Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu"

Transkriptio

1 Matti Pärssinen 2012 Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan

2 Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan Matti Pärssinen Taiteen maisterin opinnäyte Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Muotoilun laitos Taideteollisen muotoilun koulutusohjelma Ohjaaja: Salu Ylirisku Toimeksiantaja: Iqua / Teemu Halkosaari

3 Tekijä Matti Pärssinen Laitos Koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn julkaisuvuosi 2012 Muotoilun laitos Taideteollisen muotoilun koulutusohjelma Työn nimi Älypuhelimen lisätarvikkeiden ja sovellusten käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu: Tuoteideoita aktiiviseen elämäntapaan Opinnäytteen tyyppi Kieli Sivumäärä Kirjallinen taiteen maisterin opinnäyte Tiivistelmä suomi Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Iqua Oy:lle. Iqua on suomalainen it-alan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kuluttajaelektroniikkatuotteita. Iqua on ottanut yhdeksi tuotekehityksen painopisteeksi liikuntaan ja aktiiviseen elämäntyyliin tarkoitettujen laitteiden suunnittelun. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea toimeksiantajan strategian mukaista tuotekehitystä ja löytää uusia tuotteita, sovelluksia tai palveluja aktiiviselle liikkujalle matkapuhelimen lisälaitekategoriassa (engl. mobile accessories). Tuoteideoita ja -innovaatioita prosessoitiin käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien avulla. Prosessissa oli neljä päävaihetta: 1. Markkinatutkimus 2. Käyttäjätutkimus 3. Käyttäjätiedon tulkinta 3. Konseptien jatkokehitys Työssä edettiin kilpailija-analyysin kautta käyttäjätutkimukseen. Käyttäjätutkimus koostui itsedokumentoinnista, haastattelusta sekä osallistuvasta suunnittelusta. Käyttäjätiedon tulkintavaiheessa tutkimuksen tulokset prosessoitiin yhdessä toimeksiantajan kanssa sekä valittiin konseptien jatkokehityksen päälinjat. Lopuksi määriteltiin ja visualisoitiin lopulliset muotoilukonseptit suunnittelijavetoisesti. Tutkimus osoitti, että osallistuvan suunnittelun menetelmät tuottavat paljon hyödyllistä käyttäjäaineistoa tuotekonseptoinnin tueksi. Toisaalta suoraviivaisia käyttäjien tuoteideoita on vaikeampi tulkita analyyttisesti kuin päiväkirjojen ja haastattelujen avulla kerättyä empiiristä käyttäjäaineistoa. Menetelmä- ja prosessikuvauksen lisäksi tutkimuksessa pohditaan käyttäjien roolia konseptisuunnittelussa, konseptisuunnittelun merkitystä osana tuotekehitystä sekä käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien hyödyllisyyttä ja niiden soveltamismahdollisuuksia. Tutkimus nivoutuu osaksi käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien soveltavaa tutkimusta. 103 Avainsanat konseptisuunnittelu, osallistuva suunnittelu, yhteissuunnittelu, käyttäjälähtöinen suunnittelu, itsedokumentointi, tuottamistyökalut, mobiiliteknologia

4

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Opinnäytetyön lähtökohdat Tutkimustehtävä ja tavoite Käyttäjäkeskeinen tuotekonseptointi Tutkimuksen vaiheet ja eteneminen 3 2. Tutkimusmenetelmät Markkinatutkimus Kilpailija-analyysi Käyttäjätutkimus Käyttäjätieto tuotekonseptoinnissa Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät Käyttäjien rekrytointi Itsedokumentointi Teemahaastattelu Yhteissuunnittelutyöpaja Käyttäjätutkimusaineiston tulkinta Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi Konseptien jatkokehitys Konseptisuunnittelu Teollisen muotoilun rooli konseptisuunnittelussa Konseptien kuvaus ja havainnollistaminen Strateginen suunnittelu ja kilpailuetu Kehittävä ja määrittelevä tuotekonseptointi Tuoteinnovointi Tutkimustulokset Kilpailija-analyysi Kilpailijanelikenttä Sykemittarit Askelmittarit Yhdistelmälaitteet 25

6 3.1.5 GPS -paikantimet ANT+ -liittimet ja sensorit iphone ja Android -puhelinten sovellukset Käyttäjätutkimuksen tulokset Käyttäjäprofiilit Osallistuvan suunnittelun tulokset Tutkimusaineiston tulkinta ja konseptien päälinjojen valinta Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi Tuoteideoiden jatkokehitys ja muotoilukonseptit Konsepti 1. Iqua Fitness Konsepti 2. Iqua Cycling Konsepti 3. Iqua Custom Pohdinta Tutkimusmenetelmien soveltaminen käytäntöön Käyttäjätutkimuksen ennustamattomuus Markkinatutkimus osana konseptisuunnittelua Käyttäjäaineiston tulkinnan haasteet Käyttäjäprofiilit vs. fiktiiviset persoonat Suunnitteluveturit konseptoinnissa Uutuusarvo ja uskottavuus Haasteita ja onnistumisen tunteita Yhteistyön merkitys Projektivastuu Käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuuksia Vuorovaikutteisista tuotteista taideteollisuuteen Käyttäjätutkimuksesta menestystekijä 54 Lähdeluettelo 56 Liitteet 58 Kilpailijataulukko 59 Päiväkirjat 70 Käyttäjähaastattelut 90

7 1. Johdanto 1.1 Opinnäytetyön lähtökohdat Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Iqua Oy:lle. Iqua on suomalainen it-alan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kuluttajaelektroniikkatuotteita. Iqua liittyi tytäryhtiönä osaksi Savox Communications Groupia, kun Savox Group osti Iquan osakekannan vuonna Iquan toimiala on bluetooth -teknologialla toimivat mobiililaitteiden lisätarvikkeet, kuten matkapuhelinten langattomat kuulokkeet (engl. handsfree headset). Savox on puolestaan keskittynyt ammattikäyttöön tarkoitettujen viestintälaitteiden valmistukseen. Savoxin asiakkaita ovat muun muassa pelastus- ja turvallisuusalan viranomaiset ja yritykset. Yrityksellä on ollut historiansa aikana useita erilaisia tuotteita mallistossaan, kuten toimisto- ja autoilukäyttöön tarkoitettuja langattomia laitteita sekä puettavia langattomia kuulokkeita. Informaatioteknologian alalla muutokset tapahtuvat kuitenkin nopeasti. Henkilöautoissa on yleistymässä jo auton valmistuksen yhteydessä integroidut langattomat puhelujen hallintalaitteet ja näin ollen kysyntä erillisten autoiluun sopivien langattomien lisälaitteiden osalta on pienenemässä. Iquan tuoteportfoliossa on aiemmin ollut pääosin Symbian -käyttöjärjestelmän puhelimille suunniteltuja langattomia kuulokkeita. Symbian -käyttöjärjestelmän ja niin ollen Nokian markkinaosuuden tippuminen matkapuhelinmarkkinoilla etenkin älypuhelinten osalta on vaikuttanut Iquan päätöseen luopua Symbian -yhteensopivien lisälaitteiden suunnittelusta ja markkinoinnista. Iqua seuraa tiiviisti markkinakehitystä ja on tehnyt strategisen päätöksen keskittyä toistaiseksi iphonen ja Android -käyttöjärjestelmää käyttävien puhelimien kanssa yhteensopivien lisälaitteiden ja sovellusten tuotekehitykseen sekä markkinointiin. Isot ja menestyksekkäät toimijat määräävät tahdin markkinoilla. Keinonen, Andersson, Bergman, Piira & Sääskilahti (2003, 35) ovat todenneet, että pienempien toimijoiden on mukautettava toimintansa yhdenmukaiseksi suurempien kanssa. Tällöin tulevaisuus määrittyy johtavan toimijan edellytysten mukaisesti. Tämä on väistämätöntä, kun operoidaan toimialalla, jossa tuotteet ja järjestelmät koostuvat lukuisten toimittajien yhteensopivista tekniikoista. Juuri näin on käynyt myös Iqualle suhteessa suurempiin toimijoihin. Yritys valmistaa ja markkinoi tuotteita pääasiassa suurten matkapuhelinvalmistajien lisälaitteiksi. Näin ollen on luonnollista tai paremminkin välttämätöntä, että markkinakehitystä seurataan tiiviisti ja lisälaitteita suunnitellaan yhteensopiviksi toimijoille, joiden markkinaosuus on voimakkaassa kasvussa. Näin ollen yritys osaltaan tukee globaaleilla markkinoilla operoivien suurten kasvuyritysten menestystä. Markkinoilla on valtavasti matkapuhelinten langattomia kuulokkeita ja hintakilpailu on kovaa. Pienen suomalaisen yrityksen tuotteiden pitää profiloitua ja erottautua houkutellakseen kuluttajia kansainvälisillä markkinoilla. Iqua on ottanut yhdeksi tuotekehityksen painopisteeksi liikuntaan ja aktiiviseen elämäntyyliin tarkoitettujen laitteiden suunnittelun. 1

8 Tutkimus ja tuotekehitystoiminta on jatkunut jo pitkään ja yrityksellä on tätä nykyä useita tuotteita kyseisessä tuotekategoriassa. 1.2 Tutkimustehtävä ja tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on tukea Iquan strategian mukaista tuotekehitystä ja löytää uusia tuotteita, sovelluksia tai palveluja aktiiviselle liikkujalle matkapuhelimen lisälaitekategoriassa (engl. mobile accessories). Tehtävänä on etsiä ja prosessoida liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntyylin kannustavia tuoteideoita ja -innovaatioita käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien avulla. Tuotekonseptien ei tule kuitenkaan kilpailla kilpaurheilijoille kehitettyjen lajispesifien laitteiden kanssa. Tuotekonseptit ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä älypuhelimen lisälaitteita, sovelluksia tai palveluita, joilla tavoitellaan laajaa kuluttajapohjaa. Tavoitteena on myös kartoittaa markkinaympäristöä perehtymällä kilpaileviin tuotteisiin. 1.3 Käyttäjäkeskeinen tuotekonseptointi Toisinaan yrityksen on kysyttävä päivittäisten välttämättömien toimintojen ohella, mitä tulisi jatkossa suunnitella, ja mahdollistaa uusien ideoiden luova suunnittelu ilman, että suunnittelun tärkeimpänä arviointikriteerinä olisi niiden välitön hyödyntäminen. Tällaista toimintaa kutsutaan tuotekehityksen kontekstissa konseptisuunnitteluksi. Konseptisuunnitelmat ovat esimerkkejä siitä, millaisiksi uusiksi tuotteiksi teknologiset mahdollisuudet ja markkinoiden haasteet voivat konkretisoitua. Tuotekonsepteja voidaan käyttää esikuvina myöhemmin valmistettaville tuotteille. Ja vaikka mikään niistä ei toteutuisikaan, niin ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisemman yrityksen linjan määrittelyn. (Keinonen ym. 2003, 31-32) Valmistamisen yhteydestä irrotetulle tuotteiden suunnittelulle eli konseptoinnille Keinonen ym. (2003, 35) löytävät seuraavat syyt: 1. Valmistautuminen tuotesuunnittelun toteuttavaan vaiheeseen 2. Uusien ratkaisujen tavoittelun mahdollistaminen 3. Vaihtoehtojen konkretisointi strategisen päätöksenteon tueksi 4. Oppiminen ja luovuuden kehittäminen yksilön ja organisaation tasolla 5. Yleisön odotuksiin vaikuttaminen ja yritykselle suotuisan tulevaisuuden pohjustaminen Luetteloa mukaillen tärkeimmät syyt toimeksiantajalla tälle hankkeelle olivat selkeästi uusien ratkaisujen löytäminen tulevaisuuden varalle sekä uuden oppiminen käyttäjätiedon kartuttamisen muodossa. Konseptisuunnittelu voi sisältää lukusia erilaisia vaiheita ja työmenetelmiä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista tuotekonseptoinnissa etenkin kuluttajatuotteiden osalta on usein käyttäjien ymmärtäminen ja käyttäjätiedon lisääminen organisaatiossa. Jotta tuote pärjäisi 2

9 markkinoilla, sen täytyy vastata kuluttajien sille asettamiin vaatimuksiin. Kuluttajat kokevat laaduksi sen, minkä he kokevat helpoksi ja ymmärrettäväksi ja mikä samalla vastaa kulloiseenkin tarpeeseen. Tuotteiden täytyy houkutella kuluttajia ja erottautua edukseen kilpailevista tuotteista. Tämä vaatii tuotteen suunnittelijalta huolellista paneutumista käyttäjien maailmaan, jotta tuotteeseen saadaan sisällytettyä kuluttajien tarpeiden ja arvostusten vaatimat ominaisuudet. Jos tuotteen valmistajan nykyiset tuotteet eivät vastaa markkinoiden kysyntään eli käyttäjien tarpeisiin, täytyy niitä muuttaa tai rakentaa kokonaan uusi tuote käyttäjäryhmän palvelemiseksi. (Huotari ym. 2003, 15) Käyttäjätutkimusta tehdään tyypillisesti tuotekehitysprojektin alkupäässä. Hyvin toteutettu käyttäjätutkimus auttaa uuden tuotteen suunnittelussa rajaamaan ja priorisoimaan vaihtoehtojen kenttää ja toisaalta myös tunnistamaan uusia ja ennakoimattomia mahdollisuuksia. Käyttäjätutkimusta täytyy tehdä silloin, kun suunnitellaan tuotekonsepteja tai etsitään ideoita konseptisuunnittelun lähtöpisteeksi. (Huotari, Laitakari-Svärd, Laakko & Koskinen 2003, 21) Tässä opinnäytetyössä on nimenomaan kyse uusien tuoteideoiden tunnistamisesta tuotesuunnittelun avuksi käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin avulla. Toimeksiantajalla oli tarve kartuttaa käyttäjätietoa ja saada tuoreita ajatuksia tuoteportfolionsa kehitystyön tueksi. Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa tuo huomattavaa lisäarvoa muotoiluhankkeeseen. Käyttäjän osallistuminen suunnitteluprosessiin tarjoaa arvokasta tietoa käyttökontekstista, tehtävistä ja siitä miten he tulevaisuudessa saattavat käyttää tuotetta tai järjestelmää (Huotari ym. 2003, 19). Konseptisuunnitteluvaiheessa käyttäjätiedolla on suuri merkitys. Hyysalon (2009, 61) mukaan käyttöä ja käyttäjiä koskevaa tietoa tarvitaan niin vaatimusmäärittelyn tekemisessä kuin tuotekonseptien luomisessa ja arvioinnissakin. Täytyy yksinkertaisesti tietää, mitkä ovat käyttäjien tarpeet ja toiminnot, jotta tuotteen ominaisuuksia sekä markkinointia ja jakelua koskevia ennakkoarviointeja voidaan ylipäänsä tehdä. Konseptisuunnitteluvaihe onkin yleisimmin se vaihe tuotesuunnitteluprosessissa, jossa yritykset parhaiten tiedostavat käyttäjätiedon tarpeen ja hyödyn. Tuotekonseptien jatkokehityksessä eli toteutusvaiheessa enää harvoin hankitaan uutta tietoa. (Hyysalo 2009, 61-62) Tätä konseptisuunnittelun käyttäjätiedon kartuttamista ja soveltamista varten opinnäytetyössä suoritettiin käyttäjätutkimus. Käyttäjätutkimus sisälsi useita porrastettuja tiedonkeruu- ja tulkintavaiheita, joista kerrotaan seuraavassa luvussa sekä laajemmin kappaleessa tutkimusmenetelmät. 1.4 Tutkimuksen vaiheet ja eteneminen Opinnäytetyö on luonteeltaan produktiivinen. Tutkimusprosessin päämääränä toimeksiantajalle on lisätä käyttäjätiedon ymmärrystä ja tavoittaa korkeatasoisia muotoilukonsepteja käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin menetelmiä soveltamalla. Opinnäytetyössä on neljä päävaihetta: 3

10 Tutkimuksen päävaiheet 1. Markkinatutkimus 2. Käyttäjätutkimus 3. Käyttäjätiedon tulkinta 4. Konseptien jatkokehitys Kaavio 1. Tutkimuksen päävaiheet Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin markkinaympäristöön tutkimalla markkinoilla olemassa olevia ratkaisuja. Markkinatutkimuksessa huomio kiinnitettiin liikunnalliseen elämäntyyliin kannustaviin mukana kannettaviin laitteisiin ja sovelluksiin. Markkinatutkimuksessa huomioitiin muun muassa sykemittarit, askelmittarit, GPS -tallentimet, näiden yhdistelmät sekä iphonen ja Android -puhelimien kanssa yhteensopivat laitteet ja sovellukset. Markkinatutkimuksen tulokset esitellään kilpailija-analyysin muodossa. Toisessa vaiheessa eli käyttäjätutkimuksessa kerättiin käyttäjätietoa ja hahmoteltiin tuoteideoita käyttäjälähtöisesti. Aluksi valittiin tiettyjen rekrytointikriteerien mukaan käyttäjät mukaan hankkeeseen. Rekrytointia seurasi käyttäjien itsedokumentointivaihe. Itsedokumentoinnissa käyttäjät tarkkailivat liikunnallisia aktiviteettejaan ja pitivät päiväkirjaa viikon ajalta. Tämän jälkeen heidät kutsuttiin haastatteluun ja osallistuvan suunnittelun työpajaan. Käyttäjäaineiston keruun ja käyttäjälähtöisen tuoteinnovoinnin eli osallistuvan suunnittelun työpajan jälkeen prosessoitiin aineistoa toimeksiantajan kanssa. Tätä kolmatta vaihetta kutsutaan tutkimuksessa tulkintavaiheeksi. Aineiston prosessointi tapahtui samankaltaisuuskaavion avulla. Samankaltaisuuskaavio ja ryhmittely auttoivat hahmottamaan ja valitsemaan aineiston päälinjat ja kehityskelpoiset ideat konseptien jatkokehitystä varten. Samankaltaisuuskaavion laatimisen ja ryhmittelyn eli aineiston tulkinnan jälkeen alkoi muotoilijavetoinen konseptisuunnittelu. Konseptisuunnittelussa valittiin ja yhdisteltiin halutut ominaisuudet ja kriteerit muotoilukonsepteiksi. Muotoilukonsepteille määriteltiin suunnitteluveturit (engl. design drivers) ja konseptit visualisoitiin. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan työn teoreettisesta perustasta ja tuodaan tutkimusmenetelmät esille kaikkien prosessin päävaiheiden osalta. Kappaleessa 3. esitellään päävaiheit- 4

11 tain produktiivisen työn tulokset ja esitellään muotoilukonseptit. Ja lopuksi pohdintaosiossa kappaleessa 4. analysoidaan käytettyjen menetelmien soveltuvuutta toimeksiantoon, reflektoidaan kokonaisprosessia sekä visioidaan käyttäjälähtöisten suunnittelumenetelmien mahdollisuuksia. 5

12 2. Tutkimusmenetelmät 2.1 Markkinatutkimus Muotoilukirjallisuudesta ei löydy helposti kuvauksia markkinatutkimuksen menetelmistä osana konseptisuunnittelua. Käyttäjätutkimuksesta saatavaa käyttäjätietoa ja markkinatutkimuksesta saatavaa markkinatietoa pidetään helposti erillisinä kokonaisuuksinaan. Yksittäinen suunnittelija onkin ison haasteen edessä selvittäessään markkinaympäristöä ilman yrityksen markkinointiosaston vahvaa tukea. Hyysalo (2009, 18) määrittelee markkinatutkimukseksi potentiaalisten ostajien, markkinoiden ja kilpaijoiden kartoittamisen. Yrityksellä täytyy olla kyky löytää tuotteensa ostajat, hinnoitella tuote oikein ja valita sille sopivat jakelu- ja markkinointikanavat. Markkinatutkimus edeltää usein käyttäjätiedon keruuvaihetta. Markkinatutkimus palvelee ennen kaikkea liiketoiminnan suunnittelua, mutta sillä on myös vaikutusta tuotteen suunnitteluun Kilpailija-analyysi Markkinatutkimus toteutettiin analysoimalla markkinoilla olevia kilpailevia tuotteita. Koska tuotekonseptoinnissa luodaan uusia tuotteita ja ehkä jopa tuotekategorioita, on kilpailevien tuotteiden tarkka määrittely ennalta täysin mahdotonta. Tämä teki kilpailijaanalyysin rajaamisesta haasteellista. Kilpalija-analyysi toteutettiin yrityksen toimeksiannon mukaisten lähtötietojen perusteella. Analyysissä kartoitettiin liikuntasuoritusta mittaavia ja tukevia laitteita ja sovelluksia, kuten rannetietokoneita, sykemittareita, askelmittareita, GPS- tallentimia ja älypuhelinten sovelluksia. Markkinakartoituksessa huomioitiin vain laitteet tai sovellukset, joiden toimintaan liittyy ainakin osittain mukana kannettavuus. Kannettavien laitteiden toiminnallisista ominaisuuksista huomioitiin muun muassa askelten, sykkeen ja kuljetun reitin mittaus sekä niiden havainnollistaminen. Markkinakartoitus oli globaali koskien pääasiassa USA:n markkinoita. Kartoituksessa otettiin laitteiden tuoteominaisuuksien ohella huomioon hinta ja yhteensopivuus esimerkiksi lisätarvikkeiden ja verkkopalveluiden osalta. Markkinaympäristön kartoittaminen toteutettiin tutkimalla kilpailevia tuotteita valmistavien yritysten ja tuotteiden jälleenmyyjien verkkosivuilta saatavia tietoja. Tämän lisäksi tutkittiin valikoidusti CES messujen näytteilleasettajien verkkosivuja. CES -messut ovat Las Vegasissa järjestettävät maailman suurimmat kuluttajaelektroniikan messut. Kilpailijakartoituksen pohjaksi toimeksiantajayritys tarjosi yrityksen itse laatiman suppean kilpailijakartoituksen. Kilpailija-analyysin tulosten havainnollistamiseksi kilpailevat tuotteen jaettiin tuotekategorioihin. Kategorisointi tehtiin tuotteiden toiminnallisten ominaisuuksien mukaan. Kukin 6

13 kilpailijakategoria päätettiin esittää helposti omaksuttavassa muodossa. Kunkin kategorian yksittäisiä tuotteita kuvitettiin ulkoasultaan yhteneviksi tyyppipiirroksiksi, jotta varsin kirjavasta kilpailijakentästä saataisiin havainnollista ja helposti toisiinsa vertailtavissa olevaa aineistoa. Kappaleen 3. alussa esitellään kilpailevat tuotteet hinnan ja ominaisuuksien mukaan nelikentässä sekä havainnollistetaan kategoriat tyyppipiirrosten ja kategoriakuvausten avulla. 2.2 Käyttäjätutkimus Käyttäjätieto tuotekonseptoinnissa Kuluttajatuotteissa markkinoilla olevien saman tuotekategorian tuotteiden määrä on laaja ja hintakilpailu kovaa. Markkinoille lanseerattavan uuden tuotteen täytyy erottautua kilpailevasta tuotetarjonnasta ja houkutella yksittäinen kuluttaja ostopäätökseen saakka. Kuluttajatuotteen suunnittelun vaatimukset ovat lähtökohtaisesti korkeat. Käyttäjätiedon hyväksikäyttäminen tuotesuunnittelussa voi edesauttaa tuotteen erottautumisessa kilpailijoistaan. Jotta tuote olisi hyödyllinen, helppokäyttöinen ja haluttava, täytyy tuotteen täyttää erinäisiä käyttäjän asettamia vaatimuksia. Tuotteen käytön on oltava vaivatonta ja siinä on oltava oikeat toiminnalliset ominaisuudet käyttäjän suorittamia tehtäviä varten. Kuluttajatuotteen suunnittelussa korostuu lisäksi käyttäjän arvomaailman, persoonallisuuden ja toimintaympäristön huomioiminen. (Jääskö & Keinonen 2003, 82) Tuote on osa käyttäjänsä viestimää persoonallisuutta, esimerkiksi sen luoman statuksen, ideologisen kannanoton tai ammattikuvan näkökulmasta (Jääskö & Keinonen 2003, 82). Käyttäjätiedon avulla voidaan luoda hyödyllinen ja miellyttävä tuote sen todellisille käyttäjille. Hyysalo (2009, 19-20) on todennut haluttavan laitteen tai palvelun olevan: - Haluttava (vastaa käyttäjien toiveita ja tarpeita) - Hyödyllinen (auttaa käyttäjiä saavuttamaan tavoitteensa) - Käytettävä (hallinta ja käyttö onnistuu hyvin) - Miellyttävä (käyttö ja omistaminen tuottaa mielihyvää) Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät Jääskö ja Keinonen (2003, 83) ovat todenneet, että käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tuotteen loppukäyttäjä on tuotteen suunnittelussa mukana jo prosessin alkupäästä lähtien. Aluksi tarkastellaan käyttäjän fyysistä ja sosiaalista toimintaympäristöä, jossa tuotetta on tarkoitus käytettää. Tarkastelun pohjalta käyttäjätieto johdetaan konseptin kehitystyöhön. Käyttäjätieto voi toimia keskeisenä suunnittelua ohjaavana tekijänä. Suunnittelijalle kommunikointi ja ideointi käyttäjän kanssa tuo ainutlaatuisen tavan eläytyä käyttäjän kokemuspiiriin ja toimintaan. Käyttäjien kanssa työskentely motivoi suunnittelutyötä, koska käyttäjien kokemuksista tulee suunnittelijalle omakohtaisia, ja palaute kuluttajilta on välitön 7

14 prosessin eri vaiheissa. Suunnitteluprosessin alkupäässä kerätään käyttäjätietoa, jota hyödynnetään konseptoinnin eri vaiheissa. Jääskö ja Keinonen (2003, 90) ovat tunnistaneet neljä eri päävaihetta käyttäjäkeskeisessä tuotekonseptoinnissa. Niitä ovat: 1. Käyttäjätiedon keräys 2. Käyttäjätiedon tulkinta 3. Käyttäjän uuden toiminnan kuvaus 4. Tuotekonseptin kuvaus Käyttäjätiedon keräys ja tulkintavaiheissa kerätään tietoa ja muodostetaan ymmärrettävä kuva käyttäjän nykyisestä toiminnasta. Uuden toiminnan kuvauksessa pyritään hahmottamaan uusia toimintamalleja ja niiden etuja viimeisessä vaiheessa tapahtuvaa konseptien kehitystyötä varten. Opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät mukailevat suurelta osin näitä päävaiheita. Käyttäjien itsedokumentointi päiväkirjan muodossa viittaa 1. vaiheeseen eli käyttäjätiedon keräykseen. Teemahaastatteluilla varmistettiin dokumentointivaiheessa kerätyn käyttäjätiedon ymmärrys. Vaihe 2. eli käyttäjätiedon tulkinta toteutuu toimeksiantajan edustajien kanssa tehdyssä käyttäjäaineiston tulkintatyöpajassa. Tulkintatyöpajan menetelminä toimivat samankaltaisuuskaavio ja ryhmittely. Vaihe 3. eli käyttäjätiedon uuden toiminnan kuvaus tarkoittaa konseptiluonnosten ideointia työpajoissa yhdessä käyttäjien kanssa. Tuotekonseptien kuvaukset taas määrittyvät prosessin loppuvaiheessa suunnittelijavetoisesti laadituiksi muotoilukonsepteiksi. Jääskön ja Keinosen määrittelemästä käyttäjätutkimuksen päälinjojen järjestyksestä poiketen tutkimuksessa yhteissuunnittelutyöpajojen tuloksina syntyneet käyttäjän uuden toiminnan kuvaukset laadittiin siis jo ennen varsinaista käyttäjätiedon tulkintavaihetta. Käyttäjätutkimus osana tuotekonseptointia on laadullista tutkimusta. Laadullisessa käyttäjätutkimuksessa pyritään pääsemään lähelle käyttäjän ajatus- ja arvomaailmaa sekä toimintaympäristöä. Laadullisessa tutkimuksessa käyttäjiä ei tarvita kovin useita, koska muutaman käyttäjän mukaan tuominen suunnitteluun voi jo avata suunnitteluproblematiikkaa merkittävästi (Jääskö & Keinonen 2003, 91). Tällöin valintaperusteet tutkimuksen kohdehenkilöille ovat kuitenkin tarkoin harkitut. Käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä tukemaan on kehitetty ISO (engl. Human centered processes for interactive systems) -standardi. Standardi tarjoaa apua suunnittelun eri vaiheissa. Standardin mukaisesti tuotekehitysprojektissa täytyy ottaa huomioon neljä aktiviteettia: - Tuotteen käyttötilanteen ja ympäristön määrittely - Käyttäjävaatimusten määrittely - Suunnitteluratkaisujen tuottaminen 8

15 - Suunnitteluratkaisujen arviointi Käyttäjäkeskeiset menetelmät täytyy ottaa mukaan heti projektin alussa ja jatkaa kunnes sille asetetut vaatimukset täyttyvät. (Huotari ym. 2003, 18) Contextual Design -menetelmän kehittäjät Holzblatt, Burns Wendell ja Wood (2005, 27) ovat todenneet, että yrityksen johdattaminen asiakaskeskeisten suunnittelumenetelmien käyttöön tarkoittaa muutoksia organisaation toimintatavoissa. Muutoksia täytyy tapahtua suunnittelumenetelmissä, ihmisten työtehtävissä ja osaamisalueissa sekä tavoissa johtaa projekteja. Ja ennen kaikkea muutoksia pitää tapahtua käyttäjien parissa vietetyn ajan suhteen. Keinonen, Jääskö ja Mattelmäki (2008, 2) ovat todenneet muutamia toisiinsa nivoutuneita ongelmia, joita muotoilun harjoittajat kokevat soveltaessaan käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä. Suunnittelijoiden täytyy ensinnäkin optimoida tulos-panos suhde organisoidessaan yhteistyötä käyttäjien kanssa. Toiseksi asiakasyritykselle tehtävissä konsultointiprojekteissa projektinvetäjien täytyy valita ja rajata lähestymistapa siten, että se vastaa mahdollisimman tarkasti kyseisen projektin tarpeita. Kolmanneksi suunnittelijoiden täytyy kyetä luomaan tehokkaasti luovaa suunnitteluyhteistyötä ruokkiva ilmapiiri ilman pitkäkestoisia suunnitteluteemalle herkistäviä vaiheita Käyttäjien rekrytointi Käyttäjätutkimuksen onnistuminen on osaltaan kiinni siitä ketkä yhteistyöpartnereiksi ja koehenkilöiksi valitaan. Kuka tahansa ei ole sopiva koehenkilö. Yhteistyö on järkevää ja hedelmällistä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka edustavat suunnitteilla olevan hyödykkeen todellista käyttäjäkuntaa. Usein rekrytointikiriteerinä on tuotteesta riippuen muun muassa ammattiryhmä, harrastus, tyyli, käyttötapa tai ikäryhmä. Käyttäjätutkimuksessa erittäin hyödyllisiksi on havaittu johtavat käyttäjät (engl. lead-users). Johtavat käyttäjät ovat kärkijoukoissa ottamassa käyttöön uusia teknologisia sovelluksia ja ehkä kehittämässä niitä myös itse ammattinsa puolesta tai harrastuneisuuttaan. Hyvin valituilla johtavilla käyttäjillä on usein ennakkotietoa ja mielipiteitä suunnitteluhankkeen tuotekategoriaan liittyen ja heidän kanssa syntyy helposti uusia tuoteideoita. Edelläkävijät eivät edusta kuitenkaan potentiaalisten käyttäjien pääasiallista käyttäjäryhmää, joten enemmistö koehenkilöistä täytyy olla niin sanottuja tavallisia käyttäjiä eli se pääjoukko, jolle tuotetta tullaan markkinoimaan. Käyttäjien rekrytoinnin haaste on se, että teknologiamyönteisimmät henkilöt tulevat innokkaimmin mukaan käyttäjätutkimuksiin, mutta he eivät edusta kuitenkaan käyttäjien valtavirtaa. (Hyysalo 2009, 96-98) Mattelmäen (2006, 69) mukaan sopiva määrä käyttäjiä itsedokumentointiin perustuvassa käyttäjätutkimuksessa on Mitä tiukemmat vaatimukset käyttäjien rekrytoinnille asetetaan, sitä tarkempi on tutkimuksen painopiste. Toimeksiannon pohjalta määriteltyjä kriteerejä käyttäjätutkimuksen kohderyhmän rekrytoinnissa olivat älypuhelimen omistaminen tai käyttökokemukset älypuhelimista, kiinnostus älypuhelimen lisälaitteita ja sovelluksia kohtaan, motivaatio osallistua tuotekehitystä tukevaan tutkimukseen sekä liikunnallinen 9

16 harrastuneisuus. Ikäryhmällä ei toimeksiantajan puolelta ollut kovin tarkkaa määrittelyä. Käyttäjiä valittiin tutkimukseen viisi. Käyttäjistä yhtä voidaan pitää edellä kuvatun kaltaisena edelläkävijäkäyttäjänä. Muut olivat teknologiaan myönteisesti suhtautuvia liikuntaa harrastavia henkilöitä. Käyttäjät olivat iältään vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia miehiä ja naisia. Kaikki valitut henkilöt olivat mukana käyttäjätutkimuksen kaikissa vaiheissa. Tutkimukseen osallistuneille henkilöille annettiin palkkiona kaksi elokuvalippua. Hyysalon (2009, 102) mukaan käyttäjätutkimuksen aluksi käyttäjille on syytä luoda realistinen kuva siitä, mitä tutkimuksella ollaan tavoittelemassa sekä minkälaisilla resursseilla ja valmiuksilla ollaan tutkimukseen varauduttu. Vaatimuksia yhteistyön tuloksille ei kuitenkaan kannata lyödä lukkoon liian tiukasti, sillä käyttäjätutkimus voi nostaa odottamattomia asioita esille, joista suunnittelijat eivät ole edes tietoisia yhteistyön alkaessa. Käyttäjille on palkitsevaa jos he voivat jollain tapaa nähdä, että heidän osallistumisensa on tutkimukseen on noteerattu Itsedokumentointi Käyttäjätutkimuksen menetelmien kirjo on laaja. Suurin osa menetelmistä perustuu kuitenkin muutamaan toimintatapaan ja niiden muunnelmiin. Tällaisia toimintatapoja ovat haastattelu, havainnointi ja itsedokumentointi. Jääskön ja Keinosen (2003, 93) määritelmän mukaan itsedokumentoinnissa käyttäjä taltioi toimintaansa tutkijan määrittelemien ohjeiden ja tehtävien mukaisesti. Tyypillisimmät taltiointitekniikat ovat päiväkirja ja valokuvaus. Tavallisesti dokumentointimateriaali, tässä tutkimuksessa päiväkirja, käydään läpi myöhemmin tehtävässä käyttäjähaastattelussa. Haastattelemalla tutkija varmistuu käyttäjän tallentaman materiaalin oikeanlaisesta tulkinnasta. Itsedokumentoinnin avulla päästään käsiksi tilanteisiin ja toimintaympäristöihin, joihin tutkijan ei ole luontevaa itse osallistua. Mattelmäki (2006, 71) on todennut, että suunnitellessaan materiaalia itsedokumentointia varten tutkijan täytyy selvittää itselleen seuraavat asiat: Mitä asioita täytyy saada selville? Minkä tyyppisiä ominaisuuksia annetuilla tehtävillä on? Ja mikä on tehtävien tarkoitus? Huotarin ym. (2003, 46) mukaan päiväkirjamenetelmässä käyttäjät kirjaavat itse tekemisiään heille neuvotulla tavalla. Tutkimuksen suunnittelija laatii jonkinlaisen pohjan, johon haluttua tietoa kerätään 5-8 kohderyhmään kuuluvalta käyttäjältä. Suunnittelijan on syytä itse tavata jokainen käyttäjä ja selvittää tutkimuksen motiivit ja ohjeistaa päiväkirjan täyttöön. Haastatteluiden yhdistäminen itsedokumentointimenetelmiin on hyvä työtapa silloin, kun haetaan ymmärrystä käyttäjien arjesta, rutiineista tai asioista, joita tutkijan on vaikea tai mahdoton havainnoida tai haastatella varsinaisessa toimintaympäristössä. Kirjallinen itsedokumentointi luo ankkurointipisteen käyttäjän todellisuuteen ja edesauttaa haastetteluissa käytävää keskustelua. (Hyysalo 2009, 134) Kaikki käyttäjät tavattiin henkilökohtaisesti ennen tutkimuksen alkua. Heille luovutettiin päiväkirjapohja, jonka täyttäminen ohjeistettiin yksityiskohtaisesti. Lomakkeesta pyrittiin 10

17 laatimaan selkeä ja liikunnallisten aktiviteettien tarkkailuun kannustava. Päiväkirjan oli tarkoitus sekä saada käyttäjä orientoitumaan teemaan että saada autenttista tietoa käyttäjästä. Käyttäjiä pyydettiin merkitsemään päiväkirjaan seitsemältä peräkkäiseltä päivältä seuraavat asiat: - Yleisluontoinen kuvaus päivän kulusta - Ajatukset suhteessa ruokailuun ja liikkumiseen - Kuvaukset liikuntasuoritteista, liikuntasuoritteen kesto ja alkamisajankohta Käyttäjien täyttämät päiväkirjat löytyvät tutkimuksen loppuosan liitteistä puhtaaksikirjoitettuina Teemahaastattelu Yksi käyttäjätutkimuksen keskeisimmistä ja tyypillisimmistä työtavoista on haastattelu. Haastatteluissa voidaan keskustella tuotteisiin, niiden käyttöön ja omistamiseen liittyvistä tekijöistä, jotka eivät havainnoinnissa ja itsedokumentoinnissa tule välttämättä helposti esille. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa mieltymykset, tuntemukset, arvostukset ja sosiaalinen status. Haastattelussa edetään yleensä ennalta laaditun aiherungon mukaan. Tällaista haastattelua kutsutaan teemahaastatteluksi. (Jääskö & Keinonen 2003, 92) Hyysalon (2009, 123) mukaan haastattelun vahvuus on siinä, että ihmisten tekemisistä on vaikea saada kuvaa ilman, että he kertovat omia tulkintojaan ja valottavat toimiensa taustoja. Mitä strukturoidumpia kysymykset ovat, sitä täsmällisempää ja vertailukelpoisempaa aineistoa vastauksista saadaan. Strukturoituja kysymyksiä ovat monivalintakysymykset, skaaloihin perustuvat kysymykset ja ylipäätään kysymykset, joissa annetaan valmiit vastausvaihtoehdot. Tällaiset formaalit kyselyt sopivat kuitenkin parhaiten kyselykaavakkeisiin ja määrällisen tutkimusaineiston keruuseen. Avoimessa haastattelussa haastattelija puolestaan selvittää haastateltavan ajatuksia ja tunteita sitä mukaa, kun ne tulevat esille. Haastattelun aihekin voi muuttua keskustelun edetessä. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa aiherunko on ennalta suunniteltu, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys voivat haastattelun aikana vaihdella. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2009, 208) Teemahaastattelut toimivat hyvin käyttäjien toiminnan selvittämiseksi. Kysymysten muoto mahdollistaa uusien ja yllättävien asioiden esille tulemisen, eikä näin ennakkoon rajoita tutkimukselle ehkä oleellistenkin asioiden esille nousemista. (Hyysalo 2009, 132) Teemahaastattelussa haastateltava kertoi viikostaan, jolta piti päiväkirjaa. Haastattelussa selvitettiin ennalta laadittujen kysymysten mukaisesti käyttäjien liikuntatottumuksia sekä laitteiden ja tekniikan käyttökokemuksia. Haastattelussa edettiin kysymysrungon mukaisesti täsmentäviä kysymyksiä tehden. Haastattelukysymykset ja käyttäjien vastaukset löytyvät tarkempaa tarkastelua varten liitteistä. 11

18 2.2.6 Yhteissuunnittelutyöpaja Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa käyttäjän ja suunnittelijan roolit voivat olla moninaiset suhteessa toisiinsa. Tässä hankkeessa käyttäjillä oli varsin suuri rooli tuotekonseptoinnissa. Päiväkirjoista ja haastatteluista saadun aineiston lisäksi käyttäjät toimivat tutkimuksessa suunnittelijoina. Kun käyttäjä toimii suunnittelijana tuotekonseptoinnissa, puhutaan osallistuvasta suunnittelusta. Jääskön ja Keinosen (2003, 101) mukaan osallistuva suunnittelu on skandinaavinen menetelmä, jossa käyttäjä on mukana suunnittelussa. Menetelmä on lähtöisin työympäristöjen suunnittelusta, jossa käyttäjän on katsottu olevan oman toimintaympäristönsä paras asiantuntija. Periaate on saanut jalansijaa myös tuotesuunnittelussa. Osallistuvassa suunnittelussa (engl. co-design) käyttäjä ja tutkija laativat yhteistyössä uuden tuotteen toiminnan kuvauksia ja hahmotelmia. Osallistuvasta suunnittelusta voidaan käyttää myös käsitettä yhteissuunnittelu. Tarkkailu- eli observointimenetelmät, itsedokumentointi, haastattelut ja kyselykaavakkeet ovat hyviä menetelmiä tutkittaessa käyttäjän toimintaympäristöä, käyttäytymistä ja ajatuksia. Mutta Mattelmäen ja Battarbeen (2000, 151) mukaan pelkästään nämä menetelmät eivät riitä elämysten ja ihmisten tunteiden tutkimiseen. Jotta saadaan käyttäjien mielikuvitus liikkeelle, tarvitaan visuaalista materiaalia. Leikkimieliset ja luovat työskentelytavat houkuttelevat ihmiset ajattelemaan nykyisten tarpeiden sijasta unelmia ja toiveita, joita voidaan käyttää inspiraationa suunnittelussa. Uudenlaisissa luovissa lähestymistavoissa käyttäjät tuottavat materiaalia muun muassa piirtämällä ja rakentamalla. Kun tutkitaan samanaikaisesti, mitä ihmiset sanovat, miten he toimivat ja mitä he tuottavat, pystytään paremmin luomaan monipuolinen kuva käyttäjistä (Mattelmäki & Battarbee 2000, 151). Sanders on tuonut tuottamistyökalut (engl. make-tools) muotoiludiskurssissa vakiintuneeksi termiksi, jolla kuvataan menetelmäpaketteja, jotka helpottavat vuorovaikutusta käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä. Menetelmistä valitaan tutkimukseen sopivia paketteja sen mukaan, mitä käyttäjistä halutaan tietää. Tuottamistyökalujen on tarkoitus on toimia käyttäjien ideoinnin ja konseptoinnin tukena. Tuottamistyökalujen avulla käyttäjä kykenee havainnollistamaan ideoitaan käsin kosketeltavaan muotoon. (Sanders 1999, Mattelmäen & Battarbeen 2000, , mukaan) Vastaavan tyyppistä menetelmäpakettien yhdistelmää osallistuvan suunnittelun työpajan ja koko käyttäjätutkimuksen osalta on sovellettu esimerkiksi kesällä 2000 edesign-projektin ja Polar Electro Oy:n yhteistyöhankeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin laadullista käyttäjätietoa ihmisten arvoista ja elämäntyylistä, kunnon ja terveyden tarkkailusta sekä liikunnan tunnetason merkityksestä heidän elämässään. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä monipuolista käyttäjätietoa, jota voitaisiin käyttää konseptisuunnittelussa. Tutkimuksessa päätettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa aiheen rajaus. Hankeen alussa tavattiin tutkimukseen osallistuvia henkilöitä ja heille luovutettiin päiväkirjat, joihin pyydettiin kirjaamaan terveyteen ja kuntoiluun liittyviä ajatuksia. Päiväkirjan lisäksi itsedokumentointia varten oli paketissa myös kamera ja kysymyskortteja. Aineiston keruun lopuksi käyttäjät kutsuttiin yksitellen haastatteluun. Haastattelussa keskusteltiin materiaalin herättämistä ajatuksista ja käytiin 12

19 läpi valokuvat. Haastattelun jälkeen käyttäjiä pyydettiin tekemään kymmenessä minuutissa kollaasi ideaalista kuntoilu- ja hyvinvointiapulaisesta. Tällä haluttiin ymmärtää yksittäisen käyttäjien unelmia ja toiveita. Kollaasia varten oli kerätty etukäteen kuvia ja tekstiä, joiden avulla koehenkilöt selittivät kollaasinsa sisältöä. Tutkimusmateriaalia arvioitiin Polar Electron edustajien kanssa. Yrityksen edustajat kävivät materiaalin läpi ja eläytyivät käyttäjien asemaan. Lopuksi järjestettiin vielä konseptisuunnitteluworkshop, johon osallistui moninainen ryhmä suunnittelijoita ja tutkijoita. Workshopin tärkeimpänä antina pidettiin oikeiden ihmisten tuomista suunnittelun lähtökohdaksi tutkimusmateriaalin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että suunnittelijoidenkin on kehittyäkseen tarpeellista vaihtaa näkökulmaa ja katsoa maailmaa toisten ihmisten näkökulmasta. (Mattelmäki & Battarbee 2000, ) 2.3 Käyttäjätutkimusaineiston tulkinta Päiväkirjoista, haastatteluista ja työpajoista saatua käyttäjäaineistoa kertyi runsaasti. Vaikka alustavia ajatuksia tuotekonsepteiksi syntyi jo käyttäjätiedon pohjalta, oli materiaali liian runsasta ja jäsentymätöntä, jotta siitä olisi voitu tehdä systemaattisia johtopäätöksiä. Holzblattin ym. (2005, 101) mukaan käyttäjätutkimuksessa kertyy paljon käyttäjätietoa, joka täytyy jakaa suunnittelutiimin ja sidosryhmien kanssa. Perinteiset tavat jakaa tietoa esitysten ja raporttien muodossa eivät mahdollista muiden tuotekehitykseen osallistuvien tahojen syvällistä käyttäjäaineiston prosessointia ja oman näkökulman tuomista keskusteluun. Täysin uuden tuotteen konseptoinnissa kerättävä käyttäjätieto ei suurelta osin ole suoraan jatkokehitykseen sovellettavissa. Kerätty aineisto vaatii jäsennystä ja tulkintaa. Aineiston määrä voi myös olla niin suuri, että se vaatii yhdistämistä ja jäsentelyä ollakseen konseptointia tukevaa. (Jääskö & Keinonen 2003, 94-95) Samankaltaisuuskaavio ja klusterointi Yksi tapa jäsentää käyttäjätutkimusaineistoa on antaa käyttäjätutkimusdatan itsensä määrittää mahdollisimman pitkälle myös se, mikä olisi luontevin rakenne sen jäsentämiseksi (Keinonen ym. 2004, 96). Tässä mallissa tulkinta lähtee liikkeelle aineiston yksityiskohdista. Yksityiskohtien kautta hahmotellaan kokonaisuutta kuvaavat teemat ja jäsennystavat. Samankaltaisuuskaavio (engl. affinity diagram) -menetelmässä aineistosta esiin nousseet merkitykselliset huomiot kirjataan ylös ja ryhmitellään yhteenkuuluvuuksien mukaisesti. Holzblattin ym. (2005, 159) mukaan samankaltaisuus on nopein ja paras tapa hahmottaa relevantit asiat käyttäjäaineistosta. Prosessi paljastaa ja konkretisoi aineistosta käyttäjien yhteneväisyydet, eroavuudet, toimintamallit ja tarpeet kadottamatta vaihtelua yksittäisten käyttäjien välillä. Samankaltaisuuskaavion avulla voidaan organisoida ja muokata kerättyä tietoa help- 13

20 potajuiseen muotoon siten, että koko suunnitteluryhmä voi keskustella kohderyhmän elinympäristöstä ja tarpeista, vaikka kaikki eivät olisi aiemmin olleetkaan tekemisissä käyttäjien kanssa. Samankaltaisuuskaavion työstö vaatii suunnittelutiimiltä noin työpäivän verran aikaa. Työryhmässä tulee olla 2-6 jäsentä. Menetelmä toimii erinomaisena pohjatyönä käyttäjäkeskeisten tuotekonseptien suunnitteluun. Menetelmällä saadaan tietoa kohderyhmän arvoista, asenteista ja toiveista. Samankaltaisuuskaavio on mainio väline suunnitteluhankkeen alkupäässä, sillä se vie suunnittelijat lähelle kohderyhmän arvomaailmaa ja etsimään oleelliset tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät. Tärkein tieto jää menetelmän työstöön osallistuneille henkilöille, sillä tulkintaprosessin aikana oppiminen on keskeinen tekijä menetelmän hyödyllisyydessä. (Huotari ym. 2003, 64-67) 2.4 Konseptien jatkokehitys Käyttäjäaineiston tulkintavaiheen jälkeen tuoteideoiden kehitystyö jatkui muotoilijavetoisesti kohti tarkempaa ominaisuuksien määrittelyä ja muodonantoa eli muotoilukonsepteja. Konseptien kehitystyö laajasta aineistosta on vaativaa. Konseptointi edellyttää laajaa ymmärrystä tuotekategoriasta, markkinoista ja käyttäjistä. Tämän lisäksi konseptointityö täytyy pysyä annettujen suunnittelukriteerien mukaisena ja muotoilijan on kyettävä tuomaan tuotteen olemukseen myös oma persoonallinen näkemyksensä. Whirlpoolin Euroopan kuluttajatuotteiden suunnittelusta vastaavan Richard Eisermannin mukaan relevantin idean löytäminen lukuisten joukosta perustuu suunnittelijan kokemukseen ja näkemykseen ollen osa muotoilijan ammattitaitoa. Ideoiden synteesi- eli kokoamisja yhdistelyvaiheessa suunnittelijan analyyttiset taidot yhdistyvät intuitioon. (Keinonen ym. 2003, 25) Opinnäytetyössä muotoilukonseptien laatimista suunnittelijavetoisesti aikaisemman markkina- ja käyttäjäaineiston perusteella kutsutaan konseptien jatkokehitykseksi. Koko hanketta puolestaan voidaan pitää käyttäjälähtöisenä tuotekonseptointina. Laajasti hahmoteltuna opinnäytetyön produktiivinen osuus on siis kokonaisuudessaan konseptisuunnittelua. Käyttäjälähtöiset suunnittelumenetelmät ovat puolestaan yksityiskohtaisempia työvaiheita käyttäjäaineiston ja tuoteideoiden keräämiseksi osana konseptisuunnitteluhanketta. Vaajakallio (2006, 72) toteaa lopputyössään, joka liittyy ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tutkivaan Konkari-projektiin, että muotoilijan ollessa mukana käyttäjätutkimuksessa ideoita ja niiden jäsennystä tapahtuu alitajuisesti koko prosessin ajan, eikä konseptisuunnittelua voi silloin luontevasti erottaa erilliseksi vaiheekseen. Vaajakallion näkemykseen on helppo yhtyä myös siltä osin, että suurin hyöty käyttäjätutkimuksesta saadaan kun konseptisuunnittelija osallistuu siihen aktiivisesti osana suunnitteluprosessia. Tällöin käyttäjäaineisto tulee huomioitua myös konseptisuunnittelun loppuvaiheessa ja konseptien toimivuutta tulee arvioitua suhteessa tuoreeseen käyttäjätietoon. Konseptisuunnittelulla viitataan muotoilu- ja tuotekehityskirjallisuudessa väljästi tuoteke- 14

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä HelMet-kirjastot 3.5.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Esityksen runko 1. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 2. Havainnointi 3. Tulevaisuustyöpaja

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät Torstai2 Ratkaisujen konseptointi Jamk Innovointipäivät Yksittäisistä ideoista konsepteiksi Tähän mennessä on ideoinnilla rakennettu vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia suunnitteluongelman osaratkaisuiksi.

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot