VALTIMON KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015-

Transkriptio

1 VALTIMON KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015-

2 VALTIMON KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1.1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.2. VALTIMON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAUSTAA 1.3. VARHAISKASVATUSTA OHJAAVIA ASIAKIRJOJA 1.4. VERKOSTOYHTEISTYÖ 2. VARHAISKASVATUS 2.1. MITÄ VARHAISKASVATUS ON? 2.2. VARHAISKASVATUKSEN ARVOPOHJA 2.3. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT 3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI 3.2. KASVATUSKUMPPANUUS 3.3. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS 3.4. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 3.5. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 3.6. OPPIMISEN ILO 3.7. KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA 3.8. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN LIIKKUMINEN TAITEEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN

3 TUTKIMINEN 3.9. ORIENTAATIOT (LAPSEN KIINNOSTUKSEN HERÄTTÄJÄT) MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN 4. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 5. KIELI- JA KULTTUURINÄKÖKOHTIA VARHAISKASVATUKSESSA 1. JOHDANTO 1.1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Valtakunnalliset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes ja toinen painos ) ohjaa kuntia laatimaan varhaiskasvatussuunnitelman. Varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatuksen väline, joka ohjaa järjestämään kunnan varhaiskasvatuksen yhtenevien tavoitteiden pohjalta. Yhtenevät tavoitteet: Yhdenvertainen laadun toteuttaminen Varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen Vanhempien osallisuuden lisääminen Moniammatillisen yhteistyön lisääminen

4 1.2. VALTIMON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAUSTAA Valtimon kunnan Vasu on ollut aina koko varhaiskasvatuksen Vasu. Kunnan Vasuun on koottu perhepäivähoidon, ryhmäperhepäivähoidon ja päiväkodin toiminta-ajatukset ja arvot. Valtimon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuosina VARHAISKASVATUSTA OHJAAVIA ASIAKIRJOJA Varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen yhtenevä tavoite on edistää lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Valtakunnallinen ohjaus: Lasten päivähoitoa koskevat lait ja asetukset Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Paikallinen ohjaus: Valtimon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 1.4. VERKOSTOYHTEISTYÖ Laadukas varhaiskasvatus edellyttää lasta ja perhettä palvelevien tahojen yhteistyötä, jonka lähtökohtana on lapsen hyvinvointi. Yhteistyön avulla on mahdollisuus tukea lapsen kasvua ja kehitystä laaja-alaisesti ja luoda jatkuvuutta lapsen kehityksen seuraamisessa. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin turvaamisen sekä varhaisen puuttumisen mahdollisissa riskitilanteissa.

5 Valtimon kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyötahot: Sosiaalitoimi (lastensuojelu- ja perhetyö) Kasvatus- ja perheneuvola Terveyskeskus, Honkalampi säätiö, terapeutit Sivistys- ja vapaa-aikatoimi (Valtimon kunta) Seurakunta, järjestöt ja oppilaitokset 2. VARHAISKASVATUS 2.1. MITÄ VARHAISKASVATUS ON? Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatus on aikuisten ja lasten välistä kasvatuksellista vuorovaikutusta. Sen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista kasvatuskumppaneina vanhempien kanssa.

6 2.2. VARHAISKASVATUKSEMME ARVOT Lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen lapsuus Lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus Lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin hän on 2.3. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Hyvien käytöstapojen vahvistaminen Sosiaalisten taitojen oppiminen. Ihmisten kanssa toimeen tuleminen on tärkeä taito läpi elämän. Omatoimisuuden asteittainen lisääminen annetaan lapselle mahdollisuus erehtyä ja iloita omasta oppimisesta.

7 3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen on varhaiskasvatuksen ensisijainen tavoite, johon kasvattajan tulee pyrkiä niin asenteissaan kuin toiminnassaankin. Hyvinvoivalla lapsella on hyvät edellytykset kasvuun, oppimiseen ja kehittymiseen. Hän oppii leikkiessään, pystyy toimimaan ryhmässä sekä luottaa aikuisiin ja lapsiin. Lapsi ilmaisee tunteitaan, ajatuksiaan ja tahtoaan. Lapsi voi hyvin ympäristössä, jossa hän saa tukea, turvaa ja huolenpitoa. Tärkeää on myös se, että lapsen ympärillä olevat ihmissuhteet ovat pysyviä ja turvallisia KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan perheiden ja päivähoidon henkilöstön välistä tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatuskumppanuus näkyy jaettuna kasvatustehtävänä. Vanhemmat ja päivähoidon työntekijät sitoutuvat toimimaan toisiaan kunnioittaen ja rehellisyyttä arvostaen. Keskinäinen avoimuus ja luottamus mahdollistavat lapsen kohtaamisen yksilönä, jolloin lapseen kohdistuvat odotukset, toiveet ja vaatimukset ovat tasapainossa sekä kotona että päivähoidossa. Kasvatuskumppanuuden rakentumisen vastuu on aina työntekijällä. Kumppanuus alkaa tutustumisesta ja syvenee vanhempien ja työntekijöiden päivittäisissä kohtaamisissa, vasu-keskusteluissa sekä yhteisissä tapahtumissa HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS Pienillä lapsilla perushoitotilanteet muodostavat suuremman osan kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta kuin isommilla lapsilla. Myös isommilla lapsilla hoitotilanteet muodostavat raamin, joka rytmittää päivää. Nämä rutiinit tuovat lapsille turvallisuuden tunnetta ja säännöllisyyttä.

8 Hyvä hoito muodostaa perustan kasvatukselle ja opetukselle sekä edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä. Lapsi oppii koko ajan kaikessa toiminnassaan. Kasvattajan tulee huomioida suunnittelussa ja toiminnassa lapselle ominainen tapa oppia KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA Kasvattaja luo omalta osaltaan turvallista toimintaympäristöä, jossa lapsen on hyvä olla ja toimia. Kasvattajan toiminnassa korostuu suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja arviointi sekä työskentely kasvatuskumppanuuden hengessä. Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen, muta tarjoaa tarvittaessa myös apua huomioiden lapsen yksilöllisyyden. Kasvattajalla on oltava herkkyyttä elää hetkessä, jotta hän voi havaita, mikä lapsen elämässä ja kehityksessä on kulloinkin tärkeää. Moniammatillisuus ja kasvattajien erilaisuus ovat kasvattajayhteisön rikkaus. Kasvattaja ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan ja on valmis kouluttamaan itseään.

9 3.5. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Lapsen kasvuympäristö on se piiri, missä lapsi arjessaan liikkuu ja toimii: rakennetut tilat, lähiympäristö, välineet, materiaalit, ihmissuhteet sekä yleinen ilmapiiri. Aikuinen muokkaa aktiivisesti varhaiskasvatusympäristöä monipuoliseksi ja lasta innostavaksi huomioiden ikä- ja kehitystaso sekä erilaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Ympäristön halutaan herättävän lapsessa kokeilunhalua, uteliaisuutta ja luovuutta. Se kannustaa lasta oppimaan, leikkimään, liikkumaan, tutkimaan, käyttämään mielikuvitustaan sekä ilmaisemaan itseään monin tavoin. Lapselle annetaan aikaa toimia ja leikkiä sekä sisällä, että ulkona. Lasta tutustutetaan omaan elinympäristöönsä ja paikallisiin perinteisiin.

10 FYYSINEN YMPÄRISTÖ Leikil le mahdollisuus eri tiloissa Turv alliset tilat ja lelut ivälineet vastaavat lapsen kehitystasoa. Leikk Fyysinen ympäristö tukee monipuolisesti lasten toimintaa. Ympäristön yleinen siisteys Ulkoilualue laaja, sopivan haasteellinen ja aidattu Mahdollisuus liikkua luonnossa PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ set lapsia varten ettömyys auha sen syli Kiire Työr Aikui Aikui Hyväksyvä ilmapiiri Säännöt ja päivärytmi Omatoimisuuteen kannustaminen

11 SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Aika a kuunnella lasta Eri-ik äiset lapset oppivat toisiltaan tärkeitä taitoja ävästi aikuisia ohjaamaan vuorovaikutustilanteita Riitt Rehellisyys ja luottamuksellisuus Vuorovaikutus lasten ja vanhempien välillä Mahdollisuus leikkiä myös yksin

12 3.6. OPPIMISEN ILO Synnynnäisesti utelias lapsi haluaa oppia uutta ja kerrata asioita kaikkia aisteja käyttäen. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Oppimista tapahtuu kaikissa päivittäisissä tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa, ei vain erillisillä opetustuokioilla. Oppiminen tapahtuu pienin askelin harjoittelemalla. Aluksi opitaan kokemuksen kautta, vähitellen tietämällä ja lopulta ymmärtämällä. Aikuinen iloitsee yhdessä lapsen kanssa onnistumisesta. Lapsi oppii kun hän saa yrittää, onnistua ja epäonnistua turvallisesti. Kun ilmapiiri on kannustava lapsi saa myönteisen kuvan itsestään oppijana.

13 3.7. KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA Kieli on perustana oppimiselle ja tukee lapsen ajattelua. Kielen avulla lapsi tutustuu ympäristöönsä ja saa tietoa. Kieli auttaa kehittämään vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisua ja itsetuntoa. Varhaiskasvatuksessa lapsi saa mallia sekä puhutusta että kirjoitetusta kielestä. Lasta hoitava aikuinen käyttää selkeää ja rikasta kieltä ja rohkaisee lasta puhumaan. Aikuinen antaa lapsen kertoa tapahtumista ja tunteista sekä vastaa lapsen kysymyksiin. Katsekontakti, eleet ja ilmeet antavat lapselle tunteen, että häntä kuunnellaan. Yhteinen keskustelu opettaa lapselle myös tärkeää kuuntelemisen taitoa. Aikuinen ottaa huomioon

14 lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida ja osaa huomioida myös pienen lapsen elein, ilmein ja liikkeiden avulla tapahtuvaa viestintää. Turvallinen, kiireetön ja vuorovaikutukseen kannustava ilmapiiri edistää lapsen itseilmaisua. Näitä tarvitsen, että mielikuvitukseni ja puheeni kehittyy sekä sanavarastoni kasvaa: Saada leikkiä muiden lasten ja aikuisten kanssa Aikuiselta aikaa kuunnella lasta ja keskustella hänen kanssaan Sadut, sadutus, runot, riimit, arvoitukset ja lorut Kirjoja, joita katsellaan ja luetaan yhdessä aikuisen kanssa. Laulut ja laululeikit Riittävä vuorovaikutus jo varhaislapsuudessa Leikin ohessa opin puuttuvia äänteitä LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA

15 LEIKKIMINEN Lapset saavat leikkiin aiheita omista kokemuksistaan. Leikin avulla lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan. Leikkiessään lapset hassuttelevat, jäljittelevät, pohtivat ja luovat uutta. Leikissä kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Leikissä ei pyritä mihinkään vaan päämäärä on toiminnassa itsessään. lapsi oppii sosiaalisia taitoja sekä omien tunteiden säätelyä turvallisesti leikin kautta. Lapsi kokee kaveruutta, ystävyyttä, ryhmään kuulumista ja me-henki voimistuu. Leikki on ratkaisevan tärkeää aivojen ja kielen kehitykselle. Myös kaoottinen leikki on arvokasta ja kehittävää. Leikki kehittyy lapsen kokonaiskehityksen mukana: ESINELEIKKI -> RINNAKKAISLEIKKI ->YHTEISLEIKKI (KUVITTELULEIKIT JA SÄÄNTÖLEIKIT) Kasvattaja luo leikkiä arvostavan, myönteisen ja avoimen ilmapiirin. Lapsen ideoille annetaan tilaa, tuetaan ja rikastetaan lapsen mielikuvitusta. Mahdollistetaan aikuisten toiminnalla erilaiset leikit. Myös rajummille leikeille annetaan tilaa. Leikkiä seurataan ja havainnoidaan, sillä joskus leikki tarvitsee ohjausta onnistuakseen. Tarvittaessa aikuinen leikkii mukana. Leikkiä seuraamalla saadaan selville lapsen elämässä sillä hetkellä tärkeitä, meneillään olevia tai mieltä askarruttavia asioita. Leikille ja leikin lopettamiselle annetaan riittävästi aikaa. Kasvattaja huolehtii, että lelut ovat turvallisia ja niitä on riittävästi. NÄMÄ ASIAT KEHITTYVÄT KUN SAAN LEIKKIÄ: Sosiaaliset taidot (mm. odotetaan omaa vuoroa ja toisen kädestä ei saa ottaa) Tunteiden säätely

16 Minäkuva vahvistuu uutta oppiessa Mielikuvituksen kehittyminen Hieno- ja karkeamotoriikan kehittyminen LIIKKUMINEN Liikkuminen on välttämätöntä tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Se kehittää oppimisessa tarvittavia valmiuksia ja taitoja: kehittää havainnointikykyä, muistia ja ajattelua hyvä kehonhahmotus edistää oppimista itsetunto vahvistuu sosiaaliset taidot kehittyvät oppii ilmaisemaan tunteita, sietämään pettymyksiä peruskunto kasvaa lapsi kokee liikunnaniloa Liikkumisen tulee olla monipuolista ja lapsen kehitystasolle sopivaa. Perusliikkeiden hallinta on kaikkien liikuntataitojen ja muun oppimisen perusta, siksi varhaiskasvatuksessa keskitytään näiden taitojen vahvistamiseen. Yhdistämällä liikunta muuhun toimintaan lisätään oppimisen mahdollisuuksia. Kasvattaja havainnoi lasten motoristen taitojen kehittymistä.

17 TAITEEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN Lapsi, taiteen kokijana ja tekijänä, luo jatkuvasti kun saa siihen mahdollisuuden ja rohkaisua. Tunteiden ja ajatusten ilmaisu toiminnan kautta on tärkeämpää kuin materiaalinen lopputulos. Tavoitteena on antaa lapsen luovuudelle erilaisia ilmenemismuotoja ja kannustaa lasta taiteelliseen ilmaisuun eri taiteen muotojen kautta (musiikki, tanssi, kuvataide, kädentaidot, draama ja kirjallisuus). Lasta kannustetaan käyttämään kaikkia aistejaan taiteen havaitsemisessa ja tuottamisessa. Kyky havainnoida ympäristöään kehittyy kun saa tehdä taidetta ja käyttää luovuuttaan. Taiteen avulla lapsi voi turvallisesti ilmaista kaikkia tunteitaan. Kasvattaja arvostaa ja tukee lapsen taiteellista kasvua. Erilaisia taiteen muotoja varhaiskasvatuksessa: Musiikki laulaen, soittaen, rytmittäen

18 Kuvataide piirtäen, maalaten, värittäen, askarrellen ja muovaillen Kertomukset, runot Liikunta, tanssi Teatteri ja näytteleminen Näyttelyt Asioita, jotka edistävät lapsen taiteilua : Välineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla Kirjoja lasten tasolla, aikuiset lukevat Roolivaatteet Aikuisen rohkaiseva malli Erilaiset materiaalit esim. kankaat, pahvilaatikot, luonnonmateriaalit TUTKIMINEN Lapsen mielikuvitus ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät ja aistit vahvistuvat, kun lapsi yrityksen, erehdyksen ja onnistumisen kautta saa tietoa ja kokee onnistumisen iloa. Kasvattajan tulee innostaa ja antaa lapselle mahdollisuuksia omatoimiseen tutkimiseen ja kannustaa omien ratkaisujen ja vastausten etsimiseen ORIENTAATIOT (LAPSEN KIINNOSTUKSEN HERÄTTÄJÄT) Orientaatioiden tavoitteena on, että lapsi saa valmiuksia, joiden avulla hän vähitellen pystyy ymmärtämään, kokemaan ja näkemään ympäröivän maailman. Lapsi oppii omien kokemustensa, tuntemustensa ja tekemistensä avulla. Orientaatioilla on yhteys esiopetuksen sisältöalueisiin ja perusopetuksen oppiaineisiin.

19 MATEMAATTINEN Matemaattisia asioita opitaan arkielämän tilanteissa leikinomaisesti. Matematiikka on läsnä lapsen jokapäiväisissä asioissa koko ajan. Lapsi vertaa, laskee ja päättelee häntä kiinnostavien esineiden, välineiden ja materiaalien avulla. Kasvattaja kehittää lapsen matemaattisia ajattelutaitoja kyselemällä ja pohtimalla lapsen kanssa. Vertaan, lasken ja päättelen tuttujen välineiden avulla: Pelit Leikkivälineet Jumppa Lasken sisaruksia, porkkanoita, nimen kirjaimia, ikkunaruutuja sukan raitoja Kello Loruilemalla Toistamalla

20 Matematiikan osa-alueita varhaiskasvatuksessa: Numerot Luokittelu Vertaaminen LUONNONTIETEELLINEN Lähiympäristön havainnointi eri vuodenaikoina luo mahdollisuuden aistia, tutkia ja kokea luonnon ilmiöitä. Kasvattaja ohjaa lasta kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa ja ympäristöä. Lasten kanssa tehdään havaintoja muutoksista luonnossa, ihmetellään, kerätään kokemuksia, tehdään pieniä kokeita, pohditaan ( miten, miksi, mitä eroa, mitä tapahtuu, jos sekä tehdään johtopäätöksiä. Havaintoja voidaan tehdä monenlaisista asioista: Kierrätys Vuodenajat Luontoretket Ruoka, lähiruoka (maistellaan, haistellaan, kokeillaan)

21 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN Lapsen kanssa tutustutaan menneisyyteen ja nykyisyyteen kertomusten, valokuvien ja esineiden avulla. Käytännössä: Valokuvat ja kertomukset perheestä Isovanhempien päivä Vierailut museoissa vanhat tavarat ja kuinka asioita ennen tehtiin ESTEETTINEN Kasvattaja ohjaa ja tukee lasta näkemään ja arvostamaan kauneutta ympärillään. Lapsen arvostukset, asennoitumiset ja näkemykset hahmottuvat. Itsetunto vahvistuu. Varhaiskasvatusympäristön viihtyisyydellä ja siisteydellä luodaan edellytyksiä esteettisyyden kokemiseen ja arvostamiseen.

22 Opin arvostamaan kauneutta ympärilläni: Kun tilat ovat siistit Juhlapyhien ja vuodenaikojen huomioiminen ympäristössä Materiaalit ja lelut ovat siistissä järjestyksessä Sisustusmateriaalit ovat asianmukaiset Havaitaan luonnossa pieniä, kauniita asioita EETTINEN Lapsenperusturvallisuus luodaan siten, että lapsesta välitetään ja hänen tarpeistaan huolehditaan. Eettisen kasvatuksen pohjana on aikuisten suhtautuminen lapseen ja toisiin aikuisiin. Lapselle opetetaan hyviä käytöstapoja ja ristiriitojen ratkaisua myönteisellä tavalla. Aikuinen on esimerkkinä lapselle omalla käytöksellään. Lasta ohjataan tunnistamaan, näyttämään ja käsittelemään tunteita siten, että lapsi voi kokea olonsa turvalliseksi. Opettelen iän ja kehitystason mukaisesti: Toisten huomioonottamista ja kunnioittamista Hyviä käytöstapoja oikean ja väärän ymmärtämistä

23 sääntöjen noudattamista Aikuisen kuunteleminen USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Uskontokasvatuksen lähtökohtana on kunnioittaa perheen toiveita ja vakaumusta. Uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä Valtimon evankelisluterilaisen seurakunnan lapsityön kanssa. 4. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Päivähoidon varhaiskasvatukseen kuuluu lapsen ja perheen erilaisten hyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja arvioiminen. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Päivähoidossa lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu. Kuntoutus perustuu aikuisen ja lapsen

24 väliseen hyvään vuorovaikutukseen ja laadukkaaseen yhteistyöhön lapsen vanhemman ja lasta tutkivien ja hoitavien tahojen kanssa. Tukitoimet eivät vaadi diagnoosia. Lapsen tuen tarve kirjataan aina Lapsen Varhaiskasvatussuunnitelmaan. Erityislastentarhanopettaja toimii päivähoidon ja vanhempien tukena erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa. Päivähoidon menetelmiä toteuttaa varhaista tukea: Päivähoidon vahvuus on lapsen ja perheen kohtaaminen päivittäin. Lasta koskevien havaintojen perusteella voidaan suunnitella ja rakentaa varhainen tuki osaksi koko ryhmän toimintaa lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. 5. KIELI- JA KULTTUURINÄKÖKOHTIA VARHAISKASVATUKSESSA

25 Varhaiskasvatus tukee eri kieli ja kulttuuritaustaisen lapsen sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin kunnioittaen heidän omia lähtökohtiaan. Lapsen identiteetin kehittymiselle on tärkeää, että hänen omaa kulttuuriaan ja kieltään arvostetaan. Vastuu lapsen oman kulttuurin siirtymisestä on ensisijaisesti perheellä. Varhaiskasvatuksessa lasta ja vanhempaa rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltä keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Valokuvista tunnistettavilta henkilöiltä on kysytty lupa kuvien julkaisemiseen.

26