VALTAKUNNALLISEN LUMA-KESKUKSEN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2007

Transkriptio

1 VALTAKUNNALLISEN LUMA-KESKUKSEN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2007 Maija Aksela ja Heimo Saarikko (toim.)

2 SISÄLLYS 1. Katsaus toimintavuoteen Resurssikeskusten toimintaraportit BioPop Geopiste Kemma Kondensaattori Summamutikka Soklan toimintaa Kuva. Kiehtovat kivet -työpiste Ksenonit -tiedepäivillä toukokuussa 2007 geologian asiantuntijan Martti Lehtisen johdolla.

3 1. Katsaus toimintavuoteen LUMA -keskus ja sen tavoitteet Valtakunnallinen LUMA -keskus ( on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Keskus on toiminut noin kolme vuotta vuoteen 2007 mennessä. Se perustettiin joulukuussa Avajaisia vietettiin Keskuksen tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla (Strategia, 2005). LUMA keskuksen missiona on tukea ja edistää lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian elinikäistä oppimista ja harrastuneisuutta sekä tiedekasvatusta. LUMA -keskus toteuttaa missiotaan vuorovaikutuksessa esimerkiksi koulujen, luokanopettajien, aineenopettajien ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa. Valtakunnallisen LUMA -keskuksen tavoitteena on yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa tukea ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja elinikäistä oppimista kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon sekä lasten ja nuorten luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologista harrastuneisuutta. Kuva. Lapsia tutustumassa luonnontieteisiin Kumpulan tiedekampuksella. Elinikäisen oppimisen tukemisessa on olennaista erityisesti koulutuksellisen jatkumon muodostaminen perus ja täydennyskoulutuksen kesken (opetusministeriö, 2005). Opettajien mahdollisuuksia pitää ajan tasalla tietojaan ja taitojaan eri oppiaineista sekä myös oppimista ja

4 opetusta koskevasta tutkimuksesta tulee tukea. Elinikäisen oppimisen tavoitteet on huomioitu LUMA -keskuksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 2. LUMA-keskuksen hallinto ja yhteistyö LUMA -keskuksen toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2007 professori Heimo Saarikko ja sihteerinä koordinaattori Maija Aksela. Johtoryhmä päätti keskusta koskevista strategisista linjauksista ja toiminnan suuntaviivoista, yhteistyösopimuksista sekä hyväksyy suunnitelman mukaisen varainkäytön. Johtoryhmä vahvisti myös keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelman. Keskuksen toiminnan pääteemat vuonna 2007 olivat luonnontieteet, matematiikka ja teknologia arkielämässä sekä luovuus. Johtoryhmään kuuluivat edustajat seuraavista yhteistyötahoista: opetusministeriö, Opetushallitus, Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin kaupungin opetusvirasto kuntien edustajana, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Taloudellinen tiedotustoimisto, Teknologiateollisuus ry ja Teknillinen korkeakoulu ( alkaen). Yhteistyötä tehtiin vuonna 1997 lisäksi esimerkiksi koulutus -ja kehittämiskeskus Palmenian, virastojen, järjestöjen, seurojen, tiedekeskusten, yhdistysten ja oppimateriaalikustantajien kanssa sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Keskuksen vastuullinen johtaja, koordinaattori ja muut toiminnan kannalta tarvittavat henkilöt toimivat hallintotehtävissä oman päätyönsä ohella. Nykyinen johtaja ja koordinaattori työskentelevät päätyönään fysiikan ja kemian aineenopettajakoulutuksessa matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa. Opettajankoulutus on LUMA -keskuksen keskeinen toimija. Yhteistyötä tehdään erityisesti Helsingin yliopiston kolmen tiedekunnan (biotieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja käyttäytymistieteellinen) kanssa. LUMA -keskuksen käytännön toimintaa suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa kahdestakymmenestä eri yhteistyötahojen asiantuntijajäsenistä koostuva suunnitteluryhmä koordinaattorin johdolla. Jäsenet vastaavat oman alansa näkyvyydestä keskuksen toiminnassa. Ainelaitoksille perustettujen resurssikeskusten (biologian BIOPOP, maantieteen GEOPISTE, kemian KEMMA, fysiikan KONDENSAATTORI, matematiikan SUMMAMUTIKKA) yhdyshenkilöt olivat mukana käytännön toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Eri toimintamuotoihin on lisäksi perustettu omia työryhmiä, esimerkiksi Luova -verkkolehteen toimitusneuvosto ja toimituskunta sekä LUMA -viikon suunnitteluryhmä. Vuorovaikutus opettajien kanssa on toiminnassa keskeistä. Opettajien ideoita ja toivomuksia kuunnellaan jatkuvasti. LUMA -keskus teki vuonna 2007 sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä eri yhteistyökumppanien kanssa. Verkostoituminen oli keskuksen yksi tärkeä tavoite. Esimerkiksi kansallisesta yhteistyöstä on esimerkkinä LUMA -keskus Oulu Oulun yliopistossa. Keskus avattiin keväällä Ruotsinkielistä toimintaa on vahvistettu yhteistyössä Resurscenter för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan -projektin kanssa. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin Humanistisen tiedekunnan Aino -keskuksen kanssa on tehty yhteistyötä sen perustamista lähtien. LUMA-keskus teki myös kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi Terrific Science, USA ja KRC, Ruotsi. 3. Käytännön esimerkkejä toiminnasta 3.1 Lasten ja nuorten toiminta

5 Lasten ja nuorten elinikäisen oppimisen tukeminen keskittyi kerhoihin, kesäleireihin, Ksenonit -virtuaalikerhoon sekä nuorten verkkolehti Luovaan (Ks. yksityiskohtaiset raportit resurssikeskusten raporteista). Toiminnassa pyrittiin tuomaan lapsille ja nuorille onnistumisen elämyksiä ja iloa LUMA -aineiden parissa. Samalla tuettiin luonnollista vuorovaikutusta yliopiston tiedeyhteisön kanssa. Esimerkiksi Summamutikka -kerhot olivat peruskoulun alaluokkien oppilaille suunnattuja kerhoja, jotka kokoontuivat eri puolilla pääkaupunkiseutua koulujen tiloissa. Kerhoissa tutustuttiin matematiikkaan askarrellen, liikkuen ja pelaten. Kerhoissa tarjottiin onnistumisen elämyksiä sekä matemaattisesti lahjakkaille että niille lapsille, joilla on koulumatematiikassa vaikeuksia tai motivaatio-ongelmia. Myös luonnontieteiden tiedekerho toimi aktiivisesti Kumpulan tiedekampuksella. Ksenonit-virtuaalikerho on toiminut hyvin vuodesta 2004 (ks. Nuorten verkkolehti Luova ( on LUMA -keskuksen uusin toimintamuoto, jonka avajaisia vietettiin Nuorten luonnontiedeverkkolehden tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus osallistua tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvään löytämisen, keksimisen ja luovuuden iloon. Päämääränä on tukea kiinnostusta sekä avata uusia näkökulmia luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan. Luova pyrkii olemaan kehittyvä ja kiinnostava tutkijoiden, opettajien ja nuorten kohtauspaikka nuorten omaa aktiivisuutta ja innostusta tukeva lähde, jonka kautta nuoret vuorovaikuttavat ja välittävät innostustaan eteenpäin. Valtakunnallista LUMA -viikkoa on koordinoitu vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2007 LUMAviikon teemana oli luonnontieteet, matematiikka ja teknologia arkielämässä sekä luovuus. Valtakunnallisen LUMA-viikon tavoitteena on tukea biologian, fysiikan, kemian, maantieteen, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetusta ja harrastusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, herättää kiinnostusta LUMA-aineiden ja teknologian opiskeluun ja ammatteihin erilaisten mielenkiintoisten aktiviteettien, elämysten ja kokemusten kautta, tuoda alaa tunnetuksi myös nk. suuren yleisön keskuudessa, kannustaa eri oppiaineita, kouluasteita ja kerhoja yhteistyöhön sekä keskenään että ympäröivän yhteiskunnan kanssa uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti, kerätä parhaita käytänteitä LUMA-viikon aktiviteeteista ja levittää tietoa parhaista käytänteistä ja LUMA-viikon tapahtumista verkkosivujen, yhteistyökumppanien ja tiedotusvälineiden kautta. Hyviä käytäntöjä on palkittu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Palkitut koulut ovat saaneet myös LUMA-keskuksen kunniakirjan. Ks. vuoden 2007 palkitut koulut, työt ja palkinnot:

6 3.2 Opettajien tukeminen ja yhteistyö LUMA -keskuksen tavoitteena on tukea opettajien elinikäistä oppimista LUMA-keskuksen tavoitteiden mukaisesti. Sekä aineenopettajille että luokanopettajille järjestettiin lukuisia työpajoja, kesäkursseja sekä valtakunnalliset LUMA tiedepäivät Oulussa (Ks. tarkemmin resurssikeskusten toimintaraportit). Opinto-ohjaajille järjestettiin tiedepäivä Kumpulan tiedekampuksella tammikuussa Lisäksi osallistuttiin Tieteen päiville 2007 omalla työpajafoorumilla, jossa esitettiin LUMA-keskuksen toimintaa. Vuoden suurtapahtuma oli matemaattisten aineiden syyspäivät Kumpulan tiedekampuksella, johon osallistui noin 800 opettajaa. LUMA-keskus oli järjestämässä päiviä yhteistyössä MAOL ry:n kanssa järjestäen mm. runsaasti työpajoja. Ajankohtaisista tapahtumista ja materiaaleista sekä tutkimuksesta tiedotettiin kerran kuussa sähköpostitse ilmestyvässä uutiskirjeessä sekä LUMA -keskuksen verkkosivuilla. Uutiskirje tavoitti kuukausittain noin satatuhatta opettajaa, opettajaopiskelijaa ja opetuksen tutkijoita sekä muita asiantuntijoita varhaiskasvatuksesta elinkeinoelämään. Lisäksi resurssikeskukset tukivat oppiainekohtaista toimintaa omien verkkosivujensa materiaalien kautta. Kysy - ja keskustelupalstat olivat myös yksi keskuksen toimintamuoto. Esimerkiksi kysy kemiasta -palsta ja fysiikan opettajien keskustelupalsta olivat aktiivisesti käytössä. Uusinta tutkimustietoa on integroitu LUMA -keskuksen toimintaan. Uuden tutkimustiedon välittäminen on tärkeää opettajien elinikäisen oppimisen tukemisessa. Opettajat tutustuivat tutkimukseen esimerkiksi LUMA -tiedepäivillä tai kesäkurssien aikana, seurasivat tutkimustietoa muun muassa uutiskirjeen, Luova -verkkolehden tai resurssikeskusten julkaisemien opinnäytetöiden kautta. Kuukauden tutkija -palstaa julkaistiin LUMA -uutiskirjeessä sekä Luova -verkkolehdessä. 4. Opiskelijat oppijoina ja toimijoina Opettajaopiskelijoiden elinikäisen oppimisen kasvuprosessia pyritään tukemaan yliopisto-opintojen alusta lähtien vuorovaikutuksessa LUMA -keskuksen kanssa. Tavoitteena on sekä opiskelijoiden mielekäs oppiminen että sitoutuminen opettajan työhön. Toiminnalla pyritään tukemaan myös opiskelijan luonnollisen vuorovaikutusyhteyden syntymistä yliopiston kanssa tutkinto-opintojen päätyttyä. Usein opettajaksi valmistumisen jälkeen yhteys yliopistoon katkeaa ja samalla mahdollisuus päivittää omia tietojaan ja taitojaan heikentyy. LUMA -keskus pyrkii kaventamaan kuilua ja lisäämään vuorovaikutusta koulussa toimivien opettajien kanssa. Samalla opettajankoulutus saa opettajilta hyödyllistä tietoa käytännön opetuksen tilanteesta ja pystyy huomioimaan sen opettajankoulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Molemmat osapuolet hyötyvät vuorovaikutuksesta. Vuonna 2007 LUMA -keskuksen käytännön toimintaan osallistui sekä toimijoina että oppijoina matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelijoita, lähinnä opettajaopiskelijoita sekä luokanopettajaopiskelijoita. Toimintamuodot vaihtelivat oppiaineittain. Yleensä toiminta on (i) integroitu tutkinto-opetukseen ja tutkimukseen tai (ii) opiskelijat tekevät sitä opiskelun rinnalla hankkien samalla hyödyllistä työkokemusta. Esimerkiksi resurssikeskusten yhteyshenkilöt ovat pääasiallisesti loppuvaiheen opettajaopiskelijoita tai jatko-opiskelijoita ainelaitoksilla. Mm. Luova -verkkolehden päätoimittaja on opettajakoulutuksen jatko-opiskelija kemian laitokselta. Toimintamuodot olivat vuonna 2007 monipuolisia. Esimerkiksi matematiikan opiskelijat ohjasivat lapsia kerhoissa. Sekä fysiikan että kemian opettajaopiskelijoiden tutkinto-opetukseen kuului osallistumista LUMA -keskuksen toimintamuotoihin. Esimerkiksi johdatus fysiikan opetukseen

7 -kurssilla opiskelijat vierailivat ohjaamassa lapsia kouluissa. Biologian opiskelijat olivat aktiivisia BIOPOP -resurssikeskuksen toiminnoissa. Maantieteen ja kemian opettajaopiskelijat tuottivat uusimman tutkimustiedon mukaista opetusmateriaalia verkkosivuille kaikkien käyttöön. Nuorten verkkolehti Luovan toimitukseen osallistui opiskelijoita eri ainelaitoksilta. Tehtävien tekeminen selvästi innosti opettajaopiskelijoita alansa opiskeluun ja sitoutti opettajaopintoihin. Normaalikouluissa LUMA -toiminta oli esillä monipuolisesti: Opettajaopiskelijat olivat mukana LUMA-viikon valmisteluissa ja LUMA-viikon toiminnassa erilaisin aktiviteetein: päivänavauksia, työpisteitä koulun käytävillä, vitriineihin näyttelyjen järjestämisestä ja LUMA-aineiden aiheisiin liittyviä esityksiä. LUMA -toiminta näkyi perusopetuksessa pitkin matkaa eri LUMA-aineiden opetuksessa: LUMA -toiminnasta kerrottiin oppilaille ja tuotiin esille LUMA -keskuksen verkkosivuja ja verkkolehti. 5. Loppusanat LUMA -keskus on toiminut aktiivisesti kolme vuotta vuoteen 2007 mennessä. Toimintamalli on uusi malli kansainvälisestikin katsottuna. Toiminnassa yhdistyy uudella toimintatavalla eri oppiaineiden, yhteistyötahojen ja kouluasteiden yhteistyö. Poikkitieteellinen yhteistyö on myös mahdollista. Muissa maissa yliopistojen yhteistyökeskukset ovat rakentuneet yleensä yhden oppiaineen ympärille. LUMA -keskuksen toimintamalli on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisesti. Kansainvälistä vuorovaikutusta vahvistettiin muun muassa englanninkielisillä verkkosivuilla, jotka avattiin : LUMA -keskuksen toiminta tuki oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien elinikäistä oppimista monin eri tavoin. Vuorovaikutus oppilaiden, opettajien, tutkijoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa antoi myös uusia lähestymistapoja opettajankoulutukseen ja sen kehittämiseen. Tutkimuksen integroiminen toimintaan oli olennaista. Uusimman tutkimustiedon levittäminen ja siihen liittyvä koulutus on erityisen tärkeää elinikäisen oppimisen tukemisessa. Tiedotusvälineet raportoivat kiitettävästi LUMA -keskuksen toiminnasta. Esimerkkinä vuoden 2007 tärkeitä artikkeleista ovat Opettaja lehden jutut syksyltä Esim. Luovasti luonnontieteitä docs/page/opettajalehti_epaper_pg/2007_33/page14.htm LUMA -keskuksen visiona vuoteen 2009 mennessä on olla (i) tunnettu luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian uutta tietoa, sovellutuksia ja käyttöä koskevan tiedon esille tuoja, muokkaaja ja levittäjä, (ii) luonnontieteiden, matematiikan ja tietotekniikan opetuksen innovatiivinen kehittäjä ja koulujen tärkeä yhteistyökumppani, (iii) on arvostettu asiantuntija teknologian opetuksen ja tiedekasvatuksen kehittämisessä sekä integroinnin edistämisessä ja (iv) toimii verkottuneena koulujen, elinkeinoelämän ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa.

8 2.1 BIOPOPIN TOIMINTAKERTOMUS Yhteyshenkilöt: Koordinaattori: professori Jouko Rikkinen, yhteyshenkilö, verkkosuunnittelija: opiskelija Heini Lankia, BioPopin verkkosivut: 1. Toiminnan tavoitteet BioPop Biologian opetuksen resurssikeskus on Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen luma-toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä LUMA-keskuksen kanssa. BioPop-keskuksen toiminnan tarkoituksena on tukea peruskoulun ja lukion biologian opetusta ja innostaa biologian opiskeluun kaikilla luokka-asteilla yhteistyössä yliopiston, koulumaailman sekä muiden tahojen kanssa LUMA -keskuksen tavoitteiden mukaisesti. Keskus toimii yhteisenä verkostona sekä opettajille ja oppilaille että Bio-ja ympäristötieteiden laitoksen väelle ja aineenopettajaopiskelijoille. BioPop-keskuksen toiminnan suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2006 ja keskuksen avajaisia vietettiin Kuva. BioPopin avajaiset Viikin kampuksella. Paikalla oli runsaasti biologian opettajia ja muita yhteistyötahoja.

9 2. Suunnitteluryhmä Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta koottiin syksyllä 2006 eri pääaineita edustava BioPopkeskuksen suunnitteluryhmä. Suunnitteluryhmä kokoontui vuoden 2007 aikana kolme kertaa. Ryhmälle perustettiin sähköpostilista BioPop-keskuksen koordinaattorina toimii professori Jouko Rikkinen. Verkkosivujen toteutuksen ja päivityksen sekä erinäisiä tiedotus- ja muita käytännön järjestelyjä on hoitanut osa-aikatyönä opiskelija Heini Lankia. 3. Toiminta vuonna 2007 Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteina oli tuottaa keskukselle verkkoympäristö, kehittää virtuaalista opetusmateriaalia ja järjestää keskuksen avajais- ja verkostoitumistapahtuma. Tärkeimpinä tulevaisuuden toimintamuotoina nähtiin opettajien täydennyskoulutus-työpajojen järjestäminen ja toiminta lapsille ja nuorille. BioPop-keskuksen avajaiset BioPopin avajaisia vietettiin tiistaina klo Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Viikin kampuksella. Paikalle kokoontui reilusti yli 60 vierasta; peruskoulun ja lukion biologian opettajia, Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, biologian aineenopettajaopiskelijoita sekä sidostyhmien edustajia (Edita Publishing, Helsingin opetusvirasto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Opetushallitus, Palmenia, TAT- Taloudellinen tiedotustoimisto, Tiedekeskus Heureka, Otava, Tammi, WSOY oppimateriaalit). Avajaisesityksissä esiteltiin LUMA-keskuksen ja BioPop-keskuksen toimintaa ja keskusteltiin aiheesta eri tahojen kesken. Avajaistunnelmia osoitteessa Tiedotus ja Internet-sivut BioPop-keskuksen Internet-sivut ( avattiin avajaisten yhteydessä. Internet-sivuilla tiedotetaan tapahtumista ja sivuille on koottu opetusmateriaalia sekä ideoita ja linkkejä biologian opetuksen tueksi. Vuoden 2007 lopussa internetsivut käännettiin myös englanniksi. Biologian opetusta ja oppimista tukevista BioPop-keskuksen omista sekä sidosryhmien tapahtumista tiedotetaan BioPop-keskuksen sivuilla ja LUMA-keskuksen Luma-uutiskirjeessä. Biologian opettajien täydennyskoulutus BioPop-keskus järjesti ensimmäisen opettajien täydennyskoulutustyöpajan klo Soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Työpajan aiheena oli käsitekartat ja CmapTools-opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristönä. Kouluttajana toimi professori Mauri Åhlberg. Ksenonit-virtuaalikerho Ksenonit ( on Luma-keskuksen toteuttama lapsille ja nuorille suunnattu virtuaalikerho, joka tehtävineen innostaa nuoria luonnontieteiden ja kokeellisuuden pariin. Ksenonit-virtuaalikerho laajentui lokakuusta 2007 alkaen kemiasta myös muihin

10 luonnontieteisiin. Lokakuusta 2007 lähtien BioPop-keskus on tuottanut ksenonit-sivustolle kuukausittain biologiaan liittyviä tehtäviä ja tutkimuksia. 4. Vuoden toiminnan arviointi Luma-toiminta on Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle aivan uusi toimintamuoto ja vuosi 2007 oli BioPop-keskuksen perustamisvuosi. Tarkoituksena oli käynnistää toiminta pienimuotoisena ja kehittää sitä vähitellen. Ottaen huomioon henkilöresurssien rajallisuus on oltava tyytyväinen saavutuksiin. Jatkossa haasteena on kehittää toimintaa etenkin niin, että oman laitoksen henkilökuntaa ja opiskelijoita aktivoitaisiin enemmän mukaan. Olisi myös tärkeää organisoida toiminta niin, että erilaisen toiminnan järjestäminen ja kehittäminen pidemmällä aikavälillä mahdollistuu. 2.2 GEOPISTEEN TOIMINTAKERTOMUS Yhteyshenkilöt: Olli Ruth (yliopistonlehtori, LUMA-keskuksen suunnittelutyöryhmän jäsen) Maantieteen laitos, PL 64, Katariina Kosonen (yliopistonlehtori, Geopisteen suunnittelutyöryhmän pj.) Maantieteen laitos, PL 64, Geopisteen verkkosivut: 1. Toiminnan tavoitteet Geopiste on maantieteen opetuksen valtakunnallinen resurssipiste, joka palvelee maantieteen ja biologian opettajia, luokanopettajia, opettajiksi opiskelevia sekä muita maantieteen opetuksesta kiinnostuneita. Geopiste kokoaa yhteen paikkaan maantieteen keskeiset oppimateriaalit sekä kerää ja välittää tietoa uusista opetusideoista ja -menetelmistä. Geopiste toimii osana valtakunnallista LUMA-keskusta, joka tukee ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon sekä lasten ja nuorten luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologista harrastuneisuutta. 2. Toteutus Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle perustettiin syksyllä 2006 maantieteen LUMAresurssikeskuksen suunnitteluryhmä, jonka toimintaa johti Katariina Kosonen. Muina jäseninä olivat maantieteen laitoksen opetushenkilökuntaan kuuluvat Pirjo Hellemaa, Tino Johansson, Arttu Paarlahti, Olli Ruth ja Tuuli Toivonen. Lisäksi mukana oli kaksi opiskelijajäsentä, vuosina Henna-Riikka Helkiö ja Laura Savolainen. Syksyllä 2007 heidän työtään tulivat jatkamaan Eija Laihinen ja Liisa-Maija Nyyssönen.

11 Kuva. Maantieteen opettajia ja tutkijoita tutustumassa Geopisteen materiaaleihin. Ryhmän opiskelijajäsenet toteuttivat kevään 2007 aikana Geopisteen nettisivujen rungon yhteistyössä suunnitteluryhmän kanssa ja keräsivät sivuston ajankohtaiset linkkivinkit. Opiskelijajäsenet myös skannasivat digitaaliseen muotoon emeritusprofessori Toive Aartolahden lahjoittaman yli 500 maantieteellisen valokuvan kokoelman Geopisteen käyttöön. Opettajajäsenet hankkivat resurssikeskukselle kirja- ja laitelahjoituksia. Oppikirjoja, säähavaintolaitteita ja muita lahjoituksia antoivat mm. Otava, Tammi, WSOY, Karttakeskus ja Ilkka Lilja Oy. LUMA-keskuksen kautta saadulla rahoituksella Geopisteeseen hankittiin tietokone ja GPS-laitteita sekä kustannettiin avajaisten tarjoilu. Maantieteen laitoksen kokoushuoneeseen saatiin järjestettyä resurssikeskukselle oma työpiste ja käsikirjasto. Geopisteen avajaisia juhlittiin Kumpulan kampuksella Helsingissä Paikalla oli noin 70 yhteistyökumppania, maantieteen ja biologian opettajaa sekä opettajaksi opiskelevaa. Tilaisuudessa puhuivat LUMA-keskuksen koordinaattori FT Maija Aksela, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani professori Markku Löytönen, maantieteen laitoksen johtaja professori John Westerholm sekä maantieteen didaktiikkaan ja opetuksen kehittämiseen erikoistunut yliopistonlehtori Taina Kaivola. Avajaisissa esiteltiin Geopisteen sähköistä ja kirjallista aineistoa sekä lainattavia laitteita. Avajaisissa esitettiin myös Suomen Maantieteellisen Seuran luvalla Väinö Auerin 1920-luvun Tulimaan tutkimusretken filmistä tehtyä kopiota. Geopiste on avajaisten jälkeen ollut avoinna kaikille maantieteen opetuksen ammattilaisille, opetuksesta kiinnostuneille sekä koululaisille. Virallinen päivystysaika on keskiviikkoisin, mutta Geopiste on auki aina erikseen sovittaessa. Valtakunnallista resurssikeskuksen tehtävää Geopiste toteuttaa monipuolisten nettisivujen avulla. Nettisivuilta osoitteesta

12 löytyy runsas valikoima oppimateriaaleja, opetusideoita ja maantieteen opetukseen soveltuvia linkkivinkkejä. Geopisteen tiloissa Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella on esillä kaikkien suurten kustantajien maantiedon ja maantieteen suomenkieliset koulujen oppikirjat sekä runsaasti muuta kirjallista materiaalia. Geopistettä varten hankittuun tietokoneeseen on asennettu monipuoliset paikkatieto- ja piirto-ohjelmistot. Geopisteellä on myös oma sääasema, jonka mittaama säätila päivittyy viiden minuutin välein Geopisteen nettisivulle. Geopiste tarjoaa kouluille lainaksi GPS-satelliittipaikantimia GPSsuunnistusta, paikkatietoharjoituksia ja -kartoitusta tai geokätkentää varten. Lainausmahdollisuus onkin osoittautunut varsin suosituksi. 3. Vuoden 2007 toiminnan arviointi ja tulevaisuuden haasteet Kulunut vuosi oli Geopisteen osalta suunnittelun ja toiminnan käynnistämisen aikaa. Tavoitteena oli perustaa maantieteen resurssikeskus ja luoda sille ensi vaiheessa toimiva päivystyskäytäntö, nettisivut, käsikirjasto ja laitteiden lainauspalvelu. Kaikki nämä tavoitteet saavutettiin. Geopiste toimii nyt Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tiloissa. Maantieteen laitos tarjoaa tilaresurssit, atk-yhteydet sekä ohjelmistot ja maantieteen laitoksen henkilökunta ylläpitää Geopisteen toimintaa oman toimensa ohella. Geopisteen päivystyksestä vastaavat maantieteen opettajalinjan opiskelijat. Heille maksetaan työstä pieni korvaus. Vuoden 2007 toimintaan ei ollut mahdollisuutta sisällyttää kursseja tai koulutusta, mutta vuonna 2008 pyritään resurssitarjonnan ohella kehittämään myös muuta toimintaa (esim. geokätkentätapahtumia opettajille tai koululuokille). Geopisteen nettisivujen opetusideoita ja maantieteellistä, opetuskäyttöön tarkoitettua valokuvapankkia kehitetään ja päivitetään säännöllisesti. Samoin tarkoituksena on avata nettipalvelu kysy maantieteilijältä, jossa maantieteen asiantuntijat vastaavat koululaisten ja opettajien kysymyksiin. Jatkossa on tarve kehittää kouluille tarjottavaa maantieteen opetukseen soveltuvien laitteiden lainauspalvelua. Lainattavien GPS-laitteiden määrää on tarpeen lisätä ja välinevalikoimaa on myös syytä täydentää digikameroin. Maantieteen laitokselta pyydetään toistuvasti lainaksi myös venäläistä suokairaa ja muita maaperän, turpeen sekä vesistöjen pohjasedimentin näytteenottoon soveltuvia välineitä, joita koulujen ei kannata hankkia itse. Suunnitelmissa onkin hankkia kyseisiä näytteenottovälineitä Geopisteen lainaamoon. Myös maantieteellisen kirjallisuuden ja karttamateriaalin hankintaan tarvitaan lisäresursseja.

13 2.3 KEMMAN TOIMINTAKERTOMUS Yhteyshenkilöt: Maija Aksela (keskuksen johtaja, Judit Csikos (yhdyshenkilö, Kemman verkkosivut: 1. Tavoitteet Kemman päätavoitteena on tukea lasten ja nuorten kemian oppimista, opiskelua ja opetusta, harrastuneistuutta ja tiedekasvatusta LUMA-keskuksen tavoitteiden mukaisesti ja aktiivisessa yhteistyössä LUMA-keskuksen kanssa. 2. Toiminta lasten ja nuorten kanssa Kemman toiminta lasten ja nuorten tukemisessa oli vuonna 2007 vilkasta. Kemma on järjestänyt sekä kerhotoimintaa että kesäleirejä lapsille ja nuorille. LUMA-viikolla on ohjattu lapsia ja nuoria kouluissa. Virtuaalisesti lasten kemian opiskelua on ohjattu Ksenonit virtuaalikerhon ( ja nuorten LUOVA-verkkolehden ( ) kanssa. Ko. projektit ovat LUMA-keskuksen yhteishankkeita. Em. hankkeiden käytännön koordinointi on tapahtunut Kemmasta käsin. Vuonna 2007 Kemma järjesti lukuisia kemian kokeellisuuselämyksiä lapsille ja nuorille sekä molekyylimallinnusta atk luokissa koulujen vierailujen aikana. Kuva. Iloa kemiasta lasten tiedekerhossa järjestettiin lasten tiedekerho vuotiaille. Kerho kokoontui kuutena torstaina kemian laitokselle kokeilemaan kokeellisuutta ja kokemaan onnistumisen elämyksiä. Kerhon vetäjinä toimivat kemian opettajaopiskelijat (Jan-Erik Jansson ja Oona Kupiainen).

14 oli vuorossa Ksenonit-tiedepäivä perheille. Päivä järjestettiin jo kolmannen kerran. Resurssikeskus Kemma osallistui päivän järjestelyihin sekä lasten tiedepolun rakentamiseen. Kemman kautta myös moni kemian opettajaopiskelija otti osaa tiedepäivän järjestelyihin esim. lasten ryhmien vetäjänä sekä tiedepolun varrella olevien työpisteiden järjestäjänä. Kuva. Kemian aineenopettajaopiskelijat ohjaamassa lapsia Ksenonit -tiedepäivänä. Kesän aikana järjestettiin tuttuun tapaan useita leirejä. Lapsille oli kaksi kemian tiedeleiriä. Nuorille valikoimassa oli Minustako kemisti -tutkimuskurssi lukiolaisille, kaksi kappaletta tiede- ja teknologialeirejä peruskoulun luokkalaisille sekä tiede- ja teknologialeiri lukiolaisille. Leirin ohjaajina toimivat opettajaopiskelijat vietettiin valtakunnallista LUMA-viikkoa. Viikon aikana koululaisryhmillä oli mahdollisuus vierailla kemian laitoksella ja käydä tutustumassa Kemma-keskukseen. Lisäksi kemian opettajaopiskelijat kävivät kouluissa kertomassa LUMA-viikosta ja tekemässä LUMA-aineita tutuksi koululaisille ja opiskelijoille. Myös kemian laitoksen aulassa oli LUMAaiheista toimintaa yliopisto-opiskelijoille sekä henkilökunnalle kemia-aiheinen visailu. 2. Toiminta opettajien ja opinto-ohjaajien kanssa Kemma pyrki palvelemaan kemian opettajia ja opettajaopiskelijoita ympäri vuoden tarjoamalla tukea heidän työhönsä ja opiskeluunsa. Kemman fyysisestä osasta löytyy mm. kemian ja muiden luonnontieteiden oppikirjoja esiopetuksesta yliopisto-opetukseen, kokeellisia työohjeita eri opetusasteille, kemian opetuksen tutkimuskirjallisuutta sekä tieteellistä yleiskirjallisuutta. Kirjat ovat pääosin suomen-, englannin- ja ruotsinkielisiä. Kemmasta löytyy myös opinnäytetöitä, kandidaatintutkielmia, pro gradu töitä ja väitöskirjoja useamman vuosikymmenen ajalta. Kirjoja voi lainata viikon ajan.

15 Kuva. Lasten kemian tiedeleirillä tutkittiin luonnon ihmeitä meren rannalla. Kemma tarjoaa kävijöille myös materiaaleja lapsille, nuorille tai aikuisille suunnattuun toimintaan, esimerkiksi kerho- ja leiritoimintaa varten, sekä opettajien täydennyskoulutukseen. Yliopistolla vieraileville oppilasryhmille on varattu laboratoriotakkeja ja suojalaseja. Kemman verkossa tapahtuva toiminta saavuttaa myös kaikki ne kemian opettajat ja opettajaopiskelijat, jotka eivät syystä tai toisesta pääse itse käymään. Verkosta ( löytyy mm. materiaalia opetukseen ja kokeellisuuteen, sekä suosittu Kysy kemiasta palsta ( jossa kiinnostuneet voivat esittää kysymyksiä kemiaan ja sen tutkimukseen liittyen. Kemma osallistuu aktiivisesti erilaisiin luonnontieteisiin ja niiden opetukseen liittyviin projekteihin, teemapäiviin ja muihin tapahtumiin. Vuonna 2007 toiminta on ollut aktiivista, mm. seuraavia tapahtumia: Kemma-keskus oli mukana opinto-ohjaajien päivässä Kumpulassa. Päivän teemana oli Opiskelen luonnontieteitä ja teknologiaa. Opinto-ohjaajia ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajia kokoontui viitisenkymmentä Kemianteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n kutsumana LUMA-keskuksen järjestämään "Opiskelen luonnontieteitä ja teknologiaa" -koulutuspäivään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Helsingissä järjestettiin valtakunnalliset Kemian opetuksen päivät. Osallistujia oli noin kolme sataa. Näiden yhteydessä Kemma piti opettajille työpajoja, joissa tutustuttiin uusiin, kemian opettajaopiskelijoiden suunnittelemiin kokeellisiin töihin. Päivistä tehtiin Suomen

16 ensimmäinen kemian opetusta eri asteilla käsittelevä kirja, jossa on 47 artikkelia ja 60 kirjoittajaa (ks Helsingissä järjestettiin ohjelmaa MAOL syyspäivillä 07 Kumpulan tiedekampuksella. Päivien yhteydessä osallistujille oli tarjolla myös kemian opetukseen ja oppimiseen liittyviä luentoja ja työpajoja, mm. Kemia tieteenä kemian opetukseen (Veli-Matti Vesterinen) ja Kokeellisuus kemian ymmärtämisen tukena (Judit Csikós). Osallistuvilla opettajilla oli mahdollisuus tutustua myös Kemmaan. Vuonna 2007 Kemma järjesti kuuden opintopisteen täydennyskoulutuskurssin Eväitä kemian teknologiaan Opetushallituksen rahoittamana. Kurssille osallistui 35 opettajaa eri puolilta Suomea. Syksyn aikana Kemma järjesti useita työpajoja kemian opetukseen liittyen sekä luokanopettajille että aineenopettajille. Työpajojen puitteissa opettajien oli mahdollista tutustua mm. Kemmaan ja sen toimintaan, keskustella luonnontieteiden opetukseen liittyvistä haasteista ja kokemuksista sekä tutustua uusiin kokeellisiin töihin ja opetusmenetelmiin. Kemmassa vieraili vuoden aikana myös kansainvälisiä vieraita Japanista, Englannista ja Ruotsista. Kuva. Kemian opettajia Kemman järjestämässä työpajassa. 3. Vuoden toiminnan arviointi Kemma on toiminut resurssikeskuksena vuodesta 2004 (LUMA-keskuksen vanhin resurssikeskus). Vuonna 2007 toiminta oli edellisvuosien tapaan aktiivista sekä lasten, nuorten että opettajien toiminnassa. Noin 800 lasta, nuorta ja opettajaa oli Kemman vieraana vuoden aikana. Opettajaopiskelijat olivat runsain joukoin mukana kaikessa toiminnassa tiedekerhoista opettajien koulutukseen. Kandidaattivaiheen opiskelijat osallistuvat Johdatus kemian opetukseen -kurssilla Ksenonit -tiedepäivän aktiviteettien ohjaamiseen. Sekä maisterivaiheen ja jatko-opiskelijat pitivät uusimpaan tutkimustietoon liittyviä työpajoja opettajille ja saivat opettajilta tutkimuksiinsa arvokasta palautetta. Vuorovaikutus opettajien kanssa on ollut hyvin hedelmällistä. Opettajien toiveita on kuunneltu ja täsmäkoulutusta on järjestetty toiveiden mukaan. Palaute toiminnasta on ollut hyvin positiivista ja kannustavaa.

17 2.4 KONDENSAATTORIN TOIMINTAKERTOMUS Yhteyshenkilöt: Heimo Saarikko (keskuksen johtaja, Suvi Tala, (yhteyshenkilö, Kondensaattori verkkosivut: 1. Toiminnan tavoitteet Kondensaattorin tarkoitus on tukea ja edistää motivoivaa ja monipuolista fysiikan ja teknologian opetusta ja oppimista niin peruskoulun kaikilla luokka-asteilla, lukiossa kuin ammattikoulussakin. Tuemme myös lasten ja nuorten sekä laajemman yleisön luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologista harrastuneisuutta. Toiminnan keskiössä on fysiikkaan ja sen tuntemukseen pohjautuva kokeellinen opetus. Toiminnassa nostettiin esille vuonna 2007 muun muassa erilaiset oppimisympäristöt ja luovuus LUMA -keskuksen tavoitteiden mukaisesti. Kuva. Opiskelija ohjaa lapsia fysiikan ihmeisiin Ksenonit -tiedepäivillä 2007.

18 2. Toteutus: Opettajien täydennyskoulutus: Aineenopettajien täydennyskoulutuskurssit ja työpajat Kaikille fysiikan opettajille ja myös muille matemaattisten aineiden opettajille suunnatun Fysiikan täydennyskoulutus-kurssin aihe kesällä 2007 oli Avaruustutkimus. Kurssilla käsiteltiin avaruustutkimusta laajasti eri näkökulmista. MAOL:n syyspäivien yhteydessä järjestettiin aineenopettajille neljä työpajaa: Energian hahmottaminen kokeellisesti lukion fysiikan pakollisella kurssilla (Ari Hämäläinen), Kokeellisuutta kotivälinein (Ilkka Hendolin ja Seppo Andersson), Visualizing elementary particles in the classroom using a home-made cloud chamber (Nick van Remortel) ja Ulos luokasta: kokemuksellinen fysiikan opetus (Suvi Tala). Aineen opettajille tarjottiin (Suvi Tala) lisäksi kahta työpajaa Tytöt, naiset ja fysiikka ( ja ). Luokanopettajien täydennyskoulutuskurssit ja työpajat: Yhteistyössä Palmenian kanssa järjestivät Ari Hämäläinen ja Heimo Saarikko kesäkurssin Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille ( ). Luokanopettajille tarjottiin lisäksi yhtä kaksipäiväistä koulutusta, Fysiikkaa luokanopettajille ( ) ja viittä maksutonta työpajaa: Työpaja fysiikan ja kemian opettamisesta alaluokilla ( ), Innostavaa kemian ja fysiikan opetusta lasten kanssa: Kokeellisuus FyKe- opetuksessa ( ), Energia, magnetismi ja sähkö ( ), Luonnon rakenteet ( ) ja Aineet ympärillämme ( ). Fysikaalisten tieteiden laitokselta näiden pitämiseen ovat osallistuneet Veera Kallunki ja Suvi Tala. Toiminta lapsille ja nuorille: Lasten leirit ja kerho Kesällä 2007 pidettiin kaksi teknologialeiriä: 3. tai 4. luokan pääättäneille (vko 23, 19 osallistujaa) ja 5. tai 6. luokan päättäneille (vko 24, 11 osallistujaa). Leirien vetäjät olivat Olli Kinnunen ja Heidi Pomell. Ohjelmansuunnittelussa auttoivat ja yleisjärjestelyistä vastasivat Antti Laherto ja Ilkka Hendolin. Syksyllä on järjestettiin fysiikan ja kemian yhteinen luonnontiedekerhoa vuotiaille lapsille (kerhokerrat , , 5.11., , ja 26.11, vetäjät Kalevi Niskanen ja Noora Syrjäläinen).

19 Tapahtumia lukiolaisille Kuva. Tutkija ohjaa lapsia valo-opin kiehtoviin ilmiöihin. LUMA-keskus oli mukana järjestämässä 30 lukiolaisille modernin fysiikan teemapäivää osana kansainvälistä MasterClasses tapahtumaa. Teemapäivän järjestivät Nick van Remortel ja Antti Laherto. Kerhokeskuksen organisoima lukiolaisten Tytöt, tiede ja teknologia leiri vieraili laitoksella 6.8.; leiriohjelman järjestivät Antti Laherto ja Kerttu Aitola. Tukitoiminta ja muu toiminta Outreach- ja muu toiminta Lapsiperheille suunnattuna Ksenonit-tiedepäivänä järjestettiin Fysikaalisten tieteiden laitoksella aktiviteettipisteitä (Antti Laherto ja Pyry Toivonen). Koululaisryhmiä on keynyt ja käy tutustumassa laitokseen noin 35 ryhmää, yhteensä n. 550 oppilasta. Tutustumiskäynnit järjesti Ilkka Hendolin yhteistyössä laitoksen eri osastojen kanssa. Opettajavieraiden ja muiden yhteistyötahojen opastuksesta Kondensaattorin kirjastossa ja opettajalaboratoriossa vastasi Suvi Tala. Tämän lisäksi eri tapahtumien yhteydessä järjestettiin kierroksia laitoksella. Kondensaattorin kirjasto ja opettajalaboratorio Kirjastoon on tehty uusia hankintoja ja se on ollut käytössä ja toiminut. Opettajalaboratoriota ovat käyttäneet opiskelijat ja yhteistyökumppanit sekä pääosin koulutusten aikana opettajat. Opettajalaboratoriota ja kirjastoa ylläpitävät muun muassa Seppo Andersson, Ilkka Hendolin, Ari Hämäläinen ja Suvi Tala. Kondensaattorin www-sivut Sivuilla tiedotetaan tulevista ja raportoidaan menneistä tapahtumista. Sivut tarjoavat muun muassa opetusmateriaalia, henkilökuvia erilaisista fyysikoista ja uusia ja ajankohtaisia vinkkejä opetukseen

20 liittyen. Sijaispalvelu, joka auttaa opettajia ja sijaisuuksia tekeviä pitkällä opettajaopinnoissaan tai niistä jo valmistuneita, on ollut ahkerassa käytössä (vastaa Suvi Tala). wikikondensaattori on yhdessä työstettävä fysiikan opetuksen resurssipankki. Tämän lisäksi kuluneen vuoden aikana avattiin sivuille kentän pyynnöstä alakoulun opettajille suunnattu kysymys-vastauspalsta. Sivuja ylläpitää Suvi Tala. Loppuvuoden aikana toteutetaan Kondensaattorin englanninkieliset sivut (Suvi Tala ja Antti Laherto). Syksystä 2007 alkaen Kondensaattori on myös osallistunut tehtävien laatimiseen LUMA-keskuksen Ksenonit-virtuaalikerhoon (Antti Laherto). Mediassa Fysikaalisten tieteiden laitoksen henkilökunta, erityisesti sen opettajankoulutuksen toimijat, ovat toimineet alansa popularisoinnin hyväksi myös medioissa (esim. Ilkka Hendolin radion säännöllisessä tiedepläjäyksessä ja Luovan kirjoittajana ja Suvi Tala Dimensio, Luova- ja Arkhimedes -artikkeleita kirjoittaen). Yhteistyötä lisäksi Konkreettista toiminnallista yhteistyötä on tehty myös esimerkiksi Kerhokeskuksen kanssa kesäleirin järjestämisessä (Antti Laherto) ja opetusmateriaaliin liittyvissä kuvauksissa (Suvi Tala), Tekniikan museon ja Linnanmäen yhteisen opetusmateriaalin kehittämisessä (Antti Laherto), MAOL:n syyspäivien puitteiden ja sisällön tuottamisessa (Seppo Andersson, Irma Hannula, Ari Hämäläinen, Ilkka Hendolin, Veera Kallunki, Antti Laherto, Heimo Saarikko, Suvi Tala) sekä tieteen päivillä (Veera Kallunki ja Suvi Tala). Lisäksi kentän kouluja tuettiin LUMA-viikon järjestämisessä tarjoamalla muun muassa materiaalia ja esimerkiksi Ilmakehätieteen osasto on Kondensaattorin kautta alustavasti sopinut asiantuntijavierailusta (Ilona Riipinen) Pohjois-Tapiolan koulun Ilmastonmuutosteemapäivässä ( ). 3. Vuoden toiminnan arviointi Toiminta on ollut hyvin monipuolista niin tarjonnan (sisällöt, kohderyhmät) kuin yhteistyökuvioiden suhteen ja vastannut hyvin asetettuja tavoitteita. Yleistavoitetta lisätä ja tukea kiinnostusta luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan sekä tukea niiden oppimista on taas edistetty.

21 2.5. SUMMAMUTIKAN TOIMINTAKERTOMUS Summamutikka-keskuksen yhteyshenkilöt: Alex Hellsten, koordinaattori Juha Oikkonen, neuvonanataja Tiina Rintala, projektihenkilö Sampo Koski, projektihenkilö Paula Saarinen, projektihenkilö Summamutikka -keskuksen verkkosivut: 1. Toiminnan tavoitteet Summamutikka-keskus on LUMA-keskuksen alainen matematiikan opetuksen resurssikeskus, joka toimii Helsingin yliopiston Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Summamutikka-keskuksen tavoitteena on tukea ja edistää matematiikan opetusta ja oppimista sekä lasten ja nuorten matemaattista harrastuneisuutta. Toimintaan kuuluvat muun muassa peruskoululaisille tarjottavat matikkakerhot ja -leirit sekä erilaiset toiminnallista matematiikkaa painottavat tapahtumat. Lisäksi pyritään tarjoamaan luokan- ja aineenopettajille suunnattuja koulutuksia ja työpajoja. Keskus tarjoaa ideoita ja neuvoja toiminnallisen matematiikan opettamiseen. Tätä varten keskukseen on koottu erilaista materiaalia opetuksen tueksi. Kirjaston lainausoikeus on kaikilla matematiikkaa opettavilla. Lisäksi verkkosivuiltamme löytyy jonkin verran sähköisessä muodossa olevaa materiaalia. 2. Toteutus 2.1. Toiminta lasten kanssa Summamutikka-kerhot ovat peruskoulun alaluokkien oppilaille suunnattuja kerhoja, jotka kokoontuvat eri puolilla pääkaupunkiseutua koulujen tiloissa. Kerhoissa tutustutaan matematiikkaan askarrellen, liikkuen ja pelaten. Tärkeintä ovat hauskanpito ja onnistumisen elämykset. Mielikuvitus ja luovuus ovat tarpeen, kun matematiikkaa leikitään ja tutkitaan yhdessä. Jokainen kerho kokoontuu kerran viikossa koulupäivän jälkeen 1,5 tunniksi kuuden viikon ajan. Teknologia teollisuuden avustuksen turvin on järjestetty sekä keväällä että syksyllä 2007 Summamutikka-kerhoja eri puolilla pääkaupunkiseutua yhteistyössä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen, LUMA-keskuksen sekä kerhokoulujen kanssa. Eri puolilla pääkaupunkiseutua toimi keväällä 22 ja syksyllä 25 Summamutikka-kerhoa. Matematiikkaa tutki kerhoissa keväällä 270 ja syksyllä 310 lasta. Summamutikka-kerhoja ohjasi keväällä 34 ja syksyllä 49 kerho-ohjaajaa, joista pääosa oli matematiikan pääaineopiskelijoita. Ohjaajille järjestettiin molempina lukukausina kahden päivän koulutus ohjaamisen tueksi. Lisäksi koko kerhotoiminnan ajan oli Summamutikka-keskuksessa viikoittain useita päivystyksiä, joiden aikana oli mahdollista suunnitella ohjelmia, kysyä neuvoa sekä valmistaa ja lainata materiaalia.

22 Summamutikka-leirejä järjestettiin alaluokille kesällä 2007 yhteensä kolme kappaletta. Leireillä matematiikkaan tutustuttiin kesäkuussa viikon ajan matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tiloissa. Leirejä ohjasi kolme ohjaajaa (Tiina Rintala, Elina Roto ja Suvi Tala) ja niissä oli yhteensä 30 kerholaista. Ksenonit-tiedepäivään Summamutikka-keskus järjesti kaksi työpajaa. Näistä molempia ohjasi kaksi matematiikan pääaineopiskelijaa. Pajojen aiheena olivat matemaattinen seikkailu Mikä meni laatikkoon piiloon sekä todennäköisyyslaskentaa esittelevä Tessun tassut. Kuva. Peilauksia lasten kesäleirillä kesällä Toiminta nuorten kanssa Summamutikka-leiri järjestettiin kesällä 2007 alaluokkien lisäksi yläkouluun meneville. Leireillä matematiikkaan tutustuttiin alaluokille suunnattujen kerhojen tavoin kesäkuussa viikon ajan

23 matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tiloissa. Leiriä ohjasi yksi ohjaajaa ja siellä oli 10 kerholaista. Koululaisvierailuja järjestettiin laitokselle syksyllä 2007 yksi. Peruskoulun 8. luokan matematiikan valinnaisryhmä vieraili laitoksella Suvi Helaja ja Tiina Rintala ohjasivat kahden tunnin torityöskentelyyn pohjautuvan toiminnallisen matematiikan työpajan ja Juha Oikkonen ohjasi tunnin kokonaisuuden nimellä Koiran remmi matematiikkaa Opettajien koulutus -ja tukipalvelut Summamutikka-keskuksen kirjasto on ollut avoinna koko vuoden lukukausien aikana kerran viikossa, jolloin Sampo Koski on päivystänyt. Tämän lisäksi on järjestetty kaksi erillistä sovittua tapaamista kerhotoiminnasta kiinnostuneiden opettajien kanssa: toinen keväällä ja toinen syksyllä Näiden tarkoituksena on ollut antaa vinkkejä ja ideoita kerhotoiminnan aloittamiseen opettajien omilla kouluilla Kouvolassa järjestetyillä MAOL ry kevätpäivillä Summamutikka-keskuksen kerhotoimintaa esiteltiin Tiina Rintalan luennolla Matematiikkaa Summamutikka-kerhoissa Helsingissä järjestetyillä MAOL:n päivällä Summamutikka-keskus esittäytyi puolestaan opettajille päivien ajan esittelypisteellä, jossa oli jaossa informaatiota toiminnasta ja ideoita opetukseen. Keskuksen toiminnallinen matematiikka oli esillä myös Suvi Helajan, Tiina Rintalan ja Suvi Talan ohjaamassa työpajassa Matematiikka ja taide ja Juha Oikkosen työpajassa Matematikkaa summamutikassa. Suvi Tala piti MAOL ry syyspäivillä esitetyn kutsun myötä erillisen koulutustilaisuuden Jyväskylän maalaiskunnan, Palokan Matematiikkamaassa. Kolmetuntisen koulutuksen fokuksessa oli myös Matematiikka ja taide. Koulutukseen osallistui lähialueenperuskoulun matematiikan opettajia ja erityisopettajia. 3. Vuoden toiminnan arviointi Vuoden 2007 toiminta on ollut laajaa sekä peruskoululaisille tarjotun toiminnan että opettajille järjestettyjen tilaisuuksien osalta. Tältä osin toimintaan voidaan olla tyytyväisiä. Kerhotoiminnasta on kerätty palautetta sekä opettajilta ja ohjaajilta. Saatu palaute on ollut kokonaisuudessaan positiivista. Koulut ovat olleet tyytyväisiä toimintaan ja välittäneet kiitoksia kerhotoiminnasta myös vanhemmilta ja lapsilta. Ohjaajat ovat olleet tyytyväisiä saadessaan opiskelujen ohessa tilaisuuden kokeilla opettajan työtä. Ohjaaminen koetaan yleisesti haastavana mutta samalla mielekkäänä ja innostavana. Sekä koulutuksesta että päivystyksistä saatuja ideoita ja ohjeita on kiitetty. Toiminta nuorten osalta on selkeästi pienemmässä osassa kuin alaluokkalaisten kohdalla. Tältä osin toimintaa voitaisiin resurssien mukaan kehittää. Toiveita tähän liittyen on esitetty (esimerkiksi lukiolaisille suunnattu kerho tai leiri).

24 Kuva. Kolmiulotteisuuteen tutustumista lasten kesäleirillä LUMA resurssikeskustoiminta Soveltavan Kasvatustieteen Laitoksella vuonna 2007 Yhteyshenkilö: yliopistonlehtori Jarkko Lampiselkä (keskuksen johtaja, Vuoden 2007 toiminta keskittyi perustettavan resurssikeskuksen henkilöstörekrytointiin, vision ja tehtäväpiirin määrittämiseen. Varsinainen keskuksen perustaminen ja avajaiset siirtyivät kuitenkin vuoden 2008 puolelle. Soklan resurssikeskuksen henkilöstö Vuoden 2007 käytyjen keskustelujen perusteella tultiin yhteisymmärrykseen siitä, että Helsingin yliopiston Soveltavan Kasvatustieteen Laitokselle (Soklan) perustetaan luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden (lyhyemmin LUMA -aineiden) opetuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuskeskuksen henkilöstö koostuu laitoksen LUMA aineiden pää- ja sivutoimisesta opetus ja tutkimushenkilökunnasta: Professorit: Jari Lavonen, fysiikan ja kemian didaktiikan professori Erkki Pehkonen, matematiikan ja tietotekniikan didaktiikan professori Maija Ahtee, emeritaprofessori Veijo Meisalo, emeritusprofessori Lehtorit: Kalle Juuti, fysiikan didaktiikan yliopistonlehtori

25 Jarkko Lampiselkä, kemian didaktiikan yliopistonlehtori Markku Hannula, matematiikan didaktiikan yliopistonlehtori Kirsti Hoskonen, matematiikan didaktiikan yliopistonlehtori Hellevi Putkonen, matematiikan didaktiikan lehtori (virkavapaalla) Sirpa Wass, matematiikan didaktiikan lehtori Jari-Matti Vuorio, matematiikan didaktiikan lehtori Ossi Autio, teknisen työn didaktiikan lehtori Tutkijat Annika Ampuja, fysiikan ja kemian didaktiikka Rauno Koskinen, matematiikan didaktiikka Heidi Krzywacki-Vainio, matematiikan didaktiikka Anu Laine, matematiikan didaktiikka Tutkimus- ja resurssikeskuksien henkilöstö muodostaa myös Soklan LUMA resurssikeskuksen henkilöstön. Näistä henkilöistä etenkin Jari Lavonen, Jarkko Lampiselkä ja Kirsti Hoskonen ovat osallistuneet myös LUMA keskuksen toimintaan. Jari Lavonen on jäsenenä Helsingin yliopiston LUMA keskuksen johtoryhmässä ja Jarkko Lampiselkä ja Kirsti Hoskonen keskuksen suunnitteluryhmässä. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen LUMA aineiden oppimiskeskuksen järjestäytymiskokous pidettiin fysiikan ja kemian opetuksen luokassa (Svp20R sh 406). Keskuksen väliaikaiseksi johtajaksi oli yliopiston LUMA-keskuksen taholta ehdotettu FT Jarkko Lampiselkää ja johtoryhmän sihteeriksi Annika Ampujaa, muita jäseniä ei ollut tuolloin vielä ehdotettu pidetyssä järjestäytymiskokouksessa keskuksen johtoryhmään kokoonpanoksi valittiin seuraavat henkilöt: Johtaja FT Jarkko Lampiselkä, kemian didaktiikka Varajohtaja (ehdotettu) Prof. Erkki Pehkonen Sihteeri Annika Ampuja Fysiikan didaktiikka Dos. Kalle Juuti, (varalla prof. Jari Lavonen) Matematiikan didaktiikka FM Kirsti Hoskonen, (varalla FM Heidi Krzywacki-Vainio) Biologian didaktiikka FT Anna Uitto, (varalla prof. Mauri Åhlberg) Maantieteen didaktiikka FT Pirjo Hellemaa, (varalla FM Liisa Suomela) Tek.op.did. (ehdotettu) FT Ossi Autio Soklan resurssikeskuksen toiminnan visiointia Resurssikeskuksen järjestäytymiskokouksen yhteydessä käytiin keskustelua keskuksen nimestä, visiosta, toiminta-ajatuksesta, tehtäväpiiristä, toimintakaudesta ja tavoitteista. Käydyn keskustelun perusteella Soklan resurssikeskuksessa huomio kohdistetaan LUMA aineiden esi- ja alkuopetuksen, erityispedagogiikan ja perusopetuksen 1-6 luokkien opetukseen, oppimiseen ja opettajankoulutukseen. Keskuksen nimeksi ehdotettiin LUMO keskus (tai sen muunnelma). LUMO:n O-kirjain tulee sanoista oppiminen, opiskelu, opetus. Keskuksen visiona on olla keskeisin asiantuntija, vaikuttaja ja yhteistyötaho LUMA aineiden pedagogiikkaan liittyvissä asioissa. Keskuksen toiminta-ajatuksena on opettajien ja opettajaksi opiskelevien ammatillisen kasvun tukeminen.

26 Keskuksen tehtäväpiirinä on viimeaikaisen tutkimustiedon levittäminen ja opettajien ammatillisen kasvun tukeminen opettajakoulutuksen oppimateriaalituotannolla ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen tiedottamalla ja järjestämällä koulutusta. Keskuksen toimintakaudeksi päätettiin kalenterivuosi. Ensimmäinen toimintakausi on keskuksen avajaisista asti. Keskuksen lyhyen aikavälin tavoitteiksi asetettiin o keskuksen perustaminen (huhti toukokuu 2008) o verkkosivujen avaaminen o materiaalin tuottaminen opettajille ja opettajaksi opiskeleville o osallistua Kemian päiville o tukea esi- ja alkuopetuksen LUMA-toimintaa Keskuksen keskipitkän aikavälin (3 5v) tavoitteet Soklan LUMO-keskus toimii aktiivisesti yhteistyössä LUMA -aineiden opettajien ja opettajankouluttajien kanssa. Toiminnan tavoitteita ovat muun muassa oppimateriaalien, verkkooppimisympäristöjen kehittäminen yleissivistävää koulua ja opettajankoulutusta varten, opettajien perus- ja täydennyskoulutus sekä eri kouluasteiden että eri koulutusta tarjoavien toimijoiden (TAT, MAOL, Heureka, kunnat, jne.) välisten yhteistyömahdollisuuksien luominen ja niiden ylläpitäminen. Yksi resurssikeskuksen tavoitteista on käyttäjäystävällisen verkko-oppimisympäristön kehittäminen peruskoulun 5. ja 6. luokan LUMA -aineiden opetusta ja opettajankoulutusta varten ( ja Sisällöntuotannossa kiinnitetään huomiota siihen, että aineisto on ajanmukaista, perustuu opetuksen ja oppimisen tutkimukseen sekä on vapaasti kaikkien käyttäjien saatavilla. Hanketta on aikaisemmin rahoittanut Opetushallitus. Verkkooppimisympäristöä kehitetään ja ylläpidetään edelleen yhtenä LUMO -keskuksen toimintona. Rahoituksella voidaan kattaa muun muassa sisällöntuotantoa kertaluonteisina palkkioina. Toinen tavoite on opettajankoulutukseen tarkoitettujen didaktisesti suuntautuneiden opetusvideoiden kehittämistyö. Hankkeen tavoitteena on tuottaa videokirjasto, jossa eri asteiden opetusta ja niissä sovellettavia pedagogisia ratkaisuja havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla. Soklan resurssikeskuksen henkilökunta osallistuu videotekoprojektiin sekä sisällöntuottajina että ohjausryhmän asiantuntijoina ja resurssikeskuksen rahoituksella voidaan kattaa sekä sisällöntuotannosta että aineiston tunnetuksi tekemisestä aiheutuvia kuluja. Kolmas tavoite on eri oppiasteiden välisten yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen. Hankkeen tavoitteena on aktivoida toimintaa etenkin Lahden talousalueella ja lisätä sekä opettajien että oppilaiden kiinnostusta LUMA -aineiden opiskeluun. Resurssikeskuksen rahoituksella on mahdollista kattaa kuluja, jotka muodostuvat pääasiassa paikallisen tason toiminnasta (luentopalkkiot, kokouspalkkiot, kokouskulut) ja esimerkiksi matkakuluista (vierailut yliopistolla, yritysvierailut, LUMO keskuksen tunnetuksi tekeminen). Hankkeen neljäntenä tavoitteena on eri asteiden opettajien koulutustoiminta mahdollistamalla viimeaikaisen tutkimustiedon välittämisen yliopistoista koulun tason toimijoille erilaisten tapahtumien ja koulutuspäivien muodossa. Resurssikeskuksen rahoituksen turvin voidaan lisätä myös muita tähän yliopistojen kolmanteen tehtävään eli yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Toiminnan rahoitus Soveltavan Kasvatustieteen Laitoksen LUMO-keskuksen rahoitus on nykyisellään euroa. Se käytetään edellä kuvatuista toimista aiheutuvien suorien ja välillisten kulujen kattamiseen. Resurssikeskuksen toimijat näkevät tärkeänä myös sen mahdollisuuden, että keskus voi ostaa palveluja