Valtakunnalliset sijaishuollon päivät , Lahti Hankintatyöpaja

Transkriptio

1 Valtakunnalliset sijaishuollon päivät , Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI

2 Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut v Puitesopimus on aj Lisäksi on mahdollisuus 2 optiovuoteen. - Kilpailutus koski seuraavia palvelumuotoja: laitoshoito, vaativa laitoshoito, koulukotihoito, luvanvarainen perhehoito, toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon tukipalvelut ja ympärivuorokautinen perhekuntoutus. - Puitesopimuksia palvelumuodoittain: laitoshoito ( 71kpl), vaativa laitoshoito (76kpl), koulukotihoito ( 9kpl ), perhehoidon tukipalvelut (9 kpl), perhekuntoutus ( 6kpl ).

3 Laatuvaatimukset Kilpailutettavien palvelujen palvelukuvaus- ja tarjouslomakkeiden laadinnassa hyödynnettiin lastensuojelun muutoshankkeessa valmistuneita palvelukuvauksia. Uudenlaisten palvelukuvausten avulla pyritään mm. turvaamaan lapselle hoitojatkumo samassa hoitopaikassa. Lapsen tarpeiden muuttuessa tuen sisältöä ja intensiteettiä muutetaan (palvelutasot). Suositushinta määriteltiin niihin palveluihin, joihin se pystyttiin laskemaan (luvanvarainen perhehoito ja laitoshoito). Lapsen poissaoloihin hoitopaikasta suhtaudutaan aiempaa tiukemmin. Hankintasopimuksessa on määritelty miten palveluntuottaja voi laskuttaa lapsen luvattomista ja muista poissaoloista. Vähimmäisvaatimukset koskivat henkilöstöä, sijaintia, tiloja, toimintaa ja laadunhallintaa. Erityisasiantuntemus henkilöstöltä vaaditaan vähintään yhdellä määritellyllä osaamisalueella vaativassa laitoshoidossa.

4 Laatupisteet Tarjousten edullisuusjärjestys ratkaistiin hinnasta ja laadusta muodostuvan kokonaistaloudellisen edullisuuden avulla seuraavissa palveluissa: Toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon tukipalvelut Laitoshoito Vaativa laitoshoito Koulukotihoito Laatupisteitä annettiin vaativassa laitoshoidossa ja koulukotihoidossa hoitojatkumosta, mikä sisälsi palvelutasot. Hoitojatkumosta sai 10 laatupistettä kummassakin palvelumuodossa. Laatupisteiden painotus oli 25% ja hinnan 75% vaativassa laitoshoidossa. Koulukotihoidossa laadun osuus oli 10% ja hinnan osuus 90%.

5 Vaativa laitoshoito: kasvatus- ja hoitoprosessi Yleisesti: Lapsen osallisuutta ja kuntoutumista tukevat työmenetelmät, kuten yksilöja perhetapaamiset ja lähiverkostotyö. Aikuisjohtoinen ennakoitava ja strukturoitu arki sekä hyvä vuorovaikutus. Hoito- ja kasvatussuunnitelma; kuukausiarviot. Alkutapaaminen, väliarvioinnit, loppuarviointi. Moniammatillisen työryhmän tekemä arviointi hoidon alussa, sen aikana ja hoidon päättyessä yhdessä asiakkaan kanssa.

6 Hoitojatkumo ja palvelutasot Palvelutasot vaativassa laitoshoidossa ovat: Kuntouttava laitoshoito osastolla (palvelutaso 1), Tehostettu määräaikainen kuntoutusjakso, 3kk (palvelutaso 2) Pysäyttävä kuntoutusjakso, 1kk (palvelutaso 3). Koulukotihoidossa on lisäksi perhekotitoiminta (palvelutaso 1). Palvelutasojen sisältö on sama kuin vaativassa laitoshoidossa.

7 Palvelutasojen sisältö PALVELUTASO 1 (kuntouttava laitoshoito osastolla) Tehostettu hoito ja kasvatus, intensiivinen kuntoutus Moniammatillinen tiimi, lääketieteen edustus; 2-4 h/vko viikossa lasta kohden. 1-2 omahoitajaa; oh-työskentely ja kahden keskiset tapaamiset vähintään 3h/vko Ohjaajan työtä/ kasvatus- ja hoitotyötä tehdään 8-10 tuntia päivässä 5-7 lasta kohden lasten tilanteet ja tarpeet huomioiden.

8 Palvelutasojen sisältö PALVELUTASO 2 ( tehostettu määräaikainen kuntoutusjakso ) Tavoiteena kuntouttaa lasta niin, että hän pystyisi siirtymään kevyempään palveluun tai kotiin. Jokaisella lapsella on oma päivä- ja viikko-ohjelma, jonka lapsi suunnittelee yhdessä omahoitajan kanssa. Lapsella on 2 omahoitajaa. Eri asiantuntijoiden tekemä moniammatillinen työ lapsen kuntouttamiseksi vähintään 0.5 tuntia päivässä. Yksilökeskustelut: omahoitajatyöskentely ja kahden keskeiset tapaamiset vähintään 1h/päivä. Vertaistuki ja ryhmät. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti aikuisen ohjauksessa lapsen tilanne ja tarpeet huomioiden ja työskentely on tavoitteellista. Temaattiset ryhmät esim. arjen hallinta, vuorovaikutustaidot, aggression hallinta ja päihteet. Koulutehtävät aikuisen valvomana n. 1h/päivä. Verkostotyöskentely vähintään 1h/viikko.

9 Palvelutasojen sisältö PALVELUTASO 3 ( Pysäyttävä kuntoutusjakso, 1kk ) Erityistä huolenpitoa, mihin vaaditaan eho-päätös. Eho-hoidon sisältö Moniammatillinen työ vähintään 1h/pv Yksilökeskustelut: omahoitajatyöskentely ja kahdenkeskiset tapaamiset n. 2h/pv Vertaisvoimavara. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti aikuisen ohjauksessa lapsen tilanne ja tarpeet huomioiden ja työskentely on tavoitteellista. Temaattiset ryhmät esim. arjen hallinta, vuorovaikutustaidot, aggression hallinta ja päihteet. Koulutehtävät aikuisen valvomana n. 1h/päivä. Verkostotyöskentely vähintään 2h/viikko Rauhoittumistunti

10 Palvelutasojen käyttö ja laadun valvonta Sosiaalityöntekijät arvioivat palvelutasolta toiselle siirtymisen lapsen tarpeiden perusteella ja tekevät siitä esityksen. Johtava sosiaalityöntekijä päättää ehosta ja palv.taso 2: tarpeesta. Asiakasohjauksen päällikkö päättä palv.taso 2:n hankinnasta. Palvelutasoilla on oma hintansa ja jokaisesta palvelutasomuutoksesta tehdään hankintapäätös. Sosiaalityöntekijät valvovat, että lapsi saa palvelutason mukaista hoitoa ( käynnit laitoksessa, lapsen ja henkilökunnan tapaamiset sekä hoito- ja kasvatussuunnitelman ja muiden dokumenttien seuranta). Sijaishuollon asiakasohjauksen työntekijät suorittavat laadun valvontaa ohjausja valvontakäynneillä. Jokaiseen laitokseen, missä on helsinkiläisiä lapsia ja puitesopimus tehdään ohjaus- ja valvontakäynti ja sen yhteydessä tarkistetaan, että tarjouksessa ilmoitettu laatu täyttyy. Lasten haastatteluihin käynneillä panostetaan. Laadun tarkastuksesta tehdään laatuyhteenveto. Havaitut puutteet ja epäkohdat pyydetään korjaamaan määräajassa.

11 Kokemuksia palvelutasojen käytöstä (1) Palveluntuottajilla ei ole selvää käsitystä kaikilta osin palvelutasojen sisällöstä esim. vertaisvoimavara/ryhmät ja verkostotyöskentely, ehon järjestäminen palv. taso 3 tuottanut ongelmia. Palvelutason toteutuksen seuranta on haasteellinen tehtävä sosiaalityöntekijälle ja sijaishuollon asiakasohjaukselle. Miten kyetään riittävän hyvin varmistamaan, että tilattava palvelu toteutuu? Palvelutasojen käytön seuranta ja valvonta edellyttää hyvää yhteistyötä ja tiedonkulua sosiaalityöntekijän ja palveluntuottajan välillä. Tärkeää on myös, että tiedonkulku ja yhteistyö toimii sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon asiakasohjauksen välillä (lapsikohtainen ja laitoskohtainen valvonta). Tämä on kehittämishaaste. Palvelutasoilla pyritään varmistamaan, että hoidon intensiteettiä voidaan vaihdella lapsen tarpeiden mukaisesti hoitojatkumolla. -> vältytään laitossiirroilta ja tavoitteena on kuntouttaa lasta siirtymään kevyempiin palveluihin tai kotiin.

12 Kokemuksia palvelutasojen käytöstä (1) Palvelutason muutos on mahdollistanut intensiivisemmän tuen lapselle, kun on voitu lisätä henkilökunnan työpanosta lapsen kanssa tehtävään työhön (lisäresursointi) ja tästä palveluntuottajilta on saatu hyvää palautetta. Toisten kuntien sosiaalityöntekijät ovat saattaneet olla huolissaan siitä, jäävätkö sijoitetut lapset eriarvoiseen asemaan H:gin käyttämien palvelutasojen myötä. Laitoksen tehtävänä on huolehtia, ettei näin pääse käymään. Korkeampi hinta palvelutasoilla 3-4 mahdollistaa lisäresursoinnin. Hoidon vaikuttavuuden arviointia palvelutasojen käytössä vaatii vielä kehittämistä. Helpompi on todeta, että vaaditut suoritteet palvelutasoilla toteutuvat kuin arvioida saadun hoidon vaikuttavuutta. Sosiaalityöntekijä arvioi tavoitteiden toteutumista ja tekee kirjaukset lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

13 Lopuksi Kokemukset palvelutasojen käytöstä ovat olleet pääosin myönteisiä ja hoitojatkumo-ajattelua toteutetaan myös Helsingin kaupungin omissa lastenkodeissa. Kehittämistä vaatii edelleen palvelutasojen toteutuksen valvonta: 1) sisällöt ovat palveluntuottajille selvät 2) kyetään todentamaan, että lapsi saa palvelutason mukaista hoitoa 3) hoidon vaikuttavuuden arviointi palvelutasoilla. -> kaikki tämä edellyttää hyvää yhteistyötä sosiaalityöntekijän ja laitoksen välillä sekä hyvää yhteistyötä sosiaalityöntekijän ja sijaishuollon asiakasohjauksen välillä. Ennen kaikkea palvelun käyttäjän eli lapsen palautteen saaminen on tärkeää.