Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Transkriptio

1 Oulun seudun kulutuskuntayhtymä Timinta- ja talussuunnitelma ja talusarvi vudelle 2015 Yhtymähallitus Yhtymäkkus

2 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS OSEKKIN ORGANISAATIO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELUN LÄHTÖKOHDAT Sisäinen valvnta ja riskienhallinta TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE TTS-mittarit ja tavitetast TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Timinnan rahitus Oulun seudun kulutuskuntayhtymän sisäinen tulslaskelma Oulun seudun kulutuskuntayhtymä ulkinen tulslaskelma Oulun seudun ammattipistn (OSAO) tulslaskelma Ylläpitäjäpalvelut: yhtymäpalvelujen (Ylli) ja piskelijapalvelujen (Oppi) tulslaskelma Ylläpitäjäpalvelut: kiinteistöpalvelujen (Kipa) tulslaskelma Investintisa Rahituslaskelma Talusarvi 2015 yhteenvet TALOUSARVION SITOVUUSTASOT JA TILIVELVOLLISET TTS-SEURANTA Liite 1. Mittareiden määritelmät Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 1

3 1 Kuntayhtymän jhtajan katsaus Oulun seudun kulutuskuntayhtymä n llut viime vusina suuressa murrksessa. Vuden 2014 alusta Osekkista irtsi Oulun ammattikrkeakulu Oy. Uudistukset jatkuvat, kun uuden TTS-kauden aluksi Oulun seudun ammattipistn lautakunta lakkautetaan, ja sen tehtävät siirtyvät yhtymähallitukselle. Osekkiin mudstetaan myös niin santut ylläpitäjäpalvelut, jhn kuuluvat yhtymä,- piskelija- ja kiinteistöpalvelut. Osekk n yksi timiala, jnka tulsalueet vat OSAOn petusyksiköt ja ylläpitäjäpalvelut. Muutksilla pyritään tehstamaan timintja ja haetaan kustannussäästöjä. Vuden 2015 alusta tetaan käyttöön myös uusi perusspimus ja hallintsääntö.hallinnlliseen uudistamiseen TTS-kaudella liittyy myös Osekk Oy:n perustaminen. Lakien uudistuessa sa maksullisesta palvelutiminnasta ja työvimakulutus pitää yhtiöittää. Oulun seudun kulutuskuntayhtymän yhtymäkkus hyväksyi kesäkuussa 2014 Osekkin strategian Uuden strategian jalkautus n käytännössä j alkanut, ja n määräävänä tekijänä myös uudessa TTS:ssä. TTS-kaudella keskeisenä haasteena n piskeljapalveluiden tehkkuuden khentaminen, vaikka ne vat j nyt Sumen klmen kärjessä. Olemme nnistuneet vakiinnuttamaan negatiiviset ert alhaiselle taslle ja kulutuksen jälkeinen työllistyminen sekä jatk-pintihin pääsy vat hyvällä taslla. Opintjen läpäisyssä lemme parantaneet viimeisen seitsemän vuden alusta tulsta selvästi, mutta edelleen n parannettavaa. Tämä tteutetaan täydennyskuluttamalla edelleen petushenkilöstöämme ja päivittämällä pintjenhjausprsesseja. HOPS- ja HOJKS-prsesstit vat avainasemassa varsinkin uudistuneen yhteishakujärjestelmän susiessa peruskulunsa päättäneitä nuria. Vuden 2015 aikana petusministeriö auditi kaikki ammatillisen kulutuksen timijat Sumessa. Ministeriö käyttänee auditintia hyödyksi ylläpitäjäjärjestelmän muutksessa. Uudet järjestämisluvat astuvat vimaan Osekkilla ei le dtettavissa vaikeuksia uuden luvan saamisessa. Sen sijaan järjestäjäkentän mahdllinen muuts Phjis- Phjanmaalla tietää Osekkille neuvtteluita useamman pienemmän timijan kanssa. Samanaikaisesti ylläpitäjärjestelmän remntin kanssa tteutetaan rahitusmuuts, jssa tulksellisuuden merkitys painttuu jatkssa aiempaa enemmän. Pedaggisten tulsten vaikutus taluteen siis kasvaa. On myös humiitava, että ammatillisen kulutuksen rahitusleikkaukset yksikköhintjen salta jatkuvat. Näihin leikkauksiin Osekk n vastannut j ennakivasti. Yhtenä reflektina n llut kiinteistöjen käytön tehstaminen. Kiinteistöjen salta muutksia n tulssa paljn: yksikään petusyksikkö ei jää ilman laajempaa tarkastelua lukuunttamatta ehkä Haukipudasta, jka n vasta uudelleenrakennettu. Pyrkimyksenä n vähentää kampusten ja kiinteistöjen määrää, jllin rahat khdistuvat entistä vahvemmin tärkeimpään eli piskelijan kulutukseen. Oppilaitsmutisessa kulutuksessa rahitusjärjestelmän muutksen hella perustutkintuudistus, TUTKE vaatii rganisaatiltamme ketteryyttä ja luvuutta. Vanhasta n sittain luvuttava ja uudet ajatukset n rhkeasti tettava käyttöön. Viimeisten vusien aikana n aikuiskulutuksesta leikattu Sumessa vimakkaasti: jpa yli 30% ppispimuksenppispimuskulutuksen ja työvimahallinnllisen sekä täydennys- ja lisäkulutuksen resurssista n pistunut. Kun tähän lisätään yhteishakujärjestelmän muuts, jka löi krville aikuisempia tutkinnn maavia surittaneita, n tilanne llut ammattia vaihtavien salta vaikea. Aikuiskulutuksen määrät vat kuitenkin Osekkissa pysyneet varsin hyvinä; lemmehan muun muassa edelleen Phjis-Sumen suurin ppispimuskuluttaja. Henkilöstön uusiutumiskyky ja jhtajuuden tas ratkaisevat vielä enemmän kuin käytössä levat eurt. Seuraavina vusina työelämäyhteyksien laadun parantaminen n avainasemassa. Meidän täytyy saada kulutustamme kautta linjan enemmän työelämä- Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 2

4 läheisemmäksi. Tämä työ haastaa ennen kaikkea petushenkilöstömme. Olemme edelleen Sumen vetvimaisin suurista ammatillisen kulutuksenjärjestäjistä. Oulun yksikkömme vetävät hyvin, mutta haasteet Pudasjärvellä ja ennen kaikkea Taivalkskella vat ist. Kyseisten kulutusyksiköiden vetviman pitää parantua, jtta kulutuksen jatk lisi uuden TTS-kauden jälkeenkin paikkakunnalla mahdllista yhtä laajamittaisena kuin se n nyt. Vastuullisena kuntayhtymänä vastaamme jatkssakin kk Phjis-Sumen ammatillisen kulutuksen haasteisiin. Jarm Palniemi Oulun seudun kulutuskuntayhtymän jhtaja Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 3

5 2 Osekkin rganisaati Oulun seudun kulutuskuntayhtymä (Osekk) ylläpitää, järjestää ja antaa jäsenkuntiensa pulesta järjestämislupansa mukaista kulutusta. Kuntayhtymän jäseniä vat Hailut, Ii, Kempele, Liminka, Lumijki, Muhs, Oulu ja Tyrnävä. Kuntayhtymätasn strategisia päätöksentekijöitä vat yhtymäkkus ja yhtymähallitus. Nämä mistajia edustavat luttamushenkilöelimet määrittelevät kuntayhtymän timinnan suuntaviivat, kknaismäärärahat ja keskeiset tavitteet. Perusspimuksen mukaan yhtymäkkus päättää kuntayhtymän rakenteesta. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän timinnasta, taludesta ja hallinnsta, valv kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen pulesta spimukset. Kuntayhtymää jhtaa yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymäjhtaja - rehtri. Osekkin rganisaatissa kulutuspalvelut ja sisäiset palvelutehtävät n eriytetty miksi tulsalueikseen. Ratkaisu selkeyttää jhtamista ja mahdllistaa eri lakisääteisten tehtävien kustannustehkkaan hidn. Kuva 1: Osekkin rganisaati ja päätöksentektast 2015 Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 4

6 3 Timinta- ja talussuunnitelun lähtökhdat Kuntayhtymän timinta- ja talussuunnittelu sekä arviinti perustuvat yhtymästrategiaan Osekk 2020 (yhtymäkkus ). Lisäksi TTS asiakirjan valmistelussa n tettu humin edellisen vuden timinta- ja talussuunnitelma, vuden 2014 timintakertmus, tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviintikertmus sekä petusministeriön päätökset kulutustehtävästä ja muut valtakunnallisesti keskeiset kulutuspliittiset linjaukset. Kuntayhtymän talusarvin laadinnassa nudatetaan Sumen kuntaliitn vunna 2011 julkaisemaa Kunnan ja kuntayhtymän talusarvi- ja talussuunnitelma -susitusta. Timinta- ja talussuunnitelma sisältää yhtymätasn timinnalliset tavitteet ja mittarit vusille sekä talusarvin vudelle Timinnalliset tavitteet suunnittelukaudelle jhdetaan Strategia 2020:n strategisista tavitteista: 1. Tulksellinen ppiminen ja saamisen mahdllistaminen 2. Työelämäläheisyyden aktiivinen vahvistaminen 3. Mtivitunut ja saamistaan kehittävä henkilöstö 4. Uudistuskykyinen kulutuksenjärjestäjä 5. Tasapaininen talus 3.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalakiin (365/1995) lisättiin /325 säännökset sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntaknsernissa. Kuntalain muutkset vat tulleet vimaan Yhtymäkkus päättää sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan perusteista. Yhtymäkkus edellyttää, että kuntayhtymän timinnt n järjestettävä siten, että kaikilla rganisaatin tasilla ja kaikissa timinnissa n riittävä sisäinen valvnta ja riskienhallinta. Yhtymäkkus asettaa talusarvissa kuntayhtymän timinnalliset ja taludelliset tavitteet, jiden tteutumista se valv. TTS -prsessissa riskienhallinnan tavitteena n varmistaa asetettujen tavitteiden saavuttaminen. Kunkin asetetun tavitteen khdalla tunnistetaan tavitteen saavuttamista mahdllisesti uhkaavat riskit. Tunnistetut riskit analysidaan sekä arviidaan riskin merkitys ja päätetään tarvittavista timenpiteistä. Käytännössä sisäisellä valvnnalla tarkitetaan sisäisiä menettely- ja timintatapja, jilla pyritään varmistamaan timinnan laillisuus ja tulksellisuus. Sen tarkituksena n tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa tteutuksessa, strategian ja asetettujen tavitteiden saavuttamisessa sekä riskien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Sisäiseen valvntaan ja riskienhallintaan liittyvä tehtävien ja vastuiden jak sisältyy kuntayhtymän hallintsääntöön. Yhtymähallitus raprti vusittain timintakertmuksessa sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä jhtpäätöksistä. Tilintarkastaja tarkastaa sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden. Talussuunnittelukaudella sisäistä valvntaa ja riskienhallintaa kehitetään sana kuntayhtymän timintajärjestelmän kehitystyötä. Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 5

7 4 Timintasuunnitelma vusille STRATEGIA 2020: TULOKSELLISEN OPPIMISEN JA OSAAMISEN MAHDOLLISTAMINEN 1. Osaamisperusteiset petussuunitelmat laaditaan ja pannaan täytäntöön. 2. Opiskelupaikkjen täyttöaste n vähintään 100 prsenttia. 3. Määräajassa tutkinnn surittaneiden piskelijiden suus kasvaa 70 prsenttiin TTSkaudella. 4. Opiskelusta suraan työelämään siirtyvien piskelijiden suus valmistuneista kasvaa. Mittarit: Riskit: täyttöaste järjestämislupaan nähden, kulutuksen vetvima, suritetut tutkinnt, perus-, ammatti- ja erikisammattitutkinnt, valmistuneiden sijittuminen, läpäisyaste, negatiivinen keskeyttäminen. - Epännistutaan ennakinnissa ja alituspaikkjen täyttämisessä. - Tulrahitus ei tteudu suunnitellusti; lähipetusmäärän leikkaus, henkilöstön ja tiljen vähentämistarve. - Siirtyminen piskelusta työelämään ei tteudu. - Nuristyöttömyys kasvaa ja syrjäytyminen lisääntyy. STRATEGIA 2020: TYÖELÄMÄLÄHEISYYDEN AKTIIVINEN VAHVISTAMINEN 5. Ammattisaamisen näytöistä järjestetään 70 prsenttia työpaikilla v Työelämäkumppaneiden tyytyväisyys kasvaa. Mittarit: ammattisaamisen näytöt työpaikalla / ammattisaamisen näyttöjen kknaismäärä, työpaikkahjaajakulutuksen surittaneiden määrä, näyttötutkintmestarikulutuksen surittaneiden määrä, asiakastyytyväisyyskysely suunnitelmavudesta 2016 alkaen. Riskit: - Osaamisen työelämäläheisyys ja näyttöjen arvstus työelämän näkökulmasta heikkenee. - Opintjen jälkeinen työllistyminen vaarantuu. - Työelämä ei le kiinnstunut yhteistyökumppanuudesta. - Henkilökunnan situttaminen epännistuu. Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 6

8 STRATEGIA 2020: MOTIVOITUNUT JA OSAAMISTAAN KEHITTÄVÄ HENKILÖSTÖ 7. Henkilöstön saamisen kehittämisen timintamalli arviidaan, päivitetään ja viedään käytäntöön. Vunna 2015 laaditaan periaatteet henkilöstön saamisen nykytilan kuvausten laatimiselle ja sen perusteella alitetaan saamistarpeiden arviintiprsessi. Henkilöstökulutuksen painpistealueet n kirjattu Osekkin henkilöstö- ja kulutussuunnitelmaan. 8. Työlbarmetri-timintamalli laaditaan lppuvudesta 2014 ja kysely tteutetaan keväällä TOB-tulkset analysidaan ja timintaa kehitetään niiden perusteella. Mittarit: henkilöstömäärä, henkilöstön kehittämiskustannusten suus henkilöstömenista, kulutuspäivien määrä/henkilö, TOB-kyselyn indeksi petushenkilöstön mudllinen kelpisuus. Riskit: - Osaamisperusteinen henkilöstösuunnittelu ei nnistu. STRATEGIA 2020: UUDISTUMISKYKYINEN KOULUTUKSENJÄRJESTÄJÄ 9. Ylläpitäjäjärjestelmämuutkseen vastaaminen. Kulutuksen järjestämislupahakemus jätetään elkuussa Uuden järjestämisluvan mukainen timinta alitetaan Osekkin hallinnllisen rakenteen uudistaminen OSAOn kulutusyksiköiden hallinnllinen kehittäminen jatkuu. 11. Timintajärjestelmän kehittäminen täyttämään OKM:n laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevalle järjestelmälle asettamat kriteerit vähintään kehittyvä-taslla kaikissa arviintialueissa. Timintajärjestelmän arviinti tteutetaan alkuvudesta Henkilöstön kulutusta yhtymän uuden, timintajärjestelmäperusteisen Intran käyttöön jatketaan vunna Riskit: - Osekkin laajeneminen petus- ja kulttuuriministeriön vaatimilla ylläpitäjien pakkliitksilla. Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 7

9 STRATEGIA 2020: TASAPAINOINEN TALOUS 12. Uuteen rahitusjärjestelmään valmistautuminen Opintprsesseja vahvistetaan edelleen tulksellisuusrahituksen merkityksen kasvaessa. 13. Kiinteistösuunnitelman tteuttaminen Osekk kiinteistöt 2020 suunnitelman tavitteiden mukaisesti tiljen käyttöä tehstetaan ja kiinteistöjen kknaismäärää pyritään vähentämään. Ensisijaisesti luvutaan tyhjillään levista rakennuksista sekä vähennetään ulkpulelta vukrattuja tilja. Tiljen käyttöaste määritellään. Käynnistetään tiljen tdellisen käyttöasteen mittaukset. Mittarit: vusikate, nettinvestinnit, petustiljen määrä/piskelija suunnitelmavudesta 2016 alkaen, henkilökunnan työtiljen määrä/työntekijä suunnitelmavudesta 2016 alkaen Riskit: - Kiinteistöihin liittyvät kulut kasvavat hallitsemattmasti. - Rakennuskantaa ei kyetä tivtussa tahdissa uudistamaan. - Kiinteistömyynnit eivät tteudu suunnitellusti. Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 8

10 4.1 TTS-MITTARIT JA TAVOITETASOT TP2013 TA2014 Mittari TA2015 TS2016 TS2017 Määrälliset tunnusluvut , TTS-mittarit , Opiskelijamäärä, Henkilöstömäärä ammatillinen peruskulutus /aritm ka ppisp. peruskulutus ja lisäkulutus ammatillinen lisäkulutus (vs), tv Ylläpitäjäpalvelut OSAO kulutusyksiköt ,24 1,99 Kulutuksen vetvima 1,6 100,6% 100 % Täyttöaste järjestämislupaan nähden 100 % 100 % 100 % Suritetut tutkinnt ammatilliset perustutkinnt ammatti- ja erikisammattitutkinnt 84,3 87,9 Valmistuneiden sijittuminen % ,2 67,6 Läpäisyaste % 68,5 69,0 70,0 4,1 3,5 Negatiivinen keskeyttäminen % 4,0 4,0 4,0 48,7 *) Ammattisaamisen näytöt työpaikalla / ammattisaamisen näyttöjen kknaismäärä % *) *) Työpaikkahjaajakulutuksen surittaneiden määrä /223 22/219 Näyttötutkintmestarikulutuksen surittaneiden määrä / kknaismäärä (lkm/lkm) 3,2 3,0 7,1 4,7-3,5 3, *) *) 3,7 3,7 Henkilöstön keh.kustannusten suus hlstömenista OSA kulutusyksiköt Ylläpitäjäpalvelut Kulutuspäivää/henkilö OSAO kulutuspalvelut Ylläpitäjäpalvelut TOB-kyselyn indeksi OSAO kulutuspalvelut Ylläpitäjäpalvelut 25/240 25/250 25/260 90,9 90,0 Opetushenkilöstön mudllinen kelpisuus % *) ei aiemmin tavitteena Vusikate OSAO kulutusyksiköt Ylli, yhtymäpalvelut ja piskelijapalvelut Ylli, kiinteistöpalvelut Nettinvestinnit OSAO kulutusyksiköt Ylläpitäjäpalvelut 3,5 3,0 4,7 3,5 3,7 3, ,5 3,0 4,7 3, ,5 3,0 4,7 3, Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 9

11 5 Talusarvi 2015 ja talussuunnitelma TOIMINNAN RAHOITUS Valtineuvst n vahvistanut ammatillisen kulutuksen vuden 2015 keskimääräiseksi yksikköhinnaksi (tiet puuttuu ) eura/piskelija. Vuden 2015 yksikköhintarahitustuljen kuitenkin dtetaan alenevan (-) 2,2 %. Osekkin perustutkintkulutuksen piskelijamäärän dtetaan pysyvän nykyisellä taslla eli 6570 piskelijassa kk suunnitelmakauden. Ammatillisen lisäkulutuksen ja ppispimuskulutuksen paikkamääriä sen sijaan n leikattu Osekkiltakin valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Valtin rahituksen lisäksi OSAO saa n. 10 % tulistaan tavariden ja palvelujen myynnillä sekä muista rahituslähteistä hankerahituksena. Lisäksi merkittävä Osekkin tulerä kertyy tiljen vukraamisesta Oamk Oy:lle. Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 10

12 5.2 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Myyntitutt Maksututt Tuet ja avustukset Vukratutt Muut timintatutt TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistevarastjen muuts Valmistus maan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkit Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen stt Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vukrat Muut timintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahitustutt ja -kulut Krktutt Muut rahitustutt Krkkulut Muut rahituskulut VUOSIKATE Pistt ja arvnalentumiset Suunn.mukaiset pistt TILIKAUDEN TULOS Pistern lis.(-)tai väh.(+) Varausten lis.(-)tai väh.(+) Rahastjen lis.(-) tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJ. (ALIJ.) Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 11

13 5.4 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ULKOINEN TULOSLASKELMA TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntitutt Maksututt Tuet ja avustukset Vukratutt Muut timintatutt TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistevarastjen muuts Valmistus maan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkit Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen stt Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vukrat Muut timintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahitustutt ja -kulut Krktutt Muut rahitustutt Krkkulut Muut rahituskulut VUOSIKATE Pistt ja arvnalentumiset Suunn.mukaiset pistt Satunnaiset erät Satunnaiset tutt TILIKAUDEN TULOS Pistern lis.(-)tai väh.(+) Rahastjen lis.(-) tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 12

14 5.5 OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTON (OSAO) TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntitutt Maksututt Tuet ja avustukset Vukratutt Muut timintatutt TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistevarastjen muuts Valmistus maan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkit Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen stt Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vukrat Muut timintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahitustutt ja -kulut Krktutt Muut rahitustutt Krkkulut Muut rahituskulut VUOSIKATE Pistt ja arvnalentumiset Suunn.mukaiset pistt Satunnaiset erät Satunnaiset tutt Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Pistern lis.(-)tai väh.(+) Varausten lis.(-)tai väh.(+) Rahastjen lis.(-) tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 13

15 5.6 YLLÄPITÄJÄPALVELUT: YHTYMÄPALVELUJEN (YLLI) JA OPISKELIJAPALVELUJEN (OPPI) TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntitutt Maksututt Tuet ja avustukset Vukratutt Muut timintatutt TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistevarastjen muuts Valmistus maan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkit Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen stt Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vukrat Muut timintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahitustutt ja -kulut Krktutt Muut rahitustutt Krkkulut Muut rahituskulut VUOSIKATE Pistt ja arvnalentumiset Suunn.mukaiset pistt Satunnaiset erät Satunnaiset tutt Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Pistern lis.(-)tai väh.(+) Varausten lis.(-)tai väh.(+) Rahastjen lis.(-) tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 14

16 5.7 YLLÄPITÄJÄPALVELUT: KIINTEISTÖPALVELUJEN (KIPA) TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Myyntitutt Maksututt Tuet ja avustukset Vukratutt Muut timintatutt TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistevarastjen muuts Valmistus maan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkit Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen stt Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vukrat Muut timintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahitustutt ja -kulut Krktutt Muut rahitustutt Krkkulut muut rahituskulut VUOSIKATE Pistt ja arvnalentumiset Suunn.mukaiset pistt Satunnaiset erät Satunnaiset tutt Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Pistern lis.(-)tai väh.(+) Varausten lis.(-)tai väh.(+) Rahastjen lis.(-) tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 15

17 5.8 INVESTOINTIOSA Kuntayhtymän rakennushankkeet Perustelut Suuret hankkeet (> ): Asemakyläntie, Haukipudas Oppilaitsrakennuksen investinnin lppuunsaattamisen työt 250 Oppilasasuntla - lisärakentaminen kalustaminen 50 Oppilasrakennuskhde, jssa viimeisen asuntlan ja piha-alueiden lppuunsaattaminen Kiviharjuntie - Paasirakennuksen sisätilakrjaukset Hnkarakennuksen ilmanvaihtremntti Luhi -rakennuksen peruskrjaus Kirkktie Muhs Hankesuunnitelman phjalta tteutettavat työt Ktkantie 2A Ajyhteysjärjestelyt Ktkantien liittymämuutksista jhtuva B-rakennuksen peruskrjaus Lisärakentaminen Metsäkuluntie - Asuntliden katt- ja huneistkrjaukset Vukrataln kattkrjaukset 60 Kempele - Tiilipirilä rakennuksen -peruskrjaus Uuden kasvihuneen rakentaminen 500 Pikisaari - Päärakennuksen peruskrjaus Pienet hankkeet (< ): Suuret hankkeet YHT Metsäkuluntien asuntliden kattkrjaukset, Pienet hankkeet, rakent./peruskrjaus Niittyranta/B-siiven ilmastintikneen uusinta Pienet hankkeet, kalustaminen Pienet hankkeet YHT Kiinteistöjhtaja päättää khteet ( mm 30) Rakennushankkeet, ment Rakennushankkeet, tult Rakennushankkeet nett Irtaimistinvestinnit Ylläpitäjäpalvelut Investintiment Investintitult Nettinvestinnit Oulun seudun ammattipist Investintiment Investintitult Nettinvestinnit Osekk investinnit yhteensä Investintiment Investintitult Investintiment, nett (1 000 ) Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 16

18 5.9 RAHOITUSLASKELMA Timinnan rahavirta 1000 TP 2013 Krjattu TA 2014 Ennuste TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Vusikate (+/-) Satunnaiset erät (+/-) Tulrahituksen krjauserät (+/-) -82 Investintien rahavirta Investintiment (-) Rahitussuudet investintimenihin (+) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luvutustult (+) Timinnan ja investintien rahavirta Rahituksen rahavirta Lainakannan muutkset Pitkäaikaisten lainjen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainjen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainjen muuts (+/-) Muut maksuvalmiuden muutkset (+/-) Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 17

19 5.10 TALOUSARVIO 2015 YHTEENVETO Sitvuus Määrärahat Tularvit Br/Nett Käyttötalussa Nettyksiköt Yhteiset palvelut N 19 Ammattipist, OSAO N Taseyksiköt Kiinteistöpalvelut N Tulslaskelmasa Krktult 50 Muut rahitustult 0 Krkment 400 Muut rahitusment 200 Satunnaiset erät 0 Investintisa Nettyksiköt Irtaimisthankkeet N Taseyksiköt Kiinteistöpalvelut: Suuret rakennushankkeet (> ) B Pienet rakennushankkeet (< ) B Irtaimisthankkeet N 0 0 Pysyvien vastaavien myyntitult N Rahitussa Antlainauksen muutkset Antlainaussaamisten lisäykset B 0 Antlainaussaamisten vähennykset B 0 Lainakannan muutkset Pitkäaikaisten lainjen lisäys B Pitkäaikaisten lainjen vähennys B Lyhytaikaisten lainjen muutkset N 0 Oman pääman muutkset B Vaikutus maksuvalmiuteen LASKELMAN LOPPUSUMMA Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 18

20 6 Talusarvin sitvuustast ja tilivelvlliset Sitvuustast: Osekk nudattaa vuden 2015 talusarvin laadinnassa vunna 2011 julkaistua Kuntaliitn susitusta Kunnan ja kuntayhtymän talusarvi ja suunnitelma. Kiinteistöpalvelut-yksikkö n susituksen tarkittama taseyksikkö ja OSAO n laskennallinen taseyksikkö. Yhtymäkkukseen nähden sitvaksi taludelliseksi tavitteeksi asetetaan susituksen mukaisesti kuntayhtymälle tilikauden tuls. Tulsyksiköille ja tehtäväalueille asetetaan taludelliseksi tavitteeksi timintakate. Vuden 2015 talusarvin sitvuustast: Yhtymäkkukseen nähden sitvia vat: timinnalliset tavitteet ja yhtymäkkukseen nähden sitvat TTS-mittarit, lainakannan muutkset, timinnan ja investintien rahavirran kertymä ja lainanhitkate, kuntayhtymän vusikate, ammattipistn vusikate, ylläpitäjäpalvelujen yhtymäpalvelut ja psikelijapalvelut -yksiköiden yhteenlaskettu vusikate sekä kiinteistöpalvelujen vusikate, ist rakennusinvestinnit (> ) hankkeittain vusitaslla ja kknaiskustannustaslla, krjaussuunnitelman mukaiset investinnit (pienet hankkeet < ) yhteensä vusitaslla, nettmääräiset irtaimistinvestinnit timialataslla, kiinteistöpalvelut-taseyksikön tuls. Yhtymähallituksen sitvuustas: Ylläpitäjäpalvelut ja Oulun seudun ammattipist - tulsalueiden timintakate Kuntayhtymäjhtaja-rehtrin sitvuustas: Käyttösuunnitelmien tularvit ja määrärahat sekä timinnalliset tavitteet Tilivelvlliset Kuntayhtymän hallintsäännön mukaan tilivelvllisella n vastuu jhtamansa timinnan salta timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumisesta. Tilivelvllinen n vastuussa myös taludenhidn ja hyvän hallinttavan mukaisten menettelyiden nudattamisesta. Tilivelvllisilla n erityinen hjaus- ja valvntavastuu jhtamansa timinnan salta, mikä edellyttää timinnan jatkuvaa seurantaa ja tarvittaessa reagimista havaitsemiinsa epäkhtiin. Hallintsäännön mukaan yhtymäkkuksen n vusittain talusarvin hyväksymisen yhteydessä määrättävä tilivelvlliset. Kuntayhtymän tilivelvllisia viranhaltijita vat: Yhtymähallitus Kuntayhtymäjhtaja-rehtri Oulun seudun ammattipistn vararehtri Ylläpitäjäpalvelujen yksikönjhtajat ja tehtäväaluejhtajat OSAOn yksikönjhtajat Timinta- ja talussuunnitelma Sivu 19