PALVELUTARJONTA 2017
|
|
- Kimmo Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PALVELUTARJONTA 2017
2 2 SISÄLTÖ KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ Tarjoamme mm. seuraavia palveluja... 4 Miten Kårkullan palveluita voi saada?... 5 Asiakas keskiöön... 6 Osallisuus ja itsemäärääminen... 7 PERHEET JA LAPSET Erityisneuvolapalvelut... 9 Kuntoutussuunnitelman laatiminen Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu NUORUUSVUODET Erityisneuvolapalvelut Kuntoutussuunnitelman laatiminen Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu Muuttovalmennus Työelämään orientoituva päivätoiminta Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta AIKUISIKÄ Erityisneuvolapalvelut Kuntoutussuunnitelman laatiminen Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu Jatkuva asumispalvelu Työelämään orientoituva päivätoiminta Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta SENIORITOIMINTA Erityisneuvolapalvelut Tukipalvelut Perhehoito Tilapäinen asumispalvelu Jatkuva asumispalvelu ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS Jalkautuvat asiantuntijapalvelut Tutkimus Kuntoutus Kriisihoito Päihdehuolto... 42
3 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 3 HALUAMME, ETTÄ KAIKILLA ON MAHDOLISUUS ELÄÄ MAHDOLLISIMMAN HYVÄÄ ELÄMÄÄ.
4 4 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄN tavoite on, että kaikilla on mahdollisuus elää mahdollisimman hyvää elämää yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kuntayhtymä koostuu maamme kaikista 33 ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista, Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta. Valtuusto on kuntayhtymän korkein päättävä elin ja sen toimikausi on neljä vuotta. Valtuustojäsenten määrä perustuu kunnissa rekisteröityjen ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärään. Kuntayhtymässä on n. 100 toimipistettä ruotsinkielisellä rannikkoalueella ja kuntayhtymän palveluksessa on n työntekijää (sijaiset mukaan luettuina). Kuntayhtymä palvelee n asiakasta ja väestöpohja on henkilöä. Kårkullan tavoitteena on tarjota korkealaatuisia palveluita asiakkaiden, kuntien ja henkilökunnan tarpeiden mukaan. Pääasiallinen tehtävämme on tarjota palveluja kehitysvammaisille henkilöille. Pyrimme tarjoamaan jatkuvaa, yksilö- ja perhekeskeistä kuntoutusta ja palveluja, jotka ovat omiaan tukemaan yksilön kehittymistä ja yhteiskunnallista osallistumista. TARJOAMME MM. SEURAAVIA PALVELUJA: Asuminen Perhehoito Päihdehuolto Työhön orientoituvat palvelut Osallisuuteen orientoituvat palvelut Tutkimus Kuntoutus Kriisihoito Erityisneuvolatoiminta Tukipalvelut Autismiohjaus Lyhytaikaishoito Muuttovalmistelut Sosiaalihuoltolain mukainen työ Jalkautuvat asiantuntijapalvelut
5 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 5 MITEN KÅRKULLAN PALVELUITA VOI SAADA? ASIAKKAAT PÄÄSEVÄT OSALLISIKSI Kårkullan palveluihin, jotka perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta ja perhehoitajalakiin, erityisneuvoloiden kautta. Erityisneuvolat toimivat linkkinä asiakkaan, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Palvelut räätälöidään asiakkaan kotikunnan toiveiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Kaikille, jotka saavat palvelua kehitysvammaisten erityishuoltolain perusteella, laaditaan erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelma sisältää tietoa annettavista erityishuollon palveluista. Ohjelman laatii kuntayhtymä yhteistyössä asiakkaan ja tämän edustajan sekä kunnan sosiaalitoimen viranomaisten kanssa. Päätös erityishuolto-ohjelman tekemisestä merkitsee myös, että asiakkaan kotikunta sitoutuu ohjelmanmukaisiin taloudellisiin vastuisiin. Jos asiakkaan kotikunta haluaa lopettaa sovitut palvelut, on kunnan syytä ilmoittaa asiasta Kårkullan kuntayhtymälle hyvissä ajoin. Kotikunta vastaa siitä, että kaikille sosiaalihuoltopalveluja saaville laaditaan palvelusuunnitelma. Kårkulla samkommun on lisäksi päättänyt laatia yksilölliset suunnitelmat sisäistä käyttöä varten. Seuraavien palvelumuotojen osalta on syytä ottaa yhteyttä suoraan ko. palveluja tuottavaan yksikköön: tuettu työtoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen palvelu sekä päihdehuolto. ASIAKAS Henkilö, joka saa palveluja Kårkulla samkommun-kuntayhtymältä. PALVELUJEN PERUSTEET JA PÄÄTÖKSET Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimisata (380/1987) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Hallintolaki (434/2003) Kuntalaki (410/2015) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Päihdehuoltolaki (41/1986) Perhehoitolaki (263/2015) Lastensuojelulaki (417/2007) KUNTA Asiakkaan kotikunta, joka ostaa Kårkullan palveluita.
6 6 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ ASIAKAS KESKIÖÖN ASIAKKAAN PALVELUNTARVE: TARKASTUS Keskustelujen sisällön tarkastelu Toiminnan suunnittelu Yksilöllinen suunnittelu SELVITYKSET Ensimmäinen yhteydenotto Kokonaisselvitys Ehdotus erityishuoltopäätökseksi SEURANTA, KAUSIKESKUSTELUT Suunnitelmien ja sopimusten seuranta Laatumittaus PÄÄTÖS Päätös erityishuollosta Päätös palvelun sisällöstä? Missä? Koska? Miten? SUUNNITTELU Keskustelun sisällön tarkastelu Yksilöllinen suunnitelma KAUSIKESKUSTELUT Asiakkaan toiveet Asiakkaan tarpeiden kartoittaminen Sopimukset TUEN TARVE? KEVYT KATTAVA KOHTUULLINEN SUURI
7 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 7 OSALLISUUS JA ITSEMÄÄRÄÄMINEN KUNTAYHTYMÄN IHMISKÄSITYKSEN ja kaiken palvelutuotannon lähtökohtana on asiakkaan osallisuus ja itsemäärääminen YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaisesti. Itsemääräämisoikeus ja osallisuus pohjautuvat siihen, että asiakas joko omatoimisesti tai avustettuna määrittelee omat tarpeensa ja että nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi yksilöllisesti räätälöidyn palvelun kautta. Osallisuudella tarkoitetaan, että vammainen henkilö on osa yhteiskuntaa ja että hänellä on samat perusoikeudet asumiseen, työhön, opiskeluun, itsensä toteuttamiseen jne. kuin kaikilla muilla kuntalaisilla. Aivan ratkaisevaa tämän onnistumiselle on henkilön tarpeita vastaavan tuen ja palvelujen saatavuus ja että henkilö itse osallistuu tämän palvelun sisällön suunnitteluun. Itsemääräämisen ja osallisuuden tukena Kårkullassa käytetään sosiaalipedagogista työtapaa. Tällä tarkoitetaan toimintaa tavoittelevia sosiaalipedagogisia menetelmiä, joiden avulla asiakas oppii oivaltamaan omat voimavaransa ja siten auttamaan itseään. Henkilökunnan sosiaalipedagoginen tehtävä on tukea asiakasta puhumaan omasta puolestaan ( advocacy ), antaa hänelle mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä omien valintojensa kautta ja saada hänet aktiiviseksi toimijaksi. Henkilökunta avaa asiakkaalle tietä mahdollisimman tasavertaiselle ja tarkoituksenmukaiselle integroitumiselle yhteiskuntaan. Henkilökunnan ohjauksessa noudatetaan kannustavan vuorovaikutuksen (ICDP, International Child Development Programme) ohjelmaa, jossa vuorovaikutuksen johtotähtenä on herkkä ja myönteinen suhtautuminen asiakkaan tarpeisiin.
8 8 PERHEET JA LAPSET OLEN USEIMMITEN ILOINEN, MUTTA JOSKUS SUUTUN.
9 PERHEET JA LAPSET 9 ERITYISNEUVOLAPALVELUT KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ERITYISNEUVOLOISSA henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voidaan suorittaa neuvolan lisäksi myös lapsen kotona, päivähoitoyksikössä, koulussa tai muussa sopivassa paikassa. Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saataisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kårkullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhenkilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista. Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita erilaisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöiden psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilliset tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puheterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhteydenotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammaispalvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä neuvolaan. Yhteistyö voi alkaa jo vauvaiässä. Neuvolassa seurataan lapsen kehittymistä ja perhe saa tukea varttuvan lapsensa elämän eri valintakohdissa.
10 10 PERHEET JA LAPSET SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua lapsi/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein kotikäynnillä. Lapsen elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä lapsen perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, kuten päivähoidon ja koulunkäynnin aloittaminen. Myöhemmin lyhytaikaishoito ja asumispalvelut voivat tulla kyseeseen. Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Lapselle ja hänen perheelleen myönnetyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-ohjelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset. PSYKOLOGIN PALVELUT Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Erityisneuvolan psykologi on osa neuvoloiden moniammatillista tiimiä ja hän toimii psykologiasiantuntijana ja palvelee kehitysvammaisia lapsia ja heidän perheitään elinkaarinäkökulmasta. Kun perheeseen on syntynyt vammainen lapsi, psykologi voi jo varhain käydä kotikäynnillä ja alkaa seurata perheen tilannetta antaen psykologista tukea vanhemmille heidän pyrkiessään sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Psykologikeskustelut: Psykologi tarjoaa keskustelutukea lapselle, hänen vanhemmilleen, sisaruksille ja muille lähiomaisille. Hän antaa tietoa vamman mahdollisista vaikutuksista lapseen ja perheeseen. Neuvonta ja tuki: Lapselle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioekonomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä kehitysvammaisille lapsille tarkoitetuista palveluista. Sosiaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuksissa. Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville lapsille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityöntekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset. Psykologiset selvitykset: Psykologi kartoittaa lapsen taidot ja valmiudet, jolla lapsen palveluiden tarve selviää, mikä myös tukee vanhempien vanhemmuutta. Pyynnöstä psykologi testaa ja arvioi lapsen tilanteen elämän erityisissä käännekodissa, kuten koulun alkaessa ja peruskoulun päättyessä, sekä diagnoosin tarkentamisessa. Konsultaatiot ja kriisityö: Psykologin antama tuki päiväkotilapselle, koululaiselle ja tämän kanssa työskentelevälle henkilökunnalle toteutuu verkosto- ja yhteistyöryhmätyöskentelyn kautta. Lasta seurataan ja tuetaan erityisen tarkasti elämän siirtymävaiheessa, eli kun lapsi siirtyy päivähoidosta kouluun. Lausunnot, todistukset ja suositukset: Eri tahot ja viranomaiset tarvitsevat lausuntoja, todistuksia ja suosituksia. Psykologi laatii näitä asiakirjoja mahdollisimman tarkoituksenmukaisen tuen hakemiseksi lapselle ja perheelle. KUNTOUTUSOHJAAJAN PALVELUT Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityispedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä lapsen osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu perhe- ja verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa lapsen tämän omassa elinympäristössään ja arvioi lapsen ja ympäristön palvelutarpeen. Työskentely lapsen kokonaiskehityksen tueksi: Lapselle ja hänen elinpiirissään vaikuttaville ihmisille voidaan antaa ohjausta aina lapsen vauvaiästä alkaen. Toiminnan painopiste on lapsen varhainen stimulointi ja kommunikointi. Tavoitteena on edistää lapsen kokonaiskehitystä ja ehkäistä mm. kommunikointi- ja käyttäytymisongelmat lapsen varttuessa nuoreksi ja aikuiseksi.
11 PERHEET JA LAPSET 11 Kun lapsi on päiväkoti- ja kouluiässä, kuntoutusohjaaja voi auttaa henkilökuntaa löytämään sopivat tavat, jolla tukea lapsen sosiaalisia taitoja ja kommunikointivalmiuksia sekä leikin kehitystä. Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa lapsen kommunikointia koskevissa asioissa. Kuntoutusohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla lapselle luodaan vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Kuntoutusohjaaja opastaa lapsen elinympäristön ihmisiä eri apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). JALKAUTUVAT ASIANTUNTIJAPALVELUT AUTISMIOHJAAJAN PALVELUT Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa lapselle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisäämällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäytymisessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa lapsen valmiuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä lapsen elinympäristössä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja arvioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käytössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymisen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsultaatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä, joilla ei ole autismin kirjoa, mutta jotka hyötyvät tarkoin suunnitellusta ja selkeästä toiminnasta (mm. vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on muita neuropsykiatrisia häiriöitä). Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Autismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). PUHETERAPEUTIN PALVELUT Kielen ja kommunikoinnin kehittäminen: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeuttien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioidaan ja seurataan lapsen kommunikoinnin kehitystä, sillä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat merkittävästi lapsen suoriutumiseen. Puheterapeutti osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja päivähoidon henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehittymistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoiset ja täydentävät kommunikaatiotavat. Puheterapeutti käy lapsen luona tämän kotona, päiväkodissa tai koulussa tarpeen mukaan. Työtapa on perhekeskeinen ja lapsen elinympäristöön suuntautunut. Tärkeä osa puheterapeutin työtä on yhteistyö muiden lapsen kanssa toimivien ihmisten kanssa. Säännöllinen seuranta: Kårkullan puheterapeutti seuraa säännöllisesti tai tarvittaessa kaikkia alle kouluikäisiä lapsia, joilla on erityishuolto-ohjelma. Puheterapeutti tekee lapsen luona 1 6 käyntiä vuodessa tarpeesta riippuen. Lapsen huoltaja ja Kårkullan kuntoutusohjaaja ovat mukana käynneillä. Samalla huoltajia opastetaan, miten he parhaiten voivat tukea lapsen kehitystä. Seuranta on säännöllistä, jotta voidaan ajoissa havaita kommunikoinnin poikkeamat ja hidastumat sekä suunnitella ja toteuttaa tuki- ja kuntoutustoimia. Muut palvelut: Puheterapeutit tarjoavat kommunikointiharjoittelua myös muille kuin Kårkullan erityishuollon asiakkaille. Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää kommunikointiohjausta harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennuksena vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain perusteella. Kommunikointiohjausta voidaan tarvita, kun tarvitaan apua vaihtoehtoisten ja täydentävien kommunikointitapojen soveltamisessa. Puheterapeutti tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija voi suosittaa kommunikointiohjausta.
12 12 PERHEET JA LAPSET KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN LAATIMINEN (KELA) MONI LAPSISTA TARVITSEE yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta, joka koostuu seuraavista kuntoutusmuodoista: puheterapia, musiikkiterapia, toimintaterapia, fysioterapia, ratsastusterapia (osana toiminta- tai fysioterapiaa) ja neuropsykologinen kuntoutus. Vaikeavammaisten lasten lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, jonka lapsi/lapsen perhe, lääkäri ja moniammatillinen tiimi laativat. Asiakkaan lisäksi myös omainen tai muu läheinen henkilö sekä Kelan osoittama palveluntuottaja voivat osallistua suunnitelman laatimiseen. Kårkullan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja muut tarvittavat terapeutit. He määrittelevät asiakkaan terapiatarpeen ja tekevät arviointeja, jonka jälkeen kuntoutussuunnitelma laaditaan ja osoitetaan Kelalle. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Lääkäri allekirjoittaa suunnitelman. Aina kun suunnitelma uusitaan, tarvitaan moniammatillisen tiimin seuranta- ja arviointitiedot ja niihin pohjautuvat suositukset. TUKIPALVELUT TUKIHENKILÖ: Tukipalvelut suuntautuvat vanhempiensa kanssa kotona asuville lapsille. Tukihenkilön tärkein tehtävä on tukea ja auttaa perhettä perheen toivomalla tavalla. Hän työskentelee lapsen kotona, mikä keventää vanhempien arjen kuormaa. Tukihenkilön toiminnasta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu perheen tarpeista. PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN ASIAKKAAN HOITOA, KASVATUSTA JA HOIVAA MUUALLA KUIN ASIAKKAAN OMASSA KODISSA.
13 PERHEET JA LAPSET 13 PERHEHOITO PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN lapsen hoitoa, kasvatusta ja hoivaa muualla kuin lapsen omassa kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 263/ ). Kårkulla rekrytoi, välittää ja kouluttaa perheitä eri perhehoitotehtäviin. Perhehoitajille annetaan jatkuvasti tukea ja ohjausta ja heille tarjotaan vuosittain mahdollisuus osallistua koulutus- ja virkistystilaisuuksiin. Perhehoito voi olla määräaikaista tai pysyvää. Perhehoito sopii perheille, jotka tarvitsevat ennalta ehkäiseviä toimia tai joilla on ajoittaisia, erityisen raskaita vaiheita elämässä. Pysyvä perhehoito voi olla sopiva ratkaisu perheille, jotka eivät kykene huolehtimaan lapsestaan laisinkaan. Toiminnan lähtökohta on lapsen tarpeet. Kukin lapsi sijoitetaan tarkoin seulottuun perheeseen, joka pystyy huolehtimaan lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista, kehityksestä ja tarpeista. Perhehoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jossa määritellään mm. perhehoitoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. Perhehoidon säädöspohja on lastensuojelulaissa sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Perhehoidon koeaika on neljä kuukautta. JATKUVA PERHEHOITO: Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jos lapsi ei voi asua vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tarjota lapselle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua normaalin, vakaan perhe-elämän piirissä ja sitoutua läheisiin, usein koko elämän kestäviin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhehoitoa täydentävät päiväkoti, koulu ja vapaa-ajan toiminta. TILAPÄINEN PERHEHOITO: Tilapäinen perhehoito tulee kyseeseen, kun lapsen huoltajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa tai ovat tilapäisesti estyneet huolehtimaan lapsesta. Lapsi voi säännöllisesti seurustella ja olla yhteydessä tukiperheeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. viikonlopun ajan. Tukiperheessä lapsella on turvallinen ympäristö ja samalla lapsen oma perhe kerää voimia selviytyäkseen arjesta. Myös yksittäiset henkilöt voivat toimia tukiperheenä. Tilapäinen perhehoito muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta. TILAPÄINEN ASUMISPALVELU LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI, 0 18-VUOTIAAT: Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren suunniteltua oleskelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asumisyksikössä tai päivätoiminnan yksikössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mukaan. Lyhytaikaishoito tulee kyseeseen, kun huoltaja tarvitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin perheessä edellyttää lapsen hoitamista tilapäisesti muualla. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöllistä. Yhtäjaksoisen lyhytaikaishoidon kesto vaihtelee vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. On myös mahdollista järjestää lyhytaikaishoitoa arkipäivisin päiväsaikaan (ns. kotipäiviä) esim. koululomien aikana. Tätä palvelumuotoa tarjotaan lyhytaikaishoidon yksiköissä. Lyhytaikaishoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoidosta ja erityishuoltopalveluista. Alle 3-vuotiaille lapsille ja lapsille, joiden hoidon tarve on merkittävä tai joiden käyttäytyminen on haasteellista, voidaan tarjota erityisen vaativaa lyhytaikaishoitoa. AAMU/ILTAPÄIVÄAIKAINEN LYHYTAIKAISHOITO: Aamu/iltapäiväaikainen lyhytaikaishoito sopii huoltajiensa kanssa asuville lapsille, jotka tarvitsevat huolenpitoa aamun tai iltapäivän ajaksi. Tätä palvelumuotoa tarjotaan lapsen lähellä sijaitsevassa sopivassa toimintayksikössä. TILAPÄINEN LISÄAPU Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asiakas on toipilaana sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan määräaikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.
14 14 NUORUUSVUODET VÄLILLÄ MINUN ON VAIKEA SANOA MITÄ HALUAN, MUTTA SAAN SIIHEN APUA.
15 NUORUUSVUODET 15 ERITYISNEUVOLAPALVELUT KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ERITYISNEUVOLOISSA henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voidaan suorittaa neuvolan lisäksi myös nuoren kotona tai esimerkiksi koulussa. Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saataisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kårkullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhenkilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista. Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita erilaisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöiden psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilliset tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puheterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. ERITYIS- NEUVOLOISSA ANNETAAN OHJAUSTA, TUKEA JA TIETOA JA SIELLÄ VOIDAAN SUORITTAA ARVIOINTEJA JA TESTAUKSIA. Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhteydenotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammaispalvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä neuvolaan. Yhteistyö voi alkaa jo vauvaiässä. Neuvolassa seurataan nuoren asiakkaan kehittymistä ja perhe saa tukea varttuvan lapsensa elämän eri valintakohdissa.
16 16 NUORUUSVUODET SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua nuori asiakas/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein kotikäynnillä. Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä nuoren perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, kuten koulunkäynnin aloittaminen. Myöhemmin lyhytaikaishoito, asumispalvelut, työ ja merkityksellinen tekeminen voivat tulla kyseeseen. Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Nuorelle ja hänen perheelleen myönnetyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-ohjelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset. Neuvonta ja tuki: Nuorelle asiakkaalle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioekonomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuista palveluista. Sosiaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuksissa. Sosiaalityöntekijä koordinoi palveluja, jotka tulevat kyseeseen esim. kun nuori muuttaa kotoaan tai aloittaa uutta toimintaa. Näin tuetaan sekä nuorta asiakasta että hänen omaisiaan. Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville nuorille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityöntekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset. PSYKOLOGIN PALVELUT Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Vammainen nuori tarvitsee psyykkistä tukea selviytyäkseen mullistavista elämänvaiheistaan ja kriiseistään ja kasvaakseen itsenäiseksi aikuiseksi. Psyykkisen tuen tarve vaihtelee. Vammaisuuden vuoksi nuoren vapautumisprosessi siirtyy myöhemmäksi, ja sekä nuori että hänen perheensä voivat tarvita tukea ja neuvontaa nuoren riippumattomuutta ja itsenäisyyttä koskevissa kysymyksissä. Psykologin keskustelut: Psykologi tarjoaa nuorelle kahdenvälisiä keskusteluja tai nuori voi liittyä keskusteluryhmiin. Keskustelujen avulla nuori voi työstää kysymyksiä, jotka liittyvät kehitykseen, omakuvaan, ihmisten välisiin suhteisiin ja seksuaalisuuteen. Keskustelut viritetään nuoren kognitiivisen tason mukaan. Keskustelumenetelmä on joustava, myös ajankäytön ja vastaanottopaikan suhteen. Nuorelle tarjotaan tukea hänen pohtiessaan itselleen sopivaa asumisvaihtoehtoa ja opiskelupaikkaa. Keskustelutukea tarjotaan myös nuoren asiakkaan perheelle, erityisesti nuoren kehityksen eri vaiheissa tai jos hän oireilee psyykkisesti. Psykologiset selvitykset: Psykologi testaa tarvittaessa nuoren kehitysastetta ja kognitiivista tasoa. Lisäksi psykologi arvioi, kartoittaa ja havainnoi arjessa selviytymisen eri tilanteissa. Psyykkisen voinnin arviointi (masennus, ahdistus, muut psyykkiset häiriöt) tapahtuu kliinisen havainnoinnin, testauksen ja keskustelujen avulla. Konsultaatiot ja kriisityö: Psykologi tarjoaa tukea ja ohjausta henkilökunnalle, omaisille ja verkostoille tavoitteena tukea nuoren asiakkaan kokonaiskehitystä. Hänen kanssaan vuorovaikutuksessa oleville henkilöille annetaan tietoja nuoruudessa tapahtuvasta sukupuolisesta kypsymisestä. Lausunnot, todistukset ja suositukset: Psykologi laatii lausuntoja, todistuksia ja suosituksia nuoren tarpeiden mukaan. KUNTOUTUSOHJAAJAN PALVELUT Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityispedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä nuoren asiakkaan osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu perhe- ja verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa nuoren tämän omassa elinympäristössään ja arvioi hänen ja ympäristön palvelutarpeen. Tukea elämän siirtymävaiheissa: Kuntoutusohjaajan painopiste on tukea nuorta ja hänen
17 NUORUUSVUODET 17 verkostoaan teini-iän muutoksissa. Tukea tarvitaan varsinkin nuoren varttuessa lapsuudenkodin ympäristöstä aikuisuuteen. Kuntoutusohjaajan tehtäviä asiakkaan nuoruusvuosina ovat mm. tiedon välittäminen sekä nuoren ja hänen verkostonsa opastaminen ja ohjaus pedagogisissa tukitoimissa. Nuorelle sovelletut yksilölliset oppimista tukevat apuvälineet maksimoivat itsenäisen elämisen, osallistuvuuden ja tasavertaisuuden edellytyksiä ja ehkäisevät ongelmakäyttäytymistä. Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja toimii yhdessä puheterapeutin kanssa mm. osaamisalojen ja tarpeiden kartoittamisessa. Näitä ovat esim. päivittäistoiminnot (ADL, activities of daily living), mielekäs vapaa-ajantoiminta, sopivat ärsykkeet, ajankäyttö ja kommunikaatio. Kuntoutusohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa erityisesti kommunikaatiota koskevissa asioissa. Kuntoutusohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joiden avulla nuorelle kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Kuntoutusohjaaja opastaa nuoren lähiympäristössä vaikuttavia ihmisiä näiden apuvälineiden ja keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). JALKAUTUVAT ASIANTUNTIJAPALVELUT AUTISMIOHJAAJAN PALVELUT PUHETERAPEUTIN PALVELUT Kielenkehityksen seuranta: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeuttien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioidaan ja seurataan nuoren kommunikoinnin kehitystä, sillä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat hänen suoriutumiseen. Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Puheterapeutti osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehittymistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoiset ja täydentävät kommunikointitavat. Puheterapeutti tekee käyntejä kotiin, kouluun, asumisyksikköön ja/tai päivätoimintayksikköön asiakkaan ja hänen kanssaan vuorovaikutuksessa olevien ihmisten tarpeiden Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa nuorelle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisäämällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäytymisessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa nuoren valmiuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä tämän elinympäristössä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja arvioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käytössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymisen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsultaatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä, joilla ei ole autismin kirjoa, mutta jotka hyötyvät tarkoin suunnitellusta ja selkeästä toiminnasta (mm. vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on muita neuropsykiatrisia häiriöitä). Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Autismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset). mukaan. Työtapa on perhekeskeinen ja elinympäristöön suuntautunut. Yhteistyö muiden asiakkaan kanssa toimivien ihmisten kanssa on tärkeä osa puheterapeutin työtä. Muut palvelut: Puheterapeutit tarjoavat kommunikointiharjoittelua myös muille kuin Kårkullan erityishuollon asiakkaille. Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää kommunikointiohjausta harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennuksena vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain perusteella. Kommunikointiohjausta voidaan tarvita, kun tarvitaan apua vaihtoehtoisten ja täydentävien kommunikointitapojen soveltamisessa. Puheterapeutti tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija voi suosittaa kommunikointiohjausta.
18 18 NUORUUSVUODET KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN LAATIMINEN (KELA) MONI NUORISTA TARVITSEE yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta, joka koostuu seuraavista kuntoutusmuodoista: puheterapia, musiikkiterapia, toimintaterapia, fysioterapia, ratsastusterapia (osana toiminta- tai fysioterapiaa) ja neuropsykologinen kuntoutus. Vaikeavammaisten nuorten lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, jonka asiakas, lääkäri ja moniammatillinen tiimi laativat. Asiakkaan lisäksi myös omainen tai muu läheinen henkilö sekä Kelan osoittama palveluntuottaja voivat osallistua suunnitelman laati- miseen. Kårkullan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja muut tarvittavat terapeutit. He määrittelevät asiakkaan terapiatarpeen ja tekevät arviointeja, jonka jälkeen kuntoutussuunnitelma laaditaan ja osoitetaan Kelalle. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Lääkäri allekirjoittaa suunnitelman. Aina kun suunnitelma uusitaan, tarvitaan moniammatillisen tiimin seuranta- ja arviointitiedot ja niihin pohjautuvat suositukset. TUKIPALVELUT TUKIHENKILÖ: Tukipalvelut suuntautuvat kotona tai asumisyksikössä asuville asiakkaille. Tukihenkilöllä on ystävyyttä muistuttava suhde asiakkaaseen. Hänen tärkein tehtävänsä on tukea ja auttaa asiakasta tämän omilla ehdoilla. Kotona PERHEHOITO tapahtuva tukitoiminta sopii nuorille asiakkaille, joiden vanhemmat tarvitsevat ajoittaista kevennystä arkeensa. Tukihenkilön toiminnasta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu asiakkaan tarpeista. PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN nuoren asiakkaan hoitoa, kasvatusta ja hoivaa muualla kuin nuoren omassa kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa nuorelle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 263/ ). Kårkulla rekrytoi, välittää ja kouluttaa perheitä eri perhehoitotehtäviin. Perhehoitajille annetaan jatkuvasti tukea ja ohjausta ja heille tarjotaan vuosittain mahdollisuutta osallistua koulutus- ja virkistystilaisuuksiin. Perhehoito voi olla määräaikaista tai pysyvää. Perhehoito sopii perheille, jotka tarvitsevat ennalta ehkäiseviä toimia tai joilla on ajoittaisia, erityisen raskaita vaiheita elämässä. Pysyvä perhehoito voi olla sopiva ratkaisu perheille, jotka eivät kykene huolehtimaan nuorestaan laisinkaan. Perhehoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jossa määritellään mm. perhehoitoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. Perhehoidon säädöspohja on lastensuojelulaissa sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Perhehoidon koeaika on neljä kuukautta. JATKUVA PERHEHOITO: Jatkuva perhehoito on vaihtoehtoinen asumismuoto. Tavoitteena on tarjota nuorelle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua vakaan perhe-elämän puitteissa ja sitoutua läheisiin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhehoitoa täydentävät koulu/ koulutus ja vapaa-ajan toiminta. TILAPÄINEN PERHEHOITO: Tilapäinen perhehoito tulee kyseeseen, kun nuoren huoltajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa tai ovat tilapäisesti estyneet huolehtimaan nuorestaan. Nuori asiakas voi säännöllisesti seurustella ja olla yhteydessä tukiperheeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. viikonlopun ajan. Tukiperheessä nuorella on turvallinen ympäristö ja samalla hänen oma perhe kerää voimia selviytyäkseen arjesta. Myös yksittäiset henkilöt voivat toimia tukiperheenä. Tilapäinen perhehoito muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta.
19 NUORUUSVUODET 19 PIDÄN NIIN TYÖSTÄNI KUIN VAPAA-AJASTANIKIN.
20 20 NUORUUSVUODET TILAPÄINEN ASUMISPALVELU LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI: Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan ennalta suunniteltua oleskelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asumisyksikössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mukaan. Lyhytaikaishoito tulee kyseeseen, kun huoltaja tarvitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin perheessä edellyttää asiakkaan hoitamista tilapäisesti muualla kuin omassa perheessä. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöllistä. On myös mahdollista järjestää lyhytaikaishoitoa arkipäivisin päiväsaikaan (ns. kotipäiviä) esim. koululomien aikana. Tämä palvelumuoto on käytössä lyhytaikaishoidon yksiköissä. Yhtäjaksoisen lyhytaikaishoidon kesto vaihtelee vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Lyhytaikaishoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoidosta ja erityishuoltopalveluista. LYHYTAIKAISHOIDON SOVELTAMINEN ASU- MISHARJOITTELUUN: Asumisharjoittelun tavoitteena on kartoittaa nuoren asiakkaan toiveet ja edellytykset asua pysyvästi muualla kuin kotonaan. Koko perhe osallistuu asumisharjoitteluun. Asumisharjoittelua tarjotaan kaikenikäisille, jotka erityishuolto-ohjelmansa mukaan haluavat muuttaa kotoaan. Lyhytaikaishoitoa tarjoavat yksiköt toimivat asumisharjoittelupaikkoina. ASUNTOLATOIMINTA: Asumismuotona asuntola tukee henkilön kuntoutumista ja itsenäistymistä aikuiseksi. Sitä toteutetaan arkisin kouluvuoden aikana. Asuntola-asuminen on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa kouluviikon aikana. Koulu ja kunta toimivat yhteistyössä asuntolapaikkoja myönnettäessä. MUUTTOVALMENNUS Kårkulla tarjoaa muuttovalmennusta asiakkaille ja heidän omaisilleen ennen asiakkaan muuttoa omaan kotiin. Muuttovalmennuksen tavoitteena on varmistaa, että henkilö on valmis muuttoon, kun tämä elämänvaihe on edessä. Muuttovalmennuksessa asiakas ja muut asiakkaat tapaavat asiantuntevan ohjaajan kanssa. TILAPÄINEN LISÄAPU Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asiakas on toipilaana sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan määräaikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.
21 NUORUUSVUODET 21 TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA päivätoiminnassa tuotetaan omaehtoisesti palveluja ja tuotteita. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilöllisesti räätälöityjä työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja kulttuuriaktiviteetteihin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitteluun/kanssakäymiseen. TROJAN NUORISOPAJA: Trojan nuorisopaja sijaitsee Turussa. Toimintaan ovat kaikki tervetulleita iästä ja äidinkielestä riippumatta, vaikka valtaosa palvelun käyttäjistä on vuotiaita nuoria. Toiminta sopii henkilöille, joiden opinnot ovat keskeytyneet tai jotka eivät ole päässeet opiskelemaan. Trojassa on myös henkilöitä, jotka ovat työttömiä tai jotka eivät ole varmoja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Trojassa on käytettävissä työpaja, keittiö, tietokonesali, olohuone ja valoterapiahuone. Pajassa pidetään ryhmätyökursseja ja keittiössä valmistetaan päivittäin lounas 30 hengelle. OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA TUETTU TYÖ: Tuetun työn palvelumuoto käsittää tukea ja ohjausta työnhakijalle, joka tarvitsee räätälöityä tukea sijoittuakseen avoimille työmarkkinoille. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat työnhakijan osaamis-, toive- ja edellytyskartoitus, työpaikan haku- ja valintaohjaus, sopeutumisohjaus uuteen työpaikkaan sekä tukea ja tietoa työnantajalle ja yhteydenpitoa työnhakijan verkostoon. Tuetun työn palvelut eivät poissulje muita työmarkkinapoliittisia ja kuntouttavia toimia. Alle 25-vuotiaiden henkilöiden työharjoittelu kuuluu nuorisotakuun piiriin. Kårkulla tarjoaa tätä palvelua työvoimaviranomaisille, vakuutusyhtiöille, eri projekteille sekä kunnille. Tuetun työn palveluja annetaan yleensä määräaikaisesti, mutta tarpeen mukaan palvelu voi olla jatkuvaakin. Palvelusta laskutetaan erikseen, jos palvelun käyttäjä ei saa muuta palvelua kuntayhtymältä. Muutoin maksu määräytyy osana asiakkaan palvelukokonaisuutta. ULKOISTETTU TYÖTOIMINTA: Ulkoistetulla työtoiminnalla tarkoitetaan tavanomaisilla työpaikoilla tapahtuvaa työskentelyä. Asiakkaalle räätälöidään työtehtävät sen mukaan, millaiset henkilön edellytykset ja toiveet sekä työpaikan tarpeet ovat. Kuntayhtymän ohjaaja toimii sekä asiakkaan että työpaikan tukihenkilönä. Työviikon ja työpäivän pituus vaihtelee henkilön ja työpaikan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ulkoistettu työtoiminta voidaan yhdistää kuntayhtymän toimipisteessä tapahtuvaan toimintaan. Ulkoistettu työtoiminta voi olla työelämälähtöistä sopeutumisvalmennusta tai jatkuvaa työtoimintaa. Toiminnassa hyödynnetään tuetusta työstä saatuja kokemuksia ja tietoja. Kårkulla tarjoaa työelämään orientoituvaa päivätoimintaa sekä osallisuuteen orientoituvaa päivätoimintaa. Tällä jaottelulla kuntayhtymä haluaa korostaa eroa työelämään tähtäävän päivätoiminnan ja päivittäisiä toimintoja tukevan päivätoiminnan välillä. OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA tarjoaa toimintaa ja ärsykkeitä, liikuntaa ja muiden ihmisten ja ihmisryhmien läsnäoloa. Toiminta koostuu yksilöllisesti räätälöidystä, asiakkaan tarpeet ja edellytykset huomioon ottavasta toiminta-, kokemus- ja ärsyketarjonnasta. Toiminnan johtotähtenä ovat säännöllisyys ja rakenne, mikä luo asiakkaalle hyvän ja turvallisen ympäristön yhteisölliselle kanssakäymiselle ja kommunikoinnille. Käytettävissä on myös apuvälineitä, joilla tuetaan asiakkaan osaamista ja kommunikointia. Toiminta tapahtuu Kårkullan toimintayksiköissä. Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta sopii henkilöille, joilla on vaikea kehitysvamma, monivamma, vaikea autismikirjon häiriö tai muu vaikea vamma. Kohderyhmän henkilöt tarvitsevat monipuolista ja jatkuvaa apua ja tukea sekä säännöllistä ohjausta.
22 22 AIKUISIKÄ LÄHEISYYS JA SEURA OVAT TÄRKEITÄ ASIOITA.
23 AIKUISIKÄ 23 ERITYISNEUVOLAPALVELUT KÅRKULLA SAMKOMMUNIN erityisneuvoloissa henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voidaan suorittaa neuvolan lisäksi myös asiakkaan kotona. Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saa- taisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kårkullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhenkilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista. Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita erilaisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöiden psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilliset tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puheterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut. Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhteydenotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammaispalvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä neuvolaan. ERITYISNEUVOLA ON KESKEINEN TOIMIJA ASIAKKAAN JA HÄNEN OMAISTENSA VÄLILLÄ.
24 24 AIKUISIKÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua asiakas/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein kotikäynnillä. Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä asiakkaan perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, kuten lyhytaikaishoitoon, asumiseen ja työntekoon liittyvät muutokset. Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Asiakkaalle ja hänen perheelleen myönnetyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-ohjelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset. Neuvonta ja tuki: Asiakkaalle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioekonomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuista palveluista. Sosiaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuksissa. Sosiaalityöntekijä koordinoi palveluja, jotka tulevat kyseeseen esim. kun asiakas muuttaa tai aloittaa uutta toimintaa. Näin tuetaan sekä asiakasta että hänen omaisiaan. Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville asiakkaille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityöntekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset. PSYKOLOGIN PALVELUT Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Vammainen aikuinen tarvitsee usein erityisapua kokeakseen yhteisöllisyyttä ja voidakseen vaikuttaa omaan elämäänsä koskeviin asioihin. Psykologi tukee aikuisia vammaisia henkilöitä niin, että he oppivat mahdollisimman hyvin tuntemaan ja ilmaisemaan tarpeensa ja tunteensa. Tavoitteena on myös antaa tietoja vammaisten henkilöiden oikeuksista elää omaa elämäänsä sekä tukea heitä tekemään heitä itseään koskevia päätöksiä tasapainoisella tavalla. Psykologin keskustelut: Psykologi keskustelee asiakkaan kanssa huomioimalla kehityspsykologinen näkökulma. Tämä mahdollistaa asiakkaan työstää aikuisuuteen liittyviä keskeisiä kysymyksiä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat työ, terveys, itseys ja tunne-elämä. Psykologi voi myös opastaa sukupuolisuutta ja ihmisten välisiä suhteita koskevissa kysymyksissä. Psykologiset selvitykset: Psykologi voi testata aikuisen kehitysasteen ja kognitiivisen tason. Lisäksi psykologi arvioi, kartoittaa ja havainnoi arjessa selviytymistä eri tilanteissa. Psyykkisen tilan arviointi tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lähiympäristössä vaikuttavien tahojen kanssa. Tavoitteena on arvioida mahdollinen masennus, dementia tai vakavat psyykkiset häiriöt. Konsultaatiot ja kriisityö: Asiakkaalle ja hänen omaisilleen tarjotaan konsultaatioita ja tukea, jos asiakkaalla on haastavia elämäntilanteita tai hänen käyttäytymisensä muuttuu. Psykologi antaa myös koulutusta psyykkisestä vammaisuudesta ja toiminnanvajauksesta sekä yksilön elämänkaaren aikaisesta kehityksestä. Lausunnot, todistukset ja suositukset: Psykologi laatii lausuntoja, todistuksia ja suosituksia, jotka liittyvät aikuisikään ja auttaa tarvittaessa viranomaisyhteyksissä. KUNTOUTUSOHJAAJAN PALVELUT Verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityispedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä asiakkaan osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa asiakkaan tämän omassa elinympäristössään ja arvioi hänen ja ympäristön palvelutarpeen.
Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotKÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ
KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotIkääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu
PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT
Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotKTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä HINNASTO JÄSENKUNNILLE JA ASIAKASMAKSUT
Sivu 1/8 KTO kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä HINNASTO JÄSENKUNNILLE JA ASIAKASMAKSUT 2016 Sivu 2/8 PALVELUSUORITTEIDEN YKSIKKÖHINNAT JÄSENKUNNILLE
LisätiedotPIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET
perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotPALVELUTARJONTA 2019
PALVELUTARJONTA 2019 2 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄ Kårkulla samkommun -kuntayhtymä... 4 Miten saada palveluita?... 5 Asiakkaiden osallisuus, itsemäärääminen ja valinnanvapaus...
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotHenkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja
LisätiedotIkääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä
Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.
LisätiedotOpas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotAjankohtaista vammaislainsäädännössä
Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä
ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus ja Rosendahl eija.o.rosendahl@oikeus.f
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotVammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta
1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotSosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...
LisätiedotTarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa
Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten
Lisätiedot(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)
1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
LisätiedotROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT
ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään
LisätiedotPalveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä
Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi
LisätiedotHenkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015
Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotEsitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotPerhehoitolaki 263/2015
Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi
LisätiedotJärvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa
Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen
Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS
KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)
PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja
LisätiedotSosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa
Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotLYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013
LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 1.2 Perhehoidon lainsäädäntö 2. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 2.1 Perhehoitajan ja perhekodin
LisätiedotMillaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut
Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN
1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotKokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille
Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Virpi Paasisalo virpi.paasisalo@suomenki
LisätiedotAlustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Tanja
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013
ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto
LisätiedotPalvelutarjonta 2020
Palvelutarjonta 2020 KÅRKULLAN KUNTAYHTYMÄ Miten Kårkullan kuntayhtymästä saa palvelua?... 4 Perusteet palveluille ja päätöksille... 5 Osallisuus, itsemäärääminen ja valinnanvapaus... 7 ERITYISNEUVONTAPALVELUT
LisätiedotKehitysvammapalvelut
Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä
LisätiedotStltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?
Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa
LisätiedotKEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45
KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...
LisätiedotKRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotYhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto
Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki
Lisätiedot