TIETEEN ILOA KAIKILLE!

Transkriptio

1 TIETEEN ILOA KAIKILLE!

2 SISÄLLYS TAUSTA JA ORGANISAATIO... 4 KANSALLISEN LUMA -TOIMINNAN HISTORIA... 4 TOIMINTAVERKOSTO... 5 VALTAKUNNALLISEN LUMA -KESKUKSEN RESURSSIKESKUKSET... 5 LUMA-KESKUKSEN ORGANISAATIOMALLI... 6 LUMA -KESKUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN TUKIJANA... 7 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 7 VALTAKUNNALLISEN LUMA -KESKUKSEN TOIMINTA VUONNA VERKKOLEHDET... 8 TOIMINTA LAPSILLE JA NUORILLE KERHOT LEIRIT KLUBIT PERHEIDEN JIPPO-TIEDEPÄIVÄ NUORTEN KANSAINVÄLINEN LEIRI: MILLENNIUM YOUTH CAMP EUROPEAN CONTEST FOR YOUNG SCIENTISTS -KILPAILUN TOTEUTUKSEEN OSALLISTUMINEN TOIMINTA KOULUILLE JA OPETTAJILLE TIEDELUOKKATOIMINTA F2k-laboratorio...16 Kemianluokka Gadolin...16 Linkki-luokka...16 Origo...16 OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS... 17

3 VALTAKUNNALLINEN LUMA -VIIKKO VALTAKUNNALLISET LUMA TIEDE- JA TEKNOLOGIAPÄIVÄT LUMA -JUHLASEMINAARI Virtanen näytelmä tiedemiehen elämästä...19 ISSE-SYMPOSIUM LUMA -RAHASTO LOPPUSANAT KIITOKSET RESURSSIKESKUSTEN TOIMINTAKERTOMUKSET BIOPOP F2K-KESKUS GEOPISTE KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA LINKKI-KESKUS LUMO SUMMAMUTIKKA-KESKUS... 70

4 TAUSTA JA ORGANISAATIO Valtakunnallinen LUMA -keskus on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio. LUMA -keskuksen tavoitteena on Tukea lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikkaa, luonnontieteitä, tietotekniikkaa ja teknologiaa kohtaan Tukea opettajien työtä sekä elinikäistä oppimista Edistää koulujen, yliopiston ja teollisuuden vuorovaikutusta LUMA -keskus toteuttaa missiotaan vuorovaikutuksessa koulujen, opettajien, opettajaksi opiskelevien ylipiston, elinkeinoelämän sekä muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa. KANSALLISEN LUMA -TOIMINNAN HISTORIA LUMA -toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk. LUMA -projekti oli matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisprojekti Opetushallituksessa vuosina Projekti oli osa opetusministeriön koordinoimaa valtakunnallista kehittämisohjelmaa, jonka tarkoituksena on ollut nostaa suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainväliselle tasolle. Vuonna 2003 kehitystyö jatkui nimellä Matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisohjelma. Tavoitteena oli edelleen matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ja osaamistason nostaminen ja kiinnostuksen herättäminen näiden aineiden opiskelua kohtaan. LUMA -hanke päättyi vuoden 2003 lopussa. Kehittämistyö jatkuu valtakunnallisessa LUMA -keskuksessa (LUMA -ohjelma, Opetushallitus, 2011). Valtakunnallinen LUMA -keskus perustettiin ja sen virallisia avajaisia vietettiin Helsingissä Keskuksen perustaneeseen johtoryhmään kuuluivat edustajat opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Helsingin yliopiston biotieteellisestä tiedekunnasta, käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta ja matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, Helsingin kaupungin opetusvirastosta (kuntien edustaja), Kemianteollisuus ry:stä, Metsäteollisuus ry:stä, Taloudellisesta tiedotustoimistosta ja Teknologiateollisuus ry:stä. LUMA -keskuksen strategiassa keskus määritellään seuraavasti: Se on Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle (Strategia, 2005). Valtakunnallisen LUMA -keskuksen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu LUMA -toiminnan vahvistaminen koko Suomessa. Tavoitteen toteutumiseksi on edistetty LUMA -keskusten syntymistä eri korkeakoulujen yhteyteen eri puolille Suomea. Vuodesta 2007 lähtien Suomeen on eri korkeakoulujen toimesta perustettu seuraavat LUMA -keskukset: OuLUMA -keskus (Oulun yliopisto), Resurscentrum (Åbo Academy), Itä-Suomen LUMA -keskus (Itä-Suomen yliopisto), Keski-Suomen LUMA -keskus (Jyväskylän yliopisto) ja LUMATE-keskus (Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto). Mukana toiminnassa on myös Turun yliopisto, jossa LUMA - keskuksen valmistelu on meneillään. Vuonna 2009 Opetushallituksen asettama matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunta suositteli LUMA -toiminnan vahvistamista Suomessa eri korkeakoulujen yhteisellä LUMA -

5 keskusten verkostolla. Tavoitteen toteuttamiseksi asetettiin vuoden 2010 alusta alkaen kansallinen LUMA -neuvottelukunta (Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, 2010). Kansallisen LUMA -neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin seuraava: Se laatii valtakunnallisen LUMA -strategian LUMA -toiminnan pohjaksi, sopii painopistealoista sekä yhteistyöhankkeista ja niiden rahoituksesta. Lisäksi neuvottelukunta sopii yhteisestä tiedotuksesta ja hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta sekä kansainvälisistä yhteistyöhankkeista ja vaihtaa kokemuksia erilaisista toimintamalleista. LUMA -neuvottelukuntaan kuuluu jäseniä eri yhteistyötahoista eri puolilta Suomea. Vuosina sen puheenjohtajana toimii valtakunnallisen LUMA -keskuksen johtaja (prof. Maija Aksela) ja sihteerinä sen koordinaattori (Jenni Vartiainen). TOIMINTAVERKOSTO Valtakunnallinen LUMA -keskus on valmis tekemään yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti kaikkien luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetusta ja oppimista edistävien tahojen kanssa. LUMA -keskus koordinoi kansallista LUMA -verkostoa. Vuonna 2011 kansalliseen LUMA -verkostoon kuuluivat seuraavat yhteistyötahot: Valtakunnallinen LUMA -keskus (Helsingin yliopisto, koordinoi) Oulun yliopiston OuLUMA -keskus Itä-Suomen yliopiston Itä-Suomen LUMA -keskus, Ruotsinkielinen Åbo Akademin Resurscenter Jyväskylän yliopiston Keski-Suomen LUMA -keskus Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston LUMATE- keskus Turun yliopiston yhteyteen perustettavat LUMA -keskus Opetushallitus Elinkeinoelämä (Kemianteollisuus ry, Taloudellinen tiedotustoimisto ja Teknologiateollisuus ry) BMOL ry, Luokanopettajaliitto ry ja MAOL ry Tiedekeskus Heureka ja Tietomaa Oulussa Teknokas VALTAKUNNALLISEN LUMA -KESKUKSEN RESURSSIKESKUKSET Valtakunnallisen LUMA -keskuksen toiminnan ydin on Helsingin yliopiston ainelaitoksilla sijaitsevissa ns. resurssikeskuksissa. Resurssikeskuksia on seitsemän kolmessa eri tiedekunnassa (matemaattisluonnontieteellinen, käyttäytymistieteellinen sekä bio- ja ympäristötieteellinen). LUMA -keskuksen yhteydessä toimivat resurssikeskukset ovat BioPop (biologia), F2k-keskus (fysiikka), Geopiste (maantiede), Kemma (kemia), Linkki (tietojenkäsittelytiede), LumO (pedagogiikka) ja Summamutikka (matematiikka).

6 Kuva 1 Valtakunnallisen LUMA -keskuksen toiminnan kivijalka on seitsemän eri resurssikeskusta Resurssikeskusten päätavoitteena on edistää oman aineensa opetusta ja oppimista kaikilla opetuksen asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Resurssikeskukset kehittävät yhteistyössä myös matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja teknologian monitieteellistä oppimista. Toiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset, nuoret sekä opettajat. Resurssikeskusten johtajat ja koordinaattorit sekä yhteistyötahojen edustajat (Aalto yliopisto, sekä Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta) muodostavat LUMA - yhteistyöryhmän, joka suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa käytännön toiminnan. LUMA-KESKUKSEN ORGANISAATIOMALLI LUMA-keskuksen toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat edustajat matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan eri laitosten johtajista. Sen puheenjohtajana toimi vuonna 2011 dekaani Keijo Hämäläinen. Johtoryhmä päätti keskusta koskevista strategisista linjauksista ja toiminnan suuntaviivoista, yhteistyösopimuksista sekä hyväksyi suunnitelman mukaisen varainkäytön. Johtoryhmä vahvisti myös keskuksen toiminta ja taloussuunnitelman. LUMA-keskuksen johtajana toimi vuonna 2011 prof. Maija Aksela ja koordinaattorina FM Jenni Vartiainen (ent. Västinsalo). LUMA-keskuksen kullakin resurssikeskuksella oli johtaja ja koordinaattori: BioPop: prof. Jouko Rikkinen ja Marianne Kovasin, F2k: prof. Kaarle Hämeri sekä FM Antti Laherto ja FM Suvi Tala, Geopiste: FT Pirjo Hellemaa ja FM Rami Ratvio, Kemma: prof. Maija

7 Aksela ja FM Marja Happonen ( alkaen FM Lauri Vihma), Linkki: FT Jaakko Kurhila ja FM Arto Vihavainen, LumO: FT Jarkko Lampiselkä ja FM Arja Kaasinen, Summamutikka: prof. Juha Oikkonen ja Tiina Romu. Lisäksi resurssikeskusten toimintaa ohjasi ohjausryhmät. LUMA-keskuksen täydennyskoulutustoimintaa koordinoi Anna-Sofia Vilhunen. Taloussihteerinä toimi Kaarina Walter. Verkkolehtien käytännön toteutuksesta vastasivat toimitussihteeri Elisa Lautala ja Linnea Töyrylä. LUMA -KESKUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN TUKIJANA Opettajaopiskelijoiden elinikäisen oppimisen kasvuprosessia pyritään tukemaan yliopisto-opintojen alusta lähtien vuorovaikutuksessa LUMA -keskuksen kanssa. Tavoitteena on sekä opiskelijoiden mielekäs oppiminen että sitoutuminen opettajan työhön. Toiminnalla pyritään tukemaan myös opiskelijan luonnollisen vuorovaikutusyhteyden syntymistä yliopiston kanssa tutkinto-opintojen päätyttyä. Usein opettajaksi valmistumisen jälkeen yhteys yliopistoon katkeaa ja samalla mahdollisuus päivittää omia tietojaan ja taitojaan heikentyy. LUMA -keskus pyrkii lisäämään vuorovaikutusta koulussa toimivien opettajien kanssa. Samalla opettajankoulutus saa opettajilta hyödyllistä tietoa käytännön opetuksen tilanteesta ja pystyy huomioimaan sen opettajankoulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Molemmat osapuolet hyötyvät vuorovaikutuksesta. Vuonna 2011 LUMA -keskuksen käytännön toimintaan osallistui sekä toimijoina että oppijoina matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelijoita, lähinnä opettajaopiskelijoita sekä luokanopettajaopiskelijoita. Toimintamuodot vaihtelivat oppiaineittain. Yleensä toiminta on (i) integroitu tutkinto-opetukseen ja tutkimukseen tai (ii) opiskelijat tekevät sitä opiskelun rinnalla hankkien samalla hyödyllistä työkokemusta. Esimerkiksi resurssikeskusten yhteyshenkilöt ovat pääasiallisesti loppuvaiheen opettajaopiskelijoita tai jatko-opiskelijoita ainelaitoksilla. Verkkolehdet työllistävät useita opettajaksi opiskelevia. Toimintamuodot olivat vuonna 2011 monipuolisia. Opiskelijat ohjasivat lapsia kerhoissa ja kesäleireillä. Sekä fysiikan että kemian opettajaopiskelijoiden tutkinto-opetukseen kuului osallistumista LUMA -keskuksen toimintamuotoihin. Esimerkiksi LUMA Tiede- ja teknologiaviikolla opiskelijat vierailivat ohjaamassa lapsia kouluissa. Biologian opiskelijat olivat aktiivisia BioPop - resurssikeskuksen toiminnoissa. Maantieteen ja kemian opettajaopiskelijat tuottivat uusimman tutkimustiedon mukaista opetusmateriaalia verkkosivuille kaikkien käyttöön. Summamutikan suosittua kerhotoimintaa ohjasi matematiikan laitoksen opiskelijoita. Nuorten verkkolehti Luovan toimitukseen osallistui opiskelijoita eri ainelaitoksilta. Tehtävien tekeminen selvästi innosti opettajaopiskelijoita alansa opiskeluun ja sitoutti opettajaopintoihin. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Valtakunnallinen LUMA -keskus tekee kansallisen yhteistyön lisäksi kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2011 kansainvälisyys näkyi etenkin Millennium Youth Camp-leirissä (kts s. 11,) European Young Scientists-kilpailussa (kts. s. 14) sekä ISSE-symposiumissa (kts. s. 18) Kansainvälinen kiinnostus LUMA -keskusta kohtaan oli voimakasta vuonna Tutustumisvierailulla kävi yli 100 ulkomaalaista vierailijaa 25 eri maasta.

8 VALTAKUNNALLISEN LUMA -KESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2011 LUMA -keskus järjesti monipuolista toimintaa koko valtakunnan tasolla lapsille, nuorille ja opettajille erilaisissa oppimisympäristöissä. Kansallinen LUMA -neuvottelukunta linjaa strategiassaan ( kullekin vuodelle painopistealueet. Vuonna 2011 painopistealueina olivat Ihminen, terveys ja hyvinvointi LUMA -aineet, tietotekniikka, teknologia ja taide YK:n kansainvälinen kemian vuosi Mielenkiintoinen matematiikka VERKKOLEHDET LUMA -keskus toimitti v neljää verkkolehteä: Lapsille Jippo ( nuorille Luova ( ja MyScience ( sekä opettajille LUMA Sanomat ( Verkkolehtien toiminnasta vastasi vuonna 2011 vastuullinen päätoimittaja sekä kolme toimitussihteeriä. Toimintaa ohjasi korkeakoulujen, opetushallinnon, järjestöjen, tiedekeskusten ja elinkeinoelämän edustajista koostuva toimitusneuvosto. Kuva 2 Nuorille suunnattu Luova on LUMA -keskuksen ensimmäinen verkkolehti Verkkolehdet kasvattivat vuoden 2011 aikana tasaisesti kävijämääriään. Vuoden 2011 tunnusluvut on esitetty taulukossa 1. Lasten ja nuorten verkkolehdissä erityisen suosittuja sisältöjä olivat kotona toteutettavat tutkimukset ja kokeet, joita verkkolehtiin tuotetaan jatkuvasti. LUMA Sanomissa seurataan erityisen paljon tapahtumakalenteria. LUMA Sanomia luetaan ympäri Suomen 178 eri kunnassa. MyScience -verkkolehti tavoittaa kansainvälisiä lukijoita 90 eri maassa.

9 Taulukko 1 Verkkolehtien tunnuslukuja Verkkolehti Yksilöidyt vierailut Vierailujen määrä Keskimääräinen sivustolla vietetty aika LUMA Sanomat :02:53 42,45% Luova :01:11 18,97% MyScience :02:42 52,46% Jippo :01:13 13,36% Palaavien kävijöiden osuus LUMA Sanomat on kansallisen LUMA-verkoston yhteinen foorumi, joka on suunnattu ensisijaisesti LUMA-aineiden opettajille. LUMA Sanomien päätoimittaja oli v Valtakunnallisen LUMAkeskuksen koordinaattori. LUMA Sanomien toimitustyötä hoitaa 17 henkeä käsittävä toimituskunta sekä toimitussihteeri. Kuva 3 LUMA Sanomat on kasvattanut tasaisesti suosiotaan opettajien ja opetuksesta kiinnostuneiden keskuudessa

10 Kuva 4 Värikäs Jippo-verkkolehti on innostanut lapsia LUMA -aineiden pariin jo vuodesta 2008 Valtakunnallinen LUMA-keskus perusti v uuden vuotiaille nuorille suunnatun tieteellisen julkaisun, josta ilmestyy verkkoversion lisäksi kahdesti vuodessa painettu versio. EJYSE (European Journal for Young Scientists and Engineers) on vertaisarvioitu julkaisu. EJYSE:lla on professoreista, tutkijoista sekä eri alojen asiantuntijoista koostuva tieteellinen neuvosto, joka ohjaa julkaisun toimintaa sekä arvioi artikkeleja. Kuva 5 EJYSE antaa nuorille tutkijoille mahdollisuuden saada tieteellinen artikkeli julkaistua vertaisarvioidussa julkaisussa TOIMINTA LAPSILLE JA NUORILLE Valtakunnallinen LUMA -keskus resurssikeskuksineen järjesti lapsille ja nuorille kerhoja, klubeja, leirejä sekä perheiden Jippo-tiedepäivän. Taulukossa 2 on esitetty lasten toiminnan tunnusluvut. KERHOT Valtakunnallisen LUMA -keskuksen resurssikeskukset järjestivät suosittua kerhotoimintaa. Yhteensä kerhoja järjestettiin 32 kpl. Summamutikan koulujen tiloissa tapahtuva kerhotoiminta oli erittäin aktiivista.

11 LEIRIT Kumpulan tiedekampuksella ja Viikin kampuksella järjestettiin kesällä tiedeleiriä lapsille ja nuorille. Tarjolla olivat mm. Peliohjelmointi-leiri, Seikkailu matikkamutikkaan, Biologian leiri, Maantieteen leiri, Kemian leiri, Jippo-tiedeleiri sekä Teknologialeiri. KLUBIT Valtakunnallisen LUMA -keskuksen resurssikeskukset tarjoavat nuorille luonnontieteistä, matematiikasta, tietotekniikasta ja teknologiasta kiinnostuneille nuorille maksutonta klubitoimintaa. Tavoitteena klubeissa on esitellä luonnontieteiden ja matematiikan uusinta tutkimusta, kannustaa nuoria LUMA -aineiden harrastuneisuuteen, antaa tietoa ura- ja opintomahdollisuuksista sekä järjestää mahdollisuus verkostoitua muiden samanmielisten nuorten kanssa. Vuonna 2011 klubit käsittelivät mm. seuraavia teemoja: Geofysiikkaa luonnossa ja laboratoriossa; Don t panic, it s inorganic! Vihreä kemia ja ohutkalvotutkimus muuttamassa maailmaa; Avaruuden muoto ja Todistuksia ilman sanoja. Taulukko 2 Lasten ja nuorten toiminnan tunnuslukuja Toiminto Osallistujamäärä Järjestettyjen toimintojen määrä Kerhot Klubit Leirit Jippo-tiedepäivä PERHEIDEN JIPPO-TIEDEPÄIVÄ Jippo-tiedepäivää vietettiin toukokuussa 2011 Kumpulan kampuksella. Vetovastuussa oli F2kkeskus. Jippopäivillä lapset perheineen pääsivät tekemään erilaisia tutkimuksia ja ratkomaan pulmia työpajoissa. Tapahtuma järjestettiin ensi kertaa sen historiassa kaksikielisenä. Ruotsinkieliset ottivat uudistuksen vastaan ilmoittautumalla ja osallistumalla aktiivisesti: heitä oli noin 10 % osallistujista.

12 Kuva 6 Vuoden 2011 Jippopäivän koordinointivastuussa oli F2k-keskus Tilaisuus alkoi yhteisellä vuorovaikutteisella luennolla Ilma, jonka piti professori Hanna Vehkamäki, tutkija Katrianne Lehtipalon avustamana. Tämän jälkeen osallistujat kiersivät pieninä ryhminä opasopiskelijoiden johdolla toiminnallisilla työpajoilla, joiden sisällöstä vastasivat fysiikan, matematiikan, kemian, maantieteen ja biologian opiskelijat ja tutkijat. Työpajoja oli yhteensä 14. Työpajoissa tutkittiin muun muassa luonnonilmiöitä, teknologiaa ja niiden kuvaamista sekä matemaattisia ongelmia. Kuva 7 Origamit koettelivat monenikäisten ongelmanratkaisukykyjä 12

13 Kuva 8 Sähkön saloihin tutustuminen on jännittävää NUORTEN KANSAINVÄLINEN LEIRI: MILLENNIUM YOUTH CAMP 2011 Vuoden eräs päätapahtumista oli nuorten kansainvälisen Millennium Youth Campin järjestäminen Suomessa. Leirin pääjärjestäjänä LUMA -keskuksen lisäksi oli Tekniikan Akatemia (TAF). Yhteistyökumppaneina leirin toteutuksessa olivat Opetusministeriö, Ulkoasiainministeriö, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Tiedekeskus Heureka, Suomen kulttuurirahasto, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, TAT, Suomen Akatemia, MAOL ry, BMOL ry ja Tekniikan Akatemia sekä suomalaisia kansainvälisiä yrityksiä: Kemira, UPM, Nokia ja Vaisala. Kuva 9 Leiriläiset tutustuivat suomalaisiin kansainvälisesti toimiviin yrityksiin 13

14 Kansainväliselle nuorten leirille valittiin kaksivaiheisen hakuprosessin kautta 30 lahjakasta nuorta ympäri maailman. Leirille oli lähes 1500 hakijaa100 eri maasta. Leirin tavoitteena on rohkaista vuotiaita nuoria luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opiskelun pariin. Leirin tarkoituksena on myös antaa tietoa suomalaisista opiskelupaikoista sekä työllistymismahdollisuuksista. Samalla nostetaan Millennium-palkinnon tunnettavuutta. Nuorilla on myös mahdollisuus verkostoitua samanmielisten ihmisten kanssa sekä nauttia Suomen luonnosta ja yhdessäolosta. Kuva 10 Millennium Youth Camp -leiriläiset tutustuivat myös Kumpulan kampukseen Leirin ohjelma oli erittäin monipuolinen ja se sisälsi mm. tutustumista Helsingin yliopistoon ja Aalto yliopistoon, yhteistyössä toimineisiin yrityksiin, vierailun tiedekeskus Heurekaan sekä monipuolista vapaaohjelmaa, joissa luotiin elinikäisiä ystävyyssuhteista ja verkostoja. Viikon mittaisen leirin aikana nuoret tutustuivat ryhmissä viiteen eri teemaan: sovellettu matematiikka, tieto- ja viestintätekniikka ja digitalisoituminen, uusiutuva energia ja luonnonvarat, vesi sekä ilmastonmuutos. Nuoret tekivät ryhmissä teemoihin liittyvät projektityöt, jotka esiteltiin viikon lopulla MY Camp -gaalassa. Leirihankkeeseen kuuluu myös lahjakkaiden nuorten ajattelua, toimintaa ja vuorovaikutusta tutkiva tutkimushanke. 14

15 Kuva 11 Huippulahjakkaat Millennium Youth Camp -leiriläiset ovat tulevaisuuden tekijöitä EUROPEAN CONTEST FOR YOUNG SCIENTISTS -KILPAILUN TOTEUTUKSEEN OSALLISTUMINEN Valtakunnallinen LUMA -keskus järjesti European Contest for Young Scientists kilpailun osallistujille Kumpulassa tapahtuman, jossa huippulahjakkaat nuoret pääsivät tutustumaan kampuksen tarjoamiin opintomahdollisuuksiin. Kilpailijoille oli kertomassa matemaattisluonnontieteellisestä tiedekunnasta dekaani Keijo Hämäläinen. Lisäksi resurssikeskukset osoittivat loistavaa yhteistyötä ideoidessaan ja toteuttaessaan vierailun yhteyteen Amazing Race of Sciences -kilpailun. Kilpailussa nuoret jaettiin ryhmiin joissa heidän tuli Amazing Race - televisioformaatin hengessä ratkoa hyväksytysti neljä pulmaa ja palata yhtenä ryhmänä mahdollisimman pian maaliin. Kilpailu on todellinen menestys, ja EUCYS-palautteessa useassa koko nelipäiväisen loppukilpailutapahtuman kohokohtana mainittiin Kumpulan tapahtuma. TOIMINTA KOULUILLE JA OPETTAJILLE TIEDELUOKKATOIMINTA Valtakunnallisen LUMA -keskuksen resurssikeskusten yhteyksissä ainelaitoksilla toimii neljä ns. Tiedeluokkaa: F2k-laboratorio (F2k-keskus), Kemianluokka Gadolin (Kemma), Linkki-luokka (Linkki) sekä Origo (Summamutikka). Tiedeluokat tarjoavat opettajille ja kouluille mahdollisuuden tulla työskentelemään yliopistolle autenttisiin oppimisympäristöihin. Ne mahdollistavat fasiliteetit myös opettajien täydennyskoulutuksille sekä lasten kerho- ja leiritoiminnalle. Vuonna 2011 LUMA -keskuksen tiedeluokkatoiminta vahvistui kahdella uudella toimijalla. Maaliskuussa avattiin Summamutikan Origo-luokka ja lokakuussa Linkin Linkki-luokka. Aiemmin toimintansa aloittaneet Kemianluokka Gadolin sekä F2k-laboratorio vahvistivat toimintaansa sisällöllisesti sekä kasvattivat tunnettavuuttaan ja kävijämääriään. 15

16 Tiedeluokkatoiminnan palaute on ollut hyvää ja se on otettu hyvin vastaan osaksi useiden koulujen LUMA -aineiden opetusta. F2K-LABORATORIO F2k-laboratoriossa tutustutaan kokeellisesti 2000-luvun fysiikkaan sekä niihin ilmiöihin, jotka ovat perustana nykytutkimukselle Fysiikan laitoksella. F2k-laboratorion ensimmäisenä toimintavuotena keskityttiin kehittämään sisältöjä ja laitteistoja sellaisiin kokeisiin, jotka rakentavat siltaa koulufysiikan ja nykyfysiikan väliin, ja joita ei voi lukioissa toteuttaa. Kävijä voi mm. tehdä Millikanin kokeen, tutkia valosähköistä ilmiötä, mitata mustan kappaleen säteilyä ja erilaisten valonlähteiden spektrejä sekä määrittää elektronin varauksen ja massan suhteen. Samalla tutustutaan siihen, miten näissä kokeellisissa töissä käsitellyt ilmiöt liittyvät nykypäivän tutkimukseen ja sovelluksiin. Myös laitoksen tutkijoita kutsuttiin kertomaan työstään vierailukäyntien yhteydessä. Vuoden 2011 aikana laboratoriossa vieraili yli 800 lasta, nuorta ja opettajaa. KEMIANLUOKKA GADOLIN Kemianluokka Gadolin tukee toiminnallaan kemian kiinnostavuutta, alan tunnettavuutta, kemian oppimista ja opetusta sekä tarjoaa tietoa opinto- ja uravaihtoehdoista. Kemianluokka Gadolin tukee koulujen toimintaa tarjoamalla palvelunsa ja materiaalinsa maksutta koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Vuonna 2011 toiminta vakautettiin ja kolmivuotinen pilottivaihe päättyi onnistuneesti. Pilottikauden toimintakertomukseen voi tutustua verkossa osoitteessa: Vuonna 2011 Kemianluokka Gadolinissa vieraili 2670 oppilasta ja opettajaa toiminnallisilla opintokäynneillä. Lisäksi Kemianluokka Gadolinissa vieraili toimittajia, yhteistyötahojen henkilökuntaa, opettajia ja yliopiston sidosryhmiä. Vierailijoita oli yhteensä noin henkilöä. Kemianluokka Gadolinin toiminnan ydin oli opintokäyntien järjestäminen. Opintokäynnit suunniteltiin yhteistyössä vierailevan ryhmän opettajan kanssa. Maksuttomat opintokäynnit kouluille ja oppilaitoksille sisältävät laboratoriotyöskentelyä, molekyylimallinnusta, tutkimuslaboratoriovierailuita ja yleisesittelyitä sekä kampuskierroksia LINKKI-LUOKKA Lokakuussa 2011 tietojenkäsittelytieteen laitokselle avatun Linkki-keskuksen yhteydessä toimii Linkki-luokka. Linkki-luokka on virkistysparatiisi, jossa päivisin toimivat ohjelmistotuotantoprojektit, iltaisin Linkki-keskuksen kerhot ja muu toiminta. Luokassa oleva älytaulu, värikäs sisustus, fatboyt, sekä tietenkin ihmiset luovat innovatiivista tunnelmaa ja tuottavuudelle oleellista rentoutta. ORIGO Maaliskuun 18. päivänä Summamutikka-keskus avasi matematiikan ja tilastotieteen laitokselle oman matematiikkaluokkansa. Origo-luokka on laitoksen seminaarihuone C322 ja se toimii matematiikan ja tilastotieteen laitoksen keskipisteessä tarjoten modernin ja innostavan oppimisympäristön matematiikan opetukseen. Luokassa kohtaavat yliopisto- ja koulumatematiikka, opetuksen kehitys, toiminnallinen matematiikka ja nykytutkimus. 16

17 Luokan ohjelmaan kuuluvat koulujen vierailut ja laitoksella tapahtuva Summamutikka-toiminta, sekä lukiolaisille tarkoitetut klubi-illat, joissa luokan teknologiaa käytetään hyväksi. Lisäksi matematiikan opiskelijat, erityisesti aineenopettajaksi opiskelevat, pääsevät luokassa tutustumaan kouluistakin löytyvään teknologiaan. Kun luokka ei ole Summamutikan omassa käytössä, se toimii harjoitus- ja luentotilana laitoksen opetuksessa. Luokkaan hankittiin älytaulu sekä pöytä, joka luokan avaamisen aikoihin oli tiettävästi ainut laatuaan Suomessa. Lisäksi luokan pöytien pinnat on päällystetty läpinäkyvillä muoviplekseillä, joihin voi piirtää valkotaulutusseilla. Erityisesti nämä pleksit ovat suosittuja ja kovassa käytössä koululaisvierailuilla. Luokan toiminta saatiin hyvin käyntiin avajaisvuonna. Jatkossa luokkaan pyritään järjestämään yhä enemmän vierailuja ja toimintaa kaikilta luokka-asteilta. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Valtakunnallinen LUMA -keskus tarjoaa opettajille täydennyskoulutusta LUMA -aineissa kaikilla opetuksen asteilla eri puolella Suomea. Suurin osa koulutuksista vuonna 2011 oli osallistujille maksutonta Opetushallituksen rahoittamaa opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Vuonna 2011 järjestettiin 20 eri koulusta, joihin osallistui yhteensä yli 300 opettajaa. Koulutukset olivat: Kerronnalla elävyyttä fysiikkaan ja kemiaan Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen LUMA -aineissa Peliohjelmointikurssi lukioon Modernin fysiikan empiirinen perusta Kokeellisuusiltapäivät Simulaatiot kemian opetuksessa Koulutus älytaulun käytöstä Opi tuntemaan mineraaleja Molekyyligastronomia opetuksessa Työturvallisuus kemian opetuksessa Tutkimuksellinen opetus ja vihreä kemia 17

18 Monipuolista alakoulun kemian opetusta Kemian opetuksen perusteet Noviisiopettajien täydennyskoulutus Uusiutuva energia ja tutkiva oppiminen Elinkaariajattelu tutkimuksellisen ympäristökemian opetuksen tukena Molekyylimallinnus kouluopetuksen tukena Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksen tukena Moderni teknologia kokeellisessa kemian opetuksessa Veden puhdistuksen kemiaa VALTAKUNNALLINEN LUMA -VIIKKO LUMA -keskus koordinoi Valtakunnallista LUMA -viikkoa, jonka tavoitteena on kannustaa päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia järjestämään koko yhteisöä koskevaa toimintaa viikon aikana. Marraskuun toisella viikolla LUMA -viikkoa vietettiin useissa kouluissa ja LUMA -keskus tarjosi toimintaa myös Kumpulan tiedekampuksella. LUMA -viikon aikana Linkki ja Summamutikka järjestivät kaksi tapahtumapäivää Kumpulan kampuksella. Tapahtumapäivien aikana tutustuttiin sekä tietojenkäsittelytieteen että matematiikan laitoksen toimintaan erilaisten toiminnallisten pajojen kautta. Tapahtuma oli menestys: kahden päivän aikana Exactumissa vierailu yhteensä noin 250 peruskouluikäistä koululaista. BioPop järjesti toiminnallisia työpajoja Meritorin koululla Espoossa. Suupalan matka -työpajaan pääsi puuhailemaan päivän aikana 120 lasta. Kemma järjesti toimintaa kouluissa ympäri pääkaupunkiseutua (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tuusula). Kokeellisuus kemian opetuksessa -kurssin 28 kurssilaista kävi 12 koulussa järjestämässä kokeellisia ohjelmaa koululaisille. VALTAKUNNALLISET LUMA TIEDE- JA TEKNOLOGIAPÄIVÄT Seitsemännet LUMA Tiede- ja teknologiapäivät järjestettiin yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa Helsingissä Meilahden kampuksella Biomedicumissa. Pääteemana päivillä oli Ihminen, terveys ja hyvinvointi. Teemaa lähestyttiin kiinnostavien luentojen, toiminnallisten työpajojen ja keskustelevien seminaariluentojen kautta. Luennoimassa olivat Riitta Hari, HY (Aivotutkimus tieteenaloja rikkomassa) Paavo Kinnunen, Aalto yliopisto (Lääketieteellistä molekyylitekniikkaa: biofysiikasta toiminnallisiin nanorakenteisiin, Helena Ranta, HY (Pahuuden kasvot) sekä Marikki Peltonen, HY (Lääkeaineiden vapautuminen lääkevalmisteista ja kulkeutuminen elimistössä). Työpajat olivat monipuoliset. Niissä esiteltiin lääketieteellisen tiedekunnan opetusmenetelmiä sekä uusia ideoita ja lähestymistapoja LUMA -aineiden opetukseen. Päiville osallistuneet opettajat saivat valita kiinnostuksensa kohteet 23:sta työpajavaihtoehdosta. LUMA tiede- ja teknologiapäivillä Valtakunnallinen LUMA -keskus jakoi vuosittaiset palkinnot ansiokkaasta LUMA -toiminnasta kahdelle koululle, jotka nimettiin vuoden LUMA -kouluiksi. Koulut voivat joka vuosi Valtakunnallisen LUMA -viikon jälkeen raportoida kuluneen vuoden LUMA -toimintaansa. Raati valitsee raporttien perusteella vuoden LUMA -koulut kahdessa 18

19 kilpailusarjassa: I varhaiskasvatus ja perusopetus sekä II lukio ja ammatillinen koulutus. Vuoden 2010 LUMA -koulut olivat Peltolan koulu Vantaalta ja Parkanon lukio Parkanosta. LUMA -JUHLASEMINAARI vietettiin Valtakunnallisen LUMA tiede- ja teknologiaviikon päätteeksi opettajille suunnattua LUMA -juhlaseminaaria. Seminaarissa juhlistettiin kansainvälisen kemian vuoden 2011 lisäksi Valtakunnallisen LUMA -keskuksen johtajan, prof. Maija Akselan 50-vuotispäiviä, kansainvälistä kemian vuotta, kemian opettajankoulutusyksikön 10-vuotista taivalta kemian laitoksella sekä vasta-avattua LUMA -rahastoa. Kuva 12 Professori Maija Aksela 50-vuotispäivät olivat yksi seminaarin juhlan aiheista. Seminaarissa oli lähes 150 osallistujaa, joiden joukossa oli yliopiston johtoa, elinkeinoelämän johtoa ja edustajia sekä LUMA -aineiden opettajia. VIRTANEN NÄYTELMÄ TIEDEMIEHEN ELÄMÄSTÄ LUMA -juhlaseminaarissa kantaesitettiin kansainvälisen kemian vuoden kunniaksi valmistunut näytelmä nobelisti Virtasesta. 19

20 Kuva 13 Virtanen-näytelmä kertoo tarinan nobelistin elämästä Näytelmän on käsikirjoittanut Ilkka Pollari ja projektin toteuttajina ovat Valtakunnallinen LUMA -keskus ja kemian opettajankoulutusyksikkö. Näyttelijöinä toimi tulevia kemian opettajia. Ohjauksesta vastasi työryhmä. Näytelmä sai suuren suosion ja se esitettiin vuoden 2011 aikana vielä Aalto-yliopistolla sekä Suomalaisten Kemistien Seuran kokouksessa Helsingin yliopiston kemian laitoksella. Näytelmää on tilattu vuodelle 2012 esitettäväksi ainakin kahdesti. Rooleissa (kemian opettajankoulutusyksikön opiskelijoita) Jan Jansson - Virtanen Johannes Posti - Karström Kai Kaksonen - Kekkonen Anna Palomäki - Lilja Virtanen Linnea Töyrylä - Helmi Jääköski Lauri Paakkari - Niinivaara, Poijärvi Simo Tolvanen - Valmari, lehtimies, lähetystön jäsen Armi Hopea - Laaksonen, lähetystön jäsen Toni Rantaniitty - I.G.Farben, lehtimies, Miettinen Peppi Pitkänen - Virtasen tytär ISSE-SYMPOSIUM Kansainvälinen luonnontieteiden opettajille kaikilla opetuksen asteilla suunnattu International Symposium for Science Education järjestettiin ensimmäisen kerran Haikon kartanossa teemalla Multimodal representations. Symposiumiin osallistui 30 henkeä Suomesta, USA:sta, Turkista ja Thaimaasta. Symposiumin ohjelma koostui luennoista, työpajoista ja posteriesityksistä. Luennoimassa olivat mm- prof. Brian Hand Yhdysvalloista sekä prof. Arlyne Sarquis Yhdysvalloista. Symposiumin puheenjohtajana toimi LUMA -keskuksen johtaja prof. Maija Aksela. Symposium tullaan järjestämään myös vuonna

21 LUMA -RAHASTO Valtakunnallinen LUMA -keskus perusti v LUMA -rahaston kaiken LUMA -toiminnan tukemiseksi. LUMA -keskus tarvitsee jatkuvasti lisärahoitusta, jonka turvin voidaan kehittää ja laajentaa toimintaa sekä siihen liittyvää tutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. LUMA - rahasto on osa Helsingin yliopiston matematiikan ja luonnontieteiden rahastoa. Rahasto julkistettiin LUMA -juhlaseminaarin yhteydessä Maija Akselan 50- vuotispäivän muistamiset pyydettiin ohjaamaan LUMA -rahastoon. LUMA -rahastossa on tarjolla eri kohteita, joille lahjoituksen voi suunnata. Ensimmäiset kohteet olivat lasten tiedekerhot, lasten ja nuorten tiedeleirit, LUMA -tutkimus sekä uudet oppimisympäristöt. Kohteita tulee jatkuvasti lisää. LUMA -rahasto: LOPPUSANAT LUMA -keskus on toiminut aktiivisesti kahdeksan vuotta vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimintamalli on uusi kansainvälisestikin katsottuna. Toiminnassa yhdistyy uudella toimintatavalla eri oppiaineiden, yhteistyötahojen ja kouluasteiden yhteistyö oppiaineiden sisällä sekä monitieteellisesti. LUMA -keskuksen yhteisöllinen toimintamalli on herättänyt suurta kiinnostusta kansainvälisesti. Vuonna 2011 erityisesti yhteistyö kehittyi. Sitä lisättiin eri LUMA -keskusten välillä sekä erityisesti Valtakunnallisen LUMA -keskuksen sisäisessä toiminnassa resurssikeskusten välillä. Valtakunnallinen LUMA -keskus edisti uusien toimijoiden syntyä: Jyväskylään ja Tampereelle avattiin uudet alueelliset LUMA -keskukset. Myös Aalto-yliopisto aloitti LUMA -toiminnan, joka on kiinteässä yhteistyössä Valtakunnallisen LUMA -keskuksen kanssa. Valtakunnallinen LUMA - keskus vahvisti omaa toimintaansa avaamalla tietojenkäsittelytieteen laitokselle Linkki resurssikeskuksen. KIITOKSET LUMA -keskus kiittää taloudellisesta tuesta Helsingin yliopiston ja yhteistyökumppanien lisäksi Suomen Kulttuurirahastoa, Magnus Ehnroothin säätiötä, Teknologiateollisuuden 100- vuotissäätiötä, Tieteen tiedotus ry:tä, Honkosen säätiötä ja Alfred Kordelinin säätiötä. 21

22 RESURSSIKESKUSTEN TOIMINTAKERTOMUKSET BIOPOP TOIMINTAKERTOMUS 2011 YHTEYSHENKILÖT Johtaja: Professori Jouko Rikkinen Sähköposti: puh , Koordinaattori: Marianne Kovasin Sähköposti: puh YHTEYSTIEDOT JA VERKKOSIVUT Postiosoite: Biopop, Viikinkaari 1 (PL 65), Helsingin yliopisto Verkkosivut: TAVOITTEET VUODELLE 2011 BioPop Biologian opetuksen resurssikeskus on Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan LUMA -toimintaa. Vuonna 2007 perustetun BioPop - resurssikeskuksen tavoitteena on tukea biologian opetusta sekä innostaa alan opettajia ja koululaisia peruskoulussa ja lukiossa. BioPop toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla, mutta osallistuu myös valtakunnallisiin tapahtumiin. BioPop järjestää käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa tapahtumia opettajille ja oppilaille. Biologian opetuksen resurssikeskus pyrkii toimimaan yhteistyökanavan peruskouluissa ja lukioissa työskentelevien biologian opettajien sekä biotieteiden laitoksella työskentelevien tutkijoiden, opettajien ja alan opiskelijoiden välillä. 22

23 Vuoden 2011 tavoitteina painotetaan LUMA - keskuksen strategioiden mukaisesti aihealueina ihmistä, terveyttä ja hyvinvointia biologian opetuksessa. Opettajille tarjotaan työpajoja ja täydennyskoulutusta Opiskelijaryhmille tarjotaan toiminnallisia vierailukäyntejä tiedekunnan laitoksille sekä kerrotaan biologian opiskelusta ja tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta. Verkkosivuilla ylläpidetään laajaa opetuskäyttöön sopivaa linkkikokoelmaa. Mahdollisuuksien mukaan ylläpidetään ja laajennetaan opetuksen tueksi lainattavien laitteiden kokoelmaa. Biologian aineenopettajiksi opiskelevat ja opettajat hyötyvät resurssikeskuksen oppikirjaja materiaalikokoelmasta. Lisäksi opettajaksi opiskelevat saavat käytännön opetuskokemusta keskuksen järjestämissä tapahtumissa. TOTEUTUNUT TOIMINTA TOIMINTA LASTEN JA NUORTEN KANSSA KERHOT Syksyllä 2011 BioPop järjesti yhdessä Geopisteen kanssa alakoululaisille biologia ja maantiedekerhoa Tahvonlahden ala asteella. BioPopin koordinaattori Marianne Kovasin toimi kerhokoordinaattorina sekä yhtenä ohjaajana. VIERAILUT BioPop järjesti koululaisvierailuja biotieteiden ja ympäristötieteiden laitoksille sekä kevätettä syyslukukaudella. Vierailevia koululaisryhmiä tuli Joensuusta saakka. Biologian opintoja ja tutkimusta esiteltiin paitsi abeille, myös alemmille luokka-asteille. Erityisesti toiminnalliset laboratoriovierailut olivat suuressa suosiossa. LEIRIT Kesäkuussa BioPop järjesti alakoululaisille neljä tiedeleiriä Viikissä. Kaksi niistä järjestettiin luokkalaisille ja kaksi luokkaisille. Leirien ohjaajina toimivat biologian ja aineenopettaja-opiskelijat Marianne Kovasin, Laura Krooks ja Marjo Rastas, sekä resurssiopettaja Elina Tommila. Leirit olivat todella suosittuja ja niille osallistui kaikkiaan 67 koululaista. Leirien teemana olivat erilaiset elinympäristöt ja niissä elävät eliöt. Leireillä hyödynnettiin Viikin kampuksen ja lähialueiden monipuolista luontoa sekä mahdollisuutta työskennellä oikeassa laboratoriossa. 23

24 LASTEN TIEDEPÄIVÄT järjestetyssä BioPopin jouluisessa tiedepäivässä lapset pääsivät tutkimaan jouluun liittyviä tieteellisiä ilmiöitä päivän aikana perehdyttiin esimerkiksi joulukuusen elämään, Petteri Punakuonon ja muidenkin eläinten suunnistustaitoon ja saatiin selvyys, miksi monet konvehdit joutuvat odottelemaan karkkitehtaalla tovin, ennen kuin niitä voidaan myydä herkkusuille. Osallistujina oli lähes 40 lasta muutamien vanhempien kera. Isa Uski ideoi ja suunnitteli tiedepäivän materiaalin, ja se tullaan laittamaan BioPopin verkkosivuille laajempaa käyttöä varten. Ohjaajina tapahtumassa toimivat Isa Uskin ja Marianne Kovasinin lisäksi biologian maisterivaiheen opiskelijat Ahti Launis, Petra Kääriä sekä Jouko Pokela. TOIMINTA KANSAINVÄLISTEN NUORTEN KANSSA BioPop osallistui Amazing Race of Science kilpailun järjestämiseen. Lähes kaikki osallistujista vierailivatkin Marianne Kovasinin ja Isa Uskin suunnittelemilla genetiikka - teemaisilla rasteilla, joissa pääsivät mittaamaan taitojaan jipokkaiden risteytystehtävien parissa. JIPPOPÄIVÄT 7.5. Jippo päivänä BioPopin toiminnalliset työpajat olivat nimeltään Vedenlaatu terveysmittarina ja Suupalan matka. Pajoissa pohdittiin nimiensä mukaisesti puhtaan veden merkitystä ihmisen terveyden kannalta vesianalyysin keinoin sekä tämän lisäksi tutustuttiin ihmisen ruuansulatuselimistön toimintaan. Pajoja ohjasivat Timo-Matti Fahmy sekä Isa Uski. VALTAKUNNALLINEN LUMA -VIIKKO Valtakunnallisella LUMA -viikolla BioPop järjesti toiminnallisia työpajoja Meritorin koululla Espoossa. Suupalan matka -työpajaan pääsi puuhailemaan päivän aikana huikeat 120 lasta. Päivä oli todella onnistunut. TOIMINTA OPETTAJIEN KANSSA VALTAKUNNALLISET LUMA TIEDE- JA TEKNOLOGIAPÄIVÄT BioPop osallistui jälleen Luma -keskuksen tiede- ja teknologiapäiville Meilahdessa. Koordinaattori Marianne Kovasin piti päivillä kaksi työpajaa, toisen aiheesta Mausteinen lääkevarasto, jonka ohessa tutustuttiin lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkan mahdollisuuksiin. Toinen toiminnallinen paja järjestettiin otsikolla arkipäivän mikrobiologiaa. Molemmat pajat vetivät kiitettävän määrän osallistujia. MUU TOIMINTA SEMINAARIT BioPop osallistui alkukeväästä Luotsaten Itämeren aalloille tukea ja iloa Itämeri-toimintaan lasten ja nuorten kanssa seminaariin. Tapahtuma järjestettiin Helsingissä. 24

25 VERKKOSIVUT BioPopin verkkosivuja on ylläpidetty päivittämällä niitä säännöllisesti. Sivuilla tiedotetaan biologian opettajille ja oppilaille suunnatuista ajankohtaisista tapahtumista sekä uusista ideoista ja linkeistä biologian opetuksen tueksi. BioPop on myös aktiivisesti osallistunut tuottamaan Pinkka lajintuntemuksen oppimisympäristön tekijäryhmän kanssa BioPopin tapahtumia ja toimintoja tukevia oppimateriaalikokonaisuuksia verkkoon VERKKOLEHDET Biopop on osallistunut mahdollisuuksien mukaan myös verkkolehtien sisällöntuottoon. Loppuvuodesta toimitusjoukkoon rekrytyt uudet ja innokkaat opiskelijat sekä tutkijat tulevat näkymään ensivuoden toimitustyön vilkastumisena. YMPÄRISTÖWIKI BioPop osallistui yhtenä tahona keväällä Ympäristöwiki-oppimisympäristön kehittämiseen Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella toimivien toisen asteen oppilaitosten kanssa. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA BioPop jatkoi osallisena Helsingin yliopiston Taitavuorten tutkimusaseman käytön edistämishankkeessa biologian ja maantieteen kouluopetuksen tukemiseksi (mm. yhteistoimintaa ja yhteydenpitoa paikallisiin kouluihin ja opettajiin Keniassa). Seuraava suomalainen lukiolaisryhmä matkustaa Taitan tutkimusasemalle tammikuussa VUODEN 2011 TOIMINNAN ARVIOINTI Vuoden 2011 keväällä BioPopin toiminta oli aktiivista. Toimintaa tarjottiin opettajien lisäksi kaikille luokka-asteille, ja tapahtumat vetivät kiitettävästi kävijöitä. Uskomme, että tasaisesti vuoden mittaan tehdyn työn myötä tietoisuus BioPopista ja sen monipuolisesta toiminnasta on levinnyt enenevissä määrin etenkin alan opiskelijoiden tietoisuuteen. Varmasti myös kouluille aktiivinen tapahtumista tiedottaminen on omalta osaltaan edesauttanut myös opettajien ja oppilaiden tietämystä BioPopista. Tapahtumista sekä suullisesti että kirjallisesti kerätty palaute on osoittanut, että ne ovat olleet onnistuneita. 25

26 26

27 F2K-KESKUS TOIMINTAKERTOMUS YHTEYSHENKILÖT JA -TIEDOT F2k-keskuksen johtaja: Kaarle Hämeri F2k-keskuksen koordinaattori: Antti Laherto PR-koordinaattori ja osa F2k-keskuksen toiminnoista: Suvi Tala Ohjausryhmä: Kaarle Hämeri, professori, Fysiikan laitos (puheenjohtaja) Irma Hannula, lehtori, Aurinkolahden koulu Ilkka Hendolin, tohtorikoulutettava, Fysiikan laitos Risto Jokinen, fysiikan opettaja, Länsi-Helsingin lukio, MAOL Tuula Koskimies-Sirén, lukion rehtori, Helsingin normaalilyseo Antti Laherto, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopiston Fysiikan laitos Helena Marjaranta, viestintäjohtaja, Vaisala Oy Heidi Pääkkönen, HR-Consultant, ABB Oy Suvi Tala, tohtorikoulutettava, Fysiikan laitos Verkkosivut: Puhelinnumero: (09) TOIMINNAN TAVOITTEET VUONNA 2011 F2k-keskuksen tarkoituksena on tukea ja edistää motivoivaa ja monipuolista fysiikan opetusta ja oppimista sekä peruskoulun kaikilla luokka-asteilla että lukiossa. Tavoitteena on myös tukea luonnontieteellistä harrastuneisuutta paitsi lasten ja nuorten parissa, myös aikuisväestön keskuudessa. Toiminnan keskiössä on fysiikkaan ja sen tuntemukseen pohjautuva kokeellinen opetus. Vuonna 2011 F2k-keskus pyrki painottamaan toimintaansa uuteen fysiikkaan, joka on perustana nykytutkimukselle ja -sovelluksille. Tavoitetta lähestyttiin etupäässä kehittämällä sisältöjä ja toimintoja joulukuussa 2010 avattuun F2k-laboratorioon. 27

28 3. TOTEUTUNUT TOIMINTA F2K-LABORATORIO F2k-laboratoriossa tutustutaan kokeellisesti 2000-luvun fysiikkaan sekä niihin ilmiöihin, jotka ovat perustana nykytutkimukselle Fysiikan laitoksella. F2k-laboratorion ensimmäisenä toimintavuotena keskityttiin kehittämään sisältöjä ja laitteistoja sellaisiin kokeisiin, jotka rakentavat siltaa koulufysiikan ja nykyfysiikan väliin, ja joita ei voi lukioissa toteuttaa. Kävijä voi mm. tehdä Millikanin kokeen, tutkia valosähköistä ilmiötä, mitata mustan kappaleen säteilyä ja erilaisten valonlähteiden spektrejä sekä määrittää elektronin varauksen ja massan suhteen. Samalla tutustutaan siihen, miten näissä kokeellisissa töissä käsitellyt ilmiöt liittyvät nykypäivän tutkimukseen ja sovelluksiin. Myös laitoksen tutkijoita kutsuttiin kertomaan työstään vierailukäyntien yhteydessä. F2k-laboratorion aktiivisen kehitystyön tuloksiin tutustui vuoden 2011 aikana yli 800 laitoksen ulkopuolista vierailijaa. Heistä 130 oli täydennyskoulutustapahtumiin osallistuneita fysiikan opettajia. Monet opettajat toivat myöhemmin myös lukiolaisryhmänsä F2k-laboratorioon tekemään kokeellisia töitä. 14 abiturienttiryhmälle järjestettiin noin kahden tunnin pituinen työskentelysessio, jonka ryhmän opettaja integroi osaksi lukiofysiikan viimeistä kurssia. Nämä sessiot palvelivat hyvin kohdennettuina myös laitoksen opiskelijamarkkinointia. Lisäksi koska ryhmän opettajalta vaaditaan perehtymistä ja aktiivisena apuohjaajana toimimista, vierailut toteuttavat myös opettajien täydennyskoulutuksen tavoitteita. Näiden laboratoriotyövuorojen lisäksi parillekymmenelle lukiolaisryhmälle esitettiin F2k-laboratoriossa demonstraatioita lyhyempien tutustumisvierailujen yhteydessä. Kolme lukiolaisryhmää kävi F2k-laboratoriossa myös valmentautumassa CERN-vierailua varten. F2k-laboratoriota esiteltiin myös muille Fysiikan laitoksella vieraileville. F2k-keskuksen yhteistyötahoista F2k-laboratorioon tutustuivat mm. tiedekeskus Heurekan henkilökunta sekä MAOL:n pääkaupunkiseudun paikallisyhdistykset. F2k-laboratorio vastaanotti myös kansainvälisiä delegaatioita, mm. LUMA -keskuksen vieraita Japanista ja USA:sta. Young Scientist tapahtumassa laboratoriossa järjestettiin ohjelmaa 120 nuorelle, jotka olivat menestyneet eurooppalaisessa tiedekilpailussa. Kumpulan kampuksen Tiedebasaaritapahtumassa F2k-laboratoriossa pidettiin demonstraatioesityksiä. Varsinaisten demonstraatioiden ja oppilastöiden lisäksi F2k-laboratoriossa järjestestettiin myös muuta outreach-toimintaa, mm. sidosryhmätapaamisia ja tv-kuvauksia. Vierailuiden ohella F2k-laboratoriota hyödynnettiin myös osana laitoksen omaa laboratorioopetusta. F2k-laboratorion toiminnasta ja tapahtumista vastasi tohtorikoulutettava Antti Laherto. Kokeellisten töiden kehittämisessä keskeisessä roolissa oli yliopistonlehtori Ari Hämäläinen. Myös fysiikan opettaja Harri Leinonen sekä monet yhteistyökoulujen opettajat osallistuivat kehitystyöhön. 28

29 F2K-KLUBI NUORILLE Vuonna 2011 jatkettiin vuotiaille nuorille eli yläastelaisille ja lukiolaisille suunnattujen klubi-iltojen järjestämistä. F2k-klubin tarkoituksena on tarjota nuorille näköala fysiikan nykytutkimukseen ja sen parissa työskenteleviin ihmisiin. Näin voidaan myös herättää kiinnostusta luonnontieteitä ja niiden opiskelua kohtaan. Vuoden aikana järjestettiin kaksi klubikertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 50. F2k-klubin järjestelyistä vastasi Antti Laherto. Välipalatarjoilun ja yleisen laitoksen esittelyn jälkeen klubikerroilla keskityttiin yhteen ajankohtaiseen fysiikan erikoisalaan. Nuoret tutustuivat alan tutkijoihin, ja keskustelivat ja kyselivät heidän työstään ja alan opiskelusta. Klubikertoihin kuului myös kiertokäynti tutkimuslaboratorioissa, joissa tutkijat esittelivät laitteistojaan. Klubikertojen aiheet ja esitelmöitsijät olivat seuraavat: 4.5. Biologisten nanorakenteiden tutkimus röntgensäteilyn avulla, professori Ritva Serimaa Geofysiikkaa luonnossa ja laboratoriossa, tutkijatohtori Selen Raiskila LUKIOLAISTEN JA MUIDEN KOULULAISRYHMIEN TUTUSTUMISKÄYNNIT FYSIIKAN LAITOKSELLE Koululaisryhmien tutustumiskäyntejä laitokselle järjestettiin vuonna 2011 noin 40. Pääosa vieraista oli lukiolaisia, ja osalle ryhmistä järjestettiin tutkimuslaboratoriovierailun oheen myös luentoja tai kokeellista toimintaa. Kevään alussa PR-koordinaattorin tehtävä siirtyi Ilkka Hendolinilta Suvi Talalle. Samalla vierailukäytäntöä päätettiin muuttaa niin, että eri osastojen PR-vastaavat ottavat ryhmät yleensä itsenäisesti vastaan ja pitävät myös laitoksen yleisesittelyn ennen kuin esittelevät laboratorioitaan tunnin-parin mittaisilla vierailuilla. Tämä uusi konsepti luotiin ja yleisesittelyssä käytetyt kalvopohjat suunniteltiin ja tehtiin yhdessä uuden PRkoordinaattorin vetämänä. Nyt laitoksen PR-koordinaattori koordinoi toimintaa sopien vierailuista opettajien ja osastojen PR-vastaavien kanssa, ja pitää edelleen osan laitosesittelyistä sekä järjestää joidenkin vierailujen yhteyteen kokeellista toimintaa tai luentoja. PR-koordinaattori vastaa myös muutamista muista laitoksen PR-toimintaan liittyvistä asioista, joista säännöllisintä on vastaaminen laitoksen yleiseen - sähköpostiosoitteeseen tuleviin kysymyksiin fysiikasta, sen opiskelusta ja tutkimuksesta sekä Fysiikan laitoksesta. LUKIOLAISTEN OPISKELUMAHDOLLISUUS FYSIIKAN LAITOKSELLA Vuonna 2011 F2k-keskus otti vetovastuun Fysiikan laitoksen ja pääkaupunkiseudun luonnontiedepainotteisten lukioiden yhteistyöprojektista, jossa tarjotaan lahjakkaille lukiolaisille mahdollisuutta fysiikan yliopisto-opintoihin jo lukioaikana. Mahdollisuudesta tiedottaminen ja infotilaisuuden järjestäminen poikivat sen, että 14 lukiolaiselle myönnettiin 29

30 opinto-oikeus peruskursseille lukuvuodeksi Toimintaa koordinoivat Antti Laherto ja opintoasiainsuunnittelija Hanna-Mari Peurala. JIPPO-TIEDEPÄIVÄ PERHEILLE Fysiikan laitoksella järjestettiin vuoden suurin perheiden luonnontiedetapahtuma, Jippotiedepäivä, Suvi Talan koordinoimana: Jippo-päivään osallistui vajaa 200 ihmistä ja osallistujia oli kaikista ikäluokista. Tapahtuma järjestettiin ensi kertaa sen historiassa kaksikielisenä. Ruotsinkieliset ottivat uudistuksen vastaan ilmoittautumalla ja osallistumalla aktiivisesti: heitä oli noin 10 % osallistujista. Tilaisuus alkoi yhteisellä vuorovaikutteisella luennolla Ilma, jonka piti professori Hanna Vehkamäki, tutkija Katrianne Lehtipalon avustamana. Tämän jälkeen osallistujat kiersivät pieninä ryhminä opasopiskelijoiden johdolla toiminnallisilla työpajoilla, joiden sisällöstä vastasivat fysiikan, matematiikan, kemian, maantieteen ja biologian opiskelijat ja tutkijat. Työpajoja oli yhteensä 14. Työpajoilla tutkittiin muun muassa luonnonilmiöitä, teknologiaa ja niiden kuvaamista sekä matemaattisia ongelmia. Päivän aikana osallistujille tarjoiltiin myös välipalaa ja tiedotteita kotiin vietäväksi. F2K-LEIRIT LAPSILLE Koulujen kesälomien alettua Fysiikan laitoksella järjestettiin perinteiset lasten päiväleirit ja Ensimmäinen leireistä suunnattiin 9-11-vuotiaille ja jälkimmäinen vuotiaille lapsille. Yhteensä leireille osallistui 38 lasta. Leireillä tutustuttiin sekä luonnonilmiöihin että ihmisen rakentamaan ympäristöön kokeellisen työskentelyn ja itse tekemisen kautta. Tämän vuoden leiriohjelman kantavaksi teemaksi valittiin ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä fysiikka. Leirin suunnittelijoina ja vetäjinä toimivat fysiikan aineenopettajaopiskelijat Heli Honkonen ja Juhani Nousiainen. Ohjelman suunnittelussa ja yleisjärjestelyissä auttoi Suvi Tala. F2K-KERHOT LAPSILLE Kouluista ja muilta julkisilta tahoilta on esitetty toive, että järjestäisimme lapsille myös kouluilla iltapäiväkerhoja fysiikassa ja muista matemaattisluonnontieteellisissä aineissa. Tällaisella lähestymistavalla tavoitetaan useampia lapsia ja tasapuolisemmin kuin toiminnalla, jossa vanhempien on kyettävä järjestämään mahdollisuus tuoda lapset Kumpulaan. Syksyllä 2011 järjestettiin pilottivaihe, jossa kouluilla on mahdollisuus ostaa noin puolella hinnalla todellisista kuluista iltapäiväkerho syksylle: pilottivaiheen kokemukset olivat myönteisiä. Kerhot olivat fysiikan tai fysiikan ja kemian yhdistäviä kerhoja ja niitä veti jokaisella kerhokerralla kaksi alan opiskelijaa. Fysiikan puolen vetäjinä toimivat suomenkielisissä kerhoissa fysiikan opiskelijat Lotta-Maria Vanhatalo ja Marko Mononen sekä ruotsinkielisissä kerhoissa fysiikan opiskelijat Annika venäläinen, Björn Udd ja Markus Mattila. Kerhojen sisällön suunnittelussa ja valmistelussa sekä käytännön järjestelyissä auttoi Suvi Tala. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSI Fysiikan laitoksella järjestettiin jokakesäinen opettajien täydennyskoulutuskurssi. Tällä kertaa aiheena oli Modernin fysiikan empiirinen perusta. Aihe liittyi F2k-laboratorion 30

31 kehittämistyöhön, ja kurssi sisälsikin luentojen ohella runsaasti kokeellista työskentelyä. Kurssi oli suunnattu kaikille luonnontieteiden ja matematiikan opettajille. Kurssin ohjelma on nähtävissä osoitteessa Kurssille osallistui 25 yläasteen ja/tai lukion opettajaa. Kurssin järjesti Heimo Saarikko. Antti Laherto auttoi käytännön järjestelyissä. F2K:N KIRJASTO, WWW-SIVUT JA OPETTAJALABORATORIO F2k:n kirjaston kokoelma sisältää fysiikan oppikirjoja, fysiikan opetuksen tukimateriaalia, populaariteoksia ja -lehtiä luonnontieteistä sekä tutkimuskirjallisuutta fysiikan opetuksesta ja siihen liittyvistä aloista. Kirjastoon tehtiin vuonna 2011 uusia hankintoja, ja lainaustoimintaa on ollut jonkin verran. Lisäksi vierailijoilla on ollut mahdollisuus käyttää ja kokeilla opettajalaboratorion demonstraatio- ja oppilastyövälineistöä ja kysyä neuvoa kokeellisuuteen ja fysiikkaan liittyvissä asioissa. F2k:ssa on myös joitain lainattavia oppilastyövälinesarjoja, joita myös hankittiin lisää. F2k-keskuksen www-sivusto ( toimii tiedotuskanavana ja materiaalipankkina. Sivut tarjoavat muun muassa opetusmateriaaleja, henkilökuvia fyysikoista, vastauksia kysymyksiin sekä ajankohtaisia vinkkejä fysiikan harrastukseen ja opetukseen liittyen. Sivujen pääkieli on suomi ja vuoden aikana sivuille lisättiin tietoa myös ruotsiksi ja päivitettiin englanninkielisiä sivuja. F2k:n kirjaston sekä wwwsivujen ylläpidosta ja kehittämisestä vastasivat Suvi Tala ja Antti Laherto. VALTAKUNNALLISEN LUMA -KESKUKSEN VERKKOLEHDET Antti Laherto ja Suvi Tala tuottivat fysiikan osalta sisältöä LUMA -keskuksen verkkolehtiin, opettajien LUMA Sanomiin ( ja lasten Jippoon ( SIJAISHAKU Opettajien paljon käyttämää sijaishakupalvelua tarjottiin edelleen vuonna Pyynnöt lyhyistä ja pidemmistäkin opettajansijaisuuksista peruskoulun ja lukion fysiikassa, matematiikassa ja kemiassa tulivat pääosin www-sivuston lomakkeen kautta, ja Suvi Tala välitti ne ylläpitämälleen sähköpostilistalle tai henkilökohtaisesti. Kuluneena vuonna opettajat käyttivät palvelua myös tiedottaakseen täytettävistä viroista vastavalmistuneille opettajille, mikä on omiaan kiihdyttämään opiskelijoiden intoa valmistua. Listalle voivat ilmoittautua pitkällä opinnoissaan olevat ja jo opetuskokemusta hankkineet opettajaopiskelijat, sekä jo opettajaksi valmistuneet. Palvelun laatua lisää se, että sijaislistan ylläpitäjä tuntee suurimman osan sijaisista opettajakurssien perusteella, ja kaikista on olemassa tarkemmat tiedot täsmällisempiä sijaishakuja varten. MUUTA TOIMINTAA F2k järjesti fysiikkaa käsitteleviä työpajoja LUMA -keskuksen opettajien täydennyskoulutuspäiville Meilahdessa. F2k:n toimintaa ja Fysiikan laitosta opiskelupaikkana esiteltiin lisäksi monissa muissa pääkaupunkiseudun opettajatapahtumissa. F2k myös vastaili maallikoiden esittämiin fysiikka-aiheisiin kysymyksiin ja teki yhteistyötahojensa kanssa pienimuotoista konsultaatiota luonnontieteiden ja teknologian opettamiseen ja oppimiseen liittyvissä ongelmissa. 31

32 Vuonna 2011 F2k-keskus tiivisti yhteistyötä myös Fysiikan laitoksen ruotsinkielisen LUMA - toiminnan kanssa: ruotsinkieliseltä puolelta on käyty aikaisemmin muun muassa kouluissa esittelemässä Fysiikan laitosta ja herättämässä kiinnostusta fysiikkaa ja fysiikan opiskelua kohtaan. Tänä vuonna ruotsinkielistä toimintaa on tuettu ja monipuolistettu tekemällä osasta toimintoja kaksikielisiä, jolloin ruotsinkielen asema laitoksen LUMA -toiminnassa on vahvistunut. F2k:n ohjausryhmä kokousti vuoden 2011 aikana kolme kertaa. Kokouksissa ideoitiin ja suunniteltiin Fysiikan laitoksen LUMA -toimintaa. Vuoden aikana seurattiin erityisesti F2klaboratorion kehittämistyötä sen ensimmäisenä toimintavuotena. 32

33 GEOPISTE TOIMINTAKERTOMUS 2011 YHTEYSHENKILÖT Johtaja: Pirjo Hellemaa, sähköposti: puh / Koordinaattori: Rami Ratvio, sähköposti: rami.ratvio@helsinki.fi, puh / YHTEYSTIEDOT JA VERKKOSIVUT Geopiste on maantieteen opetuksen resurssikeskus, joka toimii Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella Kumpulassa (Physicum, sali A115): Geopiste, PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2a), Helsingin yliopisto Verkkosivut: Sähköposti: geopiste@g .com Geopisteen ohjausryhmä Pirjo Hellemaa, FT (pj) Rami Ratvio, FT (koordinaattori) Outi Houtsonen, FM, opettaja Kati Immeli, FM, opettaja Annakaisa Korja, seismologi Pasi Heikkilä, geologi Paarlahti, Arttu, FM (laitekoordinaattori) Katariina Kosonen, FT, kartografia Tuuli Toivonen, FT, GIS-opetus Miska Luoto, professori, luonnonmaantiede Markku Löytönen, professori, kulttuurimaantiede Andersson, Matias, fil.yo (opiskelija) Mailammi, Masi, fil.yo (opiskelija) Etäjäsenenä Keniassa Tino Johansson, FT 33

34 TAVOITTEET VUODELLE 2011 Geopisteen tavoitteena on toimia sekä valtakunnallisesti että erityisesti pääkaupunkiseudulla maantieteen kouluopetusta tukevana resurssikeskuksena sekä innostaa laajemminkin maantieteen harrastukseen. Geopisteen valtakunnallisessa toiminnassa korostuvat erityisesti verkkosivuille koottavat opetusresurssit. Vuoden 2011 tavoitteina on painottaa LUMA -keskuksen strategioiden mukaisesti aihealueina ihmistä, terveyttä ja hyvinvointia maantieteen opetuksessa. Lisätään kartografista osaamista järjestämällä kansallinen karttakilpailu ja -työpajoja. Uusia opetusideoita kerätään ja kehitellään sekä esitellään maantiedettä tieteenalana. Verkkosivuilla ylläpidetään laajaa opetuskäyttöön sopivaa linkkikokoelmaa. Verkkosivuille kerätään opetus- ja koulutuskäyttöön sopivia videoita. Selvitetään sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksia Geopisteen toiminnassa, esimerkiksi tiedotuksessa ja opetusresurssien keräämisessä ja jakamisessa. Ylläpidetään ja laajennetaan opetuksen tueksi lainattavien laitteiden kokoelmaa. Geopisteen toiminnasta tiedottamista lisätään ja samoin yhteistyötä Suomen Maantieteellisen Seuran, OKL:n ja BMOL:n kanssa. Lukukausittain järjestetään 1 2 koulutustilaisuutta opettajille ja / tai oppilaille ajankohtaisista aiheista. Nämä tilaisuudet, samoin kuin laitteiden lainaus, palvelevat parhaiten pääkaupunkiseudun kouluja. Maantieteen opettajiksi opiskelevat ja opettajat hyötyvät resurssikeskuksen oppikirja- ja kartastokokoelmasta. Toiminnalla edistetään valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden toteutumista. TOTEUTUNUT TOIMINTA TOIMINTA LASTEN JA NUORTEN KANSSA KERHOT Syksyllä 2011 Geopiste on ollut järjestämässä yhdessä Biopopin kanssa koululaisten maantiede- ja biologiakerhoa Tahvonlahden ala-asteella. Geopisteen päivystäjät Matias Andersson ja Masi Mailammi toimivat ohjaajina yhteensä 6 kerhokertaa. VIERAILUT Geopiste on isännöinyt useita koululuokkien vierailuja Geoteiteiden ja maantieteen laitoksella sekä kevät- että syyslukukaudella. Yksi luokka tuli Tampereelta asti. Maantieteen opintoja ja tutkimusta on esitelty abeille ja myös alemmille luokka-asteille, joita usein kiinnostaa opastus geokätkentään. Lukion opettajat ovat pyytäneet erityisesti paikkatietoaineistoihin liittyvän 34

35 tutkimuksen esittelyä. Rami Ratvio on koordinoinut vierailuja. Päivystäjät ovat kertoneet maantieteen opiskelusta. LEIRIT Kesäkuun järjestettiin ensimmäistä kertaa maantiedeleiri lapsille. Osanottajia oli 17, iältään 8 13 vuotiaita. Leiripäivien teemat olivat: kenttätutkimus mittauksineen, kaupunkisuunnittelu ja geokätkentä. Viimeinen päivä alkoi kaupunkisuunnittelun kohdetta, Arabianrantaa, mainostavien posterien laadinnalla. Kurssin ehdoton huippu koettiin helteisessä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa vesisuihkujen rytmittäessä kurssia varten tehtyjen geokätköjen etsintää (kuvat 1 ja 2). Lasten hyvät kartanluku- ja GPS-paikantimien käyttötaidot hämmästyttivät ohjaajia. Ohjaajina toimivat Rami Ratvio, Pirjo Hellemaa, Belinda Kivivuori, Laura Heikkilä sekä Inka Holopainen. Geokätkennän ohjasi ja toteutti Markus Jylhä. Lisäksi kurssilla vieraili draamapedagogeja. Kuva 1. Maantiedeleiriläiset ryhmäkuvassa kesällä

36 Kuva 2. Geokätköjä etsimässä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. TOIMINTA KANSAINVÄLISTEN NUORTEN KANSSA Young scientists Geopiste osallistui rasteillaan Amazing Race of Science kilpailun järjestämiseen. Lähes kaikki osanottajat kävivät Geopisteen rastilla. Masi Mailammi ja Matias Andersson suunnittelivat ja toteuttivat Geopisteen rastit (kuva 3). 36

37 Kuva 3. Geopisteen varsinainen rasti oli Physicumin valopihassa. JIPPOPÄIVÄT Jippo-päivän työpajassa pohdittiin, mitä ruokamme on peräisin ja Reilun kaupan toimintaa. Rekvisiittana oli teetä, riisiä, yms. ruokatarvikkeita ja tilaisuuteen valmistettu suuri maailmankartta. Geopisteen rastilla kävi kolmessa ryhmässä yhteensä noin 30 lasta vanhempineen. Vetäjinä olivat Laura Heikkilä ja Belinda Kivivuori. KILPAILUT Kevään aikana Geopiste järjesti yhdessä Kansainvälisen kartografisen seuran, ICA:n, kanssa alle 16 -vuotiaille suunnatun Barbara Petchenik -kartanpiirustuskilpailun Suomen koululaisille. Suomen parhaat valittiin toukokuussa ja kuusi parasta (2 kustakin sarjasta) lähetettiin Pariisiin kartografian maailmankongressiin edustamaan Suomea. Suomen kartografinen seura on palkinnut kaikki osanottajat. Kilpailun teemana oli elämme yhteisessä maailmassa. Suomen osakilpailun voittajat löytyvät Geopisteen verkkosivuilta. Töistä järjestettiin näyttely Physicumrakennuksen aulaan. Yhteistyötä Suomen kartografisen seuran kanssa on päätetty jatkaa. TOIMINTA OPETTAJIEN KANSSA TÄYDENNYSKOULUTUKSET Syksyn aluksi järjestettiin koulutus älytaulun käytöstä. Siihen osallistui 11 opettajaa. Osa oli laitoksen henkilökuntaa, jonka on jatkossa tarkoitus järjestää omia koulutustilaisuuksia älytaulun käytöstä maantieteen opetuksessa. Aiheesta on luvattu laatia myös artikkeli opettajille leviävään lehteen ja LUMA Sanomiin. Kouluttaja oli laitevalmistajan puolelta ja maksullinen. 37

38 Toinen syksyllä järjestetty tilaisuus ( ) oli opettajien täydennyskoulutusta otsikolla Opi tuntemaan mineraaleja! (kuva 4). Vetäjänä toimi geologi Pasi Heikkilä. Tilaisuuteen osallistui yli 10 opettajaa (ilmoittautuneita 16). Kuva 4. Mineraalien tunnistusharjoitus Geopisteen työpajassa Geopiste oli esillä ja osallistui myös laitoksen ja Palmenian kanssa yhteistyössä järjestettyyn GIS maantieteen opetuksessa -täydennyskoulutukseen syksyllä. Neljä päivää kestäneellä kurssilla oli n. 20 maantieteen opettajaa. Rami Ratvio toimi yhtenä kurssin opettajista. VALTAKUNNALLISET LUMA TIEDE- JA TEKNOLOGIAPÄIVÄT LUMA -päivillä Meilahdessa Geopisteellä oli professori Markku Löytösen vetämä työpaja Terveysmaantiede kouluopetuksessa ja 6.4. lehtori Hellemaan vetämä työpaja otsakkeella Kuvatulkinta maantieteen opetuksessa. Osanottajia oli vain kourallinen, mutta asia kiinnosti ja samasta aiheesta päätettiin jatkaa BMOL:n syyspäivillä. KANSAINVÄLISET VIERAILUT Lokakuun 26. kävi vieraita, opettajankouluttajia Tallinnan yliopistosta, tutustumassa Geopisteen ja Biopopin toimintaan. Joulukuun 16. Geopisteen toimintaa esitellään Venäjän maantieteellisen seuran edustajille. MATERIAALI-, LAINAUS- JA NEUVONTAPALVELUT Geopisteen päivystäjinä toimivat kevätlukukaudella opiskelijat Laura Heikkilä ja Belinda Kivivuori ja syksyllä Matias Andersson ja Masi Mailammi. He ovat lukukausien aikana päivystäneet Geopisteessä keskiviikkoisin klo ja samalla tehneet mainoksia ja 38

39 tiedottaneet Geopisteen tilaisuuksista, hoitaneet postia ja välineiden lainausta, suunnitelleet tapahtumia sekä laatineet lukukausittain raportteja. Kävijöitä päivystyksissä on ollut vähän, lähinnä laitteiden lainaajia. Keväällä Geopisteen toimintaan, kirjakokoelmaan ja laitteisiin kävivät tutustumassa didaktisen maantieteen kurssin ja LuK-seminaarin osanottajat. Myös älytaulun käyttöä kokeiltiin. Laitteita on ollut lainassa opettajankoulutuslaitoksen neljällä kurssilla, maantieteen kursseilla sekä GPS-paikantimia useissa kouluissa, melumittari yhdessä, maaperäkairoja ja suokaira yhdessä. Lisäksi GPS-paikantimet, maaperäkairat ja melumittarit olivat käytössä kesän tiedeleirillä ja GPS-laitteet koululaisten kerhossa Tahvonlahdessa. Laitteita (maaperäkaira, melumittari, GPS-laitteet) on ollut lainassa myös opinnäytetöiden tekijöillä. Syksyn päivystäjät laativat kirjallisen ohjeen GPS-laitteiden käytöstä. Ohjeet opetuskäytöstä ovat myös Geopisteen verkkosivuilla. VIRTUAALINEN TOIMINTA VERKKOLEHDET Luma Sanomat LUMA Sanomissa julkaistiin tiedotteiden ja pienten vinkkien lisäksi artikkeleita: Barbara Petchenik -lasten maailmankarttakilpailussa ratkaisevat kekseliäisyys ja asenne Osallistu luokkasi kanssa Barbara Petchenik maailmankarttakilpailuun! Lähiöitä tutkimalla oppimassa (Ratvio) Terveiset maantiedeleiriltä (Hellemaa) Ulos luokasta puroa tutkimaan! (Hellemaa) Maa- ja kallioperän säteily (Hellemaa) Kansainvälinen karttakilpailu on ratkennut (Mailammi & Andersson) Geokätkentä opetustapahtumana! (Mailammi & Andersson) Kansainvälinen ilmastopaneeli roolipelinä (Hellemaa) Luova Geopiste on hakenut Luova-lehteen kirjoittajia maantieteen opiskelijoiden sähköpostilistoilla. Jippo Geopisteen päivystäjät ovat kirjoittaneet Jippo-lehteen: Tiesitkö: Amerikka kulttuurien sulatusuunina (Heikkilä) 39

40 Tiesitkö: Euroopan Alpit (Heikkilä) Tiesitkö: Ukkoset (Kivivuori) Tutki ja ihmettele: Maailman joet (Heikkilä) Tutki ja ihmettele: Luonto muuttuu (Heikkilä) Tutki ja ihmettele: Puiden vihreät lehdet Heikkilä) Tutki ja ihmettele: Hahmota maailma! (Kivivuori) Tutki ja ihmettele: Tee oma kompassi! (Kivivuori) Jippolan sanomat osioon: Vuohet pystyvät jopa kärrynpyörään (Kivivuori) Piirrä maailmankartta ja osallistu kilpailuun (Heikkilä) Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna Ilmasto lämpenee, mutta ei kaikkialla (Mailammi & Andersson) 3 luukkua joulukalenteriin VERKKOSIVUT Geopisteen päivystäjät ylläpitävät resurssikeskuksen verkkosivuja koordinaattori Rami Ratvion ohjauksessa. Verkkosivuilla on laaja linkkilista maantieteen opettajien käyttöön. Sivuilla näkyvät myös tulevat tapahtumat ja uudet opetusideat. Sivuilla on mahdollista kysyä asiantuntijoilta. On kysytty mm. oppikirjan pohjalta epäselviksi jääneitä asioita. Vuoden aikana keskityttiin Geopisteen Facebook-sivujen perustamiseen. Se on yksi toimiva tiedotuskanava, jolla on noin 50 aktiivista käyttäjää. Valokuvapankin lisäksi verkkosivuilta löytyy nyt myös animaatioita, jotka havainnollistavat maantieteellisiä prosesseja ja ilmiöitä. TOIMINTA MUIDEN YHTEISTYÖTAHOJEN TAI KOHDERYHMIEN KANSSA Opettajankoulutuslaitoksen suuntaan on lisätty tiedotusta ja myös laitteiden lainaus sinne on vilkastunut. BMOL:n syyspäivillä mainostettiin Geopisteen palveluja ja verkkosivuja, kun Hellemaa kävi puhumassa otsikolla Kulttuurimaiseman kuvatulkinta. Suomen maantieteellisen seuran venäläiset vieraat tutustuvat myös Geopisteen toimintaan. Geopiste avusti ja mainosti itseään syksyllä lukion opettajille suunnatulla Palmenian täydennyskoulutuskurssilla. Barbara Petchenik -kartanpiirrustuskilpailu loi yhteistyön puitteet Suomen kartografisen seuran kanssa. 40

41 MUU JULKAISUTOIMINTA JA OPINNÄYTTEET Haanperä, H. (2011). Luontopolku Suomen maantiedon opetuksessa esimerkkinä Helsingin pihlajamäki ja sen lähiympäristö. 118 s liitesivua. Julkaisematon pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitos. Hellemaa, P. (2011). Moreenimuodostumat ja niiden tulkinta. Natura 48 (1), Koivunen, T. (20011). Maasto-opetus Pohjan- ja Hämeenkankaalla. 83 s liitesivua. Julkaisematon pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitos. Vehko, P. (2011). Mallinnetaan jäätikön ja virtaavan veden synnyttämiä muotoja. Natura 48 (2), MUU TOIMINTA Geopisteen ohjausryhmä on kokoontunut kerran keväällä ja kerran syksyllä: tehtiin katsaus lukukauden toimintaan ja suunniteltiin tulevaa, etenkin lasten kesäleiriä. Paikalla oli kahdeksan ohjausryhmän jäsentä käytiin läpi kuluneen vuoden toimintaa sekä tutustuttiin kansalliseen LUMA -strategiaan ja suunniteltiin toimintaa vuodelle 2012 sekä priorisoitiin hankintoja. Paikalla oli seitsemän ohjausryhmän jäsentä. VUODEN 2011 TOIMINNAN ARVIOINTI Vuosi 2011 on ollut edeltäviä vilkkaampi, toiminta on lisääntynyt mm. kesäleirillä ja kerhotoiminan järjestämisellä. Lähes kaikkea tavoitteissa mainittua on edistetty. Ihminen ja terveys -teema tuli esille LUMA -lehden artikkeleissa ja LUMA -tiedepäivien työpajassa. Kansainvälinen karttakilpailu onnistui, osanottajia riitti kaikkiin sarjoihin, vaikka kilpailuaika oli lyhyt. Pariisissa ICA:n maailmankongressissa suomalaiset eivät päässeet palkintosijoille. Uusia opetusideoita on kehitelty, ja lisää on tulossa mm. pedagogisista graduista. Geokätkennän opetuskäytöstä on laadittu ohjeet. Maantiedettä tieteenalana ja alan opintoja on esitelty lukuisten kouluvierailujen yhteydessä. Verkkosivuja on kehitetty ja mm. sivuille on lisätty animaatioita. Geopiste on nyt Facebookissa. Laitekokoelmaa on laajennettu älytaululla ja säteilyannosmittarilla. Älytaulun opetuskäytöstä on jo järjestetty yksi kurssi. Säteilyannosmittaria esiteltiin opettajien täydennyskoulutuksessa (Opi tuntemaan mineraaleja). Laitteita lainattiin entiseen tapaan. Yhteistyö SMS:n, SKS:n, OKL:n ja BMOL:n kanssa on selvästi lisääntynyt. 41

42 Opettajille järjestettiin kaksi täydennyskoulutustilaisuutta sekä oltiin mukana kolmannessa. Nuorille ei raportointivuonna järjestetty tiedeklubia, mitä voi pitää puutteena. Alakoululaisille oli monenlaista toimintaa, mutta lukioikäisille vain abiluokkien vierailuja sekä lukion aluetutkimuskurssiin liittyvää ohjelmaa (GIS) kouluvierailujen yhteydessä. Vierailuilla kuitenkin tavoitettiin laajempi yleisö kuin tiedeklubeilla on tavoitettu. Tämä toiminta myös selvästi edisti valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden toteutumista. Lisäksi toiminta on tukenut uuden teknologian käyttöä maantieteen opetuksessa. 42

43 KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA TOIMINTAKERTOMUS 2011 YHTEYSHENKILÖT Kemman ja Kemianluokka Gadolinin johtaja Maija Aksela Kemman koordinaattori: Marja Happonen (1-11/2011) ja Lauri Vihma (12/2011) Kemianluokka Gadolinin koordinaattori: Marja Happonen YHTEYSTIEDOT JA VERKKOSIVUT Kemma: s-posti Kemma: Kemianluokka Gadolin: s-posti Kemianluokka Gadolin: Faksi: (09) Posti: PL 55, Helsingin yliopisto Käynti: Chemicum, A. I. Virtasen aukio 1, Kumpulan kampus, Helsinki 43

44 KEMMAN OHJAUSRYHMÄ Kirsi Agge, opettaja, Helsinki Maija Aksela, johtaja, Kemian opetuksen keskus (puheenjohtaja) Nina Aremo, Suomen Kemian Seura ry, Kemianopetuksen jaosto Mariann Holmberg, lehtori, Suomen Kemian Seura ry / Resurscentrum Riitta Juvonen, apulaisjohtaja, Kemianteollisuus ry Jukka Niiranen, yliopettaja, Metropolia-ammattikorkeakoulu Elina Näsäkkälä, lehtori, Helsinki Minna-Liisa Rantaniemi, lehtori, Espoo Mikko Oivanen, professori, Kemian laitos Timo Repo, professori, Kemian laitos Tiina Tähkä, opetusneuvos, Opetushallitus Jenni Vartiainen, koordinaattori, Valtakunnallinen LUMA-keskus Lauri Vihma, koordinaattori, Kemian opetuksen keskus Susanne Wiedmer, yliopistonlehtori, Kemian laitos TAVOITTEET 2011 Vuoden 2011 tavoitteina olivat LUMA -keskuksen strategian mukaisesti painottaa aihealueina energiaa ja ympäristöä sekä modernia teknologiaa kemian opetuksessa. Toiminnan sisällössä oli tavoitteena painottaa aihealueina materiaalikemiaa, ympäristökemiaa ja vihreää kemiaa sekä uutena painopistealueena oli ihminen, terveys ja hyvinvointi. Tavoitteena oli toiminnalla edistää valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden toteutumista. Tavoitteena oli levittää uusinta tutkimustietoa kouluopetusta tukemaan sekä tarjota juttuja ja uutisia kemian oppimisen, opetuksen ja kiinnostavuuden tueksi lapsille, nuorille ja opettajille. Kemian vuosi 2011: Kouluille ja oppilaitoksille sekä koko kansalle suunnattuihin tapahtumiin, projekteihin, kilpailuihin ja yhteistyöhön osallistuminen. Täydennyskoulutuksen järjestäminen sekä luokanopettajille että aineenopettajille. Kemian opetuksen päivien järjestäminen Kansainvälisen ISSE symposiumin järjestäminen Haikossa ( Kemianluokka Gadolinin toiminnan vakiinnuttaminen pilottikauden loppuessa keväällä Kouluille ja oppilaitoksille tarjottavien vierailuiden ja uuden opetusmateriaalin kehittäminen. Tavoitteena oli myös tehdä yhteistyötä kemialle ja sen opetukselle tärkeiden sidosryhmien kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 44

45 Kaiken toiminnan tavoitteena oli lasten ja nuorten kiinnostuksen ja innon herättäminen kemiaa ja sen opiskelua kohtaan. 45

46 TOTEUTUNUT TOIMINTA TOIMINTA LASTEN JA NUORTEN KANSSA Kemian opetuksen keskus Kemma ja sen koordinoima Kemianluokka Gadolin toteuttivat vuonna 2011 paljon lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia, sekä järjestivät Kemianluokka Gadolinissa opintokäyntejä eri ikäisille oppijoille. KERHOT Kemma järjesti kemian tiedekerhon kaksi kertaa syksyllä Kerhoihin osallistui yhteensä luokkalaista lasta. Kerhot oli suunnattu luokkalaisille ja niitä ohjasivat Kokeellisuus kemian opetuksessa 1 -kurssin opiskelijat. KLUBIT Gadolin-klubeihin osallistui vuonna 2011 yhteensä 83 nuorta sekä heidän opettajansa. Klubeja järjestettiin kolme kertaa yhteistyössä kemian laitoksen tutkimuslaboratorioiden sekä yhteistyötahojen kanssa. Maaliskuun 2011 Gadolin klubin otsikko oli Don t panic, it s inorganic! Vihreä kemia ja ohutkalvotutkimus muuttamassa maailmaa. Gadolin-klubissa paljastettiin nuorille miten orgaaninen puumateriaali liittyy epäorgaaniseen kemiaan, ohutkalvoihin ja katalyytteihin. Huhtikuu 2011 Muovien valmistus ja työ muoviteollisuudessa Huhtikuussa tutustuttiin muovien valmistukseen Borealis Polymersin asiantuntijoiden opastuksella. Muovien valmistusprosessista ja sen eri vaiheista saatiin hyvä kuva ja Borealiksen laboratorioissa työskentelevät kertoivat työstään laadunvalvontalaboratoriossa sekä tutkimus- ja kehitysyksiköissä. Marraskuu 2011 Pakkausten ja puun kemiaa BASF Oy:n tiloissa järjestetty klubi johdatti nuoret paperi- ja pakkausteollisuuden kemiaan. Klubissa kuultiin BASF:n asiantuntijoita ja nuoret tutustuivat sekä paperin valmistusprosessiin että siinä käytettäviin aineisiin. Pakkausten valmistukseen ja tuotekehitykseen päästiin tutustumaan hieman pintaa syvemmältä. 46

47 VIERAILUT KEMIANLUOKKA GADOLIN -OPINTOKÄYNNIT Kemianluokka Gadolin tukee toiminnallaan kemian kiinnostavuutta, kemian alan tunnettavuutta, kemian oppimista ja opetusta sekä tarjoaa tietoa kemian opinto- ja uravaihtoehdoista. Kemianluokka Gadolin tukee koulujen toimintaa tarjoamalla palvelunsa ja materiaalinsa maksutta koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Vuonna 2011 kemianluokkatoiminta vakautettiin ja pilottivaihe päättyi onnistuneesti. Pilottikauden toimintakertomukseen voi tutustua verkossa osoitteessa: Vuonna 2011 Kemianluokka Gadolinissa vieraili 2670 oppilasta ja opettajaa toiminnallisilla opintokäynneillä. Lisäksi Kemianluokka Gadolinissa vieraili toimittajia, yhteistyötahojen henkilökuntaa, opettajia ja yliopiston sidosryhmiä. Vierailijoita oli yhteensä noin henkilöä. Kemianluokka Gadolinin toiminnan ydin oli opintokäyntien järjestäminen. Opintokäynnit suunniteltiin yhteistyössä vierailevan ryhmän opettajan kanssa. o Maksuttomat opintokäynnit kouluille ja oppilaitoksille sisälsivät Laboratoriotyöskentelyä Molekyylimallinnusta Tutkimuslaboratoriovierailuita Yleisesittelyitä ja kampuskierroksia o Uusia kokeellisten ja molekyylimallinnustöiden ohjeita kehitettiin kahdeksan kappaletta o Laboratoriotyöskentelyyn kuului mm. modernin laboratoriotekniikan käyttämistä, kuten Spektofotometrillä metallien ja lääkeaineiden kvantitatiivisia määrityksiä Kaasukromatografilla alkoholien tunnistusta ja kvantitoimista Heliumilla ja nestetypellä tehtävät demonstraatiot FT-IR:llä kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset analyysit mm. muoveista ph-antureilla titraus Luminometrin käyttöä veden puhtauden analysoimisessa Automaattititraattorin käyttöä veden alkaliniteetin määrittämisessä o Molekyylimallinnuksiin kuului mm. seuraavien käsitteiden hahmottamista Veden pintajännitys DNA:n rakenne Poolisuus ja liukoisuus käsitteiden hahmottaminen 47

48 Polymerointi katalyyteillä Atomiorbitaalien mallintaminen Aspiriinin ja muiden orgaanisten yhdisteiden rakenteiden tutkimista mm. IR-spektrin ja värähtelyjen, sekä elektroniverhojen avulla LEIRIT Kemma järjesti kolme kesäleiriä kesällä 2011: Jippo-leirin luokkalaisille sekä kemian tiedeleirit luokkalaisille ja luokkalaisille. Leirejä ohjasivat Simo Tolvanen ja Kati Kolehmainen. Leireille osallistui yhteensä 45 lasta. JIPPOPÄIVÄT Jippo-päivät Kumpulan kampuksella kokosi yhteen n. 150 lasta. LUMA -keskuksen resurssikeskusten yhteistyössä järjestämässä tapahtumassa Kemma järjesti kahdeksan kokeellista työpajaa Johdatus kemian opetukseen -kurssin opiskelijoiden pitäminä. TOIMINTA KANSAINVÄLISTEN NUORTEN KANSSA YOUNG SCIENTISTS Kemma järjesti kilpailijoille rasteja LUMA -keskuksen järjestämään Amazing Race Science - tapahtumaan sekä työpajoja, luennon ja tutustumista Kumpulan kampukseen. Kemianluokka Gadolinissa olleella rastilla tutkittiin vetyautoja. Autot tankattiin ja niillä ajettiin määrätty matka ennen kuin matka saattoi jatkua seuraavalle rastille. Tapahtuma oli kaikkien LUMA -keskuksen resurssikeskusten yhteistyötapahtuma, johon osallistui noin sata osallistujaa, joista arviolta hieman yli puolet kävi Kemianluokka Gadolinissa. MILLENNIUM YOUTH CAMP Millenium Youth Campillä vierailtiin Kumpulan kampuksella maanantaina Kemma ja Kemianluokka Gadolin olivat mukana kemian osuudessa. Yksi teemaryhmistä kävi tutustumassa Kemianluokka Gadoliniin ja tekivät siellä energiaan liittyvää kokeellisuutta vetyautojen kanssa. 48

49 KANSAINVÄLINEN KEMIAN VUOSI 2011 Suomen Kemian Seura SKKS vastasi Suomessa Kemian vuoden koordinoinnista ja Kemian opetuksen keskus Kemma ja sen koordinoima Kemianluokka Gadolin tekivät tiivistä yhteistyötä SKKS:n ja eri yhteistyötahojen kanssa Kemian vuoden kouluhankkeiden eteen. Kemian opetuksen keskus koordinoi seuraavia kemian vuoden kouluille suunnattuja hankkeita ja tekee niiden kanssa tiivistä yhteistyötä useiden yhteistyötahojen kanssa. VESI KEMIALLINEN LIUOS Kemian vuoden kunniaksi IUPAC on suunnitellut maailmanlaajuisen vedentutkimusprojektin kouluille. Projektissa koulut tutkivat lähiympäristönsä luonnonvesiä ja raportoivat tutkimustuloksensa kansainväliselle karttapohjalle. Projektissa koululaiset saivat laajemman käsityksen maailman vesistä, veden tärkeydestä ja ominaisuuksista. Hanketta koordinoi Marja Happonen ja hankkeen gradutyöntekijä Simo Tolvanen tuotti käänsi suomenkielisen materiaalin ja teki hankkeesta tutkimusta. Vesi kemiallinen lios hanketta esiteltiin opettajille ja siitä pidettiin työpajoja. mm. Maailman vesipäivänä, Kemian opetuksen päivillä, Kemia tänään tapahtumassa ja LUMA tiede- ja teknologiapäivillä. Suomessa hankkeeseen osallistui 814 oppilasta ja 42 opettajaa. Kymmenestä maakunnasta sekä yläkouluista että lukioista. Hankkeen toteutuksen vaiheet: Suomenkieliset verkkosivut Vesi kemiallinen liuos hankkeelle: o Työohjeet suomeksi ja linkki ruotsin- ja englanninkielisiin ohjeisiin o Videoita ja kansainvälinen karttapohjainen oppimisalusta (ohjeet suomeksi) o Hankkeeseen ilmoittautuminen Vesi teema kouluissa, kutsu kokous eri yhteistyötahoille ja vesialan asiantuntijoille sekä pedagogisille yhteistyötahoille. o Linkkejä vesiteeman verkko-opetukseen ja vierailukohteisiin o Asiantuntijatahojen kontaktointi tietoja (verkoston koordinointi) Hankkeen tutkimuksesta tehty Simo Tolvasen Pro Gradu löytyy verkosta osoitteesta: 49