmakartassa tarvittavia ominaisuuksia on ohjeessa lueteltu kattavasti. Mittaussuunnitelman yleiskarttaan tarvittavat perusasiat löytyvät edelleen tästä vuoden 1979 ohjeesta. Ohjeessa luetellut ominaisuudet vastaavat tämän päivän mittaussuunnitelman yleiskartan ominaisuuksia. Pääpistelaskentojen tulokset Pääpistelaskennat on tuotettu ohjelmilla TS01 ja TE01. Pääpistelaskentojen tiedot vastaavat nykyisiä vaaka- ja pystygeometrialinjoja. Näiden perustietojen merkitys on korostunut linja- ja paalutuslaskennan siirryttyä yhä enemmän takymetrimittauksen myötä maastossa tapahtuvaksi. Paalutusmitat Paalutusmittojen laskentaa varten on ollut käytössä TS02 ja TE02 ohjelmat. Paalutusmittojen laskenta on muuttunut kentällä tapahtuvaksi reaaliaikaiseksi koordinaattien tulkinnaksi tavoitemittojen avulla. Paalutusmittojen laskenta on yhdistynyt maastossa toteutettavaan merkintämittaukseen. Mittausvälineinä käytetään nykyisin RTK-GPS-laitteita ja takymetriä. Poikkileikkausmitat

18 16 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Poikkileikkausmitat maastomerkinnän tueksi on tuotettu TS50 TS54 ohjelmilla koneellisen massanlaskennan lähtöarvoista. Nykyisin poikkileikkausmitat voivat olla takymetrin muistikortilla laskentaparametrien muodossa, tai numeerisena mallina mittausjärjestelmässä. Tähtäysmerkkilaskentojen tulokset Maansiirtotöitä varten maastoon merkittävät tähtäysmerkit on voitu laskea TS50 TS 54 ohjelmilla koneellisen massanlaskennan lähtöarvoista. Mikäli massat on laskettu käsin, tähtäysmerkkien laskentaan on ollut käytettävissä TS07 ohjelma. Nykyisin mitattaessa tierakenteen mittamerkkejä maastoon, tähtäysmerkkien laskenta tapahtuu maastossa mittauksen yhteydessä. Työkoneiden mittausjärjestelmät voivat verrata työterän asemaa tosiaikaisesti työn edetessä numeerisen toteutusmallin pintaan. Kiintopisteluettelo Kiintopisteluettelo on tarpeellinen asiakirja ( tiedosto ) tämän päivän rakennustyömaamittauksen lähtöaineistossa. Tärkeä ominaisuus kiintopistetiedoille on koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä. Järjestelmän tulee olla sama kuin rakennusuunnitelmassa.

19 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 17 Pistekortit Tulostettujen pistekortteja käytetään edelleen. Nykyään pistekortit ovat yhä enemmän kentällä tiedonkäsittelylaitteilla luettavia tiedostoja, mitkä tarvittaessa tulostetaan mittauksen tueksi. Tieoikeudella haltuun otettavan alueen rajapaalujen koordinaattiluettelo ja paalutus mitat Edellä oleva tummennettu teksti on poimittu vuoden 1979 ohjeesta. Ohjeesta käy selville silloin käytössä olleet tietokoneohjelmat ja TVH:n käyttöohjeohjejulkaisujen numerot. Tien Perusgeometrian laskentaan oli ohjelmat TS01 ja TE01 Paalutusmittoja laskettiin ohjelmilla TS02 ja TE02 Massanlaskentaa, poikkileikkaustietoja ja tähtäysmerkkejä laskettiin ohjelmilla TS50 TS54 ja TS07 Paalutuslaskentaohjelma laski suorakulmaiset ja säteettäiset paalutusmitat kiintopisteluettelon mittalinjaa lähinnä olevalta monikulmiosivulta. Laskennassa oli myös mahdollisuus kehittyneempään jännepaalutusmittojen laskentaan. Ohjelma laski paalutusmitat monikulmiojonolta valituille sadanmetrin tasapaaluille ja näiltä paaluilta paalutusmitat 20- metrin välipaaluille. Tähtäysmerkkin laskentaohjelma tulosti poikkileikkauksittain tähtäysmerkit etäisyyksinä mittalinjasta ja korkeuslukuina. Kaikki tien mittaamiseen tarvittavat tiedot tulostettiin pitkälle ketjulomakkeelle TVH:n tietokoneella ja yleensä Helsingissä.

20 18 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Mittausmenetelmän mukainen työjärjestys oli seuraavanlainen kiintopisteiden etsimisen ja näkyvöittämisen jälkeen. 1. Tien keskilinja ( mittalinja ) merkittiin maastoon puupaaluin. 2. Mittalinja sidottiin puupaaluin ja merkintämitoin tielinjan ulkopuolelle ainakin jännepaalujen kohdalta. 3. Tien rakenteet merkittiin tämän jälkeen poikkileikkauksittain ja korkeudet vaaittiin ja paalulukemat, sivuetäisyydet ja suhteellinen korkeusasema tien rakenteisiin kirjattiin tähtäysmerkkeihin. 4. Kaivutyön jälkeen merkittiin kaivupohjan sijainti sidontapaaluista, korkeudet vaaittiin. Päällysrakenteen korkeudet merkittiin tähtäysmerkkilasketataulukon mukaan. Tyypillistä rakennustyömaan mittauskalustoa tuolloin oli mittanauha, kulmaprisma, vaaituskoje, punakeltainen linjakeppi. Vaativissa kohteissa, kuten suurilla silloilla, käytettiin teodoliittia. Johtopäätös TVL (D-Kansio) käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Mittaussuunnitelman yleiskarttaa, pistekortteja ja kiintopisteluetteloa koskevat asiat käsitellään uudessa ohjejulkaisussa. Ohjejulkaisuun sisällytetään tiealueen määrittely, jossa tulee ottaa huomioon tilavaraukset luiskien pyöristyksille, riista-aidoille ja huoltoteille. Poistetaan Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) mittaussuunnitelmaa koskeva osa käytöstä.

21 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 19 Kuva 5. Tyypillisiä mittausvälineitä vuodelta Tiemies raportti v Tiemiesraportti on julkaistu v 1991 tukitoimintoja ohjaavana julkaisuna. Raportissa esitetään työryhmän päätavoitteena olleen mm. kehittää jatkuvan linjalaskennan periaatteelle pohjautuva maastossa toimiva tienrakentamisen mittausohjelma. Tavoitteena oli päästä irti poikkileikkaussidonnaisuudesta ja varmistaa mittamerkkien oikea sijoittaminen myös muualle kuin suunnitellun poikkileikkauksen kohdalle. Työryhmän tavoitteena oli esitetty myös laadunvalvontaan sopivan osion kehittäminen ohjelmaan. Tavoitteena myös tässä on irroittauta poikkileikkausiin sidotusta geometrisen laadun tarkastelusta. Ohjelma on käytössä edelleen kehitettynä tiemittauksia toteuttavilla mittausyrityksillä. Käyttäjät hyödyntävät mahdollisuutta hallita tierakennetta tielinjan suunnassa ilman sidonnaisuutta poikkileikkauksen paalulukemiin. Menetelmä toteuttaa jatkuvan kolmiulotteisen mallin periaatetta. Menetelmän käyttäjät voivat jatkossa hyödyntää tien kolmiulotteista mallia ja tien pituussuuntaisia taiteviivoja, poimimalla niistä tarvittavat tiedot menetelmän käyttöön.

22 20 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Nykyisin ohjelmassa on erillinen osa PC- mikro työskentelyä varten sekä takymetrissa tapahtuvaan laskentaan että erillistä takymetriin kytkettyä kenttätietokonetta varten. Johtopäätös Tiemiesraportti käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. 2.3 Tahys tietokoneohjelma v 1992 Tahys 2.0 v.1986 Tahys nimi johtuu atk-tekniikan vaikeuksista ymmärtää skandinaavisia merkkejä. Monissa yhteyksissä Tahys = Tähys. Tahys-ohjelman syntyi tarpeesta on tuottaa koordinaattiaineistoa kehittyvän mittaustekniikan tarpeisiin. Takymetritekniikan ja tallentimien puolella tapahtuneen kehityksen myötä osa laskentaa oli mahdollista siirtää kentällä tapahtuvaksi. Paalutusmittojen laskenta kentällä mahdollisti tähtäymerkkien merkintämittauksen X,Y,Z suoraan takymetrilla, joka puolestaan merkitsi selkeää toiminnan tehostumista. Kentällä tapahtuva paalutumittojen laskenta tarvitsee lähtöaineistoksi järjestelmällistä koodattua koordinaattiaineistoa. Rakennussuunnitelmat olivat poikkileikkaussidonnaisia ja Tahys- laskennan lähtöaineisto tuotettiin näistä suunnitelmapoikkileikkauksista. Tähtäysmerkkien koordinaattitiedot tuotettiin Tahys-laskentaohjelmalla, tarpeen ja tottumusten mukaan. Laskentasääntöjä ohjattiin erilaisten tähtäysmerkkiryhmien avulla ja tähtäysmerkkien sijaintia määrittelemällä arvoja laskentaparametreille. Tahys-ohjelmalla oli mahdollisuus tuottaa poikkileikkaussidonnaista tähtäysmerkkilaskentaa mittanauha, kulmaprisma, vaaituskoje kalustolla tehtävään mittaukseen. Tahys- ohjelman ensimmäinen versio 2.0 tuli käyttöön v Tahys ohjelmaa ylläpiti TIEHALLITUS / Tielaitos ja sitä jaettiin maksutta tarvitseville urakoitsijoilla ja muille tahoille. Tahys 3 versioita pidetään parhaiten toimivina. Siinä todettiin jatkuvan mallin periaatteen toimivan käytännössä parhaiten.

23 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 21 Tahys-ohjelma 4.05 v 1992 Viimeinen versio Tahys-ohjelmasta on 4.05 Työmaalla tapahtuva massanlaskenta kehittyi tietotekniikan myötä. Massamääritykset voitiin tehdä tietokoneella laskemalla kahden pinnan välisinä tilavuuksina. Tahys 4 versioon tuli mukaan mahdollisuus poimia pintoja rakenteen poikkileikkauksista. Tahyslaskennan viimeisin käyttöohje on Tahys Johtopäätös TAHYS-aineiston muoto on edelleen voimassa oleva käytännön standardi rakennussuunnitelman mittausaineiston tuottamisessa. Tuleva tien kolmiulotteinen rakennemalli tulee korvaamaan poikkileikkaussidonnaisen tien rakennetta kuvaavan TAHYS mittausaineistostandardin. TAHYS tähtäysmerkkilaskentaohjelma käyttöohjeineen käsitellään muistioraportin taustamateriaalina

24 22 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 2.4 TYLT v 1993 yleinen osa 50 Mittaustyöt 50.1 Mittaustöiden järjestäminen 50.2 Tähysmerkit

25 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Valmiin tuotteen sallitut poikkeamat 50.4 Tienrakennustöissä käytettävät pisteet

26 24 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 50.5 Mittaustöiden laatuvaatimukset Yleistä Tulosten dokumentointi Laskenta Peruspisteistön mittaaminen

27 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Tihennyspisteistön mittaaminen Tähyspisteiden mittaaminen

28 26 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Taulukot sallituista poikkeamista

29 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 27 TYLT v 1993 yleinen osa kohta 50 Mittaustyöt keskittyy mittauksen tekniseen suorittamiseen ja sallittujen poikkeamien käsittelyyn. Johtopäätös Käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Tietosisältö liitetään tarkistettuna tulevaan Tienrakentamisen mittausuunnitelman ohjejulkaisuun. Uudistettavaan Tiehallinnon TYLT-julkaisuun liitetään viittaus Tienrakentamisen mittausuunnitelman ohjejulkaisusta. Mittauksen sallitut poikkeamat johdetaan InfraRYL osa 1, väylät ja alueet - Infrarakenteiden yleiset laatuvaatimukset julkaisun tekniset vaatimukset osassa kohdasta valmiin rakenteen vaatimukset. 2.5 Tiesuunnitelmatiedon ATK-arkistointisuositus 48/1994 Suosituksessa esitetään malli rakennussuunnitelma-aineiston arkistoin-nista ja hakemistorakenteesta. Mittaussuunnitelman tiedostojen nimeämisen osalta suosituksessa on viittaus tässä raportissa olevaan ohjeeseen Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistoksi

30 28 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Johtopäätös Käsitellään suositusta muistioraportin taustamateriaalina. Ylläpidettävä tien 3D- malli säilytetään rakennussuunnitelman mittausaineistomuodossa. 2.6 Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi v.1996 Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistosta käsittelee Standardipisteitä formaattia koodausta pisteen sijaintia rakenteessa Tiedonhallintaa hakemiston muodostumista tiedoston nimien muodostumista mittauspisteiden koodausta tunnuskenttien käyttöä

31 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 29 Määriteltyjä kohteita 1. mittalinja 2. kiintopisteet 3. haltuunottopaalutus 4. massanvaihtokaivannot 5. kevytsorakiilat 6. maastonmuotoilu 7. reunakivilinjat 8. tiemerkinnät 9. liittymäkaaret 10. liittymän muotoilujiirit 11. suoja-aidat 12. kaiteet 13. suojaputket 14. vesihuoltoputkitukset 15. vesihuoltokaivot 16. rummut 17. portaalit ja opastintaulut 18. valaisinpylväät, liikennevalopylväät ja liikennemerkit 19. kaapelit 20. paalukentät,( lyöntipaalut ) 21. paalulaatat 22. viherrakenteet 23. syvästabilointialueet 24. pystysalaojitusalueet

32 30 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Mittausaineiston koodauksen esitystapa on seuraavanlainen: Johtopäätös Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistosta muistioraportin käsitellään ohjejulkaisun taustamateriaalina. Tätä suositusta ei käytetä enää erillisenä ohjeena. Tien rakentamiseen liittyvien laitteiden ja varusteiden mittausaineisto käsitellään yksityiskohtaisesti tulevassa ohjejulkaisussa. 2.7 SYL v yleinen osa Sillanrakennuksen yleiset laatuvaatimukset käsittää seuraavat mittaukseen liittyvät osat: Mittaukset Yleistä Runkomittaus Tarkkailutapit ja niiden sijaintimittaukset Työnaikaiset mittaukset Paikalleenmittaukset Tarkistusmittaukset Kelpoisuusmittaukset Muodonmuutos- ja siirtymämittaukset Johtopäätös Siltojen mittaussuunnitelmaa ei käsitellä laajemmin tämän työn yhteydessä. Kuuluu voimassaolevaan ohjeistukseen. Siltaosan mittausaineisto ohjeistus päivitetään Infra RYL:n valmistuttua. 2.8 Yhteenveto nykyohjeistuksen käytettävyydestä Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) Käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Mittaussuunnitelman yleiskarttaa, pistekortteja, kiintopisteluetteloa ja tiealuetta koskevat asiat käsitellään uudessa ohjejulkaisussa. Tiealueessa otetaan lisäksi huomioon varaukset luiskan pyöristykselle, huoltoteille ja riista-aidoille. Tie- ja rakennussuunnitelma TVL D-Kansion mittaussuunnitelmaa koskeva osa käytöstä poistetaan käytöstä. Tiemies raportti v.1991 Raportti on tienrakentamisen mittaustoiminnan atk- ohjelmiston kehitystyöhön viittaava julkaisu. Tiemies-ohjelma on edelleen käytössä tienrakentamisen mittaustoiminnassa. Tiemiesraportti käsitellään muistioraportin taustamateriaalina.

33 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 31 TAHYS-ohjeistus ja laskentaohjelma v 1992 TAHYS -ohjeistukseen liittyi laskentaohjelma käyttöohjeineen, jolla voitiin tuottaa koordinaattitietoa tierakenteista ja rakentamisen tarvitsemista tähtäysmerkeistä. TAHYS-aineiston muoto on edelleen voimassa oleva standardi tieraken-teen mittausaineistosta. Tulevan ohjejulkaisun jatkuvan kolmiulotteisen mallin mittausaineistostan-dardi korvaa TAHYS-standardin. TAHYS käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Tienrakennuksen yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset v 1993 Yleiset perusteet Käsitellään muistioraportin taustamateriaalina, josta liitetään tarkistettu tietosisältö ohjejulkaisuun. 1. Mittaustöiden järjestäminen 2. Perus-, tihennys- ja tähyspisteiden käsittely 3. Sallittujen poikkeamien käsittely 4. Mittaustöiden laatuvaatimukset Tiensuunnittelutiedon ATK-arkistointisuositus 48/1994 Arkistointisuositusta käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi v.1996 Suositus käsittelee pääasiassa tienrakentamiseen liittyviä laitteita ja varusteita. Laitteiden ja varusteiden mittausaineistoa pelkistetään ja koodausta yksinkertaistetaan. Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistosta käsitellään muistioraportin taustamateriaalina ja siitä liitetään oleelliset mittauskohteet ja asiat tulevaan ohjejulkaisuun. Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset; Yleinen osa SYL 1 SYL v yleinen osa, kuuluu voimassa olevaan ohjeistukseen vuodelta Ohjeistus on uusi ja voimassaoleva, joten siltojen mittaussuunnitelmaa ei käsitellä laajemmin tämän työn yhteydessä.

34 32 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Kuva 6. Rakennussuunnitelman mittausaineiston nykyinen ohjeistus ja tulevan ohjejulkaisun sisältö.

35 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT 33 3 OHJEISTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Tavoite Hankintamenettelyjen kannalta tavoitteena on se, että tien suunnittelun edetessä suunnitteluprosessin seuraavaan vaiheeseen ja uudelle toimijalle mittausaineiston tuottaminen ja vastuut on mahdollista hallita suunnitelman toteuttamista varten. Tien rakentamisen mittausaineiston lähtökohdan tavoitteena on tierakenteen jatkuva kolmiulotteinen malli, josta tuotetaan määrittelyn mukainen standardi mittausaineisto. Standardi mittausaineisto on suunnitteluprosessin tuottama ohjejulkaisun esittämien määritysten mukainen lähtöaineisto mittausjärjestelmille työn toteuttamista varten. Kaikkien suunnittelutoimijoiden tuottama yhdenmukainen mittausaineisto tuo tienrakentamisen mittaustoimintaan kustannussäästöjä nopeuttamalla mittausaikaa ja parantamalla mittausaineiston tulkintaa. Mittausaineiston määritelty sisältö ja yhdenmukainen muoto parantavat tuottavuutta ja nopeuttavat mittausprosessia sekä selkeyttävät maastomittauksen tulkintaa rakennustyön toteuttamisessa. 3.2 Vastuut mittausaineiston tuottamisesta Rakennussuunnitelman toteuttamiseen tarvittava mittausaineistoa tuotetaan suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Mittausaineiston tuottamisen näkökulmasta on tarve yksilöidä tarkemmin eri vaiheissa tuotettava mittausaineiston sisältö ja määrä. Rakennussuunnitelman tuottamaan mittausaineistoon sisältyy hankkeen mittausperusta, tien geometriat sekä tien jatkuva kolmiulotteinen toteutusmalli varusteineen ja laitteineen. Mittausuunnitelman tuottamisen nykyinen ohjeistus on pitkältä aikaväliltä ja osin vanhentunutta, mikä vaikeuttaa vastuiden määrittelyä suunnittelu- ja toteutusprosessin eri vaiheissa. Mittausuunnitelmaa koskeva ohjeistus kootaan ohjejulkaisuun ja eri hankintamenettelyjen vastuunjakoa varten muodostetaan selkeät määrittelyt mittaussuunnitelman sisällöstä eri suunnitelmavaiheissa ja eri urakkamuodoissa.

Tienrakentamisen mittaussuunnitelman

Tienrakentamisen mittaussuunnitelman Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2008 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008)

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) 3D-Win 5.3 Tierakenneohje 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) Sisällysluettelo: 1 LÄHTÖAINEISTOT... 3 2 TIHENNYS... 3 3 AINEISTOT MITTALAITTEISIIN... 4

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 Road Pro, W&S, VM6.0 KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAATIMUKSET SUUNNITTELUSSA... 4 2.1. Geometrian suunnittelu... 4 2.2.

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Vaatimukset johtokartoituksille

Vaatimukset johtokartoituksille Vaatimukset johtokartoituksille Päivitetty 7.11.2014, osa 2 1 (5) Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Mittauksen suorittaja... 2 2.1 Turku Energia Oy... 2 2.2 Kiinteistöliikelaitos... 2 3 Mittausohjeet... 3 3.1

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-toteutus, esimerkkitiedostot 1.3.2013 Built Environment Process Innovations Reengineering Esimerkit

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa timo takala, luento teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, kadut ja aukiot kurssi 12.12.2006 Maastomalli = tietokoneelle luotu kolmiulotteinen

Lisätiedot

Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006

Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiepiirit 1 (1) 15.11.2007 15977/2006/30/5 Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiehallinto, Ratahallintokeskus; Inframodel-ohje

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011 Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet Kari Lehtonen 8.9.2011 LIIKENNEVIRASTON OHJELUETTELO Ohjeluetteloon on kaksi reittiä valitse urakoitsijat ja suunnittelijat valitse ohjeluettelo

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Sami Snellman 17.10.2012 Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 1.1. Yleistä

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

InfraTM / SKOL. InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö)

InfraTM / SKOL. InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) InfraTM / SKOL InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) Versio 1.2 Muutoshistoria Versio Päivämäärä Selitys Tekijä(t) 1.1 25.1.2010 Loppuraportti JLi, SLa 1.2 2.2.2010 InfraBIM-nimikkeistö

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset 3D-Road projekti Oulun tiepiirin pilottihanke: Vt 4 parantaminen Haurukylän kohdalla (levennys+rp) Infra2010 -pilottihanke: Tiehallinto / Oulun Yliopisto Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu-

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN VESIHUOLTOLINJOJEN MAASTOKARTOITUSOHJE ESPOO JA KAUNIAINEN

RAKENNETTUJEN VESIHUOLTOLINJOJEN MAASTOKARTOITUSOHJE ESPOO JA KAUNIAINEN 1 (6) RAKENNETTUJEN VESIHUOLTOLINJOJEN MAASTOKARTOITUSOHJE ESPOO JA KAUNIAINEN HSY siirtyy uusiin taso- ja korkeusjärjestelmiin 1.12.2012 yhtä aikaa pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Espoon ja Kauniaisten

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 5 5.3.2014 Pöyry Finland Oy / Aki Leislahti, Ilkka Puustinen, Harri Sivonen, Markus Lakanen, 1 (16) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 5 Ilkka Puustinen, Harri Sivonen 9.8.2013 1 (12) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 0.2 10.09.2013 12.9.2013 Aki Leislahti Ilkka Puustinen

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

Lisätiedot

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan 1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP2 Standardit ja rajapinnat 5.3.2012 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) 2 Built Environment Process Re-engineering PRE

Lisätiedot

Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9. Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi

Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9. Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi Tuotannon yleisohjeet TIEL 227 0008 isbn 951-726-196-9 Pohjavesisuojauksen kuvaus - ohje toteutetun suojauksen kuvaamiseksi Tielaitos Kehittämiskeskus Helsinki 1996 OHJE 20.3.1996 96/20/Th-145 268/96/20/TIEL/21

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy. Pilotointiehdotukset tiivistelmät

InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy. Pilotointiehdotukset tiivistelmät InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy Pilotointiehdotukset tiivistelmät n hanke ehdotukset 0. Yhteisiä teemoja: Infrasuunnittelun ja rakentamisen tuotetiedon siirtämisen nykytilanne ja ongelmat.

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen 13.2.2015/Keijo Pulkkinen Sisältö Yleistä Tietopalvelukokonaisuus Kehittäminen OfficeAutori Tiedonsiirron

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Rakennusvalvontamittaus 15.02.2010-> Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Ongelmat suurimmillaan parin vuoden kuluttua, kun maastossa on yhtä paljon uuden korkeusjärjestelmän

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

Tontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012

Tontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012 Tontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012 RAJAMERKKIEN KARTOITUS Kirkkonummen kunta pyytää tarjoustanne rajamerkkien kartoittamiselle maastomittauksella Kirkkonummen Luomasta Kylmälään

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015 Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä 1.2 Työselityksen käyttöalue 1.3

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku Turun kaupungin maastomittauspalvelut ja koordinaaattijärjestelmän vaihto käytännössä Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisten kylpylässä 17.-18.3.2010, Harri Kottonen Kuka Harri Kottonen, Mittaustyöpäällikkö

Lisätiedot

INFRA-TUOTEMALLIN HYÖDYT

INFRA-TUOTEMALLIN HYÖDYT INFRA-TUOTEMALLIN HYÖDYT Luonnos 19.11.2008 Juha Liukas Sito Oy Jari Niskanen Vianova Systems Finland Oy Esityksen sisältö OSA 1: Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne - esimerkkinä suunnittelu ja

Lisätiedot

CLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA

CLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA CLIENT k k k k k TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA Sisältö 1. Yleistä CLIENT tiedonsiirto-ja raportointiohjelmasta... 3 2. Asetukset... 4 2.1 Yleiset asetukset... 4 2.2 Raportissa näytettävät sarakkeet...

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 30.4.2014 1 (31) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 30.4.2014 Petteri Palviainen Ohjeen ensimmäinen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Osa 1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle

Osa 1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle Osa 1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA ESPOO 2003 Osa 1 MMH360 formaattikuvaus Sivu 2/10 Alkusanat Käsillä oleva raportti on inframodel

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

VESIHUOLTOVERKKOJEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN MÄÄRITTELY- JA HANKINTAOHJE 2012. Valmiin työn julkistaminen Vesihuoltojaoston syysseminaarissa 7.11.

VESIHUOLTOVERKKOJEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN MÄÄRITTELY- JA HANKINTAOHJE 2012. Valmiin työn julkistaminen Vesihuoltojaoston syysseminaarissa 7.11. VESIHUOLTOVERKKOJEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN Valmiin työn julkistaminen n syysseminaarissa 7.11.2012 Työryhmän puh.joht. Matti Ojala Rahoittajat: - Suomen Vesilaitosyhdistys ry - Maa- ja Vesitekniikan Tuki

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

HÄMEEN TIEPIIRI MT252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ SASTAMALA TIEVALAISTUS R11-SE100 TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS

HÄMEEN TIEPIIRI MT252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ SASTAMALA TIEVALAISTUS R11-SE100 TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS HÄMEEN TIEPIIRI MT252 PARANTAMINEN, HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ SASTAMALA TIEVALAISTUS R11-SE100 TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS Muutos A Korjattu 18.4.2011 R5291 SISÄLLYSLUETTELO I 7511 1 7512 1 7513 2 7513

Lisätiedot

Toimintaohjeiden rakenne ja käyttö

Toimintaohjeiden rakenne ja käyttö Toimintaohjeiden rakenne ja käyttö Tiensuunnittelun laatujärjestelmä TILAAJAN MENETTELYT KONSULTIN TOIMINTA/ LAATUJÄRJESTELMÄ TIEPIIRIKOHTAISET TÄSMENTÄVÄT OHJEET S U U N N I T T E L U N T O I M I N T

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot