Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet"

Transkriptio

1 Hankeraportti Harri Airaksinen, Aarne Klemetti, Merja Nieppola, Seija Ristimäki, Toni Spännäri, Pentti Viluksela Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 1. Hankkeen lähtökohdat Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarveselvitys liittyy kolmeen laajaan muutokseen: graafisen alan tuotteet, tekniikat ja rakenteet muuttuvat, ammattikorkeakoulujärjestelmä uudistuu sekä graafisen tekniikan vetovoima opiskelijoiden keskuudessa osoittaa hiipumisen merkkejä. Metropolia Ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa graafisen tekniikan insinöörikouluttaja, ja tämä selvitys pyrkii nostamaan esiin näkökulmia, jotka auttavat kehittämään koulutusta vastaamaan tulevia tarpeita. Viestintäalan tutkimussäätiö on tukenut hanketta taloudellisesti. Haluamme esittää lämpimät kiitoksemme tuesta. Tämän hankkeen aikana aloitettiin keväällä 2013 Opetushallituksen koordinoima ja rahoittama Graafisen teollisuuden osaamistarpeiden ennakointihanke. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattikorkeakoulujen lisäksi myös ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen graafisen teollisuuden alaa koskevan koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi. Hanke toteutettiin yhdessä Viestintäalan koulutustoimikunnan kanssa, ja sen kesällä 2013 julkaistavaa loppuraporttia tullaan hyödyntämään myös alan ammattikorkeakoulutuksen syksyllä 2013 alkavassa opetussuunnitelmatyössä. Hanketta on esitelty lyhyesti liitteessä 7. Hankkeen osana koottiin tietoa Metropoliassa viime vuosina graafista tekniikka opiskelleista, heidän valmistumisestaan ja sijoittumisestaan työelämään. Graafisen tekniikan opiskelijakatsaus esitetään liitteessä Millaisia insinöörejä ala tarvitsee? Insinöörin rooli perustuu jatkossakin vahvaan tekniseen perusosaamiseen, jonka lisäksi tarvitaan joko syventävää tai laaja-alaistavaa tietoa ja osaamista. Insinöörikoulutus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Oppilaitoksessa saavutettu osaaminen korostuu ensimmäisen työpaikan kohdalla. Insinöörin osaamisen kulmakiviä ovat edelleen painotuotannon prosessit ja tekniikat. Tietotekniikan osaamistarve liittyy yrityksestä riippuen perussovelluksiin, julkaisutuotannon ohjelmistoihin tai tietojärjestelmiin. Tuotantotalouden osaamisessa korostuu kustannustietoisuus, yksikertainen talousmatematiikka ja perustaidot johtamisesta. Sosiaalisten taitojen ja työelämätaitojen perusta on oikea asenne työhön. Viestintäosaamisen tulisi kattaa sekä suullinen että kirjallinen kommunikointi ainakin äidinkielellä ja englanniksi. Analysoitaessa insinöörin rooleja painoalan yrityksissä nousi keskeisimmäksi insinöörin rooliksi tekninen asiantuntija. Muina rooleina tunnistettiin tehtävät yrityksen johdossa, markkinoinnissa ja myynnissä. Uudempia rooleja ovat tehtävät crossmedia-yritysten asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä painoalan yrittäjinä ja konsultteina. Ensimmäisessä työpajassa koostettua osaamistarpeita ja rooleja esitellään tarkemmin liitteessä Insinöörikoulutuksen uudistuksen linjat Insinöörikoulutuksen uudistuksessa pyritään huomioimaan graafisen teollisuuden rakenteellinen ja tekninen kehitys. Hankkeen aikana vahvistui käsitys, että perinteisten painoinsinöörien tarve on vähentynyt, joskin tuota osaamista edelleen tarvitaan. Painoalan insinöörien työnkuvissa yhdistyy usein monia erilaisia kokonaisuuksia teknologisesta substanssiosaamisesta tuotannon suunnittelu- ja hallintaosaamiseen, myynti- ja markkinointiosaamiseen sekä esimies- ja johtamisosaamiseen.

2 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 2 Monissa työpaikoissa tarvitaan myös vahvaa tietoteknistä osaamista sekä digitaalisen median prosessien ja tuotteiden osaamista. Insinööristä vaaditaan usein perustietoja mediasisällöistä ja sisällöntuotannosta sekä graafisesta ja visuaalisesta suunnittelusta. Osaamistarpeet eri yrityksissä ja työtehtävissä poikkeavat toisistaan paljon. Tulevaisuuden vastavalmistuneen mediainsinöörin pitäisi laaja-alaisen koulutuksensa turvin pystyä nopeasti rakentamaan itselleen erilaisissa työtehtävissä vaadittavan ammatillisen osaamisen. Tämän yrityksiä palvelevan osaamisen edellytyksenä on yritysten ja oppilaitoksen entistä syvempi yhteistyö. Hankkeen työpajoissa esiin nousseista osaamistarpeistakin osa saavutetaan parhaiten juuri yrityksissä. Ammattikorkeakoululla ja painoalan yrityksillä on pitkään ollut yhteistoimintaa, mutta hankkeen aikana nousi esiin tarve kehittää uusia yhteistyömuotoja. Yhteistyö voidaan karkeasti jakaa seuraaviin muotoihin: opettajien teollisuusharjoittelu, opiskelijoiden työharjoittelu, ekskursiot, teollisuuden edustajat koulussa, hanke- ja projektiyhteistyö sekä verkostoituminen. Tarkemmin yhteistyömuotoja esitellään liitteessä 6. Metropolian mediatekniikan insinöörikoulutus pohjautuu jatkossa mediatekniikan (mediapalvelujen?) pääaineopintoihin, jossa on mukana painoalan keskeiset tekniikat, tuotteet, palvelut ja prosessit. Graafisen tekniikan sivuainepaketti (30 op) syventää perustietoja. Sivuaineen voivat valita myös esim. tuotantotalouden tai tietotekniikan opiskelijat. Työharjoittelun, projektikurssien, kansainvälisen opiskelijavaihdon ja päättötyön avulla voi opiskelija syventää erikoistumistaan graafiseen tekniikkaan. Opetuksessa pyritään entistä enemmän integroimaan matematiikan, luonnontieteiden ja tietotekniikan sisältöjä ammattiaineisiin. Yhteistyö muiden media-alan liittyvien osaamisalojen kuten visuaalisen suunnittelun kanssa on monimuotoistuvassa ympäristössä keskeistä. 5. Insinöörikoulutuksen uudistamien Metropoliassa Metropolian tekniikan koulutustarjonnan rakenne on muuttumassa. Koulutusohjelmien sijaan koulutus järjestetään vuodesta 2014 alkaen laajempina tutkinto-ohjelmina, joissa opiskelija valitsee itselleen pääaineen. Pääaineet muodostavat opintojen ammatillisen ytimen ja profiilin. Sivuaineopinnoilla ja valinnaisilla opinnoilla opiskelija voi laajentaa osaamistaan ja rakentaa yksilöllisen opintopolun. Opinnot tuottavat Metropolia-insinöörille liitteen 8 mukaisen osaamisen. Metropolian insinöörikoulutuksen opetussuunnitelmat uusitaan syksyn 2013 kuluessa vastaamaan uutta koulutusrakennetta. Pedagogisena viitekehyksenä on tutkiva oppiminen, yhdessä tekeminen ja kokemuksellinen oppiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa opetuksen ja oppimisen painopisteen siirtymistä nykyistä enemmän tekemällä oppimiseen. Insinöörin osaamiskuvassa kuvattujen työelämätaitojen varmistamiseen kiinnitetään uudistamistyössä erityistä huomiota. Koulutusrakenteen muutoksen ja opetussuunnitelmien uudistamisen rinnalla kehitetään myös sisäistä organisoitumista ja hallinnollisia ja opintojen ohjaukseen liittyviä prosesseja. Työelämän osallisuuteen osana koulutuksen järjestämistä etsitään uusia muotoja yhdessä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. 6. Tulevaisuuden uudet opetussisällöt Mediatekniikan saralla on monia uusia ja mahdollisesti mullistaviakin teknologioita nähtävillä lyhyellä ja vähän pitemmälläkin aikajänteellä. Kristallipalloa ei ole käytettävissä näidenkään menestymisen arvioimiseksi, mutta osa teknologioista nojaa perustaltaan vanhoihin asioihin, lisäten tai yhdistellen niihin jotakin uutta. Näiden huomioiminen tulevaisuudessa opetuksessa ei välttämättä merkitse kokonaan uusien koulutuskokonaisuuksien luomista, vaan panostamista ajantasaiseen ja intensiivimuotoiseen opetukseen. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esiin muutamia lähitulevaisuuden trendejä, jotka kuitenkin ovat jollakin tavalla jo arkipäivää. Graafisen teollisuuden vielä hyödyntämättömät mahdollisuudet liittyvät pitkälti hybridimediatekniikkaan. Siihen kuuluvat täydennetty todellisuus (Augmented Reality = AR) ja painettava äly (Printed Intelligence = PI). AR:n käyttö perustuu markkereiden laukaisemiin käyttöympäristöä koskevaa tietoa lisääviin digitaalisiin

3 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 3 palveluihin. Markkerit voivat olla paikannuksella toimivia koordinaatteja, painettuja koodeja tai kuvia. Ne toimivat lukulaitteen, kuten älykännykän ja tabletin, sovellusohjelman avulla ja tarjoavat lisätietoa joko suoraan laitteesta tai verkon yli. AR:n hyödyntäminen näkyy jo etenkin kaksiulotteisina painettuina koodeina, joista suosituimpia ovat Quick Response (QR) -koodit. Radiotekniikkaa hyödyntävien Near Field Connection (NFC) -tunnisteiden käyttö on vielä varsin rajallista, mutta lukuominaisuuksien tullessa puhelimiin tulee niiden käyttö myös lisääntymään mm. mikromaksamisessa. Painettava äly perustuu painotekniikan soveltamiseen erilaisten toiminnallisten värien painamisessa. Kaikki nykyiset painotekniikat ovat käytössä, etenkin syvä-, seri- ja fleksopainaminen. Pientulosteissa ja tutkimuksessa sovelletaan myös mustesuihkutulostusta. Käytettävät värit voivat olla sähköteknisesti aktiivisia: johtavia, puolijohtavia tai eristeitä. Myös erilaisia reaktiivisia kemikaaleja käytetään antureiden valmistuksessa. Lisäksi painotuotteisiin voidaan painaa kanavia, joita voidaan käyttää diagnostiikassa ja erilaisissa vaihtuvasisältöisissä tulosteissa. 3D-tulostamisesta on povattu seuraavaa massojen liikuttajaa kuluttajamarkkinoilla ja edulliset 3D-tulostimet ovatkin jo arkipäivää. Edullisten tulostimien lisäksi kehitys on ollut nopeaa myöskin ammattitason tulostimissa. Eri materiaaleja voidaan yhdistää ja kappaleiden tulostaminen täysvärisinä ovat perusominaisuuksia. 3D-tulostaminen yhdessä toiminnallisten värien ja kerrostamisen kanssa tuo myös merkittävän uuden mahdollisuuden graafiselle teollisuudelle. Siirtyminen väripainamisesta älypainamiseen ei kuitenkaan ole yksinkertaista: pelkkä reproduktio ei riitä, vaan tuotteiden pitää myös toimia. Kilpailu perinteisen elektroniikkateollisuuden ja graafisen teollisuuden osaajien kesken tulee olemaan tiukka. Muun muassa näiden uusien teknologioiden integroiminen olemassa olevaan opetussuunnitelmaan vaatii venymistä sekä oppilaitokselta, opettajilta että opiskelijoilta. Paras oppiminen saavutetaan harjoitusten ja teorian avulla. Uudet pedagogiset menetelmät, kuten käännetty luokkahuone, tarvitsevat tuekseen toiminnalliset tilat. Näitä tiloja voivat olla erilaiset pajat, kuten kuvaus-, muokkaus- ja tulostuspajat. Lisäksi pitää soveltaa erilaisten metataitojen integrointia substanssiosaamisen rinnalle. Näitä ovat yhdistetty matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja ammattiaineiden rinnakkainen soveltaminen kursseilla. Yhteistyö muiden alaan liittyvien osaamisalojen, kuten visuaalisen suunnittelun kanssa on monimuotoistuvassa ympäristössä keskeistä. Multimedia ja monikanavaisuus on yhdistetty nykyään cross media -termin alle. Perusajatus on edelleen sama: sisältö tuotettuna useisiin kanaviin. Erona aikaisempaan onkin se, että saman sisällön sijasta pyritään hyödyntämään kunkin kanavan erikoispiirteitä ja tuomaan lisäarvoa. Järjestelmät eivät niinkään edellytä koodaustaitoja, vaan laajamittaista ymmärrystä eri formaateista sekä niiden rajoituksista. Näiden lisäksi tulevat vielä visuaalisen suunnittelun vaatimukset. Toinen alue, jossa nykyisen insinööriosaamisen ja visuaalisen suunnittelun osaaminen käyvät yksiin konseptitasolla, mutta ei niinkään käytännössä, on pakkaussuunnittelu ja -tekniikka. Tämä edelleen nouseva graafisen tuotannon ala erottelee vielä nykyäänkin nämä kaksi toimintoa omiksi osa-alueikseen. On kuitenkin nähtävissä, että suunnittelijoiden ymmärrystä teknologioista ja prosesseista pitäisi laajentaa, kuten myös insinöörien ymmärrystä pakkausten suunnittelusta. Oppilaitoksen näkökulmasta olisikin järkevää vastata tähän yhdistämällä toimintojen opiskelijat kurssivaiheessa. Tarkoituksena ei ole saada aikaan graafisia suunnittelijoita, jotka osaavat johtaa myös pakkauspainatusprosessia, tai toisinpäin. Vaan tarkoituksena on yhdistää näkökulmat ja tekijät, sekä tarjota kokonaisuudeltaan laajempi katsaus eri osapuolten maailmaan, kuin yksittäinen kurssi.

4 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 4 LIITE 1 Hankesuunnitelma Miten koulutetaan painoalan insinöörejä vai koulutetaanko? Taustaa Painoalan insinöörejä on kohta koulutettu neljännesvuosisata. Tällä hetkellä on Metropolia Ammattikorkeakoulun Mediatekniikan koulutusohjelma ainoa graafisen alan insinöörikouluttaja Suomessa. Mediatekniikan sisäänotto on n. 80 henkeä vuodessa nuorisopuolelle (päiväopiskelu). Lisäksi joinain vuonna alkaa aikuisryhmä (iltaopetus). Opiskelijat valitsevat 1. opiskeluvuoden keväällä suuntautumisvaihtoehdon, joko digitaalisen median tai graafisen tekniikan. Graafisen tekniikan valinneiden määrä on viime vuosina laskenut tavanomaisesta 20:stä lähemmäksi kymmentä. Vuonna 2011 aloittaneesta päiväpuolen ryhmästä graafisen tekniikan valitsi 9 opiskelijaa, ja n. 30 hengen aikuiskoulutusryhmästä kaksi. Graafisen alan vaikea tilanne heijastuu myös insinööriopiskelijoiden maailmaan: Kesä- ja harjoittelupaikkoja (etenkin palkattuja) sekä insinöörityöaiheita on tarjolla entistä vähemmän. Graafisen teollisuuden tilanteen uskotaan osittain selittävän myös opiskelijoiden vähentyneen kiinnostuksen alaa kohtaan. Samaan aikaan graafinen ala muuttuu: digipainomenetelmät valtaavat alaa perinteisiltä menetelmiltä, viime vuosien uudet sovellukset (web2print, monikanavaisuus, personointi) ovat arkipäivää, uudempien sovellusten (hybridimedia, funktionaaliset tuotteet jne.) merkitys kasvaa, insinöörien toimenkuvat muuttuvat. Myös ammattikorkeakoulutus muuttuu lähivuosina. Ammattikorkeakoulujen rahoitusrakenne uudistetaan, koulutusohjelmia ja tutkintonimikkeitä karsitaan. Uusia opetus- ja oppimismenetelmiä, esim. virtuaalisuus, oppisopimuskoulutus) kehitetään ja sovelletaan. Vuonna 2013 voimaan astuvien opetussuunnitelmien laatimisessa pyritään ennakoimaan ammattikorkeakoulukentässä tapahtuvat rakenteelliset muutokset että painoalan nykytilanne ja tulevat muutokset. Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on: selvittää graafisen tekniikan / painoalan insinöörikoulutuksen määrällinen ja sisällöllinen tarve ja sijoittuminen uuteen koulutusrakenteeseen, jonka OKM määrittää osana valmisteilla olevaa ammattikorkeakoulu-uudistusta kehittää toimintatapoja ja malleja työelämän ja koulutuksen yhteistoiminnan kehittämiseksi ammattitaitoisen insinööri- ja esimieskunnan varmistamiseksi alalle myös tulevaisuudessa kerätään työelämän ja yritysten osaamistarpeet Metropolian sisäisen opetussuunnitelmatyön pohjaksi Suunnitelma Hanke käynnistetään työpajoilla, joiden tavoitteena tuottaa näkemyksiä, ideoita toimenpide-ehdotuksia em. asioiden jatkotyöstölle. Hanke toteutetaan lukuvuoden aikana niin, että sen tuloksena on päivitetty opetussuunnitelma, joka hyväksytään keväällä 2013 ja otetaan käyttöön syksyllä Tuotoksena on myös markkinointisuunnitelma, johon kootaan eväitä graafisen tekniikan vetovoiman nostoon ja yritysyhteistyön parantamiseen.

5 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 5 Valmisteluvaihe Laaditaan vaihtoehtoisia koulutusskenaarioita, jotka perustuvat seuraaviin aineistoihin: Painaminen 2015-strategiaselvitys ja sen neljä skenaariota ( Printti säilyttää asemansa, Sähköinen sukupolvi, Kestävä kehitys ja Kituminen jatkuu ). koulutustoimikunnan toukokuussa 2012 valmistuva kooste viimeaikoina tehdyistä osaamistarvekartoituksista ja ennakoinneista VKL:n tilastoaineiston pohjalta tehty selvitys teknisen henkilöstön rakenteesta alalla insinöörikunnan työllisyystilanne ja työtehtävät painoalalla, lähteinä mm. Mediaunioni ja EV- TEK/Metropolian alumnit. Työpajat Kahdessa työpajassa keskustellaan ja ideoidaan insinöörikoulutuksen tulevaisuutta. Työpajoihin kutsutaan n. 20 painoalan asiantuntijaa. Työpajojen kesto on puoli päivää. Ensimmäisessä työpajassa pohditaan neljän opetussuunnitelmaskenaarion soveltuvuutta painoalan yritysten tarpeisiin, valitaan paras/parhaat suunnitelmat jatkotyöstöön sekä keskustellaan koulutuksen toteutustavoista ja menetelmistä. Toisessa työpajassa arvioidaan tarkennettua suunnitelmaa sekä kehitetään painoalan yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia. Tuotokset ja raportointi Työpajojen tuottamasta aineistosta jalostetaan seuraavat tuotokset: painoalan insinöörikoulutuksen suuntaviivat o näitä hyödynnetään mm. uusien opetussuunnitelmien laatimisessa ehdotuksia yritysten ja oppilaitosten (ammattikorkeakoulujen) yhteistyömahdollisuuksista ja toimintamalleista o näitä hyödynnetään myös opiskelijamarkkinoinnissa Karkea työnjako ja aikataulu selviää taulukosta 1. Taulukko 1: Hankkeen karkea työnjako, aikataulu ja tuotokset Mitä Kuka Milloin Tuotos Valmistelutyö Metropolia + VKL 06 09/2012 Opetussuunnitelmaskenaariot Työpaja 1 Metropolia + VKL + asiantuntijat 09/2012 Ops:n jatkotyöstön suuntaviivat Koulutuksen toteutuksen mallit Jatkotyöstö Metropolia 09 11/2012 Tarkennettu opetussuunnitelmaskenaario Työpaja 2 Metropolia + VKL + asiantuntijat 11/2012 Ops:n jatkotyöstön suuntaviivat Koulutuksen toteutuksen mallit Tulosten koostaminen, tulkinta ja raportointi Metropolia 12/2012 Hankeraportti Opetussuunnitelma Markkinointisuunnitelma Työnjako Hankkeen toteuttavaa projektiryhmää vetää Mediatekniikan koulutuspäällikkö Harri Airaksinen, ja toteutuksesta vastaa printtitiimi (Aarne Klemetti, Merja Nieppola, Toni Spännäri, Pentti Viluksela). Hanketta valvoo Metropolia Ammattikorkeakoulun puolelta Seija Ristimäki ja VKL:n puolelta Jaana Villikka.

6 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 6 Työpajoihin kutsutaan valitut asiantuntijat tärkeistä sidosryhmistä: painotalot, digipainot, yliopistot, tutkimuslaitokset, työmarkkinajärjestöt, opetushallinto jne. Budjetti ja rahoitus KULUT h /h Projektin vetäjät Hanketutkija Hanketutkija Hanketutkija Hanketutkija Workshop-kulut 2000 Raportointikulut 600 Yht RAHOITUS Metropolia 6800 VTS

7 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 7 LIITE 2 Ammattikorkeakoulut muutoksessa Graafisen tekniikan insinöörien koulutus Metropoliassa on tapahtunut sen mediatekniikan koulutusohjelmassa, missä opetus on järjestetty suuntautumisvaihtoehtona. Mediatekniikka on yksi Metropolian tekniikan ja liikenteen 24:stä insinöörin tutkintoon johtavasta koulutusohjelmasta. Metropolian tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on yhteensä noin 8200 opiskelijaa, joista noin 800 on ulkomaalaisia. Metropolia kuten koko ammattikorkeakoulukenttä on muutoksessa. Tätä kirjoitettaessa on eduskunnassa käsiteltävänä esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi, jonka olisi määrä tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Se tulee voimaan astuessaan muuttamaan monia asioita am-sektorilla. Tärkeimpinä - Korkeakoulujen koulutustehtävien määrittäminen uudella tavalla. Koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan ja koulutustehtävät määritellään nykyisiä koulutusohjelmia suurempina kokonaisuuksina koulutusvastuina - Rahoitusjärjestelmä muuttuu kokonaan tulosperustaiseksi - Opiskelijoiden hakujärjestelmä muuttuu - Toimilupien myöntämisperusteet ja korkeakoulujen strateginen ohjaus muuttuvat Yhtenä periaatteena uudistuksessa on ollut se, että jatkossa opiskelijat hakeutuisivat korkeakouluihin nykyistä laajempiin osaamiskokonaisuuksiin ja suorittaisivat lopullisen erikoistumisvalintansa vasta korkeakoulun sisällä. Merkittävä muutos on rahoitusperusteiden muutos. Jatkossa koko ammattikorkeakoulun valtion rahoitus perustuu tuloksellisuuteen. 80 % tuotoista perustuu tutkintoihin ja 55 op/v -suorittaneiden opiskelijoiden määrään. Malli on erittäin haasteellinen erityisesti insinöörikoulutukselle, missä opiskelijat hyvin usein käytävät töissä opiskelun ohessa ja opintojata pitkittyvät. Samaan aikaan ammattikorkeakouluille jaettava kokonaisrahoituskin pienenee aloituspaikkaleikkausten ja yksikköhintamuutosten kautta. Tämä pakottaa myös Metropolian pohtimaan koulutustarjontaansa ja koulutuksen järjestämisen muotoja. Metropoliassa tekniikan koulutusvastuuesityksiä on valmisteltu ns. MeTeLi - projektissa. Suunnitelmissa nykyinen mediatekniikan koulutusohjelma sulautettaisiin yhdessä tietotekniikan kanssa uudeksi informaatioteknologian tutkinto-ohjelmaksi, jonka sisällä myös painoalan koulutus mahdollisesti järjestettäisiin.

8 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 8 LIITE 3 Graafisen tekniikan opiskelijakatsaus: valinneet, valmistuneet, työllisyys Merja OPISKELIJATILASTOT 1. Mediatekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet Taulukossa 1 on esitetty virallisten tilastojen mukaan mediatekniikan koulutusohjelmasta vuosina valmistuneet opiskelijat, nuoret ja aikuiset eriteltyinä. Vuosi nuoret aikuiset yhteensä * 51 *ennakkotieto tammi-kesäkuu, epävirallinen Taulukko 2: Mediatekniikan koulutusohjelmasta vuosina valmistuneet. Mediatekniikan koulutusohjelmaan on otettu vuosittain uutta opiskelijaa, joista kymmenisen prosenttia ei ole vastaanottanut opiskelupaikkaa lainkaan esim. päästyään opiskelemaan ensisijaisesti hakemaansa koulutusohjelmaan. Virallisissa tilastoissa ei ole saatavilla erittelyä suuntautumisvaihtoehdoittain graafiseen tekniikkaan ja digitaaliseen mediaan. Niistä ei myöskään näe, kuinka monta vuotta opiskelua on takana ennen valmistumista. Teknillisen oppilaitoksen EVTOL:n aikana ja osittain myös EVTEK-ammattikorkeakoulun alkuvuosina lähes kaikki opiskelijat valmistuivat ajallaan. Läsnäololistoilla ja vähintään 80 %:n läsnäololla oli tähän varmasti keskeinen vaikutus. Siirryttäessä EVTEK-ammattikorkeakoulusta Metropolia Ammattikorkeakouluun valmistumisajankohtia lisättiin huomattavasti, jolloin valmistuminen oli käytännössä mahdollista kuukausittain. Opiskelijalle tullut mahdollisuus joustovuoteen ja varsinkin 3. ja 4. vuoden vähäinen kontaktituntimäärä yhdessä ovat johtaneet siihen, että opiskelijat hakeutuvat töihin opiskelun ohessa. Nämä muutokset vähensivät luokkakohtaisuutta merkittävästi ja näin ollen vaikuttivat osaltaan myös opiskeluaikojen pidentymiseen ja valmistumisen pitkittymiseen. Tänä päivänä suurimmalla osalla graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon valinneista opiskelijoista ei ole lainkaan työkokemusta alalta. Muutamaa alan ammattioppilaitoksen suorittanutta opiskelijaa lukuun ottamatta myös alan tietämys on olematonta. Opiskelijoilla ei näin ollen ole samanlaista sitoutuneisuutta alaan kuin aiemmin, eikä työharjoittelupaikkojen puute paranna asiaa. Em. seikat ovat lisänneet opintojen ohjauksen tarvetta, mihin onkin viime vuosina panostettu. Valmistuneiden kokonaismäärät ovat pysyneet vuodesta toiseen suunnilleen samana. Selvä muutos on havaittavissa kevään 2013 aikana. Kesäkuun loppuun mennessä valmistuneita on jo saman verran kuin aiempina vuosina koko vuotena yhteensä. Aikuisopiskelijoiden kohdalla alhaiset valmistumismäärät heijastavat selvästi vuonna 2009 alkaneen taantuman vaikutuksia. Työpaikan menettämisen pelossa opiskeluja ei saada päätökseen vaan ne keskeytyvät.

9 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 9 2. Mediatekniikan koulutusohjelman keskeyttäneet Taulukossa 2 on esitetty virallisten tilastojen mukaan mediatekniikan koulutusohjelmassa vuosina opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat, nuoret ja aikuiset eriteltyinä. Virallisista tilastoista on saatavilla erittely suuntautumisvaihtoehdoittain graafiseen tekniikkaan ja digitaaliseen mediaan vasta vuodesta 2010 alkaen. Tilastoista ei myöskään näy, kuinka monta vuotta opiskelua on takana ennen keskeyttämistä. Graafisen tekniikan puolella keskeyttäneitä on melkein yhtä paljon kuin digitaalisessa mediassa, vaikka opiskelijamäärät ovat vuositasolla olleet huomattavasti pienemmät. Yksi keskeisin tekijä on varmasti graafisen tekniikan opiskelijoiden opiskelumotivaation puute. Tähän vaikuttavat osaltaan meneillään oleva media-alan murros ja vuonna 2009 alkanut graafisen teollisuuden taantuma, joiden yhteisvaikutuksesta alalta on vähentynyt työpaikkoja lomautusten ja irtisanomisten seurauksena. Opiskelijoille tämä on heijastunut harjoittelupaikkojen puuttumisena, palkattoman harjoittelun lisääntymisenä ja tarjolla olevien insinöörityöaiheiden vähäisyytenä. Negatiivinen kirjoittelu alalla tapahtuvista muutoksista ei voi myöskään olla vaikuttamatta alan imagoon ja opiskelijoiden hakeutumiseen alalle. Vuoden 2004 syksyllä graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon valinneista opiskelijoista aloitti yhteensä 45 opiskelijaa (nuoria 35, aikuisia 10), mikä oli lähes puolet koko mediatekniikan koulutusohjelman aloittaneiden ryhmästä. Vuonna 2012 syksyllä graafisen tekniikan opiskelijamäärässä saavutettiin pohjalukema, 10 opiskelijaa. Tässä ryhmässä oli mukana muutama aikuisopiskelija, ja tunnit toteutettiin kustannussyistä yhteistoteutuksena. Todellisuudessa ryhmäkoot ovat olleet hieman suurempia, sillä aiemmin opintonsa aloittaneet suorittavat esim. opiskelijavaihdon takia suorittamatta jääneitä opintojaksojaan myöhässä. Keväällä 2013 graafisen suuntautumisvaihtoehdon valitsi 15 opiskelijaa. Nämä ovat kaikki nuorisopuolen opiskelijoita, sillä uutta mediatekniikan aikuisryhmää ei aloitettu syksyllä Vuosi nuoret aikuiset yhteensä graafinen digimedia graafinen digimedia Taulukko 3: Mediatekniikan koulutusohjelman vuosina keskeyttäneet. 3. Keskeyttämisten syyt Taulukossa 3 on esitetty virallisten tilastojen mukaan mediatekniikan koulutusohjelmassa vuosina opiskelunsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ilmoittamat keskeyttämisten syyt, nuoret ja aikuiset eriteltyinä. Virallisista tilastoista on saatavilla erittely suuntautumisvaihtoehdoittain graafiseen tekniikkaan ja digitaaliseen mediaan vasta vuodesta 2010 alkaen. Tilastoissa ei näy, missä vaiheessa opiskelua opinnot ovat keskeytyneet.

10 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 10 Vuosi Eroamisen syy nuoret aikuiset 2008 eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen 1 - eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun 1 - eronnut/siirtynyt yliopistoon 2 - eronnut/työhön siirtynyt - - eronnut/muu syy 1 3 opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt 19 7 opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen 1 - eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun - - eronnut/siirtynyt yliopistoon - - eronnut/työhön siirtynyt 3 - eronnut/muu syy 3 1 opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt 19 5 opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt 14 6 G D G D 2010 eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun eronnut/siirtynyt yliopistoon eronnut/työhön siirtynyt eronnut/muu syy opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt yhteensä eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun eronnut/siirtynyt yliopistoon eronnut/työhön siirtynyt eronnut/muu syy opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt yhteensä eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun eronnut/siirtynyt yliopistoon eronnut/työhön siirtynyt eronnut/muu syy opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt yhteensä Taulukko 4: Keskeyttämisten syyt vuosina Graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon valinneet Nuoret Taulukossa 4 on epävirallista tietoa graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon 1. opiskeluvuoden keväällä valinneista nuorisopuolen opiskelijoista. Poikkeuksena tästä on syksyn 2012 ryhmä, jossa nuoriso- ja aikuisryhmä yhdistettiin. Nämä opiskelijat ovat opiskelleet jo vuoden ja aloittaneet syksyllä 2. opiskeluvuoden graafisen tekniikan suuntautumisopinnot. Tiedot on kerätty vuosina syyslukukaudella graafisen tekniikan suuntautumisopintojen opintojaksoille ilmoittautuneista opiskelijoista. Taulukossa ilmoitetut vuosina s s2008 -ryhmät ovat opiskelleet ja/tai aloittaneet opiskelunsa EVTEK -ammattikorkeakoulussa ja vuosina s s2012 -ryhmät Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

11 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 11 Vuosi opiskelijoita valmistuneet keskeytt. työssä opiskelee työtön ei tietoa s s s s s s s s s s s2012* *Aikuisopiskelijat yhdistetty nuorten ryhmän kanssa Taulukko 5: Graafisen tekniikan suuntautumisopinnot 2. opiskeluvuoden syksyllä aloittaneet nuorisopuolen opiskelijat Opiskelu kestää normiajassa 4 vuotta, joten kahden viimeisen ryhmän osalta ei ole vielä valmistuneita opiskelijoita. Tietoja on kerätty pääosin joko tapaamisissa alan tapahtumissa tai ottamalla puhelimitse yhteyttä ryhmien alalla työskenteleviin jäseniin. Useiden valmistuneiden tietoja on päivitetty myös mediatekniikan koulutusohjelmassa työskentelevien henkilöiden avulla. Yllättävän paljon on niitä valmistuneita, joista ei valmistumisen jälkeistä tietoa löydy, ainakaan kovin helposti. Taulukossa ensimmäisessä sarakkeessa olevat luvut kertovat kyseisen vuoden syksyllä vähintään ensimmäiselle graafisen tekniikan suuntautumisopintojen opintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden määrän. Seuraavassa sarakkeessa on tästä ryhmästä valmistuneiden ja keskeyttäneiden määrät. Valmistumis- ja keskeyttämisajankohdat vaihtelevat suuresti. Pääosa valmistuu 4-6 vuodessa. Joukossa on myös muutamia opiskelijoita, joiden opiskeluoikeus on päättynyt, mutta jotka ovat pyrkineet uudelleen ja saaneet opiskelut päätökseen. Nykyisin opintojen loppupuolella keskeyttäneisiin opiskelijoihin ollaan yhteydessä aktiivisemmin kuin aiemmin, jotta opiskelut saataisiin päätökseen. Opiskelun loppuvaiheessa keskeyttäneeltä on usein suorittamatta vain muutama opintojakso ja insinöörityö. Työssä -sarakkeeseen on kirjattu kaikki graafisessa teollisuudessa, viestinnässä ja media-alalla työskentelevät, eikä tehtäviä ole rajattu insinöörin tehtäviin. Käytännössä pidempään alalla valmistumisen jälkeen työskennelleet ovat sijoittuneet organisaatioiden hierarkiassa korkeammalle. Mikäli keskeyttäneen työpaikasta on tietoa, on se laskettu mukaan. Muutamat keskeyttäneistä tekevät myös ns. insinöörin töitä. Syksyn 2012 aikuisopiskelijat on laskettu mukaan myös tähän lukumäärään. Opiskelee -sarakkeessa on mukana sekä nykyiset Metropolia Ammattikorkeakoulussa graafista tekniikkaa opiskelevat että valmistumisen ja keskeyttämisen jälkeen joko ammatillista tutkintoa, täydennyskoulutusta tai jatko-opintoja suorittavat opiskelijat. Työttömistä valmistuneista tai keskeyttäneistä on hyvin vähän tietoa saatavilla. Todennäköisesti osa ei tietoa -sarakkeeseen luokitelluista on tällä hetkellä työttömänä, opiskelee tai on täysin muulla alalla töissä. Varmasti joukossa on myös useita, jotka työskentelevät alalla. Aikuiset Taulukossa 5 on epävirallista tietoa graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon 1. opiskeluvuoden keväällä valinneista aikuisopiskelijoista. Nämä opiskelijat ovat opiskelleet jo vuoden ja aloittaneet syksyllä 2. opiskelu-

12 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 12 vuoden graafisen tekniikan suuntautumisopinnot. Tiedot on kerätty vuosina syyslukukaudella graafisen tekniikan suuntautumisopintojen opintojaksoille ilmoittautuneista opiskelijoista. Syksyllä 2004, 2006, 2008 ja 2011 ei aloitettu aikuisryhmää mediatekniikan koulutusohjelmassa. Vuosi opiskelijoita valmistuneet keskeytt. työssä opiskelee työtön ei tietoa s s s s s s Taulukko 6: Graafisen tekniikan suuntautumisopinnot 2. opiskeluvuoden syksyllä aloittaneet aikuisopiskelijat

13 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 13 LIITE 4 Ensimmäisen työpajan tulokset Ensimmäinen työpaja pidettiin ti , ja siihen osallistui 11 painoalan ja kuusi Metropolian edustajaa: Mikko Ilomäki, Erweko Unto Komulainen, Heidelberg Lasse Krogell, Graafinen teollisuus ry Kai Lankinen, Marvaco Aarni Linnas, Heku Mikko Patomeri, B1Graphics Hannu Saarnilehto, Sanomapaino Erkka Suominen, Orange Ali Toivola, Keeploop Jaana Villikka, VKL Juha Wallin, Canon Harri Airaksinen, Metropolia Aarne Klemetti, Metropolia Merja Nieppola, Metropolia Seija Ristimäki, Metropolia Toni Spännäri, Metropolia Pentti Viluksela, Metropolia Alustuksissa Seija Ristimäki (Metropolia) esitteli tulevaa ammattikorkeakoulu-uudistusta ja Jaana Villikka (VKL) esitti alan koulutustilastoja. Työpajassa keskityttiin kolmeen kysymykseen pienryhmissä. Kysymys 1: Minkälainen on graafisen alan insinöörin rooli tulevaisuudessa viestintäalalla? Voiko sitä olla? Ryhmätyön tuloksena voidaan heti alkuun todeta, että jälkimmäisen kysymyksen vastaus on myönteinen. Graafisen alan insinöörejä tarvitaan. Insinöörin rooli perustuu jatkossakin vahvaan tekniseen perusosaamiseen, jonka lisäksi hankitun joko syventävän tai laaja-alaistavan tiedon ja osaamisen merkitys korostuu tulevien työtehtävien valinnassa. Seuraavassa on tarkasteltu keskusteluissa esiin tulleita insinöörin erilaisia roolivaihtoehtoja. Suurimmaksi ja keskeisimmäksi graafisen alan insinöörin rooliksi nousi tekninen asiantuntija. Muina rooleina tuotiin esiin tehtävät yrityksen johdon, markkinoinnin ja myynnin tehtävissä, crossmedia-yritysten asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä alan yrittäjinä ja konsultteina. Teknisen asiantuntijan rooli vaatii syvällisempää teknistä tietoa ja osaamista. Tällöin insinööriä tarvitaan - parantamaan ja kehittämään prosesseja tehokkaammiksi ja tuottavammiksi, - luomaan ja innovoimaan uusia tuotteita ja ratkaisuja vrt. prototyypin valmistus, - uuden tiedon, uusien tekniikoiden ja ratkaisujen hakemiseen ja löytämiseen sekä niiden jalostamiseen ja hyödyntämiseen, - ratkaisemaan teknisiä ongelmia, myös asiakkaan luona Myyntityön roolissa teknisen perusosaamisen lisäksi korostuvat markkinoinnin ja myynnin perusosaaminen (mm. painotuotteen hinnoittelun) sekä asiakaspalvelussa tarvittavat viestintä- ja kommunikointitaidot. Insinööriä tarvitaan

14 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 14 - tuotteiden ja palveluiden myynnissä, - asiakkaan mahdollisten teknisten ongelmien ratkaisuun; palveluosaaminen Yrityksen johtamisen (toimitusjohtaja, tekninen johtaja, myyntijohtaja) rooli nähtiin työkokemusvuosien karttumisen jälkeen yhtenä mahdollisena insinöörin roolina. Tämä edellyttää yritystalouden syvällisempää tuntemusta ja tietoa erilaisista johtamiskulttuureista. Insinööriltä odotetaan - uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja hyödyntämistä, - myös panosta tuotannon prosessien laadulliseen kehittämiseen Crossmedia-kehittäjän rooli saadaan teknisen perusosaaminen, uusmedia- ja IT-osaamisen yhdistelmästä. Insinööriä tarvitaan - uusien ratkaisujen ja sovellusten kehittämiseen (älytuotteet) - löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia perinteisen graafisen alan ulkopuolelta Kysymys 2: Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden insinöörillä pitäisi olla tullessaan työharjoitteluun? Ja valmistuttuaan? Tietotekniikka W2P-tuntemus Photoshop + CS (tietyissä yrityksissä/tehtävissä) Excel ja muut Office-ohjelmat (lähes kaikissa yrityksissä/tehtävissä) Painotuotannon tekniikat perustiedot omattava tehdas- ja prosessisuunnittelu (myös rakennukset, lvi, lean) ekskursiokohteet koulun labra esimerkkinä Tuotantotalous johtaminen ei tarvita suurta johtamisosaamista aluksi, alkeet tunnettava itsensä johtaminen tärkeää yritystalous yksinkertainen talousmatematiikka kustannustietoisuus Sosiaaliset ja viestintätaidot yms. maalaisjärki opitun soveltaminen käytännön ongelmien ratkaisuun asenne aloitetaan lattiatasolta, tehdään nurisematta töitä, ei vain rusinat pullasta oma-aloitteisuus, dynamiikka, ohjeiden noudattaminen ansaittu itsevarmuus Työelämätaidot pidetään kiinni sovitusta, esim. työajat sosiaaliset taidot, tunneäly harjoittelutaidot, esim. valmistautuminen hankkimalla yrityksestä tietoa (harjoitteluvalmennus koulun puolelta!) oman osaamisen rakentaminen kokemus konkreettisesta työnteosta (esim. harjoitustyöt yms. koulussa läpi linjan, kaikki aineet) ja osaamisen osoittaminen portfoliolla valmentavat>) Kommunikointi äidinkieli + englanti tekninen termistö kirjallinen ja suullinen asiointi

15 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 15 cv ja avoin hakemus kansainvälinen kokemus vaihto-opiskelu tms. Muuta matikan opinnot pitäisi olla suoritettuina ennen harjoittelua Kysymys 3: Miten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa? Millaisia yhteistyömuotoja? Opettajien teollisuusharjoittelu - esimerkiksi kolmen vuoden välein - voisi olla kestoltaan lyhyempi (kuin 6 kk) ja oppilaitos maksaa Opiskelijoiden harjoittelu - jotkut yritykset voisivat tarjota vuosittaista kiintiötä - oppilaitos voisi ottaa suuremman roolin ohjauksessa - yhteisesti luotu perehdytysmalli - viesti: kaikkia ei haluta töihin -> asenne kuntoon Ekskursiot - enemmän ekskursioita - ekskursiot tehtävien kera - opiskelijoiden järjestämät ekskursiot - yritysekskursiot oppilaitokseen Lisää teollisuuden edustajia oppilaitoksiin - asiantuntijaluennot - menestyneitä yrittäjiä/yrityksiä markkinoimaan alaa opiskelijoille Yhteistyö ja projektit - yhden luukun periaate työnantajille - työnantajamessut - kohdennettua viestintää mahdollisuuksista - oppimateriaalia yrityksistä - opettajat myyntityöhön Verkostoituminen oppilaitoksen ja yritysten välillä - tiiviimpi verkottuminen graafisen alan yritysten ja liittojen kanssa - yhteistyöfoorumi ( Open house tyyppinen vapaamuotoinen tilaisuus) - Metropolia-partneri - yritysten auttaminen opiskelijoiden valinnassa harjoitteluun/työelämään ( käsinpoiminta ) - ammattiainekerhon siirtäminen ammattikorkeakouluun

16 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 16 LIITE 5 Toisen työpajan tulokset Toinen työpaja pidettiin to Siihen osallistui 12 graafisen alan ja 6 Metropolian edustajaa: Jussi Broberg, Strålfors Ville Hiltunen, Edita Prima Vesa Iltola, JAO Helene Juhola, VKL Aarni Linnas, Heku Lasse Krogell, Graafinen teollisuus ry Jorma Kyrö, Sanoma Tapio Lakkavaara, Erweko Aarni Linnas, Heku Mikko Patomeri, B1Graphics Marko Silventoinen, Hansaprint Jaana Villikka, VKL Harri Airaksinen, Metropolia Aarne Klemetti, Metropolia Merja Nieppola, Metropolia Seija Ristimäki, Metropolia Toni Spännäri, Metropolia Pentti Viluksela, Metropolia Alustuksessa Pentti Viluksela (Metropolia) esitteli painotalojen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia ja Mikko Patomeri (B1Graphics, SERPA) kertoi koulutetun työvoiman puutteesta ja osaamisen haasteista pk-yrityksen ja erikoispainojen puolelta. Työpajaosuudessa keskityttiin opetussisältöjen arviointiin ja kehittämiseen. Osallistujat tutustuivat nykyiseen opetustarjontaan ja esittivät korjauksia ja parannuksia. Tärkeimpiä havaintoja ja ehdotuksia olivat seuraavat: kaikki valmistuvat insinöörit eivät tarvitse syvällistä teknistä osaamista painoteknologioiden ja -materiaalien syvällinen opettaminen ei välttämättä enää tarpeen erillisten kurssien asemesta pitäisi muodostaa suurempia opintokokonaisuuksia, esim. tilaustoimitusketju alusta loppuun kaikkien pitää osata tietyt perusasiat: kuvatekniikka (2D, 3D, video), premedia, tuotantoketjut, julkaisukanavat tuotannon johtamisen ja toiminnanohjauksen perusteet ymmärrettävä perusosaaminen palveluista, myynnistä ja markkinoinnista, asiakkuuksien johtamisesta jne.

17 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 17 Liite 6 Oppilaitoksen ja painoalan yritysten yhteistyön kehittäminen Metropolian toimet yhteistyön kehittämiseksi Perehdytysopas: Yrityksillä ei aina ehkä ole aikaa perehdyttää harjoitteluun tulevaa insinööriopiskelijaa. Oppaan tarkoituksena on koota yhteen yleispäteviä ohjeita, jotka toimivat useimmissa painoalan työpaikoissa. Opas laaditaan koulun ja yritysten, ehkä myös liittojen yhteistyönä Opettaja-opiskelija -kanssakäynti: Tavoitteena on lisätä opettajien ja opiskelijoiden välistä kanssakäymistä, niin että voidaan paremmin toimia linkkinä yritysten ja opiskelijoiden välillä, esim. kun yrityksistä tulee rekrytointikyselyitä tai kun opiskelija hakee itselleen sopivaa harjoittelu- tai työpaikkaa. Harjoittelijoiden tutorointi: Ennen harjoittelujakson alkamista opiskelijaa valmennetaan harjoitteluun eri tavoin: työelämätaitoja, kommunikaatiota, asennetta, toimialatuntemusta, työtehtäviä, tekniikkaa jne. Harjoittelijoiden ohjaus: Harjoittelun aikana oppilaitoksen edustajat pitävät yhteyttä sekä harjoittelijan että työnantajan kanssa. Harjoittelusta pyritään tekemään molempia osapuolia hyödyttävää ja ratkaisemaan mahdollisia ongelmatilanteita. Joustavat opetussuunnitelmat: Opetussuunnitelmissa on pystyttävä nopeasti reagoimaan uusiin opetussisältöihin ja muuttamaan opetusmuotoja. Tämä vaatii ajan hermolla pysymistä ja jatkuvaa dialogia yritysten kanssa. Joissain asioissa koulun pitäisi olla edelläkävijän roolissa. Yritysten edustajia kouluun: painoalan yritysten edustajat voisivat vetää kokonaiset kursseja tai yksittäisiä luentoja, innostaa ja motivoida opiskelijoita, arvioida opiskelijoiden tuotoksia, tuoda kouluun käytännön työtehtäviä ja toimeksiantoja esim. laboratorioharjoituksiin, jne. Yritykset voisivat myös lähettää työntekijöitään koulun penkille. Asennekasvatusta: Nykynuorison ja yritysmaailman toimintatavat eivät aina kohtaa. Opiskelijoille voisi tarjota aikataulujen hallintaa, erilaisiin työtehtäviin valmentautumista, palvelu- ja työasennetta, jne. Tiedotusta: Koulun pitäisi paremmin tiedottaa teollisuudelle esim. tehdyistä insinööritöistä, labrahankinnoista, koulutuksen sisällöistä, projekti- ja insinöörityöideoista sekä valmistuneista painoalan insinööreistä. Verkostoitumista: Opiskelijoiden verkottumista yritysten kanssa voitaisiin tiivistää. Esim. voitaisiin järjestää pari kertaa vuodessa pizzaa ja printtiä -tapahtuma, avoimien ovien tapahtumia, tietoa ja viihdettä. Metropolian toiveet painoalan yrityksille Kertokaa toiveenne: Yritykset voisivat kertoa tarpeistaan, esim. rekrytointi, osaamisvaatimukset, ruuhkahuiput, tutkimus- ja selvityshankkeet. Tukekaa painolabraa: Koulujen budjetit ovat rajallisia. Painolabrassa tarvitaan erilaisia materiaaleja, laitteita jne. Vanha tai liian pieneksi käynyt laminaattori, tarraleikkuri tms. saattaisi olla kullan arvoinen koulussa Tarjotkaa harjoittelupaikkoja: Opiskelijoille voi tarjota monia erilaisia työtehtäviä: kesätyö, ruuhkaapulaiset, harjoittelijat, jne. Kontaktit opiskelijoihin hoituvat opettajien ja harjoitteluinsinöörien kautta. Käytössä on verkkopalvelu JobStep.

18 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 18 Tarjotkaa työkeikkoja: Opettajatkin kaipaavat välillä oikeisiin töihin. Nämä voivat olla lomituksia, teknisiä tms. hankkeita, koulutusta jne. Uutena ideana tuli esiin lyhyet keikat, esim. viikko(ja), silloin ei palkanmaksu ole iso ongelma. Antakaa aineistoja: Eri kursseilla kaivataan oikeiden töiden aineistoja, mukaan lukien työohjeet ja aikataulut. Näin opiskelijat pääsevät tekemään esim. oikeita prepress-töitä ja benchmarkkaamaan osaamistaan. Tähän voisi vielä yhdistää yrityksestä tulevan ohjauksen. Tarjotkaa aktiiviekskursioita: Tavallisilla ekskursioilla opiskelijat kulkevat ja katsovat, korkeintaan joutuvat vastaamaan kysymyksiin ja ehkä raportoimaan vierailusta. Aktiiviekskursiossa opiskelijat laitetaan töihin, esim. kehittämään suunnitelmaa, ratkomaan ongelmaa, analysoimaan tuotannon pullonkauloja tms. Lopuksi saadaan palaute yritykseltä. Opiskelijaryhmien välinen kilpailu? Antakaa toimeksiantoja: Opiskelijat voivat tehdä erilaisia toimeksiantoja, esim. kirjallisuusselvitys, toimialatai tuoteryhmäanalyysi, hankesuunnitelma, tekninen tutkimus, asiakastutkimus, tuotteen tai materiaalin testaus. Opiskelijatyövoima ei maksa mitään tai paljoa, mutta voi tuottaa. Ideoikaa yhteistyötä: Kehitetään yhdessä uusia yhteistyömuotoja, esim. työssä oppiminen, standardit, auditoinnit, laatumittaukset. Tulkaa mukaan: Yritysten toivotaan osallistuvan koulun järjestämiin tapahtumiin voi toki tulla muulloinkin. Koulu voitaisiin myös kutsua mukaan yritysten, yhdistysten, liittojen yms. tapahtumiin. Yritetään yhdessä päästä siihen että yrityksen ja koulun tarpeet ja yhteistyömahdollisuudet kohtaavat toisensa. Tavoitteena on win-win-win -tilanne: yritys, opiskelija ja koulu hyötyvät. Tästä voi myös olla hyötyä koko painoalalle.

19 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 19 Liite 7 Graafisen teollisuuden osaamistarpeiden ennakointihanke Graafisen teollisuuden osaamistarpeiden ennakointihanke toteutettiin maalis-kesäkuussa 2013, ja sen toteutuksesta vastasivat Opetushallitus ja viestintäalan koulutustoimituskunta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista. Tietoa tarvitaan tutkintojen ja tutkintojen perusteiden sekä opetussuunnitelmien ja koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi, jotta koulutuksen sisältö kaikilla alan koulutusasteilla tulevaisuudessa vastaisi paremmin työelämän tarpeita. Kyseessä oli pitkän aikavälin ennakointi nykyhetkestä vuoden päähän. Ennakointityö toteutettiin ns. VOSE (Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi) -mallin mukaisesti. VOSE -ennakointiprosessi on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. VOSE -ennakointiprosessi (1) Ennakointiprosessin vaiheet ovat: 1. Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen 2. Taustaselvityksen laatiminen ennakoivasta alasta 3. Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muutosvoimien määrittely 4. Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen 5. Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista 6. Raportointi ja tiedon levittäminen (1) Ennakointityötä varten koottiin alan asiantuntijoista ennakointiryhmä, johon kuului työnantajien, työntekijöiden, tutkimuksen, koulutuksen, opiskelijoiden ja hallinnon edustajia. Ennakointityöryhmän aloituspalaverissa alan määritelmää tässä hankkeessa tarkennettiin ja laajennettiin seuraavasti:

20 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 20 Graafinen teollisuus valmistaa painotuotteita sekä niihin liittyviä digitaalisia palveluita. Graafiseen teollisuuteen sisältyy painaminen ja painamista palveleva toiminta, kuten pre-press-, tulostus-, jälkikäsittely- ja sitomopalvelut, sekä painotuotteiden asennus ja logistiikkapalvelut. Alan tuotteita ovat muun muassa sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat, kalenterit, luettelot, mainospainotuotteet, pakkaukset, etiketit ja muut monimuotoiset tulostettavat tuotteet. Digitaalisten palvelujen sisällöllä viitataan viestinnän toteutukseen. Varsinainen ennakointityö tapahtui neljässä varsinaisessa ennakointityöpajassa. Työpajoissa valittiin kaksitoista alan tulevaisuuteen keskeisimmin vaikuttavaa muutostekijää, joiden avulla luotiin alalle neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota. Lopuksi näistä skenaarioista johdettiin tulevaisuuden osaamistarpeita ja ehdotuksia koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi. Ennakointityön aikajänteenä oli vuotta nykyhetkestä tulevaisuuteen. Ennakointityön käytännön toteutuksesta ja raportoinnista vastasi Opetushallitus yhdessä Gaia Consulting Oy:n kanssa. Ennakointiprosessin tuloksena syntyvän graafisen teollisuuden osaamistarveraportin on määrä valmistua alkusyksyllä Lisää tietoa ennakointiprosessista löytyy Opetushallituksen nettisivulta osoitteesta Lähteet: 1. Taipale-Lehto Ulla: VOSE -projektissa kehitetyn ennakointimallin kuvaus. Opetushallitus. Pdfdokumentti:

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Myyntityön koulutusohjelma Oppimisen win-win-win! Pirjo Pitkäpaasi lehtori, dipl.ins

Myyntityön koulutusohjelma Oppimisen win-win-win! Pirjo Pitkäpaasi lehtori, dipl.ins Myyntityön koulutusohjelma Oppimisen win-win-win! Pirjo Pitkäpaasi lehtori, dipl.ins 27.9.2016 Myyntityön koulutusohjelma Ensimmäinen korkeakoulutasoinen myyntiin keskittyvä tutkinto Suomessa. Ensimmäinen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot