Viestinnän peruskurssin luennot

Transkriptio

1 Kurssin käytänteet 1. teema: peruskäsitteet P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille professori Leif Åberg kevät 2010 Suorittaminen Viestinnän peruskurssin luennot , Porthania III Kirjallisuus Kuulustelut: 5.3. pe 10-12, Porthania II Rästitenttipäivä: ma klo 16-18, U40 sali 1

2 Luentojen jaksotus 1 Teema 1: Peruskäsitteet Peruskäsitteet jatkuvat Teema 2: Organisaatioviestintä Teema 3: Joukkoviestintä Teema 4: Verkkoviestintä Kooste Tentti Rästitentti Tenttimisohje (1) Luennot ja kirjallisuus on mahdollista tenttiä yhdessä tai kahdessa osassa (05.03 ja 17.05). OSA 1: Luennot Kunelius R: Viestinnän vallassa (uusin painos) OSA 2: Nieminen H ja Pantti M: Media markkinoilla Åberg, L: Viestinnän johtaminen

3 Tenttimisohje (2) ensimmäinen tentti perjantai 10-12, PII (Porthania II) ei tarvitse ilmoittautua jos haluat ruotsin- tai englanninkieliset kysymykset, ilmoita Åbergille rästitentti maanantai klo 16-18, U40 sali 1 ennakkoilmoittautuminen WebOodissa, ks. TKK:n opiskelijat, joilla ei WebOodi-tunnusta, ilmoittautuvat rästitenttiin sähköpostitse comm-info@valt.helsinki.fi viimeistään viikkoa ennen rästitenttiä jos haluat rästitentissä ruotsin- tai englanninkieliset kysymykset, ilmoita tästä ilmoittautumisen yhteydessä Tenttimisohje (3) 7 op:n laajuisen tutkintovaatimukset (sivuaineopiskelijat ja TKK:n 7 op:n JOOopiskelijat) Luennot Kunelius R: Viestinnän vallassa (Budskapets betydelse: en introduktion i massmediefrågor), uusin painos (2003-). Nieminen H ja Pantti M: Media markkinoilla (Medierna på marknaden: en introduktion till massmedier och massmedieforskning) Åberg L: Viestinnän johtaminen

4 Tenttimisohje (4) Mediakasvatuksen ja TKK:n JOOopiskelijoiden (4 op) tutkintovaatimukset Luennot Kunelius R : Viestinnän vallassa (Budskapets betydelse: en introduktion i massmediefrågor). Uusin painos (2003-) Nieminen H ja Pantti M : Media markkinoilla (Medierna på marknaden: en introduktion till massmedier och massmedieforskning) Peruskäsitteet

5 Viestinnän määritelmiä Viestintä on sanomien siirtämistä A:sta B:hen (prosessikoulukunta) Viestintä on merkitysten tuottamista ja vaihtoa (semioottinen koulukunta) Viestintä on yhteisyyden tuottamista ja ylläpitämistä (rituaalinen näkemys, kulttuurinen koulukunta) Viestintä siirtona Informaation/tiedon/sisältöjen siirtämistä lähettäjältä vastaanottajalle Kuka sanoo kenelle, mitä kanavaa käyttäen ja millä vaikutuksella? Miten viestintä vaikuttaa?

6 Viestintä merkitysten tuottamisena Miten merkityksiä tuotetaan valitsemalla merkkejä ja tulkitsemalla niitä Verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä lähettäjä ja vastaanottaja ovat molemmat merkitysten tuottajia ja tulkitsijoita Viestintä yhteisyyden tuottamisena Viestintä tuottaa ja ylläpitää yhteisyyttä Yhteiseksi tekeminen Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen Identiteetin rakentaminen, vahvistaminen ja muokkaaminen

7 Jäävuorimetafora viestintään (Esa Väliverronen, Leif Åberg 2006) Tilannetekijät Sanomien vaihdannan taso (prosessimallit) Yksilöllisen merkityksenannon ja tulkinnan taso (semioottiset merkitysmallit) Kulttuurisen sopimuksen ja sosiaalisen yhteisyyden taso (kulttuuriset mallit) Viestintä on siis tätä kaikkea: sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa nämä sanomat kantavat informaatiota merkityksien tuottamista, jakamista ja tulkintaa, siis sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä kulttuurisen yhteisyyden luomista

8 Yhteisiä elementtejä: vaihdanta lähettäjä (=käynnistäjä) vastaanottaja jokin joka siirtyy merkityksenanto kulttuurinen ja fyysinen konteksti Viestintä prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta (Åberg L, Viestinnän johtaminen, 2000)

9 Viestinnän fysiologinen perusta sisäisviestintää (intracommunication) sisäisviestintä tarkastelee ihmisten sisäisiä prosesseja aistien ja aivojen toimintaa yksilödynaamisten tekijöiden kuten arvot, asenteet ja tarpeet vaikutuksia Viestinnän fasettiteoria teoria tarkastelee aktiivista ja passiivista viestien käsittelyä linkittää sisäisviestinnän kognitiiviset prosessit ja semioosin, merkityksen antamisen

10 Aktiivinen ja passiivinen viestien käsittely aktiivinen: ärsykkeitä ja viestejä käsitellään tietoisesti ärsykkeet kulkevat työmuistin kautta kognitiiviset prosessit aktivoituvat esim lukeminen, autonajo, keskittynyt kuuntelu passiivinen: ärsykkeitä ja viestejä ei käsitellä tietoisesti muistijäljet muodostuvat tiedostamatta esim taustakuuntelu, aistien rajatoiminnat, alitajuinen vaikuttaminen Premissit eli lähtötekijät: 10 miljardia aivosolua (eräiden arvioiden mukaan 100 miljardia), jotka eivät uusiudu aivosolut versovat: kukin voi kasvattaa soluhaaraketta Aivosolusta lähtee viejähaarakkeita, aksoneja, jotka vievät hermoimpulssia eteenpäin. Aksoni haaroittuu useaksi synapsipäätteeksi ja päät muodostavat joko synapsin toisten neuronien tuojahaarakkeiden eli dendriittien kanssa tai hermo-lihasliitoksen, jossa vastaanottajana toimii lihas synapsit kytkevät siten aivosolun toisiin aivosoluihin tai muihin hermosoluihin ja siten aisteihin synaptiset kytkennät ovat joustavia ja nopeita Ks

11 Premissit jatkuvat: viesteistä irtisaatu informaatio varastoituu aivosoluihin kemiallisina muistijälkinä aivojen käyttämät ärsykkeet ovat a) ulkoisia eli aistiperäisiä ja/tai b) sisäisiä eli ajattelussa käytettäviä, jo tallennettuja ärsykkeitä ja/tai c) satunnaismelua Premissit jatkuvat... ulkoiset ärsykkeet tulevat aistien kautta eri aisteista tulevat ärsykkeet ovat erilaisia jokainen ärsyketilanne on moniärsykkeinen hahmotamme ärsykkeitä eri voimalla: yksikanavaoletus aivojen eri osat ovat erikoistuneita

12 Fasetti moniulotteinen pinta tajunnassamme, joka koostuu mielikuvista eli assosiaatioista mielikuvat aktivoituvat tietyn ärsykkeen käsittelyn yhteydessä fasetti koostuu ytimestä (primaariassosiaatio) ja siihen kytkeytyvistä heikommista, haaleammista muistijäljistä (sekundaari- jne -assosiaatiot, vrt. Umberto Econ juurakkomalli, edempänä) synonyymejä: solupopulaatio, skeema, kognitiivinen kartta Ajattelu fasettien aktivaatiotapahtuma, jonka tuloksena syntyy ajatuksia, ideoita aktivoitumisen voivat laukaista ulkoiset tekijät tai oma ajattelumme esimerkkinä luova ajattelu: luovuus on vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla käytännössä: korvikeaistimus eli kvasireseptuaalinen kokemus (vrt merkityksenanto, edempänä)

13 Viestien käsittely fasettiteorian mukaan 1 kokonaisvaltainen tulkinta 2 yksinkertaistaminen eli redusointi 3 fasettien aktivoituminen 4 kiinnittyminen 1 Kokonaisvaltainen tulkinta ärsykkeitä ei pilkota atomistisesti osiin, vaan ne käsitellään holistisesti, ajatuskokonaisuuksina työmuistiin mahtuu kerrallaan 5-9 sanaa ajatuskokonaisuuden tulisi syntyä kahden työmuistillisen raameissa

14 Työ- ja kestomuisti Työmuisti eli pikamuisti pieni: 5-9 sanaa lyhytkestoinen: muutamasta sekunnista pariin minuuttiin funktionaalinen eli toiminnollinen Kestomuisti eli säil(i)ömuisti ääretön : miljardia aivosolua, jotka eivät uusiudu pitkäkestoinen assosiatiivinen episodinen, tieto- ja ohjausmuisti 2 Yksinkertaistaminen ärsykevirta yksinkertaistetaan eli redusoidaan ennen kuin se aiheuttaa muuta henkistä toimintaa tätä yksinkertaistettua sanomaa verrataan kestomuistissa jo oleviin fasetteihin muuntuessaan ärsyke menettää osan tarkkuudestaan, mutta sen kiinnittyminen helpottuu

15 1 Kokonaisvaltainen tulkinta ja 2 Yksinkertaistaminen ärsykkeet aistit hermoradat työmuisti kestomuisti 3 Fasettien aktivoituminen ärsykevirta aktivoi jo olemassaolevia fasetteja uusi asia aktivoi useampia fasetteja kuin vanha, jo tuttu asia on helpompaa verrata ärsykkeitä fasetteihin kuin palauttaa fasetti mieleen ilman ärsykeympäristön tukea (liipasinvaikutus, trigger effect)

16 3 Fasettien aktivoituminen ärsykkeet aistit hermoradat työmuisti kestomuisti 4 Kiinnittyminen mieleenpainettavat tai mieleenpainuvat asiat kiinnittyvät aivosoluihin ja kytkeytyvät kestomuistissa jo oleviin muistijälkiin solupolkujen avulla tämä assosiatiivinen kytkentä linkkautuu niihin fasetteihin, joiden kautta ärsykkeille haettiin merkitystä

17 4a Aktiivinen kiinnittyminen ohjausmuisti: arvot, asenteet, normatiivinen tieto ärsykkeet aistit hermoradat työmuisti kestomuisti 4b Passiivinen kiinnittyminen ärsykkeet aistit hermoradat työmuisti kestomuisti

18 Tehokas viestintä fasettiteoriaa soveltaen vaikuta kaikkien aistien kautta! synnytä korvike-elämyksiä! toista, sillä peitto kasvaa ja viestiin liittyy uusia, episodisia mielikuvia! ajattele empaattisesti! ole yllätyksellinen (-> semiotiikan paradigmaattiset valinnat)! älä anna liian valmiita ratkaisuja! Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat tavanomainen Paradigmaattiset valinnat

19 Esimerkkejä merkityksenannosta monitulkintaiset mainokset alitajuinen eli sublimaalinen vaikuttaminen: ärsykkeet ylittävät ärsytyskynnyksen mutta eivät tietoisesti erotuskynnystä esimerkkejä: hiljainen, tunnelmaa luova musiikki, kuvien nopea ristiinleikkaus, takistoskooppi Viestintä on prosessi prosessinäkökulma viestintään

20 Lineaarinen viestinnän malli X X A B = X Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947) lähettäjä sanoma enkoodaus häiriöt kanava palaute dekoodaus sanoma vastaanottaja

21 Tämän päivän prosessimallit viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista attraktorit, fraktaalit perhosefekti bifurkaatio eli jakson kahdentuminen Uusissa viestinnän malleissa korostuvat siten vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman dynaaminen satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään

22 Epälineaarinen viestinnän malli idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan Tärkeät vaiheet vuorovaikutus ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi A lamppu ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi B

23 Lähettäjä idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

24 Vastaanottaja idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

25 Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

26 Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia. Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

27 Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke: mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi Mahdollinen -> toteutuva ärsyke: havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

28 Kanava ja viestin idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

29 Häiriöt idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

30 Palaute ja vuorovaikutus idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

31 Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa vuorollaan toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa Informaatio idea lamppu puetaan sanoma A kanava häiriöt B mielikuva tulkitaan

32 Sanomat ja viestit kantavat informaatiota Informaatioteorioita: semanttinen syntaktinen eli matemaattinen pragmaattinen Semanttinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

33 Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa Pragmaattinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

34 Eräitä viestinnänkin mallintamisessa sovellettuja kaaosteoreettisia käsitteitä ja malleja attraktori järjestelmälle ominainen liikerata yksinkertainen attraktori, esim heilurin liike outo attraktori, esim veden pyörteily virrassa tai säätilan muuttuminen tai keskustelun kulku fraktaali Mandelbrot eri mittakaavassa itseään toistava muoto esimerkiksi rantaviiva tai aivojen hermoverkot ja tietoverkot perhosefekti Lorenz äärettömän pieni muutos alkuarvoissa voi prosessin myöhemmässä vaiheessa saada aikaan suuria muutoksia kaikkea on edeltänyt jotain esim perhosen siipien leyhähdys -> tornadon reitti tai issuen leimahdus julkisuuksien kentillä

35 bifurkaatio May Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu, jonka haarat ovat sekä-että polkuja (eivät joko-tai polkuja!) Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen diversiteetti kohti järjestystä kohti kaaosta

36 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta Integroiva viestintä: ohjaa kohti järjestystä tarkkaa, kirjaimellista reaktiivista tarkoituksellista toimii hyvin kriisin jälkeen Dissipatiivinen viestintä: ohjaa kohti kaaosta metaforista proaktiivista spontaania toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä

37 Viestintä on merkityksenantoa, tolkunottoa ja tulkintaa semioottinen näkökulma viestintään Semiotiikka tutkii symboleja ja merkityksiä useita koulukuntia, kaksi pääjuurta (eurooppalainen) strukturalismi korostaa merkkijärjestelmän rakennetta desaussure Tarton koulukunta, mm Lotman Pariisin strukturalistinen koulukunta mm Greimas (amerikkalainen) pragmatismi korostaa myös merkkien vaikutusta Peirce

38 Eräitä viestinnän näkökulmasta tärkeitä peruskäsitteitä semioosi eli merkityksenanto polyseemisyys eli monitulkintaisuus kanoninen kertomus syntagma ja paradigma metafora ja metonyymi Semioosi eli merkityksen antaminen Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

39 Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce) MERKKI KOHDE TULKITSIN Merkityksenannon osat (Peirce) ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde "koira, dog, hund" MERKKI reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

40 Merkityksenannon osat (Peirce) ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde "koira, dog, hund" MERKKI reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta Merkin ja kohteen suhde voi olla ikoninen, indeksinen tai symbolinen ikoninen: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet indeksinen: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari symbolinen: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

41 Merkityksenannon osat (Peirce) ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde "koira, dog, hund" MERKKI reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta Merkki, jota tulkitaan voi olla reema, lause ja argumentti reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

42 Merkityksenannon osat (Peirce) ikoninen, indeksinen tai symbolinen suhde "koira, dog, hund" MERKKI reema, lause tai argumentti KOHDE TULKITSIN Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta Tulkinnan eli merkityksenannon (semioosin semioosin) kolme tasoa (Roland Barthes ) Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus eli tulkintaa voidaan hakea sanakirjasta (vaikkapa Wikipediasta) ja/tai omista kokemuksista ja tulkinnassa vaikuttavat aina yhteisöön syntyneet symboliset merkitykset

43 Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä jokainen viestintätilanne on siten polyseeminen eli monitulkintainen Merkityksenannon ydintä voidaan kuvata seuraavin käsittein: binaarioppositiot käsitteet voidaan kuvata käsiteparein käsite ja vastakäsite, kuten edessä takana, ylhäällä alhaalla, suuri pieni, elämä kuolema, laiha lihava käsiteparein käsite ja ei-käsite kuten elämä ei-elämä, lihava ei-lihava polarisaatio asiat nähdään oppositiosuhteessa: me ne

44 Semioottinen neliö (Greimas) käsite täydentyvä suhde S 1 vastakkaissuhde ristiriitasuhteet vastakäsite S 2 täydentyvä suhde - S 2 vastakäsitteen puuttuminen vastakkaissuhde - S 1 ei-käsite Kanoninen kertomus Walter Fisher narratiivinen semiotiikka Algirdas Greimas kanoninen kielioppi Vladimir Propp aktanttiteoria tarkemmin katso neljäs luento

45 Walter Fisher: narratiivinen paradigma ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja Tarinan koherenssi, koossapysyminen: argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjänsä suuhun Tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot

46 Greimas in aktanttimalli lähettäjä objekti vastaan- ottaja auttaja subjekti vastustaja Proppin aktanttiteoria tehtävän antaja etsitty sankari valesankari roisto auttaja ylempi voima

47 Kerronnallisen kulun teoria Kanonisen kertomuksen skeemat: sopimusosa jossa kuvataan tarinaan liittyvät suhteet (=sopimukset) asettamisosa jossa lähettäjä antaa tehtävän vastaanottajalle toimintaosa jossa subjekti tarttuu tehtävään eli tavoittelee objektia (mukana auttajat ja vastustajat) tunnustusosa jossa lähettäjä palkitsee subjektin Juoni voidaan rakentaa ja nähdä myös testien sarjana: kvalifioiva testi ratkaiseva testi glorifioiva testi Universaaliteemat myyttiset tarinat, toistuvat eri kulttuureissa maailman synty maailman loppu jälleensyntyminen ikuinen nuoruus ikuinen etsiminen (quest) kulta-aika jumalsankarit

48 Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat tavanomainen Paradigmaattiset valinnat Metaforat metaforinen ilmaisu siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen paradigmaan uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen esimerkkejä: Marlboro-mies, Elovena, Koskenlaskija Elovena Benetton Karjala-olut puhunnassa vaikkapa kolmekymmentä kiloa sitten

49 Metonyymit metonyyminen ilmaisu syntagman osa tuottaa koko syntagman osa edustaa kokonaisuutta esimerkkejä savukemainoksessa tupakoijan käsi viljatähkä muropaketin kyljessä Viking Line Viestintä on yhteisyyttä kulttuurinen tai rituaalinen näkemys viestinnästä

50 James W. Careyn (1975) viestintänäkemys Viestintä on symboliprosessi, joka tuottaa, pitää yllä, korjaa ja muuntaa todellisuutta ei siirtomalli, vaan rituaalimalli kytkeytyy käsitteisiin kuten yhdessä jakaminen, osallistuminen, yhteenliittyminen, kumppanuus keskeistä ei ole sanomien levittäminen tilassa, vaan yhteiskunnan ylläpito ajassa Viestintä kulttuurintutkimuksen näkökulmasta viestintä on merkityksiä tuottavaa ja tulkitsevaa toimintaa juuret mm Birminghamin koulukunnassa Stuart Hall peruskäsitteitä merkitys, representaatio, diskurssi, intertekstuaalisuus, genre

51 Merkitys ja representaatio kulttuurissa on kyse jaetuista merkityksistä kieli on väline, jolla asioita, ajatuksia ja tunteita tehdään ymmärrettäviksi itselle ja muille representaatio: jonkin asian tai ajatuksen esittämistä (uudelleen-esittämistä, representaatiota) merkkien ja symbolien avulla tässä valinnassa joudumme nojautumaan joihinkin kulttuurissa jaettuihin käsityksiin siitä, mitä sanoja tai kuvia voidaan pitää tiettyjen ajatusten tai käsitteiden merkkeinä todellisuus on siten sosiaalisesti - eli kulttuurisesti - määräytynyt representaatio todellisuus konstruoidaan, tuotetaan

52 Diskurssi, puhetapa Stuart Hall: kun lausumia jostain aiheesta esitetään jonkun diskurssin sisällä, diskurssi mahdollistaa aiheen näkemisen jollain tietyllä tavalla. Se rajoittaa myös muita tapoja, jolla aihe voitaisiin esittää Michel Foucault: keskustelu, yhteiskunnallinen käytäntö, johon liittyy oma kieli, argumentaatio, sovellusalue ja sosiaalinen konteksti esimerkki: mainonnan diskurssi rinnakkaiskäsitteitä: merkityssysteemi tai tulkintarepertuaari Genre lajityyppi muodostaa tietyn sääntöjen tai konventioiden kokonaisuuden, joka ohjaa sekä tekstien tuottamista että niiden luentaa suppeimmillaan genre nähdään jollekin mediainstituutiolle ominaisena lajityyppinä romaani tai novelli kirjallisuudessa urheilujournalismi tai pääkirjoitus journalismissa

53 Diskurssi vs. genre Diskurssi puhetapa tai kieli, jolla tietty sosiaalinen käytäntö representoidaan tietystä näkökulmasta Genre kielenkäyttöä, joka rakentaa tätä tiettyä sosiaalista käytäntöä: lajityyppi, jota voidaan kuvailla sen rakenteellisilla ominaisuuksilla Intertekstuaalisuus tekstit eivät koskaan ole suljettuja itseriittoisia kokonaisuuksia, niissä viitataan suoraan toisiin tekstintuottajiin kuten miten journalismi esittää eri toimijoiden puheenvuoroja (ns manifesti intertekstuaalisuus, Norman Fairclough) tai teksti käyttää metaforisesti toisia lajityyppejä (ns konstitutioiva intertekstuaalisuus) Esimerkkejä: Me Naiset-lehden mainokset

54 Kooste kolmesta näkökulmasta prosessinäkökulma korostuu edelleen vahvana mm uusia teknisiä viestimiä kehitettäessä miten tahansa viestintää tarkastellaankin, kyseessä on prosessi semioottinen, merkityksenantoa korostava näkökulma semioosi yksilöllisenä tapahtumana kulttuurinen, yhteisöllisyyttä korostava näkökulma tulkinta on kulttuurisesti määräytynyttä