Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet

Transkriptio

1 Hankeraportti Harri Airaksinen, Aarne Klemetti, Merja Nieppola, Seija Ristimäki, Toni Spännäri, Pentti Viluksela Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 1. Hankkeen lähtökohdat Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarveselvitys liittyy kolmeen laajaan muutokseen: graafisen alan tuotteet, tekniikat ja rakenteet muuttuvat, ammattikorkeakoulujärjestelmä uudistuu sekä graafisen tekniikan vetovoima opiskelijoiden keskuudessa osoittaa hiipumisen merkkejä. Metropolia Ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa graafisen tekniikan insinöörikouluttaja, ja tämä selvitys pyrkii nostamaan esiin näkökulmia, jotka auttavat kehittämään koulutusta vastaamaan tulevia tarpeita. Viestintäalan tutkimussäätiö on tukenut hanketta taloudellisesti. Haluamme esittää lämpimät kiitoksemme tuesta. Tämän hankkeen aikana aloitettiin keväällä 2013 Opetushallituksen koordinoima ja rahoittama Graafisen teollisuuden osaamistarpeiden ennakointihanke. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattikorkeakoulujen lisäksi myös ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen graafisen teollisuuden alaa koskevan koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi. Hanke toteutettiin yhdessä Viestintäalan koulutustoimikunnan kanssa, ja sen kesällä 2013 julkaistavaa loppuraporttia tullaan hyödyntämään myös alan ammattikorkeakoulutuksen syksyllä 2013 alkavassa opetussuunnitelmatyössä. Hanketta on esitelty lyhyesti liitteessä 7. Hankkeen osana koottiin tietoa Metropoliassa viime vuosina graafista tekniikka opiskelleista, heidän valmistumisestaan ja sijoittumisestaan työelämään. Graafisen tekniikan opiskelijakatsaus esitetään liitteessä Millaisia insinöörejä ala tarvitsee? Insinöörin rooli perustuu jatkossakin vahvaan tekniseen perusosaamiseen, jonka lisäksi tarvitaan joko syventävää tai laaja-alaistavaa tietoa ja osaamista. Insinöörikoulutus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Oppilaitoksessa saavutettu osaaminen korostuu ensimmäisen työpaikan kohdalla. Insinöörin osaamisen kulmakiviä ovat edelleen painotuotannon prosessit ja tekniikat. Tietotekniikan osaamistarve liittyy yrityksestä riippuen perussovelluksiin, julkaisutuotannon ohjelmistoihin tai tietojärjestelmiin. Tuotantotalouden osaamisessa korostuu kustannustietoisuus, yksikertainen talousmatematiikka ja perustaidot johtamisesta. Sosiaalisten taitojen ja työelämätaitojen perusta on oikea asenne työhön. Viestintäosaamisen tulisi kattaa sekä suullinen että kirjallinen kommunikointi ainakin äidinkielellä ja englanniksi. Analysoitaessa insinöörin rooleja painoalan yrityksissä nousi keskeisimmäksi insinöörin rooliksi tekninen asiantuntija. Muina rooleina tunnistettiin tehtävät yrityksen johdossa, markkinoinnissa ja myynnissä. Uudempia rooleja ovat tehtävät crossmedia-yritysten asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä painoalan yrittäjinä ja konsultteina. Ensimmäisessä työpajassa koostettua osaamistarpeita ja rooleja esitellään tarkemmin liitteessä Insinöörikoulutuksen uudistuksen linjat Insinöörikoulutuksen uudistuksessa pyritään huomioimaan graafisen teollisuuden rakenteellinen ja tekninen kehitys. Hankkeen aikana vahvistui käsitys, että perinteisten painoinsinöörien tarve on vähentynyt, joskin tuota osaamista edelleen tarvitaan. Painoalan insinöörien työnkuvissa yhdistyy usein monia erilaisia kokonaisuuksia teknologisesta substanssiosaamisesta tuotannon suunnittelu- ja hallintaosaamiseen, myynti- ja markkinointiosaamiseen sekä esimies- ja johtamisosaamiseen.

2 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 2 Monissa työpaikoissa tarvitaan myös vahvaa tietoteknistä osaamista sekä digitaalisen median prosessien ja tuotteiden osaamista. Insinööristä vaaditaan usein perustietoja mediasisällöistä ja sisällöntuotannosta sekä graafisesta ja visuaalisesta suunnittelusta. Osaamistarpeet eri yrityksissä ja työtehtävissä poikkeavat toisistaan paljon. Tulevaisuuden vastavalmistuneen mediainsinöörin pitäisi laaja-alaisen koulutuksensa turvin pystyä nopeasti rakentamaan itselleen erilaisissa työtehtävissä vaadittavan ammatillisen osaamisen. Tämän yrityksiä palvelevan osaamisen edellytyksenä on yritysten ja oppilaitoksen entistä syvempi yhteistyö. Hankkeen työpajoissa esiin nousseista osaamistarpeistakin osa saavutetaan parhaiten juuri yrityksissä. Ammattikorkeakoululla ja painoalan yrityksillä on pitkään ollut yhteistoimintaa, mutta hankkeen aikana nousi esiin tarve kehittää uusia yhteistyömuotoja. Yhteistyö voidaan karkeasti jakaa seuraaviin muotoihin: opettajien teollisuusharjoittelu, opiskelijoiden työharjoittelu, ekskursiot, teollisuuden edustajat koulussa, hanke- ja projektiyhteistyö sekä verkostoituminen. Tarkemmin yhteistyömuotoja esitellään liitteessä 6. Metropolian mediatekniikan insinöörikoulutus pohjautuu jatkossa mediatekniikan (mediapalvelujen?) pääaineopintoihin, jossa on mukana painoalan keskeiset tekniikat, tuotteet, palvelut ja prosessit. Graafisen tekniikan sivuainepaketti (30 op) syventää perustietoja. Sivuaineen voivat valita myös esim. tuotantotalouden tai tietotekniikan opiskelijat. Työharjoittelun, projektikurssien, kansainvälisen opiskelijavaihdon ja päättötyön avulla voi opiskelija syventää erikoistumistaan graafiseen tekniikkaan. Opetuksessa pyritään entistä enemmän integroimaan matematiikan, luonnontieteiden ja tietotekniikan sisältöjä ammattiaineisiin. Yhteistyö muiden media-alan liittyvien osaamisalojen kuten visuaalisen suunnittelun kanssa on monimuotoistuvassa ympäristössä keskeistä. 5. Insinöörikoulutuksen uudistamien Metropoliassa Metropolian tekniikan koulutustarjonnan rakenne on muuttumassa. Koulutusohjelmien sijaan koulutus järjestetään vuodesta 2014 alkaen laajempina tutkinto-ohjelmina, joissa opiskelija valitsee itselleen pääaineen. Pääaineet muodostavat opintojen ammatillisen ytimen ja profiilin. Sivuaineopinnoilla ja valinnaisilla opinnoilla opiskelija voi laajentaa osaamistaan ja rakentaa yksilöllisen opintopolun. Opinnot tuottavat Metropolia-insinöörille liitteen 8 mukaisen osaamisen. Metropolian insinöörikoulutuksen opetussuunnitelmat uusitaan syksyn 2013 kuluessa vastaamaan uutta koulutusrakennetta. Pedagogisena viitekehyksenä on tutkiva oppiminen, yhdessä tekeminen ja kokemuksellinen oppiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa opetuksen ja oppimisen painopisteen siirtymistä nykyistä enemmän tekemällä oppimiseen. Insinöörin osaamiskuvassa kuvattujen työelämätaitojen varmistamiseen kiinnitetään uudistamistyössä erityistä huomiota. Koulutusrakenteen muutoksen ja opetussuunnitelmien uudistamisen rinnalla kehitetään myös sisäistä organisoitumista ja hallinnollisia ja opintojen ohjaukseen liittyviä prosesseja. Työelämän osallisuuteen osana koulutuksen järjestämistä etsitään uusia muotoja yhdessä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. 6. Tulevaisuuden uudet opetussisällöt Mediatekniikan saralla on monia uusia ja mahdollisesti mullistaviakin teknologioita nähtävillä lyhyellä ja vähän pitemmälläkin aikajänteellä. Kristallipalloa ei ole käytettävissä näidenkään menestymisen arvioimiseksi, mutta osa teknologioista nojaa perustaltaan vanhoihin asioihin, lisäten tai yhdistellen niihin jotakin uutta. Näiden huomioiminen tulevaisuudessa opetuksessa ei välttämättä merkitse kokonaan uusien koulutuskokonaisuuksien luomista, vaan panostamista ajantasaiseen ja intensiivimuotoiseen opetukseen. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esiin muutamia lähitulevaisuuden trendejä, jotka kuitenkin ovat jollakin tavalla jo arkipäivää. Graafisen teollisuuden vielä hyödyntämättömät mahdollisuudet liittyvät pitkälti hybridimediatekniikkaan. Siihen kuuluvat täydennetty todellisuus (Augmented Reality = AR) ja painettava äly (Printed Intelligence = PI). AR:n käyttö perustuu markkereiden laukaisemiin käyttöympäristöä koskevaa tietoa lisääviin digitaalisiin

3 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 3 palveluihin. Markkerit voivat olla paikannuksella toimivia koordinaatteja, painettuja koodeja tai kuvia. Ne toimivat lukulaitteen, kuten älykännykän ja tabletin, sovellusohjelman avulla ja tarjoavat lisätietoa joko suoraan laitteesta tai verkon yli. AR:n hyödyntäminen näkyy jo etenkin kaksiulotteisina painettuina koodeina, joista suosituimpia ovat Quick Response (QR) -koodit. Radiotekniikkaa hyödyntävien Near Field Connection (NFC) -tunnisteiden käyttö on vielä varsin rajallista, mutta lukuominaisuuksien tullessa puhelimiin tulee niiden käyttö myös lisääntymään mm. mikromaksamisessa. Painettava äly perustuu painotekniikan soveltamiseen erilaisten toiminnallisten värien painamisessa. Kaikki nykyiset painotekniikat ovat käytössä, etenkin syvä-, seri- ja fleksopainaminen. Pientulosteissa ja tutkimuksessa sovelletaan myös mustesuihkutulostusta. Käytettävät värit voivat olla sähköteknisesti aktiivisia: johtavia, puolijohtavia tai eristeitä. Myös erilaisia reaktiivisia kemikaaleja käytetään antureiden valmistuksessa. Lisäksi painotuotteisiin voidaan painaa kanavia, joita voidaan käyttää diagnostiikassa ja erilaisissa vaihtuvasisältöisissä tulosteissa. 3D-tulostamisesta on povattu seuraavaa massojen liikuttajaa kuluttajamarkkinoilla ja edulliset 3D-tulostimet ovatkin jo arkipäivää. Edullisten tulostimien lisäksi kehitys on ollut nopeaa myöskin ammattitason tulostimissa. Eri materiaaleja voidaan yhdistää ja kappaleiden tulostaminen täysvärisinä ovat perusominaisuuksia. 3D-tulostaminen yhdessä toiminnallisten värien ja kerrostamisen kanssa tuo myös merkittävän uuden mahdollisuuden graafiselle teollisuudelle. Siirtyminen väripainamisesta älypainamiseen ei kuitenkaan ole yksinkertaista: pelkkä reproduktio ei riitä, vaan tuotteiden pitää myös toimia. Kilpailu perinteisen elektroniikkateollisuuden ja graafisen teollisuuden osaajien kesken tulee olemaan tiukka. Muun muassa näiden uusien teknologioiden integroiminen olemassa olevaan opetussuunnitelmaan vaatii venymistä sekä oppilaitokselta, opettajilta että opiskelijoilta. Paras oppiminen saavutetaan harjoitusten ja teorian avulla. Uudet pedagogiset menetelmät, kuten käännetty luokkahuone, tarvitsevat tuekseen toiminnalliset tilat. Näitä tiloja voivat olla erilaiset pajat, kuten kuvaus-, muokkaus- ja tulostuspajat. Lisäksi pitää soveltaa erilaisten metataitojen integrointia substanssiosaamisen rinnalle. Näitä ovat yhdistetty matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja ammattiaineiden rinnakkainen soveltaminen kursseilla. Yhteistyö muiden alaan liittyvien osaamisalojen, kuten visuaalisen suunnittelun kanssa on monimuotoistuvassa ympäristössä keskeistä. Multimedia ja monikanavaisuus on yhdistetty nykyään cross media -termin alle. Perusajatus on edelleen sama: sisältö tuotettuna useisiin kanaviin. Erona aikaisempaan onkin se, että saman sisällön sijasta pyritään hyödyntämään kunkin kanavan erikoispiirteitä ja tuomaan lisäarvoa. Järjestelmät eivät niinkään edellytä koodaustaitoja, vaan laajamittaista ymmärrystä eri formaateista sekä niiden rajoituksista. Näiden lisäksi tulevat vielä visuaalisen suunnittelun vaatimukset. Toinen alue, jossa nykyisen insinööriosaamisen ja visuaalisen suunnittelun osaaminen käyvät yksiin konseptitasolla, mutta ei niinkään käytännössä, on pakkaussuunnittelu ja -tekniikka. Tämä edelleen nouseva graafisen tuotannon ala erottelee vielä nykyäänkin nämä kaksi toimintoa omiksi osa-alueikseen. On kuitenkin nähtävissä, että suunnittelijoiden ymmärrystä teknologioista ja prosesseista pitäisi laajentaa, kuten myös insinöörien ymmärrystä pakkausten suunnittelusta. Oppilaitoksen näkökulmasta olisikin järkevää vastata tähän yhdistämällä toimintojen opiskelijat kurssivaiheessa. Tarkoituksena ei ole saada aikaan graafisia suunnittelijoita, jotka osaavat johtaa myös pakkauspainatusprosessia, tai toisinpäin. Vaan tarkoituksena on yhdistää näkökulmat ja tekijät, sekä tarjota kokonaisuudeltaan laajempi katsaus eri osapuolten maailmaan, kuin yksittäinen kurssi.

4 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 4 LIITE 1 Hankesuunnitelma Miten koulutetaan painoalan insinöörejä vai koulutetaanko? Taustaa Painoalan insinöörejä on kohta koulutettu neljännesvuosisata. Tällä hetkellä on Metropolia Ammattikorkeakoulun Mediatekniikan koulutusohjelma ainoa graafisen alan insinöörikouluttaja Suomessa. Mediatekniikan sisäänotto on n. 80 henkeä vuodessa nuorisopuolelle (päiväopiskelu). Lisäksi joinain vuonna alkaa aikuisryhmä (iltaopetus). Opiskelijat valitsevat 1. opiskeluvuoden keväällä suuntautumisvaihtoehdon, joko digitaalisen median tai graafisen tekniikan. Graafisen tekniikan valinneiden määrä on viime vuosina laskenut tavanomaisesta 20:stä lähemmäksi kymmentä. Vuonna 2011 aloittaneesta päiväpuolen ryhmästä graafisen tekniikan valitsi 9 opiskelijaa, ja n. 30 hengen aikuiskoulutusryhmästä kaksi. Graafisen alan vaikea tilanne heijastuu myös insinööriopiskelijoiden maailmaan: Kesä- ja harjoittelupaikkoja (etenkin palkattuja) sekä insinöörityöaiheita on tarjolla entistä vähemmän. Graafisen teollisuuden tilanteen uskotaan osittain selittävän myös opiskelijoiden vähentyneen kiinnostuksen alaa kohtaan. Samaan aikaan graafinen ala muuttuu: digipainomenetelmät valtaavat alaa perinteisiltä menetelmiltä, viime vuosien uudet sovellukset (web2print, monikanavaisuus, personointi) ovat arkipäivää, uudempien sovellusten (hybridimedia, funktionaaliset tuotteet jne.) merkitys kasvaa, insinöörien toimenkuvat muuttuvat. Myös ammattikorkeakoulutus muuttuu lähivuosina. Ammattikorkeakoulujen rahoitusrakenne uudistetaan, koulutusohjelmia ja tutkintonimikkeitä karsitaan. Uusia opetus- ja oppimismenetelmiä, esim. virtuaalisuus, oppisopimuskoulutus) kehitetään ja sovelletaan. Vuonna 2013 voimaan astuvien opetussuunnitelmien laatimisessa pyritään ennakoimaan ammattikorkeakoulukentässä tapahtuvat rakenteelliset muutokset että painoalan nykytilanne ja tulevat muutokset. Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on: selvittää graafisen tekniikan / painoalan insinöörikoulutuksen määrällinen ja sisällöllinen tarve ja sijoittuminen uuteen koulutusrakenteeseen, jonka OKM määrittää osana valmisteilla olevaa ammattikorkeakoulu-uudistusta kehittää toimintatapoja ja malleja työelämän ja koulutuksen yhteistoiminnan kehittämiseksi ammattitaitoisen insinööri- ja esimieskunnan varmistamiseksi alalle myös tulevaisuudessa kerätään työelämän ja yritysten osaamistarpeet Metropolian sisäisen opetussuunnitelmatyön pohjaksi Suunnitelma Hanke käynnistetään työpajoilla, joiden tavoitteena tuottaa näkemyksiä, ideoita toimenpide-ehdotuksia em. asioiden jatkotyöstölle. Hanke toteutetaan lukuvuoden aikana niin, että sen tuloksena on päivitetty opetussuunnitelma, joka hyväksytään keväällä 2013 ja otetaan käyttöön syksyllä Tuotoksena on myös markkinointisuunnitelma, johon kootaan eväitä graafisen tekniikan vetovoiman nostoon ja yritysyhteistyön parantamiseen.

5 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 5 Valmisteluvaihe Laaditaan vaihtoehtoisia koulutusskenaarioita, jotka perustuvat seuraaviin aineistoihin: Painaminen 2015-strategiaselvitys ja sen neljä skenaariota ( Printti säilyttää asemansa, Sähköinen sukupolvi, Kestävä kehitys ja Kituminen jatkuu ). koulutustoimikunnan toukokuussa 2012 valmistuva kooste viimeaikoina tehdyistä osaamistarvekartoituksista ja ennakoinneista VKL:n tilastoaineiston pohjalta tehty selvitys teknisen henkilöstön rakenteesta alalla insinöörikunnan työllisyystilanne ja työtehtävät painoalalla, lähteinä mm. Mediaunioni ja EV- TEK/Metropolian alumnit. Työpajat Kahdessa työpajassa keskustellaan ja ideoidaan insinöörikoulutuksen tulevaisuutta. Työpajoihin kutsutaan n. 20 painoalan asiantuntijaa. Työpajojen kesto on puoli päivää. Ensimmäisessä työpajassa pohditaan neljän opetussuunnitelmaskenaarion soveltuvuutta painoalan yritysten tarpeisiin, valitaan paras/parhaat suunnitelmat jatkotyöstöön sekä keskustellaan koulutuksen toteutustavoista ja menetelmistä. Toisessa työpajassa arvioidaan tarkennettua suunnitelmaa sekä kehitetään painoalan yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia. Tuotokset ja raportointi Työpajojen tuottamasta aineistosta jalostetaan seuraavat tuotokset: painoalan insinöörikoulutuksen suuntaviivat o näitä hyödynnetään mm. uusien opetussuunnitelmien laatimisessa ehdotuksia yritysten ja oppilaitosten (ammattikorkeakoulujen) yhteistyömahdollisuuksista ja toimintamalleista o näitä hyödynnetään myös opiskelijamarkkinoinnissa Karkea työnjako ja aikataulu selviää taulukosta 1. Taulukko 1: Hankkeen karkea työnjako, aikataulu ja tuotokset Mitä Kuka Milloin Tuotos Valmistelutyö Metropolia + VKL 06 09/2012 Opetussuunnitelmaskenaariot Työpaja 1 Metropolia + VKL + asiantuntijat 09/2012 Ops:n jatkotyöstön suuntaviivat Koulutuksen toteutuksen mallit Jatkotyöstö Metropolia 09 11/2012 Tarkennettu opetussuunnitelmaskenaario Työpaja 2 Metropolia + VKL + asiantuntijat 11/2012 Ops:n jatkotyöstön suuntaviivat Koulutuksen toteutuksen mallit Tulosten koostaminen, tulkinta ja raportointi Metropolia 12/2012 Hankeraportti Opetussuunnitelma Markkinointisuunnitelma Työnjako Hankkeen toteuttavaa projektiryhmää vetää Mediatekniikan koulutuspäällikkö Harri Airaksinen, ja toteutuksesta vastaa printtitiimi (Aarne Klemetti, Merja Nieppola, Toni Spännäri, Pentti Viluksela). Hanketta valvoo Metropolia Ammattikorkeakoulun puolelta Seija Ristimäki ja VKL:n puolelta Jaana Villikka.

6 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 6 Työpajoihin kutsutaan valitut asiantuntijat tärkeistä sidosryhmistä: painotalot, digipainot, yliopistot, tutkimuslaitokset, työmarkkinajärjestöt, opetushallinto jne. Budjetti ja rahoitus KULUT h /h Projektin vetäjät Hanketutkija Hanketutkija Hanketutkija Hanketutkija Workshop-kulut 2000 Raportointikulut 600 Yht RAHOITUS Metropolia 6800 VTS

7 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 7 LIITE 2 Ammattikorkeakoulut muutoksessa Graafisen tekniikan insinöörien koulutus Metropoliassa on tapahtunut sen mediatekniikan koulutusohjelmassa, missä opetus on järjestetty suuntautumisvaihtoehtona. Mediatekniikka on yksi Metropolian tekniikan ja liikenteen 24:stä insinöörin tutkintoon johtavasta koulutusohjelmasta. Metropolian tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on yhteensä noin 8200 opiskelijaa, joista noin 800 on ulkomaalaisia. Metropolia kuten koko ammattikorkeakoulukenttä on muutoksessa. Tätä kirjoitettaessa on eduskunnassa käsiteltävänä esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi, jonka olisi määrä tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Se tulee voimaan astuessaan muuttamaan monia asioita am-sektorilla. Tärkeimpinä - Korkeakoulujen koulutustehtävien määrittäminen uudella tavalla. Koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan ja koulutustehtävät määritellään nykyisiä koulutusohjelmia suurempina kokonaisuuksina koulutusvastuina - Rahoitusjärjestelmä muuttuu kokonaan tulosperustaiseksi - Opiskelijoiden hakujärjestelmä muuttuu - Toimilupien myöntämisperusteet ja korkeakoulujen strateginen ohjaus muuttuvat Yhtenä periaatteena uudistuksessa on ollut se, että jatkossa opiskelijat hakeutuisivat korkeakouluihin nykyistä laajempiin osaamiskokonaisuuksiin ja suorittaisivat lopullisen erikoistumisvalintansa vasta korkeakoulun sisällä. Merkittävä muutos on rahoitusperusteiden muutos. Jatkossa koko ammattikorkeakoulun valtion rahoitus perustuu tuloksellisuuteen. 80 % tuotoista perustuu tutkintoihin ja 55 op/v -suorittaneiden opiskelijoiden määrään. Malli on erittäin haasteellinen erityisesti insinöörikoulutukselle, missä opiskelijat hyvin usein käytävät töissä opiskelun ohessa ja opintojata pitkittyvät. Samaan aikaan ammattikorkeakouluille jaettava kokonaisrahoituskin pienenee aloituspaikkaleikkausten ja yksikköhintamuutosten kautta. Tämä pakottaa myös Metropolian pohtimaan koulutustarjontaansa ja koulutuksen järjestämisen muotoja. Metropoliassa tekniikan koulutusvastuuesityksiä on valmisteltu ns. MeTeLi - projektissa. Suunnitelmissa nykyinen mediatekniikan koulutusohjelma sulautettaisiin yhdessä tietotekniikan kanssa uudeksi informaatioteknologian tutkinto-ohjelmaksi, jonka sisällä myös painoalan koulutus mahdollisesti järjestettäisiin.

8 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 8 LIITE 3 Graafisen tekniikan opiskelijakatsaus: valinneet, valmistuneet, työllisyys Merja OPISKELIJATILASTOT 1. Mediatekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet Taulukossa 1 on esitetty virallisten tilastojen mukaan mediatekniikan koulutusohjelmasta vuosina valmistuneet opiskelijat, nuoret ja aikuiset eriteltyinä. Vuosi nuoret aikuiset yhteensä * 51 *ennakkotieto tammi-kesäkuu, epävirallinen Taulukko 2: Mediatekniikan koulutusohjelmasta vuosina valmistuneet. Mediatekniikan koulutusohjelmaan on otettu vuosittain uutta opiskelijaa, joista kymmenisen prosenttia ei ole vastaanottanut opiskelupaikkaa lainkaan esim. päästyään opiskelemaan ensisijaisesti hakemaansa koulutusohjelmaan. Virallisissa tilastoissa ei ole saatavilla erittelyä suuntautumisvaihtoehdoittain graafiseen tekniikkaan ja digitaaliseen mediaan. Niistä ei myöskään näe, kuinka monta vuotta opiskelua on takana ennen valmistumista. Teknillisen oppilaitoksen EVTOL:n aikana ja osittain myös EVTEK-ammattikorkeakoulun alkuvuosina lähes kaikki opiskelijat valmistuivat ajallaan. Läsnäololistoilla ja vähintään 80 %:n läsnäololla oli tähän varmasti keskeinen vaikutus. Siirryttäessä EVTEK-ammattikorkeakoulusta Metropolia Ammattikorkeakouluun valmistumisajankohtia lisättiin huomattavasti, jolloin valmistuminen oli käytännössä mahdollista kuukausittain. Opiskelijalle tullut mahdollisuus joustovuoteen ja varsinkin 3. ja 4. vuoden vähäinen kontaktituntimäärä yhdessä ovat johtaneet siihen, että opiskelijat hakeutuvat töihin opiskelun ohessa. Nämä muutokset vähensivät luokkakohtaisuutta merkittävästi ja näin ollen vaikuttivat osaltaan myös opiskeluaikojen pidentymiseen ja valmistumisen pitkittymiseen. Tänä päivänä suurimmalla osalla graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon valinneista opiskelijoista ei ole lainkaan työkokemusta alalta. Muutamaa alan ammattioppilaitoksen suorittanutta opiskelijaa lukuun ottamatta myös alan tietämys on olematonta. Opiskelijoilla ei näin ollen ole samanlaista sitoutuneisuutta alaan kuin aiemmin, eikä työharjoittelupaikkojen puute paranna asiaa. Em. seikat ovat lisänneet opintojen ohjauksen tarvetta, mihin onkin viime vuosina panostettu. Valmistuneiden kokonaismäärät ovat pysyneet vuodesta toiseen suunnilleen samana. Selvä muutos on havaittavissa kevään 2013 aikana. Kesäkuun loppuun mennessä valmistuneita on jo saman verran kuin aiempina vuosina koko vuotena yhteensä. Aikuisopiskelijoiden kohdalla alhaiset valmistumismäärät heijastavat selvästi vuonna 2009 alkaneen taantuman vaikutuksia. Työpaikan menettämisen pelossa opiskeluja ei saada päätökseen vaan ne keskeytyvät.

9 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 9 2. Mediatekniikan koulutusohjelman keskeyttäneet Taulukossa 2 on esitetty virallisten tilastojen mukaan mediatekniikan koulutusohjelmassa vuosina opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat, nuoret ja aikuiset eriteltyinä. Virallisista tilastoista on saatavilla erittely suuntautumisvaihtoehdoittain graafiseen tekniikkaan ja digitaaliseen mediaan vasta vuodesta 2010 alkaen. Tilastoista ei myöskään näy, kuinka monta vuotta opiskelua on takana ennen keskeyttämistä. Graafisen tekniikan puolella keskeyttäneitä on melkein yhtä paljon kuin digitaalisessa mediassa, vaikka opiskelijamäärät ovat vuositasolla olleet huomattavasti pienemmät. Yksi keskeisin tekijä on varmasti graafisen tekniikan opiskelijoiden opiskelumotivaation puute. Tähän vaikuttavat osaltaan meneillään oleva media-alan murros ja vuonna 2009 alkanut graafisen teollisuuden taantuma, joiden yhteisvaikutuksesta alalta on vähentynyt työpaikkoja lomautusten ja irtisanomisten seurauksena. Opiskelijoille tämä on heijastunut harjoittelupaikkojen puuttumisena, palkattoman harjoittelun lisääntymisenä ja tarjolla olevien insinöörityöaiheiden vähäisyytenä. Negatiivinen kirjoittelu alalla tapahtuvista muutoksista ei voi myöskään olla vaikuttamatta alan imagoon ja opiskelijoiden hakeutumiseen alalle. Vuoden 2004 syksyllä graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon valinneista opiskelijoista aloitti yhteensä 45 opiskelijaa (nuoria 35, aikuisia 10), mikä oli lähes puolet koko mediatekniikan koulutusohjelman aloittaneiden ryhmästä. Vuonna 2012 syksyllä graafisen tekniikan opiskelijamäärässä saavutettiin pohjalukema, 10 opiskelijaa. Tässä ryhmässä oli mukana muutama aikuisopiskelija, ja tunnit toteutettiin kustannussyistä yhteistoteutuksena. Todellisuudessa ryhmäkoot ovat olleet hieman suurempia, sillä aiemmin opintonsa aloittaneet suorittavat esim. opiskelijavaihdon takia suorittamatta jääneitä opintojaksojaan myöhässä. Keväällä 2013 graafisen suuntautumisvaihtoehdon valitsi 15 opiskelijaa. Nämä ovat kaikki nuorisopuolen opiskelijoita, sillä uutta mediatekniikan aikuisryhmää ei aloitettu syksyllä Vuosi nuoret aikuiset yhteensä graafinen digimedia graafinen digimedia Taulukko 3: Mediatekniikan koulutusohjelman vuosina keskeyttäneet. 3. Keskeyttämisten syyt Taulukossa 3 on esitetty virallisten tilastojen mukaan mediatekniikan koulutusohjelmassa vuosina opiskelunsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ilmoittamat keskeyttämisten syyt, nuoret ja aikuiset eriteltyinä. Virallisista tilastoista on saatavilla erittely suuntautumisvaihtoehdoittain graafiseen tekniikkaan ja digitaaliseen mediaan vasta vuodesta 2010 alkaen. Tilastoissa ei näy, missä vaiheessa opiskelua opinnot ovat keskeytyneet.

10 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 10 Vuosi Eroamisen syy nuoret aikuiset 2008 eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen 1 - eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun 1 - eronnut/siirtynyt yliopistoon 2 - eronnut/työhön siirtynyt - - eronnut/muu syy 1 3 opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt 19 7 opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen 1 - eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun - - eronnut/siirtynyt yliopistoon - - eronnut/työhön siirtynyt 3 - eronnut/muu syy 3 1 opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt 19 5 opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt 14 6 G D G D 2010 eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun eronnut/siirtynyt yliopistoon eronnut/työhön siirtynyt eronnut/muu syy opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt yhteensä eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun eronnut/siirtynyt yliopistoon eronnut/työhön siirtynyt eronnut/muu syy opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt yhteensä eronnut/ii-asteen oppilaitokseen siirtyminen eronnut/siirtynyt toiseen amk:uun eronnut/siirtynyt yliopistoon eronnut/työhön siirtynyt eronnut/muu syy opiskeluoikeuden menettänyt, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskeluoikeuden menettänyt, opiskeluoikeusaika päättynyt yhteensä Taulukko 4: Keskeyttämisten syyt vuosina Graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon valinneet Nuoret Taulukossa 4 on epävirallista tietoa graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon 1. opiskeluvuoden keväällä valinneista nuorisopuolen opiskelijoista. Poikkeuksena tästä on syksyn 2012 ryhmä, jossa nuoriso- ja aikuisryhmä yhdistettiin. Nämä opiskelijat ovat opiskelleet jo vuoden ja aloittaneet syksyllä 2. opiskeluvuoden graafisen tekniikan suuntautumisopinnot. Tiedot on kerätty vuosina syyslukukaudella graafisen tekniikan suuntautumisopintojen opintojaksoille ilmoittautuneista opiskelijoista. Taulukossa ilmoitetut vuosina s s2008 -ryhmät ovat opiskelleet ja/tai aloittaneet opiskelunsa EVTEK -ammattikorkeakoulussa ja vuosina s s2012 -ryhmät Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

11 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 11 Vuosi opiskelijoita valmistuneet keskeytt. työssä opiskelee työtön ei tietoa s s s s s s s s s s s2012* *Aikuisopiskelijat yhdistetty nuorten ryhmän kanssa Taulukko 5: Graafisen tekniikan suuntautumisopinnot 2. opiskeluvuoden syksyllä aloittaneet nuorisopuolen opiskelijat Opiskelu kestää normiajassa 4 vuotta, joten kahden viimeisen ryhmän osalta ei ole vielä valmistuneita opiskelijoita. Tietoja on kerätty pääosin joko tapaamisissa alan tapahtumissa tai ottamalla puhelimitse yhteyttä ryhmien alalla työskenteleviin jäseniin. Useiden valmistuneiden tietoja on päivitetty myös mediatekniikan koulutusohjelmassa työskentelevien henkilöiden avulla. Yllättävän paljon on niitä valmistuneita, joista ei valmistumisen jälkeistä tietoa löydy, ainakaan kovin helposti. Taulukossa ensimmäisessä sarakkeessa olevat luvut kertovat kyseisen vuoden syksyllä vähintään ensimmäiselle graafisen tekniikan suuntautumisopintojen opintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden määrän. Seuraavassa sarakkeessa on tästä ryhmästä valmistuneiden ja keskeyttäneiden määrät. Valmistumis- ja keskeyttämisajankohdat vaihtelevat suuresti. Pääosa valmistuu 4-6 vuodessa. Joukossa on myös muutamia opiskelijoita, joiden opiskeluoikeus on päättynyt, mutta jotka ovat pyrkineet uudelleen ja saaneet opiskelut päätökseen. Nykyisin opintojen loppupuolella keskeyttäneisiin opiskelijoihin ollaan yhteydessä aktiivisemmin kuin aiemmin, jotta opiskelut saataisiin päätökseen. Opiskelun loppuvaiheessa keskeyttäneeltä on usein suorittamatta vain muutama opintojakso ja insinöörityö. Työssä -sarakkeeseen on kirjattu kaikki graafisessa teollisuudessa, viestinnässä ja media-alalla työskentelevät, eikä tehtäviä ole rajattu insinöörin tehtäviin. Käytännössä pidempään alalla valmistumisen jälkeen työskennelleet ovat sijoittuneet organisaatioiden hierarkiassa korkeammalle. Mikäli keskeyttäneen työpaikasta on tietoa, on se laskettu mukaan. Muutamat keskeyttäneistä tekevät myös ns. insinöörin töitä. Syksyn 2012 aikuisopiskelijat on laskettu mukaan myös tähän lukumäärään. Opiskelee -sarakkeessa on mukana sekä nykyiset Metropolia Ammattikorkeakoulussa graafista tekniikkaa opiskelevat että valmistumisen ja keskeyttämisen jälkeen joko ammatillista tutkintoa, täydennyskoulutusta tai jatko-opintoja suorittavat opiskelijat. Työttömistä valmistuneista tai keskeyttäneistä on hyvin vähän tietoa saatavilla. Todennäköisesti osa ei tietoa -sarakkeeseen luokitelluista on tällä hetkellä työttömänä, opiskelee tai on täysin muulla alalla töissä. Varmasti joukossa on myös useita, jotka työskentelevät alalla. Aikuiset Taulukossa 5 on epävirallista tietoa graafisen tekniikan suuntautumisvaihtoehdon 1. opiskeluvuoden keväällä valinneista aikuisopiskelijoista. Nämä opiskelijat ovat opiskelleet jo vuoden ja aloittaneet syksyllä 2. opiskelu-

12 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 12 vuoden graafisen tekniikan suuntautumisopinnot. Tiedot on kerätty vuosina syyslukukaudella graafisen tekniikan suuntautumisopintojen opintojaksoille ilmoittautuneista opiskelijoista. Syksyllä 2004, 2006, 2008 ja 2011 ei aloitettu aikuisryhmää mediatekniikan koulutusohjelmassa. Vuosi opiskelijoita valmistuneet keskeytt. työssä opiskelee työtön ei tietoa s s s s s s Taulukko 6: Graafisen tekniikan suuntautumisopinnot 2. opiskeluvuoden syksyllä aloittaneet aikuisopiskelijat

13 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 13 LIITE 4 Ensimmäisen työpajan tulokset Ensimmäinen työpaja pidettiin ti , ja siihen osallistui 11 painoalan ja kuusi Metropolian edustajaa: Mikko Ilomäki, Erweko Unto Komulainen, Heidelberg Lasse Krogell, Graafinen teollisuus ry Kai Lankinen, Marvaco Aarni Linnas, Heku Mikko Patomeri, B1Graphics Hannu Saarnilehto, Sanomapaino Erkka Suominen, Orange Ali Toivola, Keeploop Jaana Villikka, VKL Juha Wallin, Canon Harri Airaksinen, Metropolia Aarne Klemetti, Metropolia Merja Nieppola, Metropolia Seija Ristimäki, Metropolia Toni Spännäri, Metropolia Pentti Viluksela, Metropolia Alustuksissa Seija Ristimäki (Metropolia) esitteli tulevaa ammattikorkeakoulu-uudistusta ja Jaana Villikka (VKL) esitti alan koulutustilastoja. Työpajassa keskityttiin kolmeen kysymykseen pienryhmissä. Kysymys 1: Minkälainen on graafisen alan insinöörin rooli tulevaisuudessa viestintäalalla? Voiko sitä olla? Ryhmätyön tuloksena voidaan heti alkuun todeta, että jälkimmäisen kysymyksen vastaus on myönteinen. Graafisen alan insinöörejä tarvitaan. Insinöörin rooli perustuu jatkossakin vahvaan tekniseen perusosaamiseen, jonka lisäksi hankitun joko syventävän tai laaja-alaistavan tiedon ja osaamisen merkitys korostuu tulevien työtehtävien valinnassa. Seuraavassa on tarkasteltu keskusteluissa esiin tulleita insinöörin erilaisia roolivaihtoehtoja. Suurimmaksi ja keskeisimmäksi graafisen alan insinöörin rooliksi nousi tekninen asiantuntija. Muina rooleina tuotiin esiin tehtävät yrityksen johdon, markkinoinnin ja myynnin tehtävissä, crossmedia-yritysten asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä alan yrittäjinä ja konsultteina. Teknisen asiantuntijan rooli vaatii syvällisempää teknistä tietoa ja osaamista. Tällöin insinööriä tarvitaan - parantamaan ja kehittämään prosesseja tehokkaammiksi ja tuottavammiksi, - luomaan ja innovoimaan uusia tuotteita ja ratkaisuja vrt. prototyypin valmistus, - uuden tiedon, uusien tekniikoiden ja ratkaisujen hakemiseen ja löytämiseen sekä niiden jalostamiseen ja hyödyntämiseen, - ratkaisemaan teknisiä ongelmia, myös asiakkaan luona Myyntityön roolissa teknisen perusosaamisen lisäksi korostuvat markkinoinnin ja myynnin perusosaaminen (mm. painotuotteen hinnoittelun) sekä asiakaspalvelussa tarvittavat viestintä- ja kommunikointitaidot. Insinööriä tarvitaan

14 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 14 - tuotteiden ja palveluiden myynnissä, - asiakkaan mahdollisten teknisten ongelmien ratkaisuun; palveluosaaminen Yrityksen johtamisen (toimitusjohtaja, tekninen johtaja, myyntijohtaja) rooli nähtiin työkokemusvuosien karttumisen jälkeen yhtenä mahdollisena insinöörin roolina. Tämä edellyttää yritystalouden syvällisempää tuntemusta ja tietoa erilaisista johtamiskulttuureista. Insinööriltä odotetaan - uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja hyödyntämistä, - myös panosta tuotannon prosessien laadulliseen kehittämiseen Crossmedia-kehittäjän rooli saadaan teknisen perusosaaminen, uusmedia- ja IT-osaamisen yhdistelmästä. Insinööriä tarvitaan - uusien ratkaisujen ja sovellusten kehittämiseen (älytuotteet) - löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia perinteisen graafisen alan ulkopuolelta Kysymys 2: Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuuden insinöörillä pitäisi olla tullessaan työharjoitteluun? Ja valmistuttuaan? Tietotekniikka W2P-tuntemus Photoshop + CS (tietyissä yrityksissä/tehtävissä) Excel ja muut Office-ohjelmat (lähes kaikissa yrityksissä/tehtävissä) Painotuotannon tekniikat perustiedot omattava tehdas- ja prosessisuunnittelu (myös rakennukset, lvi, lean) ekskursiokohteet koulun labra esimerkkinä Tuotantotalous johtaminen ei tarvita suurta johtamisosaamista aluksi, alkeet tunnettava itsensä johtaminen tärkeää yritystalous yksinkertainen talousmatematiikka kustannustietoisuus Sosiaaliset ja viestintätaidot yms. maalaisjärki opitun soveltaminen käytännön ongelmien ratkaisuun asenne aloitetaan lattiatasolta, tehdään nurisematta töitä, ei vain rusinat pullasta oma-aloitteisuus, dynamiikka, ohjeiden noudattaminen ansaittu itsevarmuus Työelämätaidot pidetään kiinni sovitusta, esim. työajat sosiaaliset taidot, tunneäly harjoittelutaidot, esim. valmistautuminen hankkimalla yrityksestä tietoa (harjoitteluvalmennus koulun puolelta!) oman osaamisen rakentaminen kokemus konkreettisesta työnteosta (esim. harjoitustyöt yms. koulussa läpi linjan, kaikki aineet) ja osaamisen osoittaminen portfoliolla valmentavat>) Kommunikointi äidinkieli + englanti tekninen termistö kirjallinen ja suullinen asiointi

15 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 15 cv ja avoin hakemus kansainvälinen kokemus vaihto-opiskelu tms. Muuta matikan opinnot pitäisi olla suoritettuina ennen harjoittelua Kysymys 3: Miten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa? Millaisia yhteistyömuotoja? Opettajien teollisuusharjoittelu - esimerkiksi kolmen vuoden välein - voisi olla kestoltaan lyhyempi (kuin 6 kk) ja oppilaitos maksaa Opiskelijoiden harjoittelu - jotkut yritykset voisivat tarjota vuosittaista kiintiötä - oppilaitos voisi ottaa suuremman roolin ohjauksessa - yhteisesti luotu perehdytysmalli - viesti: kaikkia ei haluta töihin -> asenne kuntoon Ekskursiot - enemmän ekskursioita - ekskursiot tehtävien kera - opiskelijoiden järjestämät ekskursiot - yritysekskursiot oppilaitokseen Lisää teollisuuden edustajia oppilaitoksiin - asiantuntijaluennot - menestyneitä yrittäjiä/yrityksiä markkinoimaan alaa opiskelijoille Yhteistyö ja projektit - yhden luukun periaate työnantajille - työnantajamessut - kohdennettua viestintää mahdollisuuksista - oppimateriaalia yrityksistä - opettajat myyntityöhön Verkostoituminen oppilaitoksen ja yritysten välillä - tiiviimpi verkottuminen graafisen alan yritysten ja liittojen kanssa - yhteistyöfoorumi ( Open house tyyppinen vapaamuotoinen tilaisuus) - Metropolia-partneri - yritysten auttaminen opiskelijoiden valinnassa harjoitteluun/työelämään ( käsinpoiminta ) - ammattiainekerhon siirtäminen ammattikorkeakouluun

16 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 16 LIITE 5 Toisen työpajan tulokset Toinen työpaja pidettiin to Siihen osallistui 12 graafisen alan ja 6 Metropolian edustajaa: Jussi Broberg, Strålfors Ville Hiltunen, Edita Prima Vesa Iltola, JAO Helene Juhola, VKL Aarni Linnas, Heku Lasse Krogell, Graafinen teollisuus ry Jorma Kyrö, Sanoma Tapio Lakkavaara, Erweko Aarni Linnas, Heku Mikko Patomeri, B1Graphics Marko Silventoinen, Hansaprint Jaana Villikka, VKL Harri Airaksinen, Metropolia Aarne Klemetti, Metropolia Merja Nieppola, Metropolia Seija Ristimäki, Metropolia Toni Spännäri, Metropolia Pentti Viluksela, Metropolia Alustuksessa Pentti Viluksela (Metropolia) esitteli painotalojen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia ja Mikko Patomeri (B1Graphics, SERPA) kertoi koulutetun työvoiman puutteesta ja osaamisen haasteista pk-yrityksen ja erikoispainojen puolelta. Työpajaosuudessa keskityttiin opetussisältöjen arviointiin ja kehittämiseen. Osallistujat tutustuivat nykyiseen opetustarjontaan ja esittivät korjauksia ja parannuksia. Tärkeimpiä havaintoja ja ehdotuksia olivat seuraavat: kaikki valmistuvat insinöörit eivät tarvitse syvällistä teknistä osaamista painoteknologioiden ja -materiaalien syvällinen opettaminen ei välttämättä enää tarpeen erillisten kurssien asemesta pitäisi muodostaa suurempia opintokokonaisuuksia, esim. tilaustoimitusketju alusta loppuun kaikkien pitää osata tietyt perusasiat: kuvatekniikka (2D, 3D, video), premedia, tuotantoketjut, julkaisukanavat tuotannon johtamisen ja toiminnanohjauksen perusteet ymmärrettävä perusosaaminen palveluista, myynnistä ja markkinoinnista, asiakkuuksien johtamisesta jne.

17 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 17 Liite 6 Oppilaitoksen ja painoalan yritysten yhteistyön kehittäminen Metropolian toimet yhteistyön kehittämiseksi Perehdytysopas: Yrityksillä ei aina ehkä ole aikaa perehdyttää harjoitteluun tulevaa insinööriopiskelijaa. Oppaan tarkoituksena on koota yhteen yleispäteviä ohjeita, jotka toimivat useimmissa painoalan työpaikoissa. Opas laaditaan koulun ja yritysten, ehkä myös liittojen yhteistyönä Opettaja-opiskelija -kanssakäynti: Tavoitteena on lisätä opettajien ja opiskelijoiden välistä kanssakäymistä, niin että voidaan paremmin toimia linkkinä yritysten ja opiskelijoiden välillä, esim. kun yrityksistä tulee rekrytointikyselyitä tai kun opiskelija hakee itselleen sopivaa harjoittelu- tai työpaikkaa. Harjoittelijoiden tutorointi: Ennen harjoittelujakson alkamista opiskelijaa valmennetaan harjoitteluun eri tavoin: työelämätaitoja, kommunikaatiota, asennetta, toimialatuntemusta, työtehtäviä, tekniikkaa jne. Harjoittelijoiden ohjaus: Harjoittelun aikana oppilaitoksen edustajat pitävät yhteyttä sekä harjoittelijan että työnantajan kanssa. Harjoittelusta pyritään tekemään molempia osapuolia hyödyttävää ja ratkaisemaan mahdollisia ongelmatilanteita. Joustavat opetussuunnitelmat: Opetussuunnitelmissa on pystyttävä nopeasti reagoimaan uusiin opetussisältöihin ja muuttamaan opetusmuotoja. Tämä vaatii ajan hermolla pysymistä ja jatkuvaa dialogia yritysten kanssa. Joissain asioissa koulun pitäisi olla edelläkävijän roolissa. Yritysten edustajia kouluun: painoalan yritysten edustajat voisivat vetää kokonaiset kursseja tai yksittäisiä luentoja, innostaa ja motivoida opiskelijoita, arvioida opiskelijoiden tuotoksia, tuoda kouluun käytännön työtehtäviä ja toimeksiantoja esim. laboratorioharjoituksiin, jne. Yritykset voisivat myös lähettää työntekijöitään koulun penkille. Asennekasvatusta: Nykynuorison ja yritysmaailman toimintatavat eivät aina kohtaa. Opiskelijoille voisi tarjota aikataulujen hallintaa, erilaisiin työtehtäviin valmentautumista, palvelu- ja työasennetta, jne. Tiedotusta: Koulun pitäisi paremmin tiedottaa teollisuudelle esim. tehdyistä insinööritöistä, labrahankinnoista, koulutuksen sisällöistä, projekti- ja insinöörityöideoista sekä valmistuneista painoalan insinööreistä. Verkostoitumista: Opiskelijoiden verkottumista yritysten kanssa voitaisiin tiivistää. Esim. voitaisiin järjestää pari kertaa vuodessa pizzaa ja printtiä -tapahtuma, avoimien ovien tapahtumia, tietoa ja viihdettä. Metropolian toiveet painoalan yrityksille Kertokaa toiveenne: Yritykset voisivat kertoa tarpeistaan, esim. rekrytointi, osaamisvaatimukset, ruuhkahuiput, tutkimus- ja selvityshankkeet. Tukekaa painolabraa: Koulujen budjetit ovat rajallisia. Painolabrassa tarvitaan erilaisia materiaaleja, laitteita jne. Vanha tai liian pieneksi käynyt laminaattori, tarraleikkuri tms. saattaisi olla kullan arvoinen koulussa Tarjotkaa harjoittelupaikkoja: Opiskelijoille voi tarjota monia erilaisia työtehtäviä: kesätyö, ruuhkaapulaiset, harjoittelijat, jne. Kontaktit opiskelijoihin hoituvat opettajien ja harjoitteluinsinöörien kautta. Käytössä on verkkopalvelu JobStep.

18 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 18 Tarjotkaa työkeikkoja: Opettajatkin kaipaavat välillä oikeisiin töihin. Nämä voivat olla lomituksia, teknisiä tms. hankkeita, koulutusta jne. Uutena ideana tuli esiin lyhyet keikat, esim. viikko(ja), silloin ei palkanmaksu ole iso ongelma. Antakaa aineistoja: Eri kursseilla kaivataan oikeiden töiden aineistoja, mukaan lukien työohjeet ja aikataulut. Näin opiskelijat pääsevät tekemään esim. oikeita prepress-töitä ja benchmarkkaamaan osaamistaan. Tähän voisi vielä yhdistää yrityksestä tulevan ohjauksen. Tarjotkaa aktiiviekskursioita: Tavallisilla ekskursioilla opiskelijat kulkevat ja katsovat, korkeintaan joutuvat vastaamaan kysymyksiin ja ehkä raportoimaan vierailusta. Aktiiviekskursiossa opiskelijat laitetaan töihin, esim. kehittämään suunnitelmaa, ratkomaan ongelmaa, analysoimaan tuotannon pullonkauloja tms. Lopuksi saadaan palaute yritykseltä. Opiskelijaryhmien välinen kilpailu? Antakaa toimeksiantoja: Opiskelijat voivat tehdä erilaisia toimeksiantoja, esim. kirjallisuusselvitys, toimialatai tuoteryhmäanalyysi, hankesuunnitelma, tekninen tutkimus, asiakastutkimus, tuotteen tai materiaalin testaus. Opiskelijatyövoima ei maksa mitään tai paljoa, mutta voi tuottaa. Ideoikaa yhteistyötä: Kehitetään yhdessä uusia yhteistyömuotoja, esim. työssä oppiminen, standardit, auditoinnit, laatumittaukset. Tulkaa mukaan: Yritysten toivotaan osallistuvan koulun järjestämiin tapahtumiin voi toki tulla muulloinkin. Koulu voitaisiin myös kutsua mukaan yritysten, yhdistysten, liittojen yms. tapahtumiin. Yritetään yhdessä päästä siihen että yrityksen ja koulun tarpeet ja yhteistyömahdollisuudet kohtaavat toisensa. Tavoitteena on win-win-win -tilanne: yritys, opiskelija ja koulu hyötyvät. Tästä voi myös olla hyötyä koko painoalalle.

19 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 19 Liite 7 Graafisen teollisuuden osaamistarpeiden ennakointihanke Graafisen teollisuuden osaamistarpeiden ennakointihanke toteutettiin maalis-kesäkuussa 2013, ja sen toteutuksesta vastasivat Opetushallitus ja viestintäalan koulutustoimituskunta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista. Tietoa tarvitaan tutkintojen ja tutkintojen perusteiden sekä opetussuunnitelmien ja koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi, jotta koulutuksen sisältö kaikilla alan koulutusasteilla tulevaisuudessa vastaisi paremmin työelämän tarpeita. Kyseessä oli pitkän aikavälin ennakointi nykyhetkestä vuoden päähän. Ennakointityö toteutettiin ns. VOSE (Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi) -mallin mukaisesti. VOSE -ennakointiprosessi on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. VOSE -ennakointiprosessi (1) Ennakointiprosessin vaiheet ovat: 1. Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen 2. Taustaselvityksen laatiminen ennakoivasta alasta 3. Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muutosvoimien määrittely 4. Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen 5. Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista 6. Raportointi ja tiedon levittäminen (1) Ennakointityötä varten koottiin alan asiantuntijoista ennakointiryhmä, johon kuului työnantajien, työntekijöiden, tutkimuksen, koulutuksen, opiskelijoiden ja hallinnon edustajia. Ennakointityöryhmän aloituspalaverissa alan määritelmää tässä hankkeessa tarkennettiin ja laajennettiin seuraavasti:

20 Hankeraportti Painoalan insinöörien osaamis- ja koulutustarpeet 20 Graafinen teollisuus valmistaa painotuotteita sekä niihin liittyviä digitaalisia palveluita. Graafiseen teollisuuteen sisältyy painaminen ja painamista palveleva toiminta, kuten pre-press-, tulostus-, jälkikäsittely- ja sitomopalvelut, sekä painotuotteiden asennus ja logistiikkapalvelut. Alan tuotteita ovat muun muassa sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat, kalenterit, luettelot, mainospainotuotteet, pakkaukset, etiketit ja muut monimuotoiset tulostettavat tuotteet. Digitaalisten palvelujen sisällöllä viitataan viestinnän toteutukseen. Varsinainen ennakointityö tapahtui neljässä varsinaisessa ennakointityöpajassa. Työpajoissa valittiin kaksitoista alan tulevaisuuteen keskeisimmin vaikuttavaa muutostekijää, joiden avulla luotiin alalle neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota. Lopuksi näistä skenaarioista johdettiin tulevaisuuden osaamistarpeita ja ehdotuksia koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi. Ennakointityön aikajänteenä oli vuotta nykyhetkestä tulevaisuuteen. Ennakointityön käytännön toteutuksesta ja raportoinnista vastasi Opetushallitus yhdessä Gaia Consulting Oy:n kanssa. Ennakointiprosessin tuloksena syntyvän graafisen teollisuuden osaamistarveraportin on määrä valmistua alkusyksyllä Lisää tietoa ennakointiprosessista löytyy Opetushallituksen nettisivulta osoitteesta Lähteet: 1. Taipale-Lehto Ulla: VOSE -projektissa kehitetyn ennakointimallin kuvaus. Opetushallitus. Pdfdokumentti: