Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Happamat sulfaattimaat ja metsätalous"

Transkriptio

1 Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1

2 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten Finlands skogscentral 3 Happamat sulfaattimaat Alunamaat, suolamaat, mustasavet, rikkimaat. Savimaita (mustia tai harmaita, halkeamat usein ruosteenvärisiä) Suomen happamista sulfaattimaista löytyvät noin 70% Pohjanmaalta. Hyviä viljelymaita (paljon ravinteita). Noin 13% Suomen pelloista on sulfaattimaata. Paljonko sulfaattimaita metsissämme??? Finlands skogscentral 4 2

3 Arvioiden perusteella tehty esiintymiskartta (1994) Pohjanmaalla jopa 60 metriä merenpinnan yläpuolelle. Etelärannikolla jopa 30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Esiintymät ovat eri syvyydellä (20 cm - ) Finlands skogscentral 5 Miksi ongelma? Veden kyllästämät eli hapettomat sulfaattimaat ovat periaatteessa vaarattomia. Jos sulfaattimaat joutuvat kosketuksiin ilmassa olevan hapen kanssa: 1) Sulfiidi reagoi hapen kanssa - maaperässä syntyy rikkihappoa. 2) Happamuuden lisääntyessä maaperästä vapautuu metalleja. 3) Tulvavedet huuhtoavat hapanta ja metallirikasta valumavettä vesistöihin. 4) Kalat ja muut vedessä elävät eläimet voivat ajoittain kuolla happamuus- ja metallishokiin Finlands skogscentral 6 3

4 Miksi ongelma? Happamilla sulfaattimailla veden ph on melkein aina 4:n alapuolella (ph 5,5 on jo kaloille haitallista). Happamien sulfaattimaiden metallipäästöt ovat Pohjanmaalla monta kertaa isommat kuin teollisuuden! Hyvä asia metsissä: humus sitoo metallit On sanottu, että 10 cm kuivattua sufaattimaata tuottaa happamuutta yhtä paljon, kuin 10 vuoden happamat sateet Finlands skogscentral Finlands skogscentral 8 4

5 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 10 5

6 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 12 6

7 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 14 7

8 Finlands skogscentral Finlands skogscentral 16 8

9 Happamat sulfaattimaat yksi isoimmista uhkista Pohjanmaan vesistöille. Monin paikkoin vaikuttaneet jokien tilaan hyvin vakavasti. Kuivatuksesta aiheuttavat haitat ovat jo pitkään olleet tunnettuja. Emme vieläkään hallitse haittoja. MMM sekä YM: tavoitteena kansallisen strategian laatiminen. Kartoituksesta vastaa GTK. Sulfaattimaat tunnettu ongelma maatalouspuolella Käytössä olevia menetelmiä ongelmien vähentämiseksi. Myös metsistä löytyy sulfaattimaita! Todennäköisesti huomattavasti vähemmän kuin peltomailta. Meillä samat velvollisuudet hallita nämä alueet Finlands skogscentral 17 Mitä voimme tehdä? Kunnostusojituksilla päästään usein mineraalimaan kosketukseen - iso happamuusriski JOS alla on sulfaattimaita. Surin ongelma: esiintymisistä on tosi huonosti tietoa. Parasta olisi olla kaivaamatta näitä alueita, mutta se on harvoin metsänomistajan mielestä hyvä vaihtoehto Pitää olla mahdollisuus harrastaa metsätaloutta näillä alueilla, tarpeen mukaan kuivattamalla metsämaansa. Miten voimme harrastaa metsätaloutta sulfaattimailla ilman suurempia vahinkoja vesistöille? Finlands skogscentral 18 9

10 Tehdään jo nyt! Työskennellään mahdollisimman paljon jo ennestään hapettuneissa maakerroksissa. Kaivuumassat sijoitetaan mahdollisimman kauas ojasta. Isot ojitusprojektit jaetaan useampaan osaan, ja osat kaivetaan muutaman vuoden välein. Ehkäistään sen, että metsistä huhtoutuu lyhyessä ajassa suuria määriä hapanta vettä. Kalkitus ei kustannustehokas menetelmä, kg/ha ja sekoitus 2 m syvyyteen Metsäkeskus aktiivisesti mukana asiantuntijana työryhmissä ja kehityshankkeissa Finlands skogscentral 19 Esimerkki: PAHA EU-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta PAHA Kunnostusojituksia happamilla sulfaattimailla, koekenttä missä testaamme erilaisia menetelmiä haittojen vähentämiseksi. Ei kunnostusojitusta Tavallinen kunnostusojitus Massat peitettään orgaanisella aineksella Ojat kaivetaan tiheästä mutta tavallista matalammaksi Padotusjärjestely Finlands skogscentral 20 10

11 Ei kunnostusojitusta Finlands skogscentral 21 Tavallinen kunnostusojitus Finlands skogscentral 22 11

12 Massat peitetään Finlands skogscentral 23 Tiheät ja matalat ojat Finlands skogscentral 24 12

13 Padotusta Finlands skogscentral 25 Kontr. = Ei kunnostusojitusta (1= Padotus; rakennetut padot) 2 = Tiheät ja matalat ojat 3 = Tavallinen kunnostusojitus 4 = Massat peitetään 5 = Padotus; perkauskatkos Finlands skogscentral 26 13

14 Finlands skogscentral 27 Yhteenveto - Tulevaisuus Ongelma on hyvin todellinen, pitää ottaa vakavasti. Aiheesta syntyy meille metsäsektorilla vielä monia uusia haasteita. Tärkeintä on nyt laaja yhteistyö asiantuntijoiden välinen asiantuntijoiden ja maanomistajien välinen Finlands skogscentral 28 14

15 Kiitos! Nina Jungell Finlands skogscentral 29 15

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa

Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla vatten och människan i landskapet vesi ja ihminen maisemassa Happamien sulfaattimaiden ph-arvo on alhainen - usein alle 4. Maa happamoituu

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat

MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat 2009 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat Happamat sulfaattimaat Miten happamat sulfaattimaat ovat syntyneet? Happamien sulfaattimaiden esiaste, sulfiittimaat, alkoivat muodostua Itämeren

Lisätiedot

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU)

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) Hankkeen toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-

Lisätiedot

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

t. Happamatsulfaattimaat

t. Happamatsulfaattimaat L IITE O5,RAM e6lt M utkalammen tuulipuisto - happa man kuormituksen ehkäisysuunnitelma t. Happamatsulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden

Lisätiedot

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa Jermi Tertsunen, POPELY JT, Vesistöyksikkö 30.10.2014 1 Miksi huomioidaan? (VL, YSL, LSL, LVMJ) ja muut syyt, esimerkkejä vaikutuksista:

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa

Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan -seminaari 8.12.2009 Siikajoki

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama

Lisätiedot

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ 4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Messukeskus, Helsinki Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura) Veli Hietaniemi Tutkija,

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat,

Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat, 1 Lektio / Seija Virtanen 2.10.2015 Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat, Happamat sulfaattimaat, joita työni käsittelee, ovat syntyneet tuhansia vuosia sitten viimeisen jääkauden

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Anna Saarela, Heikki Harmanen & Juha Tuorila HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Jalasjärven Luopajärvi ja Ilmajoen Tieksin alue (Etelä-Pohjanmaa),

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä Tn:o 704540 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 46,94 ha 4.2.2016 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Järvikylän uusjaon salaojahanke 2 Tn:o 704540 SALAOJITUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.216 Jaana Uusi-Kämppä (Luke) Peter Edén (GTK), Kari Ylivainio (Luke), Kristiina Regina (Luke), Seija

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS

RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS Markku Yli-Halla, Helsingin Yliopisto Raija Suomela, MTT Ruukki MTT Ruukin tutkimusasemalle (N 64 41,2, E 25 5,3

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriö 29.1.2014 1/11 Peruskuivatusavustukset 1998-2013 Pellot vaativat toimivan kuivatuksen

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14 Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14 Tn:o 704540 Kunta: Sievi Sisällysluettelo 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

VALUMA-ALUETEKIJÖIDEN VAIKUTUS VIRTAVESIEN PH-ARVOIHIN

VALUMA-ALUETEKIJÖIDEN VAIKUTUS VIRTAVESIEN PH-ARVOIHIN TEKNILLINEN TIEDEKUNTA VALUMA-ALUETEKIJÖIDEN VAIKUTUS VIRTAVESIEN PH-ARVOIHIN Tatu Romppanen Diplomityö Ympäristötekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2016 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Koulutusohjelma (kandidaatintyö,

Lisätiedot

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 1 Hankkeet 1. Happaman kuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2011 (HaKu)

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu)

Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu) Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella 2009-2012 (HaKu) Projektin toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL Geologian

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

Kuhat ja särjet -liikuntaleikki Leikin kulku:

Kuhat ja särjet -liikuntaleikki Leikin kulku: Leikin kulku: Suurin osa leikkijöistä nimetään särjiksi. Särjet aloittavat leikin juoksemalla leikkialueella ja keräämällä niin paljon planktonia pussiinsa kuin ehtivät. Hieman myöhemmin (esim. 30 s.)

Lisätiedot

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI p

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI p Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry LAUSUNTO Valtionkatu 1 29.04.2009 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristökeskus PL 262 65101 VAASA Viite: Lausuntopyyntö ehdotuksesta

Lisätiedot

Närpiönjoen toimenpideohjelma

Närpiönjoen toimenpideohjelma Närpiönjoen toimenpideohjelma Kaskinen 23.10.2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Anna Bonde 23.10.2014 Pintaveden ph Ytvattnets ph 2005-2014 Happi %, pohjanläheinen vesi Syre %, vattnet nära bottnen 2005-2014

Lisätiedot

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri 2 3 Keskeisiä uudistusehdotuksia KAPPALE 2 Lainsäädäntöosio päivitetään ja tiivistetään Vesilain

Lisätiedot