Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu"

Transkriptio

1 Matti Pärssinen 2012 Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan

2 Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan Matti Pärssinen Taiteen maisterin opinnäyte Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Muotoilun laitos Taideteollisen muotoilun koulutusohjelma Ohjaaja: Salu Ylirisku Toimeksiantaja: Iqua / Teemu Halkosaari

3 Tekijä Matti Pärssinen Laitos Koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn julkaisuvuosi 2012 Muotoilun laitos Taideteollisen muotoilun koulutusohjelma Työn nimi Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu: Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan Opinnäytteen tyyppi Kieli Sivumäärä Kirjallinen taiteen maisterin opinnäyte Tiivistelmä suomi Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Iqua Oy:lle. Iqua on suomalainen it-alan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kuluttajaelektroniikkatuotteita. Iqua on ottanut yhdeksi tuotekehityksen painopisteeksi liikuntaan ja aktiiviseen elämäntyyliin tarkoitettujen laitteiden suunnittelun. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea toimeksiantajan strategian mukaista tuotekehitystä ja löytää uusia tuotteita, sovelluksia tai palveluja aktiiviselle liikkujalle matkapuhelimen lisälaitekategoriassa (engl. mobile accessories). Tuoteideoita ja -innovaatioita prosessoitiin käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien avulla. Prosessissa oli neljä päävaihetta: 1. Markkinatutkimus 2. Käyttäjätutkimus 3. Käyttäjätiedon tulkinta 3. Konseptien jatkokehitys Työssä edettiin kilpailija-analyysin kautta käyttäjätutkimukseen. Käyttäjätutkimus koostui itsedokumentoinnista, haastattelusta sekä osallistuvasta suunnittelusta. Käyttäjätiedon tulkintavaiheessa tutkimuksen tulokset prosessoitiin yhdessä toimeksiantajan kanssa sekä valittiin konseptien jatkokehityksen päälinjat. Lopuksi määriteltiin ja visualisoitiin lopulliset muotoilukonseptit suunnittelijavetoisesti. Tutkimus osoitti, että osallistuvan suunnittelun menetelmät tuottavat paljon hyödyllistä käyttäjäaineistoa tuotekonseptoinnin tueksi. Toisaalta suoraviivaisia käyttäjien tuoteideoita on vaikeampi tulkita analyyttisesti kuin päiväkirjojen ja haastattelujen avulla kerättyä empiiristä käyttäjäaineistoa. Menetelmä- ja prosessikuvauksen lisäksi tutkimuksessa pohditaan käyttäjien roolia konseptisuunnittelussa, konseptisuunnittelun merkitystä osana tuotekehitystä sekä käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien hyödyllisyyttä ja niiden soveltamismahdollisuuksia. Tutkimus nivoutuu osaksi käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien soveltavaa tutkimusta. 103 Avainsanat konseptisuunnittelu, osallistuva suunnittelu, yhteissuunnittelu, käyttäjälähtöinen suunnittelu, itsedokumentointi, tuottamistyökalut, mobiiliteknologia

4

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Opinnäytetyön lähtökohdat Tutkimustehtävä ja tavoite Käyttäjäkeskeinen tuotekonseptointi Tutkimuksen vaiheet ja eteneminen 3 2. Tutkimusmenetelmät Markkinatutkimus Kilpailija-analyysi Käyttäjätutkimus Käyttäjätieto tuotekonseptoinnissa Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät Käyttäjien rekrytointi Itsedokumentointi Teemahaastattelu Yhteissuunnittelutyöpaja Käyttäjätutkimusaineiston tulkinta Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi Konseptien jatkokehitys Konseptisuunnittelu Teollisen muotoilun rooli konseptisuunnittelussa Konseptien kuvaus ja havainnollistaminen Strateginen suunnittelu ja kilpailuetu Kehittävä ja määrittelevä tuotekonseptointi Tuoteinnovointi Tutkimustulokset Kilpailija-analyysi Kilpailijanelikenttä Sykemittarit Askelmittarit Yhdistelmälaitteet 25

6 3.1.5 GPS -paikantimet ANT+ -liittimet ja sensorit iphone ja Android -puhelinten sovellukset Käyttäjätutkimuksen tulokset Käyttäjäprofiilit Osallistuvan suunnittelun tulokset Tutkimusaineiston tulkinta ja konseptien päälinjojen valinta Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi Tuoteideoiden jatkokehitys ja muotoilukonseptit Konsepti 1. Iqua Fitness Konsepti 2. Iqua Cycling Konsepti 3. Iqua Custom Pohdinta Tutkimusmenetelmien soveltaminen käytäntöön Käyttäjätutkimuksen ennustamattomuus Markkinatutkimus osana konseptisuunnittelua Käyttäjäaineiston tulkinnan haasteet Käyttäjäprofiilit vs. fiktiiviset persoonat Suunnitteluveturit konseptoinnissa Uutuusarvo ja uskottavuus Haasteita ja onnistumisen tunteita Yhteistyön merkitys Projektivastuu Käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuuksia Vuorovaikutteisista tuotteista taideteollisuuteen Käyttäjätutkimuksesta menestystekijä 54 Lähdeluettelo 56 Liitteet 58 Kilpailijataulukko 59 Päiväkirjat 70 Käyttäjähaastattelut 90

7 1. Johdanto 1.1 Opinnäytetyön lähtökohdat Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Iqua Oy:lle. Iqua on suomalainen it-alan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kuluttajaelektroniikkatuotteita. Iqua liittyi tytäryhtiönä osaksi Savox Communications Groupia, kun Savox Group osti Iquan osakekannan vuonna Iquan toimiala on bluetooth -teknologialla toimivat mobiililaitteiden lisätarvikkeet, kuten matkapuhelinten langattomat kuulokkeet (engl. handsfree headset). Savox on puolestaan keskittynyt ammattikäyttöön tarkoitettujen viestintälaitteiden valmistukseen. Savoxin asiakkaita ovat muun muassa pelastus- ja turvallisuusalan viranomaiset ja yritykset. Yrityksellä on ollut historiansa aikana useita erilaisia tuotteita mallistossaan, kuten toimisto- ja autoilukäyttöön tarkoitettuja langattomia laitteita sekä puettavia langattomia kuulokkeita. Informaatioteknologian alalla muutokset tapahtuvat kuitenkin nopeasti. Henkilöautoissa on yleistymässä jo auton valmistuksen yhteydessä integroidut langattomat puhelujen hallintalaitteet ja näin ollen kysyntä erillisten autoiluun sopivien langattomien lisälaitteiden osalta on pienenemässä. Iquan tuoteportfoliossa on aiemmin ollut pääosin Symbian -käyttöjärjestelmän puhelimille suunniteltuja langattomia kuulokkeita. Symbian -käyttöjärjestelmän ja niin ollen Nokian markkinaosuuden tippuminen matkapuhelinmarkkinoilla etenkin älypuhelinten osalta on vaikuttanut Iquan päätöseen luopua Symbian -yhteensopivien lisälaitteiden suunnittelusta ja markkinoinnista. Iqua seuraa tiiviisti markkinakehitystä ja on tehnyt strategisen päätöksen keskittyä toistaiseksi iphonen ja Android -käyttöjärjestelmää käyttävien puhelimien kanssa yhteensopivien lisälaitteiden ja sovellusten tuotekehitykseen sekä markkinointiin. Isot ja menestyksekkäät toimijat määräävät tahdin markkinoilla. Keinonen, Andersson, Bergman, Piira & Sääskilahti (2003, 35) ovat todenneet, että pienempien toimijoiden on mukautettava toimintansa yhdenmukaiseksi suurempien kanssa. Tällöin tulevaisuus määrittyy johtavan toimijan edellytysten mukaisesti. Tämä on väistämätöntä, kun operoidaan toimialalla, jossa tuotteet ja järjestelmät koostuvat lukuisten toimittajien yhteensopivista tekniikoista. Juuri näin on käynyt myös Iqualle suhteessa suurempiin toimijoihin. Yritys valmistaa ja markkinoi tuotteita pääasiassa suurten matkapuhelinvalmistajien lisälaitteiksi. Näin ollen on luonnollista tai paremminkin välttämätöntä, että markkinakehitystä seurataan tiiviisti ja lisälaitteita suunnitellaan yhteensopiviksi toimijoille, joiden markkinaosuus on voimakkaassa kasvussa. Näin ollen yritys osaltaan tukee globaaleilla markkinoilla operoivien suurten kasvuyritysten menestystä. Markkinoilla on valtavasti matkapuhelinten langattomia kuulokkeita ja hintakilpailu on kovaa. Pienen suomalaisen yrityksen tuotteiden pitää profiloitua ja erottautua houkutellakseen kuluttajia kansainvälisillä markkinoilla. Iqua on ottanut yhdeksi tuotekehityksen painopisteeksi liikuntaan ja aktiiviseen elämäntyyliin tarkoitettujen laitteiden suunnittelun. 1

8 Tutkimus ja tuotekehitystoiminta on jatkunut jo pitkään ja yrityksellä on tätä nykyä useita tuotteita kyseisessä tuotekategoriassa. 1.2 Tutkimustehtävä ja tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on tukea Iquan strategian mukaista tuotekehitystä ja löytää uusia tuotteita, sovelluksia tai palveluja aktiiviselle liikkujalle matkapuhelimen lisälaitekategoriassa (engl. mobile accessories). Tehtävänä on etsiä ja prosessoida liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntyylin kannustavia tuoteideoita ja -innovaatioita käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien avulla. Tuotekonseptien ei tule kuitenkaan kilpailla kilpaurheilijoille kehitettyjen lajispesifien laitteiden kanssa. Tuotekonseptit ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä älypuhelimen lisälaitteita, sovelluksia tai palveluita, joilla tavoitellaan laajaa kuluttajapohjaa. Tavoitteena on myös kartoittaa markkinaympäristöä perehtymällä kilpaileviin tuotteisiin. 1.3 Käyttäjäkeskeinen tuotekonseptointi Toisinaan yrityksen on kysyttävä päivittäisten välttämättömien toimintojen ohella, mitä tulisi jatkossa suunnitella, ja mahdollistaa uusien ideoiden luova suunnittelu ilman, että suunnittelun tärkeimpänä arviointikriteerinä olisi niiden välitön hyödyntäminen. Tällaista toimintaa kutsutaan tuotekehityksen kontekstissa konseptisuunnitteluksi. Konseptisuunnitelmat ovat esimerkkejä siitä, millaisiksi uusiksi tuotteiksi teknologiset mahdollisuudet ja markkinoiden haasteet voivat konkretisoitua. Tuotekonsepteja voidaan käyttää esikuvina myöhemmin valmistettaville tuotteille. Ja vaikka mikään niistä ei toteutuisikaan, niin ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisemman yrityksen linjan määrittelyn. (Keinonen ym. 2003, 31-32) Valmistamisen yhteydestä irrotetulle tuotteiden suunnittelulle eli konseptoinnille Keinonen ym. (2003, 35) löytävät seuraavat syyt: 1. Valmistautuminen tuotesuunnittelun toteuttavaan vaiheeseen 2. Uusien ratkaisujen tavoittelun mahdollistaminen 3. Vaihtoehtojen konkretisointi strategisen päätöksenteon tueksi 4. Oppiminen ja luovuuden kehittäminen yksilön ja organisaation tasolla 5. Yleisön odotuksiin vaikuttaminen ja yritykselle suotuisan tulevaisuuden pohjustaminen Luetteloa mukaillen tärkeimmät syyt toimeksiantajalla tälle hankkeelle olivat selkeästi uusien ratkaisujen löytäminen tulevaisuuden varalle sekä uuden oppiminen käyttäjätiedon kartuttamisen muodossa. Konseptisuunnittelu voi sisältää lukusia erilaisia vaiheita ja työmenetelmiä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista tuotekonseptoinnissa etenkin kuluttajatuotteiden osalta on usein käyttäjien ymmärtäminen ja käyttäjätiedon lisääminen organisaatiossa. Jotta tuote pärjäisi 2

9 markkinoilla, sen täytyy vastata kuluttajien sille asettamiin vaatimuksiin. Kuluttajat kokevat laaduksi sen, minkä he kokevat helpoksi ja ymmärrettäväksi ja mikä samalla vastaa kulloiseenkin tarpeeseen. Tuotteiden täytyy houkutella kuluttajia ja erottautua edukseen kilpailevista tuotteista. Tämä vaatii tuotteen suunnittelijalta huolellista paneutumista käyttäjien maailmaan, jotta tuotteeseen saadaan sisällytettyä kuluttajien tarpeiden ja arvostusten vaatimat ominaisuudet. Jos tuotteen valmistajan nykyiset tuotteet eivät vastaa markkinoiden kysyntään eli käyttäjien tarpeisiin, täytyy niitä muuttaa tai rakentaa kokonaan uusi tuote käyttäjäryhmän palvelemiseksi. (Huotari ym. 2003, 15) Käyttäjätutkimusta tehdään tyypillisesti tuotekehitysprojektin alkupäässä. Hyvin toteutettu käyttäjätutkimus auttaa uuden tuotteen suunnittelussa rajaamaan ja priorisoimaan vaihtoehtojen kenttää ja toisaalta myös tunnistamaan uusia ja ennakoimattomia mahdollisuuksia. Käyttäjätutkimusta täytyy tehdä silloin, kun suunnitellaan tuotekonsepteja tai etsitään ideoita konseptisuunnittelun lähtöpisteeksi. (Huotari, Laitakari-Svärd, Laakko & Koskinen 2003, 21) Tässä opinnäytetyössä on nimenomaan kyse uusien tuoteideoiden tunnistamisesta tuotesuunnittelun avuksi käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin avulla. Toimeksiantajalla oli tarve kartuttaa käyttäjätietoa ja saada tuoreita ajatuksia tuoteportfolionsa kehitystyön tueksi. Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa tuo huomattavaa lisäarvoa muotoiluhankkeeseen. Käyttäjän osallistuminen suunnitteluprosessiin tarjoaa arvokasta tietoa käyttökontekstista, tehtävistä ja siitä miten he tulevaisuudessa saattavat käyttää tuotetta tai järjestelmää (Huotari ym. 2003, 19). Konseptisuunnitteluvaiheessa käyttäjätiedolla on suuri merkitys. Hyysalon (2009, 61) mukaan käyttöä ja käyttäjiä koskevaa tietoa tarvitaan niin vaatimusmäärittelyn tekemisessä kuin tuotekonseptien luomisessa ja arvioinnissakin. Täytyy yksinkertaisesti tietää, mitkä ovat käyttäjien tarpeet ja toiminnot, jotta tuotteen ominaisuuksia sekä markkinointia ja jakelua koskevia ennakkoarviointeja voidaan ylipäänsä tehdä. Konseptisuunnitteluvaihe onkin yleisimmin se vaihe tuotesuunnitteluprosessissa, jossa yritykset parhaiten tiedostavat käyttäjätiedon tarpeen ja hyödyn. Tuotekonseptien jatkokehityksessä eli toteutusvaiheessa enää harvoin hankitaan uutta tietoa. (Hyysalo 2009, 61-62) Tätä konseptisuunnittelun käyttäjätiedon kartuttamista ja soveltamista varten opinnäytetyössä suoritettiin käyttäjätutkimus. Käyttäjätutkimus sisälsi useita porrastettuja tiedonkeruu- ja tulkintavaiheita, joista kerrotaan seuraavassa luvussa sekä laajemmin kappaleessa tutkimusmenetelmät. 1.4 Tutkimuksen vaiheet ja eteneminen Opinnäytetyö on luonteeltaan produktiivinen. Tutkimusprosessin päämääränä toimeksiantajalle on lisätä käyttäjätiedon ymmärrystä ja tavoittaa korkeatasoisia muotoilukonsepteja käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin menetelmiä soveltamalla. Opinnäytetyössä on neljä päävaihetta: 3

10 Tutkimuksen päävaiheet 1. Markkinatutkimus 2. Käyttäjätutkimus 3. Käyttäjätiedon tulkinta 4. Konseptien jatkokehitys Kaavio 1. Tutkimuksen päävaiheet Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin markkinaympäristöön tutkimalla markkinoilla olemassa olevia ratkaisuja. Markkinatutkimuksessa huomio kiinnitettiin liikunnalliseen elämäntyyliin kannustaviin mukana kannettaviin laitteisiin ja sovelluksiin. Markkinatutkimuksessa huomioitiin muun muassa sykemittarit, askelmittarit, GPS -tallentimet, näiden yhdistelmät sekä iphonen ja Android -puhelimien kanssa yhteensopivat laitteet ja sovellukset. Markkinatutkimuksen tulokset esitellään kilpailija-analyysin muodossa. Toisessa vaiheessa eli käyttäjätutkimuksessa kerättiin käyttäjätietoa ja hahmoteltiin tuoteideoita käyttäjälähtöisesti. Aluksi valittiin tiettyjen rekrytointikriteerien mukaan käyttäjät mukaan hankkeeseen. Rekrytointia seurasi käyttäjien itsedokumentointivaihe. Itsedokumentoinnissa käyttäjät tarkkailivat liikunnallisia aktiviteettejaan ja pitivät päiväkirjaa viikon ajalta. Tämän jälkeen heidät kutsuttiin haastatteluun ja osallistuvan suunnittelun työpajaan. Käyttäjäaineiston keruun ja käyttäjälähtöisen tuoteinnovoinnin eli osallistuvan suunnittelun työpajan jälkeen prosessoitiin aineistoa toimeksiantajan kanssa. Tätä kolmatta vaihetta kutsutaan tutkimuksessa tulkintavaiheeksi. Aineiston prosessointi tapahtui samankaltaisuuskaavion avulla. Samankaltaisuuskaavio ja ryhmittely auttoivat hahmottamaan ja valitsemaan aineiston päälinjat ja kehityskelpoiset ideat konseptien jatkokehitystä varten. Samankaltaisuuskaavion laatimisen ja ryhmittelyn eli aineiston tulkinnan jälkeen alkoi muotoilijavetoinen konseptisuunnittelu. Konseptisuunnittelussa valittiin ja yhdisteltiin halutut ominaisuudet ja kriteerit muotoilukonsepteiksi. Muotoilukonsepteille määriteltiin suunnitteluveturit (engl. design drivers) ja konseptit visualisoitiin. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan työn teoreettisesta perustasta ja tuodaan tutkimusmenetelmät esille kaikkien prosessin päävaiheiden osalta. Kappaleessa 3. esitellään päävaiheit- 4

11 tain produktiivisen työn tulokset ja esitellään muotoilukonseptit. Ja lopuksi pohdintaosiossa kappaleessa 4. analysoidaan käytettyjen menetelmien soveltuvuutta toimeksiantoon, reflektoidaan kokonaisprosessia sekä visioidaan käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien mahdollisuuksia. 5

12 2. Tutkimusmenetelmät 2.1 Markkinatutkimus Muotoilukirjallisuudesta ei löydy helposti kuvauksia markkinatutkimuksen menetelmistä osana konseptisuunnittelua. Käyttäjätutkimuksesta saatavaa käyttäjätietoa ja markkinatutkimuksesta saatavaa markkinatietoa pidetään helposti erillisinä kokonaisuuksinaan. Yksittäinen suunnittelija onkin ison haasteen edessä selvittäessään markkinaympäristöä ilman yrityksen markkinointiosaston vahvaa tukea. Hyysalo (2009, 18) määrittelee markkinatutkimukseksi potentiaalisten ostajien, markkinoiden ja kilpaijoiden kartoittamisen. Yrityksellä täytyy olla kyky löytää tuotteensa ostajat, hinnoitella tuote oikein ja valita sille sopivat jakelu- ja markkinointikanavat. Markkinatutkimus edeltää usein käyttäjätiedon keruuvaihetta. Markkinatutkimus palvelee ennen kaikkea liiketoiminnan suunnittelua, mutta sillä on myös vaikutusta tuotteen suunnitteluun Kilpailija-analyysi Markkinatutkimus toteutettiin analysoimalla markkinoilla olevia kilpailevia tuotteita. Koska tuotekonseptoinnissa luodaan uusia tuotteita ja ehkä jopa tuotekategorioita, on kilpailevien tuotteiden tarkka määrittely ennalta täysin mahdotonta. Tämä teki kilpailijaanalyysin rajaamisesta haasteellista. Kilpalija-analyysi toteutettiin yrityksen toimeksiannon mukaisten lähtötietojen perusteella. Analyysissä kartoitettiin liikuntasuoritusta mittaavia ja tukevia laitteita ja sovelluksia, kuten rannetietokoneita, sykemittareita, askelmittareita, GPS- tallentimia ja älypuhelinten sovelluksia. Markkinakartoituksessa huomioitiin vain laitteet tai sovellukset, joiden toimintaan liittyy ainakin osittain mukana kannettavuus. Kannettavien laitteiden toiminnallisista ominaisuuksista huomioitiin muun muassa askelten, sykkeen ja kuljetun reitin mittaus sekä niiden havainnollistaminen. Markkinakartoitus oli globaali koskien pääasiassa USA:n markkinoita. Kartoituksessa otettiin laitteiden tuoteominaisuuksien ohella huomioon hinta ja yhteensopivuus esimerkiksi lisätarvikkeiden ja verkkopalveluiden osalta. Markkinaympäristön kartoittaminen toteutettiin tutkimalla kilpailevia tuotteita valmistavien yritysten ja tuotteiden jälleenmyyjien verkkosivuilta saatavia tietoja. Tämän lisäksi tutkittiin valikoidusti CES messujen näytteilleasettajien verkkosivuja. CES -messut ovat Las Vegasissa järjestettävät maailman suurimmat kuluttajaelektroniikan messut. Kilpailijakartoituksen pohjaksi toimeksiantajayritys tarjosi yrityksen itse laatiman suppean kilpailijakartoituksen. Kilpailija-analyysin tulosten havainnollistamiseksi kilpailevat tuotteen jaettiin tuotekategorioihin. Kategorisointi tehtiin tuotteiden toiminnallisten ominaisuuksien mukaan. Kukin 6

13 kilpailijakategoria päätettiin esittää helposti omaksuttavassa muodossa. Kunkin kategorian yksittäisiä tuotteita kuvitettiin ulkoasultaan yhteneviksi tyyppipiirroksiksi, jotta varsin kirjavasta kilpailijakentästä saataisiin havainnollista ja helposti toisiinsa vertailtavissa olevaa aineistoa. Kappaleen 3. alussa esitellään kilpailevat tuotteet hinnan ja ominaisuuksien mukaan nelikentässä sekä havainnollistetaan kategoriat tyyppipiirrosten ja kategoriakuvausten avulla. 2.2 Käyttäjätutkimus Käyttäjätieto tuotekonseptoinnissa Kuluttajatuotteissa markkinoilla olevien saman tuotekategorian tuotteiden määrä on laaja ja hintakilpailu kovaa. Markkinoille lanseerattavan uuden tuotteen täytyy erottautua kilpailevasta tuotetarjonnasta ja houkutella yksittäinen kuluttaja ostopäätökseen saakka. Kuluttajatuotteen suunnittelun vaatimukset ovat lähtökohtaisesti korkeat. Käyttäjätiedon hyväksikäyttäminen tuotesuunnittelussa voi edesauttaa tuotteen erottautumisessa kilpailijoistaan. Jotta tuote olisi hyödyllinen, helppokäyttöinen ja haluttava, täytyy tuotteen täyttää erinäisiä käyttäjän asettamia vaatimuksia. Tuotteen käytön on oltava vaivatonta ja siinä on oltava oikeat toiminnalliset ominaisuudet käyttäjän suorittamia tehtäviä varten. Kuluttajatuotteen suunnittelussa korostuu lisäksi käyttäjän arvomaailman, persoonallisuuden ja toimintaympäristön huomioiminen. (Jääskö & Keinonen 2003, 82) Tuote on osa käyttäjänsä viestimää persoonallisuutta, esimerkiksi sen luoman statuksen, ideologisen kannanoton tai ammattikuvan näkökulmasta (Jääskö & Keinonen 2003, 82). Käyttäjätiedon avulla voidaan luoda hyödyllinen ja miellyttävä tuote sen todellisille käyttäjille. Hyysalo (2009, 19-20) on todennut haluttavan laitteen tai palvelun olevan: - Haluttava (vastaa käyttäjien toiveita ja tarpeita) - Hyödyllinen (auttaa käyttäjiä saavuttamaan tavoitteensa) - Käytettävä (hallinta ja käyttö onnistuu hyvin) - Miellyttävä (käyttö ja omistaminen tuottaa mielihyvää) Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät Jääskö ja Keinonen (2003, 83) ovat todenneet, että käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tuotteen loppukäyttäjä on tuotteen suunnittelussa mukana jo prosessin alkupäästä lähtien. Aluksi tarkastellaan käyttäjän fyysistä ja sosiaalista toimintaympäristöä, jossa tuotetta on tarkoitus käytettää. Tarkastelun pohjalta käyttäjätieto johdetaan konseptin kehitystyöhön. Käyttäjätieto voi toimia keskeisenä suunnittelua ohjaavana tekijänä. Suunnittelijalle kommunikointi ja ideointi käyttäjän kanssa tuo ainutlaatuisen tavan eläytyä käyttäjän kokemuspiiriin ja toimintaan. Käyttäjien kanssa työskentely motivoi suunnittelutyötä, koska käyttäjien kokemuksista tulee suunnittelijalle omakohtaisia, ja palaute kuluttajilta on välitön 7

14 prosessin eri vaiheissa. Suunnitteluprosessin alkupäässä kerätään käyttäjätietoa, jota hyödynnetään konseptoinnin eri vaiheissa. Jääskö ja Keinonen (2003, 90) ovat tunnistaneet neljä eri päävaihetta käyttäjäkeskeisessä tuotekonseptoinnissa. Niitä ovat: 1. Käyttäjätiedon keräys 2. Käyttäjätiedon tulkinta 3. Käyttäjän uuden toiminnan kuvaus 4. Tuotekonseptin kuvaus Käyttäjätiedon keräys ja tulkintavaiheissa kerätään tietoa ja muodostetaan ymmärrettävä kuva käyttäjän nykyisestä toiminnasta. Uuden toiminnan kuvauksessa pyritään hahmottamaan uusia toimintamalleja ja niiden etuja viimeisessä vaiheessa tapahtuvaa konseptien kehitystyötä varten. Opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät mukailevat suurelta osin näitä päävaiheita. Käyttäjien itsedokumentointi päiväkirjan muodossa viittaa 1. vaiheeseen eli käyttäjätiedon keräykseen. Teemahaastatteluilla varmistettiin dokumentointivaiheessa kerätyn käyttäjätiedon ymmärrys. Vaihe 2. eli käyttäjätiedon tulkinta toteutuu toimeksiantajan edustajien kanssa tehdyssä käyttäjäaineiston tulkintatyöpajassa. Tulkintatyöpajan menetelminä toimivat samankaltaisuuskaavio ja ryhmittely. Vaihe 3. eli käyttäjätiedon uuden toiminnan kuvaus tarkoittaa konseptiluonnosten ideointia työpajoissa yhdessä käyttäjien kanssa. Tuotekonseptien kuvaukset taas määrittyvät prosessin loppuvaiheessa suunnittelijavetoisesti laadituiksi muotoilukonsepteiksi. Jääskön ja Keinosen määrittelemästä käyttäjätutkimuksen päälinjojen järjestyksestä poiketen tutkimuksessa yhteissuunnittelutyöpajojen tuloksina syntyneet käyttäjän uuden toiminnan kuvaukset laadittiin siis jo ennen varsinaista käyttäjätiedon tulkintavaihetta. Käyttäjätutkimus osana tuotekonseptointia on laadullista tutkimusta. Laadullisessa käyttäjätutkimuksessa pyritään pääsemään lähelle käyttäjän ajatus- ja arvomaailmaa sekä toimintaympäristöä. Laadullisessa tutkimuksessa käyttäjiä ei tarvita kovin useita, koska muutaman käyttäjän mukaan tuominen suunnitteluun voi jo avata suunnitteluproblematiikkaa merkittävästi (Jääskö & Keinonen 2003, 91). Tällöin valintaperusteet tutkimuksen kohdehenkilöille ovat kuitenkin tarkoin harkitut. Käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä tukemaan on kehitetty ISO (engl. Human centered processes for interactive systems) -standardi. Standardi tarjoaa apua suunnittelun eri vaiheissa. Standardin mukaisesti tuotekehitysprojektissa täytyy ottaa huomioon neljä aktiviteettia: - Tuotteen käyttötilanteen ja ympäristön määrittely - Käyttäjävaatimusten määrittely - Suunnitteluratkaisujen tuottaminen 8

15 - Suunnitteluratkaisujen arviointi Käyttäjäkeskeiset menetelmät täytyy ottaa mukaan heti projektin alussa ja jatkaa kunnes sille asetetut vaatimukset täyttyvät. (Huotari ym. 2003, 18) Contextual Design -menetelmän kehittäjät Holzblatt, Burns Wendell ja Wood (2005, 27) ovat todenneet, että yrityksen johdattaminen asiakaskeskeisten suunnittelumenetelmien käyttöön tarkoittaa muutoksia organisaation toimintatavoissa. Muutoksia täytyy tapahtua suunnittelumenetelmissä, ihmisten työtehtävissä ja osaamisalueissa sekä tavoissa johtaa projekteja. Ja ennen kaikkea muutoksia pitää tapahtua käyttäjien parissa vietetyn ajan suhteen. Keinonen, Jääskö ja Mattelmäki (2008, 2) ovat todenneet muutamia toisiinsa nivoutuneita ongelmia, joita muotoilun harjoittajat kokevat soveltaessaan käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä. Suunnittelijoiden täytyy ensinnäkin optimoida tulos-panos suhde organisoidessaan yhteistyötä käyttäjien kanssa. Toiseksi asiakasyritykselle tehtävissä konsultointiprojekteissa projektinvetäjien täytyy valita ja rajata lähestymistapa siten, että se vastaa mahdollisimman tarkasti kyseisen projektin tarpeita. Kolmanneksi suunnittelijoiden täytyy kyetä luomaan tehokkaasti luovaa suunnitteluyhteistyötä ruokkiva ilmapiiri ilman pitkäkestoisia suunnitteluteemalle herkistäviä vaiheita Käyttäjien rekrytointi Käyttäjätutkimuksen onnistuminen on osaltaan kiinni siitä ketkä yhteistyöpartnereiksi ja koehenkilöiksi valitaan. Kuka tahansa ei ole sopiva koehenkilö. Yhteistyö on järkevää ja hedelmällistä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka edustavat suunnitteilla olevan hyödykkeen todellista käyttäjäkuntaa. Usein rekrytointikiriteerinä on tuotteesta riippuen muun muassa ammattiryhmä, harrastus, tyyli, käyttötapa tai ikäryhmä. Käyttäjätutkimuksessa erittäin hyödyllisiksi on havaittu johtavat käyttäjät (engl. lead-users). Johtavat käyttäjät ovat kärkijoukoissa ottamassa käyttöön uusia teknologisia sovelluksia ja ehkä kehittämässä niitä myös itse ammattinsa puolesta tai harrastuneisuuttaan. Hyvin valituilla johtavilla käyttäjillä on usein ennakkotietoa ja mielipiteitä suunnitteluhankkeen tuotekategoriaan liittyen ja heidän kanssa syntyy helposti uusia tuoteideoita. Edelläkävijät eivät edusta kuitenkaan potentiaalisten käyttäjien pääasiallista käyttäjäryhmää, joten enemmistö koehenkilöistä täytyy olla niin sanottuja tavallisia käyttäjiä eli se pääjoukko, jolle tuotetta tullaan markkinoimaan. Käyttäjien rekrytoinnin haaste on se, että teknologiamyönteisimmät henkilöt tulevat innokkaimmin mukaan käyttäjätutkimuksiin, mutta he eivät edusta kuitenkaan käyttäjien valtavirtaa. (Hyysalo 2009, 96-98) Mattelmäen (2006, 69) mukaan sopiva määrä käyttäjiä itsedokumentointiin perustuvassa käyttäjätutkimuksessa on Mitä tiukemmat vaatimukset käyttäjien rekrytoinnille asetetaan, sitä tarkempi on tutkimuksen painopiste. Toimeksiannon pohjalta määriteltyjä kriteerejä käyttäjätutkimuksen kohderyhmän rekrytoinnissa olivat älypuhelimen omistaminen tai käyttökokemukset älypuhelimista, kiinnostus älypuhelimen lisälaitteita ja sovelluksia kohtaan, motivaatio osallistua tuotekehitystä tukevaan tutkimukseen sekä liikunnallinen 9

16 harrastuneisuus. Ikäryhmällä ei toimeksiantajan puolelta ollut kovin tarkkaa määrittelyä. Käyttäjiä valittiin tutkimukseen viisi. Käyttäjistä yhtä voidaan pitää edellä kuvatun kaltaisena edelläkävijäkäyttäjänä. Muut olivat teknologiaan myönteisesti suhtautuvia liikuntaa harrastavia henkilöitä. Käyttäjät olivat iältään vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia miehiä ja naisia. Kaikki valitut henkilöt olivat mukana käyttäjätutkimuksen kaikissa vaiheissa. Tutkimukseen osallistuneille henkilöille annettiin palkkiona kaksi elokuvalippua. Hyysalon (2009, 102) mukaan käyttäjätutkimuksen aluksi käyttäjille on syytä luoda realistinen kuva siitä, mitä tutkimuksella ollaan tavoittelemassa sekä minkälaisilla resursseilla ja valmiuksilla ollaan tutkimukseen varauduttu. Vaatimuksia yhteistyön tuloksille ei kuitenkaan kannata lyödä lukkoon liian tiukasti, sillä käyttäjätutkimus voi nostaa odottamattomia asioita esille, joista suunnittelijat eivät ole edes tietoisia yhteistyön alkaessa. Käyttäjille on palkitsevaa jos he voivat jollain tapaa nähdä, että heidän osallistumisensa on tutkimukseen on noteerattu Itsedokumentointi Käyttäjätutkimuksen menetelmien kirjo on laaja. Suurin osa menetelmistä perustuu kuitenkin muutamaan toimintatapaan ja niiden muunnelmiin. Tällaisia toimintatapoja ovat haastattelu, havainnointi ja itsedokumentointi. Jääskön ja Keinosen (2003, 93) määritelmän mukaan itsedokumentoinnissa käyttäjä taltioi toimintaansa tutkijan määrittelemien ohjeiden ja tehtävien mukaisesti. Tyypillisimmät taltiointitekniikat ovat päiväkirja ja valokuvaus. Tavallisesti dokumentointimateriaali, tässä tutkimuksessa päiväkirja, käydään läpi myöhemmin tehtävässä käyttäjähaastattelussa. Haastattelemalla tutkija varmistuu käyttäjän tallentaman materiaalin oikeanlaisesta tulkinnasta. Itsedokumentoinnin avulla päästään käsiksi tilanteisiin ja toimintaympäristöihin, joihin tutkijan ei ole luontevaa itse osallistua. Mattelmäki (2006, 71) on todennut, että suunnitellessaan materiaalia itsedokumentointia varten tutkijan täytyy selvittää itselleen seuraavat asiat: Mitä asioita täytyy saada selville? Minkä tyyppisiä ominaisuuksia annetuilla tehtävillä on? Ja mikä on tehtävien tarkoitus? Huotarin ym. (2003, 46) mukaan päiväkirjamenetelmässä käyttäjät kirjaavat itse tekemisiään heille neuvotulla tavalla. Tutkimuksen suunnittelija laatii jonkinlaisen pohjan, johon haluttua tietoa kerätään 5-8 kohderyhmään kuuluvalta käyttäjältä. Suunnittelijan on syytä itse tavata jokainen käyttäjä ja selvittää tutkimuksen motiivit ja ohjeistaa päiväkirjan täyttöön. Haastatteluiden yhdistäminen itsedokumentointimenetelmiin on hyvä työtapa silloin, kun haetaan ymmärrystä käyttäjien arjesta, rutiineista tai asioista, joita tutkijan on vaikea tai mahdoton havainnoida tai haastatella varsinaisessa toimintaympäristössä. Kirjallinen itsedokumentointi luo ankkurointipisteen käyttäjän todellisuuteen ja edesauttaa haastetteluissa käytävää keskustelua. (Hyysalo 2009, 134) Kaikki käyttäjät tavattiin henkilökohtaisesti ennen tutkimuksen alkua. Heille luovutettiin päiväkirjapohja, jonka täyttäminen ohjeistettiin yksityiskohtaisesti. Lomakkeesta pyrittiin 10

17 laatimaan selkeä ja liikunnallisten aktiviteettien tarkkailuun kannustava. Päiväkirjan oli tarkoitus sekä saada käyttäjä orientoitumaan teemaan että saada autenttista tietoa käyttäjästä. Käyttäjiä pyydettiin merkitsemään päiväkirjaan seitsemältä peräkkäiseltä päivältä seuraavat asiat: - Yleisluontoinen kuvaus päivän kulusta - Ajatukset suhteessa ruokailuun ja liikkumiseen - Kuvaukset liikuntasuoritteista, liikuntasuoritteen kesto ja alkamisajankohta Käyttäjien täyttämät päiväkirjat löytyvät tutkimuksen loppuosan liitteistä puhtaaksikirjoitettuina Teemahaastattelu Yksi käyttäjätutkimuksen keskeisimmistä ja tyypillisimmistä työtavoista on haastattelu. Haastatteluissa voidaan keskustella tuotteisiin, niiden käyttöön ja omistamiseen liittyvistä tekijöistä, jotka eivät havainnoinnissa ja itsedokumentoinnissa tule välttämättä helposti esille. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa mieltymykset, tuntemukset, arvostukset ja sosiaalinen status. Haastattelussa edetään yleensä ennalta laaditun aiherungon mukaan. Tällaista haastattelua kutsutaan teemahaastatteluksi. (Jääskö & Keinonen 2003, 92) Hyysalon (2009, 123) mukaan haastattelun vahvuus on siinä, että ihmisten tekemisistä on vaikea saada kuvaa ilman, että he kertovat omia tulkintojaan ja valottavat toimiensa taustoja. Mitä strukturoidumpia kysymykset ovat, sitä täsmällisempää ja vertailukelpoisempaa aineistoa vastauksista saadaan. Strukturoituja kysymyksiä ovat monivalintakysymykset, skaaloihin perustuvat kysymykset ja ylipäätään kysymykset, joissa annetaan valmiit vastausvaihtoehdot. Tällaiset formaalit kyselyt sopivat kuitenkin parhaiten kyselykaavakkeisiin ja määrällisen tutkimusaineiston keruuseen. Avoimessa haastattelussa haastattelija puolestaan selvittää haastateltavan ajatuksia ja tunteita sitä mukaa, kun ne tulevat esille. Haastattelun aihekin voi muuttua keskustelun edetessä. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa aiherunko on ennalta suunniteltu, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys voivat haastattelun aikana vaihdella. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2009, 208) Teemahaastattelut toimivat hyvin käyttäjien toiminnan selvittämiseksi. Kysymysten muoto mahdollistaa uusien ja yllättävien asioiden esille tulemisen, eikä näin ennakkoon rajoita tutkimukselle ehkä oleellistenkin asioiden esille nousemista. (Hyysalo 2009, 132) Teemahaastattelussa haastateltava kertoi viikostaan, jolta piti päiväkirjaa. Haastattelussa selvitettiin ennalta laadittujen kysymysten mukaisesti käyttäjien liikuntatottumuksia sekä laitteiden ja tekniikan käyttökokemuksia. Haastattelussa edettiin kysymysrungon mukaisesti täsmentäviä kysymyksiä tehden. Haastattelukysymykset ja käyttäjien vastaukset löytyvät tarkempaa tarkastelua varten liitteistä. 11

18 2.2.6 Yhteissuunnittelutyöpaja Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa käyttäjän ja suunnittelijan roolit voivat olla moninaiset suhteessa toisiinsa. Tässä hankkeessa käyttäjillä oli varsin suuri rooli tuotekonseptoinnissa. Päiväkirjoista ja haastatteluista saadun aineiston lisäksi käyttäjät toimivat tutkimuksessa suunnittelijoina. Kun käyttäjä toimii suunnittelijana tuotekonseptoinnissa, puhutaan osallistuvasta suunnittelusta. Jääskön ja Keinosen (2003, 101) mukaan osallistuva suunnittelu on skandinaavinen menetelmä, jossa käyttäjä on mukana suunnittelussa. Menetelmä on lähtöisin työympäristöjen suunnittelusta, jossa käyttäjän on katsottu olevan oman toimintaympäristönsä paras asiantuntija. Periaate on saanut jalansijaa myös tuotesuunnittelussa. Osallistuvassa suunnittelussa (engl. co-design) käyttäjä ja tutkija laativat yhteistyössä uuden tuotteen toiminnan kuvauksia ja hahmotelmia. Osallistuvasta suunnittelusta voidaan käyttää myös käsitettä yhteissuunnittelu. Tarkkailu- eli observointimenetelmät, itsedokumentointi, haastattelut ja kyselykaavakkeet ovat hyviä menetelmiä tutkittaessa käyttäjän toimintaympäristöä, käyttäytymistä ja ajatuksia. Mutta Mattelmäen ja Battarbeen (2000, 151) mukaan pelkästään nämä menetelmät eivät riitä elämysten ja ihmisten tunteiden tutkimiseen. Jotta saadaan käyttäjien mielikuvitus liikkeelle, tarvitaan visuaalista materiaalia. Leikkimieliset ja luovat työskentelytavat houkuttelevat ihmiset ajattelemaan nykyisten tarpeiden sijasta unelmia ja toiveita, joita voidaan käyttää inspiraationa suunnittelussa. Uudenlaisissa luovissa lähestymistavoissa käyttäjät tuottavat materiaalia muun muassa piirtämällä ja rakentamalla. Kun tutkitaan samanaikaisesti, mitä ihmiset sanovat, miten he toimivat ja mitä he tuottavat, pystytään paremmin luomaan monipuolinen kuva käyttäjistä (Mattelmäki & Battarbee 2000, 151). Sanders on tuonut tuottamistyökalut (engl. make-tools) muotoiludiskurssissa vakiintuneeksi termiksi, jolla kuvataan menetelmäpaketteja, jotka helpottavat vuorovaikutusta käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä. Menetelmistä valitaan tutkimukseen sopivia paketteja sen mukaan, mitä käyttäjistä halutaan tietää. Tuottamistyökalujen on tarkoitus on toimia käyttäjien ideoinnin ja konseptoinnin tukena. Tuottamistyökalujen avulla käyttäjä kykenee havainnollistamaan ideoitaan käsin kosketeltavaan muotoon. (Sanders 1999, Mattelmäen & Battarbeen 2000, , mukaan) Vastaavan tyyppistä menetelmäpakettien yhdistelmää osallistuvan suunnittelun työpajan ja koko käyttäjätutkimuksen osalta on sovellettu esimerkiksi kesällä 2000 edesign-projektin ja Polar Electro Oy:n yhteistyöhankeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin laadullista käyttäjätietoa ihmisten arvoista ja elämäntyylistä, kunnon ja terveyden tarkkailusta sekä liikunnan tunnetason merkityksestä heidän elämässään. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä monipuolista käyttäjätietoa, jota voitaisiin käyttää konseptisuunnittelussa. Tutkimuksessa päätettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa aiheen rajaus. Hankeen alussa tavattiin tutkimukseen osallistuvia henkilöitä ja heille luovutettiin päiväkirjat, joihin pyydettiin kirjaamaan terveyteen ja kuntoiluun liittyviä ajatuksia. Päiväkirjan lisäksi itsedokumentointia varten oli paketissa myös kamera ja kysymyskortteja. Aineiston keruun lopuksi käyttäjät kutsuttiin yksitellen haastatteluun. Haastattelussa keskusteltiin materiaalin herättämistä ajatuksista ja käytiin 12

19 läpi valokuvat. Haastattelun jälkeen käyttäjiä pyydettiin tekemään kymmenessä minuutissa kollaasi ideaalista kuntoilu- ja hyvinvointiapulaisesta. Tällä haluttiin ymmärtää yksittäisen käyttäjien unelmia ja toiveita. Kollaasia varten oli kerätty etukäteen kuvia ja tekstiä, joiden avulla koehenkilöt selittivät kollaasinsa sisältöä. Tutkimusmateriaalia arvioitiin Polar Electron edustajien kanssa. Yrityksen edustajat kävivät materiaalin läpi ja eläytyivät käyttäjien asemaan. Lopuksi järjestettiin vielä konseptisuunnitteluworkshop, johon osallistui moninainen ryhmä suunnittelijoita ja tutkijoita. Workshopin tärkeimpänä antina pidettiin oikeiden ihmisten tuomista suunnittelun lähtökohdaksi tutkimusmateriaalin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että suunnittelijoidenkin on kehittyäkseen tarpeellista vaihtaa näkökulmaa ja katsoa maailmaa toisten ihmisten näkökulmasta. (Mattelmäki & Battarbee 2000, ) 2.3 Käyttäjätutkimusaineiston tulkinta Päiväkirjoista, haastatteluista ja työpajoista saatua käyttäjäaineistoa kertyi runsaasti. Vaikka alustavia ajatuksia tuotekonsepteiksi syntyi jo käyttäjätiedon pohjalta, oli materiaali liian runsasta ja jäsentymätöntä, jotta siitä olisi voitu tehdä systemaattisia johtopäätöksiä. Holzblattin ym. (2005, 101) mukaan käyttäjätutkimuksessa kertyy paljon käyttäjätietoa, joka täytyy jakaa suunnittelutiimin ja sidosryhmien kanssa. Perinteiset tavat jakaa tietoa esitysten ja raporttien muodossa eivät mahdollista muiden tuotekehitykseen osallistuvien tahojen syvällistä käyttäjäaineiston prosessointia ja oman näkökulman tuomista keskusteluun. Täysin uuden tuotteen konseptoinnissa kerättävä käyttäjätieto ei suurelta osin ole suoraan jatkokehitykseen sovellettavissa. Kerätty aineisto vaatii jäsennystä ja tulkintaa. Aineiston määrä voi myös olla niin suuri, että se vaatii yhdistämistä ja jäsentelyä ollakseen konseptointia tukevaa. (Jääskö & Keinonen 2003, 94-95) Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi Yksi tapa jäsentää käyttäjätutkimusaineistoa on antaa käyttäjätutkimusdatan itsensä määrittää mahdollisimman pitkälle myös se, mikä olisi luontevin rakenne sen jäsentämiseksi (Keinonen ym. 2004, 96). Tässä mallissa tulkinta lähtee liikkeelle aineiston yksityiskohdista. Yksityiskohtien kautta hahmotellaan kokonaisuutta kuvaavat teemat ja jäsennystavat. Samankaltaisuuskaavio (engl. affinity diagram) -menetelmässä aineistosta esiin nousseet merkitykselliset huomiot kirjataan ylös ja ryhmitellään yhteenkuuluvuuksien mukaisesti. Holzblattin ym. (2005, 159) mukaan samankaltaisuus on nopein ja paras tapa hahmottaa relevantit asiat käyttäjäaineistosta. Prosessi paljastaa ja konkretisoi aineistosta käyttäjien yhteneväisyydet, eroavuudet, toimintamallit ja tarpeet kadottamatta vaihtelua yksittäisten käyttäjien välillä. Samankaltaisuuskaavion avulla voidaan organisoida ja muokata kerättyä tietoa help- 13

20 potajuiseen muotoon siten, että koko suunnitteluryhmä voi keskustella kohderyhmän elinympäristöstä ja tarpeista, vaikka kaikki eivät olisi aiemmin olleetkaan tekemisissä käyttäjien kanssa. Samankaltaisuuskaavion työstö vaatii suunnittelutiimiltä noin työpäivän verran aikaa. Työryhmässä tulee olla 2-6 jäsentä. Menetelmä toimii erinomaisena pohjatyönä käyttäjäkeskeisten tuotekonseptien suunnitteluun. Menetelmällä saadaan tietoa kohderyhmän arvoista, asenteista ja toiveista. Samankaltaisuuskaavio on mainio väline suunnitteluhankkeen alkupäässä, sillä se vie suunnittelijat lähelle kohderyhmän arvomaailmaa ja etsimään oleelliset tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät. Tärkein tieto jää menetelmän työstöön osallistuneille henkilöille, sillä tulkintaprosessin aikana oppiminen on keskeinen tekijä menetelmän hyödyllisyydessä. (Huotari ym. 2003, 64-67) 2.4 Konseptien jatkokehitys Käyttäjäaineiston tulkintavaiheen jälkeen tuoteideoiden kehitystyö jatkui muotoilijavetoisesti kohti tarkempaa ominaisuuksien määrittelyä ja muodonantoa eli muotoilukonsepteja. Konseptien kehitystyö laajasta aineistosta on vaativaa. Konseptointi edellyttää laajaa ymmärrystä tuotekategoriasta, markkinoista ja käyttäjistä. Tämän lisäksi konseptointityö täytyy pysyä annettujen suunnittelukriteerien mukaisena ja muotoilijan on kyettävä tuomaan tuotteen olemukseen myös oma persoonallinen näkemyksensä. Whirlpoolin Euroopan kuluttajatuotteiden suunnittelusta vastaavan Richard Eisermannin mukaan relevantin idean löytäminen lukuisten joukosta perustuu suunnittelijan kokemukseen ja näkemykseen ollen osa muotoilijan ammattitaitoa. Ideoiden synteesi- eli kokoamisja yhdistelyvaiheessa suunnittelijan analyyttiset taidot yhdistyvät intuitioon. (Keinonen ym. 2003, 25) Opinnäytetyössä muotoilukonseptien laatimista suunnittelijavetoisesti aikaisemman markkina- ja käyttäjäaineiston perusteella kutsutaan konseptien jatkokehitykseksi. Koko hanketta puolestaan voidaan pitää käyttäjälähtöisenä tuotekonseptointina. Laajasti hahmoteltuna opinnäytetyön produktiivinen osuus on siis kokonaisuudessaan konseptisuunnittelua. Käyttäjälähtöiset suunnittelumenetelmät ovat puolestaan yksityiskohtaisempia työvaiheita käyttäjäaineiston ja tuoteideoiden keräämiseksi osana konseptisuunnitteluhanketta. Vaajakallio (2006, 72) toteaa lopputyössään, joka liittyy ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tutkivaan Konkari-projektiin, että muotoilijan ollessa mukana käyttäjätutkimuksessa ideoita ja niiden jäsennystä tapahtuu alitajuisesti koko prosessin ajan, eikä konseptisuunnittelua voi silloin luontevasti erottaa erilliseksi vaiheekseen. Vaajakallion näkemykseen on helppo yhtyä myös siltä osin, että suurin hyöty käyttäjätutkimuksesta saadaan kun konseptisuunnittelija osallistuu siihen aktiivisesti osana suunnitteluprosessia. Tällöin käyttäjäaineisto tulee huomioitua myös konseptisuunnittelun loppuvaiheessa ja konseptien toimivuutta tulee arvioitua suhteessa tuoreeseen käyttäjätietoon. Konseptisuunnittelulla viitataan muotoilu- ja tuotekehityskirjallisuudessa väljästi tuoteke- 14

Käyttäjäkokemuksen ulottuvuudet dppi03. Konseptointikirja sisältö pääpiirteittäin. Luotain/Mode seminaari 13.3.2003 Vesa Jääskö

Käyttäjäkokemuksen ulottuvuudet dppi03. Konseptointikirja sisältö pääpiirteittäin. Luotain/Mode seminaari 13.3.2003 Vesa Jääskö Käyttäjäkokemuksen ulottuvuudet dppi03 Konseptointikirja sisältö pääpiirteittäin Luotain/Mode seminaari 13.3.2003 Vesa Jääskö Käyttäjäkokemuksen malli? Käyttäjäkokemus konseptisuunnittelun näkökulmasta

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Käyttäjätieto konseptoinnissa. Vesa Jääskö, 29.11.2002

Käyttäjätieto konseptoinnissa. Vesa Jääskö, 29.11.2002 Käyttäjätieto konseptoinnissa Vesa Jääskö, 29.11.2002 Esityksen sisältö konseptointiprosessi käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmasta käyttäjäkokemuksen tekijöitä käyttäjäkeskeisen esisuunnittelun käytäntöjä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Asiakasymmärrys. Työkalut käyttäjätiedon hankkimiseen Satu Miettinen

Asiakasymmärrys. Työkalut käyttäjätiedon hankkimiseen Satu Miettinen Asiakasymmärrys Työkalut käyttäjätiedon hankkimiseen Satu Miettinen Palvelumuotoilun prosessi alkaa asiakkaan tarpeiden, unelmien ja toiveiden ymmärtämisestä. Asiakkaan ymmärtäminen ja käyttäjätiedon hankinta

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun

Lisätiedot

Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu

Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu kolme vuotta kokemuksia Projektin tarkoitus Käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin menetelmien ja työkalujen kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa. Työtavat Case-tutkimukset,

Lisätiedot

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Tavoite ja lähtökohtia Yksittäisen tuotekonseptointityötavan sopivuus?

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

INNOVAATIO. Cleantech. Design. Lahti. ekosysteemi

INNOVAATIO. Cleantech. Design. Lahti. ekosysteemi Cleantech Design Lahti INNOVAATIO ekosysteemi AMK-päivät, Cleantech -sessio. Keskiviikko 14.5.2014 klo 11.00-12.45, Sibeliustalo, Honka Riikka Salokannel, kehitysjohtaja Strategiset osaamiskärjet Cleantech

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Palvelujen konseptointi

Palvelujen konseptointi Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MUOTOILU? Teollinen muotoilu, ajoneuvomuotoilu, pakkausmuotoilu, kalustemuotoilu, palvelumuotoilu, graafinen suunnittelu, taideteollinen muotoilu, sisutusarkkitehtuuri, multimediatuotanto,

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Tuuli Mattelmäki. Muotoiluluotaimet

Tuuli Mattelmäki. Muotoiluluotaimet Tuuli Mattelmäki Muotoiluluotaimet Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

ipad yrityskäytössä AKVA -seminaari 26-28.9 Ilona IT Oy Petra Anttila, petra@ilonait.fi, 0207 191 513/040 720 4110

ipad yrityskäytössä AKVA -seminaari 26-28.9 Ilona IT Oy Petra Anttila, petra@ilonait.fi, 0207 191 513/040 720 4110 ipad yrityskäytössä AKVA -seminaari 26-28.9 Ilona IT Oy Petra Anttila, petra@ilonait.fi, 0207 191 513/040 720 4110 Ilona IT lyhyesti Vahva asema IT-ratkaisujen toimittajana (B2B, EDU) Painopiste mobiili

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina 6.11.2009 Vesa Kemppainen Movense Oy Mitä käyttäjäkokemus on? Käyttäjäkokemus on enemmän kuin

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot:

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: A1. Yrityksen liikeidea 7 p Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: - yritys on verkkokauppa - yrityksen tarjoamat tuotteet liittyvät kodinsisustukseen,

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Mitä markkinointi on?

Mitä markkinointi on? Mitä markkinointi on? ASIAKAS Markkinoinnin tehtävä on luoda tarvittava yritystunnettuus, hyvä maine, rakentaa asiakasta houkutteleva tarjonta, varmistaa saatavuus ja pohjustaa siten myyntityötä Tavoitteena

Lisätiedot

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Me olemme. Kansainvälinen suunnittelukonsultointi yritys, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Lähestymistapamme Tutkimus

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa JUHA KRONQVIST Restoratiiviset ympäristöt -seminaari 1.4.2014 1 Sisältö 1) Mitä on palvelumuotoilu? 2) Terveydenhuollon palveluympäristöjen

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi TEOLLISEN MUOTOILUN PÄÄMÄÄRIÄ Tuotteiden käyttöarvon kohottaminen - käytettävyys - turvallisuus - huollettavuus - ergonomia - viihtyvyys - käyttömukavuus - ymmärrettävyys Esteettisen laadun kohottaminen

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Stepit / Palveluiden tuotteistaminen. 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi

Stepit / Palveluiden tuotteistaminen. 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi Stepit / Palveluiden tuotteistaminen 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi Osaprojektin lähtökohdat Tuotteistaminen? Tuotekehitys Markkina-analyysit Markkinointiviestintä

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu

Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu 02.03.2012 Kirsti Sääskilahti Oulun yliopisto / Oulun Eteläisen instituutti Kerttu Saalasti Säätiö SoftGIS/PehmoGIS/PPGIS*_termin määrittely

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot