TOIMINTA- KERTOMUS 2014

Transkriptio

1 TOIMINTA- KERTOMUS 2014

2 SISÄLTÖ HALLINTO Kuntayhtymäjohtajan katsaus... 4 Luottamuselimet... 6 ERITYISHUOLTO Perheet ja lapset Neuvolat Lyhytaikainen hoito Nuoruusvuodet Työ- ja päivätoiminta Oppilasasuntola Aikuiset ja seniorit Asumistoiminta OSALLISUUS Asiakasneuvostot Omaisstrategia ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS Tutkimus, kuntoutus ja kriisihoito Kehitystyö Kehittäjien työ Kansallinen autismiprojekti MUUT PALVELUT Pietarsaaren työklinikka Päihdehuolto TALOUS Talouskatsaus Avainluvut Investoinnit ja rahoitus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TARJOAMME RUOTSINKIELISIÄ PALVELUJA YKSITTÄISEN IHMISEN TARPEET HUOMIOIDEN. 2 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

3 KUNTAYHTYMÄ TARJOAA NYKYÄÄN SEURAAVIA PALVELUJA Asuminen Perhehoito Päihdehuolto Ohjaus, neuvonta, lääketieteellinen hoito Tukitoiminta Henkilökohtainen apu Tutkimukset Kuntoutus Kriisihoito Päivätoiminta Laitoshoito Lyhytaikainen hoito Mobiilipalvelut Työklinikka Sosiaalihuoltolain mukainen työ KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

4 KUNTAYHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS KUNTAYHTYMÄN 54. TOIMINTAVUOSI oli tapahtumarikas. Sote- eli sosiaali- ja terveysuudistus leimasi kuntayhtymän toimintaa. Virkamiesjohto ja hallitus joutuivat ponnistelemaan melkoisesti käydessään keskusteluja Kårkullan tulevaisuudesta valtakunnan tasolla, samalla kun tulevaisuuden epävarmuus heijastui työntekijöihin. Tämän kaiken seuraus oli kuitenkin, että Kårkulla samkommunin toiminta tuli tutuksi ja samalla valtakunnanpoliitikoille osoitettiin millaiset ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden tarpeet ja oikeudet ovat. Tällaista valtakunnantasoista kielirajat ylittävää markkinointia ei ole aikaisemmin tapahtunut. Valitettavasti kuntayhtymä sai syksyllä 2014 varsin kielteistä julkisuutta, kun ilmeni, että kuntayhtymän eräässä asumisyksikössä oli ilmennyt ikävyyksiä. Tapahtunutta ei voi millään tavoin hyväksyä, eikä siinä ole tilaa selittelyille. Kuntayhtymän on kannettava vastuunsa, selvitettävä mistä on ollut kyse ja parannettava toimintatapaansa. Tapahtumat antoivat aiheen vilkkaalle keskustelulle erityishuollon monista oleellisista kysymyksistä asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön kesken. Vuonna 2014 Kårkulla palveli kaikkiaan asiakasta: 1289 erityishuolto-, 154 päihdehuolto- ja 149 työklinikka-asiakasta. Erityishuollon asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Erityishuollon laitoshoitoa vähennettiin täsmälleen asumissuunnitelman mukaan. Kuntayhtymä tarjosi vuonna 2014 uusia tuotteita uusittuine hinnoitteluineen. Niin sanotun Tukholma-mallin käyttöönotto oli merkittävä panostus, sillä se edellytti n asiakkaan hoidon ja erityishuollon tarpeen yksityiskohtaista mittausta ja arviointia. Taloudellinen tulos jäi valitettavasti selvästi alijäämäiseksi, mikä johtui vähentyneistä tuottotuloista. Budjetoidut henkilöstökustannukset eivät ylittyneet, mutta koska suoritteiden kehitys vaihteli merkit tävästi, olisi henkilöstökustannuksia pitänyt leikata enemmän. Tulevaisuuden suuret haasteet ovat kuntayhtymän toiminta, palvelujen laatu ja organisaation joustokyky. Kårkulla samkommun ponnistelee jatkuvasti hyvän, yksilöllisen ja nykyaikaisen, ruotsin kielellä annettavan palvelun puolesta, myös vastaisuudessa. MÄRTA MARJAMÄKI kuntayhtymäjohtaja 4 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

5 HALLINTO KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖORGANISAATIO Hallintosihteeri, tiedottaja, muu toimistohenkilöstö ASIAN TUNTIJA- JA KEHITYS KESKUKSEN (EUC:N) JOHTAJA KUNTAYHTYMÄN- JOHTAJA TOIMINNAN JOHTAJA TALOUSJOHTAJA HENKILÖSTÖ PÄÄLLIKKÖ Kiinteistöpäällikkö, tietohallintopäällikkö, taloushenkilöstö Työsuojelupäällikkö, henkilöstösihteeri, palkanlaskija, työterveyshuolto Kehityspäällikkö Asumisen, iltapäivätoiminnan ja asuntolatoiminnan kehittäjä Päivä- ja työ - toiminnan kehittäjä Avustajapoolin ja perhehoidon kehittäjä Kliinisen toiminnan ylilääkäri Neuvolatoiminnan henkilöstö Henkilöstö (resurssikeskus, tutkimus, kuntoutus, kriisihoito) Päihdehuollon henkilöstö Työklinikan henkilöstö Aluepäälliköt: Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Turunmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Yksikköpäälliköt: Länsi-Uusimaa 5 Keski-Uusimaa 5 Itä-Uusimaa 5 Turunmaa 9 Etelä-Pohjanmaa 3 Keski-Pohjanmaa 4 Pohjois-Pohjanmaa 7 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

6 HALLINTO LUOTTAMUSELIMET JÄSENKUNNAT VALITSEVAT EDUSTAJANSA VALTUUSTOON NELJÄN VUODEN VÄLEIN SEN PERUSTEELLA, KUINKA MONTA RUOTSINKIELISTÄ ASUKASTA KUNNASSA ON. VALTUUSTO ON kuntayhtymän korkein päättävä elin. Jäsenkunnat valitsevat edustajansa valtuustoon neljän vuoden välein sen perusteella, kuinka monta ruotsinkielistä asukasta kunnassa on. Valtuustokauden ajaksi valtuusto valitsee tilintarkastuslautakunnan, hallituksen sekä alueelliset lautakunnat Uudellemaalle, Turunmaalle ja Pohjanmaalle. TILINTARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOON PANO VALTUUSTOKAUDELLE Vakituiset jäsenet Kunta Bo Grönholm, puheenjohtaja Espoo Anita Tuominen, varapuheenjohtaja Turku Ulla Bergman asti Turku Hanna Järvinen alkaen Parainen Yngve Engblom Kemiönsaari Tapio Osala Vaasa Kårkullan kuntayhtymän valtuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Valtuustossa on 45 valtuutettua. Valtuusto kokoontui kahdesti vuonna HALLITUKSEN TEHTÄVÄ ON johtaa kuntayhtymän hallintoa niiden perusteiden mukaan, jotka valtuusto on hyväksynyt. Hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna HALLITUKSEN KOKOONPANO VALTUUSTOKAUDELLA Vakituiset jäsenet Kunta Veronica Hertzberg, puheenjohtaja Helsinki Bengt Kronqvist, varapj. Pietarsaari Bengt Hartman Raasepori Kari Hagfors Loviisa Britta Lindblom asti Inkoo Anita Spring alkaen Porvoo Camilla Sandell Turku Roger Eriksson Pedersöre Cornelius Colliander Parainen Brita Romsi Kirkkonummi Irja Bergholm Kirkkonummi Elina Kallio-Uljens Kristiinankaupunki Alueelliset lautakunnat nimittävät asiakasneuvostot. Asiakasneuvostoihin valitaan jäsenet kuntayhtymän palveluja saavien asiakkaiden joukosta. Asiakasneuvostojen tärkein tehtävä on asiakkaiden päätäntävallan ja vaikutusvallan lisääminen heitä itseään koskevissa asioissa. 6 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

7 HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VALTUUSTO 45 jäsentä VAALI LAUTAKUNTA 5 jäsentä TILINTARKASTUS LAUTAKUNTA 5 jäsentä HALLITUS 11 jäsentä UUDEN MAAN A LUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä TURUNMAAN A LUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä POHJANMAAN A LUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä ASIAKASNEUVOSTOT Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla 7 jäsentä ASIAKASNEUVOSTOT Länsi- ja Itä-Turunmaalla 7 jäsentä ASIAKASNEUVOSTOT Länsi-, Keski- ja Itä-Pohjanmaalla 7 jäsentä KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

8 HALLINTO TARJOAMME JOKAISELLE MAHDOLLISUUDEN MIELEKKÄÄSEEN JA TURVALLISEEN ARKEEN. 8 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

9 HALLINTO KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTIEN RUOTSINKIELISTEN ASUKKAIDEN LUKUMÄÄRÄT RUOTSIN- KIELISIÄ 15,8 % RUOTSIN- KIELISIÄ 14,6 % ASUKASLUKU Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Kristiinankaupunki Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

10 HALLINTO ASIAKASMÄÄRÄT KUNNITTAIN VUONNA ASIAKKAIDEN ALUEITTAINEN MÄÄRÄ KOTIKUNNAN MUKAAN VUONNA Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Turunmaa Länsi- Uusimaa Keski- Uusimaa Itä- Uusimaa 0 Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku EI-JÄSENKUNTIEN ASIAKASMÄÄRÄT VUONNA Geta Hammarland (Ålands omsorgsförbund) Hyninge Jomala (Ålands omsorgsförbund) Kuusankoski Maarianhamina (Ålands hälsooch sjukvård) Piikkiö Riihimäki Rusko Kaarina Hämeenlinna Tuusula Vihti 10 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

11 HALLINTO TARJOAMME PALVELUJAMME SEURAAVILLA PAIKKAKUNNILLA Laitoshoito ja EUC (Asiantuntija- ja kehityskeskus) Päivätoiminta Asuminen (ryhmä asuminen, asuntoasuminen, tukiasuminen) Neuvontapalvelut Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Työklinikkatoiminta Päihdehuolto Parainen Porvoo, Hanko, Helsinki, Pietarsaari, Kokkola, Kemiönsaari, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Raasepori, Vaasa ja Turku Porvoo, Espoo, Kauniainen, Hanko, Helsinki, Pietarsaari, Kokkola, Kemiönsaari, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Luoto, Uusikaarlepyy, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Raasepori, Sipoo, Vaasa ja Turku Porvoo, Pietarsaari, Helsinki, Närpiö, Parainen, Raasepori ja Vaasa Pietarsaari, Kemiönsaari, Korsnäs (Molpe) ja Parainen Pietarsaari (Vaasaan on sijoitettu työkonsulentti) Maalahti (Raasepori) KUNTAYHTYMÄN SUORITTEET lisääntyivät :llä vuonna 2014 verrattuna vuoteen Viiden viime vuoden suoritekehitys on ollut seuraava VUONNA 2014 LAITOSHOITOA SAANEET ASIAKKAAT Ikäluokka Vuoden aikana laitoshoitoa saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä Vuoden aikana kotiutettu v v v Yhteensä * *Mukaan lukien kuntoutusyksikkö Hyddanin 6 asiakasta. Kuolleet Laitoksessa hoidettavina ,49 % +0,83 % -0,51% +0,08 % +8,59 % * * suoritteen lisäyksestä vuonna 2014 johtuu n :n lisäys neuvontatoiminnan tilastointitavan muutoksesta, sillä vuoden 2014 alusta laskutus muuttui niin, että koko käynnin sijasta alettiin laskuttaa jokaisesta alkaneesta puolituntisesta. Jos tätä näennäistä lisäystä ei oteta huomioon ja lasketaan ainoastaan muiden toimintamuotojen tuottavuus, lisääntyivät suoritteet eli 2,75 %. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

12 HALLINTO TYÖ- JA PÄIVÄ TOIMINNASSA VALMISTETAAN TUOTTEITA MYYNTIIN. 12 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

13 HALLINTO KUNTAYHTYMÄN ASIAKKAAT VUONNA 2014, alueet ja ikäjakauma Ikäluokka Alue Asiakkaat Uusimaa v. Turunmaa 0 Pohjanmaa 41 Kaikki alueet yht. 54 Uusimaa v. Turunmaa 14 Pohjanmaa 116 Kaikki alueet yht. 221 Uusimaa v. Turunmaa 36 Pohjanmaa 265 Kaikki alueet yht. 578 Uusimaa v. Turunmaa 42 Pohjanmaa 115 Kaikki alueet yht. 311 Uusimaa v. Turunmaa 13 Pohjanmaa 43 Kaikki alueet yht. 125 Koko kuntayhtymä 1289 UUDET ASIAKKAAT, JOIDEN KANSSA SOLMITTU ERITYISHUOLTOSOPIMUS VUONNA v v v. 26 v. Länsi- Uusimaa Keski- Uusimaa Itä- Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Turunmaa KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

14 ERITYISHUOLTO PERHEET JA LAPSET NEUVOLAT KÅRKULLA SAMKOMMUN ylläpitää seitsemää neuvolaa. Ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolatiimeissä on psykologeja, sosiaalikuraattoreita ja pedagogisia ohjaajia sekä konsultoiva lääkäri. Tiimit työskentelevät tiiviisti Asiantuntija- ja kehityskeskuksen (EUC) asiantuntijoiden kanssa. Tämä koskee erityisesti niitä tiimiläisiä, jotka työskentelevät kentällä, esim. autismiohjaajia ja puheterapeuttia. Neuvoloiden pääasialliset asi - ak kaat ovat perheet, joissa on kehitysvammaisia lapsia tai aikui sia. Mutta asiakaskunta laaje nee ja mukaan tulee yhä enemmän muilla tavoin toiminnallisesti rajoittuneita hen kilöitä. Palvelu koostuu neuvonnasta, tuesta, tiedon antamisesta, ohjauksesta, arvioinneista ja testauksista. Myös Kår kullan omia yksikköjä palvellaan tarjoamalla ohjausta. Pohjois-Pohjanmaalle saa tiin konsultoiva lääkäri ja tämä paransi huomattavasti lääketieteellistä palveluntarjontaa ja hoitoa. Lääkärin saaminen mukaan tiimiin oli sekä asiakkaille että Kårkullan työntekijöille erittäin myönteinen asia. Työ on suurimmalta osiltaan verkostotyötä, jota asiakkaiden yksilölliset suunnitelmat eri yhteistoimintakokouksissa ohjaavat. Kokouksissa on laadittu suunnitelmia, joiden avulla on haluttu tukea lapsiperheitä mahdollisimman hyvin, arvioitu nuoruusvuosien kehityksen painopisteitä ja suunniteltu koulutusta ja koulunkäyntiä, siirtymistä työelämään, siirtymistä itsenäiseen asumiseen sekä asiakkaan tulevaa asumismuotoa. Toimintavuoden aikana panostettiin myös senioriasiakkaiden toimintaan ja asumiseen. Vuoden 2014 konkreettisista tavoitteista voidaan todeta, että sähköisten asiakaskertomusten käyttö kasvoi, mutta että edessä on vielä teknisiä ongelmia jotka kaipaavat ratkaisua. Käyttökään ei ole kaikilta osin ongelmatonta. Vuonna 2014 tehtiin ns. Tukholma-arvioita, joiden tavoitteena on määrittää uusia asiakaskategorioita. Jokaisen asiakkaan tilanne oli arvioitava tarkoin, joten työtä oli paljon, mutta se koettiin myönteisenä. Tämä arviointityö vahvisti kuntayhtymän ja kuntien sosiaalityöntekijöiden välistä yhteistyötä jo senkin takia, että sosiaalityöntekijät kutsuttiin mukaan arviointeihin. Kuntiin pidettiin tiiviisti yhteyttä vuonna Yksilötasolle ulottuva yksityiskohtainen budjetointi oli aikaa vievää ja siihen tarvittiin tiheää ja jatkuvaa yhteydenpitoa kuntiin koko vuoden ajan. Tilaisuuden tullen parannettiin toki kuntien, muiden tahojen ja yhteistyökumppaneiden sekä kuntayhtymän välistä PR-toimintaa. 14 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

15 SPECIALOMSORG ERITYISHUOLTO NEUVOLASSA YLLÄPIDETÄÄN ASIAKKAAN JA OMAISEN SEKÄ KUNTAYHTYMÄN TOIMIJOIDEN VÄLISIÄ YHTEYKSIÄ. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

16 ERITYISHUOLTO LYHYTAIKAINEN HOITO LYHYTAIKAISELLA HOIDOLLA tarkoitetaan ennalta suunniteltua hoitojaksoa asumisyksikössä. Lyhytaikaisella hoidolla voidaan keventää omaishoitajan tilannetta tai helpottaa vaikeaa perhetilannetta. Kårkullassa lyhytaikainen hoito on toteutettu eri tavoin: se voi olla aamulla tai iltapäivällä toteutettu lyhytkestoinen hoitojakso, asumisharjoittelua tai kotipuolen hoitajien helpottamiseksi toteutettua hoitoa Kårkullan yksikössä tai perhehoidossa. Lyhythoitoyksiköt ovat kodin omaisia tiloja, joissa eri-ikäiset henkilöt voivat oleskella tai asua lyhyen tai pidemmänkin aikaa. Asiak kaan omien hoitajien työn keventämiseksi toteutettavaa perhehoitoa annetaan turvallisessa hoitoympäristössä. Lyhytaikaisten hoitojaksojen kesto vaihtelee muutamasta tunnista viik koihin ker rallaan riippuen henkilön tar peista. Pisin aika on kuitenkin kolme kuukautta. Usein lyhythoitojaksot toistuivat säännöllisesti. Lyhythoitoyksikössä henkilö voi harjoitella uutta asumismuotoa varten, minkä toivotaan helpottavan myöhemmin elämässä tapahtuvaa muuttoa pois lapsuudenkodista. Vuonna 2014 lyhytaikaista hoitoa annettiin kaikilla Kårkullan toiminta-alueilla, kaikkiaan 16:ssa eri toimintayksikössä. Lyhytaikaista hoitoa annettiin sekä Kårkullan omissa yksiköissä että perhehoitona eniten Pohjois-Pohjanmaalla, vähiten Keski-Uudellamaalla. Vuonna 2014 kaikkiaan 161 henkilöä sai lyhytaikaista hoitoa ja 42 henkilöä perhehoitoa. Ikähaarukka oli 3 70 vuotta. Tavallisin ikähaarukka lyhytaikaista hoitoa saaneiden joukossa oli 5 34 vuotta. Tuoreimman laatumittauksen mukaan lyhytaikainen hoito sai hyvät arvosanat. Omaiset arvostivat erityisesti lyhytaikaisen hoidon turvallisuutta. Panostukset temaattisiin viikonloppuihin ja toistuvasti kokoontuviin nuorisoryhmiin toteutuivat osittain. Eniten haluttiin lyhytaikaista hoitoa pyhinä. Suunniteltaessa lyhythoitojaksoja haluttiin korostaa asiakkaan näkökulmaa, eli pyrittiin muokkaamaan toimintaa lyhythoitojaksojen tarpeen ja kysynnän mukaan. Lyhytaikaisen hoidon, asuntolahoidon ja iltapäivähoidon rakenteet selvitettiin ja näiden hoitojen määrä ja toimintasisältö kartoitettiin. 16 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

17 ERITYISHUOLTO VUONNA 2014 LYHYT- AIKAISTA HOITOA SAANEET ASIAKKAAT Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa LYHYTAIKAISTA HOITOA RYHMÄASUJILLE LYHYTAIKAISTA HOITOA RYHMÄ- ASUNTOYKSIKÖISSÄ YHTEENSÄ 190 LYHYTAIKAINEN HOITO YHTEENSÄ 217 LYHYTAIKAISTA HOITOA PERHE- HOIDOSSA 27 LYHYTAIKAISTA HOITOA PERHEHOIDOSSA 0 6 v v v v. 65 v. 0 6 v v v. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

18 ERITYISHUOLTO NUORUUSVUODET TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA käsittää perinteisen työtoiminnan, sopeutetun toiminnan henkilöille, joilla autismin kirjo, syvä kehitysvamma ja/tai monivammaisuus sekä senioritoiminnan, ulkoistetun toiminnan ja tuetun työtoiminnan. Työ- ja päivätoiminta on kuntayhtymän toiseksi mittavin yksittäinen toimintamuoto sekä laajuudeltaan että liikevaihdoltaan. Kuntayhtymällä ei ole lasten päivätoimintaa, sillä pyrkimyksenä on integroida lapset tavanomaisen päivähoidon ja koulunkäynnin kanssa. Aikuisille tarkoitettu työ- ja päivätoiminta on sisällöltään moninaista ja se vaihtelee luonteeltaan hieman eri alueiden välillä. Senio rit osallistuvat työ- ja päivätoimintaan halujensa ja kykyjensä mukaan. Yksilö itse päättää osallistumisestaan. Työ- ja päivätoimintaa kutsutaan kuntayhtymässä Työelämään orientoivaksi (ALO) ja Elämään orientoivaksi (LO) palveluksi. Sekä ALO että LO on tarkoitettu henkilöille, joilla on jonkinlainen toiminnanvajaus. ALO-palvelut suuntautuvat erilaisiin työmuotoihin ja LO-palvelut arkielämän tukitoimintoihin. ALO:n ja LO:n tavoitteena on taata vammautuneelle henkilölle päivittäistä toimintaa sekä tarjota työtä, tekemistä ja erilaisia kehittäviä kokemuksia stimuloivassa ympäristössä. Samalla tarjoutuu mahdollisuus sosiaaliseen yhteisöllisyyteen. Toiminnan sisällön pitää sointua henkilön omien kiinnostusten kohteiden, tarpeiden ja toivomusten kanssa, jotka on kirjattu henkilön yksilölliseen suunnitelmaan. Toiminnan lähtökohta on sosiaalipedagoginen, eli annetaan yksilölle tukea ja apua arjen toiminnoissa, ja yh- dessä hänen kanssaan nähdään vaivaa sen eteen, että löytyy tapoja, joilla elämänhallinta paranee. Henkilön kasvua ja kehitystä tuetaan ja kommunikaation edellytyksiä parannetaan. Henkilön vaikuttamista ja hänen osallisuuttaan päätösten tekemiseen tuetaan. Vuonna 2014 suunniteltiin kuntayhtymän Pohjanmaan ja Uudenmaan alueille uudet ja nykyistä tarkoituksenmukaisemmat tilat. Pohjanmaalla otettiin myös käyttöön joitakin uusia tiloja. Turussa ja Pietarsaaressa solmittiin sopimukset kuntien kanssa laissa tarkoitetusta kuntouttavasta työtoiminnasta pitkäaikaistyöttömille, eli ensisijaisesti vuotiaille nuorille. Tämän toiminnan rahoittaa suurimmalta osin Opetushallitus. Kårkulla samkommun tarjoaa työ- ja päivätoimintaa 15 paikkakunnalla. OTTEITA VUODEN 2014 TOIMINNASTA: Pietarsaaren Intekin palveluyksikkö tarjoaa sekä ALO- että LO-palvelua työ- ja päivätoimintana. Teollisuusosastoilla tehtiin pääasiassa alihankintatöitä puu-, metalli- ja asennusaloilla lähialueiden teollisuuden tarpeisiin, mutta myös omia käsiteollisuustuotteita. Muilla osastoilla kuuluivat viikko-ohjelmaan lisäksi mm. päivittäiset kävelylenkit, ääneen lukeminen, rentoutusharjoitukset, leivontaa, bingoa sekä musiikki- ja jumppahetket. Huolto-, siivous- ja keittiötyöt olivat myös osa toimintaa. Syvästi kehitysvammaisten ja monivammaisten henkilöiden palveluissa erityisesti runsaat aistiärsykkeet sekä tarpeita vastaava räätälöity perushoito ja hoiva ovat keskeisiä. Autismikirjon häiriössä palvelua luonnehti erittäin tarkoin jäsennelty työtapa, viittomin tuettu kommunikaatio, pecs ja valokuvat sekä suullisesti annettu tuki. Tietojen ja taitojen kehitystä tuettiin räätälöidyin työtehtävin ja fyysisin harjoittein. Yksikössä toimii vastaperustettu senioriryhmä. Yksikössä sovitettiin työt asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa oli myös muistelutoimintaa, eli henkilön lapsuus- ja nuoruusajan muistikuvia hyödynnetään kanssakäymisessä. Koko toimintavuoden aikana kehiteltiin toiminnan sisältöä, muuteltiin ryhmäjakoja ja optimoitiin tilojen käyttöä. 18 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

19 PÄIVÄTOIMINTAAN OSALLISTUNEET ASIAKKAAT 2014 ERITYISHUOLTO Päivätoimintaan osallistuneet asiakkaat 2014 Ulkoistetuissa työpaikoissa osa- tai kokoaikaisesti työskennelleet v (arvioidaan asiakkaiden kokonaismäärästä) Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa 0 17 v v v. 65 v YHTEENSÄ YHTEENSÄ 124 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN TYÖTOIMINTA PALVELUTUOTANTO 2014 Turunmaa: Pohjanmaa: Småland, Mocca Kvadraten, Molpe IC, Intek Yhteensä Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta 6 6 Työllistämistoimet (sosiaalihuoltol 27 d) Työtoimintaa vammaisille (sosiaalihuoltol 27 e) Erityishuoltolain mukainen toiminta Yhteistyössä Työklinikan kanssa, ARJ LiA Molpe, työharjoittelu / kokeilu / Intek 2 2 Työharjoittelu mielenterveysasiakkaille / Intek Yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa 2 2 Työharjoittelu 3 3 Kuntouttava työtoiminta Palkkatuki 2 2 Kielenharjoittelu Yhteistyössä mielenterveystoimiston päiväosaston kanssa Työterapia Yhteensä TYÖELÄMÄÄN ORIENTOIVASSA PALVELUSSA (ALO) palveluja ja tuotteita tuotetaan omaehtoisesti. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilölle sopivia työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja sivistyksellisiin toimiin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitteluun. Palvelu tapahtuu palveluyksikössä tai ulkoistetun työtoiminnan työpaikoilla. ELÄMÄÄN ORIENTOIVASSA PALVELUSSA (LO) asia kas osallistuu yksilöllisesti räätälöityihin työtehtäviin ja liikuntaharjoitteisiin. Hänelle tarjotaan kehittäviä kokemuksia virikkeellisessä ympäristössä, joka luo edellytyksiä sosiaalisten yhteyksien luomiselle ihmisiin. Toiminta perustuu säännöllisyyteen ja tarkoin jäsenneltyyn toimintatapaan. Tämä luo asiakkaalle ympäristön, jossa on turvallista kommunikoida ja toimia yhdessä muiden kanssa. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

20 ERITYISHUOLTO OPPILASASUNTOLA KÅRKULLA SAMKOMMUN ylläpitää oppilasasuntolaa ainoastaan Paraisilla. Oppilasasuntola on yhteinen Optima-ammattiharjoittelukoulun kanssa. Opiskelijat asuvat asuntolassa maanantaista perjantaihin lukukausien aikana. Oppilasasuntolassa asuvat nuoret voivat harjoitella erilaisia asumisen muotoja. Ensimmäisenä kouluvuotena he asuvat ryhmänä yhdessä henkilökunnan kanssa, toisena ja kolmantena vuotena pyritään yhä suurempaan itsenäisyyteen. Asumisharjoittelu toteutetaan yhteistoiminnassa omaisten kanssa. Asuntolatoiminnassa vapaa-ajantoiminta ja sosiaalinen harjoittelu ovat tärkeitä. Vuonna 2014 oppilasasuntolassa asui kahdeksan vuotiasta opiskelijaa. Opiskelijamäärä on kaksinkertaistunut asuntolatoiminnan alettua vuonna Toimintavuonna muutamat oppilaat ja henkilökunta esittelivät asuntolan toimintaa Vägen till ett eget hem seminaarissa (Matkalla omaan kotiin), jonka FDUV, Arcada ja Kårkulla järjestivät yhdessä Helsingissä. 20 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

21 ERITYISHUOLTO AIKUISET JA SENIORIT ASUMISTOIMINTA KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ASUMISTOI- MINNASSA tarjotaan yksilöllisiä koteja henkilöille, jotka tarvitsevat tukea pärjätäkseen arjessa. Asuminen suunnitellaan yhdessä asiakkaan, omaisten ja kunnan edustajan kanssa. Asumisvaihtoehdot ovat: tukiasuminen, asuntoasuminen, ryhmäasuminen, laitosasuminen sekä perheasuminen. Erilaiset yksilöllisesti sovitetut asumisratkaisut ovat myös mahdollisia. Kårkulla samkommun tarjoaa asumista 20 kunnassa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa luovutaan laitosasumisesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä periaatepäätös sekä Kårkullan asumissuunnitelma ohjaavat kuntayhtymän asumispalvelutoimintaa. Näin ollen henkilöille, joiden avun tarve on merkittävä, on tarjottava mahdollisuus asua kotiseudullaan, ja tämä edellyttää hyvää suunnittelutyötä kuntayhtymän koko toiminta-alueella. Siksi kartoitamme yhdessä kuntien kanssa tarkoin mikä on asumisen jonotilanne eri alueilla, jotta voimme vastata tuleviin haasteisiin mahdollisimman hyvin. Vuonna 2014 avattiin kaksi uutta asumisyksikköä toinen Paraisilla (15 paikkaa), toinen Kemiönsaaressa (14 paikkaa). Porvoossa otettiin käyttöön peruskorjattu asumisyksikkö. Alueellisesti panostettiin eri prosesseihin, joissa asiakas valmistautuu muuttamaan omaan kotiin tai toisesta kodista toiseen. Asiakkaat ja omaiset järjestivät useita kokouksia ja tapaamisia, ja henkilökuntaa koulutettiin toiminnan muuttuessa ja laajetessa. Vuonna 2014 Ara myönsi varoja uuteen asumisyksikköön Närpiöön, ja Pedersören kunta jätti hakemuksen Ara:an syksyllä. Vuonna 2014 Kårkulla tarjosi asumispalveluja 613 henkilölle, eli lisäystä vuoteen 2013 verrattuna oli 54 henkilöä. Asunto- ja tukiasuminen kasvoi, ryhmäasuminen väheni. Vuoteen 2013 verrattuna Kårkullan hoitokodin laitosasujien määrä on pienentynyt 20 henkilöllä. Vuonna 2014 asumistoiminnan kehittämisen painopistealueita oli asumispalvelun sisällön parantaminen. Asumistoiminnan tärkein periaate on asukkaiden vahvuuksien, osaamisen ja toiveiden huomioiminen ja hyödyntäminen toiminnan kehittämiseen. Tämän periaatteen toteutumista tuettiin säännöllisin keskusteluin (kausikeskustelut), joiden perusteella solmittiin erilaisia sopimuksia. Useimmissa asumisyksiköissä kokoonnuttiin myös talokohtaisiin kokouksiin. Senioritoiminnassa iäkkäät henkilöt asuvat yhdessä ja arjen sisältö suunnitellaan sellaiseksi, että kaikilla on oikeus mielekkääseen arkeen omassa kodissaan. Eri alueet kehittivät tukiasumista (jota kutsutaan myös satelliittiasumiseksi). Vuoden loppupuolella Sosiaali- ja terveysministeriöstä vierailtiin Kårkulla samkommunissa. Kansallisen KEHASohjelman yhdeksänhenkinen seurantaryhmä tutustui Kårkullan asumistoimintaan Turunmaan alueella. Vierailijat kävivät tutustumassa laitosasumisyksikköön, saaristossa sijaitsevaan vihreään asumisyksikköön, asuntolayksikköön jossa on asuntoasumista ja lyhytaikaista asumispalvelua sekä uuteen, Paraisille rakennettuun asumisyksikköön. Seurantaryhmä totesi, että laadittua asumisohjelmaa on seurattu ja että Kårkulla samkommunissa noudatettava asumistoiminta on kehittynyt kansallisten suuntaviivojen mukaisesti. ERI ASUMIS- MUOTOJA RYHMÄKOTI Liittyy laitosasumisen alasajoon ASUNTORYHMÄT ERILLISASUNNOT (yksiöt, kaksiot, kolmiot) Oma asunto, yhteisiä huoneita Lähtökohtaisesti tavanomaiset asunnot KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

22 ERITYISHUOLTO ASUMISVAIHTOEHDOT Asuminen maaseudulla Asuminen suurkaupungissa Asuminen pienessä kaupungissa Asuminen kerrostalossa Asuminen rivitalossa Asuminen omakotitalossa 22 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

23 ERITYISHUOLTO ASUMISPALVELUA SAANEET ASIAKKAAT 2014 Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa Ryhmäasuminen ASUMISPALVELUT YHTEENSÄ 613 RYHMÄ- ASUMINEN YHTEENSÄ 391 TUETTU ASUMINEN YHTEENSÄ 82 ASUNTO- ASUMINEN YHTEENSÄ 140 Asuntoasuminen 7 17 v v v. 65 v. Tuettu asuminen 7 17 v v v. 65 v v v. 65 v. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

24 OSALLISUUS ASIAKASNEUVOSTOT takuntien kanssa, ja tätä arvostettiin suuresti. Kokouksissa asiakasneuvostot käsittelivät ajankohtaisia alueellisia ja kuntayhtymätasoisia kysymyksiä, joista oli pyydetty asiakasneuvostojen mielipidettä. Asiakasneuvostokokouksissa voitiin myös pohtia kysymyksiä, joihin haluttiin kuntayhtymältä vastaus. Asiakasneuvostojen aloitteesta suunnitellaan kaikkien asiakasneuvostojen yhteistä kokousta Paraisille vuodelle Kuntayhtymä kysyi asiakasneuvostoilta mm. suhtautumista kuntayhtymän omaisstrategiaan sekä näkemyksiä siitä, miten ja missä määrin asiakkaat itse haluavat omaisten KUNTAYHTYMÄN kahdeksan asiakasneuvostoa toimivat vireästi vuonna Kullakin alueella toimii oma asiakasneuvosto, mutta Turunmaan alueella on perinteisesti ollut kaksi asiakasneuvostoa, toinen Itä-Turunmaalla, toinen Länsi- Turunmaalla. Asiakasneuvoston sihteerinä toimii henkilöstöstä nimetty henkilö. Kaikki asiakasneuvostot kokoontuivat 3 4 kertaa toimintavuoden aikana. Uudenmaan ja Pohjanmaan asiakasneuvostot pitivät lisäksi yhteiset kokoukset alueellisten lauvaikuttavan asiakkaiden arkeen. Asiakasneuvostojen sihteerit tiedottivat lisäksi neuvostoille uusista kuntayhtymätason ja kansallisen tason suuntaviivoista ja muista ajankohtaisista asioista (kuten sote-uudistuksesta). Vuonna 2014 asiakasneuvostojen vaikutusvalta ja osallistuminen kuntayhtymän toimintaan kasvoivat, mutta silti kuntayhtymän on vastaisuudessa edelleen lisättävä asiakasneuvostojen mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. 24 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

25 OSALLISUUS OMAISSTRATEGIA VALTUUSTO HYVÄKSYI kuntayhtymän omaisstrategian kokouksessaan Strategia on monivuotisen työn tulos. Kuntayhtymä on näet jo vuodesta 2011 alkaen määrätietoisesti pyrkinyt omaisten osallistumisen lisäämiseen. Tavoitteena oli laatia omaisstrategia, jossa toimintarajoitteinen henkilö ja hänen omaisensa yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehittävät erityishuoltoa. Työn perustana käytettiin mm. omasille suunnattuja kyselyjä. Omaisstrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma valmistui vuonna Työstä vastasivat projektikonsultti yhteistyössä ohjausryhmän kanssa jonka jäsenet olivat kuntayhtymän työntekijöitä ja omaisia. Kuntayhtymän kaikilla toiminta-alueilla järjestettiin omaisille informaatio- ja keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin omaisstrategiatyötä ja sen etenemistä. Toukokuussa toteutettiin toinen omaisille suunnattu kysely. OMAISSTRATEGIAN ARVOT OVAT: Avoin, kaikkien osapuolten osaamista arvostava dialogi omaisten ja henkilökunnan välillä. Kukin asiakas päättää itse millä tavoin omaiset ovat mukana. Yhteistyö on sitä parempaa mitä myönteisemmät asenteet ovat ja mitä paremmin tieto kulkee omaisille. Omaisten on tunnettava, että asiakas on hyvissä käsissä. KÅRKULLA NÄKEE omaisissa voimavaran, joka on omiaan auttamaan laadukkaan palvelun järjestämisessä asiakkaille. Osa omaisstrategiaa ovat omaisneuvostot. Tarkoitus on perustaa omaisneuvosto kaikille Kårkullan toiminta-alueille, jotta omaisten tieto ja kokemus tulevat kaikkien hyödyksi. Syksyn 2014 aikana tehtiin työtä sen eteen, että saataisiin valituksi omaisneuvostoihin jäsenet toimikauden ajaksi. Omaisstrategia ja siihen liittyvä toimintaohjelma toteutetaan kaikissa kuntayhtymän toiminnoissa. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

26 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS TUTKIMUS Tutkimusjakso alkaa kokonais suunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä tutkimusjakso kestää viikosta kahteen kuukauteen. 26 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014 KRIISIHOITO Kriisihoitoa on tarjolla akuutissa hoidon tarpeessa oleville, 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Yleensä kriisihoitojakso kestää viikosta kuuteen viikkoon. KUNTOUTUS Kuntoutusjakso kestää tavallisimmin n. 6 kuukautta. Jaksoa edeltää aina tutkimustai kriisijakso.

27 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS TUTKIMUS, KUNTOUTUS JA KRIISIHOITO ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS EUC (Expert- och utvecklingscentret) tarjoaa tutkimuksia, kuntoutusta ja kriisihoitoa, jota varten on käytettävissä kuusipaikkainen tutkimusosasto, kuusipaikkainen psykososiaalinen kuntoutusosasto ja neljä asuntoa asumisharjoittelua varten. Hoidon keskiössä ovat pienimuotoisuus, jatkuvuus ja jäsennelty päiväohjelma. Myös päivätoimintaa on tarjolla. TUTKIMUS Tutkimusjakso alkaa kokonaissuunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Jakso kestää yleensä viikosta kahteen kuukauteen. Jakson alussa pidetään sisäänkirjautumiskokous jonka jälkeen lääkäri tutkii tulijan. Tämän jälkeen laaditaan yksilöllinen suunnitelma. Vuoden aikana tehtiin runsaasti somaattisia tutkimuksia, mm. laboratoriotutkimuksia, kuvantavia tutkimuksia (tietokone- ja magneettikuvauksia), EKG-, EEG- ja ENMG-tutkimuksia sekä erikoislääkärikonsultaatioita. Vuonna 2014 tutkimusosastolla hoidettiin 52 henkilöä. KRIISIHOITO Kriisihoitoa oli tarjolla akuutissa hoidon tarpeessa oleville, 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Hoitojakso kesti yleensä viikosta kuuteen. Hoidon kulmakivi oli laajamittainen asiakkaan kokonaistilanteen kartoitus, josta vastasi moniammatillinen tiimi yhdessä asiakkaan oman verkoston kanssa. Kriisijakson aikana selvitettiin mahdolliset somaattiset, neurologiset ja psyykkiset sairaudet. Kriisihoidon toteuttaminen vaati usein lisähenkilöstöä. KUNTOUTUS Kuntoutujaksojen pituus oli yleensä 6 12 kuukautta, ja niitä edelsi aina tutkimus- tai kriisijakso. Joidenkin asiakkaiden kuntoutujakso kesti yli vuoden. Kuntoutuksen tavoite on mahdollisimman hyvän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttaminen. Tärkeä osa kuntoutusta on sosiaalisten tilanteiden harjoitteleminen. Asiakkaille tarjottiin lisäksi apua kommunikaatiota ja vahvuusalueita tukevien apuvälineiden ja muiden yksilöllisesti sovitettujen apuvälineiden käytössä. Vuonna 2014 kuntoutusyksikössä hoidettiin 15 henkilöä. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

28 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS KEHITYSTYÖ KEHITTÄJIEN TYÖ ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS EUC:N kehittäjätiimiin kuuluivat seuraavat kehittäjät: laadun kehittäjä, päivätoiminnan kehittäjä, asumistoiminnan kehittäjä sekä perhehoidon kehittäjä ja omaisstrategian projektikoordinaattori. Vuoden painopisteitä oli ns. Tukholma-mallin soveltaminen Kårkullan tarpeisiin asiakkaiden toiminnallisen tason ja hoitoisuusasteen arvioimiseksi. Vuonna 2014 kaikki asiakkaat eli yhteensä n henkilöä arvioitiin Tukholma-mallin mukaan. Tämä hanke edellytti lisähenkilöstöä ja hyvää yhteistyötä neuvoloiden kanssa. Kunnan sosiaalityöntekijä kutsuttiin arviointeihin mukaan ja suunnilleen puolet kunnista osallistui arviointeihin. Kehittäjät tekivät tiiviisti yhteistyötä Tukholmassa sijaitsevan arviointitoimiston kanssa koko sen ajan kun arviointeja tehtiin. Kehittäjät osallistuivat lukuisiin verkostokokouksiin kuntayhtymän ulkopuolella ja loivat yhteyksiä ajankohtaisten projektiensa kautta moniin eri osaajatahoihin. Näin saatiin uutta tietoa ja tuntumaa toiminnan kansallisista trendeistä. Merkittävimmät muutokset koskevat päivätoimintaa; päivätoiminnan kehittäjä osallistui päivätoiminnan kansallisten laatukriteerien laatimiseen. Helsingin seudulla asuntoa odottavien tilanteen yhteisen kartoituksen myötä yhteistyösuhteet Helsingin kaupungin kanssa kehittyivät. Toiminnan jatkosta huolehtivat alueelliset neuvolat. Palveluvalikoima sai ryhdikkäämmän muodon kun tuotekehitystä jatkettiin. Työ kuitenkin jatkuu, sillä uudet tarpeet ja trendit on huomioitava ja nivottava yhteen palvelun jatkuvaksi kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda mahdollisimman yksilölliset tuotteet. Kehittäjien tehtävä on aistia koko kuntayhtymän muuttuvat tarpeet ja toimia prosessiketjun linkkinä, jotta hyvät ja toimivat toimintatavat kehittyvät edelleen. Kuluneen vuoden ajankohtaisia teemoja olivat osallistuminen ja saavutettavuus. Kehitystiimi teki jatkuvasti yhteistyötä tiedottajan kanssa tavoitteena kehittää Kårkullan verkkosivustoa yhä käyttäjäystävällisemmäksi. Yhdessä FDUV:n LL-keskuksen kanssa järjestettiin selkokirjoituskurssi. Omaisstrategian hyväksyminen vuonna 2014 merkitsi omaisten osallistumisen vahvistumista. Kehitystiimin vastuulla on nyt omaisstrategian arviointi ja tarkistaminen, ja kehitystiimi tukee siksi omaisstrategian käytännön toteuttamisen eteen tehtävää työtä. Kehittäjien luomat laajat yhteydet vaikuttivat koko kuntayhtymän kaikilla tasoilla. Tämä näkyi asiakaskontakteissa, omaiskontakteissa, käynneissä yksiköihin ja työpaikoille, toiminnan johtajien yhteyksissä, asiantuntijayhteistyössä, jatkuvassa yhteistoiminnassa johtoryhmän kanssa sekä esiintymisissä hallituksen kokouksissa. Laatutyöskentelyssä toimintavuotta luonnehti ISO sertifioinnin valmistelutyö. Uusia laatumittareita laatutason määrittelemiseksi on kehitetty yhdessä kehitystiimin kanssa. 28 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

29 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS KANSALLINEN AUTISMIPROJEKTI KÅRKULLA SAMKOMMUN osallistuu Autismija Aspergerliiton projektiin Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla vuosina Projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys RAY. Kårkullan lisäksi projektiin osallistuu seitsemän yhteistyötahoa omine osaprojekteineen. Tavoitteena on lisätä autismin kirjon senioreiden tasaarvoisia valintamahdollisuuksia ja aikaansaada riittävä ja sopiva palvelutuotanto näille henkilöille. Hankkeen kohderyhmä ovat autismin kirjon seniorit omaisineen sekä henkilökunta, joka palvelee ikäihmisiä joilla on autismin kirjo. Kårkullaa edustavat EUC:n johtava terapeutti ohjausryhmän jäsenenä sekä EUC:n pedagoginen ohjaaja projektin avainhenkilönä. Avainhenkilö toimii yhteistyössä hoitokodin yksiköiden kanssa. Vuonna 2014 pedagoginen ohjaaja osallistui lukuisiin Autismi- ja Aspergerliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin, jossa käsiteltiin autismin kirjon oireyhtymää myös ikääntymisen näkökulmasta. Johtava terapeutti osallistui puolestaan ohjausryhmän kokouksiin, joiden tarkoituksena oli seurata projektin suunnitelmanmukaista etenemistä sekä suunnitella seuraavaa puolivuotiskautta. Yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton edustajien kanssa Kår kullan edustajat muodostivat pohjoismaisen konferenssin suunnitteluryhmän. Konferenssin teemana on Att åldras med autismspektrumtillstånd Ikääntyminen autismin kirjolla ja se järjestetään Turussa toukokuussa Tilaisuuteen odotetaan osallistujaa. KÅRKULLAN OSAPROJEKTI: ELÄKKEELLE VAI EI? Jokaisella yhteistyökumppanilla on oma osaprojektinsa, ja näiden osaprojektien tulokset julkaistaan aikanaan kirjana. Kårkullan projekti on otsikoitu: Eläkkeelle vai ei? ( Pensioneras eller inte? ). Sitä mukaa kuin monet hoitokodin asukkaista ovat eläköityneet, on havaittu, että tarvitaan työkalu, jolla voitaisiin kartoittaa edellytyksiä työskentelyn jatkamiselle tai eläkkeelle siirtymiselle. Siksi laadittiin kyselylomake liittyen mm. asiakkaan vointiin, tarpeisiin, arkipäivän tapoihin ja toimintoihin ja harrastuksiin. Näin asumis- ja päivätoiminnan henkilöstö pystyy yksinkertaisella tavalla yhdessä asiakkaan kanssa kartoittamaan tekijät, jotka vaikuttavat asiakkaan työkykyyn. Tuloksia voidaan käyttää jatkosuunnittelussa, jotta asiakkaalle voidaan järjestää sopivat työjärjestelyt. Tämä kartoitustyökalu voi myös olla kausikeskustelujen pohjana. Se voi olla käyttökelpoinen myös jos asiakas itse, henkilöstö tai omainen epäilee, ettei nykyinen työaika ole sopiva tilanteessa, jossa asiakkaan vointi muuttuu. Kartoitustyökalua voitaisiin myös käyttää rutiininomaisesti asiakkaan täyttäessä tasavuosia, esim. 50, 55, 60 ja 65. Vuonna 2014 tämän kartoitustyökalun prototyyppi näki päivänvalon ja sitä testattiin ja säädettiin muutaman hoitokodin asiakkaan kanssa. Työkalu näytti toimivan hyvin ja kuvasti asiakkaiden työjärjestelyjen muuttamisen tarvetta. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

30 MUUT PALVELUT MINULLE TYÖ ON TÄRKEÄÄ, SIELLÄ ON KAIKKI YSTÄVÄT. 30 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

31 MUUT PALVELUT PIETARSAAREN TYÖKLINIKKA TYÖKLINIKKA TUOTTAA ammatillisia kuntoutuspalveluja ja työvalmennusta. Toiminta on kaksikielistä. Kela, TE-toimisto sekä työeläkeja tapaturmavakuutusyhtiöt ostavat työklinikan palveluja. Myös yksittäiset kunnat voivat tarvittaessa ostaa palveluja maksusitoumuksella. Koska Kelan ja TE-toimistojen välille solmitut sopimukset ovat määräaikaisia ja ne kilpailutetaan aika ajoin, toiminnan laajuus käy epävarmaksi. Vuonna 2014 toimintaa oli runsaasti. Palvelujen myynti sekä Kelalle että työeläkelaitoksille kasvoi. Vuoden 2013 lopussa solmittiin uudet sopimukset työeläkelaitosten kanssa KuntoutuNet-verkkopalvelun kautta, ja näin ollen työeläkelaitostoimeksiannot lisääntyivät vuonna TE-toimistolle myytävät työvalmennuspalvelut jatkuivat vuonna 2014 vuoden 2013 sopimusten mukaisina, mutta ehdot tiukentuivat: myönnetyt toimenpiteet eivät aina olleet riittäviä ja laskutusmääräykset aiheuttivat vaikeuksia saada toiminnan tuotto riittäväksi. Työklinikan asiakkaat olivat valtaosin kotoisin pohjoisen Kokkolan ja eteläisen Kristiinankaupungin rajaamalta rannikkoalueelta, mutta lisäksi klinikka palveli joitakin sisämaassa asuvia asiakkaita, mm. Lappajärveltä ja Ullavasta, sekä Ahvenanmaalta. Yksittäisiä asiakkaita tuli myös Etelä-Suomesta. Tuloksen kannalta Työklinikan vuosi oli hyvä, ja tulos oli ylijäämäinen. TYÖKLINIKAN ASIAKKAAT OLIVAT VALTAOSIN KOTOISIN POHJOISEN KOKKOLAN JA ETELÄISEN KRISTIINAN KAUPUNGIN RAJAAMALTA RANNIKKO ALUEELTA, MUTTA LISÄKSI KLINIKKA PALVELI JOITAKIN SISÄMAASSA, AHVENANMAALLA JA ETELÄ-SUOMESSA ASUVIA ASIAKKAITA. Työklinikka jakoi toimitilansa Intekin palveluyksikön kanssa vuoden 2014 aikana. Intekin kanssa on sovittu, että Työklinikka hakeutuu uusiin toimitiloihin, ja Intek keskittää toimintansa nykytiloihin. Näin ollen Työklinikka muuttikin joulukuussa sopiviin tiloihin Folkhälsanin Östanlid-talossa. KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

32 MUUT PALVELUT PÄIHDEHUOLTO PIXNE-KLINIKKA Pixne-klinikalla hoidetaan ruotsinkielisiä päihdeasiakkaita. Vuonna 2014 toiminta painottui neljän viikon mittaisiin intensiivikursseihin ja seurantaviikonloppuihin. Sekä ryhminä että yksilöinä käytiin edellistä vuotta enemmän jälkihoitokeskusteluja. Myös omaisten tarpeet otettiin huomioon. Hoitoon hakeutuvien lisääntynyt lääkkeiden ja huumeiden käyttö oli todettavissa. Vuonna 2014 Pixne-klinikalla hoidettiin myös peliongelmaisia asiakkaita. Kuntien valtakunnallisestikin havaittu laitoshoidon käytön väheneminen heijastui myös Pixne-klinikkaan. Taloudellisesti olisi tarvittu muutama ostopalveluasiakas vuoden aikana lisää, jotta taloustavoitteet olisi saavutettu. Vuonna 2014 tehtiin sen sijaan alijäämäinen tulos, vaikka kaikilla toiminnan tasoilla säästettiin. Henkilöstökulut jäivät edellistä vuotta pienemmiksi, sillä vuonna 2014 ei tarvittu sijaisia pienen poissaolomäärän ansiosta. Uusien toimitilojen suunnitteleminen aloitettiin ja tarvekartoitusta jatkettiin. Sote-uudistus askarrutti, sillä ei tiedetä miten se tulee vaikuttamaan toimintaan. PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMINEN Kuntayhtymään palkattiin päihdehuollon kehittäjä, jonka työn painopiste oli Etelä-Suomessa. Tarkoitus oli, että kehittäjä toimisi yhteistyössä Raaseporin päihdeyksikön kanssa tavoitteena aktivoida päihdehuolto Etelä-Suomessa ja koko ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Kuntayhtymän jäsenkuntien virkamiehille osoitettiin kysely, jotta saataisiin käsitys siitä, miten päihdehuolto toimii ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Kartoitus johti siihen, että kuntayhtymä kehitti uuden palvelun, kotipäihdehuollon. Uusi palvelumuoto on avohoitoa ja se toteutuu kokonaisuudessaan asiakkaan kotona. Kotipäihdehuollossa voi olla kyse kaikenlaisesta palvelusta aina katkaisuhoidosta ja kuntoutuksesta tukitoimenpiteisiin. Palvelu räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö Raaseporin katkaisuyksikön kanssa ei johtanut toivottuun tulokseen. Tähän oli osasyynä kuntien panostus avohoitoon sen sijaan että asiakas lähetettäisiin laitoskuntoutukseen. Raaseporin katkaisuyksikön ja Pixneklinikan palveluja mainostava markkinointikampanja toteutettiin kevättalvesta 2014, mutta tämä ei juuri vaikuttanut kuntien aktiivisuuteen. Päihdehuollon kehittäjä esitteli toimintamallin kuntayhtymän hallitukselle marraskuussa Käytettävissä on siis valmiiksi suunniteltu ja työstetty palvelumuoto, joka voidaan ottaa käyttöön heti kun tarve tulevaisuudessa ilmenee. Joulukuussa hallitus päätti peruuttaa päihdehuollon kehittäjän toimen toistaiseksi, koska kunnat eivät sitoutuneet ostamaan näitä palveluja. 32 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

33 MUUT PALVELUT PÄIHDEHUOLLON TOTEUTUMA 2014 PIXNE-KLINIKAN KÄYTTÖ, HOITOVUOROKAUSIEN LUKUMÄÄRÄ KESKI-SUOMI 3 PALVELUJA SAANEIDEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ 154 YHTEENSÄ 2097 AHVENAN- MAA 448 AVOHOITO- KESKUSTELUJA 178 TUNTIA PERHETERAPIA- KESKUSTELUJA 18 TUNTIA TURUNMAA 120 UUSIMAA 477 POHJANMAA 1049 OMAIS - KESKUSTELUJA 56 TUNTIA JÄLKIHOITO- RYHMÄT 156 VIERAILUA 2,85 -järjestelmän mukaan Vuosimaksu HOITOVRK-LUKUMÄÄRÄ Jäsenkunnat Ei-jäsenkunnat Maksusitoumukset Vuosimaksu Maksusitoumukset Pohjanmaa Uusimaa Turunmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Yhteensä KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

34 TALOUS TALOUSKATSAUS KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ulkoiset toimintatuotot vuonna 2014 olivat 51,0 miljoonaa euroa, kulut olivat 50,8 miljoonaa euroa. Toimintakate oli näin ollen euroa, eli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,1 miljoonaa euroa. Rahoituserien netto oli sen verran alijäämäinen kuten vuonna 2013 ( euroa), että vuosikate muodostui euroa ylijäämäiseksi ( euroa vuonna 2013). Koska suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa, voidaan todeta, että tilikauden tulos vuonna 2014 oli euroa alijäämäinen (budjetoitu tulos 0 euroa). Alijäämä jakautui seuraavasti: kehitysvammaisten erityishuolto euroa alijäämäinen, päihdehuolto euroa alijäämäinen ja työklinikkatoiminta euroa ylijäämäinen. Alijäämä johtui mm. talousarvioon nähden niukemmista tuloista, ja tämän syynä oli puolestaan kuntayhtymän vuonna 2014 käyttöön ottama täysin uusi maksujärjestelmä, jolla kuntamaksut on entistä seikkaperäisemmin ja herkemmin mittarein eritelty. Uusi järjestelmä aiheutti sen, että arvioitujen ja lopulta laskutettujen maksujen erot olivat melko suuret. Toinen seikka, joka johti alijäämäiseen tulokseen, olivat asiakkaiden kuolemat. Vapautuneiden asiakaspaikkojen täyttämiseen kului runsaasti aikaa ja usein uusien tulokkaiden hoitoisuusaste oli edesmenneiden asiakkaiden hoitoisuusastetta pienempi ja näin palvelu hinnat matalammat. Henkilöstökustannukset, joiden osuus oli n. 78 % budjetoiduista kokonaiskustannuksista, pysyivät arvioiduissa raameissa, mutta kulukuria olisi pitänyt kiristää niissä toimintayksiköissä ja toiminnoissa, joissa tulostavoitteista jäätiin. Myös palkkakulut kasvoivat ennustettua enemmän, koska lomapalkkavelan määrä oli euroa, mikä ylitti budjetoidun määrän n eurolla. 34 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

35 TALOUS AVAINLUVUT MAKSUVALMIUS Kassapäivien lukumäärä 1) 2,0 4,9 28,7 13,6 21,5 (365*kassavarat/kassamaksut) Current ratio 2) 0,30 0,34 0,68 0,46 0,51 Vaihtuvat vastaavat/lyhytaik. vieras pääoma Kassamaksut euroa/pv (Ulkoiset toiminnan kulut/365) TOIMINNAN TUOTOT 51 M OMAVARAISUUS Omavaraisuusaste 3) 0,33 0,36 0,35 0,40 0,49 (Omat pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä)/(koko pääoma tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut) Peruspääoman osuus pysyvistä vastaavista (%) 36,2 36,8 42,0 46,3 51,0 Velka-aste 0,67 0,64 0,65 0,60 0,51 (1-omavaraisuusaste) Suhteellinen velka-aste, % 34,67 33,55 36,08 28,83 23,02 100*(Vieras pääoma Saadut ennakot )/Käyttötulot KANNATTAVUUS Vuosikate (euro) Vuosikate (%) 4) 100 * Vuosikate/Liikevaihto 0,17 2,42 1,61-0,33 1,48 Vuosikate suunnitelman mukaisista poistoista (%) TOIMINTAKATE TOIMINNAN KULUT 50,8 M VUOSIKATE INVESTOINNIT Sisäisen rahoituksen osuus investoinneista, % 5,9 31,6 23,3-6,5 29,7 100*Vuosikate/Oma hankintameno investoinneista Tulorahoituksen osuus pääomakustannuksista, % 3,4 28,5 0,8-6,0 28,5 100*Vuosikate/Oma hankintameno investoinneista + Annettujen lainojen nettolisäys + Lainojen lyhennykset TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ LAINOJEN HOITO Lainojen hoitokate 5) 0,2 2,6 1,7-0,4 4,6 (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainojen lyhennykset) Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuoden aikana ) Alle 7 vrk = huono, 8 15 vrk = normaali, vrk = hyvä, yli 30 vrk = ylilikviditeetti 2) Alle 1 = heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä 3) Mittaa sijoittajan (kunnan) ottamaa sijoitusriskiä jos toimija joutuu selvitystilaan. Korkea luku = pieni riski 4) Ilmoittaa osuuden liikevaihdosta, joka on käytettävissä poistoihin ja satunnaisiin eriin 5) Alle 1 = kuntayhtymän lainanhoitokyky on heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS

36 TALOUS INVESTOINNIT JA RAHOITUS KÅRKULLA SAMKOMMUNIN taloussuunnitelman mukaan kuntayhtymän oli määrä investoida kaikkiaan 4,53 miljoonan euron arvosta vuonna Kirjattuja investointeja oli 2,5 miljoonan euron arvosta. Suurin yksittäinen investointi oli Paraisilla sijaitsevan Pippurikujan asumisyksikön rakentamisen loppurahoitus, jonka määrä oli 1,5 miljoonaa euroa. Koko hankkeeseen oli varattu 2,5 miljoonaa euroa ja mennessä oli käytetty yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 investointibudjetin rahoittamiseksi suunniteltiin, että kuntayhtymä nostaa 3,17 miljoonaa euroa uutta budjettilainaa. Koska investointibudjettia ei em. syistä voitu käyttää suunnitelmien mukaisesti, nousi kuntayhtymän uusien lainojen tarve vain 1,3 miljoonaan euroon. Vuoden lopussa kuntayhtymän kassatilanne riittäisi vain 2 vuorokauden kassamaksuihin. Taloussuunnitelman rahoituslaskelman mukaan oli tarkoitus että vakavaraisuus kasvaisi eurolla vuonna 2014, mutta itse asiassa se heikkeni eurolla, koska kuntayhtymän alijäämä oli merkittävä ja uutta lainaa otettiin vain 1,3 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen netto oli vuoden 2014 budjetin mukaan euroa alijäämäinen, mutta tilinpäätökseen merkittiin n euron alijäämä, mikä johtui poikkeuksellisen matalasta korkotasosta. 36 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS 2014

37 TULOSLASKELMA TALOUS Tuloslaskelma , ulkoiset erät Tilinpäätös 2014 Budjetti 2014 %-vrt Tilinpäätös 2013 TOIMINNAN TULOT , ,8 % ,80 Myyntitulot , ,4 % ,62 Maksutuotot , ,9 % ,17 Tuet ja avustukset , ,1 % ,15 Muut toiminnan tulot , ,2 % ,86 TOIMINNAN KULUT , ,2 % ,52 Henkilöstökulut , ,8 % ,16 Palkat ja palkkiot , ,5 % ,97 Palkkojen sivukulut , ,5 % ,19 Ostopalvelut , ,3 % ,95 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,0 % ,31 Tuet , ,8 % ,99 Muut toiminnan kulut , ,8 % ,11 TOIMINTAKATE , ,0 % ,28 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,8 % ,41 Korkotuotot , ,8 % ,68 Muut rahoitustuotot , ,5 % ,72 Korkokustannukset , ,2 % ,49 Muut rahoituskustannukset , ,1 % ,32 VUOSIKATE , ,1 % ,87 POISTOT JA ARVONALENNUKSET , ,2 % ,71 Suunnitelman mukaiset poistot , ,2 % ,71 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,16 KÅRKULLA TOIMINTAKERTOMUS