Ryhmän nimi: TAIKATASSUT TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) AJALLA:

Transkriptio

1 Ryhmän nimi: TAIKATASSUT TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) AJALLA: VASUN PERIAATTEET NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA * Tarjoamme laadukasta varhaiskasvatusta, jossa arvostetaan hyvää lapsuutta ja sen ainutkertaisuutta (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) * Toimintamme lähtökohtia ovat lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä kasvatuskumppanuus perheiden kanssa TOIMINTA-AJATUS * Arvomaailmamme perustana toimii käsite hyvä lapsuus, johon kuuluvat suvaitsevaisuus, vuorovaikutteisuus, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus sekä pedagogisuus * Tarjoamme laadukasta varhaiskasvatusta, jossa arvostetaan hyvää lapsuutta ja sen *Arjessamme painopisteenä toimivat vuodenajat ja ainutkertaisuutta sadut sekä kielellinen kehitys - vuodenaikoja havainnoimalla lapsi * oppii Toimintamme itsestään ja lähtökohtia ympäristöstään ovat lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä - satujen maailman kautta käymme muun kasvatuskumppanuus muassa läpi hyviä perheiden tapoja ja kanssa opimme sosiaalisia käyttäytymismalleja * Arvomaailmamme perustana toimii käsite hyvä lapsuus, johon kuuluvat suvaitsevaisuus, vuorovaikutteisuus, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus sekä pedagogisuus *Arjessamme painopisteenä toimivat vuodenajat ja sadut sekä kielellinen kehitys - vuodenaikoja havainnoimalla lapsi oppii itsestään ja ympäristöstään - satujen maailman kautta käymme muun muassa läpi hyviä tapoja ja opimme sosiaalisia käyttäytymismalleja 1 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuuden rakentuminen: o Mitä pidämme tärkeänä? o Miten rakennamme luottamusta? o Miten kuulemme vanhempia? o Miten otamme vastaan palautetta/ annamme mahdollisuuden vaikuttaa? Kasvatuskumppanuuskäytännöt: o Päivähoidon aloituskäytännöt o Omahoitajuus o Lapsen vasu, kasvatuskeskustelut o Vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat Yhteistyö muiden tahojen kanssa Monikulttuurisuus KASVATUSKUMPPANUUDESSA PIDÄMME TÄRKEÄNÄ: 1) LUOTTAMUS -vanhemmat pystyvät kertomaan erilaisista asioista, hyvistä ja huonoista 2) KUNNIOITUS -arvostetaan ja kuunnellaan vanhempia 3) TASAVERTAISUUS -lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi on vanhempien ja henkilökunnan yhteinen kiinnostuksen kohde -vanhemmat ja henkilökunta huomioivat toistensa näkemykset 4) AVOIMUUS -vanhemmat pystyvät luottamaan, että asiat kerrotaan rehellisesti ja avoimesti

2 2 5) HENKILÖKUNNAN VÄLISET SUHTEET -toimivat ja avoimet LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN: -päivittäisillä - ja Vasu keskusteluilla -johdonmukaisella käytännöllä -hyvällä tiedonkululla -vaitiolovelvollisuudella -erilaisuuden kunnioittamisella -vanhempien toiveiden huomioimisella toiminnassa -yksilöllisten vasujen huomioimisella arjessa -palautteen positiivisena vastaanottamisena ja käytäntöön saattamisena KASVATUSKUMPPANUUSKÄYTÄNNÖT: 1) PÄIVÄHOIDON ALOITTAMINEN -yksi perhe kerrallaan tutustumaan/yksi henkilökunnan jäsen tutustuttaa -esitietokaavake -tiedon siirto uuteen hoitopaikkaan tai uuteen ryhmään -lapsella mahdollisuus tutustua useita kertoja ryhmään myös ilman vanhempiaan -uusille perheille toiminnallinen-vanhempainilta -yksilöllinen huomioiminen, vuorotyön huomioiminen lasten arjessa -kiireettömän ilmapiirin luominen -alkuvaiheessa sovitaan lapselle omahoitaja, joka tutustuttaa lapsen päiväkodin käytäntöihin ja pyrkii olemaan mukana perushoitotilanteissa

3 3 2) LAPSEN VASU JA KASVATUSKESKUSTELUT -päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut vanhempien kanssa kiireettömästi -avoin ja rehellinen vuorovaikutus -vasukeskustelut pidetään vähintään kerran toimintakauden aikana, sekä vanhempien tai päiväkodin aloitteesta useamminkin 3) VANHEMPAINILLAT JA MUUT YHTEISET TAPAHTUMAT -syksyn aloitus tervetuloa-vanhempainillalla -suunniteltuja koko perheen yhteisiä, isovanhemmat huomioonottavia retkiä, juhlia, askarteluiltoja, ulko- ja urheilutapahtumia myös vanhempien ja lasten toiveita huomioiden 4) YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA TARVITTAESSA -erityislastentarhanopettaja: Malminrannan päiväkodissa on käytettävissä erityislastentarhanopettaja Eeva Ruotsalainen, jolta saamme tarvittaessa konsultointiapua -lasten- ja perheneuvola -terapeutit (puhe-,toiminta- ja fysioterapeutti) -sosiaalitoimi -Kys -muut päiväkodit, koulu ja srk -vapaa-aikapalvelukeskus -kulttuuritoimi

4 4 5) MONIKULTTUURISUUS -kieli- ja kulttuuritaustan sekä uskonnollisen vakaumuksen yksilöllinen huomioiminen, esimerkiksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laatiessa -tulkin käyttö tarvittaessa yhteisen kielen löytämiseksi ja kulttuuriin perehtymiseksi, jotta perheen erilaiset tarpeet ja kasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan sopia yhteisesti -tarvittaessa järjestetään eriytettyä toimintaa KASVATUSPERIAATTEET JA ARVOT mikä tärkeää vanhemmille? mihin yhdessä sitoudumme? VANHEMMILLE TÄRKEÄÄ: - Lapsen kokemus siitä, että häntä rakastetaan ja arvostetaan omana itsenään - Päivähoitoryhmä on paikka, johon lasten on hyvä tulla ja jonne vanhemmat voivat jättää lapsensa luottavaisin mielin - Tasa-arvoisuus (kaikilla samat oikeudet, velvollisuudet ja säännöt) - Omatoimisuuden tukeminen lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden - Selvät, sovitut säännöt - Jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi, jokaisen mielipide on tärkeä - Turvalliset ihmissuhteet

5 5 Ryhmän aikuisten arvot: *Leikki - tiedostetaan leikin merkitys lapsen oppimiselle ja kehitykselle (sosiaaliset taidot: yhdessä toimiminen, toisten huomioiminen ja kunnioittaminen ) - tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen leikkiin - annetaan lapselle aikaa, puitteet ja ympäristö, joka tukee lapsen halua leikkiä - huomioidaan lapsen ikä ja kehitystaso suhteessa leikkiin *Turvallisuus - ryhmämme on paikka johon lasten on hyvä tulla ja jonne vanhemmat voivat jättää lapsensa hoitoon luottavaisin mielin - turvalliset fyysiset puitteet - selvät, sovitut säännöt - turvalliset ihmissuhteet - perustarpeiden turvaaminen (uni, ulkoilu, ruokailu, leikki) *Välittäminen ja läheisyys - lapsi saa osakseen rakkautta ja arvostusta - lapsen kokemus siitä, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan omana itsenään - hellyys ja sylittely - aikuisen välittävä läsnäolo - lapsen minäkuvan ja itsetunnon tukeminen *Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus - lapsen yksilöllinen huomiointi sekä kasvatuskumppanuuden huomioiminen (jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi, jokaisen mielipide on tärkeä) - kaikkia lapsia ja heidän perheitään kohdellaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti (samat oikeudet, velvollisuudet ja säännöt) - tarjotaan kaikille lapsille monipuolista toimintaa hoitoajoista riippumatta - tuetaan lapsen omatoimisuutta ikä ja kehitystaso huomioiden

6 6 YHDESSÄ SITOUDUMME: 1) Sosiaalisten taitojen vahvistaminen 2) Laadukas perushoito 3) Kiireettömyys 4) Turvallinen, salliva ilmapiiri 5) Yksilöllinen huomiointi ARJEN TILANTEET JA TOIMINTA - näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Päivähoitoon tulo- ja lähtötilanteet miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä mitä huomioitava työnjaossa tiedon vaihdon periaatteet ym. NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) PÄIVÄHOITOON TULO- JA LÄHTÖTILANTEET: -yksi ihminen ottaa vastaan, kuulumisten vaihtaminen, kiireettömyys lapsi huomioidaan yksilöllisesti; tuntee olevansa tervetullut huomioidaan vanhempien/perheiden yksityisyys; siirrytään tarvittaessa rauhalliseen paikkaan keskustelemaan kirjaamme lapsen päivää koskevat asiat viestivihkoon kaikille tiedoksi päiväraportin täyttäminen, johon kirjataan jokaisen lapsen keskeiset asiat päivän kulusta HUOMIOITAVAA TYÖNJAOSSA: vanhempien kohtaaminen ja tiedon vaihtaminen lasten asioista kuuluu kaikille kasvatusvastuullisille Perushoitotilanteet ruokailu päiväunet pukeminen ja riisuminen siisteyskasvatus RUOKAILU: kiireettömyys, rauhallinen tilanne hyvät käytöstavat -kannustetaan lasta maistelemaan erilaisia ruokia

7 7 -viskarit ja vesselit ruokailevat eri puolilla PÄIVÄUNET: -kaikille lapsille taataan mahdollisuus päiväuniin/-lepoon vanhempien toiveet huomioidaan lapset saavat heräillä omaan tahtiin aikaisin aamulla (ennen klo. 6.30) tuleville lapsille annetaan mahdollisuus rauhalliseen heräilyyn, tarvittaessa lapsi voi mennä jatkamaan yöuniaan lapsi, jolla on myöhäinen ilta, suositellaan jäämään yöksi päiväkotiin yölasten iltatoimet hoidetaan yksilöllisesti noudattaen lapsen omia iltarutiineja lapsen yksilöllisen unentarpeen huomiointi -> kuka tarvitsee unta, toisille lepohetki > voisiko olla nukkumahuone ja lepohuone erikseen esim. Kiurujen kanssa PUKEMINEN JA RIISUMINEN: -omatoimisuuteen kannustaminen säänmukainen pukeutuminen tarpeeksi aikaa pukeutumiseen ja riisuuntumiseen pienissä ryhmissä pukeutuminen -> rauhallisuus yksilöllisen pukeutumisen salliminen (kodinomaisuus) -> mahdollisuuksien mukaan kiireettömyys pukeutumisessa viikonloppuisin esim. yövaatteet päällä voisi katsella aamulastenohjelmia tossut/jarrusukat sisällä sisä- ja ulkovaatteet erikseen SIISTEYSKASVATUS: yksilöllisyyden huomioiminen kuivaksi opettelun tukeminen WC-rauhan antaminen, yksityisyyden kunnioittaminen hygieniasta huolehtiminen (käsienpesu, vaatteista huolehtiminen, iltapesut, aamupesut jne)

8 8 VASUN PERIAATTEET Leikkiminen leikin havainnointi ja tiedon vaihto vanhempien kanssa leikkiympäristö ja välineet (mitä tiloja saa käyttää, mitä materiaaleja ja välineitä olemassa, miten vaihdellaan, miten huomioidaan eri -ikäisten tarpeet.) leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) LEIKKIMINEN: leikin merkityksen ymmärtäminen lapsen kehitykselle, sen tiedon jakaminen vanhempien kanssa -annetaan mahdollisuus leikkiä rauhassa, pitkäkestoiseen leikkiin mahdollisuus säilyttää leikki esim. useamman päivän -> leikin kehittyminen, juonellisuus aikuinen antaa tilan, ajan, välineet leikille päivittäin varataan tarpeeksi aikaa leikille ja joustetaan tarvittaessa muissa toiminnoissa, jotta leikille on mahdollisuus aikuinen auttaa lasta leikin kehittymisessä esim. jos lapsella on heikot leikkitaidot, voi aikuinen mennä hetkeksi mukaan leikkiin aikuinen sallii leikeissä lapsen omakohtaisten tunteiden läpikäymisen ja ymmärtää sen tärkeyden aikuisen tärkeys olla lasten saatavilla, leikin havainnointi ja dokumentointi oppimis- ja leikkimisympäristö, vesileikkihuoneen käyttäminen aikuinen ohjaa lapsia leikkitilanteiden konflikteissa vahvistaen samalla lasten omatoimista ratkaisukykyä -jaetaan lapsia eri tiloihin leikkimään aikuinen kannustaa lapsia leikkimään keskenään, myös niitä, jotka eivät yleensä leiki keskenään

9 9 Liikkuminen mahdollisuus päivittäiseen liikuntaan (sisä- ja ulkotilat, lähiympäristö) mahdollisuus ohjattuun liikuntaan (missä, kuinka usein, kuka ohjaa) motoriikan havainnointi (miten, kuinka usein, tiedon vaihto) LIIKKUMINEN: -kannustetaan ja motivoidaan lapsia liikkumaan -oman salin hyödyntäminen päivittäiseen liikuntaan, myös iltaisin ja viikonloppuisin kaksi kertaa päivässä ulkoilua sään salliessa noin kerran viikossa retkelle vuodenajan mukainen liikunta, esim. hiihto ja luistelu yksilöllisten tarpeiden huomioiminen liikunnassa ohjattua liikuntaa kerran viikossa lapsen motoriikan havainnointi päivittäin -> tarvittaessa tarkempi havainnointi havainnoidaan lasten liikunnallisia perustaitoja syksyllä ja keväällä. Havaintojen pohjalta suunnitellaan ohjatut liikuntatuokiot. Tutkiminen lasten kysymykset ja pohdinnat (kuuntelu, kirjaaminen, hyödyntäminen toiminnassa) lähiympäristön hyödyntäminen yhteinen tiedon hankinta TUTKIMINEN: retket luontoon: kerätään luonnosta materiaaleja tehdään samaan metsään retki eri vuodenaikoina vuodenaikojen tarkkailu tietokoneen avulla voi tutkia, ottaa selvää erilaisista asioista vanhempien kuuleminen pohdinnoissa, esimerkiksi kuolema lasten oma kokeilu, tekemällä oppiminen ja ymmärtäminen arjen eri asioista virikkeellinen ja motivoiva oppimisympäristö

10 10 Taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen kädentaidot (askartelu, tekstiilityö, tekninen työ, kuvataide), musiikki, draama, tanssi ja lasten kirjallisuus lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun (ympäristön suunnittelu) lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun Kielellinen kehitys ja ilmaisu (tunteiden ilmaisu, omien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen, arjen toiminnan sanoittaminen, lasten omat tarinat.) TAITEELLINEN ILMAISEMINEN JA KOKEMINEN: juhlapäivien, vuodenaikojen ja satujen huomioiminen esim. askartelussa, maalaamisessa ohjattu toiminta ->sadut ->saduttaminen ->askartelu, maalaaminen ->musiikki ->lapsille aikuisten esittämät näytelmät ym taidenäyttelyt, teatterit ja konsertit musiikki: lauletaan päivittäin aamuhetkellä, roolileikit lauluissa, ohjatut lauluhetket lapset saavat esittää säännöllisesti satuja muille (ohjattu ilmaisu): toisten ryhmän lapsille, muille ryhmäläisille ja juhlissa mahdollisuus omatoimiseen askarteluun: lapsen itse suunnittelemiin sekä valmiisiin malleihin. Lapsen omatoimisuutta, mielikuvitusta ja luovuutta tuetaan tarjoamalla tilaa, aikaa ja materiaaleja lasten kirjallisuus vuodenaikojen ja teemojen mukaan KIELELLINEN KEHITYS JA ILMAISU: salliva ilmapiiri tunteiden ilmaisemisessa tunteiden ilmaiseminen sanoin ja niiden nimeäminen ristiriitojen selvittämiseen annetaan esimerkkiä, esim. riidat selvitetään puhumalla eikä nyrkeillä -havainnoidaan lapsen kielen kehityksen tasoa ja sen perusteella vastattaan lapsen tarpeisiin, esim. suujumpat, lorut satujen ja kirjojen lukeminen sekä saduttaminen vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen leikin kautta aamuhetkellä viikonlopun kuulumisten kertominen lapsen kuunteleminen; lapsen tasolle meneminen, aito kuunteleminen ja pysähtyminen lapsen puheen havainnoiminen, esimerkiksi leikin seuraaminen lapsen kanssa keskusteleminen arjen eri tilanteissa, esimerkiksi ruokailutilanteet kielellisen tietoisuuden herättäminen ja tukeminen, esimerkiksi kirjaimen ja äänteen vastaavuuden löytäminen

11 11 VASUN PERIAATTEET SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio: (luokittelu, vertailu, päätteleminen, mittaaminen, lukumäärän ja numeromerkin vastaavuus, geometria, kellonajat, raha, yhteen - ja vähennyslaskut konkreettisilla esineillä) NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) MATEMAATTINEN ORIENTAATIO: kiinnostuksen herättäminen matemaattisiin asioihin matematiikan näkyminen arjessa, esimerkiksi lukumäärät ruokailutilanteessa ja ulos lähtiessä kiinnostavien matemaattisten välineiden esillä oleminen ja käyttäminen, esimerkiksi noppapelit, kymmenjärjestelmäpelit kannustaminen itse päättelemään ja ratkaisemaan ongelma, ei valmiita vastauksia! Luonnontieteellinen orientaatio: (ihminen, elämänkaari, terveelliset elämäntavat, lähiympäristö, kierrätys, elollinen (kasvit, eläimet) ja eloton (vesi, maapallo, avaruus) luonto) LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO: vuodenaikojen mukaan luonnon tarkastelu, esimerkiksi eläinten turkin väri, järven jäätyminen luonnon antimien hyödyntäminen toiminnassa, esimerkiksi leipominen ja askartelu kuva omasta itsestään ja perheestään piirtämällä, jonka pohjalta keskusteleminen terveelliset elämäntavat arjen eri toiminnoissa, esimerkiksi nukkumisen tärkeys, ruokailu ja ulkoilu Eettinen orientaatio: (ystävänä oleminen, auttaminen, oikean ja väärän tunnistaminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, riitojen sopiminen, sopimuksista kiinnipitäminen, anteeksipyytäminen ja -antaminen) EETTINEN ORIENTAATIO: eettiset arvot näkyvät arkipäivän tilanteissa ja vuorovaikutuksessa (ystävänä oleminen, auttaminen, oikean ja väärän tunnistaminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, riitojen sopiminen, sopimuksista kiinnipitäminen, anteeksipyytäminen ja antaminen). henkiseen ja fyysiseen kiusaamiseen puututaan joka tilanteessa

12 12 Esteettinen orientaatio: (kuullaan, nähdään, havaitaan, luodaan, tunnetaan ja kuvitellaan) erilaisuuden ymmärtäminen ja sen kautta hyväksyminen ajoittain nostetaan jokin teema esille, esimerkiksi ystävänä oleminen esille ESTEETTINEN ORIENTAATIO: -itse tehden, toimien ja osallistuen taidenäyttelyt, teatterit ym luonnon kauneuden havainnoiminen eri vuoden aikoina elämysten luominen ja kokeminen Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio: (kansan- ja juhlaperinteen välittäminen lapsille) HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO: vuosikalenterin mukaan huomioidaan: joulu, uusi vuosi, pääsiäinen jne ->askartelu, kirjat ja kaikki muu arkipäivän toiminta -Iisalmeen tutustuminen; nyt ja ennen, esimerkiksi miltä jokin paikka näyttää nyt Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio: (lasten kysymyksiin vastaaminen, yhdessä pohtiminen, mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita) USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO: juhlapyhien uskonnolliset tapahtumat vuosikalenterin mukaan, esimerkiksi pyhäkoulu elämän peruskysymyksien pohtiminen lapsen ikäkauden mukaan, esimerkiksi kuolema, syntyminen yhteistyökodin kanssa, jossa huomioidaan eri vakaumukset

13 13 TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) ON ENNEN KAIKKEA KASVATTAJIEN TYÖVÄLINE JOKA ANTAA SUUNNAN JA PERIAATTEET VASU POHJAISEN AMMATILLISUUDEN TOTEUTTAMISEEN ARJESSA KIRJATUN TOIMINTASUUNNITELMAN AVULLA ARVIOIDAAN JA SUUNNITELLAAN SÄÄNNÖLLISESTI OMAA JA TIIMIN TOIMINTAA