vuosien aikaperspektiivi kasvua mitataan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen BKT muutoksella

Transkriptio

1 MAKROTALOUSTIEDE KANSANTALOUDEN TILINPITO Makrotalouden kohteena on kansantalous miten kansatalouden osien vuorovaikutus näkyy kansataloudessa? o kotitaloudet o yritykset o ulkomaat kysymys on kansatalouden kiertokulusta mielenkiinnon kohteena on edelleen kysyntä ja tarjonta, mutta nyt kokonaiskysyntä ja tarjonta sekä kokonaistuotanto Perusteemat: 1. Kokonaistuotannon rakenne ja kasvu 2. Työllisyyden ja työttömyyden kehitys 3. Inflaatio Talouspolitiikan tavoitteena on jatkuva, suhteellisen nopea talouskasvu vuosien aikaperspektiivi kasvua mitataan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen BKT muutoksella Potentiaalinen tuotanto mahdollinen tuotanto. kun voimavarat ovat täysin käytössä talouden voimavarojen, teknologian ja tuottavuudenperusteella Kansantalouden kiertokulku Toisen tulo = toisen meno Kysymys on vaihdannasta kuluttajien, yritysten, rahoituslaitosten julkisen sektorin ja ulkomaiden välillä. Vaihdannan kohteena ovat hyödykkeet (tavarat ja palvelut) ja tuotannon tekijät (luonnonvarat, koneet, laitteet, rakennukset ja työvoima). Perusmallissa ovat kotitaloudet (kuluttajat) ja yritykset (tuottajat) Yritykset: tuottajia ja tuotannontekijöiden käyttäjiä Kotitaloudet: hyödykkeiden kuluttajia ja tuotannontekijöiden tarjoajia

2 Yritysten ja kotitalouksien välillä on reaalivirta o tuotannontekijät ja hyödykkeet tulovirta molempiin suuntiin (tulovirta on eri kuin raha ks. myöhemmin) o tuotannontekijätulot o osingot o palkat o vuokratulot o kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut eli talouden kokonaistuotanto Kuinka tuotannontekijätulot kiertävät (pelkistetty kaavio): Kuvastaa markkinataloutta. Miten puhdas suunnitelmatalous eroaa? Markkinoilla syntyy tuotannolle rahassa mitattava arvo eli hinta tulovirta = reaalivirta Rahan ja tulon suhde Tulo = virta eli taloudessa muodostuvat tulot Raha = varanto, kansantalouden kunkin hetken rahan määrä (100 mrd) Näiden suhde riippuu siitä kuinka nopeasti raha kiertää kansantaloudessa. jos jokainen euro maksetaan tulona 5 kertaa vuodessa, on tulojen arvo 500 mrd

3 Esimerkki tulovirrasta ja reaalivirrasta: B omistaa huoneiston, jonka se on vuokrannut A:lle. A on parturi B menee parturiin A:lle Tulovirta: A saa maksun tukanleikkuusta, B saa vuokra toimitiloista Reaalivirta: Leikkauspalvelu A:lta B:lle Tarkastelun laajentaminen Mukaan otetaan ulkomaat, julkinen sektori ja rahalaitokset Ulkomaat: osa kotitalouden tuloista kuluu ulkomaille, osa yritysten tuloista tulee ulkomailta Julkinen sektori: kerää verot, maksaa tulonsiirrot (myös kotitalouksille), tuottaa palveluja Rahalaitokset: kanavoivat kotitalouksien säästöt investoinneiksi säästöt = investoinnit, varat eivät muutu aiheuttaa tuotantorakenteen muutoksen -> kasvu

4 Laajennettu kiertokulku tuo talouteen ns. vuotoja ja lisäyksiä verrattuna suppeaan malliin. Vuodot: kotimaisia tuloja vuotaa tuontihyödykkeiden tuottajille julkinen sektori kerää veroja tuloista ja rahan käytöstä säästöt kanavoituvat pankkeihin Tulojen lisäykset: vientitulot ulkomaille myynnistä julkisen sektorin maksamat tulonsiirrot pankkien myöntämät lainat Eri osien suhteet vaihtelevat maittain varsin paljon Suomelle vienti on tärkeä n 45 % Bkt:stä Suomessa laaja julkinen sektori veroja kerätään n. 45 % vuotuisista tuloista (veroaste) USA, vienti n 10% pieni julkinen sektori Tilinpito ja huoltotase Huoltotase Talouden kokonaiskysyntä on aina yhtä suuri kuin kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä: kulutus + investoinnit + vienti Kokonaistarjonta: kokonaistuotanto + tuonti kokonaiskysyntä = kokonaistarjonta

5 Bruttokansantuote Bruttokansantuotteen taustalla on huoltotase, miten talouden kaikkien sektorien toiminta näkyy tarjontana ja kysyntänä. Suomen huoltotase 2008 (mrd ) Jos talouden kehitystä halutaan mitata yhdellä mittarilla, se on BKT taloudessa tiettynä ajanjaksona tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrä virta lasketaan arvonlisämenettelyllä o raaka-aineet ja välituotteet on vähennetty o pullan hinnan lisäys Bkt:hen on hinta miinus raaka-aineet o julkiset palvelu ja poliisitoiminta yms. ovat mukana tuotantokustannuksien suuruisina ei kauppa-arvoa o ns. kotityö jää ulkopuolelle o rikollistalous (harmaatalous) jää ulkopuolelle, Suomessa arvio n. pari prosenttia BKT voidaan laske eri tavoilla o lopputuotemenetelmä: BKT= kulutus + investoinnit + vienti tuonti tai o BKT = palkat + sos turvamaksut + omaisuustulot + yrittäjätulot + verot (netto) + kiinteän pääoman kuluminen + ulkomaille maksettu ensitulo

6 Kansantulon jakaantuminen tuotannontekijätuloihin Muutos /KEHITYS Ouus % - 05 Ouus % - 08 Palkat ,6 % 46,2 % 47,1 % Työnanatjan sosiaaliturvamaksut ,3 % 11,6 % 11,6 % Omaisuus- ja yrittäjätulot ,3 % 27,4 % 27,5 % Välilliset verot - tukipalkkiot ,2 % 14,8 % 13,8 % KANSANTULO ,2 % 100,0 % 100,0 % Kiinteän pääoman kuluminen ,8 % Bruttokansantulo ,1 % Ulkomaille maksettu ensitulo ,2 % BRUTTOKANSANTUOTE ,4 % Bruttokansantuote ulkomaille maksettu ensitulo (kehitysapu) = bruttokansantulo Bruttokansantulo poistot = kansantulo Bruttokansantuote poistot = nettokansantuote olisi hyvä mittari, huomioi talouden tuotantokyvyn heikkenemisen Toisin päin kansantulo = tuotannontekijätulojen ja yrittäjätulojen summa

7 Kurssikirjasta

8 TALOUSKASVUN MITTAAMINEN Talouskehitystä kuvataan yleensä suhteellisella muutoksella, BKT:n kasvu %:ssa yleensä määrän muutosta Suomen BKT 2007 oli 179,6 mrd ja ,7 mrd, kokonaismuutos 2,8% muutoksessa kaksi komponenttia, määrä ja arvo BKT:n määrä + 1 % ja arvo + 1,8% o määrän muutokseen ei vaikuta inflaatio Suomen ja euroalueen bkt:n määrän muutos (2008 ja 2009 ennakkotietoja)

9

10 Oliko neljä vuotta sitten kurjaa???

11 Kauppatase (balance of trade, trade balance) Kansantalouden tavaraviennin ja tavaratuonnin erotus tiettynä ajanjaksona. Ks. maksutase. maksutase (balance of payments) Maksutase kirjaa Suomen ja ulkomaiden välisiin hyödykkeiden liikkeisiin liittyviä valuuttavirtoja. Maksutaseen rakenne: + tavaravienti - tavaratuonti = KAUPPATASE + palveluiden vienti - palveluiden tuonti = PALVELUTASE Tavaroiden ja palveluiden tase (= kauppatase + palvelutase) + pääomakorvaukset, tulonsiirrot yms. (netto) = VAIHTOTASE + pitkäaikaisen pääoman tuonti (netto) = PERUSTASE + lyhytaikaisen pääoman tuonti (netto) = YLEISTASE (= Suomen Pankin valuuttavarannon muutos) Maksutaseen tasapainottamisessa käytetään useita kilpailevia ja osittain ristiriitaisiakin keinoja, tuontirajoituksia, viennin tukemista ja pääomaliikkeiden rajoittamista, devalvaatiota, valuuttarajoituksia, kysynnän rajoittamista ja korkokannan kiristämistä

12 Suomen maksutase 2008 kauppataseen ylijäämä vuonna 2008 oli aikaisempia vuosia pienempi hidastuvan kasvun aika. Vientiä tuki yritysten hyvä kilpailukyky ja tuotteiden korkea jalostuaste KUUKAUSITIEDOTE (melko tuore) Suomen Pankki Maksutase syyskuussa 2010 * Vaihtotase oli 0,4 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuotta aiemmin vaihtotase oli 0,2 mrd. euroa ylijäämäinen. - Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,1 mrd. euroa ylijäämäinen. Vienti kasvoi neljäsosan ja tuonti reilun kuudesosan syyskuusta Tämän vuoden tammi-syyskuussa maksutaseen mukaista kauppataseen ylijäämää on kertynyt 1,7 mrd. euroa, kun vastaavana aikana vuonna 2009 ylijäämää oli kertynyt 1,8 mrd. euroa. Rahoitustase * Pääomaa tuotiin nettomääräisesti 1,7 mrd. euroa. - Suorina sijoituksina pääomaa vietiin yhtä paljon kuin tuotiin. - Arvopaperisijoituksina pääomaa vietiin nettomääräisesti 0,9 mrd. euroa. - Muina sijoituksina lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina pääomaa tuotiin nettomääräisesti 2,0 mrd. euroa. Ulkomainen nettovarallisuus syyskuun lopussa * Ulkomaisia saamisia oli 8 mrd. euroa enemmän kuin velkoja. - Suomalaisilla oli saamisia ulkomailta 537 mrd. euroa. - Suomalaisilla oli velkoja ulkomaille 530 mrd. euroa. * Ulkomainen nettovelka ilman oman pääoman eriä oli 46 mrd. euroa.

13 BKT mittaa tuotantoa, ei hyvinvointia Bkt;n kasvu mitattuna henkeä kohti käytetään yleisesti aineellisen elintason paranemisen kuvajana kuvaa talouden aktiviteettia, tavaroiden ja palvelujen määrää, ei kuitenkaan ihmisten kokemaan hyvinvointia ja onnea (vrt. video)