Ryhmän nimi: _Kiurut TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) AJALLA

Transkriptio

1 Ryhmän nimi: _Kiurut TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) AJALLA VASUN PERIAATTEET NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) 1 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuuden rakentuminen: o Mitä pidämme tärkeänä? o Miten rakennamme luottamusta? o Miten kuulemme vanhempia? o Miten otamme vastaan palautetta/ annamme mahdollisuuden vaikuttaa? Kasvatuskumppanuuskäytännöt: o Päivähoidon aloituskäytännöt o Omahoitajuus o Lapsen vasu, kasvatuskeskustelut o Vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat Yhteistyö muiden tahojen kanssa Monikulttuurisuus - Kasvatuskumppanuus on tasavertainen, lapsen vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välinen suhde. Molemmilla osapuolilla on sama kiinnostuksen kohde, lapsi ja lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. - Kasvatuskumppanuudessa vallitsee rehellinen ja avoin vuorovaikutus. Asioista puhutaan arjen tasolla. - Molemmat osapuolet ovat aidosti läsnä ja pysähtyvät kuuntelemaan. - Kasvatuskumppanuudessa molemmat osapuolet kunnioittavat toisiaan. - Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita, vastuu kasvatuksesta on vanhemmilla, tuetaan vanhemmuutta. - Luottamus perheen ja päivähoidon henkilökunnan välillä muodostuu myönteisessä ilmapiirissä vähitellen ja sitä edistetään tutustumalla perheeseen eri tavoin esimerkiksi: - Jokapäiväisillä luontevilla ja kiireettömillä kohtaamisilla. - Perheen oman kulttuurin, kasvatuskulttuurin kunnioittamisella. - Vasu-keskusteluilla. - Vanhempien antaman palautteen huomioimisella. (Myös vanhempainilloissa kerätyt palautteet ja arvot) - Yhteisten tilaisuuksien järjestämisillä ja vanhempainilloilla. - Sovitaan päiväkodin/ryhmän aloituskäytännöt ajoissa ennen uuden toimintakauden alkamista. Jokaisella perheellä on mahdollisuus tutustua ja saada tietoa päivähoidon toiminnasta ja arjesta. - Varmistamme päivähoidon aloittavan lapsen kotiutumisen päiväkotiryhmään sillä, että hänet vastaanottanut aikuinen pyrkii kulkemaan koko hoitopäivän ajan lapsen lähellä turvana ja tukena. Yhteistyökumppanit: Neuvola, koulu, seurakunta, elto, perheneuvola, vapake, Kys, terapeutit, sosiaalitoimi, muut päiväkodit.

2 2 KASVATUSPERIAATTEET JA ARVOT mikä tärkeää vanhemmille? mihin yhdessä sitoudumme? - Iisalmen kaupungin päivähoidon toimintaa ohjaa ajatus hyvästä lapsuudesta, joka koostuu - suvaitsevaisuudesta - vuorovaikutuksellisuudesta - fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta - pedagogisuudesta - Toiminta-ajatuksenamme on tarjota laadukasta varhaiskasvatusta, jossa arvostetaan hyvää lapsuutta, sen ainutkertaisuutta. Toimintamme lähtökohtina ovat lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi sekä kasvatuskumppanuus. Vanhemmilta saadun palautteen mukaan päivähoidon tärkeimmät asiat ovat: - Turvallinen aikuinen - Turvallinen fyysinen- ja psyykkinen kasvuympäristö - Luotettavuus - Rajat ja valvonta, kiusaamistilanteisiin puuttuminen - Yksilöllinen huomioiminen - Molemminpuolinen joustavuus - Yhtenevät kasvatuskäytännöt -ammattitaitoinen henkilökunta - säännöllinen päivärytmi sekä perustarpeista huolehtiminen -riittävästi aikaa leikille, leikin ohjaus - kiireettömyys -aikuisten läsnäolo -läheisyys, lukeminen, sylitys ja kuuntelu -sosiaalisten taitojen vahvistaminen

3 3 - kodin kulttuurin kunnioitus - tasa-arvoisuus - avoimuus Yhdessä sitoudumme - Olemaan tilanteessa aidosti läsnä ja kuuntelemaan ja kuulemaan lasta. - sovittuihin käytäntöihin ja johdonmukaisuuteen päiväkodin arjessa. - toimimaan ryhmässä tehtävänkuvan mukaisesti. Ei puhuta lasten läsnä ollessa aikuisten asioita. - Myönteisen tunneilmapiirin luomiseen kannustaen ja auttaen. Huomioimme omassa työtiimissä työkaverin hyvinvoinnin ja jaksamisen. Hyväksymme ja arvostamme toinen toisiamme omana itsenämme. Annamme tilaa huumorille ja ilolle. Olemme aitoja, inhimillisiä ihmisiä. - Suunnittelemme toiminnan ja työympäristön lasten tarpeita vastaavaksi. - Huomioimme lapset yksilöinä. Jokaisella lapselle on oikeus olla hyväksytty ja välitetty omana itsenään. - Autamme omaa jaksamistamme säännöllisillä suunnittelupalavereilla ja tauoilla - Rauhoitamme lapsen päivää toimimalla pienryhmissä - Turvaamme lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen olemisen; tilan ja henkilökunnan sijoittumisella

4 4 ARJEN TILANTEET JA TOIMINTA - näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) Päivähoitoon tulo- ja lähtötilanteet miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä mitä huomioitava työnjaossa tiedon vaihdon periaatteet ym. - Huomioimme vuorohoidon erityispiirteet (kuten, eri pituiset hoitoajat, lapsen vireystila). - Otamme jokaisen lapsen henkilökohtaisesti vastaan, hoitoajasta riippumatta. - Vaihdamme kuulumiset lähtö- ja tulotilanteissa. - Mahdollistamme tarvittaessa vanhemmille henkilökohtaista keskusteluaikaa. - Kirjaamme tarvittaessa kuulumiset. - Huolehdimme tiedonsiirrosta kirjallisena työntekijöiden välillä. - Huolehdimme työvuoroon kuuluvista tehtävistä. - Huolehdimme ryhmien välisestä tiedonsiirrosta. - Takaamme esikouluopetuksen myös iltapäivällä. - Huomioimme myös pienten toiminnan iltapäivisin. Perushoitotilanteet ruokailu päiväunet pukeminen ja riisuminen siisteyskasvatus yöunen merkitys Ruokailu - Totutamme lapset monipuoliseen ja terveelliseen ruokaan maistelemalla eri ruokia. - Opettelemme hyviä ruokailutapoja ja rauhoitamme ruokailutilanteet. - Huomioimme ryhmässä eri ikäisten lasten taidot. - Harjoittelemme oman vuoron odottamista. - Korostamme hygienian merkitystä ruokailutilanteissa. - Ruokailu on yksi arjen tärkeimmistä asioista, kunnioitetaan sitä. - Esikoululaiset harjoittelevat itse ruuan ottamista ja tarjottimien käyttöä - Pikku-Kiurut ja eskarit ruokailevat eri tiloissa rauhallisen ja keskustelevan ruokailutilanteen mahdollistamiseksi

5 5 Päiväunet - Korostetaan päivälevon merkitystä ja sen myönteistä vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen. - Isommille lapsille annetaan mahdollisuus lyhyempään päivälepoon, kuitenkin tarpeen mukaan, riippuen lapsen hoitoajasta. (vuorohoito) - Opetellaan rauhoittumaan ja hiljentymään samalla ottamaan huomioon toiset arjen sekä leikkien ja touhun keskellä. Tärkeä taito osata myös aikuisena. - Taataan lapselle riittävä määrä päivälepoa. - Huomioidaan vanhempien toiveet lapsen nukkumista koskevissa asioissa. - Opetellaan kuuntelua sadun avulla, aikuinen lukee satua joka päivä päivälevon aluksi. Pukeminen ja riisuminen - Kannustetaan lasta oma-aloitteelliseen pukemiseen ja riisumiseen. - Annetaan harjoittelulle ja itse tekemiselle aikaa. - Autetaan lasta tarvittaessa. - Luodaan tilanteesta tärkeä ja kiireetön oppimistilanne - Opetetaan lapsia pitämään huolta omista tavaroistaan Yöunet - Taataan lapselle riittävä määrä yöunta - Tehdään nukkumaan menosta rutiineineen mahdollisimman kodinomainen - Hiljennytään ja rauhoitutaan päivän touhuista ennen nukkumaan menoa, hoidetaan iltatoimet

6 6 Siisteyskasvatus - Opetamme lapsia kiinnittämään huomiota jokapäiväiseen hygieniaan: wc-asioihin, käsien pesuun, aivastamiseen yms. - Vaatteiden riisuminen päivälevolle mentäessä, yövaateiden vaihto yöunille. - Hampaiden pesu ennen yöunia sekä aamulla herätessä VASUN PERIAATTEET Leikkiminen leikin havainnointi ja tiedon vaihto vanhempien kanssa leikkiympäristö ja välineet (mitä tiloja saa käyttää, mitä materiaaleja ja välineitä olemassa, miten vaihdellaan, miten huomioidaan eri -ikäisten tarpeet.) leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) Leikkiä havainnoidaan kokoajan; lasten vapaassa leikissä, ryhmätilanteissa, ohjatussa toiminnoissa/leikeissä, ulkona ja sisällä. Hyviä tapoja havainnoida on esimerkiksi ottaa sopiva etäisyys leikkijöihin/leikkitilanteeseen, jotta leikki ei häiriinny tai olemalla itse mukana leikissä. Aikuisella pitää olla herkkyyttä kuulla ja kuunnella, aistia, mikä on leikin sisältö ja juoni. Havainnoidaan myös leikkijöiden rooleja ja vuorovaikutussuhteita. Leikissä saadaan tietoa lapsesta; kehityksestä, tunne-elämästä, vuorovaikutustaidoista, kodin kasvatuskulttuurista, leikin kautta lapsi käsittelee ja leikkii todeksi kokemiaan asioita, sekä oppii leikkiessään. Leikkiä havainnoimalla aikuinen voi huomata lapsen tuen tarpeen ja oppii tuntemaan lapsen. Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin tulo- ja lähtötilanteissa. Kerrotaan lasten leikeistä, sisällöistä, kaverisuhteista. Annamme riittävästi aikaa vapaalle leikille ja mahdollisuuksia pitkäkestoiselle leikille. Arvostamme lasten leikkiä sisällä ja ulkona ja pidämme sitä tärkeänä. Aikuinen voi rikastuttaa lasten leikkiä ja poimia lapsilta ideoita leikkeihin ja johdatella leikkiä tarvittaessa. Leikkitilamme on haasteellinen, joten jakaudumme aina mahdollisuuksien mukaan pienryhmiin ja jakotiloihin. Kiinnitämme huomiota leikkivälineisiin, leikkitilaan, viihtyvyyteen, toimivuuteen.

7 7 Otamme huomioon eri-ikäiset lapset, heidän kiinnostuksen kohteensa ja tarpeensa. Panostamme lelujen laatuun, ei määrään. Korostamme kodinomaisuutta ja viihtyvyyttä. Pyrimme käyttämään leikkitiloja mahdollisimman tehokkaasti, huomioiden vuorohoidon tarpeet mm viikonloppuhoito. Annamme lapselle mahdollisuuden omaehtoiseen leikkiin. Opetamme lapsia ratkaisemaan leikissä syntyneitä konfliktitilanteita sekä ehkäisemään kiusaamista. Vahvistamme vuorovaikutus- ja sosio-emotionaalisia taitoja. Aamu- ja iltapäiväulkoilut tarjoavat hyvät mahdollisuudet pitkäkestoiseen ja oma-ehtoiseen leikkiin Liikkuminen mahdollisuus päivittäiseen liikuntaan (sisä- ja ulkotilat, lähiympäristö) mahdollisuus ohjattuun liikuntaan (missä, kuinka usein, kuka ohjaa) motoriikan havainnointi (miten, kuinka usein, tiedon vaihto) Kiuruilla on salivuoro kerran viikossa, jolloin pidetään ohjattua liikuntaa kaikille ryhmän lapsille. Esikoululaisille on usein oma ja pienemmille oma jumppatuokio. Lisäämme ja monipuolistamme salin käyttöä mahdollisuuksien mukaan. Otamme huomioon lasten toiveita, mikäli liikuntatilat ovat käytettävissä ja aikuisia on riittävästi. Ulkoilemme päiväkodin pihassa riippuen lapsen hoitoajasta 1-2 kertaa päivässä säällä kuin säällä. Piha on oiva paikka vapaaseen, monipuoliseen liikkumiseen. Pihalla voi kiipeillä, riippua, roikkua, juosta, kiikkua, pelata pallo- ja mailapelejä, liikuntaleikkejä sekä lasten omia leikki-ideoita. Lähiympäristön liikuntapaikkoja käytämme monipuolisesti. Niitä on urheilukenttä, jäähalli, hiihtoladut, liikuntahalli, uimahalli. Esikoululaisilla on lukuvuoden aikana paljon kaupungin järjestämiä liikuntatapahtumia, joihin kaikkiin osallistumme. Kaupungin järjestämissä tapahtumissa on aina mukana koulutettu ohjaaja. Ryhmämme pienemmille järjestämme myös mahdollisuuden luistella ja hiihtää. Lisäksi päiväkodissamme on vesileikkihuone. Retkeily luonnossa lähiympäristössä viikoittain.

8 8 Ohjatuilla liikuntatuokioilla aikuinen voi tehdä havaintoja tietyiltä osa-alueilta. Tieto lapsen taidoista kirjataan ylös ja asiat käydään läpi tiimipalavereissa. VASUN PERIAATTEET NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) Tutkiminen lasten kysymykset ja pohdinnat (kuuntelu, kirjaaminen, hyödyntäminen toiminnassa) lähiympäristön hyödyntäminen yhteinen tiedon hankinta Huomioimme lasten kysymyksiä ja vastaamme pohdintoihin. Osaamme tarttua lasta kiinnostaviin asioihin ja hyödynnämme niitä toiminnan suunnittelussa. Tutkitaan vuodenaikojen vaihtelua; mitä tapahtuu lähiympäristössä eri vuoden aikoina Teemme retkiä lähiympäristöön, tutkien samalla luontoa ja tekemällä havaintoja. Konkreettinen näyttäminen; esimerkiksi luonnon kunnioittaminen, maatuminen yms. Retket luontomuseoon, kotiseutumuseoon, kirjastoon ja leikkikentille. Taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen kädentaidot (askartelu, tekstiilityö, tekninen työ, kuvataide), musiikki, draama, tanssi ja lasten kirjallisuus lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun (ympäristön suunnittelu) lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun Lapsilla on mahdollisuus omaehtoiseen toimintaan. Materiaalit ovat saatavilla aina. Kädentaitoja harjoittelemme viikoittain ohjatusti; maalausta, piirtämistä, leikkaamista, liimaamista. Yhteiset askartelut ovat usein vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyviä. Teemme teatteriretkiä. Pidämme viikoittain musiikkituokioita, joissa laulamme ja käytämme kehon soittimia sekä tutustumme rytmisoittimiin. Laulu- ja loruleikkejä on päivittäin tuokioiden ja perushoitotilanteiden yhteydessä.

9 9 Kirjastosta haemme lasten kirjallisuutta säännöllisesti. Lapset saavat itse valita kirjoja, mutta lisäksi lainaamme teemaamme liittyvää lasten kirjallisuutta. Kirjat ovat lasten vapaasti luettavissa. Aikuinen lukee päivittäin lapsille, myös päivälevon yhteydessä. Kirjastoauto vierailee päiväkodilla ja lapset pääsevät osallistumaan satutunneille. Satujen avulla harjoittelemme itseilmaisua, näyttelemistä ja esim. nukke- ja pöytäteatteria. Myös aikuiset esittävät teatteria ja näytelmiä lapsille. Kielellinen kehitys ja ilmaisu (tunteiden ilmaisu, omien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen, arjen toiminnan sanoittaminen, lasten omat tarinat.) VASUN PERIAATTEET SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio: (luokittelu, vertailu, päätteleminen, mittaaminen, lukumäärän ja numeromerkin vastaavuus, geometria, kellonajat, raha, yhteen - ja vähennyslaskut konkreettisilla esineillä) Luemme lapsille paljon kirjoja, yksin tai yhdessä. Myös loruttelu ja riimittely kuuluvat osana ryhmämme arkeen. Satujen kautta on helpompi käydä tunteita läpi ja lapsen on ehkä helpompi tunnistaa omat tunteensa. Lasten sadutus on oiva keino saada tietoa lapsen ajatuksista ja kehityksestä. Lapset tuottavat oman satukirjan. Kannustetaan lapsia kertomiseen. NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) Oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti arkipäiväntilanteissa. Matematiikka on kaikkialla. Esikoululaisilla matematiikan osa-alueet käydään läpi Hauska Matka- eskariin materiaalissa monipuolisesti. Näitä kaikkia asioita opetellaan jokapäiväisissä toiminnoissa. Käymme päivittäin aamutuokiolla läpi kalenterin (viikonpäivän, päiväyksen, kuukauden, vuodenajan, sään, nimipäivät ja päivän tulevat tapahtumat.

10 10 Luonnontieteellinen orientaatio: (ihminen, elämänkaari, terveelliset elämäntavat, lähiympäristö, kierrätys, elollinen (kasvit, eläimet) ja eloton (vesi, maapallo, avaruus) luonto) Tutustutaan lähiympäristöön ja sen tuomiin mahdollisuuksiin monipuolisesti ; retkipäivä viikoittain, Luontomuseo, Kotiseutumuseo, Terveelliset elämäntavat tulevat esille arkipäivän tilanteissa, ruokailut, ulkoilut, peseytyminen, lepo, lasta ohjataan terveellisiin tapoihin Luonnon kunnioittaminen, kasveista ja eläimistä huolehtiminen sekä omasta lähiympäristöstä huolehtiminen. Eettinen orientaatio: (ystävänä oleminen, auttaminen, oikean ja väärän tunnistaminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, riitojen sopiminen, sopimuksista kiinnipitäminen, anteeksipyytäminen ja -antaminen) Arkipäivän tilanteissä ohjataan lasta toimimaan eettisesti oikein. Keskustelemme ryhmässä päivittäin eettisistä asioista ja tilanteista, jotka ovat sillä hetkellä ajankohtaisia ja joista olisi hyvä puhua mm. kiusaamistilanne, narraaminen, anteeksiantaminen, hyvänä kaverina oleminen, kauniin käytöstavat. Huolehdimme, että kenenkään ei tarvitse olla yksin, jokaiselle löytyy leikkikaveri. Opetamme lapsia erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen, sekä tasa-arvoiseen suhtautumiseen sekä itseä ja toisia kohtaan

11 11 VASUN PERIAATTEET Esteettinen orientaatio: (kuullaan, nähdään, havaitaan, luodaan, tunnetaan ja kuvitellaan) NÄIN TOTEUTAMME ARJESSA (huomioon lasten vasuihin kirjatut asiat ja vanhempien ja lasten toiveet ja tarpeet) Luodaan lapselle virikkeellinen kasvuympäristö, jossa lapsi pystyy kokemaan esteettisyyttä ja olemaan luova.. Annamme lapselle mahdollisuuksia elämysten kokemiseen eri aistien kautta. Lasten ohjaaminen huolehtimaan omasta ympäristöstä ja sen viihtyisyydestä esim. siivoamalla omat jälkensä. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio: (kansan- ja juhlaperinteen välittäminen lapsille) Huomioimme toiminnassamme kaikki suomalaiseen kulttuurin liittyvät juhlaperinteet. Keskustelemme myös erilaisista kulttuureista ja heidän tavoistaan. Kotiseutumuseossa käynti. Iisalmen historiaan tutustumista. ( esim. Lyytisen Mirjan tekemän historiikin pohjalta )

12 12 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio: (lasten kysymyksiin vastaaminen, yhdessä pohtiminen, mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita) Huomioimme ja kunnioitamme perheiden erilaisia uskonnollisia ja eettisiä vakaumuksia. Päiväkodissamme on kerran kuukaudessa pyhäkoulu, johon lapset osallistuvat, ellei perheen vakaumus sitä estä. Kirkkoretket ja esikoululaisilla kouluun siunaaminen. Pohdimme yhdessä lasten esittämiä kysymyksiä. TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) ON ENNEN KAIKKEA KASVATTAJIEN TYÖVÄLINE JOKA ANTAA SUUNNAN JA PERIAATTEET VASU POHJAISEN AMMATILLISUUDEN TOTEUTTAMISEEN ARJESSA KIRJATUN TOIMINTASUUNNITELMAN AVULLA ARVIOIDAAN JA SUUNNITELLAAN SÄÄNNÖLLISESTI OMAA JA TIIMIN TOIMINTAA