Kirjastoasiointien tuottama hiilikuorma pääkaupunkiseudulla

Transkriptio

1 Kirjastoasiointien tuottama hiilikuorma pääkaupunkiseudulla MetropAccess-hankkeen ( ) menetelmiä ja tuloksia

2 Päämäärä Muodostaa ennuste lainaajakannan lainaajien käyttämälle kulkumuodolle ja kuvata sitä kautta kirjastoverkoston todellisten asiointivirtojen aiheuttama Co2- kuormitus ympäristölle. Verrata todellista tilannetta optimaaliseen verkoston asiointimalliin.

3 Aineistot Otannat HelMet-järjestelmän kautta tehdyistä lainoista Sisältää informaatiota lainojen sijainnista, lainanneesta kirjastosta, lainatusta teoksesta, lainaajan iästä ja sukupuolesta. Otanta tehdään kahdesti vuodessa ja sisältää keskimäärin lainaa. Kirjastojen sijainti- ja ominaisuustiedot Kirjastojen sijainnit, paikalliset saavutettavuus mitat, kokoelmakoot ja luokitukset ovat kerättyjen tietojen joukossa. Pääkaupunkiseudun alueellinen tilastoaineisto Seutu-cd Sisältää tietoa väestön ikärakenteesta 250m tilastoruuduittain Kyselyaineisto kirjaston saavutettavuudesta ja valintaperusteista 548 vastaajan tiedot taltioitu. Saavutettavuusaineisto Sisältää tiedot jokaisen ruudun matka-ajoista ja etäisyyksistä jokaiseen kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Aineisto on koostettu HSL:n reittioppaan julkisen liikenteen tiedoista, yksityisautoilun tieverkko mallinnuksista sekä jalankulun reiteistä. Aineistoon on liitetty VTT:n CO2 arvot kulkumuodoittain kuljetulle henkilökilometrille

4 O g/mkm 179 g/mkm P P 80 g/mkm 30 g/mkm 22 g/mkm 13 g/mkm

5 Menetelmät Lainaajien ja kirjastojen geokoodaus ja sitominen tilastoruutuihin. Reittiaineistoijen tuottaminen julkiselle liikenteelle HSL:n rajapinnan kautta ja yksityisautoilulle impedanssimuokatulla digiroad tieverkolla. Haastattelututkimus, jossa kerättiin tietoa vastaajien iästä, sukupuolesta ja kirjastomatkaan käytetystä kulkumuodosta. UrbanZone luokituksen siirtäminen kuvatulkinnallisesti tilastoruutuihin. Regressiomallinnus kulkumuototodennäköisyyksien tuottamiseen. Hiilikuorman laskeminen jokaiselle käytetylle kulkumuodolle ja sen liittäminen yksittäiseen lainaajaan.

6 Luokittelun tulokset Tuloksena 70,8 % mallin tapauksista luokittui oikein ja 71,9 % of validointidatan tapauksista luokittui oikein

7 Kulkumuotovalinnat sukupuoleen ja etäisyyteen nähden

8 Kulkumuotojakauma todellisten asiointien mukaan

9 Saavutettavuuden kuorma julkinen liikenne

10 Saavutettavuuden kuorma todellinen asiointi

11 Co2 - tunnuslukuja City Average trip CO2 emission (g) Espoo 319,71 Helsinki 176,99 Kauniainen 213,79 Vantaa 268,86 Average 225,03 City Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Selected library Frequency Percent Non optimal library ,1 Optimal library ,9 Total ,0 Non optimal library ,4 Optimal library ,6 Total ,0 Non optimal library ,8 Optimal library ,2 Total ,0 Non optimal library ,3 Optimal library ,7 Total ,0

12 Ei optimaaliset lainamatkat

13 Ei optimaaliset lainamatkat Co2 - keskiarvo

14 Co2 - tunnuslukuja Non optimal library vs. Optimal library Non optimal library Espoo N Valid Optimal library Espoo N Valid Missing 0 Missing 0 Mean 601 Mean 79 Sum Sum Helsinki N Valid Helsinki N Valid Missing 4 Missing 0 Mean 323 Mean 29 Sum Sum Kauniainen N Valid 522 Kauniainen N Valid 788 Missing 0 Missing 0 Mean 438 Mean 66 Sum Sum Vantaa N Valid Vantaa N Valid Missing 0 Missing 0 Mean 557 Mean 82 Sum Sum Kaupunki Ei optimaalisten reittien osuus kaupungin Co2-kuormasta Espoo 86,68 Helsinki 91,95 Kauniainen 81,57 Vantaa 81,37

15 Co2 - tunnuslukuja Library code e01 e10 h10 h13 h25 h70 h90 Selected library Frequency Percent Non optimal library ,7 Optimal library ,3 Total ,0 Non optimal library ,4 Optimal library ,6 Total ,0 Non optimal library ,8 Optimal library 109 3,2 Total ,0 Non optimal library ,9 Optimal library ,1 Total ,0 Non optimal library ,4 Optimal library ,6 Total ,0 Non optimal library ,0 Optimal library ,0 Total ,0 Non optimal library ,6 Optimal library ,4 Total ,0

16 Lainaajapeitto suhteessa etäisyyteen

17 Kritiikkiä Kuinka mielekästä oikeasti on käyttää hiilikertoimia jos niiden vaihteluväli on henkilöautoilla grammaa(EkoAke palvelu: Julkisen kaluston eroista ei ole tietoa. Positiivinen kriittisyys on paikallaan pohja-aineistojen tuottamisketjussa, tutkimuksessa käytettiin paljon dataa hyvin erilaisista lähteistä ja niiden rakentamiseen on paneuduttu huolella. Yleinen kritiikki on paikallaan verkostosuunnittelua kohtaan. Verkostojen karsiminen ei ole puhdasta kustannussäästöä, se on huomattavaa kustannusten siirtoa käyttäjille ja ympäristölle.