Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo

Transkriptio

1 Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo 1

2 Maassamme on paljon niitä, jotka käyttävät tukirahansa turhuuteen ja hakevat sitten ruokansa leipäjonosta. (Nimimerkki Nocomment, HS )

3 Esityksen sisältösisältö I Tutkimustehtävä II Aineisto ja menetelmät III Teoreettinen viitekehys IV Tutkimustulokset V Yhteenveto ja johtopäätökset 3

4 I Tutkimustehtävä Analysoidaan leipäjonoista käytävää verkkokeskustelua I Tarkastellaan leipäjonokeskustelua teemoittain (Ansaitsevuuden käsitejärjestelmä) II Ryhmitellään keskustelua äärityyppeihin (Solidaarisuus, empatia, sosiaalinen läheisyys) 4

5 II Aineisto ja menetelmät Aineistona käytetään internet-uutisten yhteydessä käytyä verkkokeskustelua Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Länsiväylä, Metro-lehti, Satakunnan Kansa, Taloussanomat ja Turun Sanomat 10 eri aiheen uutista, yht. 15 uutista, 1294 kommenttia Koostettu laajemmasta mediaseurannasta vuosina Suosituimpia, eniten kommentoituja, jaettuja jne. uutisia Menetelmät Lähiluku, teorialähtöinen temaattinen sisällönanalyysi 5

6 III Teoreettinen viitekehys Valtaväestö katsoo huono-osaisuuden notkelmiin paikallistettavia ihmisiä sosiaalisen etäisyyden päästä. Etäisyys on paikoin niin suurta, ettei eri elämäntodellisuuksia tunnisteta. Läheinen kokemus ruoka-avussa käymisestä on yhteydessä mielipiteeseen siitä, että ruoka-avussa käyvät ansaitsevat apua yhteiskunnalta (HS-kysely). 6

7 HS-kysely: Kuinka paljon yhteiskunnan tulisi tarjota apua ruoka-avussa käyville sen mukaan onko ruoka-avusta kokemusta (%) (N= 8853, p<0,001) Ei lainkaan 6,3 % 43,2 % 33,5 % 17,1 % Tuttavissa 4,3 % 36,4 % 36,1 % 23,2 % Lähipiirissä 3,7 % 34,9 % 35,7 % 25,7 % Omassa elämässä 6,5 % 23,1 % 28,0 % 42,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan apua Jonkin verran apua Melko paljon apua Erittäin paljon apua 7

8 III Teoreettinen viitekehys Solidaarisuus Positiivista asennoitumista niin etäisiä kuin läheisiä kanssaihmisiä kohtaan. Myötämielisyyttä, yhteisvastuullisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (Laitinen ym. 2010). Empatia Myötätuntoista eläytymistä (Kotimaisten kielten keskus & Kielikone Oy 2015). Liittyy siihen, kuinka ja millä tavalla ihminen samastuu heikossa asemassa olevan ihmisen tilanteeseen. Sosiaalinen etäisyys à empatiakuilu ja solidaarisuusvaje 8

9 III Teoreettinen viitekehys Empatiakuilun ja solidaarisuusvajeen taustalla vaikuttavat näkemykset huonompiosaisten ryhmien ansaitsemattomuudesta à kuka ansaitsee saada apua? Van Oorschot, Wim (2000): Who Should Get What and Why? On Deservingness Criteria and the Conditionality of Solidarity among the Public. Policy & Politics 28:1, Ansaitsevuuden käsitejärjestelmä: 1) 1)tarve, 2) kontrolli, 3) identiteetti 4) asenne 5) vastavuoroisuus 9

10 IV Tutkimustulokset I Teemoittain 10

11 Tarve Ensin sossurahat alkoon ja lähiräkälään, sitten ruokajonoon. (Nimimerkki Borealis, HS ) Leipäjonoista ruokaa hakevaa ihmistä pidetään usein kunniattomana köyhänä ilman todellista tarvetta apuun. 11

12 Kontrolli Pikemminkin on varmaan kyse siitä, että kun on aikaa eikä muuta tekemistä, niin mennään sitten verkkokaupan tarjousjonoon tai vaikka leipäjonoon. Ja osa näistä, joilla on "korkeat asumiskustannukset" voisi muuttaa johonkin, missä ne ovat matalammat. Esim. pitkäaikaistyöttömän tai jonkun sossutatun ei tarvitse asua Helsingin kantakaupungissa tai ainakaan tällaista ei kuulu rahoittaa sosiaalimenoista! (Nimimerkki Lennulepakko, Taloussanomat ) Avun tarvitsijalla joko on tai ei ole vaikutusvaltaa omaan tilanteeseensa. Mitä vähemmän valtaa ihmisellä on vaikuttaa elämäänsä, sitä enemmän hän tarvitsee apua. 12

13 Identiteetti Pientuloisten köyhyys vaan lisääntyy tulevaisuudessa. Suurena syynä on jatkuvasti lisääntyvä lisääntymiskykyisten maahanmuuttajien täysi ylläpito. Kuinka moni perhe voisikaan paremmin jos nämä summat kohdistettaisiin oman maan kansalaisten parempaan huolenpitoon. (Nimimerkki Pienituloisten köyhyys vaan, Länsiväylä ) Verkkokeskustelijoiden näkemyksissä toistuu leipäjonoissa käyvien jaottelu tiettyihin sisä- ja ulkoryhmiin, meikäläisiin ja muukalaisiin. 13

14 Asenne Minä ainakin olisin kiitollinen, jos yhteiskunta antaisi minulle ankeassa tilanteessa näin reilut eväät elämiseen. Joku tolkku se pitää kerjätessäkin olla... (Nimimerkki Arvo K, HS ) Keskusteluissa asenteella viitataan avunsaajan kiitollisuuteen saamastaan avusta. 14

15 Vastavuoroisuus Olisi hyvä auttaa mielummin oikeita veronmaksajia ja tätä yhteiskuntaa omalla työllään tukevia ihmisiä. (Nimimerkki ermerk, HS ) Vastavuoroisuus ilmentää sen arviointia, tulisiko avunsaajan tehdä jonkinlainen vastapalvelus avun eteen. Lisäksi minkä hyödyn avunsaaja voi auttajalle tuottaa. 15

16 Kriteereistä kolme on laajassa käytössä verkkokeskusteluissa: - Tarve korostuu erityisen paljon - vahva kritiikki ruokaa jonottavien elämäntapaa kohtaan - onko avuntarvitsijan tarve äärimmäistä? - kontrollin ja identiteetin kriteerit ilmenevät hyvinvointisovinismismina - tuottaa meikäläisiä ja muukalaisia - suomalainen köyhä nähdään kaikesta huolimatta todellisena ansaitsevana ja kunniallisena köyhänä, ensisijaisena autettavana - laiskaksi pummiksi syyllistämistä ilmenee myös kontrollin alla, kun avunsaajalla nähdään olevan vaikutusmahdollisuuksia tilanteeseensa 16

17 Kriteereistä kaksi istuu suomalaiseen leipäjonokeskusteluun heikommin: - huono-osaisen asenne ei ratkaise ansaitsevuutta - vaatimus kiitollisuudesta ei korostu - vastavuoroisuus ja vastikkeellisuus jäävät keskustelussa taustalle - liittyvät ruoka-apua laajemmin keskusteluun sosiaaliturvasta ja sen ansaitsevuudesta - jonoissa käymisen aiheuttama häpeä on maksu leivästä 17

18 IV Tutkimustulokset II Tyypeittäin 18

19 Ruoka-apukeskustelun neljä tyyppiä Pieksamäki

20 Ymmärtävät osalliset = joilla halu auttaa tai ainakin antaa tukea tai kannustusta heikossa asemassa oleville. Omakohtainen tai läheinen, ammatillinen tai tuttavapiirissä oleva suhde huono-osaisuuteen myötävaikuttaa ryhmän käsityksiin siitä, että ruoka-apu on ansaittua. Tunnistavat kyseenalaistajat = joilla läheinen kokemus niukkuudesta tai huono-osaisuudesta. Ruoka-apu nähdään ilmiönä hyväksyttävänä ja tarpeellisena, JOS ansaitsevuuden viitekehyksessä aidosti avuntarpeessa olevat ihmiset saavat apua. 20

21 Yhteiskuntakriitikot = joilla ei ole selkeää omakohtaista tai läheistä kokemusta ruoka-avusta. Kommenteista ilmenee etäisyys huonoosaisuutta kohtaan samalla, kun solidaarisuus on huono-osaisen ruokaa jonottavan kansan puolella. Toimivassa yhteiskunnassa kenenkään ei tulisi tarvita ja sitä kautta ansaita ruoka-apua. Kommenteista ilmenee kuitenkin se, että huono-osaiset ovat niitä toisia, muukalaisia. Etäiset syyllistäjät = joilla ei välttämättä ole omaa kokemusta huonoosaisuudesta, mutta joilta ei myöskään löydy ymmärrystä heikommassa asemassa olevia kohtaan. 21

22 Solidaarisuus, empatia ja sosiaalinen läheisyys tyypeittäin 22

23 V Yhteenveto ja johtopäätökset Van Oorschotin tarjoama teoriakehikko ansaitsevuudesta istuu hyvin suomalaisista leipäjonoista käytävään verkkokeskusteluun Ruoka-avun kontekstissa huono-osaista syyllistetään tiettyyn pisteeseen asti, kunnes löydetään yhteinen vihollinen niistä toisista (päättäjät, maahanmuuttajat jne.) Empatia ja solidaarisuus suhteutuvat voimakkaasti eriytyviin käsityksiin yksilön ja yhteiskunnan vastuusta Ruoka-avussa auttamisen kohteena eivät ole suloiset lapset tai eläimet, vaan pääasiassa elämää jo eläneet iäkkäämmät ihmiset, keski-ikäiset, eläkeläiset ja työttömät - usein ihmiset, joilla olisi voinut olla mahdollisuus elää elämänsä toisin - kunniallisemmin 23

24 V Yhteenveto ja johtopäätökset Verkkokeskusteluissa esiintyvät tyyppiesimerkit edustavat niin universalistista kuin selektiivistä, ehdollistavaa ajattelua. Universalistiset näkemykset ilmentävät solidaarisuutta ja empatiaa, jolloin yhteiskunnassa esiintyvät rakenteet nähdään syynä huono-osaiseen elämäntilanteeseen. Yksilöllisyyttä korostavissa mielipiteissä vika nähdään yksilöissä, heidän valinnoissaan, elämäntyylissään ja elämänhallinnassaan. Köyhää voidaan pitää laiskana pummina, vaikka hän olisi väliinputoaja tai huono-osaiseksi syntynyt. Huono-osaisen ansaitsemattomaksi tuomitseminen on osa vallankäyttöä, diskurssia, jossa korostetaan yksilön vastuuta ja samalla väheksytään yhteiskunnan vastuuta, vaikka taustalla on rakenteellisia tekijöitä. 24

25 KIITOS 25