Ryhmän nimi: HALINALLET TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) AJALLA:

Transkriptio

1 Ryhmän nimi: HALINALLET TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) AJALLA: VASUN PERIAATTEET KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuuden rakentuminen: o Mitä pidämme tärkeänä? o Miten rakennamme luottamusta? o Miten kuulemme vanhempia? o Miten otamme vastaan palautetta/ annamme mahdollisuuden vaikuttaa? Kasvatuskumppanuuskäytännöt: o Päivähoidon aloituskäytännöt o Omahoitajuus o Lapsen vasu, kasvatuskeskustelut o Vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat Yhteistyö muiden tahojen kanssa Monikulttuurisuus Pystyäksemme ottamaan huomioon lapsen mahdollisimman yksilöllisesti vanhempien tieto lapsesta on meille tärkeää kaikissa arjen asioissa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät nimenomaan vanhempien asiantuntemus omasta lapsestaan ja päiväkodin työntekijöiden ammattitietotaito niin, että siinä kohtaavat tiedot, joista on molemmille hyötyä. Tavoitteena on lapsen hyvinvointi ja etu toimimalla tasavertaisina ja yhteisymmärryksessä. Sen seurauksena on puolestaan kasvatuksen johdonmukaisuus kotona ja hoitopaikassa. Pidämme tärkeänä kasvatuskumppanuuden toteutumisen onnistumisessa avointa, luottamuksellista ja kunnioittavaa suhdetta, jossa vanhemmat kokevat tulevansa kuulluksi. Lapseen liittyvät huolen aiheet, pulmat ja tuen tarve onkin tärkeä keskustella aina kun tarvetta ilmenee puolin tai toisin. Tämä mahdollistaa myös varhaisen puuttumisen, mikäli lapsen kasvussa ja kehityksessä huomataan tuen tarvetta. Luottamusta rakennamme mm. niin, että henkilökunnallamme on yhteiset näkemykset ja käytänteet. Pyrimme olemaan helposti saatavilla ja lähestyttävissä. Mikäli tulo- ja hakutilanteissa ei löydy riittävästi aikaa lapsen asioista keskustelemiselle, järjestämme aikaa kahdenkeskiseen keskusteluun. Kasvatuskumppanuuden alku luodaan jo hoitosuhteen solmimisvaiheessa varaamalla riittävästi tutustumiselle aikaa. Toivommekin, että lapsi käy tutustumassa vähintään viikkoa ennen hoidon aloittamista. Perusasia lapsen aloittaessa päivähoitoa on lapsen turvallisen kiinnittymisen varmistaminen. Turvallinen kiinnittyminen tapahtuu parhaiten niin, että lapsi voi kiinnittyä ensin yhteen aikuiseen. Niinpä lapsi saa tutustumisvaiheessa omahoitajan. 1 Omahoitaja käy perheen kanssa alkukeskustelun, jossa keskustelemme lapsen asioista sekä perheen toiveista ja odotuksista. Omahoitaja tutustuttaa perheen myös henkilökuntaan, tiloihin ja käytäntöihin. Samalla sovimme hoitokäytännöt perhekohtaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla työvuorojen mukaan. Omahoitaja työskentelee ensimmäiset pari viikkoa lapsen hoitoaikojen mukaan niin, että hän on ainakin vastaanottamassa lasta hänen saapuessaan hoitoon Pidämme vuosittain jokaisen perheen kanssa Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun (Vasu)

2 jossa asetamme yhdessä lapselle tavoitteet lapsen parhaaksi. Toivomme, että molemmat vanhemmat osallistuisivat lapsen vasu-keskusteluun, joko yhdessä tai erikseen. Vasukeskustelun yhteydessä kysymme vanhemmilta myös hyödyllistä palautetta siitä, miten siihen asti on mennyt ja mitä he toivovat päivähoidolta. Tuemme vanhempien osallisuutta toiminnan suunnitteluun paitsi vasu-keskustelujen kautta myös kysymällä heiltä arvot toimintakauden alussa. Pidämme toimintakauden alussa myös vanhempainillan. Muita yhteisiä tapahtumia ovat kokotalon yhteinen syystapahtuma ja jouluinen askarteluilta sekä Halinallejen oma kevätjuhla. Jos vanhemmilla on kiinnostusta muihin yhteisiin tapahtumiin, otamme mielellämme heiltä ideoita vastaan. Lisäksi vanhempien on milloin tahansa mahdollista tulla seuraamaan lapsen päiväkotipäivää. Teemme yhteistyötä lastenneuvolan kanssa varhaisen puuttumisen parantamiseksi kirjoittamalla vuositarkastukseen kuvauksen lapsesta. Tarvittaessa teemme yhteistyötä lapsen ja perheen tuen tarpeen mukaan myös esimerkiksi erityislastentarhanopettajan, fysio-, puheja toimintaterapeuttien ja perheneuvolan kanssa. Yhteistyön tarpeesta keskustelemme ensin vanhempien kanssa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kanssa toimiessamme käytämme tarvittaessa tulkkia yhteisen kielen löytämiseksi ja kulttuuriin perehtymiseksi, jotta perheen erilaiset tarpeet ja kasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan yhteisesti sopia. Vanhempien kanssa teemme yhtä lailla lapsen varhaiskasvatussuunnitelman, jota laadittaessa huomioidaan lapsen ikä ja yksilölliset tarpeet, kieli- ja kulttuuritausta sekä uskonnollinen vakaumus. Järjestämme eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle tarvittaessa eriytettyä toimintaa. 2 KASVATUSPERIAATTEET JA ARVOT mikä tärkeää vanhemmille? mihin yhdessä sitoudumme? Tarjoamme laadukasta varhaiskasvatusta, jossa arvostetaan hyvää lapsuutta ja sen ainutkertaisuutta. Toimintamme lähtökohtina ovat lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi sekä kasvatuskumppanuus perheiden kanssa. Iisalmen kaupungin yhteiset arvot: Hyvä lapsuus

3 3 - Suvaitsevaisuus - Vuorovaikutteisuus - Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus - Pedagogisuus Toimintaamme ohjaavat myös meidän lasten vanhemmilta saadut arvot; 1. Turvallisuus Ryhmässämme työskentelevät tutut, turvalliset aikuiset ja henkilökuntaa on riittävästi. Pyrimme siihen, että oman ryhmän aikuinen on mukana lapsen hoitopäivässä mahdollisimman pitkään (varhaiset aamut ja myöhäiset illat). Ryhmässämme on lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri. Leikkitilat ja välineet on suunniteltu pienille lapsille. 2. Toisten huomioiminen Harjoittelemme ryhmässämme tulemaan toimeen toistemme kanssa, ketään ei saa satuttaa. Harjoittelemme oman vuoron odottamista ja lelujen jakamista. 3. Rajat Kaikilla ryhmämme työntekijöillä on yhteisesti sovitut käytännöt, joista pidetään kiinni. Ryhmässämme on tietyt rajat joiden sisällä toimimme. Rajat luovat turvallisuutta ja antavat lapsille turvallisuuden tunnetta. Toiminta Halinalleissa perustuu lapsilähtöisyyteen ja lapsen yksilölliseen huomiointiin. Toiminnassamme otamme huomioon lapsen kehitystason, mielenkiinnon kohteet, vahvuudet, tarpeet ja vireystilan. Lapsi saa toimia oman päivärytminsä mukaan omassa tahdissaan, kaikessa rauhassa. Päivittäisen toiminnan perustana on säännöllisestä päivärytmistä huolehtiminen. Suuri osa pienten ryhmän toiminnasta koostuu perushoidosta. Hyvät ja kiireettömät perushoitotilanteet ovatkin päivän tärkeimpiä hetkiä. Perushoitoon kuuluu lisäksi riittävä lepo, jotta pieni lapsi jaksaa touhuta koko päivän. Lapsi voi tulla hoitoon niin päivä- kuin yöunille oman unirytminsä mukaan. Perushoidon lisäksi leikki on tärkeällä sijalla lasten jokapäiväisessä arjessa. Leikki on pienen lapsen tärkein oppimisen lähde. Lapsille on myös ohjattua ikä- ja kehitystasoa vastaavaa

4 4 toimintaa tilanteen ja tarpeen mukaan joko yksin, pienryhmässä tai kaikille yhdessä. ARJEN TILANTEET JA TOIMINTA - näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Päivähoitoon tulo- ja lähtötilanteet miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä mitä huomioitava työnjaossa tiedon vaihdon periaatteet ym. Perushoitotilanteet ruokailu päiväunet pukeminen ja riisuminen siisteyskasvatus Ennen kaikkea tärkeintä on turvallisuus. Tuttu ja turvallinen hoitaja helpottaa päivähoidon aloittamista ja siksi lapsi saa jo tutustumisvaiheessa omahoitajan. Tarjoamme lämpimän, iloisen ja kannustavan ilmapiirin. Meillä aikuisen syli on aina lapselle avoin. Syli on tärkein paikka huilata, harmitella ja nautiskella. Sylistä on mukava aloittaa hoitopäivä ja lähteä päivän touhuihin. Päivähoidon aloitusvaiheessa lasta on vastassa pääsääntöisesti omahoitaja ensimmäiset pari viikkoa. Aikaisin aamulla, iltaisin sekä viikonloppuisin saattaa lasta vastaanottamassa olla myös muiden ryhmien aikuisia tai yöhoitajat. Pyrimme tulemaan tilanteen niin salliessa vastaan, mutta jos emme pysty tulemaan, vanhempien tulee saattaa lapsi työntekijöiden luokse. Vaihdamme tulotilanteessa kuulumiset ja kirjaamme viestivihkoomme lasta koskevat asiat muiden työntekijöiden tiedoksi. Kirjaamme lapsen sisään Effica läsnä ohjelmaan kun lapsi tulee hoitoon ja kirjaamme hänet pois silloin kun hän lähtee hoidosta. Tiedon kulkuun lapsen päivästä käytössämme on päiväraportti, johon kirjaamme perustiedot lapsen päivästä: miten lapsi on nukkunut, syönyt ja mitä lapsi on päivän aikana puuhastellut. Näin tieto lapsen päivästä on kaikilla työntekijöillä ja se siirtyy myös aina vanhemmille asti. Lisäksi touhuista on nähtävillä kuvia eteisten ovissa. Jos vanhemmalla on huoli lapsen päivän kulusta, voi hän myös milloin tahansa soittaa ja kysyä kuulumisia lapsen päivästä. Suurin osa pienten ryhmän toiminnasta koostuu perushoidosta. Hyvät ja kiireettömät perushoitotilanteet ovatkin päivän tärkeimpiä hetkiä. Pukemis-, ruokailu- ja vessatilanteet ovat myös oivallisia omatoimisuuden harjoittelemisen paikkoja ja huomioimme niissä herkkyyskaudet. RUOKAILU

5 5 Ruokailutilanteet ovat uusien makujen maistelemista sekä terveellisten ruokatottumusten ja kauniiden pöytätapojen oppimista. Ruokailuun kuuluu myös esteettisyys niin, että ruoat on lautasella eriteltynä kauniisti sekä tuorepala ja leipä ovat omalla lautasella. Ruokailussa autamme lapsia tarpeen mukaan. Kannustamme heitä omatoimiseen ruokailuun. Omatoimisuutta he pääsevät harjoittelemaan vähitellen myös viemällä ruokalaput ja astiat itse kärryyn. Kauniita pöytätapoja opettelemme sanomalla saisinko, ole hyvä ja kiitos. Ruokailun jälkeen ryhmämme isoimmat lapset saavat ksylitoli pastillin. PÄIVÄUNET Pienillä Halinalleilla on usein vielä yksilöllinen päivärytmi, jota toteutamme parhaamme mukaan. Jotta pieni lapsi jaksaa touhuta koko päivän, on tärkeää, että hän saa nukkua riittävät yhtäjaksoiset unet. Tämän mahdollistamme siten, että lapsen hoitoaikaa on mahdollista aikaistaa lapsen päiväunien vuoksi. Myös yöunille nukkumatti voi saapua lapsen unirytmin mukaan. Lapsi voi jäädä yöksi hoitoon, mikäli hakuaika olisi myöhään illalla. Aamulla aikaisin hoitoon tulevat jatkavat nukkumista päiväkodissa. Huomioimme perheen rytmin lisäksi myös perheen rutiinit, sillä ne luovat omalta osaltaan turvallisuutta. Lasten yksilölliset nukahtamistavat on kirjattuna tiedoksi myös muiden ryhmien työntekijöille. Nukahtamista helpottavien rituaalin lisäksi myös oma sänkypaikka ja tuttu unilelu luovat turvallisuuden tunnetta. PUKEMINEN JA RIISUMINEN Omatoimisuuteen pukemisessa ja riisumisessa kannustetaan vähitellen hyödyntäen lapsen omaa kiinnostusta. Pukemis- ja riisumistilanteissa nimetään samalla vaatteita, värejä ja kehonosia. SIISTEYSKASVATUS Siisteyskasvatuksessa etenemme vähitellen antamalla lapselle aikaa. Käytämme lapsia potalla säännöllisesti, jotta potta tulee pikkuhiljaa tutuksi. Kuivaksi opettelu aloitetaan, kun lapsi on siihen valmis. Hyödynnämme vessahetkiä myös lorutteluun ja eri asioiden nimeämiseen. Kädet opetellaan pesemään pienestä pitäen aina ennen ruokailua ja vessasta tultaessa. Myös

6 6 VASUN PERIAATTEET Leikkiminen leikin havainnointi ja tiedon vaihto vanhempien kanssa leikkiympäristö ja välineet (mitä tiloja saa käyttää, mitä materiaaleja ja välineitä olemassa, miten vaihdellaan, miten huomioidaan eri -ikäisten tarpeet.) leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen päivähoitoon tullessa ja lähtiessä on tärkeää pestä kädet infektioiden välttämiseksi. Yöhoidossa olevien lapsien kanssa harjoitellaan myös hampaiden pesua. Havainnoimme lasten leikkiä päivittäin ja käytämme tätä tietoa leikkiympäristön ja välineiden suunnittelussa sekä leikin ohjaamisessa ja rikastuttamisessa. Hyödynnämme havainnoinnista saamaamme tietoa myös ohjattujen oppimistuokioiden suunnittelussa. Annamme vanhemmille tietoa, millaisia leikkejä lapsi leikkii päiväkodissa ja miten lapsen leikkitaidot kehittyvät. Päivittäiseen leikkiin on mahdollisuus sekä aamu- että iltapäivisin niin sisällä kuin ulkona. Ulkoilua rytmitetään leikin mukaan niin, että yhtäjaksoiselle leikille jäisi riittävä aika. Leikkirauhan takaamiseksi jaamme lapset pienempiin leikkiryhmiin tilanteen niin salliessa esimerkiksi porrastamalla ulkoilua tai jakamalla lapsia eri leikkitiloihin. Alle 3-vuotiaille lapsille tärkeitä ovat konkreettiset leikkivälineet. Pienimmille Halinalleille on tarjolla tutkimisen mahdollistavia vauvaleluja. Isompien Halinallejen perusleikkivälineistöön kuuluvat kotileikki-, roolileikki-, rakentelu- sekä pienleikkivälineistö. Leikkivälineiden valikoinnissa otamme huomioon lasten mielenkiinnon. Lelujen pitää olla myös sellaisia, joista lapset pystyvät kehittelemään leikkejä. Kasvattajan rooli leikissä riippuu lapsen iästä, leikkimisen taidoista, leikin lajista ja tilannetekijöistä. Kasvattajan päätehtävänä on tuntosarvet herkkinä havainnoida, milloin hänen läsnäoloaan tarvitaan. Herkkyyttä vaaditaan myös siinä, milloin puuttua lasten välisiin konflikteihin. Koska lapsi ei tiedä miten ja mihin esineitä käytetään ennen kuin on nähnyt niitä käytettävän, annamme pienimmille Halinalleille esimerkkiä ja annamme seurata mallia myös isommista lapsista. Muita keskeisiä leikinohjauksen menetelmiä pikkulasten leikissä ovat esimerkiksi avustaminen eri leikin aiheiden etsimisessä, roolin ottamisessa ja neuvottelutaitojen kehittämisessä. Isommat lapset tarvitsevat apua yhteisleikin luomisessa: miten toista

7 7 pyydetään leikkiin ja miten itse pysytään leikissä. Koska leikki-ideaa toteuttaessa lapset ammentavat siihen aineksia todellisuudesta, annamme leikkiin aineksia ja ideoita lukemalla lapsille esimerkiksi satuja, keskustelujen kautta sekä tekemällä retkiä. Liikkuminen mahdollisuus päivittäiseen liikuntaan (sisä- ja ulkotilat, lähiympäristö) mahdollisuus ohjattuun liikuntaan (missä, kuinka usein, kuka ohjaa) motoriikan havainnointi (miten, kuinka usein, tiedon vaihto) Liikkuminen on Halinallejen lasten jokapäiväistä toimintaa sekä ulkona että sisällä. Pääperiaatteenamme on, että tuemme liikkumista pienestä pitäen emmekä rajoita sitä liikaa. Liikkumisessa huomioidaan kuitenkin aina lasten turvallisuus. Ulkoilemme niin aamu- kuin iltapäivällä. Päiväkodin piha tarjoaa itsessään mahdollisuuden monipuoliseen omaehtoiseen liikkumiseen: kiikkumiseen, mäenlaskuun, rappusten kiipeämiseen ylös ja alas, juoksemiseen pitkin pihamaata. Teemme myös kävelyretkiä lähiympäristöön. Myös Halinallejen sisätiloissa on käytettävissä erilaisia liikkumisen mahdollistavia liikuntavälineitä, kuten trampoliini, tunneli konttaamista varten, tasapainorata ja palloja. Lisäksi käytössämme on kerran viikossa päiväkodin sali varsinaisia ohjattuja liikuntatuokioita varten jonne menemme pienryhmissä. VASUN PERIAATTEET Tutkiminen lasten kysymykset ja pohdinnat (kuuntelu, kirjaaminen, hyödyntäminen toiminnassa) lähiympäristön hyödyntäminen yhteinen tiedon hankinta Havainnoimme lasten motoriikkaa jatkuvasti näissä kaikissa erilaisissa päivittäisissä tilanteissa sekä ohjatuissa liikuntatuokioissa. Näiden havaintojen pohjalta suunnittelemme edelleen lapsen tarpeisiin vastaavia ohjattuja liikuntatuokioita. Tutkiminen on osa pienen lapsen tavallista arkipäivää; pieni lapsi tutkii luonnostaan esineitä laittamalla niitä suuhunsa, maistelemalla ja haistelemalla. Iän karttuessa ihmettelyn aiheet laajenevat arkipäivän asioihin. Annamme samalla asioille ja ilmiöille nimet, jolloin lasten käsitevarasto vähitellen karttuu. Tavoitteenamme on antaa lapselle uusia kokemuksia ja elämyksiä. Opetamme lasta kunnioittamaan luontoa ja lähiympäristöämme. Ohjaamme lasta huomioimaan luonnossa tapahtuvat muutokset eri vuodenaikoina Vastaamme lapsen ihmettelyihin lapsentajuisesti.

8 8 Taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen kädentaidot (askartelu, tekstiilityö, tekninen työ, kuvataide), musiikki, draama, tanssi ja lasten kirjallisuus lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun (ympäristön suunnittelu) lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun Kädentyöt Teemme erilaisia kädentaidontöitä viikoittain; askartelemme, leivomme, muovailemme, maalaamme jne. Toteutamme näitä teemamme mukaan ja lapsilla on mahdollisuus myös mm. vapaaseen maalaamiseen, piirtämiseen ja askarteluun, jossa lapsille ei anneta aihetta vaan he saavat itse valita mitä tekevät. Pidämme tärkeänä, että lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja tuotoksissa näkyy lapsen kädenjälki. Puuvärit, vahaliidut, vesivärit, sormivärit, muovailuvaha, liima, sakset ja siveltimet ovat käytettävissä. Musiikki Musiikki on mukana lasten arjessa monella tavalla päivittäin. Se toimii mainiona välineenä puheen kehityksen tukemisessa. Laulut valitaan vuodenajan, teeman ja opeteltavan asian mukaan. Laulutuokioilla harjoittelemme laululeikkejä, soitamme rytmi- ja kehosoittimilla sekä tanssimme musiikin tahtiin. Myös päiväunille mennään musiikin siivin. Draama Draaman kautta lapsella on mahdollisuus lumottuun mielikuvitusmaailmaan. Ryhmässämme on lasten käytössä käsinukkeja, sorminukkeja ja roolivaatteita, jotka kehittävät lasten itseilmaisua. Myös aikuiset esittävät lapsille nukketeatteria. Tanssi Lapsilla on mahdollisuus spontaaniin tanssilliseen ilmaisuun. Leikkihuoneen tilassa soitamme paljon musiikkia. Lasten kirjallisuus Luemme satuja päivittäin. Lapsilla on saatavilla paljon erilaisia kuva- ja katselukirjoja. Käymme lainaamassa myös kirjastosta kirjoja.

9 9 Kielellinen kehitys ja ilmaisu (tunteiden ilmaisu, omien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen, arjen toiminnan sanoittaminen, lasten omat tarinat.) Tärkein lapsen ilmaisutapa on lapsen oma puhe, ilmeet, eleet ja liikkeet. Lasta kannustetaan kertomiseen, puhumiseen ja itsensä ilmaisemiseen. Arjen perushoitotilanteissa nimetään asioita ja sanoitetaan toimintaa. Lukeminen, lorut ja runot sekä erilaiset suu- ja kielijumpat kuuluvat toimintaamme. Annamme tilaa tunteille ja nimeämme tunnetiloja. Normaalia kielen kehitystä tuetaan myös aikuisen esimerkillä. Aikuinen käyttää puheessaan monipuolisesti erilaisia sanoja ja käsitteitä tavoitteenaan lasten sanavaraston laajentaminen. Kielellisiin vaikeuksiin tartutaan ja tuetaan lasta niiden harjoittelemisessa. Tarvittaessa perhe ja lapsi ohjataan tarvittavien tukitoimien pariin. VASUN PERIAATTEET SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio: (luokittelu, vertailu, päätteleminen, mittaaminen, lukumäärän ja numeromerkin vastaavuus, geometria, kellonajat, raha, yhteen - ja vähennyslaskut konkreettisilla esineillä) Kehitämme matemaattisia valmiuksia kaikissa arkipäivän tilanteissa leikinomaisesti niin sisällä kuin ulkona. Myös laululeikit auttavat matemaattisten taitojen kehittymisessä. Aikaan liittyviä käsitteitä opettelemme päiväjärjestyksen ja kalenterin avulla. Lapset harjoittelevat luokittelua luontevasti esimerkiksi värin tai materiaalin mukaan. Erilaiset palapelit ja muotopalikat ja rakentelu kehittävät hahmottamista. Lukumäärät tulevat tutuksi, kun laskemme asioita. Perusmuotoihin tutustumme esimerkiksi askarteluissa ja peleissä. Harjoittelemme opettelemaan eri käsitteitä päivän touhuissa kuten alla-päällä, sisällä-ulkona, edessä-takana, yksi-monta, pieni-suuri, pitkä-lyhyt ja samanlainen-erilainen. Luonnontieteellinen orientaatio: (ihminen, elämänkaari, terveelliset elämäntavat, lähiympäristö, kierrätys, elollinen (kasvit, eläimet) ja eloton (vesi, maapallo, avaruus) luonto) Ympäristöä käytetään leikki- ja tutkimuspaikkana. Tutustumme lähiympäristöön tekemällä retkiä. Kiinnitämme huomiota lasten tekemiin havaintoihin ja annamme lapsen tutkia häntä kiinnostavia ilmiöitä. Tunnistamme ja nimeämme säätiloja, vuodenaikoja ja nautimme niiden tuottamista erilaisista elämyksistä. Siirrämme ympäristökokemuksista muuhunkin toimintaan: autot, junat, kaivinkoneet, ötökät, vesi, lumi jne. siirtyvät myös lasten leikkeihin ja ohjattuun toimintaan.

10 10 Eettinen orientaatio: (ystävänä oleminen, auttaminen, oikean ja väärän tunnistaminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, riitojen sopiminen, sopimuksista kiinnipitäminen, anteeksipyytäminen ja -antaminen) Eettinen kasvatus arjessa toteutuu parhaiten silloin, kun lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus toimii ja lapsi tuntee olevansa turvassa ja rakastettu. Aikuinen toimii esimerkkinä sekä juttelee ja neuvoo lasta kunnioittavalla tavalla. Opettelemme leikin lomassa monia ystävänä olemisen taitoja: esim. toiselta ei saa ottaa lelua, toista ei saa vahingoittaa, lyödä tai puraista. Näin ohjaamme lasta toisen auttamiseen, oikean ja väärän tunnistamiseen ja toisen kunnioittamiseen. Harjoittelemme riitojen sopimista anteeksipyytämällä ja - antamalla. Sanojen puuttuessa halaamme tai muilla eleillä pyydämme toiselta anteeksi. VASUN PERIAATTEET Esteettinen orientaatio: (kuullaan, nähdään, havaitaan, luodaan, tunnetaan ja kuvitellaan) Estetiikkaa ja kauneutta koetaan kaikkien aistien välityksellä taiteessa, luonnossa, rakennetussa ympäristössä ja myös ruuassa. Kasvattaja voi toimia lapsille oppaana löytämään maailmasta kauneutta, innostavana aikuisena joka itsekin nauttii ja saa iloa edellä mainituista asioista. Kiinnitämme huomiota päiväkodin ja oman osaston sisustukseen ja viihtyvyyteen. Lapsilla on mahdollisuus nauttia kuvataiteesta ja sen tekemisestä; tuotokset laitetaan kauniisti esille. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio: (kansan- ja juhlaperinteen välittäminen lapsille) Lapsen kasvun kansio kuvineen auttaa lasta hahmottamaan omaa kasvuhistoriaansa. Näkökulmaa menneeseen antavat lapsen oman perheen perinteet, tavat ja tapahtumat. Pienempien lasten kanssa tutkitaan konkreettisesti (esim. valokuvien avulla) omaa perhettä, lähipiiriä ja lähellä olevaa historiaa. Perinteenämme on myös viettää isovanhempien tai kummien iltaa. Perinnelaulut välittävät kansan- ja juhlaperinnettä lapsille. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio: (lasten kysymyksiin vastaaminen, yhdessä Lasten kysymyksiä ja uskontoon liittyviä asioita käsitellään lähellä lapsen arkipäivää ja hänen ajattelunsa tasolla.

11 11 pohtiminen, mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita) Perheiden vakaumuksia kunnioitetaan. Hoidon alkaessa perheiltä kysytään, voiko lapsi osallistua ev.lut. mukaiseen opetukseen kuten kirkkovuoden juhlaperinteiden tutustumiseen (adventti, joulu, pääsiäinen jne.), lasten elämää koskettavien kodin uskonnollisten juhlien ja aiheeseen liittyvien kysymysten käsittelemiseen (syntymä-ristiäiset, kuolema-hautajaiset) sekä yhteistyöhön seurakunnan kanssa (pyhäkoulu jne.). TOIMINTASUUNNITELMA (ryhmän vasu) ON ENNEN KAIKKEA KASVATTAJIEN TYÖVÄLINE JOKA ANTAA SUUNNAN JA PERIAATTEET VASU POHJAISEN AMMATILLISUUDEN TOTEUTTAMISEEN ARJESSA KIRJATUN TOIMINTASUUNNITELMAN AVULLA ARVIOIDAAN JA SUUNNITELLAAN SÄÄNNÖLLISESTI OMAA JA TIIMIN TOIMINTAA