Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008"

Transkriptio

1 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008

2

3 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

4 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 15/ s. ISSN , TIEH v. TIIVISTELMÄ Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata tienrakentemisen mittausaineiston ohjeistuksen nykytilaa ja määritellä ohjeistuksen. Samalla julkaisu toimii tausta-aineistona sekä lähtökohtien ja tavoitteiden määrittäjänä ajantaisaistettavalle tienrakentamisen mittausaineisto-ohjeelle, jonka on tarkoitus olla tiivis, mittausaineiston muotoon ja sisältöön keskittyvä ohjejulkaisu. Ohjeen kehittämistarpeita määriteltäessä on otettu huomioon alan viimeaikainen ja näköpiirissä oleva kehitys. Ohjeen laadinnassa on yhtenä keskeisenä näkökulmana ollut hankitamenettelyihin liittyen mittaussuunnitelman ja mittausaineistojen laatimisen vastuukysymyksiä koskevien määrittelyjen kehittäminen. Asiakokonaisuuden ulkopuolelle on rajattu siltoja koskeva ohjeistus, joka on uusittu vuonna 2001 (SYL). Nykyinen käytössä oleva tienrakentamisen mittausaineiston oheistus koostuu useista eritasoisista ja pitkällä aikavälillä syntyneistä ohjeista. Nykyisen ohjeistuksen vanhimmat osat ovat vuodelta Ohjeistettu mittausaineisto on pääosin poikkileikkaussidonnaista. Olemassa olevan ohjeistuksen käyttökelpoiset osat hyödynnetään uudistettavassa ohjeessa. Nykyisen ohjeistuksen hajanaisuus ja osittainen vanhentuneisuus aiheuttavat ongelmia mittausaineiston sisällön ja muodon määrittelyssä. Määrittelyongelmat liittyvät sekä aineiston tuottamiseen että myös käytettävään hankintamenettelyyn. Ongelmat ovat johtaneet työstä aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Ohjeen laadinnassa otetaan huomioon alalla tapahtuva kehitystyö. Esimerkkejä kehitystyöstä ovat mm. Inframodel2 projekti, jossa määritellään yhtenäinen suunnitelmien ja siihen liittyvien mittausaineistojen tiedonsiirtostandardi (LandXML-formaatti), ja INFRA 2006 Rakennusosa ja hankenimikkeistö, jossa määritellään yhtenäinen standardi tien osien nimikkeistöille. Lisäksi on tekeillä tienrakentamisen maastomallin ja pohjakartan laatimisen ohje. Tienrakentamisen mittausaineiston ohjeistamisen ja edellä kuvattujen kehittämisprojektien tarkoituksena on yhdenmukaistaa käsiteltävien aineistojen muotoa ja tietosisältöä. Tavoitteena on tuottaa jatkuvaa kolmiulotteista mittausaineiston käsittävää tuotemallia ja päästä eroon tien poikkileikkaussidonnaisuudesta. Yhtenäiset määrittelyt korostuvat silloin, kun siirrytään eri tehtäväkokonaisuudesta toiseen, jolloin usein myös aineistojen käsittelijät vaihtuvat. Tuotemalleilla tuetaan myös tienrakentamisessa jo käytössä olevaa työkoneohjaukseen perustuvaa työtapaa. Hankintamenettelyissä viimeaikainen kehitys on mennyt kohti yhä suurempia kokonaisuuksia, joissa toimeksiannot saattavat sisältää joko pelkkää suunnittelua (esim. tie- ja rakennussuunnitelmat) tai sekä suunnittelua että rakentamista (esim. ST-urakat). Tietyt standarditasot määritellään kunkin suunniteluvaiheen aineistorajaukselle. Vastuiden selkeyttämisellä saadaan aikaan kustannussäästöjä toiminnan tehostumisen kautta. Kokonaistavoitteina ohjeen laadinnassa ovat mittausaineiston yhtenäistäminen, mittaustoiminnan tehostaminen, yhteisten toimintatapojen aikaan saaminen mittausaineiston tuottamisessa sekä mittausautomaation edistäminen tienrakentamisessa.

6

7 ESIPUHE Tämä julkaisu on laadittu Tiehallinnon keskushallinnon toimeksiannosta ja työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Matti Lahti, pj Matti Ryynänen Hannu Nurmi Hannes Mäkinen Rauno Heikkilä Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Tiehallinto, Keskushallinto Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Tiehallinto, Turun tiepiiri Oulun yliopisto Julkaisua laativaan projektiryhmään ovat kuuluneet: Matti Ryynänen Hannu Nurmi, pj Hannes Mäkinen Matti Laitinen Timo Jalkanen Tiehallinto, Keskushallinto Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Tiehallinto, Turun tiepiiri Destia Destia Tämän julkaisun laadintaan on lisäksi osallistunut suuri joukko alalla toimivia ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet työn aikana järjestettyihin seminaareihin sekä kommentoineet julkaisuluonnoksia niiden laadintavaiheessa. Tähän julkaisuun liittyen laaditaan varsinainen tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje. Helsingissä marraskuussa 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja 7 Sisältö 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Yleistä Tien kolmiulotteinen toteutusmalli Nykyinen ohjeistus Hankintamenettelyt 12 2 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) Tiemies raportti v Tahys tietokoneohjelma v TYLT v yleinen osa Tiesuunnitelmatiedon ATK-arkistointisuositus 48/ Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi v SYL v yleinen osa Yhteenveto nykyohjeistuksen käytettävyydestä 30 3 OHJEISTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT Tavoite Vastuut mittausaineiston tuottamisesta Mittausuunnitelman yleistiedot ja kartta Mittausperusta Tien suunnittelu- ja toteutusmalli Mittausaineiston muoto Mittausaineiston koodaus 39 4 MITTAUSTOIMINTAAN LIITTYVIÄ KEHITTÄMISNÄKYMIÄ Mittaustoiminta Tiedonhallinta Mittauksen integroituminen työkoneisiin Toteutusmallin ylläpito Mittausaineiston laadunhallinta 43

10 8 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja

11 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET 9 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Yleistä Infran toteutus- ja ylläpitoprosessissa on nähtävissä suuria rakenteellisia muutoksia, jotka koskettavat kaikkia alan toimijoita. Kuva 1. Tämä raportti käsittelee rajattua aluetta tien elinkaaren hallintaprosessista. Keskeisimpiä muutosalueita ovat olleet: Uudet hankintamenettelyt ovat siirtäneet yksityiskohtaisen suunnittelun lähelle rakentamisen toteutusajankohtaa. Tämä on lisännyt haastetta niin suunnittelun ja työmaamittauksen yhteistyölle, kuin työn tilaajallekin vastuiden määrittelyssä. Käsitteet infra-alalla ovat muuttumassa. Rakennussuunnitelmat ovat muuttumassa suunnitelma- ja toteutusmalleiksi. Rakennusalan nimikkeistöä ollaan yhtenäistämässä INFRA projekteissa. Suunnitteluaineiston Inframodel2 -tiedonsiirtomenetelmä on otettu käyttöön vuoden 2007 syksyllä. Tiehallinnon maastomallin ja pohjakartan laatimisohje uusitaan vuonna Mittaustekniikka on kehittynyt nopeasti Mittauksen teknisen toteutuksen mahdollisuudet lisääntyvät kaiken aikaa tehokkaamman tietojenkäsittelymahdollisuuden ansiosta. Satelliittitekniikan hyödyntäminen mittaustekniikassa on edistynyt nopeasti. Lähivuosina on odotettavissa myös eurooppalainen paikannussatelliittijärjes-

12 10 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET telmä täydentämään jo käytössä olevaa amerikkalaista ja venäläistä järjestelmää. Takymetrimittaukseen ovat tulleet robottityöasemat. Takymetrien ominaisuuksiin on tullut mahdollisuus mitata kohteita ilman heijastinprismaa sekä mahdollisuudet automaattiseen rajatun alueen mittaukseen. Mittaustekniikkaan on vahvasti tulossa erilaiset keilaimet / skannerit, jotka mahdollistavat nopean kolmiulotteisen tietomassan keräämisen. Sovellusohjelmien avulla prosessoimalla voidaan keilattua pistetietoa verrata kolmiulotteiseen suunnitelmaan ja nähdä toteutuksen poikkeamat kohteesta. Mittaus- ja paikannustekniikkaa on liitetty yhä enenevässä määrin suoraan työkoneisiin. Käytännön sovelluksia löytyy mm. kaivin- ja puskukoneista sekä tiehöylistä. Työmaan automatisointi ja työkoneiden mittausjärjestelmien käyttöönotolla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia työmaan mittaus- ja laadunvarmistustoimintoihin. Muutos ja kehitys on tuonut mukanaan myös runsaasti uutta tai ei vielä kaikilta osin yleisessä käytössä olevaa terminologiaa. Seuraavassa on määritelty joitakin keskeisiä käsitteitä. 1.2 Tien kolmiulotteinen toteutusmalli Infra-alalla tapahtunut kehitys edellyttää mittausaineiston ohjeistuksen ajanmukaistamista. Aineiston sisällön osalta on keskeistä siirtyä tierakenteen poikkileikkaussidonnaisuudesta kohti tierakenteen jatkuvaa kolmiuloitteisia toteutusmallia. Erilaisten tuotteiden mallintaminen on tämän päivän teknikkaa. Kolmiulotteisen tierakenteen toteutusmallin sijainti hallitaan koordinaateilla ja tienrakentamisen mittaustoiminta voidaan nähdä tämän kolmiulotteisen toteutusmallin tulkintatehtävänä maastossa. Tien mittaamiseen liittyviä vaiheita: 1. Kolmiulotteisen koordinaatiston tuottaminen tienrakennushankkeelle. Koordinaatisto on homogeeninen mittauksen lähtöpisteiden verkko. 2. Tien toteuttamiseksi käytettävän mittausaineiston tuottaminen tien toteutusmallista sekä tiehen liittyvistä laitteista ja varusteista. 3. Tierakenteet sekä tiehen liittyvät laitteet ja varusteet tulkitaan maastoon merkintämittauksella. 4. Työkoneen mittausjärjestelmää käytettäessä tierakenteiden tulkinta maastossa tapahtuu vertaamalla työkoneen terän asemaa tierakenteen kolmiulotteiseen numeeriseen toteutusmalliin. Rakentamisen laadun toteamiseksi mitataan geometrisen tierakenteen sekä laitteiden ja varusteiden sijainti. Poikkeamat todetaan ja dokumentoidaan toteutumamalliin. 5. Toteutumamallin siirtäminen ylläpitomalliksi rakennusvaiheen päätyttyä. Toteuttaessa rakennussuunnittelua vaativia toimenpiteitä ylläpitojaksolla on ylläpitomalli käytettävissä suunnittelun lähtöaineistoksi. Suunnittelun ja toteutuksen jälkeen päivitetty toteutumamalli palautetaan ylläpidettäväksi tien 3Dmalliksi.

13 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET 11 Kuva 2. Ylläpidettävän 3D-mallin hyödyntäminen rakentamisen ja ylläpidon toimenpiteissä. Tavoitteena on tuottaa näkemys geometrisen ylläpitomallin tuottamiseen tienrakennushankkeen dokumentoinnissa. 1.3 Nykyinen ohjeistus Tien rakentamiseen liittyvän mittausaineiston nykyinen ohjeistus koostuu useasta eri lähteestä ja pitkältä ajanjasolta. Vanhin voimassa oleva mittausaineistoon liittyvä ohjeistuksen osa sisältyy vuodelta 1979 peräisin olevaan TVL:n Teiden suunnittelu -ohjeeseen (D-kansio). Ohjeistus sisältää varsin kattavat määrittelyt niin mittauksen perusteista kuin tuotettavasta aineistosta ja tulosteista. Tien tähtäysmerkkien laskemista varten rakennussuunnitelman poikkileikkausaineistosta laadittiin vuonna Tahys -ohjelma (versiot ) ja niihin liittyvää ohjeistusta. Ohjelma toimi PC-tietokoneella ja tuotti standardimuotoista mittausaineistoa takymetrimittauksen tarpeisiin. Vuonna 1993 valmistui tienrakennuksen yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset (TYLT), jonka osassa Yleiset perusteet esitettiin ohjeet mittausten järjestämiseen rakennustyömaalla laatuvaatimuksineen. Vuonna 1996 laadittiin Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi, jossa oli ohjeet tiehen liittyvien laitteiden ja varusteiden sisällöstä ja muodosta. Sillanrakennuksen yleiset laatuvaatimukset (SYL) on laadittu vuonna 2001.

14 12 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET Kuva 3. Tienrakentamisen nykyinen ohjeistus on kuvattu aikajanalle sijoitettuna. Tämän työn tavoitteena on uudistaa tienrakennuksen mittausaineiston nykyinen ohjeistus vastaamaan nykyajan tarpeita. 1.4 Hankintamenettelyt Hankintamenettelyiden kannalta ongelmallisinta on ollut, että eri suunnitelmavaiheiden mittausaineiston sisältöä ei ole määritelty yksiselitteisesti, ja sen vuoksi eri suunnittelukonsulteilta on tullut keskenään eritasoista mittausaineistoa. Se, että mittaussuunnitelman ohjeistus on ollut hajallaan ja pitkältä aikaväliltä, on vaikeuttanut asioiden yhteensovittamista ja aiheuttanut lisäkustannuksia. Hankintamenettelyssä viimeaikainen kehitys on mennyt kohti yhä suurempia kokonaisuuksia, joissa toimeksiannot saattavat sisältää pelkkää suunnittelua (esim. tie- ja rakennussuunnitelmat) tai sekä suunnittelua että rakentamista (esim. ST-urkakat). Tiesuunnitelman mittausaineistoa ei ole yksiselitteisesti määritelty, mikä on mm. ST-urakan kannalta ongelma. Kuntasektorilla tapahtuvassa yhteistyössä mittausaineiston määrittelyn tarve suunnitelman eri vaiheissa on vielä tiehankkeitakin suurempi. Hankintamenettelyihin liittyen tavoitteena on määritellä selkeästi standarditasot mittausaineistolle kussakin suunnitelu- tai urakkavaiheessa ja selkeyttää mittausaineiston tuotantovastuut eri urakkamuodoissa.

15 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja TAUSTA JA TAVOITTEET 13 Kuva 4. Mittaussuunnitelma-aineiston muodostuminen ja standarditasot suunnitteluja toteutusprosessin eri vaiheissa.

16 14 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 2 OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Seuraavassa on läpikäyty tienrakentamisen mittaustoimintaan kohdistuva nykyinen ohjeistus ja selvitykset. Olemassa oleva ohje on tummennetulla pinnalla ja siihen liittyvät kommentit vaaleallapohjalla. Ohjeen perässä on toimenpide-ehdotus ohjeen käytöstä tulevassa ohjejulkaisussa. 2.1 Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) Suunnitelman osa 14. Mittaussuunnitelma Ohjeen mukaan suunnitelman osa 14 sisältää seuraavat asiakirjat: Yleiskartta

17 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 15 Mittaussuunnitelmakartassa tarvittavia ominaisuuksia on ohjeessa lueteltu kattavasti. Mittaussuunnitelman yleiskarttaan tarvittavat perusasiat löytyvät edelleen tästä vuoden 1979 ohjeesta. Ohjeessa luetellut ominaisuudet vastaavat tämän päivän mittaussuunnitelman yleiskartan ominaisuuksia. Pääpistelaskentojen tulokset Pääpistelaskennat on tuotettu ohjelmilla TS01 ja TE01. Pääpistelaskentojen tiedot vastaavat nykyisiä vaaka- ja pystygeometrialinjoja. Näiden perustietojen merkitys on korostunut linja- ja paalutuslaskennan siirryttyä yhä enemmän takymetrimittauksen myötä maastossa tapahtuvaksi. Paalutusmitat Paalutusmittojen laskentaa varten on ollut käytössä TS02 ja TE02 ohjelmat. Paalutusmittojen laskenta on muuttunut kentällä tapahtuvaksi reaaliaikaiseksi koordinaattien tulkinnaksi tavoitemittojen avulla. Paalutusmittojen laskenta on yhdistynyt maastossa toteutettavaan merkintämittaukseen. Mittausvälineinä käytetään nykyisin RTK-GPS-laitteita ja takymetriä. Poikkileikkausmitat

18 16 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Poikkileikkausmitat maastomerkinnän tueksi on tuotettu TS50 TS54 ohjelmilla koneellisen massanlaskennan lähtöarvoista. Nykyisin poikkileikkausmitat voivat olla takymetrin muistikortilla laskentaparametrien muodossa, tai numeerisena mallina mittausjärjestelmässä. Tähtäysmerkkilaskentojen tulokset Maansiirtotöitä varten maastoon merkittävät tähtäysmerkit on voitu laskea TS50 TS 54 ohjelmilla koneellisen massanlaskennan lähtöarvoista. Mikäli massat on laskettu käsin, tähtäysmerkkien laskentaan on ollut käytettävissä TS07 ohjelma. Nykyisin mitattaessa tierakenteen mittamerkkejä maastoon, tähtäysmerkkien laskenta tapahtuu maastossa mittauksen yhteydessä. Työkoneiden mittausjärjestelmät voivat verrata työterän asemaa tosiaikaisesti työn edetessä numeerisen toteutusmallin pintaan. Kiintopisteluettelo Kiintopisteluettelo on tarpeellinen asiakirja ( tiedosto ) tämän päivän rakennustyömaamittauksen lähtöaineistossa. Tärkeä ominaisuus kiintopistetiedoille on koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä. Järjestelmän tulee olla sama kuin rakennusuunnitelmassa.

19 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 17 Pistekortit Tulostettujen pistekortteja käytetään edelleen. Nykyään pistekortit ovat yhä enemmän kentällä tiedonkäsittelylaitteilla luettavia tiedostoja, mitkä tarvittaessa tulostetaan mittauksen tueksi. Tieoikeudella haltuun otettavan alueen rajapaalujen koordinaattiluettelo ja paalutus mitat Edellä oleva tummennettu teksti on poimittu vuoden 1979 ohjeesta. Ohjeesta käy selville silloin käytössä olleet tietokoneohjelmat ja TVH:n käyttöohjeohjejulkaisujen numerot. Tien Perusgeometrian laskentaan oli ohjelmat TS01 ja TE01 Paalutusmittoja laskettiin ohjelmilla TS02 ja TE02 Massanlaskentaa, poikkileikkaustietoja ja tähtäysmerkkejä laskettiin ohjelmilla TS50 TS54 ja TS07 Paalutuslaskentaohjelma laski suorakulmaiset ja säteettäiset paalutusmitat kiintopisteluettelon mittalinjaa lähinnä olevalta monikulmiosivulta. Laskennassa oli myös mahdollisuus kehittyneempään jännepaalutusmittojen laskentaan. Ohjelma laski paalutusmitat monikulmiojonolta valituille sadanmetrin tasapaaluille ja näiltä paaluilta paalutusmitat 20- metrin välipaaluille. Tähtäysmerkkin laskentaohjelma tulosti poikkileikkauksittain tähtäysmerkit etäisyyksinä mittalinjasta ja korkeuslukuina. Kaikki tien mittaamiseen tarvittavat tiedot tulostettiin pitkälle ketjulomakkeelle TVH:n tietokoneella ja yleensä Helsingissä.

20 18 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Mittausmenetelmän mukainen työjärjestys oli seuraavanlainen kiintopisteiden etsimisen ja näkyvöittämisen jälkeen. 1. Tien keskilinja ( mittalinja ) merkittiin maastoon puupaaluin. 2. Mittalinja sidottiin puupaaluin ja merkintämitoin tielinjan ulkopuolelle ainakin jännepaalujen kohdalta. 3. Tien rakenteet merkittiin tämän jälkeen poikkileikkauksittain ja korkeudet vaaittiin ja paalulukemat, sivuetäisyydet ja suhteellinen korkeusasema tien rakenteisiin kirjattiin tähtäysmerkkeihin. 4. Kaivutyön jälkeen merkittiin kaivupohjan sijainti sidontapaaluista, korkeudet vaaittiin. Päällysrakenteen korkeudet merkittiin tähtäysmerkkilasketataulukon mukaan. Tyypillistä rakennustyömaan mittauskalustoa tuolloin oli mittanauha, kulmaprisma, vaaituskoje, punakeltainen linjakeppi. Vaativissa kohteissa, kuten suurilla silloilla, käytettiin teodoliittia. Johtopäätös TVL (D-Kansio) käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Mittaussuunnitelman yleiskarttaa, pistekortteja ja kiintopisteluetteloa koskevat asiat käsitellään uudessa ohjejulkaisussa. Ohjejulkaisuun sisällytetään tiealueen määrittely, jossa tulee ottaa huomioon tilavaraukset luiskien pyöristyksille, riista-aidoille ja huoltoteille. Poistetaan Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) mittaussuunnitelmaa koskeva osa käytöstä.

21 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 19 Kuva 5. Tyypillisiä mittausvälineitä vuodelta Tiemies raportti v Tiemiesraportti on julkaistu v 1991 tukitoimintoja ohjaavana julkaisuna. Raportissa esitetään työryhmän päätavoitteena olleen mm. kehittää jatkuvan linjalaskennan periaatteelle pohjautuva maastossa toimiva tienrakentamisen mittausohjelma. Tavoitteena oli päästä irti poikkileikkaussidonnaisuudesta ja varmistaa mittamerkkien oikea sijoittaminen myös muualle kuin suunnitellun poikkileikkauksen kohdalle. Työryhmän tavoitteena oli esitetty myös laadunvalvontaan sopivan osion kehittäminen ohjelmaan. Tavoitteena myös tässä on irroittauta poikkileikkausiin sidotusta geometrisen laadun tarkastelusta. Ohjelma on käytössä edelleen kehitettynä tiemittauksia toteuttavilla mittausyrityksillä. Käyttäjät hyödyntävät mahdollisuutta hallita tierakennetta tielinjan suunnassa ilman sidonnaisuutta poikkileikkauksen paalulukemiin. Menetelmä toteuttaa jatkuvan kolmiulotteisen mallin periaatetta. Menetelmän käyttäjät voivat jatkossa hyödyntää tien kolmiulotteista mallia ja tien pituussuuntaisia taiteviivoja, poimimalla niistä tarvittavat tiedot menetelmän käyttöön.

22 20 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Nykyisin ohjelmassa on erillinen osa PC- mikro työskentelyä varten sekä takymetrissa tapahtuvaan laskentaan että erillistä takymetriin kytkettyä kenttätietokonetta varten. Johtopäätös Tiemiesraportti käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. 2.3 Tahys tietokoneohjelma v 1992 Tahys 2.0 v.1986 Tahys nimi johtuu atk-tekniikan vaikeuksista ymmärtää skandinaavisia merkkejä. Monissa yhteyksissä Tahys = Tähys. Tahys-ohjelman syntyi tarpeesta on tuottaa koordinaattiaineistoa kehittyvän mittaustekniikan tarpeisiin. Takymetritekniikan ja tallentimien puolella tapahtuneen kehityksen myötä osa laskentaa oli mahdollista siirtää kentällä tapahtuvaksi. Paalutusmittojen laskenta kentällä mahdollisti tähtäymerkkien merkintämittauksen X,Y,Z suoraan takymetrilla, joka puolestaan merkitsi selkeää toiminnan tehostumista. Kentällä tapahtuva paalutumittojen laskenta tarvitsee lähtöaineistoksi järjestelmällistä koodattua koordinaattiaineistoa. Rakennussuunnitelmat olivat poikkileikkaussidonnaisia ja Tahys- laskennan lähtöaineisto tuotettiin näistä suunnitelmapoikkileikkauksista. Tähtäysmerkkien koordinaattitiedot tuotettiin Tahys-laskentaohjelmalla, tarpeen ja tottumusten mukaan. Laskentasääntöjä ohjattiin erilaisten tähtäysmerkkiryhmien avulla ja tähtäysmerkkien sijaintia määrittelemällä arvoja laskentaparametreille. Tahys-ohjelmalla oli mahdollisuus tuottaa poikkileikkaussidonnaista tähtäysmerkkilaskentaa mittanauha, kulmaprisma, vaaituskoje kalustolla tehtävään mittaukseen. Tahys- ohjelman ensimmäinen versio 2.0 tuli käyttöön v Tahys ohjelmaa ylläpiti TIEHALLITUS / Tielaitos ja sitä jaettiin maksutta tarvitseville urakoitsijoilla ja muille tahoille. Tahys 3 versioita pidetään parhaiten toimivina. Siinä todettiin jatkuvan mallin periaatteen toimivan käytännössä parhaiten.

23 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 21 Tahys-ohjelma 4.05 v 1992 Viimeinen versio Tahys-ohjelmasta on 4.05 Työmaalla tapahtuva massanlaskenta kehittyi tietotekniikan myötä. Massamääritykset voitiin tehdä tietokoneella laskemalla kahden pinnan välisinä tilavuuksina. Tahys 4 versioon tuli mukaan mahdollisuus poimia pintoja rakenteen poikkileikkauksista. Tahyslaskennan viimeisin käyttöohje on Tahys Johtopäätös TAHYS-aineiston muoto on edelleen voimassa oleva käytännön standardi rakennussuunnitelman mittausaineiston tuottamisessa. Tuleva tien kolmiulotteinen rakennemalli tulee korvaamaan poikkileikkaussidonnaisen tien rakennetta kuvaavan TAHYS mittausaineistostandardin. TAHYS tähtäysmerkkilaskentaohjelma käyttöohjeineen käsitellään muistioraportin taustamateriaalina

24 22 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 2.4 TYLT v 1993 yleinen osa 50 Mittaustyöt 50.1 Mittaustöiden järjestäminen 50.2 Tähysmerkit

25 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Valmiin tuotteen sallitut poikkeamat 50.4 Tienrakennustöissä käytettävät pisteet

26 24 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 50.5 Mittaustöiden laatuvaatimukset Yleistä Tulosten dokumentointi Laskenta Peruspisteistön mittaaminen

27 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Tihennyspisteistön mittaaminen Tähyspisteiden mittaaminen

28 26 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Taulukot sallituista poikkeamista

29 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 27 TYLT v 1993 yleinen osa kohta 50 Mittaustyöt keskittyy mittauksen tekniseen suorittamiseen ja sallittujen poikkeamien käsittelyyn. Johtopäätös Käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Tietosisältö liitetään tarkistettuna tulevaan Tienrakentamisen mittausuunnitelman ohjejulkaisuun. Uudistettavaan Tiehallinnon TYLT-julkaisuun liitetään viittaus Tienrakentamisen mittausuunnitelman ohjejulkaisusta. Mittauksen sallitut poikkeamat johdetaan InfraRYL osa 1, väylät ja alueet - Infrarakenteiden yleiset laatuvaatimukset julkaisun tekniset vaatimukset osassa kohdasta valmiin rakenteen vaatimukset. 2.5 Tiesuunnitelmatiedon ATK-arkistointisuositus 48/1994 Suosituksessa esitetään malli rakennussuunnitelma-aineiston arkistoin-nista ja hakemistorakenteesta. Mittaussuunnitelman tiedostojen nimeämisen osalta suosituksessa on viittaus tässä raportissa olevaan ohjeeseen Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistoksi

30 28 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Johtopäätös Käsitellään suositusta muistioraportin taustamateriaalina. Ylläpidettävä tien 3D- malli säilytetään rakennussuunnitelman mittausaineistomuodossa. 2.6 Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi v.1996 Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistosta käsittelee Standardipisteitä formaattia koodausta pisteen sijaintia rakenteessa Tiedonhallintaa hakemiston muodostumista tiedoston nimien muodostumista mittauspisteiden koodausta tunnuskenttien käyttöä

31 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 29 Määriteltyjä kohteita 1. mittalinja 2. kiintopisteet 3. haltuunottopaalutus 4. massanvaihtokaivannot 5. kevytsorakiilat 6. maastonmuotoilu 7. reunakivilinjat 8. tiemerkinnät 9. liittymäkaaret 10. liittymän muotoilujiirit 11. suoja-aidat 12. kaiteet 13. suojaputket 14. vesihuoltoputkitukset 15. vesihuoltokaivot 16. rummut 17. portaalit ja opastintaulut 18. valaisinpylväät, liikennevalopylväät ja liikennemerkit 19. kaapelit 20. paalukentät,( lyöntipaalut ) 21. paalulaatat 22. viherrakenteet 23. syvästabilointialueet 24. pystysalaojitusalueet

32 30 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Mittausaineiston koodauksen esitystapa on seuraavanlainen: Johtopäätös Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistosta muistioraportin käsitellään ohjejulkaisun taustamateriaalina. Tätä suositusta ei käytetä enää erillisenä ohjeena. Tien rakentamiseen liittyvien laitteiden ja varusteiden mittausaineisto käsitellään yksityiskohtaisesti tulevassa ohjejulkaisussa. 2.7 SYL v yleinen osa Sillanrakennuksen yleiset laatuvaatimukset käsittää seuraavat mittaukseen liittyvät osat: Mittaukset Yleistä Runkomittaus Tarkkailutapit ja niiden sijaintimittaukset Työnaikaiset mittaukset Paikalleenmittaukset Tarkistusmittaukset Kelpoisuusmittaukset Muodonmuutos- ja siirtymämittaukset Johtopäätös Siltojen mittaussuunnitelmaa ei käsitellä laajemmin tämän työn yhteydessä. Kuuluu voimassaolevaan ohjeistukseen. Siltaosan mittausaineisto ohjeistus päivitetään Infra RYL:n valmistuttua. 2.8 Yhteenveto nykyohjeistuksen käytettävyydestä Tie- ja rakennussuunnitelma TVL (D-Kansio) Käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Mittaussuunnitelman yleiskarttaa, pistekortteja, kiintopisteluetteloa ja tiealuetta koskevat asiat käsitellään uudessa ohjejulkaisussa. Tiealueessa otetaan lisäksi huomioon varaukset luiskan pyöristykselle, huoltoteille ja riista-aidoille. Tie- ja rakennussuunnitelma TVL D-Kansion mittaussuunnitelmaa koskeva osa käytöstä poistetaan käytöstä. Tiemies raportti v.1991 Raportti on tienrakentamisen mittaustoiminnan atk- ohjelmiston kehitystyöhön viittaava julkaisu. Tiemies-ohjelma on edelleen käytössä tienrakentamisen mittaustoiminnassa. Tiemiesraportti käsitellään muistioraportin taustamateriaalina.

33 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS 31 TAHYS-ohjeistus ja laskentaohjelma v 1992 TAHYS -ohjeistukseen liittyi laskentaohjelma käyttöohjeineen, jolla voitiin tuottaa koordinaattitietoa tierakenteista ja rakentamisen tarvitsemista tähtäysmerkeistä. TAHYS-aineiston muoto on edelleen voimassa oleva standardi tieraken-teen mittausaineistosta. Tulevan ohjejulkaisun jatkuvan kolmiulotteisen mallin mittausaineistostan-dardi korvaa TAHYS-standardin. TAHYS käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Tienrakennuksen yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset v 1993 Yleiset perusteet Käsitellään muistioraportin taustamateriaalina, josta liitetään tarkistettu tietosisältö ohjejulkaisuun. 1. Mittaustöiden järjestäminen 2. Perus-, tihennys- ja tähyspisteiden käsittely 3. Sallittujen poikkeamien käsittely 4. Mittaustöiden laatuvaatimukset Tiensuunnittelutiedon ATK-arkistointisuositus 48/1994 Arkistointisuositusta käsitellään muistioraportin taustamateriaalina. Suositus rakennussuunnitelman mittausaineistoksi v.1996 Suositus käsittelee pääasiassa tienrakentamiseen liittyviä laitteita ja varusteita. Laitteiden ja varusteiden mittausaineistoa pelkistetään ja koodausta yksinkertaistetaan. Suositus tienrakennussuunnitelman mittausaineistosta käsitellään muistioraportin taustamateriaalina ja siitä liitetään oleelliset mittauskohteet ja asiat tulevaan ohjejulkaisuun. Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset; Yleinen osa SYL 1 SYL v yleinen osa, kuuluu voimassa olevaan ohjeistukseen vuodelta Ohjeistus on uusi ja voimassaoleva, joten siltojen mittaussuunnitelmaa ei käsitellä laajemmin tämän työn yhteydessä.

34 32 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN NYKYTILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Kuva 6. Rakennussuunnitelman mittausaineiston nykyinen ohjeistus ja tulevan ohjejulkaisun sisältö.

35 Tienrakentamisen mittaussuunnitelman ohjeistuksen nykytilanne ja OHJEISTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT 33 3 OHJEISTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Tavoite Hankintamenettelyjen kannalta tavoitteena on se, että tien suunnittelun edetessä suunnitteluprosessin seuraavaan vaiheeseen ja uudelle toimijalle mittausaineiston tuottaminen ja vastuut on mahdollista hallita suunnitelman toteuttamista varten. Tien rakentamisen mittausaineiston lähtökohdan tavoitteena on tierakenteen jatkuva kolmiulotteinen malli, josta tuotetaan määrittelyn mukainen standardi mittausaineisto. Standardi mittausaineisto on suunnitteluprosessin tuottama ohjejulkaisun esittämien määritysten mukainen lähtöaineisto mittausjärjestelmille työn toteuttamista varten. Kaikkien suunnittelutoimijoiden tuottama yhdenmukainen mittausaineisto tuo tienrakentamisen mittaustoimintaan kustannussäästöjä nopeuttamalla mittausaikaa ja parantamalla mittausaineiston tulkintaa. Mittausaineiston määritelty sisältö ja yhdenmukainen muoto parantavat tuottavuutta ja nopeuttavat mittausprosessia sekä selkeyttävät maastomittauksen tulkintaa rakennustyön toteuttamisessa. 3.2 Vastuut mittausaineiston tuottamisesta Rakennussuunnitelman toteuttamiseen tarvittava mittausaineistoa tuotetaan suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Mittausaineiston tuottamisen näkökulmasta on tarve yksilöidä tarkemmin eri vaiheissa tuotettava mittausaineiston sisältö ja määrä. Rakennussuunnitelman tuottamaan mittausaineistoon sisältyy hankkeen mittausperusta, tien geometriat sekä tien jatkuva kolmiulotteinen toteutusmalli varusteineen ja laitteineen. Mittausuunnitelman tuottamisen nykyinen ohjeistus on pitkältä aikaväliltä ja osin vanhentunutta, mikä vaikeuttaa vastuiden määrittelyä suunnittelu- ja toteutusprosessin eri vaiheissa. Mittausuunnitelmaa koskeva ohjeistus kootaan ohjejulkaisuun ja eri hankintamenettelyjen vastuunjakoa varten muodostetaan selkeät määrittelyt mittaussuunnitelman sisällöstä eri suunnitelmavaiheissa ja eri urakkamuodoissa.

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008)

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) 3D-Win 5.3 Tierakenneohje 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) Sisällysluettelo: 1 LÄHTÖAINEISTOT... 3 2 TIHENNYS... 3 3 AINEISTOT MITTALAITTEISIIN... 4

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 5 5.3.2014 Pöyry Finland Oy / Aki Leislahti, Ilkka Puustinen, Harri Sivonen, Markus Lakanen, 1 (16) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 5.11.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Inframodel 2 kehityshanke

Inframodel 2 kehityshanke Inframodel 2 kehityshanke 30.9.2005 Inframodel2 esittely Yleistä Hankkeen tavoitteet Hankkeen osapuolet ja organisointi Budjetti ja rahoitus Aikataulu ja osatehtävät Työskentely ja dokumentointi LandXML

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 (64-bit) 26.01.2012

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 (64-bit) 26.01.2012 Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18.10 (64-bit) 26.01.2012 2(5) Novapoint sovellukset, versio 18.10 Yleiskuvaus Novapoint sovellukset täydentävät kansainvälistä lokalisoitua Novapoint jakeluversiota

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat 2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat Laskentatavat Yleistä - vaakageometrian suunnittelusta Paalu Ensimmäinen paalu Ensimmäisen paalun tartuntapiste asetetaan automaattisesti 0.0:aan. Tämä voidaan muuttaa

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto 1. Tuotemalli ja tiedonsiirto Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Osa 1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle

Osa 1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle Osa 1 Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA ESPOO 2003 Osa 1 MMH360 formaattikuvaus Sivu 2/10 Alkusanat Käsillä oleva raportti on inframodel

Lisätiedot

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska Teppo Rauhala Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte Tavoite Tavoitteita BIM:n hyödyntämisessä tulisi olla: 1. Kustannuksien aleneminen 2. Teknisen laadun

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Valaistuksen rakennussuunnitelma Hattulan kunta Kalliolantien klv.

Valaistuksen rakennussuunnitelma Hattulan kunta Kalliolantien klv. HATTULAN KUNTA Valaistuksen rakennussuunnitelma Hattulan kunta Kalliolantien klv. SÄHKÖTYÖSELITYS Piir.no: 001 - / 20.04.2016 / MHa SISÄLLYSLUETTELO PROJEKTIN TIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT... 2 YLEISTÄ... 3

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 Sisältöä: Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät Miksi N2000 - korkeusjärjestelmään siirrytään? Kotkan

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotanto Runkomittaus Kaavan pohjakartan ylläpito Maaperätutkimukset Tonttien

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen

JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen JHS-suositus (ei julkaistu): Asemakaavan pohjakartan laatiminen Marko Ollikainen Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Esityksen sisältö Taustaa JHS:lle MML:n projekti -> JHS-hanke Suosituksen

Lisätiedot

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula 073040-09.1 Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2007 073040-09.1 1 (5)+liitteet DI Benoit Gouatarbes,

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

2017/01/22 15:12 1/6 Liittymän luonti

2017/01/22 15:12 1/6 Liittymän luonti 2017/01/22 15:12 1/6 Liittymän luonti Liittymän luonti Tällä toiminnolla luodaan liittymä 3D:ssä. Liittymän luonti luo sekä vaaka- että pystygeometrian T ja X -liittymille. Käyttäjä voi käyttää olemassaolevia

Lisätiedot